Täysistunnon pöytäkirja 103/2009 vp

PTK 103/2009 vp

103. TIISTAINA 10. MARRASKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laeiksi ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 7 ja 8 §:n sekä verotusmenettelystä annetun lain 18 §:n muuttamisesta

 

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on hyvästä lakiesityksestä kyse. Tässähän parannetaan Verohallinnon ja Maahanmuuttoviraston tietojensaantia keskenään elikkä tällä pyritään saamaan aisoihin tätä pimeää ja harmaata taloutta.

Tänään tavattiin Pääkaupunkiseudun pääluottamusmiehiä, jotka ovat rakennuspuolella töissä, ja heidän tarinansa oli aika surullista kuultavaa. Tässä on muutama luku: Todetaan, jotta vuonna 2007 Suomessa työskenteli noin 30 000 ulkomaista työntekijää ja verottajalle näistä 1 000 oli ilmoittautunut. Sitten vuonna 2008 oli noin 20 000 ulkomaista työntekijää vielä ja siitä 150 on verottajan tiedossa. Tämä kuvastaa, jotta meillä on tosi paha tämmöinen pimeän työvoiman ongelma, joka näköjään erityisesti on rakennuspuolella. Sehän on muuallakin, mutta tämä rakennusala käyttää hyväkseen tätä.

Näiden pääluottamusmiesten viesti oli siinä, jotta ei ihme, vaikka tämmöinen ulkomaalaisvihamielisyys kasvaisikin, koska siellä viedään härskisti suomalaisten työpaikkoja, ja tämä pitäisi saada hallintaan. Tämä on yksi osa, mikä tässä nyt on käsittelyssä, tämä asia, jotta tässä tietojen saantia parannettaisiin. Mutta pääluottamusmiesten viesti oli sen oloinen, jotta pitäisi jokaisen, joka tulee Suomeen, rekisteröityä Suomeen ennen kuin työnantaja ottaa töihin, olipa se lähetetty työntekijä taikka tulee suoraan, jolloin voitaisiin heti tarkistaa työmaalla, ovatko paperit kunnossa, ja myös verottaja voisi suoraan iskeä siihen kiinni. Tällä hetkellä ei tämäkään laki vielä sitä mahdollisuutta anna, vaan tässä seurataan viranomaisten keskinäistä tietojenvaihtoa.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys sinällään on kannatettava, ja tähtäys on varmasti hyvä. Kerrankin jotakin hyvää voi sanoa siltä osin, että pyritään siihen, että harmaa työvoima saadaan jollakin tavoin kuriin, ja myöskin yhteiskunta saa oman osansa ja nimenomaan sillä tavoin, että työnantajat eivät tahallisesti laiminlyö niitä velvoitteita, joita työnantajilla on.

Eräs ongelma joka tapauksessa säilyy valitettavasti vielä, ja se on se, että kun tänne tulee ulkomaista työvoimaa, niin työvoimaviranomaiset eivät tiedä lainkaan. Minun mielestäni olisi ollut hyvä, että tähän olisi vielä liitetty se, että silloin kun ulkomaista työvoimaa tulee, niin työvoimaviranomaisten olisi tiedettävä se. Silloin se ohjaisi myös työvoimaviranomaisten toimintoja.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Tässä on kaksi näkökulmaa. Ensinnäkin on harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunta, jolta osin valitettavasti lokakuussa 2006 tehdyn neljännen talousrikostorjuntaohjelman eräs kohta ei ole valtiovarainministeriössä edennyt, ja se on juuri verotustietojen käyttöön saanti. Tämä on aika olennainen asia. Tämä on nyt pysähtynyt tämän hallituksen aikana. Tietysti toinen puoli on sitten, että myöskin maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta on hyvin tärkeätä työmarkkinoiden vakauden ja myös sisäisen turvallisuuden näkökulmasta. Tältä osin laitonta työvoimaa käyttäviin työnantajiin kohdistuvat sanktiot, joita Euroopan unioni ja komissio on esittänyt muun muassa viime vuonna ja viime talvena, on pikaisesti vietävä myös Suomessa käytäntöön, niin että työsuojelun työehtojen valvonta ja voimavarat turvataan. Tältä osinhan aluehallintouudistuskin, joka meillä tänään on vielä listalla, valitettavasti heikentää työsuojelun käytännön toteutusta, ja tämä tulee näkymään myöskin tällä puolella.

Toinen asia on se, että on erittäin harkitsematonta, että tässä vakavassa tilanteessa, jossa massatyöttömyys uhkaa muun muassa Suomessa nuoria, hallitus suunnittelee työvoiman saatavuusharkinnan poistamista. Se tarkoittaa sitä, että kuka tahansa voi tuoda mille alalle tahansa mistä tahansa työvoimaa Suomeen ilman, että suoritetaan minkäänlaista työmarkkinoiden ja työehtojen harkintaa. On nyt vihdoin viimein vedottava hallitukseen, eikö ole riittävästi jo maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikan hallintaa menetetty. Pitäisi työmarkkinoiden vakauden ja myöskin niiden lieveilmiöiden takia harkita, ettei tehdä uusia virheitä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kymmenkunta vuotta sitten käynnistettiin täällä ison salin puheilla taistelu harmaata taloutta ja talousrikollisuutta vastaan, niin silloin rekisterien ristiinajo oli se keskeinen väline, joka kaikissa mahdollisissa puheenvuoroissa tuli esille. Kun käytiin asiantuntijakeskusteluja, oli sittemmin Virke-projekti jnp., täsmälleen sama asia tuli esille. Silloisen valtiovarainministerinkin kanssa asiasta keskusteltiin monta kertaa ja hartaasti, että tähän pitäisi päästä.

Nyt on hyvä, että näitä askeleita otetaan jälleen kerran, ja aivan erikoisesti, arvoisa puhemies, kiinnitän huomiota siihen, että tämä ajankohta on nyt harvinaisen sopiva tähän. Kun tällä hetkellä tätä joukkoa on suhteellisen vähän, niin se porukka, mikä täällä on, saadaan nyt helpommin hallintaan ja rekisteröityä ja sillä tavalla tämä kulttuuri jälleen uudistettua, niin että hyvään suuntaan ollaan menossa.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Paikalla on useampi harmaan talouden taistelun veteraani, ja tämä taistelu jatkuu. Aika ajoin aika hitaastihan siinä on edetty ja päästy parempaan.

Mutta tämä hallituksen esitys 95 näiltä valtiopäiviltä, niin kuin täällä todettiin, on positiivinen nimenomaan myös sen takia, ettei syntyisi niitä ed. Rajamäen lieveilmiöiksi kuvaamia asioita, jotka todellakin saattavat sitten kehittyä vaikeiksi, eli meillä tämä harmaa talous käyttää hyväkseen muualta tuotua työvoimaa suomalaisen työvoiman ollessa työttömänä tai ainakin niin, että näillä henkilöillä, joita tänne tuodaan, teetätetään työt pienemmillä palkoilla, kun pystytään tekemään niin sanotusti pimeästi ja työnantaja ei maksa veroja eikä sosiaaliturvamaksuja. Näin ollen kiitoksia hallitukselle tästä aktiivisuudesta.

Mutta kaiken kaikkiaan, jotta tuo ksenofobia eli toisenlaisuuden vierastaminen ja jopa pelko ja viha ei lisääntyisi, sen edellytyksenä on se, ettei synny vastaavanlaista tilannetta kuin esimerkiksi Ranskassa on ollut jo pitkään, jossa on hyvin laajat, lähinnä Pohjois-Afrikasta tulevia työntekijöitä hyväkseen käyttävät harmaat ja mustat työmarkkinat.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta tätä taistelua pitää jatkaa ja pyrkiä saamaan vielä hallintaan tämä lähetettyjen työntekijöiden ongelma. Nimittäin Pääkaupunkiseudulla käy yllättävän paljon suoraan Virosta ihmisiä töissä ja he eivät ole kirjoissa eivätkä kansissa ja työnantajat käyttävät aika härskisti näitä hyväkseen.

Tänään tuli esille, kun olin tilaisuudessa, jotta nämä rakennustyömiehet ovat saaneet 3—13 euroa tunnille palkkaa ja se tehdään sillä tavalla, jotta kun tänne tullaan lähetettyinä työntekijöinä, tehdään urakkasopimus täällä ja se urakka on rakennettu siten, jotta siinä ei pääse sen paremmalle palkalle, ja heillä ei ole mitään turvaa vähimmäisehdoista, mitä pitäisi saada, jolloin tämä kuvastaa sitä, miten härskisti käytetään hyväksi tällaisia ihmisiä ja toisaalta poljetaan meidän työehtosopimuksiamme, niitä periaatteita, mitkä Suomessa ovat olemassa. Toisaalta terveet yritykset siinä kärsivät ja ne ihmiset, jotka ovat suomalaista työvoimaa.

Tähän pitäisi ihan erityisesti saada paneuduttua, koska ilmeisesti tämä laki, joka nyt tässä on menossa, ei näissä rekistereissä näy millään muotoa. Tässä on kyse Maahanmuuttoviraston tilastoista ja verottajan tilastoista, mutta kun kokonaan ollaan ulkopuolella siitä, niin se on pimeää työvoimaa tällä hetkellä.

Yleiskeskustelu päättyi.