Täysistunnon pöytäkirja 103/2009 vp

PTK 103/2009 vp

103. TIISTAINA 10. MARRASKUUTA 2009 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys aluehallinnon uudistamista koskevaksi lainsäädännöksi

 

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallintovaliokunnan mietintö 13 näiltä valtiopäiviltä käsittelee siis hallituksen esitystä 59, aluehallinnon uudistamista. Tästä yleispiirteisesti tulee todeta, että se on sekava, kiireessä tehty ja jättää todella paljon avoimia kysymyksiä ja vähän vastauksia.

Ympäristöpuolelta erityisesti tämä on ongelmallinen. Resursseja vähennetään, ja ympäristö ja luonnonsuojelu joutuvat entistä huonompaan asemaan, ja aivan selvästi nyt jo alueellisista ympäristökeskuksista, muun muassa Kaakkois-Suomen ympäristökeskuksesta, tulee tietoja siitä, että resursseja selvästi entisestään heikennetään. Virallisestihan valiokuntatasolla on kuultu, että 200 ympäristötyöpaikkaa lähtee ely-tasolta. Osa ympäristökeskuksen työpaikoista siirtyy aluehallintovirastoon, ja tällä tavalla entisestään työmahdollisuudet ympäristönsuojelun ja luonnonsuojelun puitteissa heikentyvät.

Edelleenkin ely-tasolla pomona on TEM eli työ- ja elinkeinoministeriö. Muistanpa tässä, että ministeri Pekkarinen ensimmäisen käsittelyn vaiheessa lupasi tulla kertomaan tähän kakkoskäsittelyyn sen, kuka allekirjoittaa elyssä tehdyt päätökset, jotka liittyvät esimerkiksi luonnonsuojelulausuntoihin, ympäristönsuojelulausuntoihin. Hän ei silloin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä itse pystynyt tähän kysymykseen vastaamaan. Itse pelkään kovasti, että se on kuitenkin TEMin nimeämän johtajan tehtävä elyn puolesta, kulloisenkin elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston puolesta, allekirjoittaa nämä elyn lausunnot, jolloinka tämä lopullisen päätöksen syntyminen on sitten kuitenkin koko viraston asia, ja se on suomeksi taas puheenjohtajan eli johtajan asia, ja hänen asemansa korostuu.

Arvoisa puhemies! Tässä kaiken kaikkiaan myöskin tuodaan maakuntahallitusten asema uuteen tarkasteluun ja ikään kuin avataan maakuntahallituksien aseman ja maakuntien liittojen aseman vahvistaminen nyt lain tasolle. 9. laissa määritellään maakunnan liiton tehtävät. Sinne on siirretty valtiovallan tehtävistä koko joukko liittyen koulutustarpeiden yhteensovittamiseen, liittyen liikennejärjestelmäsuunnitelmien yhteensovittamiseen erikseen Pääkaupunkiseudulla ja alueellisten, laaja-alaisten luonnonvaroja ja ympäristöä koskevien suunnitelmien laatimisen yhteensovittamiseen.

Itse pidän tätä tilannetta hiukan ongelmallisena, koska maakunnan liiton katsontakulma, lähestymiskulma, näihin luonnonsuojelu-, luonnonvara- ja ympäristökysymyksiin voi olla hiukan rajoittuneempi kuin valtion viranomaisella, enemmän kuntatahtoon sitoutuva. Näinä aikoina ehkä näitä luonnonvaroja halutaan avata usein ehkä vastoin valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteitakin tavalla, joka ei ole ympäristöllisesti kestävä eikä luonnontalouden näkökulmasta tai kestävän kehityksen näkökulmasta kestävä.

Sen lisäksi tässä valtio ei ole valmis antamaan resursseja näiden tehtävien täyttämiseen, ja yhteistoiminta-alueiden avaaminen on yksi, joka vaatisi lisäresursseja näiden lueteltujen lisäksi. Toisaalta maakuntaohjelmien sitovuusasteen nousua ja sitä, että niitä pitäisi yhdessä valtion viranomaisten kanssa tarkastella niin, että myöskin valtion toimintoja nämä maakuntaohjelmat sitten ohjaavat, ei resurssitasolla ole otettu huomioon, ainoastaan puhutaan yhdestä lisähenkilötyövuodesta per maakuntaliitto, ja se on aivan liian vähän.

Kaiken kaikkiaan hallintovaliokunta siis esittää tämän hallituksen esityksen 59 hyväksymistä, kuitenkin niin, että tässä on selkeästi vastalauseet tähän hallituksen esitykseen opposition puolelta, ja vastalauseita on kaksi kappaletta.

Arvoisa puhemies! Itse omasta puolestani esitän, että eduskunta päättää tästä hallituksen esityksestä vastalauseen 2 mukaisesti, jossa esitetään lakiehdotukset hylättäväksi. Tässä vastalauseessa 2 on ensimmäisenä allekirjoittajana ed. Valpas, ja esitänkin, että eduskunta päättää tästä asiasta tämän vastalauseen 2 perustelujen mukaisesti ja hylkää lakiehdotukset.

Lopuksi haluaisin todeta, että tuo aluehallinnon uudistaminen ympäristönäkökulmasta on yksi osa tätä surullista riviä huonoja ympäristö- ja luonnonsuojelutekoja, joita nykyhallitus on esittänyt ja edelleen esittää. Se lista on kohtuullisen pitkä. Nyt en enää näin pitkän istunnon jälkeen käytä aikaa sen esittelemiseen, menisi vielä yliajalle.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lain tavoitteena on valtionhallinnon uudistaminen asiakaslähtöisesti ja kansanvaltaisesta näkökulmasta ja nimenomaan valtion viranomaistoimintojen selkiyttäminen ja yksinkertaistaminen. Lain tavoitteet ovat hyvät, mutta ne tässä kiireellisessä aikataulussa kyllä näyttävät jäävän toteutumatta. Hallintovaliokunnan ja muidenkin valiokuntien käsittelyn aikana nousi esille lukuisia ristiriitaisuuksia ja epäselvyyksiä, jotka nousevat esiin joka tapauksessa lain toteuttamisvaiheessa.

Täytyy todeta, että eduskunta teki erittäin hyvää työtä tämän lain käsittelyssä, ja mielestämme hallintovaliokunnan ansiokkaan mietinnön tulisikin olla lain jatkovalmistelun pohjana. Ensin tulisi tämä esitys, minkä hallitus on tehnyt, hylätä ja jatkaa valmistelua valiokunnan mietinnön pohjalta huomioiden lisäksi, että vastauksia tulee löytyä muun muassa siihen, onko ympäristöhallinnon riippumattomuus toteutettavissa ja samoin työsuojelupiirien itsenäisyys ja miten voidaan nuoriso-, liikunta- ja kulttuuritoimi ajatella siirrettäväksi avi-virastoihin. Yksi kysymys on, toteutuvatko oikeusturva ja kielelliset oikeudet, kuten perustuslakivaliokunta on vaatinut.

Näiden syiden vuoksi, arvoisa puhemies, tähän hallintovaliokunnan mietintöön sisältyy vastalause 1, jonka pohjalta esitän, että tämä lakiehdotus hylätään.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Hiltusen hylkäysesitystä.

Silloin, kun puhuin tästä lähetekeskustelussa, palautin mieleen sen, mikä on lääninhallinnon tehtävä. Eli lääninhallinnon tehtävä on se, että se valvoo, että eduskunnan säätämät lait pannaan toimeen oikealla tavalla. Siihen on aina liittynyt myös se, että lääninhallintoon voi kannella ja lääninhallitus voi kanteluita tutkiessaan sitten yrittää varmistaa, että lakeja pannaan toimeen oikealla tavalla.

Nyt siirrytään pois tästä ajatuksesta, että olisi sellainen aluehallinto, joka valvoisi lakeja. Tässä lakiesityksessä puhutaan siitä, että on yhdenvertaisuustehtäviä, ja kun niitä tutkii enemmän, kysymys on enemmän alueitten yhdenvertaisuudesta, joka varmaan on tärkeämpi asia kuin ihmisten yhdenvertaisuus, jonka perustuslaki määrää. Eli oikeastaan siirrytään jonkunlaiseen latinalaisamerikkalaiseen hallintojärjestelmään, jossa lait ovat yleensä hyvin edistyksellisiä ja mukavia, mutta kukaan ei valvo niiden täytäntöönpanoa.

Sitten täällä on johtamistavoissa hyvin merkillisiä asioita. Kaikkein hauskin on tämmöinen luottamus strategiseen asiakirjaan ja strategiseen tulostavoitteiden määrittelyyn. 1970-luvullahan oli hyvin muodikasta tämä, että kaikki piti suunnitella. Minä luulen, että vaikutteet taisivat tulla DDR:stä, ja nyt ne lopulta pääsevät mukaan tähän Suomen lainsäädäntöön tämän hallituksen toimesta, josta tietysti onnittelen myös hallintovaliokunnan puheenjohtajaa, että hän on voinut tällaiseen myötävaikuttaa. Minä kyllä tulen eläkepäivinäni huvittuneena seuraamaan, kuinka tätä strategista asiakirjaa sitten noudatetaan siellä aluehallinnossa. Helpointa on yleensä vaan noudattaa lakia ja toimia järkevästi, mutta nyt päästään tähän strategiaan.

Sitten tässä on kaksi hyvin tärkeätä viranomaista alistettu nyt tämän avin sisälle. Toinen on työsuojeluhallinto. Ilon sopimus lähtee nimenomaan siitä, että se olisi itsenäistä. Se upotetaan tämän avin sisälle. Toinen on ympäristönsuojelu, jonka itsenäisyys riistetään. Ympäristöministeri onkin lausunut Hufvudstadsbladetissa, että ympäristö on vain eräs näkökohta, kun päätöksiä tehdään, ja se on kai tämän ajattelun ilmentymä, että se sinne pannaan.

Nyt väitetään sitten, että siellä nämä toimisivat itsenäisesti. No, jokainen, joka on ollut hallinnossa, tietää sen, että vaikkei muodollisesti asioihin voi puuttua, voi huoneistojärjestelyillä ja budjettiratkaisuilla ja kaiken maailman tempuilla alistaa toinen hallinto tekemään päätöksiä, joita se ei ollenkaan haluaisi tehdä. Tästä kai tässä on kysymys, että ne käytännössä alistetaan tämän työministeriön ajattelun alaisuuteen, jota osa elinkeinoelämää on hyvin kauan toivonut.

Sitten nimitetään korkea virkamies, mutta sitä ei voi sanoa maaherraksi, ja on alue, jota ei voi sanoa lääniksi. Minä en ole nähnyt mitään järjellistä perustelua, miksi luovuttaisiin näistä, jos kuitenkin maksetaan korkeata palkkaa ja kuitenkin se alue on lääni. Ilmeisesti siinä ajatuksena se, että nämä, maakuntahallinto ja maakuntajohtaja, vihdoinkin pääsisivät ykköseksi sillä alueella ja pääsisivät paistattelemaan näiden virkanimikkeiden kunniassa, ja tämä vanha maaherra-titteli poistettaisiin. No, toivottavasti he tulevat onnelliseksi tässä hommassa.

Silloin, kun minulla oli mahdollisuus toimia lääninhallinnossa, tärkein osasto ihmisten kannalta oli kouluosasto, jolla oli todella suuri merkitys sekä peruskoulun että ammattikoulujen kohdalla, sen lisäksi vielä kirjastopuolella, urheilu- ja liikuntapuolella ja nuorisopuolella. Kaikkein tärkein tehtävä oli se, että hyvin tarkkaan yritettiin laskea se, millä tavalla palvelut muuttuvat sen mukaan kuin ikäryhmät muuttuvat.

Nyt tässä loisteliaassa esityksessä pirstotaan tämä kouluosasto kolmeen kappaleeseen. Yksi jäisi kouluja valvomaan, sitten kirjasto- ja nuorisotoiminta ja ulkoilu kuuluisivat jostain syystä tähän TEMin alaisuuteen eli bisneksen tekoon. Ilmeisesti siinä halutaan vaikuttaa mahdolliseen rakennustoimintaan, joka on jollain tavalla kiinnostavaa. Sitten koko sen ennakointi, millä tavalla ikäluokat kehittyvät, annettaisiin maakuntaliitoille, jossa se on sitten varmaan aika innovatiivisen laskennan kohteena. Minä pidän tätä kyllä hyvin suurena virheenä.

Siinä alkuperäisessä esityksessä oli semmoinen suuri ajatus, että viranomaiset voisivat olla esteellisiä. Perustuslakivaliokunta nyt kuitenkin sai lausuttua, että yleensä virkamiehet ovat esteellisiä, eivätkä virastot ole esteellisiä. Nyt on valiokunta keksinyt siihen muutoksen. Tämä muutos on kummallinen sekin, mutta tässä kiireessä kai eduskunta senkin tulee hyväksymään. Siinäkin nyt ilmenee koko tämä hallintomöykyn sekavuus, että tarvitaan tämän tyyppisiä säännöksiä.

Yhteenvetona tämän esityksen aatteellisesta pohjasta: Nythän yleensä poliitikot eivät ollenkaan ole kiinnostuneet hallinnosta, mutta minä voisin nyt vetää yhteen ja kertoa teille, mitä tässä tapahtuu. Tässä on tarkoitus heikentää valtion ja laillisuuden osuutta väliportaan hallinnossa, aluehallinnossa. Tässä on tarkoitus, että kaikki ne päätökset, joihin liittyy raha, tulisivat TEMin alaisuuteen, tämän vilkkaan ministeri Pekkarisen alaisuuteen, jolle on jo perustettu tällä eduskuntakaudella oma ministeriö. Sitten tässä on tarkoitus nostaa maakuntahallintoa ja erityisesti maakuntajohtajan asemaa.

På svenska vill jag säga en viktig sak genom att läsa grundlagsutskottets betänkandes mest viktiga punkt. Grundlagsutskottet säger rätt så enhälligt: "Det är i vilket fall som helst klart att områdesindelningen i statsrådets förordning längre fram måste bygga på en adekvat bedömning av beslutets språkliga konsekvenser. Det är nödvändigt att statsrådet skyndsamt tillsätter en expertarbetsgrupp för att klarlägga konsekvenserna av de ändringar i områdesindelningen som denna lagstiftning ger upphov till för de två befolkningsgruppernas faktiska möjligheter att få tillgång till de grundlagsfästa tjänsterna på lika grunder. Utskottet poängterar att statsrådets beslutsfattande på denna punkt är laglighetsprövning."

Lite tidigare säger man här i utskottet att en språklig minoritets "tillgång till tjänster på sitt eget språk, liksom också deras möjligheter till medinflytande i den regionala förvaltningen över lag, ställs på spel inte minst om den språkliga minoriteten blir en mycket liten grupp i periferin."

Nu har ministern inte följt den här uppmaningen, tvärtom, så har man tillsatt två olika arbetsgrupper som ingendera strävar till en helhetsbedömning. Justitiekanslern har anmärkt på det här förfarandet, synbarligen för döva öron. Därför skulle jag bara vilja säga att det är viktigt för regeringar och ministrar att följa grundlagen, och det är absolut att rekommendera. Gör man inte det så har man mycket lätt en konstitutionell kris på nacken.

Tässä on, arvoisa puhemies, viime aikoina puhuttu hirveän paljon parlamentarismista ja puhuttu siitä, että nyt pitäisi vielä parantaa parlamentarismia sillä tavalla, että tasavallan presidentiltä riisutaan viimeisetkin oikeudet. Jos te mietitte, mitä me nyt olemme tekemässä, me olemme hyväksymässä suurta uudistusta, johon kukaan ei ole oikeastaan kunnolla paneutunut. Tässä tuli muutama kuukausi sitten tämmöinen paksu esitys, jossa on 215 lakia, joita kukaan ei ole täällä lukenut. Siellä varmaan on lukuisia teknisiä virheitä sen sisällä.

Moni täällä salissa tietää, että tämä on todella hassu uudistus, jota vedetään läpi, ja kenelläkään ei ole oikeutta ikään kuin hallituksen puolelta siihen puuttua. Mikä tässä on parlamentarismia? Minä oikeastaan toivoisin sitä, että olisi edelleen presidentti, jolla olisi valtaoikeuksia ja voisi puuttua tämmöiseen hullutteluun.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kannatan ed. Tiusasen hylkäysehdotusta, ja perustelut hylkäykselle löytyvät hallintovaliokunnassa tekemästäni vastalauseesta 2, johonka myöskin perussuomalaisten edustaja on yhtynyt.

Arvoisa puhemies! Hallitus väittää, että valtionhallinto selkeytyy, kun läänit lakkautetaan ja samalla myös maaherrat siirtyvät historiaan. Läänien tilalle tulee 15 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta, näitä elyjä, lisäksi tulee 4 aluehallintovirastoa, avia, ja uudistus vaikuttaa noin 250 lakiin ja näissä laissa noin 1 200 säännökseen. Tällainen myllerrys ei varmasti tule selkeyttämään kansalaisten käsitystä aluehallinnosta.

Esitetty aluehallintolaki ja valtion tuottavuusohjelma poistavat runsaasti työpaikkoja. Puhutaan jopa yli 1 000 työpaikan poistumisesta. On selvää, että näin suuri vähennys näkyy alueiden palvelujen heikentymisenä. Muuten ei voi olla. Näyttää siltä, että aluehallintouudistuksesta tulee myöskin tällainen henkilöstön vähennysohjelma. Minusta tuntuu, että tämä on juuri yksi tavoite, jota ainakin valtiovarainministeriö kannattaa.

Niin kuin tuossa jo ed. Tiusanen totesi, niin kovaa kritiikkiä hallituksen esitys on saanut erityisesti ympäristöhallinnon asemasta, ja sitten on tämä sivistystoimen täysin epätarkoituksenmukainen jakaminen eri viranomaisten hoidettavaksi. Tästähän sivistysvaliokuntakin yksimielisesti huomautti.

Arvoisa puhemies! Minunkin mielestäni tämä ympäristöhallinnon asema on erityisen ongelmallinen. Hallituksen esitys alistaa luonnonsuojelun ja ympäristönsuojelun puoluepolitikoinnin ja kulloisenkin hallitusohjelman armoille, ja silloin päätösten riippumattomuus tulee vaarantumaan. Erityisen kummallista tässä on se, että hallituskipeät vihreät joutunevat nielemään tämän samalla tavalla kuin ydinvoiman lisärakentamisen, mutta tähän alkaa jo tottua. Eihän vihreillä oikein omaa linjaa ole enää ollut pitkiin aikoihin.

Arvoisa puhemies! Aluehallintouudistuksessa nykyiset maakuntaliitot säilyvät ja niiden asemaa vahvistetaan. Mutta tässä on se ongelma, että demokratiaa maakuntien hallinnossa ei kuitenkaan lisätä, vaikka lisätään valtaa, vaikka siihen olisi erityisen hyvä mahdollisuus nyt. Maakuntavaltuustot valitaan edelleen vanhalla mallilla, joka etenkin Pohjois-Suomessa takaa keskustalle epädemokraattisen ylivallan maakunnan hallinnossa. Tässä kohtaa kyllä herää kysymys, miksi Kainuun mallin mukaista demo-kraattista maakuntavaalia ei otettu nyt käyttöön — oiva tilaisuus demokratisoida myöskin maakuntahallintoa.

Kaiken kaikkiaan kokonaisuuden ymmärtäminen alkaa nyt olla todella vaikeaa, ja jo ensi vuoden alusta elyt, avit ja maakuntaliitot alkavat hoitaa aluehallinnon tehtäviä. En tiedä, kuinka moni tietää ja ymmärtää, mistä on kysymys ja mihin ollaan menossa. Aivan niin kuin ed. Söderman sanoi, tarvittaisiin tässä joitakin korkeampia voimia järjestämään tämä uudistus siihen malliin, että siitä olisi jotain ymmärrystä olemassa, mitä tehdään.

Arvoisa puhemies! Tässä lyhyesti niitä perusteita, joihin meidän hylkäysehdotuksemme perustuu.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Aluehallinnon uudistamisesitys on eri valiokunnissa saanut hyvin ristiriitaisen ja kriittisen vastaanoton. Samoin valiokuntien kuulemien asiantuntijoiden lausunnot ovat osoittaneet, että esitys ei ole esitetyssä muodossaan toimiva vaan byrokraattinen ja sekava ja viranomaisten väliset suhteet jäävät esityksessä epäselviksi. Myös entisen maaherran ed. Södermanin kriittiset esitykset ovat huomionarvoisia. Erittäin huolestuttavia ovat korkeimman hallinto-oikeuden edustajan korostamat, suorastaan oikeudelliset ongelmat, jotka joudutaan ratkaisemaan tuomioistuimissa.

Maakunnissa on edelleen paha demokratiavaje. Maakuntahallintoa on kehitetty ja toimivaltaa lisätty usean vuoden ajan keskustelematta lainkaan siitä, miten maakuntien valtuustot tulisi valita. Tällä hetkellä maakuntavaltuusto ja -hallitus valitaan useissa maakunnissa puolueiden piiriedustajien, lähinnä piirisihteerien nimilistan pohjalta. Onko tämä todellista demokratiaa? Maakuntavaltuuston jäsenten valitseminen tulisi siirtää äänioikeutetuille kuntavaaleissa.

Arvoisa puhemies! Kannatan ed. Valppaan vastalausetta, että lakiehdotus hylätään.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Aluehallintolaki on sekava, kiireellä tehty, ja nyt pakolla läpi viedään. Täällä on useita ongelmia. Kun käyn keskustelemassa lääninhallituksen työntekijöiden kanssa, riskinä nähdään vähennykset henkilöstömäärissä, tehtävien siirroissa, joista nyt, noin kuukausi ennen, ei ole vielä mitään havaintoa. Myöskään uudet vastuut eivät ole vielä määritellyt. Suurta kriittisyyttä on esitetty myöskin tähän oto-johtajuusmalliin, jossa vastuut eivät ole kovinkaan selvät. Selviä riskejä heikennyksistä toimintaan tulee ympäristökeskusten ja työsuojelun osalta. Vaikka sosialidemokraatit ovat alun perin olleet kannattamassa aluehallinnon uudistamista, emme halua sitä tällaisessa muodossa läpi viedä, ja siitä syystä olemme esittäneet hylkäystä.

Mutta sitten erääseen yksityiskohtaisempaan aiheeseen elikkä liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimeen. Tämä on hyvä esimerkki varsin erikoisesta tavasta viedä tätä väkisin eteenpäin. En tiedä yhtään tahoa näiden takaa, joka olisi valmistelussa ollut sitä mieltä, että kirjasto-, nuoriso- tai liikuntatoimi tulisi jättää elyyn, vaan kaikki minun saamani tiedon mukaan ovat olleet alkuvalmistelussa sitä mieltä, että niiden tulisi olla avissa. Tämän jälkeen sivistysvaliokunta kuuli laajan joukon eri tahoja, joista kaikki olivat sitä mieltä, että aluehallintovirasto on se oikea paikka näille kolmelle toimialalle. Siis mitään merkitystä ei hallitukselle tunnu olevan niillä asiantuntijoilla, jotka tekevät kirjastotoimea, jotka tekevät nuorisotyötä, jotka tekevät liikuntaa. Niiden tuhansien ja tuhansien ihmisten mielipiteellä, jotka toimivat vaikka urheiluseuroissa, ei ole tälle hallitukselle mitään merkitystä. Se on käsittämätöntä. Ja tämän kaiken jälkeen sivistysvaliokunta tekee yksimielisen esityksen siitä, että nämä kolme sektoria ovat aveissa paremmassa paikassa.

Ja mitä tekee hallitus? Ministerin suulla ilmoittaa, että mitään ei muuteta, mitään kohtaa ei muuteta. Perusteet tähän ovat varsin moninaiset, miksi näin olisi pitänyt toimia. Jos ajattelemme, ainakin minä henkilökohtaisesti, että kirjastotoimi on osa sivistystyötä, kuten myöskin liikunta on osa sivistystyötä, niin miksipä ei liikunta terveyspuolelta ole myöskin osa sosiaali- ja terveystoimea? Peruspalveluiden arviointi on aveilla elikkä sillä viranomaisella, mutta kuka arvioi nyt sitten liikuntatoimen, nuorisotoimen ja kirjastotoimen, jotka kai kuitenkin lasketaan perustason palveluiksi kuntien tuottamina?

Toinen syy tähän ovat siis kunnat. Kun kuntien yhteistyökumppani valtion puolella on monessa tapauksessa aluehallintovirasto, niin näissä tapauksissa sitten kunnat toimivat TEMin alaisen elyn kanssa. Miksi pitää jakaa kahteen sektoriin? Myös lupa-asioissa vaikkapa urheilukilpailujen järjestämisessä on paikka kuitenkin avi, ei ely. Sieltä ei anota mitään lupia ja sieltä ei tehdä valvontaa, mutta tässä kohden jaetaan siis urheilu muun muassa kahtia. Kun puhutaan liikuntapaikkarakentamisesta, on se monesti kytköksissä myöskin muun muassa akatemioiden kautta koulutukseen, kun myöskin liikuntapaikkoja tehdään samalla, kun tehdään kouluja. Nyt tässä kohden liikuntapaikat ovat sitten muissa sektoreissa kuin koulupuoli.

Kun puhutaan liikuntapaikkarakentamisesta, ovat alueelliset liikuntaneuvostot tietenkin olleet merkittävässä roolissa, samalla tavalla kuin taidetoimikunnat. Nyt nämä alistetaan valittaviksi maakuntavaltuustoissa ja nähtävästi muutenkin maakuntavaltuustojen alaisuuteen. Jos ajattelen Kymenlaakson maakuntaa, jossa on todennäköisesti tulevaisuudessa kolme kuntaa, niin saa olla varsin pieniä hankkeita, jotka voidaan päättää sitten maakuntatasolla, jos liikuntaneuvostot ovat pelkästään tämän kokoisia ja maakunnalle alisteisia. Tästä syystä opetusministeriön puolelta valittavat ja päätettävät liikuntaneuvoston jäsenet olisivat olleet perusteltuja.

Meidän pöydillämme ovat ne paksut tiiliskiven kokoiset pinot näitä lakiesityksiä, jotka tulevat muuttumaan tässä samalla. Mutta muun muassa liikunnan osalta joudutaan avaamaan liikuntalaki, joka ei tässä nipussa vielä ole, vaan se tulee nyt käsiteltäväksi myöhemmin. Oletettavasti myöskin näihin muihin sektoreihin joudumme palaamaan, jotenka paperia siis riittää. Näistä syistä olisin toivonut, että hallitus olisi ottanut lusikan kauniiseen kouraan ja kuunnellut niitä asiantuntijoita, jotka ovat tätä asiaa pohtineet.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Aluehallinnon uudistamisen aikataulu on ensinnäkin osoittautunut erittäin ja liiankin tiukaksi. Muutoksen vaikutuksia ei ole kokonaisuutena ehditty arvioida riittävästi. Tämä näkyy niin rahallisten tarpeiden kuin myös henkilöresurssien osalta. Kummallista on myös, että samaan aikaan, kun tuottavuusohjelma nakertaa henkilöstön voimia, pistetään pakka totaalisesti sekaisin. Voisi kuvitella, että tammikuussa 2010 moni asia tässä mylläkässä on edelleen täysin sekaisin.

Opetusministeriön hallinnonalaa esitys ei kohtele kovin hyvin, kuten jo edellisestä puheenvuorosta saimme kuulla. Ihmetellä täytyy, miksi esityksen myötä halutaan hajottaa opetusministeriön hallinnon toimet täysin irralleen kokonaisuudesta. On todella käymässä niin, että aluehallinnon tehtävät hajautuvat uudistuksen myötä usealle taholle ja kokonaisvaltainen sivistysajattelu kärsii. Sivistysvaliokunta tekikin lausuman siitä, että opetusministeriön toimiala pitäisi keskittää aviin. Toisaalta sitten voidaan kysyä, onko avikaan oikea paikka, jos puhutaan esimerkiksi koulutuksen kehittämisestä. Emme tietysti tiedä, millaiseksi virastojen toiminta muotoutuu. Tietäneekö sitä vielä kukaan?

Arvoisa puhemies! Aluehallintoviranomaisten ohjaus vaatii opetusministeriöltä jatkossa huomattavasti enemmän resursseja kuin aiemmin. Ohjausrakenteesta tulee moniportainen. Kysynkin siis, mistä tulee tehokkuus. Ymmärsin, että tällä uudistuksella haluttiin luoda tehokkuutta ja tuottavuutta. Näillä muutoksilla se tavoite tuntuu mahdottomalta, kysymyksessä kun on myös usean ministeriön välinen ohjailu. Hallitus toisaalta peräänkuuluttaa tuottavuutta, mutta miten se näkyy tässä uudistuksessa?

Aluehallinnon ohjaus- ja johtajajärjestelmästä tulee sekava, ja sen on vaikea täyttää uudistukselle asetettuja tehokkuuden, tuloksellisuuden ja työnjaon täsmentämisen vaatimuksia. Opetusministeriön ohjaus hajoaa usealle eri aluejaolla toimivalle taholle. Myös maakuntaliittojen asemassa tapahtuu merkittävä muutos. Ihmetyttää kaiken kaikkiaan tämä hajottava ote. En näe mitään etua siinä, että opetus-, kirjasto- ja nuoriso- ja liikuntatoimen muutoinkin vähäisten aluehallinnon resurssit uudistuksessa pirstaloidaan. Tämä ei millään tavalla edistä, niin kuin sanoin, sivistyksellisten perusoikeuksien tasapainoista ja alueellista toteutumista.

Arvoisa puhemies! Huoli kanteluviranomaisen pedagogisen asiantuntemuksen tasosta on suuri. Koulutuksessa joudutaan aika ajoin vastaamaan valituksiin, kanteluihin, jolloin asiantuntemus on enemmän kuin tarpeen. Nyt vastuiden siirtyessä uusille toimijoille ei ole varmistettu sitä, löytyykö uudelta kanteluviranomaiselta pedagogista osaamista. Viime aikoina kanteluja on tehty muun muassa opettajien lomautuksia koskien. Koulutusasioiden oikeusturvakysymyksessä on taattava pedagoginen asiantuntemus.

Ongelmallista esityksessä on myös se, että ensi vuoden alusta opettajien, rehtoreiden ja muun opetushenkilöstön täydennyskoulutus järjestetään eri virastoissa: ammatillinen ja aikuiskoulutus elyssä ja yleissivistävä avissa. Onko tämä hyvä ratkaisu opettajankoulutukselle, joka muutoinkin on haasteiden edessä? Tässä on varmastikin totisesti haastetta virastojen väliselle yhteistyölle.

Huomattava virhe esityksessä on myös se, että kirjaston eli toisin sanoen peruspalveluiden arviointi on siirtymässä kuuden aluehallintoviranomaisen vastuulle, mutta niissä ei ole kirjastoalan asiantuntijavirkoja. Melko mielenkiintoisen ohuella osaamisella aiotaan haasteesta selvitä.

Kulttuurin osuus myös jää vähäiseksi. Esitys ei mahdollista alueellista yhteistyötä. Miten sitten säilyy kokonaisnäkemys kulttuurin kehittämisestä? Sama koskee alueellisia taidetoimikuntia. Maakunnan liitoilla ei yhteisiä linjauksia ole, ja suhtautuminen taiteeseen ja kulttuuriin on alueilla vaihtelevaa. Siellä ei ole eikä tarvitsekaan olla eri taiteen alojen asiantuntemusta. Nythän maakuntaliittojen on pystyttävä arvioimaan muun muassa taidetoimikuntien kokoonpanoa ja toimintaa. Herää kysymys, onko maakunnissa riittävää osaamista tälle alueelle.

Tämä on kaiken kaikkiaan esitys, joka olisi tarvinnut uudelleen osiin purkamista ja uutta kokoamista vielä täysin, eli kannatan tässäkin mielessä ed. Hiltusen tekemää hylkäysesitystä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän keskusteluun eräällä tavalla vähän niin kuin kommentoiden ja korjaten.

Missä ihmeessä arvoisat opposition edustajat ovat nähneet sanottavan, että tässä on kysymys pyrkimyksestä linjakkaaseen, hyvin perusteltuun uuteen aluehallintoon? (Ed. Tiusanen: Ei missään!) Ei sellaista ole luvattu yhtään missään. Eivät tämän muutoksen tehtävänä ole missään nimessä tämänlaatuiset asiat.

Tässä on kysymys lähtökohtaisesti yhdestä ainoasta asiasta: tässä on kysymys siitä, että ympäristöministeriö lakkautetaan ja ympäristöhallinto yleensä mitätöidään täydellisesti. Tämä on tullut harvinaisen selvästi esille. Heti kun hallitus aloitti työskentelynsä, maa- ja metsätalousministeri totesi lehdistötilaisuudessa, että tästä on kysymys. Ympäristöministeri tämän hallituksen esityksen esittelyssä totesi, että nythän tässä juuri saadaan ympäristöasiat mukaan siihen prosessiin, siis siihen prosessiin — se ei ole niin kuin erillinen asia, vaan se on osa sitä prosessia, jolla tehdään nämä taloudelliset ja hallinnolliset päätökset elikkä alistetaan elikkä häivytetään. Tämä on se perimmäinen tavoite. Mitenkä tämä parhaiten toteutuu? Tämä tietysti toteutuu parhaimmin sillä tavalla, että esitys on kohtuullisen heikosti valmisteltu tässä kiireessä, jolloinka se antaa johtaville viranomaisille mitä suurimman mahdollisuuden käyttää henkilökohtaista valtaa.

Mielenkiintoinen tämä mietintö on siinä, kuinka sitten vähän yllättäen on tullut kiusallisia yksityiskohtia vastaan. Yksi semmoinen kiusallinen yksityiskohta on Kainuun malli, joka on pistänyt kovasti nikottelemaan, että mitä tässä nyt tehdään. Toinen, joka on ollut tosi sokki kerta kaikkiaan mietinnön kirjoittajallekin varmasti, on se, että työsuojeluasioissa pitää Ilo ottaa huomioon. Se on ollut tosi kova pala, kun on yritetty pyöritellä sitä sanaa, että mitenkä tämä asia nyt oikein pitäisi ilmoittaa tässä ja ottaa huomioon jne.

Kysymys on siis nimenomaan hyvin selvästä poliittisesta tarkoituksenmukaisuuskäyttäytymisestä. Ja minä sanon, arvoisa puhemies, sen, missä se törmäys tulee seuraavan kerran vastaan, ja se on vakava asia. Nimittäin ajatellaanpas sillä tavalla, että kansa päättäisi valita vähän toisenlaisen kokoonpanon tänne eduskuntaan ja sen mukaisesti myöskin seuraava hallitus olisi poliittiselta koostumukseltaan vähän toisenlainen. Ja kun on toteutettu tämä aluehallintoremontti tällä tavalla ja sitten tuleekin vähän toisenlaista politiikkaa toteuttava hallitus, niin kun joka tapauksessa — niin kuin ex-maaherra ed. Söderman tässä totesi — valtionhallinnollisesti täytyy toteuttaa sitä, mitä se hallitus ja eduskunta, se silloin oleva, haluaa, niin siinä ajetaan kyllä mielenkiintoiselle törmäyskurssille. Elikkä siis toisin sanoen harvoin on niin tarkoitushakuista hallinnollista remonttia tehty kuin tässä vaiheessa on. Minä luotan seuraavien eduskuntavaalien tulokseen, ja se korjaa tämän politiikan ihan toisille urille.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen monien puheenvuorojen jälkeen on aika vaikea aloittaa omaa puheenvuoroa, ja nyt on jälleen kerran sen tyyppinen tilanne. Joka tapauksessa tässä on käytetty monia erittäin hyviä puheenvuoroja, joissa on tullut esille itse asiassa aika moniakin aika vastaansanomattomia mielipiteitä, mutta rohkenen nyt muutamaa kommentoida.

Ensinnäkin tuo ympäristöhallinnon asema kaiken kaikkiaan tässä uudistuksessa: En itse missään vaiheessa ole huomioinut tällaista, että olisimme lakkauttamassa ympäristöministeriötä. Mutta ensinnäkin tämän ympäristökeskusten aseman näissä elyissä itse näen sillä tavalla, että kun tämä muutos joka tapauksessa tehdään, niin on joka tapauksessa hyvä, että nämä ympäristökeskukset nyt tulevat sitten ikään kuin samaan pöytään muitten kehittäjätahojen kanssa.

Sitten tämä työsuojelupiirien riippumattomuus, joka on äärettömän tärkeä asia. Itse asiassa näen sillä tavalla, että tässä esityksessä työsuojelutoiminnan riippumattomuus on pyritty varmistamaan erittäinkin monella tavalla. Elikkä kun tätä esitystä käy lävitse, niin sitä riippumattomuutta on korostettu monella eri toimenpiteellä.

Sitten joissakin puheenvuoroissa nousi esille tämä lääninhallitusten sivistysosastojen rooli ja merkitys. Nythän kuitenkin on todettava, että tänä päivänä käytännössä lääninhallitusten sivistysosastojen rooli on itse asiassa hyvin, hyvin vaatimaton. Käytännössä niillä on lähinnä tehtäviä EU-rahojen jakamisessa, ja niittenkin jakomenettelyt on hyvin tiukasti normitettu. Eli käytännössä monessakin läänissä sivistysosastot ovat menettäneet sen käytännön toimijan roolinsa aika perusteellisesti.

Ed. Valpas täällä viittasi maakuntavaltuustojen demokraattiseen valintamenettelyyn. Yhdyn lämpimästi siihen ajatukseen, että esimerkkiä voitaisiin ottaa Kainuun maakuntamallista.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Ed. Pulliainen omassa puheenvuorossaan ennakoi tämän linjauksen, mitä nyt aluehallintouudistuksessa ympäristöhallinnon suhteen noudatetaan, merkitsevän ympäristöministeriön lakkauttamista, ja itse olen täsmälleen samaa mieltä. Se on sitä samaa linjausta, jolla halutaan maahan voimaministeriö, luonnonvarainministeriötyyppinen ministeriö, jossa sitten luonnonsuojelu, ympäristönsuojelu, ympäristöministeriö ovat alaosastona siellä sisällä. Tämä on linja, joka on tullut esiin, niin kuin ed. Pulliainen totesi aikaisemmin. Näin ollen uskon itsekin, että seuraavissa hallitusneuvotteluissa pöytien ääressä on enemmistö siellä suunnassa, joka haluaa tukea vahvaa, toimivaa ympäristöministeriötä, ja tämä on yksi tärkeä kysymys seuraavissa vaaleissa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituspuolueitten edustajat ovat kovin heikosti tänään puolustaneet tätä esitystä. Esityksen puolustaminen on jäänyt lähinnä ed. Pulliaisen harteille, ja hänenkin kannanottonsa taitavat olla lähempänä opposition näkemyksiä.

Arvoisa puhemies! Neuvoja on kyllä opposition taholta annettu hallitukselle koko tämän valmistelun ajan, mutta tämä hallituksen esitys oli kuin kiveen hakattu ja mitään korjauksia ei suostuttu huomioon ottamaan, ei yksimielistä sivistysvaliokunnan kannanottoa. Eihän tällainen ole yhteistä, vaan se on suuri asia, olisi vaatinut vähän laajempaa yhteistä näkemystä tälle, mutta ei edes yritettykään mitään.

Arvoisa puhemies! Ed. Timo Korhonen antoi kuitenkin toivoa, niin kuin sanotaan. Hän sanoi, että tämä maakuntavaltuustojen valinta on demokratisoitava tämän Kainuun mallin mukaisesti. Odotan sitten oikeita esityksiä.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Katsoin juuri, kuinka paksu ja laaja tämä hallituksen esitys on, 1 140 sivua, käsitelty aika lyhyessä ajassa, ja varmasti hallintovaliokunnan jäsenet tuntevat sen parhaiten niin kuin myöskin perustuslakivaliokunnan jäsenet, mutta me muut edustajat tunnemme vain sen, minkä me olemme oikeastaan mietinnöstä ja lausunnoista lukeneet.

Mutta ihmettelen sitä, ettei näin suurta asiaa ole hallituspuolueitten edustajia puolustamassa. Kyllä debattia pitäisi käydä näin suuresta asiasta. Nyt tietenkin voidaan sanoa, että sitä käytiin ensimmäisen käsittelyn yhteydessä. Kyllä silloin oli aika pitkä keskustelu, mutta siinäkin asetettiin ja esitettiin paljon kysymyksiä, joihin ei ole saatu vastausta.

Ne hallituspuolueitten edustajat, jotka tänään ovat tästä asiasta jotakin lausuneet, ovat olleet tosi kriittisiä. Ja ihmettelen ... No, en minä enää ihmettele. Kyllähän tämä laki hyväksytään äänestyksen jälkeen siitä huolimatta, että hallituspuolueitten edustajat ovat kritisoineet ja toivoneet, että no, seuraava eduskunta, seuraava hallitus korjaa. Mutta ei mene oikein perille. Jos tiedetään, että laissa on epäkohtia, ei niitä tietoisesti pidä hyväksyä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tuossa lonkalta kun paukuttelin tulemaan, niin unohtui kaksi mielenkiintoista todistusta siitä, että asiat ovat suurin piirtein sillä tavalla kuin sanoin. Nimittäin MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila otti tähän asiaan voimakkaasti pari kolme viikkoa sitten kantaa ja viittasi hallituslähteisiin siinä, ja sitten vielä kaiken huipuksi kun maa- ja metsätalousvaliokunta oli visiitillä Metsähallituksessa tutustumassa pääjohtaja Kankaan johdolla tähän metsähallitusuudistukseen, niin hän esitti tämän saman asian, että nyt Metsähallituksen asema paranee, kun kahden leidin loukusta päästään irti ja yhden ministeriön eli luonnonvarainministeriön alaisuuteen.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunnan jäsenenä haluan ilmaista mielipahani siitä, että todellakaan ministeriössä ei ole millään tavalla huomioitu sitä yksimielistä kritiikkiä, joka tuli ilmaistuksi sivistysvaliokunnan yksimielisessä lausunnossa.

Voin yhtyä siihen ed. Kalliksen esittämään huomioon, että tämä laki on hyvin laaja ja että yksittäisen kansanedustajan on ollut mahdotonta perehtyä näin laajaan lakiin työskennellessään esimerkiksi vain parissa tai kolmessa valiokunnassa ja katsoessaan asioita niiden näkökulmasta. Mutta on ihan selvää, mitä tulee näihin sivistys- ja kulttuuriasioihin, joista valiokunta lausui, että niiden asema tässä uudessa laissa on kyllä hyvin huolestuttava, samoin kuin mitä tulee luonnonhoidon kysymyksiin, niin niistä on syytä olla huolissaan, kuten ed. Pulliainen tuossa toi aikaisemmin esille.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tästä aluehallintouudistuksesta on tässä toisessa käsittelyssä käyty kohtuullisen monipuolista keskustelua ja erityisesti luonnollisesti oppositiopuolueiden taholta esitetty kritiikkiä, mutta mielestäni pääosin rakentavaa kritiikkiä. Muutamaan asiaan haluan kiinnittää huomiota, jotka totesin myös ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.

Hallintovaliokunnalle antoi lausunnon kahdeksan valiokuntaa. Voin sanoa, että näitä lausuntoja kyllä tutkittiin. En voi yhtyä siihen tai hyväksyä sitä kommenttia, että valiokunta olisi olkaa kohauttanut tai sivuuttanut täysin substanssivaliokuntien lausunnot. Esimerkiksi sivistysvaliokunnan lausuntoa pohdittiin hyvin pitkään ja kuultiin myös asiantuntijoita ja kuultiin ministeriöiden kannanottoja. Eivät nämä asiat ole mustavalkoisia, mutta silloin, jos tehdään muutos valiokunnassa hallituksen esitykseen, aina tarvitsee olla vahvat perusteet.

Siihen arvostamani ed. Pulliaisen esittämään näkemykseen liittyen, että tässä on ollut tavoitteena ajaa ympäristöministeriö tai ympäristöhallinto alas, myöskin ympäristönäkökulma on mielestäni tässä valiokunnan mietinnössä kohtuullisen hyvin otettu huomioon. On luonnollista, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kuitenkin voin sanoa, että näin mittavaan ja haasteelliseen asiaan tämän käytettävissä olevan ajan puitteissakin valiokunta paneutui mielestäni kohtuullisen hyvin ja lopputulos on kohtuullisen hyvä. Erittäin haasteellinen tulee olemaan toimeenpano ensi vuoden alusta ja sen toteutumisen seuranta, ja juuri sen vuoksi, jos jostakin mietinnöstä on aiheellista esittää selontekoa, niin tässä, ja sen selonteon merkitys tulee olemaan suuri.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tölli on siinä oikeassa, että näitä lausuntoja on kyllä huomioitu mietinnön sisällössä, mutta oleellistahan tässä on se, että mitään kohtaa ei ole muutettu eli hallituksen esitys on ihan sellaisenaan viety läpi. Kun hallituspuolueittenkin edustajat tietävät, että muutoksen tarvetta olisi, niin olisi pitänyt olla myöskin ryhtiä tehdä niitä muutoksia eikä vain mietinnössä sitten tuoda niitä esille. Ei tämä sillä tavalla tuota yhtään mitään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Töllille kommenttina vaan se, että silloin, kun oltiin Säätytalolla hallitusneuvotteluissa, niin silloinhan nimenomaan se asia ilmaistiin niin, että tämän aluehallintouudistuksen täytyy olla sellainen, että luonnonvarainministeriövaihtoehto on luonnollinen vaihtoehto ilman ympäristöministeriötä. Mutta kun me tulimme sieltä ulos ja hallitus oli aloittanut työskentelynsä, niin maa- ja metsätalousministeri Anttila sanoi sen selvästi julkisuuteen, tuli ulos ja kertoi, että se tarkoittaa tätä. Ei muuta.

Jacob Söderman /sd:

Arvoisa puhemies! Minä olen vähän loukkaantunut ed. Töllille, kun hän väitti, että minä olisin täällä tuonut esille rakentavaa kritiikkiä. Se ei lainkaan ollut minun tarkoitukseni. Minun tarkoitukseni oli tuoda esille repivää kritiikkiä ja kaikin tavoin osoittaa, että tämä on täysin kelvoton esitys ja että siitä tulee suuri hallinnollinen fiasko. Luulen, että se hallinnollinen fiasko tulee olemaan melkein samanlainen kuin tämä hallituksen rokotusohjelma, että kansalaisista ei välitetä roskaakaan, vaan heitä seisotetaan odottamassa rokotteita, joita ei ole, ja ei ole mitään eroa, onko vanha tai sairas, heitä pompotellaan. Te ette välitä Suomen kansasta lainkaan tässä uudistuksessa, ette lainkaan. Minä arvostan ed. Tölliä kohteliaana miehenä. Jos se oli sarkasmia, minä en loukkaannu, mutta ajatus oli esittää todella repivää kritiikkiä.

Hän sitten sanoi, että tässä ajassa, mutta tässähän se juju onkin, että tässä ei ollut aikaa ja teidän tehtävänänne on ollut huolehtia siitä, että mikään ei muutu, koska tämä valmistelutyöhän on viety jo hyvin pitkälle. Toivon, että kaikki viisaat ihmiset tässä salissa ovat mukana hylkäämässä tätä esitystä.

Keskustelu päättyi.