Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessä ehdotetaan muutettavaksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain 15 §:ssä säädettyjä prosenttiosuuksia, joilla eri rahoittajaosapuolet osallistuvat maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmän kokonaiskustannusten kattamiseen.

En käy tässä tarkemmin prosenttiosuuksien muutosehdotuksia erittelemään. Ne voi jokainen asiasta kiinnostunut lukea hallituksen esityksestä, mutta kerron sen kaikkia kiinnostavan taloudellisen, fiskaalisen seikan, että nämä ehdotetut muutokset alentaisivat valtion kustannuksia noin 0,3 miljoonaa euroa ensi vuonna.

Lisäksi tässä esityksessä ehdotetaan jatkettavaksi maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle vuosiksi 2007—2009 säädettyä tehtävää huolehtia maatalousyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäyntien toteutumisesta työterveyshuollon antaman toimeksiannon perusteella.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain näitten nykyisten väliaikaisten säännösten mukaisesti Maatalousyrittäjien eläkelaitos voisi olla yhteydessä työterveyshuollon palvelujen tuottajaan ja huolehtia työpaikkakäynnin toteuttamisesta, jos työterveyshuollon edellisestä työpaikkakäynnistä on kulunut yli neljä vuotta.

Maatalouden asiantuntijan tekemästä työpaikkakäynnistä aiheutuvat kustannukset korvattaisiin samojen periaatteiden mukaan kuin työterveyshuollon palvelujen tuottajan toteuttamat työpaikkakäynnit muutoinkin.

Maatalousyrittäjien eläkelaitokselle lakiehdotuksesta aiheutuvat kustannukset rahoitettaisiin maatalousyrittäjien tapaturmavakuutusjärjestelmästä osana kohtuullisia hoitokuluja.

Maatalousyrittäjän eläkelakiin ehdotetaan otettavaksi viittaus maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslaissa säädetystä työterveyshuoltoon liittyvästä tehtävästä. Maatalousyrittäjien eläkelaissa säädettyjä Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tehtäviä ehdotetaan laajennettavaksi siten, että eläkelaitoksen tehtävänä olisi maatalousyrittäjien työterveyshuoltotoiminnan tehokkaan toteutumisen edistämisen lisäksi jatkossa tehdä ehdotuksia toiminnan kehittämisestä.

Arvoisa puhemies! Muutama sana maatalousyrittäjien työterveyshuollosta.

Maatalousyrittäjien työterveyshuoltoon kuuluminen on maatalousyrittäjille vapaaehtoista. Työterveyshuoltoon liittyneillä maatalousyrittäjillä on oikeus saada 20 prosentin alennus lakisääteisestä tapaturmavakuutusmaksusta. Alennuksen saaminen edellyttää, että vakuutetun yritykseen tehdään tilakäynti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti eli vähintään neljän vuoden välein. Säännöksen tarkoituksena on kannustaa maatalousyrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon ja edistää tilakäyntien toteutumista.

Maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain väliaikaisen muutoksen perusteella vuosien 2007—2009 aikana Maatalousyrittäjien eläkelaitos on voinut järjestää työterveyshuollon toimeksiannosta maatalouden asiantuntijan tilakäynnin niille tiloille, joille vakuutusmaksualennuksen edellytyksenä olevaa tilakäyntiä ei ole tehty säädetyn neljän vuoden kuluessa. Tällaisen tilakäynnin kustannukset on korvattu työterveyshuollon normaalina toimintana.

Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että eläkelaitokselle väliaikaisesti säädetty tehtävä huolehtia maatalousyrittäjien työterveyshuollon työpaikkakäyntien toteutumisesta säädettäisiin nyt pysyväksi.

Tilakäyntien toteuttamista koskevan väliaikaisen lainsäädännön avulla tilakäyntien lukumäärää on saatu merkittävästi nostettua. Vuosien 2007—2009 aikana tilakäyntien lukumäärä on lisääntynyt noin 60 prosentilla aiempiin vuosiin verrattuna eli noin 3 500 tilakäynnistä noin 5 800 tilakäyntiin vuodessa. Tilakäyntien määrä on saatu näin hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaiselle tasolle. Myös moniammatillinen toiminta tilakäynneillä on lisääntynyt asetettujen tavoitteiden mukaisesti ollen nyt noin 3 900 käyntiä vuodessa.

Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta korostaa lausunnossaan moniammatillisesti toteutettujen tilakäyntien tärkeyttä. Myös Työterveyslaitoksen määräaikaisen lain vakuutuksista tekemän selvityksen mukaan moniammatillisuus on kaikkien osapuolten eli työterveyshuollon ammattihenkilöiden, maatalouden asiantuntijoiden ja maatalousyrittäjien itsensä mielestä tavoiteltavin toimintatapa tilakäynnille.

Maatalousyrittäjät ovat kokeneet erityisen tärkeäksi sen, että työterveyshuollon ammattihenkilöt tuntevat yrittäjän työolot voidakseen huomioida ne myöhemmin työterveystarkastuksessa ja sairaanhoitovastaanotolla. Saman tutkimuksen mukaan työolojen terveydellisen merkityksen arviointi ja niihin liittyvien toimenpide-ehdotusten antaminen jää puutteelliseksi maatalouden asiantuntijan yksin tekemällä tilakäynnillä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta painottaa myös, että maatalouden asiantuntijan yksin suorittamien tilakäyntien tulee olla poikkeustapauksia ja niiden määrän tulisi vähentyä järjestelmän tultua pysyväksi. Valiokunta korostaa, että terveyskeskuksissa tulee edelleen turvata resurssit tuottaa kansanterveyslaissa säädetyn velvoitteen mukaiset työterveyshuollon palvelut kunnan alueella.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää esitettyä väliaikaisen lainsäädännön nojalla toteutetun järjestelmän saattamista pysyväksi perusteltuna. Työterveyshuollon olennainen tavoite on yrittäjän terveyden ja työkyvyn säilyminen mahdollisimman hyvänä läpi työuran. Siksi on hyvä edelleen kehittää kannusteita niin maatalous- kuin muidenkin yrittäjien työterveyshuollon kattavuuden parantamiseksi.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Tervehdin ilolla sitä yksimielisyyttä, jolla sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö että työ- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto toteavat työterveysresurssien turvaamisesta terveyskeskuksissa. Valitettavasti vain samanlaista yksimielisyyttä ei näy ensi vuoden budjetissa, jossa kunnille olisi suotu tämä mahdollisuus säilyttää nämä resurssit tässä kurjassa kuntataloustilanteessa.

Samalla kuitenkin haluaisin myös käyttää tilaisuutta hyväkseni ja muistuttaa lupauksesta, jonka eduskunta reilu vuosi sitten antoi eräälle toiselle ihmisryhmälle, joka myös on näitten kyseisten lakien nautintaoikeuden saaja. Nimittäin maatalousyrittäjäin tapaturma- ja eläkelait koskevat myös toisenlaista satoa kausiluonteisesti korjaavia tieteen ja taiteen ammattilaisia eli apurahansaajia. Vuosi sitten eduskunta sai lupauksen siitä, että hyvin nopealla aikataululla huomioidaan se epäkohta, että nykyinen lainsäädäntö jätti alle 4 kuukauden yhtenäisen apurahansaajaryhmän ulkopuolelleen. Todellisuudessa tilanne on niin, että ihminen voi olla 12 kuukautta vuodessa apurahalla, mutta jos jokainen niistä apurahajaksoista on kuukauden tai kahden kuukauden apuraha, hän ei koskaan pääse tapaturmavakuutuksen tai maatalousyrittäjien eläkkeen piiriin. Tämä on esimerkiksi erittäin huono kohta niille ihmisille, jotka ovat tanssitaiteen puolella, jossa tapaturmariskit ovat kovia. Aikana, jolloin kulttuuripuolelta nämä muut tulonlähteet ovat selkeästi karsiutumassa kiivaalla tahdilla, on erityisen tärkeätä, että eduskunta kiirehtisi nyt näitten alle 4 kuukautta apurahalla elävien ihmisten sosiaaliturvaa tässä suhteessa.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Heikkinen esitteli ansiokkaasti sekä työ- ja tasa-arvovaliokunnan että sosiaali- ja terveysvaliokunnan näkemyksiä tässä asiassa. Kiinnitin erityistä huomiota siihen, että tämän työterveyshuollon tulee olla maatalousyrityksissä moniammatillista. Sosiaali- ja terveysvaliokunta korosti sitä erityisesti siitä syystä, että valiokunnan kuulemisessa Kansaneläkelaitos esitti vahvoja epäilyksiä siitä, miten asialle nyt käy, kun tästä lainsäädännöstä, joka on siis turvannut ikään kuin maatalousasiantuntijan käynnit siellä tilalla, tulee nyt pysyvää. Valiokunta kuitenkin uskoo, ja itse kuulun siihen samaan joukkoon, että tämä laki on selkeä parannus, ja se toivon mukaan myös turvaa moniammatillisuuden.

Ed. Sirnö puolestaan kiinnitti huomiota siihen mielenkiintoiseen seikkaan, että tällä samalla lailla todellakin turvataan myös kulttuuria ammatikseen harjoittavien ihmisten sosiaaliturvaa, mikä ei johdu siitä, että kulttuuri ja agrikulttuuri ovat sinänsä saman sanan johdannaisia ja merkitsevät molemmat eräänlaista viljelyä, vaan siitä, että suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on välillä niin käsittämätön, monimutkainen ja läpinäkymätön, että kun näyttelijöiden ja muiden taiteilijoiden sosiaaliturvaa piti järjestää, niin ei löytynyt mitään muuta paikkaa kuin Mela, joka olisi vaivatta pystynyt — eikä sekään vaivatta, mutta pystynyt edes jotenkin — hoitamaan tämän asian. Siitä johtuu, että se, mitä ed. Sirnö sanoi tästä sosiaaliturvan ja erityisesti työterveyshuollon järjestämisestä, olisi pitänyt hoitaa, ei varmaankaan tässä yhteydessä mutta kun samasta laista on kysymys, niin kun nyt maanviljelijöitten asia tässä hoidetaan, niin olisi syytä hoitaa myöskin tämän saman lain toisen osapuolen asia kuntoon.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On tärkeätä, että maatalousyrittäjillä on mahdollisuus päästä työterveyshuollon pariin. Kysymys on, aivan kuten ed. Heikkinen täällä esittelypuheenvuorossa totesi, siitä, että työterveys on tavoite koko työuran läpi ja sitten myöhemmin vielä eläkeiässä, pitkälti elämässä eteenpäin. On kysymys myös siitä, minkälaisen vaikutelman suomalaisella maaseudulla maatalousyrittäminen antaa niille ihmisille, jotka katsovat sitä, jatkavatko he tilaa, ryhtyvätkö maatalousyrittäjiksi. Silloin on hyvin tärkeää, että tämän kaltaiset kysymykset ovat myös kunnossa, jotta meillä on tämän päivän ja nykyisyyden maatalousyrittäjien ohella myös niitä sukupolvia, jotka pitävät tästä tärkeästä tuotantosektorista huolta jatkossakin.

Täällä on viitattu kysymykseen, että myös apurahoilla toimeentuloaan saavia kuuluu tämän lainsäädännön pariin. Sivistysvaliokunnassa kun tuota asiaa aikanaan käsittelimme, kiinnitimme todella huomiota myös siihen, että apurahan jaksot voivat olla lyhyempiä kuin 4 kuukautta ja näistä saattaa muodostua kokonaisuutena, ehkä katkoksia välillä, mutta kuitenkin kokonaisuutena se toimeentulo, jonka varassa henkilö on. Toivon, että jatkossa voidaan kiinnittää myös tähän epäkohtaan huomio, että väliinputoajia ei pääsisi syntymään tässäkään suhteessa.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Myös tämän lain osalta on pakko todeta, että kyseessä on aivan erinomainen esitys monella tavalla. Viljelijät kaiken kaikkiaan tekevät äärettömän raskasta työtä ja ovat eri ammattiryhmistä käytännössä kaikkein eniten sairastavia, eli on äärettömän tärkeää, että tätä työterveyshuoltoa saadaan eteenpäin.

Mutta koko ajan on muistettava tässä työterveyshuollonkin kehittämisessä, että tälläkin hetkellä ilmeisesti vain reilut 40 prosenttia viljelijöistä on työterveyshuollon piirissä. Sen vuoksi meidän pitää edelleen pyrkiä kehittämään tätä järjestelmää eteenpäin, että mahdollisimman suuri osa viljelijöistä pääsisi myös työterveyshuollon piiriin. Siinä mielessä on hyvä, että myös tässä valiokunta on kiinnittänyt huomiota asiaan ja edellyttää, että Työterveyslaitos pyrkisi kehittämään tätä viljelijöiden työterveyshuollon toimintaa niin, että myös viljelijät kiinnostuisivat tästä mahdollisimman kattavasti.

Hannakaisa Heikkinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnö toi tärkeän asian puheenvuorossaan esille, tämän tieteen ja taiteen tekijöiden apurahansaajien tilanteen ja juuri sen huolen siitä, että tällä hetkellä alle neljän kuukauden apurahoja nauttivat eivät ole tämän järjestelmän piirissä.

Kun tuota asiaa noin vuosi sitten käsiteltiin ja sen jälkeen iloittiin siitä, että ylipäätänsä nämä apurahansaajat saatiin tämän järjestelmän piiriin, muistan, että sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntija kertoi, miksi neljää kuukautta lyhempää apurahaa nauttivia ei voitu ottaa mukaan tällä samalla nopeudella. Syy oli se, että Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen tietojärjestelmät ovat sen mukaiset, että niihin olisi tarvittu niin mittava muutos, että se olisi ehkäissyt koko tämän ison tieteen ja taiteen tekijöitten apurahansaajien tähän järjestelmään mukaanoton. Tässä nähtiin, että tämä on pienempi paha, että tässä vaiheessa nämä alle neljän kuukauden apurahan saajat jäävät ulkopuolelle.

Mutta todellakin, kuten ed. Sirnö totesi, tätä asiaa selvitetään, ja näinhän sen täytyy olla, että järjestelmät ovat ihmisiä varten. Kyllä meidän täytyy pystyä melko pikaisestikin nämä järjestelmät ja ohjelmat niin muokkaamaan, että nämä apurahansaajat saadaan mukaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Täsmälleen samasta asiasta ajattelin kommentoida. Nimittäin luojan kiitos, jos näin sallitaan sanoa, tämä ensimmäinen askel näitten apurahatutkijoitten kohdalla otettiin ja saatiin säätiöt mukaan tähän järjestelmään. Mutta se neljän kuukauden raja myöskin pitäisi pystyä jollakin tavalla murtamaan, sillä talousaika on nyt semmoinen, että sillä "alle neljä kuukautta" on erittäin suuri merkitys. Siis aika on muuttunut huonommaksi siitä, kun saimme tämän merkittävän historiallisen muutoksen aikaiseksi.