Täysistunnon pöytäkirja 103/2009 vp

PTK 103/2009 vp

103. TIISTAINA 10. MARRASKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi vuorotteluvapaalain 25 §:n muuttamisesta

  jatkui

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävä hallituksen esitys, jossa esitetään aiemmin määräaikaisessa kokeilussa ollutta vuorotteluvapaalakia säädettäväksi pysyväksi, on mielestäni erittäin tervetullut ja kannatettava. Vuorotteluvapaajärjestelmän jatkaminen palvelee työntekijöiden etua ja lisää hyvinvointia yhteiskunnassamme. On positiivista, että asiasta on päästy näin laajaan yhteisymmärrykseen. Vuorotteluvapaajärjestelmä tuo kaivattua joustavuutta työelämään. Siinä missä vapaalle jäävät työntekijät saavat hengähdystauon vuosien puurtamisesta sekä enemmän aikaa perheilleen ja harrastuksilleen, saavat heidän sijaisikseen palkatut henkilöt arvokasta työkokemusta, joka auttaa ponnistamaan eteenpäin työelämässä sijaisuuden jälkeenkin. Erityisesti nuorille ja pitkäaikaistyöttömille tämä on hyvä mahdollisuus päästä kiinni työelämään. Pitkäaikaistyöttömien osuus vuorottelusijaisista oli työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaan aluksi alhainen, mutta sittemmin heidän osuutensa on noussut mukavasti.

Arvoisa puhemies! Valiokunnan mietinnössä todetaan vuorotteluvapaalla olleen vuosina 1996—2007 noin 161 000 palkansaajaa ja vuorottelusijaisina 143 000 työtöntä työnhakijaa. Korkeat luvut kertovat järjestelmän suosiosta ja tarpeellisuudesta. Kaikkiaan noin 60 prosenttia vuorottelusta on tapahtunut julkisella sektorilla, mutta myös yksityisten yritysten työntekijät ovat ottaneet järjestelmän omakseen. Tutkimuksen mukaan yleisimmät syyt jäädä vuorotteluvapaalle olivat halu pitää taukoa työelämästä, saada lisäaikaa perheelle, työpaineet ja stressi sekä levon tarve. Näitä syitä on varmasti jokaisen helppo ymmärtää, ja uskon, että monen kohdalla pidetty vapaa palvelee tarkoitustaan.

On kuitenkin olemassa näyttöä, jonka mukaan vuorotteluvapaalla olleiden työura jää lyhyemmäksi kuin muilla palkansaajilla. Kuten valiokunta mietinnössään korostaa, tulee syyt tähän selvittää. On mahdollista, että näiden henkilöiden kohdalla työhyvinvoinnissa on ollut puutteita ja työn kuormitus ennen vuorotteluvapaata on ollut niin suurta, ettei muutaman kuukauden hengähdystauko ole riittänyt tilanteen korjaamiseksi. Onkin tärkeää, että työpaikoilla kiinnitetään huomiota työntekijöiden jaksamiseen ja työoloihin vaikuttaviin tekijöihin, kuten esimerkiksi esimiestyön laatuun. Noin kolmannes vuorottelijoista on sosiaali- ja terveyspuolella, jossa työ on tunnetusti melko raskasta ja kuluttavaa. Jaan valiokunnan näkemyksen, jonka mukaan niillä työpaikoilla ja toimialoilla, joilla halukkuus vuorotteluvapaalle on yleistä, tulee selvittää syyt vapaalle hakeutumiseen. Tarvittaessa tulee korjata työn tekemisen edellytyksiä esimerkiksi työterveyshuollon toimien avulla.

Hannakaisa  Heikkinen /kesk:

Puhemies! Viime perjantaina meillä oli ihan hyvää keskustelua tästä vuorotteluvapaasta, mutta silloin suuren valiokunnan kokouksen takia muutama puheenvuoro jäi käyttämättä. Jäimme juuri hyvään keskusteluun vuorotteluvapaasta ja erityisesti työelämän jaksamiskysymyksistä. Kuten edellinenkin puhuja sanoi, vuonna 2005 tehtiin tutkimus, jonka mukaan yleisimmät syyt jäädä vuorotteluvapaalle ovat halu pitää taukoa työelämästä, saada lisäaikaa perheelle, työpaineet sekä stressi sekä levon tarve. Kuitenkin valiokunnassa mietimme tätä asiaa, ja se on niin vaikea vetää viivaa, mikä on stressi ja kiire ja työpaikan huono ilmapiiri, mikä johtuu työpaikalla kenties vallitsevista huonoista olosuhteista ja mikä on työntekijän muusta elämästä johtuvaa jaksamattomuutta. Sen viivan vetäminen on vaikeaa. Mutta yhtä kaikki tämä vuorotteluvapaajärjestelmä on palvellut varmasti näitä ihmisiä saamaan hengähdystaukoa työstä.

Todellakin työpaikan ikään kuin huonot kokemukset ovat jopa 40 prosentille työntekijöistä syy jäädä vuorotteluvapaalle, niin kuin valiokunnassa tähän mietintöön kirjasimme. Haluaisinkin korostaa sitä, että aidosti korostaisimme työelämän ja erityisesti lähijohtamisen kysymyksiä. Se on mielestäni aidosti laatua työelämässä, että tulemme inhimillisesti kohdelluiksi työpaikalla. Kyllä siinä esimiestyö on avainasemassa. Hän ei voi kaikkea tehdä, mutta on kuitenkin tietynlainen suunnannäyttäjä myös työilmapiirikysymyksissä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä on kiinnitetty huomiota tuon jaksamisen lisäksi myös mahdollisuuteen hoitaa omaisia. Tätä oikeutta ja mahdollisuutta työntekijöille painotetaan tässä mietinnössä. Aivan oikein mielestäni tämä on huomioitu. Haluaisin todeta sen, että tähän tarvittaisiin kyllä lisää lainsäädäntöä, joka mahdollistaa todellakin niiden kansalaisten siirtymisen, jotka ovat työelämässä, joustavasti omais-hoitojärjestelmän sisään tai tukemaan nimenomaan omaisen hoitoa, ja tämä liittyy myös omaishoidon tukijärjestelmään. Tässä tuodaan esiin ajatus, että vuorotteluvapaajärjestelmä ei ole sitä varten kehitetty, että se mahdollistaa nimenomaan tämän omaishoidon, vaan senhän pitäisi vahvistaa asianomaisen jaksamista työelämässä. Mutta omaishoito ja läheisen hoitaminen tulee olemaan entistä suurempi kysymys ja vaatii keskittymistä ja resursseja ja myöskin tietysti omaishoidon tuen kehittämistä.

Kaiken kaikkiaan tämä itse järjestelmä vuorotteluvapaasta on hyvä ja tärkeä ja sen kehittäminen ja tukeminen ja vakinaistaminen on positiivinen asia.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Jatkan siitä, mihinkä perjantaina päädyin, kun tauko tähän asian käsittelyyn tuli. Nimittäin siitä tarinastani jäi sen verran vajaaksi, että on olemassa eräs taho tässä suomalaisessa yhteiskunnassa, joka on varma voittaja tällaisena aikana, jolloinka työstä on eräällä tavalla pula. Se on sijainen. Nimittäin on aivan selvä asia, että sen, joka sijaiseksi pääsee tämmöisessä vuorotteluvapaatilanteessa, erityisessä intressissä on ottaa siitä kaikki mahdollinen irti ja antaa mahdollisimman hyvä näyttö työnantajalle siitä, että hän juuri on paras mahdollinen henkilö tähän tehtävään. Ja kukapa siinä voittaa muu kuin työnantaja.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä muutamalla sanalla haluaisin jatkaa työelämän laatukysymyksistä.

Vuorotteluvapaajärjestelmä, niin hyvä kuin se onkin yksilön jaksamisen ja elämänlaadun kannalta, ei ole onnistunut siinä tavoitteessa, että se olisi pystynyt jatkamaan näitten vuorotteluvapaalle jäävien ihmisten työuria. Tällä haluan korostaa sitä, että on erittäin tärkeää, että nykyistä enemmän pystyisimme tulevaisuudessa panostamaan ja suuntaamaan huomiota siihen, että meillä on hyviä lähiesimiehiä työelämässä. Itsellekin tietysti, kun me jokainen peilaamme oman taustamme kautta näistä asioita, tulee mieleen omat ajat sairaanhoitajana. Muun muassa nämä työilmapiirikysymykset olivat eräs syy, minkä takia jatko-opinnoissa esimiestyöhön ja johtamiseen suuntauduin ja sen tutkimiseen.

Haluaisinkin korostaa sitä, että esimerkiksi juuri hoiva- ja hoitoalalla sairaaloiden ja hoitokotien maailmassa meillä esimieheksi usein tullaan sen takia, kun halutaan edetä uralla. Tämä on niin hoitopuolella kuin lääkäripuolella yleinen, vuosikymmeniä vallitsevana ollut käytäntö, elikkä välttämättä ei ole haluakaan tulla hyväksi esimieheksi, vaan edetä omalla uralla. Minusta se on tavallaan väärä motiivi, peruste, tulla johtamaan toisia ihmisiä. Sen takia haluaisin enemmän painoarvoa sille, että esimies on paitsi muodollisesti pätevä, myöskin omilta henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva toisten ihmisten johtamiseen. Tätä tulisi kyllä korostaa, kun valitsemme esimiehiä.

Yleiskeskustelu päättyi.