Täysistunnon pöytäkirja 102/2008 vp

PTK 102/2008 vp

102. TORSTAINA 6. MARRASKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Sähköisen äänestysjärjestelmän kokeilu

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Sähköistä äänestämistä kokeiltiin kunnallisvaaleissa Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä. Todettiin, että 12 234 sähköistä ääntä oli annettu, mutta kirjautui samalla myöskin 232 tapausta, joissa sähköinen äänestys oli aloitettu, mutta se oli jostakin syystä keskeytynyt. Muistan, että kun vuonna 2000 Floridassa oli ongelmia ääntenlaskun suhteen, niin Suomessa hämmästeltiin, että näin pääsee tapahtumaan, ja nyt meillä Suomessa on vastaavan tyyppinen tapaus käsillä.

Tätä järjestelmää testattiin jo viime keväänä. Silloin saatiin todeta, että oli mahdollisuus, että kun keskeyttää, ottaa kortin pois sieltä, niin luulee, että on äänestänyt, mutta ääni ei kuitenkaan rekisteröidy. Myöskin perustuslakivaliokunnan pari viikkoa saamassa selvityksessä todettiin, että ministeriölle oli ehdotettu, että otettaisiin paperivarmenne käyttöön. Paperivarmenne on kansainvälisesti katsottuna yleinen näissä äänestysjärjestelmissä, mutta oikeusministeri ei ollut katsonut sellaisen käyttöönottoa tarkoituksenmukaiseksi. Puhemies, nyt kysynkin ministeri Braxilta:

Miten näin on päässyt tapahtumaan ja mitä ministeri nyt aikoo tehdä?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin paperivarmenteesta on kieltäydytty edellisellä vaalikaudella. (Ed. Zyskowicz: Mikä on paperivarmenne?) Kun minusta tuli ministeri, yritin saada sen vielä järjestelmään, mutta minulle kerrottiin, että tällä aikataululla sitä ei enää pystytä lisäämään. Sen takia perustuslakivaliokunnalle on nimenomaan kerrottu, että tässä jatkotarkkailussa paperivarmenne on yksi asia, joka täytyy ottaa yhdeksi vaihtoehdoksi. — Ed. Zyskowicz, paperivarmenne tarkoittaa sitä, että onnistuneesta äänestämisestä jäisi vielä tosite, että äänenne on rekisteröitynyt, kiitoksia. — Tämä oli yksi niitä asioita, jotka olisin halunnut lisätä, mutta joita ei voitu enää teknisesti muuttaa, koska kaikki juridisesti sitovat hankinnat oli tehty jo ennen kuin minusta tuli ministeri.

Mutta varsinaiseen kysymykseen. Viime perjantaina kävi ilmi, että joitakin ristiriitaisuuksia ministerille kerrotuissa tiedoissa on ollut. Sen takia olen perjantaina määrännyt ministeriöön hyvin poikkeuksellisen sisäisen tarkastuksen koko sähköisen äänestämisen kokeilun johtamisesta. Tarkastus tehdään hyvin nopeasti. Viimeistään ensi vuoden alussa tiedämme myös, onko ministeriössä mahdollisesti ollut johtamisjärjestelmissä seikkoja, koska perjantaina vasta selvisi, että, toisin kuin minulle on ilmoitettu, eräässä testitilanteessa oli tullut esille tämä vasta nyt minulle raportoitu ongelma.

Puhemies:

Vielä lisäkysymykset edustajille Sasi ja Kimmo Kiljunen, sitten seuraavaan.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on ollut aika suurta innokkuutta oikeusministeriössä. 2006:han eduskunnalle ehdotettiin, että tätä olisi eduskuntavaaleissa 2007 kokeiltu, ja silloin perustuslakivaliokunta tyrmäsi sen ja totesi, että "ei". Jos näin olisi tapahtunut ja nämä ongelmat olisivat esiintyneet, ilmeisesti Uudellamaalla suoritettaisiin uudestaan eduskuntavaalit, joten se oli hyvä, että silloin perustuslakivaliokunta katsoi, että vasta kunnallisvaaleissa, jotta on riittävästi aikaa valmentautua näihin vaaleihin ja jotta voidaan katsoa, että järjestelmät toimivat. Mutta oikeastaan, jos tätä järjestelmää ajattelee, ainoa hyöty siitä on sen nopeus ja se, että on ehkä vähän vähemmän ihmistyötä, mutta toisaalta taas varmuus selvästi kärsii.

Onko tästä järjestelmästä teidän mielestänne mitään hyötyä oikeastaan? Yhdysvalloissa on ihan vastaavan tyyppisiä järjestelmiä. Miksei katsottu, miten ne siellä toimivat, ja olisi otettu siellä mahdollisesti tapahtuneista riskeistä oppia?

Puhemies:

Kun äskenkin vastattiin kahteen kysymykseen, niin otetaan ed. Kimmo Kiljusen kysymys tähän ja sitten vastaus.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Euroopan turva- ja yhteistyöjärjestö Etyj järjesti Suomen kunnallisvaalien yhteydessä sekä seminaarin että seurannan koskien tätä sähköistä äänestystapaa Suomessa. Seminaarin peruslopputulema oli: a) vaalisalaisuuden ylläpitämisestä ei ole täyttä varmuutta, b) järjestelmän luotettavuus sekä teknisessä että poliittisessa mielessä ei ole täysin varma, mutta suomalainen yhteiskunta on niin luotettava, että se toimii täällä. Kolmantena seikkana ihmeteltiin sitä, että yksityinen yritys on siellä toisessa päässä viime kädessä nämä äänet rekisteröimässä. Todettiin, että ongelmallista on ottaa jossakin Etyj-maassa käyttöön sellainen äänestystapa, joka ei olisi mahdollista missä tahansa Etyj-alueella. Koska tämä luotettavuus tässä järjestelmässä riippuu koko suomalaisen yhteiskunnan sisäisestä luotettavuudesta, se voi olla uskottava täällä, mutta ei muualla. Sen takia haluaisin kysyä ministerin kantaa siihen, onko tämmöinen järjestelmä järkevä ottaa Suomessa käyttöön, jota ei muualla maailmassa, edes muualla Etyj-alueella, voida käyttää.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin perustuslakivaliokunnalle ennen tätä kokeilua toimitetussa muistiossa kerrottiin, on tarkoitus hyvin kriittisesti arvioida tämä kokeilu, joka perustuu, aivan niin kuin valiokunnan puheenjohtaja Sasi kertoi, eduskunnan viime vaalikaudella hyväksymään lakiin. Muun muassa nämä järjestelyt yritysten kanssa olivat juridisesti sitovasti tehtyjä jo ennen kuin minusta tuli ministeri. Pystyin — paitsi että yritin saada paperitulostusta, mikä ei onnistunut — määräämään ulkopuolisen auditoinnin koko tästä järjestelmästä. Turun yliopiston auditointiporukka sen jälkeen, kun oikeusministeriö toteutti vielä heidän pyytämänsä muutokset, totesi kuitenkin sitten auditoinnissa, että heidän mielestään tämä pilotti, tämä yksittäinen kokeilu, voidaan järjestää. Nyt on aika erittäin kriittisesti arvioida tätä kokeilua. Arvioinnit todennäköisesti valmistuvat toukokuussa ja hallitusohjelman mukaisestikin sen jälkeen oikeusministeriö koko hallituksen kanssa arvioi jatkon. Tämänkertainen äänestyskokeilu perustui viime vaalikauden yksimieliseen lakiin, jatko on täysin auki.

Puhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​