Täysistunnon pöytäkirja 103/2005 vp

PTK 103/2005 vp

103. TIISTAINA 11. LOKAKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta

 

Liikenne- ja viestintäministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti väylämaksulainsäädäntökokonaisuudesta, johon varmasti on seuraavalla puhujalla myöskin asiantuntemusta.

Väylämaksulainsäädännön uudistamiseksi hallitus on nyt antamassa siis kaksi hallituksen esitystä, esityksen väylämaksulaiksi ja esityksen laiksi alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta. Tämä kokonaisuushan on nyt tuotu eduskunnan käsittelyyn perustuslakivaliokunnan katsottua viime vuoden joulukuussa lausunnossaan, että väylämaksulainsäädäntö on muutettava vastaamaan verolainsäädännön vaatimuksia. Tästä johtuen asia tuolloin otettiin uudelleen valmisteluun, ja tässä esityksessä on nyt pyritty huomioimaan ne näkökulmat, joita silloin perustuslakivaliokuntakin esitti.

Niin sanottu väylämaksutyöryhmä on valmistellut kaksi vaihtoehtoa uudeksi väylämaksulaiksi. Toinen perustui jääluokkaindeksiin, toinen aluksen jääluokkaan. Lähes kaikki lausunnonantajat ovat selkeästi jääluokkavaihtoehdon kannalla, ja tämän pohjalta esitys on nyt valmisteltu. Esityksen mukaan myös väylämaksun tuotot pysyisivät ennallaan.

Hallituksen esityksessä on lähdetty siitä, että aluksen jääluokka määräytyisi pääsääntöisesti hyväksytyn luokituslaitoksen alukselle antaman luokitusmerkinnän perusteella. Merenkulkulaitos ei siis enää antaisi jääluokkatodistuksia. Merenkulkulaitos vahvistaisi kuitenkin luettelon, mitä suomalaisia jääluokkia luokituslaitosten antamat luokitusmerkinnät vastaavat. Jos aluksella ei olisi luokitusmerkintää, Merenkulkulaitos vahvistaisi aluksen jääluokan. Jos kuitenkin olisi perusteltua syytä epäillä, että aluksen jääluokka tai jäissäkulkuominaisuudet olennaisesti poikkeavat Merenkulkulaitoksen antamista jääluokkamääräyksistä, Merenkulkulaitoksella on mahdollisuus määrittää alukselle uusi, käytännössä huonompi jääluokka.

Tämä uusi ehdotettu maksujärjestelmä suosisi edelleen aluksia, joilla on hyvät jäissäkulkuominaisuudet. Väylämaksu olisi myös yhtä suuri eri puolilla Suomea ja yhtä suuri vuodenajasta riippumatta, kuten nykyisinkin. Yksittäisten alusten maksuja esitys sen sijaan jonkin verran muuttaisi. Euroopan unionin komission edellyttämällä tavalla väylämaksu jatkossa määräytyisi samoilla perusteilla sekä koti- että ulkomaanliikenteessä oleville aluksille. Tämä järjestelmä myös yksinkertaistaa nykyistä maksujärjestelmää. Väylämaksun muuttuminen veroksi lisää kuitenkin jonkin verran Tullin työmäärää, koska siitä tulee uuden lainsäädännön myötä veronkantoviranomainen.

Uudistuksen jälkeen ne jälkimaksatuksen kohteena olleet alukset, joiden huojennushakemuksen Merenkulkulaitos on hyväksynyt, saisivat pitää luokitusmerkinnän mukaisen luokkansa. Samalla huojennuspäätösten tekemisestä voitaisiin näiden alusten osalta luopua. Sen sijaan Merenkulkulaitos alentaisi luokitusmerkinnän mukaista jääluokkaa niillä aluksilla, joiden osalta puutteet on havaittu olennaisemmiksi.

Tässä, arvoisa puhemies, pääkohdat tästä aika isosta kokonaisuudesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Väylämaksuasia on täällä taas.

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kertaus siitä, mitä tässä näytelmässä on aikaisemmin tapahtunut. Edellisen liikennevaliokunnan alkumetreillä valiokunnan tietoon saatettiin anonyymisti koko joukko asiakirjoja, joista kävi ilmi, että nämä jääluokka- ja maksuasiat ovat aika ihmeellisiä. Valiokunta ryhtyi kiinnostumaan asiasta, ja asioita ryhdyttiin sitten selvittämään. Siihen ensimmäinen vastaus niin ministeriön kuin Merenkulkulaitoksenkin taholta oli, että ei tässä mitään ole, kaikki on aivan täydellisesti tiptopkunnossa. Kun me katsoimme näitä dokumentteja, niin meistä ei tältä näyttänyt, että ne ovat tiptopkunnossa, ja mistään emme saaneet vahvistusta sille uskolle, että ne olisivat kunnossa.

Niinpä me sitten jatkoimme tätä keskustelua ja teimme rautalangasta mallin, kuinka nämä asiat nyt näyttävät olevan, ja sitten yhtäkkiä Merenkulkulaitoksen lakimiespuolella havaittiin, että ai, onpas nyt kuitenkin kolme tapausta, joissa on lipsahtanut vähän väärä maksuperuste jnp. Sitten löytyi taas muutama kappale lisää, ja sitten löytyi kymmeniä kappaleita lisää, ja sitten löytyi satamäärin lisää, ja kun Merenkulkulaitoksen silloinen pääjohtaja oli tunnetusti laajasti sivistynyt ja oppinut henkilö ja hän osasi myöskin käyttää laskukonetta, tämä laskukone osoitti, että joo, valtio onkin vahingossa jäänyt 60 miljoonaa euroa paitsi, eli 360 miljoonaa vanhaa markkaa oli jäänyt saamatta rahaa valtiolle. No, tämähän tietysti oli sellainen tilanne, että senhän täytyi johtaa johonkin, ja se johti sitten pohdiskelemaan, mitä tälle väylämaksulaille pitäisi oikeastaan tehdä. Se oli aivan oikea johtopäätös.

Sitten tuli eduskunnalle mahdoton esitys, jonka, niin kuin arvoisa ministeri äsken totesi, perustuslakivaliokunta lähetti bumerangina takaisin, ja se sitten johti siihen, että hallitus veti esityksensä pois, ja sen jälkeen taas työryhmä käsitteli asian ja teki vielä mahdottomamman esityksen, ja niin kuin arvoisa ministeri äsken kuvasi, se oikein mahdoton esitys sitten hylättiin ja tämä hallituksen esitys perustuu siihen mahdollisempaan ehdotukseen, ja se on nyt käsittelyssä. Nyt on siis jaettu laki kahteen osaan: väylämaksulakiin ja lakiin alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta.

Väylämaksulakiesitys sinänsä on sellainen, että siinähän täytyy kuulla varustamoita jnp. ja viranomaisia perusteellisesti, niin että selviää, onko se nyt kohdallansa. Nythän hallituksen esityksen perusteluista ja ministerin äskeisestä esittelystä käy ilmi, että kysymys pitäisi olla summaltaan neutraalista ratkaisusta, elikkä tuloutus Merenkulkulaitokselle olisi niin kuin se nyt on reaaliarvoltaan ja sitten siinä tapahtuisi jonkin verran justeerauksia sinne sun tänne, ja niitä muita periaatteita, joita nyt ollaan suunniteltu noudatettavan, ministeri äsken juuri esitteli.

Sitten on syytä, arvoisa puhemies, mennä yhteen yksityiskohtaan, ja se yksityiskohta on juuri se, minkä arvoisa ministeri äsken lopuksi esitteli. Se koskee tässä hallituksen esityksessä 149 lain 3—8 §:iä. Olen lukenut näitä hartaasti nyt, yrittänyt kirkastaa, mistä tässä esityksessä löytyy nyt se tarkkarajaisuus ja täsmällisyys, joita perustuslakivaliokunta uusien perustuslain vaatimusten mukaan on vaatinut. Tämä on niin ylimalkaista tekstiä, että, arvoisa puhemies, on erinomaisen viisas ratkaisu, että tämä hallituksen esitys menee nyt perustuslakivaliokunnan arvioitavaksi. Tässähän ensiksi kuvataan jääluokat 3 §:ssä, sitten 4 §:ssä kerrotaan jääluokkamääräykset ja vastaavuusluettelo, ja se yhtäkkiä muklahtaa toisinpäin, 5 §:ssä on jääluokan hyväksyminen vaihtoehtoisella menetelmällä, jälleen se muklahtaa ja tekee puolitoista volttia kerien, vaikeusaste 2,7, ja edelleen sitten on jääluokan määräytyminen ja vahvistaminen ja vielä 8 §:ssä poikkeaminen jääluokan määräyksistä, elikkä eihän tästä, arvoisa puhemies, valkoinen ihminen eikä muukaan saa mitään selvää.

Tässä jollekin taholle nyt delegoidaan aivan mielettömän suuri valta, ilmeisesti Merenkulkulaitokselle, jonka tehtävänä on sitten aina suhmuroida niin kuin suhmuroidaan. Sitä suhmurointia kuvaavaa on tällä hetkellä se, että nyt kun tehtiin tarkistuspäätöksiä jääluokkamaksuista, niin ensin tehtiin Merenkulkulaitoksessa päätökset ja sitten on tullut peruutuksen peruutuksen peruutuksia. Oliko se oikea määrä niin, että 284 aluksen kohdalla on kaikki vekslattu ees sun takaisin. Jälleen valtio menettää rahaa pilvin pimein. Ei tässä ole mitään tolkkua.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluamatta kerrata asioita sen enempää näistä Merenkulkulaitoksen määräämistä maksuista ja muista vastaavista, millä tavoin liikennevaliokunta viime kaudella silloisen puheenjohtajan ed. Pulliaisen johdolla tätä pengasti, todella meille väitettiin kirkkain silmin monta kertaa, että mitään ongelmaa ei ole. Loppujen lopuksi useamman sadan aluksen käynnit tai ainakin yhteenlasketut käyntikerrat Suomeen ovat tuoneet hirveitä säästöjä määrätyille tahoille. Tunnolliset suomalaiset alustenomistajat toimivat niin kuin ministeri allekirjoittamallaan määräyksellä määräsi, tekivät muutostyöt, uhrasivat rahaa siihen, mutta pian tulikin peruutus jostakin minulle ainakin käsittämättömästä syystä, ja tiedossani ei ole, että nämä laivanvarustajat ovat saaneet takaisin sitä rahamäärää, jonka uhrasivat ministeriön ja ministerin allekirjoittaman kirjeen perusteella.

Arvoisa puhemies! Sen verran toteaisin vielä, että saamani tiedon mukaan näitä määrättyjä maksuja on nyt kohtuullistettu, poistettu, ja jos ne on määrätty ja asianomainen laivanvarustaja on valittanut siitä hallinto-oikeuteen tai korkeimpaan hallinto-oikeuteen — ihan tarkkaan en tiedä, missä vaiheessa mikin prosessi on — niin ainakin minulle on väitetty, että tässä vaiheessa Merenkulkulaitos onkin sopinut varustajan kanssa, että kohtuullistetaan tai poistetaan maksu, ja valitus on vedetty pois hallinto-oikeudesta. Minä en voi ymmärtää tällaista toimintaa. Silloin kun toimitaan ja määrätään maksu, se pitää katsoa loppuun saakka. Tällainen antaa ainakin minulle ja niille valiokunnan jäsenille, jotka viime kaudella olivat näitä katsomassa ja kuulemassa asiantuntijoita, aika epämääräisen kuvan siitä toiminnasta ja tarkoituksenmukaisuudesta, millä tällä hetkellä Merenkulkulaitos toimii.

Arvoisa puhemies! Kun itse olen mennyt läpi tätä hallituksen esitystä 149, minulle tuli aika pitkälle samat käsitykset kuin ed. Pulliaiselle nimenomaan tästä epämääräisyydestä. Ikään kuin porrastetaan koko ajan sillä tavoin, että ainakaan tässä vaiheessa ilman asiantuntijakuulemista en pääse selville, mikä on se todellinen kriteeri, minkä perusteella myönnetään määrättyjä poikkeuksia, ja mitkä ne lopulliset jääluokkamääräykset ovat. Kun täällä vielä on 8 §:ssä jääluokan poikkeaminen jääluokkamääräyksistä, se ikään kuin vesittää melkein kaikki.

Mutta, arvoisa puhemies, en halua yksityiskohtaisesti ottaa kantaa, koska olen asianomaisen valiokunnan jäsen, mutta kun ministeri on täällä paikalla, ajattelin kertoa näitä muutamia havaintoja, mitä tällaisella nopealla lukemisella tältä osin olen havainnut. On hyvä todella, että perustuslakivaliokunta nyt käsittelee tämän uudenkin hallituksen esityksen, eli perustuslakivaliokunta pystyy nyt uudelleen kiinnittämään huomiota siihen, onko tämä uusi hallituksen esitys nyt riittävän tarkka ottaen huomioon sen, mitä valiokunta edellisestä hallituksen esityksestä totesi, joka sitten jäi sillensä.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi toteaisin tästä hallituksen esityksestä 150, kun jäin pohtimaan 9 §:ää. Haluan vielä korostaa sitä, etten mitään lopullisia kantojani lyö lukkoon. Mutta 9 § minua jää vaan hieman epäilyttämään, kun tuntee tämän taustan, millä tavoin eräät varustamot mielestäni toimivat eli yrittävät löytää sen helpoimman tien, jolla parhaiten saadaan taloudellista hyötyä. Täällä sanotaan: "Jos alukselta puuttuu mittakirja, mittakirjassa ilmoitettu vetoisuus ei vastaa aluksen todellista vetoisuutta tai alus ei ole oikeutettu voimassa olevien aluksenmittaussääntöjen mukaan käyttämään mittakirjassa ilmoitettua nettovetoisuutta, Merenkulkulaitos vahvistaa - -".

Minulle tulee tästä pykälästä valitettavasti sellainen käsitys, että tämähän nyt antaa taas kerran sitten epärehellisille mahdollisuuden kokeilla, sattuuko nyt tarkastus tulemaan ja huomaavatko he tämän. Ja jos he huomaavat, niin sitä ei tule kuin se normaali maksu. Minun mielestäni silloin, jos lähdetään toimimaan epärehellisesti, niin meillä pitää olla sellaiset pykälät, joissa sanotaan, mitä pitää olla, niin kuin täällä jossakin on sanottu, mutta sitten, jos ei noudata pykäliä taikka rikkoo niitä, niin siinä pitää olla joku sanktio eli korotetaan sitten, kun Merenkulkulaitos määrittää sen maksun, mikä se oikein on, se maksu kaksin-, kolmin- tai nelinkertaiseksi riippuen siitä rikkomuksen laadusta. Minun mielestäni, ilman asiantuntijoitten kuulemista, tämä 9 § antaa sellaisen aukon, joka oikeastansa vastaa sitä nykyistä säätelyä, että kokeillaan vaan siitä, missä se raja on, kun on tulkittu jotakin makeanveden rajan viivaa, pitäisikö sen olla 10 senttiä ylempänä tai alempana, ja sitten sen mukaan niitä on määritelty ja sitten annettu anteeksi.

Tämä on ollut sellainen sotku, että vaikka olen kuullut kymmeniä asiantuntijoita, niin itselläni joskus menee vähän asiat solmuun siltäkin osin, mikä on totta tai ei, ja myös viranomaistaholta, niin kuin ed. Pulliainen täällä totesi, myöhemmin pikkuhiljaa on sitten myönnetty, että näin kuitenkin on. Myös tässä talossa eräässä seminaarissa, kun erään edunvalvontajärjestön puheenjohtaja totesi kaikkien läsnä ollessa, että silloin ja silloin sanottiin näin ja näin, niin loppujen lopuksi sitten myös viranomaistaholta myönnettiin, että no niinhän se nyt taisi ollakin, mutta me olemme unohtaneet sen.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On helppo yhtyä ed. Vistbackan mielipiteeseen, ja kyllä rautalankaa on väännelty ja käännelty, mutta ei tahdo ymmärrystä tulla. Minulla mieleen muistuu hyvin lähetekeskustelu viime marraskuulta. Tuolloinen hallituksen esityshän vedettiin, niin kuin hyvin muistamme, kesken käsittelyn eduskunnasta, ja nyt olemme saaneet tämän parannellun esityksen tänne. Noissa talkoissa on ehtinyt ministerikin vaihtua, mutta tietysti tärkeintä on nyt saada tämä väylämaksuasia eteenpäin ja käytäntöön.

Väylämaksut olivat viime syksynä iltapäivälehtien palstoilla useaan otteeseen. Merenkulkulaitoksen tarkistuksissa oli löytynyt valtava määrä väärinkäytöksiä, joissa jääluokitustodistukset eivät vastanneet aluksen todellisia ominaisuuksia. Tämän jälkeen edessä olivat väylämaksujen takaisinperinnät ja siten perimisten kohtuullistamiset, ja pian oli kasassa aika läjä valituksia hallinto-oikeuteen. Summana koko tästä sekasotkusta oli, että suomalainen väylämaksujärjestelmä todettiin läpimädäksi ja hallitukselta odotettiin ripeitä toimia. No, viivästyminen vuodella oli erittäin valitettavaa, mutta toivon mukaan vihdoinkin päästään asian ytimeen käsiksi.

Ministeriössä väylämaksu-uudistuksesta tehtiin kahdenlaisia suunnitelmia. Toiseksi jäänyt ja huomattavasti hankalampi indeksijärjestelmä olisi aiheuttanut lisää epävarmuutta ja ongelmia varustamoille sekä heikentänyt parempiin jääluokkiin kuuluvien alusten asemaa. Väylämaksujen yksinkertaistaminen on välttämätön asia. Minusta tällä esityksellä saadaan varmasti ratkaisu, jossa tuo järjestelmä tulee paremmaksi. Luopuminen jääluokkatodistuksista vähentää mahdollisia epäselvyyksiä, joita väylämaksukäytännössä on viime vuosien aikana ilmennyt.

Merenkulkulaitoksen kohtuullistamispäätökset epäselvyyksien osalta ovat aiheuttaneet niin varustamoille kuin itse Merenkulkulaitoksen toiminnalle valtavia rasitteita. Tämä asia olisi pitänyt saada jo aiemmin siten hoidetuksi. Markkinoilla pitkään jatkuneeseen epävarmuuteen saadaan kuitenkin tällä lakiesityksellä korjausta. Tämän uuden lain toinen onnistunut ratkaisu on säätää erikseen jääluokituksista omalla lailla.

Arvoisa herra puhemies! Väylämaksujen keräämisessä pitäisi siirtyä joustaviin 12 kuukauden jaksoihin. Nykyinen kalenterivuoteen perustuva järjestelmä on kankea, ja varustamoiden ei esimerkiksi kannata loppuvuodesta tuoda uusia aluksia uusille reiteille, koska ne silloin joutuisivat maksamaan omasta mielestään ainakin liian suurta väylämaksua. Samoin pitäisi saada väylämaksujen ylikatteellisuus rajattua. Näillä maksuilla katetaan Merenkulkulaitokselle esimerkiksi jään murtamisesta aiheutuneita kuluja. Perusteita ylikatteellisuuteen ei siten ole. Ensi vuoden talousarviossa on 105 prosentin kustannusvastaavuus. Mielestäni väylämaksuja tulisi alentaa siten, että kustannusvastaavuus olisi tasan 100.

Keskeinen asia tässä uudessakin laissa on, että hyvät jääominaisuudet omaavat laivat saavat hyödyn väylämaksuja maksaessaan. Olisi ollut täysin kohtuutonta muuttaa järjestelmä siten, että paremmista jäissäkulkuominaisuuksista ei olisi ollut hyötyä väylämaksujen osalta. Tavoitteena valiokuntatyöskentelylle tulee olla, että väylämaksun perusteet ovat mahdollisimman yksiselitteiset ja että niillä kannustetaan varustamoita hankkimaan korkeampia jääluokituksia. Uskon, että varustamot ovat tyytyväisempiä, elleivät jopa tyytyväisiä jo tämän esityksen sisältöön.

Esitykseen sisältyy myös Merenkululaitoksen mahdollisuus päättää väylämaksujen poikkeuksista. Tämä mahdollistaa erityisesti Saimaan kanavan liikennöintiä koskevien väylämaksujen helpottamisen, mikä on kanavan tulevaisuuden kannalta tosi tärkeä asia.

Marjukka  Karttunen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Esitän myös joitain huomioita esityksistä 149 ja 150.

Laivojen väylämaksut tulevat perustumaan tulevaisuudessakin jääluokkiin tämän hallituksen esityksen mukaan. Uusi väylämaksulakiesitys siis palkitsee hyviä jäälaivoja, jotka ovat jäissäkulkuominaisuuksiensa vuoksi kalliimpia rakentaa mutta jotka ovat siis turvallisempia ympäristön kannalta ja eivät tarvitse kallista jäänmurtoapua. Mitä parempi jääluokka, sitä pienempi väylämaksu. Jääluokkamallin valinta väylämaksuesityksen pohjaksi on siis hyvä asia. Mielestäni pitääkin suosia selkeämmin I A Superiin kuuluvia aluksia.

Tässä joitain huomioita esityksen joihinkin kohtiin. Esimerkiksi tämä väylämaksun maksukertymä on edelleenkin ylikatteellinen, eli kerätään noin 107 prosenttia tarvittavasta määrästä. Nämä kerättävät varat käytetään Merenkulkulaitoksen menoihin ja jäänmurtopalveluitten rahoittamiseen. LVM julkaisi viime keväänä Suomen logistisen aseman vahvistamisen raportin, jossa luetellaan keinoja tämän tavoitteen toteuttamiseksi. Tämä esitys on erittäin tärkeä tavoitteen saavuttamiseksi, mutta hallitus jättää nyt mahdollisuuden käyttämättä. Suomen logistisen aseman vahvistamisella on suuri vaikutus koko kuljetussektoriin ja meriklusteriin. Kyse on tuhansista työpaikoista merenkulussa, satamissa, autonkuljetuksissa jne. ja vaikutuksesta koko maassa transition osalta, erityisesti Etelä- ja Kaakkois-Suomessa. Näitä maksukattoja tulisikin alentaa. Suurten alusten väylämaksujen nouseminen kohtuuttomiksi tulisi olla mahdollista estää jonkinlaisella leikkurilla tai tasausjärjestelmällä. Esimerkiksi jääluokkamalliin voisi sisällyttää aluskohtaisen vuosikertymän enimmäismäärän, jonka jälkeen alus voisi vapautua maksuista tai niitä alennettaisiin olennaisesti.

Toinen huomioni esityksestä on se, että väylämaksuja määräävä aika voisi olla liukuva määräaika esitettävän 12 kuukauden kalenterivuoden sijaan. Tätä mahdollisuutta tulisikin edelleen selvittää. Se toisi tarvittavaa joustoa alusten käyttöönottoon, koska vain kalenterivuotta tarkisteltaessa loppuvuosi on hyvin kallis tai jopa mahdoton ajankohta uuden aluksen liikennöinnin aloittamiselle. Tämä jäykkä järjestelmä nostaa kustannuksia ja heikentää kilpailukykyä. Liukuvan 12 kuukauden ajanjakson käyttö ei ilmeisesti vaikuttaisi pidemmällä aikavälillä väylämaksukertymään ja olisi siten kustannusneutraali.

Tähän asiaan sisältyy vielä muitakin huomionarvoisia seikkoja, kuten esimerkiksi se, että nopeilta aluksilta perittäisiin korotettu väylämaksu. Nämä nopeat laivat ovat tietysti vain pieni osa Itämeren liikenteestä, mutta näille aluksille esitys on kohtuuton, sillä ne maksavat jo nyt kalleinta väylämaksuluokkaa, jonka päälle suunnitellaan tässä esityksessä vielä kymmenien prosenttien korotusta. Nämä niin sanotut suurnopeusalukset käyttävät mahdollisimman vähän Merenkulkulaitoksen palveluja. Vts on tästä poikkeus. Nämä alukset kulkevat vain avoveden aikaan, jolloin ne eivät tarvitse jäänmurtoapua taikka talviajan väylien ja turvalaitteiden huoltoa.

Arvoisa puhemies! Toinen erityisryhmä, jonka tarpeita väylämaksuesitys ei huomioi, ovat sellaisten varustamoitten alukset, jotka kuljettavat avovesiaikaan teollisuudelle esimerkiksi hiiltä, puuta, kalkkikiveä tai laivan osia esimerkiksi Turun Finyardsin telakalle. Kaikki tällaiset kuljetukset tapahtuvat avovesiaikaan eivätkä siten tarvitse jäänmurtopalvelua. Talvella tällainen proomukalusto seisoo ja hinaajilla hoidetaan satamajäänmurtoa. Nämä kuljetukset ovat lisäksi Suomen sisäisiä ja tämän uuden esityksen mukaan maksaisivat jokaisessa Suomen satamassa väylämaksua. Vanhassa mallissa näin ei ollut.

Väylämaksutyöryhmän esityksessä on onneksi risteilijöiden osalta helpotettu maksuja vedoten siihen, etteivät risteilijät käy Suomessa talvella eivätkä siten tarvitse jäänmurtoa. Tämä on hyvä seikka, koska muuten voi käydä niin, että menetämme tällaisen satunnaisen risteilijäliikenteen kokonaan Baltian maihin.

Proomuliikenteen osalta tilanne on sama kuin risteilijöillä. Niille ei edes myönnetä jääluokkia, koska ne ovat liikenteessä vain avovesiaikaan. Silti niin vanhassa kuin uudessakin esityksessä nämä alukset maksaisivat täyden hinnan korkeimpana väylämaksuna, vaikka palvelua ei ole edes mahdollista käyttää. Nämä maksut kohdistuvat siten suoraan suomalaiseen teräs- ja konepajateollisuuteen, jotka käyttävät kuljetuksissaan proomukuljetuksia sekä ulko- että kotimaanliikenteessä. Väylämaksujen hinta lisätään sitten kuljetushintaan, ja näin teollisuuden kuljetuskustannusten nousu heikentää lopputuotteen kilpailukykyä. Uuden esityksen mukaan tällaisten kuljetusten korotukset olisivat 120 prosentin luokkaa, ja se koskee 150 suomalaisen merimiehen työpaikkaa kuljetuskustannuksen lisäksi.

Arvoisa herra puhemies! Uuden mallin mukaan Merenkulkulaitos ei enää vahvistaisi laivan jääluokkaa, vaan luokka määräytyisi kansainvälisten kuljetuslaitosten paperin pohjalta. Näiden kansainvälisten luokituslaitosten asemaa on kyseenalaistettu, vaikka toisaalta näiden kansainvälisten luokituslaitosten asema on globaalisti tunnustettu ja EU:ssa akkreditoitujen luokituslaitosten luotettavuutta pidetään erittäin hyvänä. Ministeri voisikin täsmentää, miksei esityksessä ole korjattu meklareitten asemaa, vaikka ministeriö on tämän ongelman tunnustanut. Nämä lakimuutokset ovat tarpeellisia, jotta pelisäännöt olisivat samat ja reilut kaikille alan toimijoille. On esitetty, ettei nykyinen laki ollut ongelma, vaan lain noudattamisen valvonta. Ei saa syntyä enää sellaisia tilanteita, joissa suomalaisia pieniä varustamoita esimerkiksi kehotetaan korjaamaan laivansa vastaamaan uusia määräyksiä ja sitten tämä käsky vedetäänkin pois, niin kuin nyt on käynyt. Tällainen on alan toimijoille kohtuutonta ja luo epävarmuutta kovassa kilpailussa, joka on kansainvälistä. Jotta entisenlaisia epäselvyyksiä oikean jääluokan määräämiseksi ei enää syntyisi, onkin virkamiesten tulkinta- ja harkintavalta rajattava riittävästi uudessa laissa. Hallituksen esitys väylämaksulaiksi täyttänee verolain vaatimukset, mutta hallituksen esitys jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta antanee vielä liikaa harkinta- ja tulkintamahdollisuuksia jääluokkien määrittelyssä. Lain on tarkoin määriteltävä jääluokan määräytyminen niin, ettei epäselvyyksiä synny.

Arvoisa herra puhemies! Tämä esitys on odotettu ja tarpeellinen, mutta merenkulun erilaisilla toimijoilla on erilaisia tarpeita, joita toin tässä esiin. Liikennevaliokunnan käsittelyssä voidaan sitten paremmin pureutua kyseisten epäkohtien ratkaisemiseksi, niin että esitys olisi Suomen logistisen aseman, teollisuuden viennin ja tuonnin ja suomalaisen merenkulun ja ympäristönsuojelun edistämistä suosiva ja tietysti myöskin Suomen myönteistä työllisyyskehitystä ja kilpailuasemaa parantava.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pieni opastus puoluekollega Karttuselle sen verran, että ne maksimimaksut ovat olleet jo tähän saakka olemassa nykyisessäkin laissa, että 30 kertaa kun maksaa sen, niin ei tarvitse enää samana vuonna maksaa. No, se siitä.

Minun mielestäni tässä väylämaksulaissa sinällään ei ole sen kummempaa murhetta. Se potkii kohtuullisen hyvin, kunhan saadaan vielä kuntoon nuo varsinaiset murheet elikkä jääluokitukset ja jäänmurtaja-avustukset. Luultavasti noissa jäänmurtaja-avustuksissakaan ei ole niin suurta murhetta kuin jääluokituksissa edelleenkin, kuten niissä on ollut varmaan jo vuodesta 84. Sehän perustuu siihen, että noita luokituslaitoksia, jotka Suomessa käyviä aluksia luokittelevat, on kai maailmassa yhdeksän semmoista suurempaa. Siellä on myöskin epätasa-arvoa siinä, että Suomessa on muun muassa Merenkulkulaitos ainakin aiemmin suosinut erästä nimeltä Russian Maritime Register of Shipping elikkä venäläinen luokituslaitos on saanut vähän kevyempää kohtelua, ja se on yksi tämmöinen seikka, joka aiheuttaa epätasa-arvoa. Se on hyvä, että tämä väylämaksulaki tuli tässä muodossa.

Toinen vaihtoehto, tuo niin sanottu indeksipohjainen laki, olisi ollut huomattavan monimutkainen. Silloin väylämaksu olisi perustunut muun muassa siihen, kuinka paljon tonneja on päällä, elikkä joka ainoa kerta, kun laiva tulee satamaan, se olisi suunnilleen lyöty vaakalle ja katsottu, mitä se sisällään pitää. Monimutkainen järjestelmä. Tämä on huomattavasti parempi.

Mutta edelleen näihin ongelmiin, mistä muun muassa ed. Pulliainen on täällä puhunut ja monet muutkin. Minä kuulin viimeisen saldon tänään, että siellä olisi ikään kuin noin 100 miljoonaa euroa keräämättä noita jälkimaksatusjuttuja. Ne vanhenevat aina kolmessa vuodessa. Tuolla oli vielä viime perjantaina kai tulossa semmoinen esitys, että noita kerättäisiin vain suomalaiselta varustamolta tuo kolme vuotta ja ulkolaiselta varustamolta 8 kuukautta ainoastaan, mutta tämä on tähän päivään mennessä, kun se on tänne tullut hallituksen esityksenä, niin sanotusti muuttunut hovissa, onneksi. Siellä on kuitenkin edelleen semmoinen ongelma, että näitä luokituslaitoksia — itse olen ollut merillä varmaan luultavasti ainoana kansanedustajana jopa kolmeen eri kertaan, ensimmäisen kerran lähdin 15-vuotiaana vuonna 66 jne. — on todellakin monenmaalaisia ja niillä on vähän pahana tapana suosia omiaan. Jos tällä hetkellä tämän uuden lakiesityksen mukaan mentäisiin siihen järjestelmään, että nuo luokituslaitosten paperit ovat sinällään täysin hyväksyttäviä, mistä me voimme olla varmoja, mitä kategoriaa missäkin maassa käytetään? Suomi ja Ruotsi ovat suhteellisen samanarvoisia tuossa asiassa.

Tämäkin muuten, arvoisa ministeri, kun olette paikalla, vähän liippaa tuonne — äsken puhuttiin kovasti rautatievirastosta ja aluepolitiikasta — aluepolitiikkaan siinä mielessä, että tämä väylämaksu on ikään kuin pohjoiselle edullista asiaa, koska väylämaksujahan maksetaan, oli kesä tai talvi, ja niillä kustannetaan nuo kaikki Merenkulkulaitoksen 35 alusta, joista 9 on jäänmurtajia muistaakseni.

Tässä laissa, kuten täällä ovat muutamat jo sanoneet, on myöskin sitten sellaisia mahdollisuuksia, että jos jostakin syystä jollakin laivalla ei olekaan mitään jääluokkaa, se tulee jälleen Merenkulkulaitoksen luokiteltavaksi. Täällä on ihmetelty sitä, että tulee liikaa viranomaisvaltaa. Minä en oikein tiedä, kellehän se valta pitäisi antaa, pitäisikö se antaa poliisille? Viranomainen se on sekin. Jonkunhan sitä täytyisi kuitenkin olla vastuullinen viranomainen. (Ed. Pulliainen: Kriteerithän ne ratkaisevat!) — Kriteerit ratkaisevat, mutta niitä kriteereitäkin on käsitelty monella eri tavalla. — Minä jollakin tavalla kuitenkin osaan luottaa tuonne Merenkulkulaitoksen suuntaan enemmän kuin noihin monien eri kansallisuuksien omistamiin luokituslaitoksiin, joten siinä mielessä tämä lienee kohtuullisen oikean suuntainen ainakin, kun saadaan tuo valvonta koskemaan myöskin kaikkia ulkolaisia aluksia.

Täällä puhutaan paljon tässä lakitekstissä risteilyaluksista ja nopeakulkuisista aluksista. En tiedä, lasketaanko niihin nuo ruotsinlaivat, joilla itse olen ollut töissä aikoinaan kahdeksan vuotta. Mitenhän ne lasketaan? Siljan laivat, jotka tunnen ulkoa, kulkevat Tukholmaan päin. Kun sinnepäin mennään 16,5 tuntia, sinnepäin keskinopeus on 15,7 solmua, ja taaksepäin, kun tullaan kaksi tuntia nopeammin, se on 17,4 solmua. Ehkä myöskin nuo meidän risteilijämme elikkä autolautat lasketaan nopeakulkuisiin aluksiin.

Täällä laissahan on määritelty muistaakseni — varmaan ed. Pulliainen osaa tämän ulkoa paremmin — mutta muistelen, että tähän esitykseen on merkitty se, että väylämaksulla ei kerättäisi liikaa rahaa, mistä muun muassa ed. Paajanen sanoi täällä, että sen vastaavuuden tulisi olla 100 prosenttia. Olen ihan samaa mieltä: miksi kerätä virastolle ylimääräistä rahaa tällä toiminnalla? Nimittäin Merenkulkuvirasto toimii pelkästään näillä väylämaksuilla. Väylämaksut ovat kohtuullisen korkeita. Jos arvoisat edustajat selailette vähän näitä lakiesityksiä, niin sieltä löytyy kohtuullisen hinnakkaitakin ylärajoja, mitä noilta laivoilta kerätään, elikkä se on sangen mittava määrä rahaa, mitä näillä kerätään.

Todellakin sinällään jäänmurtajan käyttäminenhän ei maksa periaatteessa mitään. On ihan sama, onko ulkolainen tai suomalainen laiva. Jääluokkien mukaisen väylämaksun kun maksaa, sillä saa palvelua. Siinäkin on ollut tietenkin vähän hankaluuksia, koska ulkomailta on tahtonut tulla aika huonoilla luokituksilla olevia laivoja ja se on aiheuttanut paljon semmoista, ainakin tuolla meillä päin, Perämerellä ja siellä suunnassa, että joskus suomalaiset laivat ovat joutuneet jopa odottamaan pitkiäkin aikoja, että joku tuommoinen huonomman luokituksen omaava laiva on saatu kärrättyä oikeaan osoitteeseen, kun niillä ei oikein omia kulkumahdollisuuksia ilman murtajia ole.

Tämä on siinä mielessä erinomaista verrattuna siihen, kun vuosi sitten, taisi olla joulukuun 10. päivä, kun hallitus veti edellisen esityksensä pois, niillä kieppeillä. Tämä esitys on kuitenkin erinomaisen parempi siihen verrattuna, mutta on tässä vielä jonkun verran valvonnan sijaa, vaikka, kuten kerran taas sanon, luotankin kohtuullisen hyvin tuohon Merenkulkulaitoksen pääjohtajaan, joka on entinen rippikoulukaverini Oulusta. Sen verran siis aluepolitiikkaa! (Naurua)

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Toisin kuin ed. Rajala, minä voisin sanoa, että en luota Merenkulkulaitokseen. Voi hyvällä syyllä kysyä, miksi tällaiset esitykset ovat täällä jälleen kerran ja kuka on hyötynyt tästä väliajasta, mitä on tehty, ja kuka on oikeastaan hyötynyt koko asiasta niin, että se on laskettu läpi käsien. Rahdin kuljettajat. Ei tarvitse kovin pitkälle lähteä katsomaan, mikä teollisuus tässä on suurimman hyödyn varmasti saanut. Minä luulen, että varustamot tästä hyötyä eivät ole osanneet ulosmitata, vaan se on päätynyt kyllä suomalaisen teollisuuden ja myöskin tuontitavaran hyväksi, joka on tänne Suomeen tullut.

Edellinen väylämaksun muutoshan tähän lakiin astui voimaan 1.9.2002, ja sen tarkoituksena oli estää tämä keinottelu justiinsa. Siinä liikennevaliokunta minun mielestäni teki hyvää työtä, kun se puuttui tähän kuvioon ja katsoi, että tätä huijausta tapahtuu jatkuvasti, ja ansiokkaasti sai asian eteenpäin. Sen piti olla hyvä lakiesitys. Varmasti se olisi minun mielestäni ollutkin.

Minusta siinä laissa ei ollut ongelmaa, vaan kyse oli vaan valvonnasta ja siitä, että sitten jotkut virkamiehet alkoivat näpertelemään joillain sananmuunnoksilla. Minusta se oli kaikista typerintä asiaa, mitä tässä on, että kymmenellä sentillä, ja jos suomalaisessa tekstissä on pikkuisen eri tavalla kuin ruotsalaisessa ja englantilaisessa ja ajatellaan, että ulkomaalaiset alukset ovat tässä olleet pääasiallisia rikkojia, niin tokkopa siellä on ollut hyviä suomen kielen taitajia siinä porukassa, vaan kyllä on noudatettu englannin kieltä taikka ruotsin kieltä, millä ne on tehty, ja se on hyvin selkeästi ollut jo 80-luvun puolivälistä luokituslaitoksissa tiedossa, missä se raja kulkee ja mille korkeudelle pitää vetää se vahvistus.

Kyllä tässä varmaan ovat sitten suomalaiset juristit tulleet jostain syystä avuksi, jolloinka on löydetty tämmöinen paikka, mistä on saatu vetää tiukka linja ja asettaa Merenkulkulaitoksen asiat ja asiantuntemus tältä osin kyseenalaiseksi. Samanlaisen voisi liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoa, että samanlainen tilanne on meillä tuon Venäjän-liikenteen kanssa maantieliikennepuolella. Yhtään rohkeata sieltä liikenneministeriöstä ei löydy, joka uskaltaisi lyödä hanat kiinni ja edellyttää vastavuoroista lupien määrää, kuten aikaisemmin oli, että 50/50, tai sitten, että venäläiset autot tuolla rajalla pistettäisiin jumiin ja katsottaisiin, että ne ovat samassa kunnossa kuin meillä. Tässä on kyse ihan samasta. Jonkun suuren edun vuoksi täällä katsotaan läpi sormien. Minusta se suomalaista virkamiestä ja hänen uskottavuuttaan kalvaa aika voimakkaasti, menee usko siihen, miten tämä asia voi toimia ja miten jossain laitoksessa voidaan vuodesta toiseen tehdä tällä tavalla töitä.

Hallituksen esitykset sinänsä uudeksi väylämaksulaiksi ja jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksista ovat lähtökohdiltaan minusta oikein. Väylämaksulakiehdotuksen mukaan väylämaksu määräytyisi aluksen jääluokkaan perustuvan yksikköhinnan ja aluksen nettovetoisuuden perusteella. Alusten jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta annetussa laissa säädettäisiin alusten kuulumisesta jääluokkiin, jääluokkamääräyksistä ja vastaavuusluettelosta. Laissa säädettäisiin myös jäänmurtaja-avustuksista. Kuten on mainittu muissakin puheenvuoroissa, kyse on siitä, että alusliikenne olisi turvallista, sujuvaa ja jääolosuhteissa päästäisiin eri puolille Suomen satamia, erityisesti pohjoisen satamiin. Myöskin ympäristöhaitat tässä minimoitaisiin ja pyrittäisiin ehkäisemään niitä. Väylämaksulaissa määritellään Suomen vesialueelle kauppamerenkulkua harjoittavasta aluksesta valtiolle maksettavasta väylämaksusta, ja tästä, kuten moni muukin on sanonut, perustuslakivaliokunnan viime syksynä tekemästä päätöksestä on tulossa valtiosääntöoikeudellisessa mielessä vero, ja jokaisen veron kohdalla edellytetään, että verosta on oltava tarkat määritykset ja säännökset, miten niitä kerätään, ja jokaisen viranomaisen kohdalla pitää olla harkinnassa mahdollisimman pieni osuus, elikkä niiden täytyy olla säännöksissä niin selvästi, että siinä ei ole sanan sijaa, keneltä peritään ja mitä peritään.

Tullilaitoshan vastaa väylämaksun maksatuksen toimittamisesta ja valvonnasta. Merenkulkulaitos antaa tulliviranomaisille tehtävän hoitamiseksi tarvittavaa virka-apua. Siksi on tärkeätä, että Tullilaitoksella ja Merenkulkulaitoksella on tehtävän suorittamiseksi tarpeeksi resursseja ja sitten vielä yhteneväiset näkemykset siitä, miten asiassa toimitaan.

Alusten jääluokituksesta ja jäänmurtaja-avustuksesta annetun lakiehdotuksen 3—7 § määrittelevät alusten kuulumisen eri jääluokkiin. Aluksen jääluokalla on keskeinen merkitys aluksen väylämaksun suuruudelle. Kun väylämaksu on valtiosääntöoikeudellisesti vero, edellyttää se, että laissa määritellään jääluokkamääräysten perusteet ja että laissa annettavat valtuutukset ovat täsmällisesti rajattuja. Tästä syystä, kuten ed. Pulliainen ja moni muu täällä ovat esille ottaneet, lakiehdotuksen 3—7 § eivät ole täsmällisiä. Ne pitäisi kirjoittaa vähän uudelleen ja täsmentää. Ne eivät ole ihan yksityiskohtaisia eivätkä täsmällisiä.

Sitten lakiehdotuksen 7 §:ssä aluksen jääluokka määräytyy pääsääntöisesti hyväksytyn luokituslaitoksen alukselle antaman luokitusmerkinnän ja Merenkulkulaitoksen vahvistaman vastaavuusluettelon perusteella. Keskeistä on luokituslaitoksen luokitusmerkintöjen ja Merenkulkulaitoksen vahvistaman vastaavuusluettelon oikeellisuus. Tästähän tässä nyt on vääntänyt monikin, mistä kohtaa se oikeellisuus löytyy ja kuka sen hyväksyy. Mielestäni siinä kohtaa meidän on varmasti luotettava Merenkulkulaitokseen, että se pystyy valvomaan nämä oikeellisuudet, että sillä on riittävät voimavarat se myöskin tehdä ja tarkastaa nämä alukset.

Maksuista voisi sanoa sen, että kun täällä on puhuttu siitä 100 prosentin ylärajasta, kun se nyt on 105 tai 107, kumpiko sinne nyt on merkitty, monesti näissä asioissa on niin, että jos kaikki maksavat reilusti ja oikein, niin jopa niitten kohdalla, jotka tänä päivänä maksavat vähän runsaanlaisesti, voi tapahtua maksujen alentaminen, jos kaikki tulevat siihen pottiin jakamaan ihan oikeasti. Minusta se on oikeus ja kohtuus, että jokainen on samalla viivalla ja että niistä mennään samanlaisilla eväillä läpi, koska kun samoista rahdeista kuitenkin kilpaillaan, niin täytyy olla myöskin yhteneväiset lähtökohdat. Pinnarit pitää laittaa kuriin. Siksi minä kyllä kannatan ed. Vistbackan esittämää, että sinne otettaisiin näistä vääristä tiedoista tämmöinen sanktio, joka muun muassa työeläkelakien kohdalla meillä on ja eräitten verojen kohdalla, jolloin voidaan määritellä korotus, elikkä jos ilmoitat väärät tiedot ja maksat väärien maksatusperusteitten kohdalta, niin jopa kaksinkertaistetaan tai kolminkertaistetaan maksu. Se toimii kyllä tehokkaana rangaistuksena, ja ennalta ehkäisevä vaikutus sillä on kaikkein paras.

Toivon liikennevaliokuntaan onnistunutta käsittelyä. Onneksi luotan ed. Pulliaiseen tässä kohdassa kovasti, ja hän varmasti tuo asiantuntemuksensa siellä käyttöön.

Kalevi Lamminen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ministeri poistui takavasempaan. (Eduskunnasta: Säikähti!) — Säikähti kyllä. Vaikka olen isokokoinen, niin hyvätapainen.

Täällä on aikaisemmin todettu edellisen kohdan yhteydessä, oliko se ed. Häkämies, että virkamiehet ovat vieneet edellistä ministeriä aika pahasti. Olisin varoittanut tässä asiassa myöskin nykyistä ministeriä, että hän ei ole ehtinyt ilmeisesti tähän esitykseen perehtyä ollenkaan. Hän on nyt hypännyt liikkuvaan laivaan ja siksi joutuu melko koville, koska tiedän, että liikennevaliokunnassa on jo kertaalleen treenattuja yksilöitä, jotka eivät päästä mitään enää läpi käsiensä, kuten ed. Pulliainen, entinen valiokunnan puheenjohtaja. (Välihuuto) — Ei taida päästää mistään läpi, tietää varsin hyvin nyt jo, missä tässä mennään.

Sen paremmin ja pitemmälti tätä asiaa enää pitkittämättä totean ihan samaa, mitä ed. Pulliainenkin aikaisemmin totesi, että kun oli edellinen esitys, joka sitten hallituksen taholta vedettiin pois, niin se oli tavaton sekaannus. Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota juuri virkamiesten tulkintaan ja harkintavaltaan jääluokkien määräämisen suhteen ja kehotti, että se on tarkemmin rajattava. Nyt tämän jälkeen hallitus veti sitten väylämaksuesityksensä pois eduskunnasta. Nyt tässä uudessa esityksessä nämä samat asiat ja samat ongelmat on siirretty sellaisinaan 3—8 §:ään. No, luullaan, etteivät nämä henkilöt, jotka valiokunnassa nytkin istuvat, muista viime joulukuista tapahtumaa. Kyllä ihan varmasti muistavat. Kun tämä menee jälleen kerran perustuslakivaliokuntaan ja se antaa lausuntonsa, niin minä olen melko varma, että tämä on jälleen perustuslain hengen vastainen ja tätä valiokuntakäsittelyssä se ei hyväksy, ennen kuin nämä tarkennukset siihen tehdään.

Aikanaan eduskunnan puhemies Uosukainen antoi monta kertaa satikutia ministeriöille heikosti valmistetuista lakiesityksistä. Nyt olisi tarpeellinen hetki jälleen antaa satikutia tästäkin, joka meni nyt jo kerran uusiksi, ja nyt se taas on tuotu tänne eduskuntaan, tästäkin asiasta.

Minua myöskin ihmetyttää se, minne ovat kuihtuneet ne, voidaan sanoa, melkein parinsadan miljoonan euron saatavat. Ne on vaan jotenkin kohtuullistettu ja niitä ei ole Suomen valtiolle maksettu takaisin. Kuka siinä on syyllinen, miksi näin on tapahtunut, sitä sietää kysyä.

Ennen kaikkea lopetan tämän puheluni siihen toteamukseen, mitä Satamaliiton puheenjohtaja Matti Aura sanoi, että tämä häslinki on aiheuttanut sen, että Suomen merenkulku on painunut mutasarjaan, ja sitä se on ollut.

Astrid Thors /r:

Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat! Vi är kanske lite mellan barken och trädet, för det är uppenbart att vi anser det vara riktigt att avgifterna skall basera sig på isklass, det har alla varit eniga om. Att gå in för det nya systemet med någon slags koefficient som vi inte känner till, det alternativet har man tagit avstånd till. Likaså är vi eniga om att det behövs en snabbt förnyad lagstiftning. Och då kan jag inte riktigt förstå den kritik som några av de föregående kollegerna har framfört när det gäller att det här är ett så dåligt berett förslag.

Jag vill inte yttra mig om detaljer i det som grundlagsutskottet sannolikt kommer att yttra sig om, jag vill bara konstatera att man säger här, till exempel i 4 §, att "Sjöfartsverket utfärdar närmare bestämmelser om de krav som gäller fartygs konstruktion, maskineffekt och övriga isgångsegenskaper och metoder ..." och om någonting är teknik så tycker jag att det här är teknik.

Arvoisat kollegat, tässä täytyy muistaa nyt vähän tätä historiaa, ja sitä on muistettu, mutta myöskin tämän esityksen hyviä puolia. Nykyisessä järjestelmässä ja siinä, mitä yritettiin kohtuullistaa, meillä oli useampia luokkia ja pieni muutos johti luokan muutokseen ja maksun moninkertaistumiseen elikkä erittäin pieni muutos, tekninen muutos, johti taloudellisesti myöskin erittäin suuriin muutoksiin, ja siinä sitten voidaan puhua näistä sadoista miljoonista.

Mielestäni meidän on myöskin todettava, mitä kuulin tässä talossa, että sentti sinne tai tänne jäänvahvistukseen ei vaikuta niin huomattavasti jäänkulkuominaisuuksiin kuin maksuissa näkyy. Talossa on myöskin laivanrakennusekspertiisiä, niin kuin tiedämme. Tämä oli yksi tausta, ja nyt tähän muutokseen on ryhdyttävä. Mielestäni uudistus on tarpeen. Toisaalta EU tässäkin vähän kummittelee taustalla, toisaalta nämä lainsäädännölliset epäselvyydet.

En väittele kanssanne näistä eri kieliversioista — niistä on väitelty historiassa riittävästi — mutta sehän on johtanut monenlaisiin kysymyksiin.

Edellinen puhuja puhui Suomen merenkulun alennustilasta ja väitti, että se johtui tästä. En ehkä väitä niin. Meillä on muita ongelmia, kun muissa maissa on ehkä edullisemmat säännöt, mutta kyllä tämä sekaannus jossakin vaiheessa jopa uhkasi sitä, kuka halusi tulla tänne maahan ja kuka ei. Mielestäni tämä on hyvä pohja, jolta lähteä ja yrittää uudistaa. Me olemme samaa mieltä siitä, että joku indeksi olisi ollut huonompi järjestelmä. Se, että nyt edelleen lähdetään tästä jääluokasta, vaikka on harvempia luokkia, on oikea lähtökohta. Toivomme, että pystyisimme yhtymään nyt tämän lainsäädännön tarpeellisuudesta ja yhdessä pystymme viemään eteenpäin säännökset, jotka selvittävät tämän tilanteen.

Voi sanoa, että ellemme pysty löytämään yhteisymmärrystä, niin ehkä ei enää sitten ole tässä hallituksen esityksessä vikoja vaan voimme ruveta kysymään, olemmeko joissakin niin tiukoissa perustuslain vaatimuksissa, että se tekee käytännön järjestelmän hyviksi koetut maksusäännökset mahdottomiksi.

Se, mitä minä jäin vähän tässä esityksessä kaipaamaan, niin kuin jotkut edeltäjät, olivat laivan selvittäjän vastuusäännökset.

Vi vet att en del skeppsklarerare har ett oerhört stort ansvar, ett ansvar som de inte, om de inte har någon regressrätt, kan klara av. Jag tror också att vi här ser beviset på det här stora ansvaret i den stora koncentration som också sker i den här branschen.

Vad gäller exemplet att man, som en ledamot tidigare här sade, skulle ta modell av det nu aktuella lagförslaget om arbetspensioner att om man uppger felaktiga uppgifter så skall vi ta till samma sanktioner i det lagförslag som vi har här på bordet. Åtminstone personligen tror jag att det första lagförslaget är väldigt dåligt till den del som det gäller direkta straff i form av sanktioner. Där uppfyller inte lagstiftningen de laglighetskrav som man kan ställa i straffsituationer.

Yksi edellisistä puhujista viittasi työeläkelainsäädäntöön, että meidän pitäisi ottaa joitakin sanktioita siinä — ainakaan ei sanktioita siinä muodossa kuin on esitetty nyt keskustelun alla tai meidän käsittelymme alla olevassa työeläkelaissa, jossa vaaditaan rangaistussäännöksiä. Monet asiantuntijat ovat viitanneet siihen, että siellä ei laillisuusvaatimus toisaalta edisty.

Päämääränä tässä lainsäädännössä meidän pitäisi pitää kirkkaana, että meillä on ollut hyvä järjestelmä, joka on edistänyt merenkulun turvallisuutta, ja hyvä järjestelmä, jossa pyritään ottamaan huomioon todellinen jäänmurtamistarve ja myöskin se yhteistyö, mitä meillä on pohjoisen satamissa, ja se, että niin moni satama kuin mahdollista myöskin saa toimia tulevaisuudessa, mielestäni on tässä päämäärä, toisaalta siis, että meillä on ympäristöturvalliset kuljetukset ja toisaalta, että meillä monet satamat pystyvät toimimaan. Mielestäni tämä meidän nyt pitäisi pitää kirkkaana mielessä samoin kuin se, että huolehdimme maahan tulevan rahtiliikenteen turvallisuudesta.

Eli ryhmäni ja minä puollamme hyvin ratkaisevasti tätä esitystä. Näistä vaihtoehdoista, mitä on ollut esillä, tämä on ehdottomasti se, jonka pohjalta nyt pitää tarkastella asioita, ja toivottavasti se lähtee käyntiin niin nopeasti kuin mahdollista.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä asiasta on oleellinen viisaus tullut jo sanotuksi, joten tyydyn lyhyeen kaavaan.

Merenkulkumme yksi ongelma on ollut ja on edelleenkin se, että vesillämme seilaa aivan liian paljon sellaisia aluksia, joiden jääluokka on parempi kuin niiden ominaisuudet edellyttävät. Tässä on kyse paitsi ympäristöturvallisuudesta myöskin fiskaalisesti merkittävästä asiasta. Merenkulkulaitos on vastuussa väylämaksulain valvonnasta. Siitä, miten hyvin Merenkulkulaitos on tässä tehtävässään onnistunut, voidaan esittää hyvinkin erilaisia arvioita.

Täällä on tänään perätty lainsäädännön selkeyttä. Yhdyn tähän kuoroon. Kyllä mielestäni lainsäädännön tulee olla niin selkeää, että se ei jätä väljää tulkinta- ja harkintavaltaa virkamiehille. Tässä mielessä oleellista onkin, onko nyt käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä laiksi jääluokista ja jäänmurtaja-avustuksesta, riittävän hyvin säädelty se, miten aluksen jääluokka määritellään yksiselitteisesti ja selkeästi. Näin ei mielestäni välttämättä ole. Mielestäni liikenne- ja viestintävaliokunnan tuleekin ottaa esityksen 3—8 §:t kriittiseen tarkasteluun ja tehdä tarvittavat muutokset. Näihin edellä mainittuihin pykäliin monet edustajat ovat täällä perustellusti viitanneet. Kuten sanoin, lainsäädännön tulee olla riittävän selkeä.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Lyhyen kaavan mukaan. Näillä lakiesityksillä on tietenkin tärkeä merkitys Suomen elinkeinoelämän ja erityisesti pohjoisen Suomen merenkulun kannalta. On suuria taloudellisia intressejä puolustettavana, ja sen takia on tärkeää, että nyt eduskunta saisi tästä toimivan lakikokonaisuuden. Minusta hallituksen esitys nyt muodostaa toivottavasti sellaisen pohjan, että suomalaisella elinkeinoelämällä, joka toimii pohjoisessa Suomessa ja miettii siellä tulevaisuuden toimintaedellytyksiä, on oikeus kyllä saada tietää, miten tulevaisuudessa meriliikenteen kuljetukset voidaan järjestää, minkälaisilla ehdoilla, ja se koskee sekä näitä jääluokkia, koko tätä väylämaksukokonaisuutta että sitten jäänmurtaja-apua. Vaikka täällä sanottiin, että ministeri ei ole ennättänyt tähänkään lakiesitykseen perehtyä ministerinä — niin se on varmasti totta — niin eduskunta sitä vastoin on tähän esitykseen, jos olen oikein ymmärtänyt, keskimääräistä enemmän ennättänyt perehtyä.

Oma toiveeni olisi kyllä myös se, että tämän hallituksen esityksen pohjalta sekä liikennevaliokunta että mahdollisesti lausunnon antavat muut valiokunnat saisivat kuitenkin suhteellisen nopeasti valmiiksi sellaisen toimintakokonaisuuden, että tämä pitkään vellonut keskustelu nyt saisi jonkinlaisen pisteen. Olen ymmärtänyt tästä keskustelusta sen, että niinkään tämä lainsäädäntö sinänsä ei ole ollut ongelma, mutta ongelma on ollut enemmän lain noudattamisen valvonta. Tässä suhteessa viranomaiset eivät eduskunnan silmin katsottuna ole saavuttaneet menneinä vuosina riittävää luottamusta, ja sen takia nyt todennäköisesti eduskunta haluaa tähän asiaan mahdollisimman hyvin perehtyä, ja uskotaan, että merenkulkuviranomaisetkin ovat tsempanneet omaan toimintaansa ja tulevat tsemppaamaan tulevaisuudessa.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymys on ennen muuta nimenomaan ympäristöstä ja ympäristöturvallisuudesta tuon fiskaalisen näkökulman lisäksi, mikä tietysti on otettava huomioon.

Jääluokitus ja sen merkitys alusturvallisuudelle ja öljykuljetusten yhteydessä öljy- ja kemikaaliturvallisuudelle on hyvin tärkeä. Huolimatta siitä, että puhutaan ilmaston lämpenemisestä, se on ennen muuta sitä, että ääreisilmiöt kehittyvät ja korostuvat. Se saattaa merkitä myös paradoksaalisesti erityisen kylmiä talvia tai erityisen vaikeita jääolosuhteita esimerkiksi Suomenlahdella, jossa 200 miljoonan tonnin öljykuljetusten raja vuositasolla menee pian rikki. Näin ollen meillä on tietoa jo nyt niistä ongelmatapauksista, jotka ovat liikennöineet Suomenlahdella. Tämä Stemnitsa-tapaus on yksi niistä. Ikään kuin jääluokitukset ovat kunnossa, mutta kuitenkin konetehon suhde aluksen kokoon jne. tekee siitä vähemmän turvallisen vaikeissa sääolosuhteissa. Tämä oli tilanne vuoden 2003 keväällä, ei kovinkaan kauan sitten, kun ympäristövaliokunta ja liikenne- ja viestintävaliokunta vierailivat rajan tuolla puolen Primorskissa.

Puhemies! Tämä suhde kansainvälisiin luokituksiin ja sen oikeudellisuus on yksi asia, mikä on myös näissä teksteissä, ja sitten ennen muuta todella on tämä turvallisuus. Meiltä puuttuu edelleenkin avomeriolosuhteissa ja vaikeissa jääolosuhteissa tai yleensä jääolosuhteissa öljyn ja kemikaalien turvaamiseen ja torjuntaan pystyvä alus. Siitä ei ole vielä valmistunut esityskään hallituksesta, ja tämä on yksi ongelma, joka pitäisi myös ratkaista.

Ed. Kalevi Olin merkitään läsnä olevaksi.

Keskustelu päättyy.