Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä esitykset ovat osa sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän vaihtoehtoista budjettia.

Jos lähtisi näiden lakialoitteiden järjestyksestä, niin ensimmäinen koskee pääomaverokannan korotusta 2 prosentilla. Kyse on oikeastaan oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että meidän verojärjestelmäämme on pesiytynyt tämmöinen epätasa-arvoa edistävä elementti. Elikkä silloin, kun ihmisen tulot ovat ansiotuloveroja, ne ovat jo kohtuullisilla tuloilla korkeammin verotettuja, kuin jos ne ovat pääomaverotuloja. Tämä on aiheuttanut sen, että ne ihmiset, jotka kykenevät, pyrkivät muuttamaan ansiotulojansa pääomatuloiksi ja näin välttymään progressiiviselta verotukselta. Lisäksi tämä aiheuttaa ongelmia myös kunnissa, koska myös ne ihmiset, jotka ansaitsevat vain pääomatuloja mutta eivät maksa ansioveroja, kuitenkin asuvat kunnissa ja käyttävät palveluita, ja sitä kautta olisi kohtuullista, että nämä verotulot tulisivat myös kuntien palveluiden tuotantoon. Silloin kun nostetaan pääomaverotusta tällä 2 prosenttiyksiköllä, saataisiin meidän valtionkassaamme noin 100 miljoonaa euroa tuloja, ja tämä on kipeästi tarpeen tällaisena aikana, jolloin meidän veropohjamme uhkaa vuotaa koko ajan.

Täytyy sanoa henkilökohtaisesti, kun olen ollut verojaostossa nyt tämän syksyn, että on aika yllättävää se tapa, jolla hallitus pyrkii ratkaisemaan kaikkia ongelmia. Aina jos meillä on veroero joidenkin asioiden välillä, niin ratkaisu on se, että kevennetään sitä verotusta, joka on korkeampi, ja tätä kautta meillä tulee 5 miljoonan, 10 miljoonan, 15 miljoonan, 20 miljoonan tai kysymysmerkillä varustettujen miljoonamäärien aukkoja veropohjaan jatkuvasti. Me tiedämme, että me velkaannumme ja meillä ovat muutoinkin tämän työttömyyden ja laman vuoksi verotulot vähentyneet. Silloin tällaiseen järjestelmään tai tällaiseen politiikkaan ei olisi varaa, ja sen vuoksi on tärkeää etsiä myös toisinpäin toimivia veroaukkojen tukkimisjärjestelmiä.

Sitten toisena oleva lakiesitys on niin sanottu käännetty arvonlisävero, ja se tähtää myös meidän veropohjamme vahvistamiseen. Uskon, että kaikki tunnustavat sen, että on epäoikeudenmukaista, että osa yrityksistä on vapaamatkustajia ja pyrkii välttämään niitä veroja, joita sitten taas kunnialliset ja kunnolliset yritykset maksavat. Sen vuoksi me esitämme, että otettaisiin käyttöön niin sanottu käännetty arvonlisäverojärjestelmä, ja se tarkoittaa sitä, että arvonlisäveron maksu on siirretty työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuorituksen vastaanottavalle pääurakoitsijalle. Monilla toimialoilla, esimerkiksi rakentamisessa, meillä on paljon aliurakointiketjuja. Tämä käännetty arvonlisävero on käytössä monissa EU-maissa ja nämä tulokset ovat olleet hyviä, mitä siitä on saatu, ja senkin vuoksi olisi tärkeää ottaa tämä käännetty järjestelmä käyttöön, koska kuitenkin meidän järjestelmässämme tämä pääurakoitsija voi vähentää verotuksessa tiettyjä osioita ja on järjetöntä, että joku ei maksa niitä veroja, mutta toinen toimija voi vähentää ne ja tätä kautta tulee ikään kuin kahta tietä aukkoa suomalaiseen veropohjaan.

Verotilastot osoittavat, että rakennusala on siis yksi suurimmista verovelkoja synnyttävistä toimialoista. Lokakuun alussa 2008 tuon toimialan verovelka oli yli 600 miljoonaa euroa, ja määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti, ja se itse asiassa edustaa aika merkittävää osaa koko yrityssektorin verovelasta, ja suuri osa tästä kertyy hyvin pienistä rakennusalan yrityksistä. Sen vuoksi pitää etsiä niitä keinoja, joilla tällaisia aukkoja saadaan tukittua. Arvio siitä, minkä verran tällä kertyisi rahaa yhteiseen hyvään, vaihtelevat, mutta suurin osa itse asiassa tätä asiaa käsitelleen työryhmän asiantuntijoista ovat olleet sitä mieltä, että sillä voitaisiin näin äkkiseltäänkin kerätä noin 130 miljoonaa euroa.

Tässä listassa oleva kolmas veroesitys liittyy pakkausveroon, ja mielestäni se on ympäristövero parhaimmillaan, koska se pyrkii ihmisen käyttäytymisen muuttamiseen sillä tavalla, että me käyttäytyisimme ympäristöystävällisemmin, ja se mahdollistaa myös sen, että jos käyttäytyy ympäristöystävällisemmin ja ekologisemmin, tuota veroa voi välttää. Tässä ideana on se, että silloin kun nämä tuottajat, jotka pakkausmateriaalia tekevät, käyttävät kierrätettäviä tai ympäristöystävällisempiä materiaaleja, tuo vero on olematon, mutta silloin, kun käytetään ekologisesti harmillisempia materiaaleja, tuo vero purisi ja se tietenkin nostaa tuotteen hintaa, vaikka se olisikin siellä tuotantoportaassa.

Mutta jos ajattelemme sitten taas kuluttajan näkökulmasta, niin jokainen huomaa marketeissa kulkiessansa, että välillä hedelmät tai monet muut tuotteet on pakattu moneen kertaan ja ei mitenkään kovin ympäristöystävällisesti. Valitsemalla sellaisia tuotteita, joissa on mahdollisimman vähän pakkausta tai mahdollisimman ympäristöystävällistä ja kierrätettävää pakkausta, tätä veroa voisi välttää. Tanskassa tällainen verotus on ollut käytössä. Se on ollut esimerkiksi juomapakkausten materiaalityyppeihin perustuva vero, ja siellä on ollut 13 eri verotasoa. Me kuitenkin lähtisimme liikkeelle maltillisemmin sekä tämän veron tason suhteen että sen suhteen, moneenko kategoriaan se asetettaisiin. Arvio on, että tällaisella maltillisemmalla verotuksellakin voitaisiin saada lähes 135 miljoonaa euroa yhteiseen hyvään, palveluiden ja tulonsiirtojen turvaamiseen ja työllisyyden tukemiseen.

Sitten neljäntenä tuolla listalla on jäteveron laajentaminen, ja siinä lyhykäisyydessään idea on se, että tällä hetkellä kunnallisista kaatopaikoista maksetaan veroa, mutta sen sijaan, jos on olemassa yritys, joka oman jätteensä ikään kuin varastoi omalle kaatopaikallensa, niin siitä ei makseta veroa ja kun kuitenkin tämän jäteveron idea on se, että vältettäisiin tuota jätettä, niin silloin olisi reilumpaa ihan kilpailunäkökulmastakin mutta myös ympäristönäkökulmasta, että sekä yksityiset että julkiset kaatopaikat olisivat samalla tavalla verotettuja. Arvio on, että tässäkin liikuttaisiin yli 130 miljoonan euron tuloissa, ja ennen muuta mielestäni se tukisi myös kilpailuneutraliteettia tämän ympäristönäkökulman lisäksi.

Sitten viidentenä esityksenä on niin sanottu pörssivero, jossa ajatus on se, että myös niiden toimijoiden toiminta, jotka pörssissä ovat etävälittäjiä ja toimivat ulkomailta, saataisiin samanlaisen käsittelyn piiriin kuin kotimaassa toimivien toimijoiden. Tässä oikeastaan voisi todeta, että silloin, kun mietitään arvopaperikaupan vuosi-ilmoitusten antamista, niin valtaosa niistä, jotka toimivat Suomessa, tekevät nämä vuosi-ilmoitukset, mutta sitten nämä etävälittäjät, jotka ovat myös koko ajan merkitykseltään kasvava osuus ja vaikka tämä volyymi tällä puolella kasvaa, eivät tätä tee ja jos nämä otettaisiin saman käytännön piiriin, kuin kotimaassa, niin tällä voitaisiin alentaa myös meidän budjettivajettamme.

Sitten kuudentena on niin sanottu windfall-vero, josta on tässä salissa puhuttu useaan kertaan ja hallituskin on jo joissakin puheenvuoroissansa ja kyselytunnilla lämmennyt tälle ajatukselle, mutta tekoja me olemme saaneet odottaa. Tässähän kyse on siitä, että ne toimialat energiatuotannossa, jotka ovat hyötyneet päästökauppajärjestelmästä, ovat saaneet ansiotonta tulonnousua ja jos tästä osa verotettaisiin yhteiseen käyttöön, se myös tukisi meidän talouttamme.

Sitten seitsemäntenä esityksenä on työttömyyspäivärahan korotus. Sanoisin, että tämä olisi parasta tuottavuuspolitiikkaa, mitä suomalainen yhteiskunta voisi tehdä, koska se samalla auttaisi myös kaikkein pienituloisimpia ihmisiä. Kun verotus on muuttunut, meillä monet tulonsiirrot ovat muuttuneet, palkkataso on muuttunut ja on käynyt niin, että työmarkkinatuki ja peruspäiväraha ovat jääneet tasoltaan niin alhaisiksi, että esimerkiksi yksin asuvalla ne eivät enää kata edes toimeentulotuen perusnormia. Ja tämä johtaa siihen, että yksin asuva työmarkkinatuella oleva ihminen joutuu hakemaan kunnan sosiaalitoimistosta rahaa, jotta hän voisi maksaa tämän korkeamman veronsa, joka hänellä on suhteessa muihin kansalaisiin. Tämä on aivan älytöntä. Me tarvitsisimme tämän sosiaalityön ja nämä sosiaalityöntekijät varsinaiseen kuntouttavaan toimintaan ja ehkäisevään sosiaalityöhön, ja varsinkin nyt, kun hallitus on säätämässä kuntouttavasta työtoiminnasta laajennettua velvoittavaa asiaa, olisi välttämätöntä, että tämä korotus tehtäisiin. Tämä korotus yhdessä meidän perusvähennyskorotuksemme kanssa auttaisi työmarkkinatuella olevan ihmisen tuon toimeentulotukinormin yläpuolelle.

Oikeastaan tämä kahdeksaskin esitys, joka koskee kunnallisen perusvähennyksen nostoa, liittyy samoihin tuottavuustalkoisiin, koska ne, joita tämä veronkevennys koskisi, ovat myös sitä samaa joukkoa, joka usein joutuu hakemaan toimeentuloa toimeentulotukiluukulta. Hallitus on tehnyt esityksen, jolla se hiukan nostaisi tätä kunnallisen verotuksen perusvähennystä, mutta se on niin minimaalinen, että se ei vielä tätä perusongelmaa poista. Meillä valtionverotus on voimakkaasti progressiivinen, kunnallinen verotus on jonkun verran progressiivinen, kun siihen on syntynyt näitä esimerkiksi ansiotuloon liittyviä tai muita vähennysjärjestelmiä, mutta käytännössä se on kuitenkin enemmän tasavero. Ja ikävä kyllä kaikkein pienituloisimmat maksavat jo hyvin pienistä tuloista tätä veroa, ja sen vuoksi olisi välttämätöntä, että perusvähennystä nostettaisiin. Se yhdessä esimerkiksi työmarkkinatuen korotuksen kanssa auttaisi kaikkein köyhimpiä.

Me tiedämme, että tulonjako on repeytymässä Suomessa. Meillä kaikkein rikkaimman kymmeneksen tai viidenneksen, miten nyt halutaan vaan näitä erilaisia jaotteluja katsoa, osuus on kasvanut, mutta kaikkein köyhin joukko ei ole päässyt tähän nousuun mukaan, ja nämä molemmat esitykset tukisivat tätä kaikkein pienituloisinta joukkoa.

Lisäksi sosialidemokraatit esittävät parannuksia myös yleiseen eläkkeensaajien asumistukeen ja sen lisäksi muutamiin muihin tulonsiirtoihin, joihin sitten palataan myöhemmin, mutta ne ovat kohdennettuja ja ne ovat kaikkein pienituloisimmille suunnattuja.

Raimo Piirainen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov esitteli sosialidemokraattisen ryhmän esitykset, ja mielestäni nämä ovat hyvin pitkälle tämän hetken yhteiskunnan keskustelun pohjia. Lähinnä kysytään sitä, olemmeko tasa-arvoisia ja kasvatetaanko tuloeroja.

Tähän pääomaveron kannan korotukseen 2 prosentilla, niin tämä nyt ei varmaankaan kosketa heikompiosaisia, ja jos hyvää tahtoa löytyisi, niin tällä voitaisiin hoitaa monen pienituloisen etuja. Tällä hetkellä verotus koetaan kaiken kaikkiaan erittäin epäoikeudenmukaiseksi ja on yhteiskuntaa eriarvoistava. Esimerkiksi lääkärit, jotka harjoittavat yritystoimintaa, ottavat erilaisten yhtiöitten kautta tuloja pääomatuloina.

Tässä keskustelin erään lääkärituttavani kanssa, mitä mieltä hän olisi, jos pääomaverotusta korotettaisiin, ja hän oli sitä mieltä, että sille olisi todellakin korkea aika tehdä jotakin, vaikka hän ottaa kumminkin yrityksensä kautta tämän pääomaveron. Mutta mehän tiedämme, että ihminen on sellainen, että kun on olemassa veronkiertoreikä, niin sitähän käytetään hyväksi. Hän on erittäin hyvätuloinen ja hän totesi, että hänellä olisi mahdollisuus maksaa jopa 50 prosenttia tuloistaan veroa. Mutta hän oli tietenkin oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kannattaja.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Puhemies on ainoa hallituspuolueen edustaja täällä, mutta ei käytä puheoikeutta tässä salissa. Mutta voi sanoa, että ymmärrämme, että hengessä lienette mukana kuitenkin. (Naurua)

Monesti meitä sosialidemokraatteja on syytetty siitä nimittäin, että meillä ei ole vaihtoehtoa. Tässä on yksi osa meidän vaihtoehtoamme, nämä esitykset, mitä ed. Filatov täällä esitti. Kun huomaa, että hallituspuolueen edustajia ei tämmöinen moisesti kiinnosta, niin sen jälkeen voi sanoa, että syytökset ovat sitten tyhjästä temmattuja. (Ed. Viitanen: Eihän ne tiedä meidän esityksiä!)

Ja sitten lähdetään liikkeelle siitä, kun sanotaan, että kertokaa sitten, mistä tuodaan lisää rahaa. Nämä eivät ole kauhean monimutkaisia esityksiä, mitä meillä tässä on, mutta joka ikinen näistä on perusteltu, joka ikinen näistä tuo sekä varoja yhteiskunnalle tai helpottaa pienituloisen asemaa. Pääomaveron korotuksesta 2 prosenttiyksiköllä, kun puolueen puheenjohtaja ed. Urpilainen toi tämän julkisuuteen, syytettiin siitä, että nyt tämä vähentää yritysten kansainvälistä kilpailukykyä. Täytyy kuitenkin erottaa yhteisövero ja pääomavero, ja miettiä tarkemmin, millä verotetaan mitäkin. On totta se, että pääomaveron ollessa, olkoon se 28 tai 30, se voi joillekin olla korkeampi kuin ansiotuloverotus riippuen millä ansiotulon tasolla elää. Mutta me olemme esittäneet myös sitä, että pääomaverotusta tulisi suunnitella tai miettiä siltä pohjalta, tulisiko siihen saattaa tiettyjä progressiivisuuden luonteita.

Käännetystä arvonlisäverosta täällä on ennenkin juteltu. Tämän esityksen olemme aiemminkin tehneet, tosin saamatta sille vastakaikua hallituksen puolelta. Hallituksen ministeri, valtiovarainministeri Katainen, monesti sanoo, että odotetaan Ruotsista tuloksia. Aika kallista hintaa maksetaan niitten tulosten odottelun kanssa, kun samaan aikaan, vaikka ei vielä käännettyyn arvonlisäverojärjestelmään suoraan mentäisikään, tiettyjen valvontaelementtien vahvistaminen ja niiden tehostaminen toisi kuitenkin yhteiskunnalle verovaroja lisää enemmän kuin niihin panostetut varat, mutta tämä ei näytä kiinnostavan valtiovarainministeriä lainkaan.

Käännetty arvonlisäverojärjestelmä on kuitenkin käyttöön otettu jo monissa muissa maissa ja todettu kuitenkin paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi kuin mitä nykyjärjestelmä nyt on. Ja voi sanoa, että monet rehelliset yrittäjät ovat sanoneet myös sitä, että kun saadaan vapaamatkustajat pois, niin kaikkien taakkaa kyetään helpottamaan silloin ja kaikki yritykset ovat samalla tasolla ja silloin myös sitä kautta saadaan sitä oikeudenmukaisuutta tähän järjestelmään.

Puutun vielä muutamaan näistä esityksistämme. Täällä puhuttiin niin kutsutusta pörssiverosta ja näistä etävälittäjistä. Myös siinä on kysymys siitä, että kun vuosi-ilmoitusvelvoite on olemassa, niin tehostettaisiin verovalvontaa niin, että vuosi-ilmoitukset saataisiin arvopaperikaupan suomalaisilta verovelvollisilta sekä etävälittäjien kohdalla verovalvontaa tehostettaisiin, ja sitä kautta saataisiin vähäisestikin arvioiden noin 300 miljoonaa euroa vuodessa lisää. Jälleen kerran meillä on rakenteet olemassa, meillä on velvoitteet olemassa, kun katsottaisiin perään, että kaikki noudattavat yhdessä sovittuja sääntöjä ja pikkuisen sinne luotaisiin myös valvontaelementtejä, että juuri sielläkään ei vapaamatkustajia pääsisi olemaan.

Kunnallisen perusvähennyksen osalta täytyy muistaa se, että tästä on puhuttu useamman vuoden aikana, ja silloin kun puhutaan ylipäätään siitä, miten pienituloisia ihmisiä voidaan auttaa kaikkein eniten. Me tiedämme, että valtionvero on progressiivinen, kuten ed. Filatov totesi, ja nyt hallitus esittää myös valtion verotaulukkoihin alarajan nostamista, mutta pienituloiset ihmiset maksavat myös kuntaveroa. Kuntavero on tasavero, vaikka siihen on vähennysten kautta saatu progressiivisuutta, progressiivielementtejä luotua. Ja perusvähennyksen noston kautta saadaan parhaiten autettua juuri niitä kaikkein eniten tarpeessa olevia, ja sitten yhdistettynä vielä tähän työttömyysturvalain esitykseen, kuten ed. Filatov sanoi, saamme vähennettyä byrokratiaa, ei niin, että ihminen joutuu menemään toimeentulotukiluukulle hakemaan etuisuuksia vain maksaakseen veroja.

Kyllä luulisi, että jossain määrin perusjärjen käyttö on sallittua ja yhteiskunnan varojen ohjaamista voitaisiin järjestää järkevämmin niin, että ei eri rahavirroista täydy hakea rahaa viedäkseen niitä toisaalle, vaan niin, että jokaisen toimeentulo olisi taattu, turvattu, edes minimitoimeentulotasolla ja niin, että yhteiskunnan velvolliset, viranomaiset, hoitaisivat kenties rahaliikenteen sitten itse taustalla, ja lähtökohtaisesti ensisijaisten etuuksien tason täytyy olla riittävä.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvä varioida näitä järjestyksiä tähän käsittelyyn, kun ne on kaikki niputettu tähän samaan kohtaan 13—19. Mutta aloitan niinpäin, että ensin ne, mitkä jotkut ehkä kokevat menoiksi.

Mielestäni ne eivät ole menoja, jos puhutaan työttömyysturvalain muutoksista, niin että ihminen eläessään 550 euron kuukausituloilla tulisi esityksen mukaan saamaan 594 euroa kuukaudessa ja jopa 27,6 euroa per päivä. Tämä on vähintäänkin kohtuullista, jos ajatellaan ihmisten elämistä nykyhintatasolla tässä yhteiskunnassa. Toisaalta samanaikaisesti, jos tätä päivärahaa ja työttömyysturvaa korotettaisiin edes tällä hinnalla, voitaisiin vähentää sitten toimeentulotuen puolelta oletettavasti vähintään samat summat, ja näin ihmisen ei tarvitsisi anoa erikseen toimeentulotukea, vaan voisi saada tämän työttömyysturvan automaattisesti.

Toinen on tietenkin tuloverolain puolelle tuleva muutos kunnallisverotuksen perusvähennyksessä, jossa hallitus on liikkumassa 2 000 euroon ja sosialidemokraattien esitys on 3 000 euroon. Tämä koskettaa tietenkin myös samaa joukkoa, jotka maksavat niistä vaikkapa työttömyyskorvauksista kunnallisveroa. Näin helpotettaisiin heidän oloaan kunnallisveron osalta, ja toisaalta tähän tarvitaan sitten myös valtion vastaantulo, niin että nämä korvattaisiin.

Sitten näihin toisen puolen uudistuksiin. Tuloverolaissa on pääomaverotuksesta puhuttu. Ministeri Katainen on useampaan kertaan todennut kuinka pääomaverotusta tulee muuttaa ja pääomaverotusta pitää kohtuullistaa, jotta puhutaan samoista summista kuin tuloverotuksen osalla palkkatulosta. No, tätähän ei kuitenkaan ole tullut, vaan pelkkää puhetta. Siitä syystä olemme nyt tehneet esityksen, jossa pääomaverotusta muutettaisiin 22 prosentista 30 prosenttiin, joka silti siis jää varsin pieneksi verrattuna monien ihan normaaleista palkkatuloista maksettaviin summiin. Olemme myös keskustelleet siitä, tulisiko tämän pääomaveron tulla myös progressiiviseksi ja miten saisimme pääomaverosta osan myös suoraan kuntien käytettäväksi, koska nämä ihmiset tietenkin myös käyttävät kunnallisia palveluita, jotenka olisi vähintäänkin kohtuullista, että osa näistä pääomaveroista tulisi myös kuntien käyttöön.

Harmaa talous on viimeksi eilen puhututtanut tässä salissa. Sen vuoksi en ymmärrä, miksi tämä yksi selkeä esitys harmaan talouden kitkemiseksi elikkä käänteinen arvonlisävero ei etene. On selvää, että yhä edelleenkin rakennuspuolelta tulee viestejä siitä, että tämä laki ei muuta kaksoiskuittikauppaa tai pimeän työn teettämistä, ei tietenkään, mutta samalla tavalla kuin monessa muussakin asiassa on edettävä monin eri askelin samanaikaisesti, joista siis käännetty arvonlisävero olisi se yksi vaihtoehto. Meillä on surullisen paljon niitä kokemuksia urakoista, joista nämä verot jäävät maksamatta, ja kun tiedämme, että verovelka on yli 600 miljoonaa euroa viime vuodelta, on siitä suurin osa tullut rakennusurakoiden maksamattomista arvonlisäveroista. Jotenka tällä verokeinolla olisi saatavissa verohyötyjä, tuloja valtiolle, mutta erityisesti toinen syy, elikkä kytkettyä pois harmaata taloutta ja rikollisuutta, joka tuntuu vain kasvavan, koska verovelat näin ovat ainakin kasvaneet.

Seuraavana on muutama ympäristöpuoleen liittyvä verotus, joista siis pakkausvero on ollut esityksenämme useamman kerran ja toistamme sen uudelleen. Me olemme tässä salissa vasta keskustelleet pitkän aikavälin energia- ja ilmastoasioista, todenneet, kuinka kierrätys on elintärkeätä, olleet sitä mieltä, että kaikilla sektoreilla ei vain sähkön kulutuksessa, on otettava paremmin luonto huomioon ja ajateltava tulevaisuutta omille lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Siinä hyvin kuluttajamyönteinen, kuluttajalle helppo keino on pakkauksissa huomioiminen. Kuluttajat ovat asian edessä ostaessaan tuotteita, ja kyllä aivan varmasti, jos kolmeen kertaan pakattu muropaketti maksaisi enemmän kuin se, minkä saisi ostettua vain pussissa, niin kuluttajien olisi selkeästi helpompi valita se, mikä maksaa vähemmän. (Ed. Viitanen: Järkevää!) Yksinkertaista logiikkaa. Kun tiedämme, että joissain muissa maissa nämä pakkaukset poistetaan jo kaupoissa, onko mitään järkeä pakata niitä moneen kertaan ja sitten maksamme siitä kuluttajina, etenkin seuraaville sukupolville.

Toisena on jäteverolaki, josta elinkeinoelämän puolelta on tietenkin kritiikkiä, mutta vähintäänkin kilpailunäkökulmasta on kohtuutonta, että julkisen puolen kaatopaikat joutuvat maksamaan veroa, mutta yksityiset kaatopaikat eivät. Tämä ei tue sitä kierrätysajatusta, joka yrityksillä tulisi olla käyttäessään erilaisia tuotteita ja laittaessaan niitä eteenpäin vaikkapa mieluummin energiantuotantoon kuin tunkemalla ne omille kaatopaikoille aivan ilman kustannuksia. Myöskin riskit siitä, minkälaisia tuotteita kaatopaikalle näin menee, ovat paljon suuremmat.

Sitten varainsiirtovero, joka siis on ehkä perua vuodelta 1992, edellisen porvarihallituksen ajalta, jolloinka leimavero on poistettu perusteena se, että suomalainen pörssikauppa elpyy ja lähtee käyntiin ja tuo Suomelle näin hyvää. Kummalliselta tässä tuntuu se, että monissa muissa pörsseissä, monissa muissa maissa, näitä asioita on kuitenkin hoidettu toisella tavalla ja näitä maksuja käytetään yhä edelleen, vaikkapa Britanniassa, ja näissä maissa sitä riskiä ei tunnu olevan, että se vähentäisi kaupan määrää. Siitä syystä, kun kaikesta muustakin kaupasta joudutaan maksamaan veroja, myöskin arvopaperikaupassa näin tulisi tehdä. Jo tällä pienellä lisäyksellä, minkä olemme nyt esittäneet, olisi saatavissa jopa 300 miljoonan euron tulot valtiolle.

Ja vielä yksi elikkä windfall, jossa tulojen määrä riippuu tietysti päästökaupan hinnasta mutta arviolta: jos päästökauppa maksaisi 10 euroa tonnilta, tuloja valtiolle voisi olla lähes 350 miljoonaa euroa.

Nämä ovat niitä perusteita, joilla olemme koonneet koko budjettiamme tasapainoon niin tulojen kuin menojenkin osalta. Nämä kaikki ovat hyvässä linjassa tämän eduskunnan tahtotilan mukaan niin energia- ja ympäristölinjauksissa kuin yleisessä verolinjauksessa, kunhan vaan ne kauniit puheet tehdään myöskin todeksi ja tehdään lakiesityksiksi.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Te edustajat siellä työhuoneissanne, median toimittajat työhuoneissanne ja lehtereillä ja te kansalaiset, jotka seuraatte tätä keskustelua netissä, kerron teille hetken päästä merkittävän yhteiskunnallisen uutisen. Mutta ennen sitä haluan vielä todeta sen, että olisin odottanut vastuulliselta hallitukselta ja sen edustajilta vahvempaa läsnäoloa tässä pääoppositiopuolueen keskeisten lakialoitteiden esittelytilaisuudessa. (Ed. Lauri Oinonen: Laatu korvaa määrän!)

Arvoisa puhemies! Verotilastojen perusteella rakennusala on yksi suurin verovelkoja synnyttävä toimiala. Lokakuun alussa viime vuonna verovelka oli yli 600 miljoonaa euroa, ja tämä määrä on kasvanut. Nämä verovelat keskittyvät rakennusalalla varsinaiseen talonrakentamiseen. Hyvät kuulijat, en pidä teitä enempää jännityksessä, kerron tämän uutisen. Olen varmistanut sen vielä tänään Rakennusliitolta. Sosialidemokraattista työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan ryhmää kävi eilen tapaamassa kaksi Pääkaupunkiseudun rakennusalan merkittävää pääluottamusmiestä. He kertoivat meille sen, että Suomessa työskenteli noin 25 000—30 000 ulkomaalaista työntekijää vuonna 2007 ja verottajalle oli ilmoittautunut noin 1 000.

Suomessa työskentelee tällä hetkellä noin 15 000—20 000 ulkomaalaista työntekijää, joista verottajalle oli ilmoittautunut enää noin 150 työntekijää. Toistan: noin 150 työntekijää. Tämä tieto on verottajilta ja työvoimaviranomaisilta. Voidaan sanoa näin, että samalla, kun me haluamme sosialidemokraatteina toimia niin rakennusalan kuin muidenkin toimialojen rehellisyyden puolesta, niin voimme myöskin perätä, menevätkö tärkeät elvytysrahat ulkomaille. Tällä hetkellä nimittäin tilanne on se, arvoisa puhemies, että meillä Pääkaupunkiseudulla rakennusalan työntekijöistä on 30—40 prosenttia ulkomaalaisia työntekijöitä.

Valitettava tilanne on se, että rakennusalan yritykset kiertävät jopa tarkoituksellisesti rakennusalan työehtosopimuksia ja rikkovat jopa lakia kustannusten takia. Eilen kuulimme myöskin tiedon, joka ei nyt minua ehkä yllättänyt mutta kuitenkin laajuudessaan, että kaikki yritykset eivät anna ulkomaalaisille työntekijöilleen edes tilinauhaa. Työaikakirjanpito on puutteellinen ja sitä on myös jälkeenpäin muuteltu. Tiedossamme on, että yritykset maksavat ulkomaalaisille työntekijöille huomattavasti pienempää palkkaa kuin suomalaisille. Yritykset ilmoittavat, että heidän velvollisuutensa ei ole huolehtia ulkomaalaisen työntekijän veroista.

Arvoisa puhemies! Näin ei voida jatkaa. Voimassa oleva tilaajavastuulaki ei toimi, ei ole riittävä. Ulkomaalaiset työntekijät eivät rekisteröidy työntekijöiksi Suomeen. Tätä ei ole sanktioitu, jolloin tämä ei toteudu. Tässä sosialidemokraattinen ryhmä on ollut johdonmukainen, kun me olemme ajaneet tätä käänteistä arvonlisäverojärjestelmää, joka aivan keskeisesti vaikeuttaisi harmaan talouden pyörittämistä niin rakennusteollisuudessa kuin muussakin taloudellisessa toiminnassa, jossa sitä valitettavasti on.

Valvontaa pitää tehostaa, ja kokemuksesta tiedämme, esimerkiksi Ruotsista, että tämä käänteinen arvonlisäverojärjestelmä, jolla siis tarkoitetaan järjestelmää, jossa veronmaksu on siirretty työsuoritukset tekeviltä aliurakoitsijoilta työsuoritukset vastaanottavalle pääurakoitsijalle, pitää pitkät aliurakointiketjut paremmin järjestyksessä, saamme työntekijät oikeudenmukaisemman kohtelun piiriin, saamme heidät maksamaan verojaan Suomeen. Meiltä karkaa, luulisi edes valtiovarainministeriön olevan kiinnostunut siitä, kuinka monia kymmeniä miljoonia veroja jää tulematta Suomeen, kun tähän asiaan ei puututa. Sen takia nyt vetoamme sosialidemokraatteina vielä valtiovarainministeri Kataiseen ja koko hallitukseen. Hän ei ole mielestämme riittävän vakavasti tähän asiaan puuttunut. Pitäisi puuttua.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minäkin kyllä haluan osaltani sanoa, että tämä on mielestäni tavatonta. Eduskunnan pitäisi olla tällainen keskustelufoorumi, toki päätöksentekofoorumikin, jossa käydään poliittista keskustelua erilaisista vaihtoehdoista ja arvovalinnoista ja vähän ehkä keskenäänkin pohditaan, millainen vaihtoehto missäkin tilanteessa olisi oikein. Näin ollen on käsittämätöntä, että täällä oli parhaillaan tilanne, jossa meitä sosialidemokraatteja oli salissa kymmenkunta ja hallituspuolueilta nolla. (Ed. Lauri Oinonen: Yksi!) Nyt kuitenkin kaikki kunnia näille kahdelle urhealle hallituspuolueen edustajalle, jotka ovat saapuneet tähän saliin. Mutta täällä on siis 12 sosialidemokraattia ja yhdessä vaiheessa sen lisäksi oli nolla muita edustajia. Tämä on siinä mielessä käsittämätöntä. Kun me taas käymme jossain laajemmassa kokoonpanossa tätä keskustelua, niin aika usein minä olen kuullut hallituspuolueiden edustajilta sosialidemokraattien kertoneen vaihtoehdossaan asioita, joita emme ole koskaan edes esittäneet, tai he väittävät, että meillä ei ole vaihtoehtoa tai jotain muuta. Nyt minä ymmärrän kyllä, miksi näitä ei tunneta: siksi, kun sali on tyhjä. Tabula rasa on salin oikea puoli, ja se ei nyt ole hyvä asia. Älkääkä te, arvoisat kaksi paikalla olevaa edustajaa, ottako tätä itseenne. Mutta kaikkialle muualle kollektiivisesti kyllä osoitan sormea ja kysyn, miksi ihmeessä näin. Minä en ainakaan tule hyväksymään yhtäkään vääristynyttä väitettä tämän jälkeen hallituspuolueilta sosialidemokraattista oppositiopolitiikkaa kohtaan. Niin usein me kuulemme jopa ministeritasolta, että sosialidemokraatit esittävät sitä ja tätä, ja nyt olisi tilaisuus keskustella siitä, mitä me tosiasiassa kaikkinensa esitämme.

Puhemies! Aivan kuten ed. Paasio tuossa oman puheenvuoronsa alussa sanoi, niin tämä on nyt se sosialidemokraattinen vaihtoehto. Tämä on yksi tärkeä osa meidän tärkeitä, isoja talouspoliittisia aloitteitamme, joissa me haluamme kertoa näkemyksemme siitä, miten reilua yhteiskuntaa rakennetaan ja miten talouspoliittisesti toimitaan oikein tässä varsin haastavassa tilanteessa. Työttömiä tulee joka päivä lisää, ja joka ikinen käytetty sentti ja euro pitäisi käyttää mahdollisimman viisaasti ja mahdollisimman reilusti, ja meillä on siihen oma vaihtoehtomme.

Politiikka on aina arvovalintojen tekemistä. Toisin kuin usein esimerkiksi hallituspuolueet sanovat, niin sosialidemokraattinen vaihtoehto ei ole sellainen, että me esitämme vain menoja menon päälle, ettemme tekisi arvovalintoja. Päinvastoin keskitymme niihin asioihin, joihin me haluamme panostaa enemmän. Joihinkin asioihin täytyy vaikeina aikoina panostaa enemmän: koulutukseen, rakentamiseen, ihmisten hyvinvointiin, palveluiden ylläpitoon jnp. Ja kyllä meillä on sitten jossain vaihtoehto, mistä sitä rahaa sitten otettaisiin lisää. Eli vaihtoehtomme on aina tasapainotettu ja perusteltu.

Tässä tapauksessa nämä aloitteet, joista nyt käymme keskustelua, ovat pitkälti sitten aloitteita tyyliin "mistä sitä rahaa ottaisimme lisää".

Tärkeää on täällä esiin tuotu tuloverotus eli se ideamme, että annetaan hyväosaisille vähän vähemmän ja huono-osaisille paljon enemmän. Eli se on se kuuluisa robinhoodmaisuus, jota meidän mielestämme veropolitiikassa täytyy noudattaa.

Muistan, kun ministeri Pekkarinen näyttävästi viime keväänä julkisuudessa jossain viikonloppuhaastattelussaan kertoi, että nyt on aika hyväosaisten osallistua lamatalkoisiin. Taputimme käsiämme ja sanoimme: "Aivan oikein, ministeri Pekkarinen, näin täytyy tapahtua." Pettymys oli hyvin suuri, kun nyt koitti sitten syksy ja hallitukselle tuli mahdollisuus saada hyväosaiset osallistumaan lamatalkoisiin, niin eipä vain yhden yhtäkään tällaista esitystä näissä ole. Ei tuosta budjettikirjasta löydy sellaisia asioita, joista voisimme sanoa, että lamatalkoot ovat yhteiset. Sen sijaan valitettavasti edelleen näissä lamatalkoissa on se pieni kansa ja vähän pienempi ihminen kaikkinensa.

Niinpä esityksessämme lähdemme siitä, että ihan realistinen, maltillinen ja mahdollinen pääomaveron korottaminen kahdella prosentilla toisi sitä reiluutta tähän peliin mukaan. Niinpä esitämme sitä, ja näin meille jäisi liikkumavaraa parantaa pienempiosaisten ihmisten asemaa kaikkinensa.

Samoin paitsi että meidän tuloverolinjamme ja pääomaverolinjamme perustuu reiluuteen ja oikeudenmukaisuuteen, niin se myös työllistää itse asiassa paljon paremmin kuin hallituksen tuomat esitykset. Nythän on nimittäin paljon puhuttu tästä elvytyksestä. Suomi on Euroopan laajuisestikin joutunut vähän nuhteiden kohteeksi sen suhteen, että elvytyksemme on kovin tehotonta, vaikkakin hallitus on täällä jo vuoden toistanut, että elvyttäisimme määrällisesti eniten Euroopassa. Mutta koska elvytys nyt on perustunut hyväosaisten veronkevennyksiin, niin tässä me tulokset näemme: elvytys ei ole tuonut työpaikkoja, ja sitä kautta se ei ole ollut tehokasta eikä reilua talouspolitiikkaa kaikkinensa.

Toinen tärkeä linja tässä veropoliittisessa vaihtoehdossamme meillä on ympäristöverotus. Siitä puheenjohtaja Filatov ja moni muukin sosialidemokraattinen ansiokas puhuja täällä on jo aiemmin puhunut. Ympäristöverotuksessa on tehtävä järkeviä uudistuksia: jäteveron laajentamista yksityisille kaatopaikoille, pakkausveron käyttöönottoa ja myös windfall-veron käyttöä, jonka suhteen nyt on kolmatta vuotta viivytelty. Jo kolme vuotta sitten ministeri Pekkarinen lupasi, että äkkiä otetaan käyttöön windfall-vero, koska sillä voisi saada monta sataa miljoonaa euroa vuodessa; meidän varovainenkin arviomme on 300 miljoonaa euroa. Mutta nämä vaan nyt puuttuvat, ja näitä satoja miljoonia kaipaisi varmasti moni ihminen, joka työttömänä odottaa, mistä saisi aikuiskoulutusta, tai joku vanhus jonottaessaan terveyskeskuksessa palveluja. Niinpä voisi miettiä, että ehkä näitä miljoonia tarvittaisiin tässä yhteiskunnassa johonkin yhteiseen hyvään.

Sitten vielä yksi tärkeä asia on tämä harmaa talous ja sen torjunta, josta täällä myös muut puhujat ovat puhuneet tässä meidän verolinjassamme. Minä en näe mitään syytä, ettemme pystyisi pikaisesti ja nopeasti ottamaan käyttöön käännettyä arvonlisäveroa, jolla saisimme jälleen kerran kerättyä veroja yhteiseen kassaan. Minun mielestäni on väärin, että tällaisia veroja ei oteta käyttöön ja samaan aikaan rahaa ei sitten löydy esimerkiksi kylliksi kunnille. Tämä taas tarkoittaa sitä, että valitettavan usein vanhus ja lapsi laitetaan tämän laman maksajiksi, ja se ei voi olla oikein. Näillä sosialidemokraattien esityksillä nimenomaan lapsi ja vanhus eivät maksaisi lamaa, vaan vähän pistettäisiin sitä hyväosaistakin lamatalkoisiin ja sitten yhteisin järkevin ympäristöverokeinoin keräisimme pottia näiden asioiden selvittämiseksi.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Liiankin usein tässä salissa olemme kuulleet, että sosialidemokraatit eivät ole esittäneet omia vaihtoehtojaan. Tämä tuntuu kovin erikoiselta, sillä tänäänkin on käsittelyssä monia uusia lakialoitteita, joita sosialidemokraatit esittävät omina aloitteinaan. Haluan olla omasta puolestani tukemassa näitä aloitteita.

Ensin otan esille näistä aloitteista työttömyyspäivärahan korotuksen. Minusta tämä on erittäin tärkeä aloite jo siksi, että me voimme tätä kautta vähentää toimeentulotukeen liittyviä menoja. Jos me korottaisimme työttömyyspäivärahan tasoa ja tarkistaisimme sen ohella asumistukea, niin tätä kautta me saisimme monia kotitalouksia pois toimeentulotuen piiristä. Näin myös sitten sosiaalitoimen työpanos vapautuisi siihen keskeiseen asiaan eli ehkäisevään sosiaalityöhön.

Me sosialidemokraatit esitämme siis, että työmarkkinatuen ja työttömän peruspäivärahan taso, 551 euroa kuukaudessa, ei ole riittävä. On tärkeää lisätä niiden ihmisten ostovoimaa, joilla menee erittäin huonosti. Tätä kautta nyt esitämme, että tuki nousisi indeksikorotuksineen 594 euroon ja päivätasolla noin 27,6 euroon, ja tämä saataisiin aikaan yksinkertaisella 2 euron lisäpanostuksella työttömyyspäivärahaan.

Arvoisa puhemies! Toinen erittäin tärkeä asia, joka tukisi suomalaisten ostovoiman korotusta tässä vaikeassa tilanteessa, on kunnallisveron perusvähennyksen nostaminen 3 000 euroon. Tämä on myös osa sosialidemokraattien esittämiä uusia lakialoitteita, joiden tarkoituksena on parantaa ihmisten toimeentuloa. Esitämme siis, että vuoden 2010 alusta nostaisimme kunnallisverotuksen perusvähennyksen 3 000 euroon.

Tällä hetkellä kunnallisveron perusvähennyksen enimmäismäärä on vain 1 480 euroa, ja tiedämme, että tämän saa vasta muiden vähennysten jälkeen. Tämä valitettavan usein johtaa siihen, että useimmat ihmiset eivät kuitenkaan ole nykyisen kunnallisveron perusvähennyksen piirissä, vaan jäävät juuri niillä rajoilla ilman tätä toimeentulotukea parantavaa myönnytystä. Näin ollen perusvähennyksen korottaminen 3 000 euroon nostaisi tulorajan 18 000 euroon. Silloin tietysti vähennykseen oikeutettujen määrä kasvaisi.

Tämä on oikeansuuntainen teko silloin, kun me yritämme parantaa ihmisten perustoimeentuloa. Se lisäisi erityisesti verotuksellisesti pienituloisten, kuten työttömien ja eläkeläisten, käteen jäävää osuutta ja näin sitten myöskin ostovoimaa. Minusta tämä on erittäin sosiaalinen ratkaisu. Pidän tärkeänä, että me ottaisimme tämän nyt käsittelyyn eduskunnan koko väellä ja parantaisimme perustoimeentulotukea erityisesti verotuksellisesti, niin kuin muutkin sosialidemokraattien esittämät verotusta koskevat asiat tekevät.

Puhemies! Usein sitten sanotaan, että me sosialidemokraatit olemme vain lisäämässä menoja, mutta emme kanna huolta tulopohjasta. Tämä on erittäin epäoikeudenmukainen väite, sillä juuri tänään illallakin olemme esittäneet omat vaihtoehtomme sille, miten voimme lisätä julkista rahoitusta. Toivomme tietysti, että näitä meidän hyviä aloitteitamme tuetaan, jotta valtion veropohja laajenee ja sitä kautta saamme sitten lisää jaettavaa.

Valitettavan usein vain itse hallituksen omat kansanedustajat ovat tekemässä reikiä tähän meidän tärkeään tulopohjaamme, ja me sosialidemokraatit sitten olemme tarttuneet lusikkaan ja kauhomme näitä reikiä umpeen esittämällä uusia erilaisia verotuksellisia ratkaisuja, joista tulee sitten julkiselle puolelle lisää rahaa.

Aloitan näistä erilaisista vaihtoehdoista nyt kaikkein tärkeimmästä eli, arvoisa puhemies, pääomaverokannan korotuksesta. 2 prosentilla jo saisimme paljon aikaan. Pääomatuloveron korotus 2 prosentilla eli 28 prosentista 30:een johtaisi siihen, että me saisimme 100 miljoonaa euroa nykyistä enemmän verotuloja. Ei siis ole ihan sama, esitetäänkö tällaista täällä salissa vai ei. Minusta tämä on oikeansuuntainen verotuksellinen ratkaisu, joka on selkeästi kohtuullisempi ja vähemmän eriarvoistava kuin se nykyinen veropohja, jolla me tällä hetkellä veroja kannamme.

Me tiedämme, että tuloja kohdennetaan verotuksessa hyvin eri tavalla tänä päivänä. Ansio- ja pääomatulojen verotuksen erilaisuus on johtanut siihen, että meillä on luvattoman paljon erilaista verotuksellista kikkailua. Pidän kyllä pöyristyttävänä, että täällä tahdonvoima ei ole riittänyt asian korjaamiseen.

Minusta on siis oikeansuuntaista, että me sosialidemokraatit nyt tartumme tähän pääomaverokannan korottamiseen ja lähdemme siitä, että pääomaverotus nousee. Se on myös oma tapansa lisätä valtion tuloja, koska ansiotuloihin kohdistuu tämä progressiivinen verotus, joka saattaa olla tietyissä tulokannoissa jopa yli 50 prosenttia. Pääomaverotuksen puolella taas elämme tilannetta, että se pysähtyy automaattisesti tulojen suuruudesta riippumatta siihen samaan yhtenäiseen verokantaan.

Toinen merkittävä asia tähän liittyen on se, että pääomatuloihin kohdistuvan verotuksen korjaaminen on oikeudenmukaisempaa siksikin, että me olemme joutuneet tilanteeseen, jossa osa jopa niin sanotusta ansiotyöhön rinnastettavasta tulosta saattaisi verokikkailun tuloksena päätyä kuitenkin pääomaverotuksen puolelle. Tästä syystä nämä ihmiset eivät osallistukaan kuntapalveluiden rahoittamiseen, vaikka he aivan samanlaisina Suomen kansalaisina nauttivat näistä palveluista kunnissa.

Minusta on väärin, että ne, jotka maksavat ansiotuloistaan ansiotuloveroa, maksavat näistä kuntapalveluista, ja ne, jotka nauttivat pääomatulojen piirissä alemmasta verotuksesta, eivät osallistu niin merkittävässä määrin näiden menojen rahoittamiseen kuin ansiotuloveroja maksavat.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat myös esittäneet erilaisia ilmastoon ja ympäristöön liittyviä veroja, ja minusta tärkeintä on nyt se, että lopetetaan tämä windfall-vatkaus ja tehdään tästä totta. Minusta on ihmeellistä, että kun meillä kerta kaikkiaan olisi mahdollisuus tehdä reiluja ympäristöllisiä ratkaisuja, me emme halua puuttua siihen, että nämä niin sanotut vanhat ydin- ja vesivoiman tuottajat pääsevät helpommalla kuin toiset tuottajat. Näin sitten olisi tärkeää, että ne, jotka ovat saaneet tuotantokustannuksissa ja päästökauppamaksuissa vähemmän lisäkustannuksia uudistusten tuloksena, joutuisivat nyt myöskin kantamaan siitä oman vastuunsa yhteiskunnalle.

Minusta on siis tärkeää, että me edesautamme kaikki tätä windfall-verotuksen syntymistä ja panemme omalta osaltamme painetta myös ministeriön suuntaan ja ministerin suuntaan, että hän ottaisi tämän verotuksen käyttöön vuoden 2010 alusta. Pidän tärkeänä, että saisimme tämän sopimuksen syntymään jo Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästökauppajakson aikana ja suhteuttaisimme sen sitten tämän päästökauppajakson pituuteen.

Arvoisa puhemies! Me olemme myös esittäneet jäteveron laajentamista. Pidän tärkeänä, että me nyt puutumme tähän kuluttamiseen ja saastuttamiseen ja laitamme ne nyt myöskin verolle. Toinen tärkeä puoli, jonka sosialidemokraatit verotukseen lisäisivät, on pakkausveron käyttöön ottaminen. On tärkeää, että ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattujen tuotteiden maahantuojat pääsevät verotuksen piiriin myöskin tässä suhteessa. Verotus ei koske siis vain kuluttajia, vaan juuri näitä tuottajia, jotka ovat pakanneet tuotteensa moninkertaisesti.

Meidän on syytä velvoittaa ympäristökuormitusta lisääviä tahoja — niin kuluttajia kuin pakkausten valmistajia ja maahantuojiakin — suosimaan sellaisia tuotteita, jotka ovat ympäristöystävällisiä ja kestävän kehityksen ja kulutuksen lippulaivoja. Kun me tähän suuntaan olemme verotusta kääntämässä, se auttamatta ohjaa sekä kuluttajan että tuottajan ja maahantuojan käyttäytymistä. Pidän kaikenlaisen pakkausjätteen vähentämistä erittäin tärkeänä yhteiskuntapoliittisena keinona. Jos me hyödymme tästä vielä verotuksellisesti niin, että me saamme tällä samalla rahalla tehtyä hyviä asioita suomalaisten hyväksi, niin miksi me emme sitten näin tekisi.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! SDP:n esitykset tähtäävät kahteen tavoitteeseen, ensinnäkin julkisen talouden vahvistamiseen ja toiseksi oikeudenmukaisen verotuksen kehittämiseen, oikeudenmukaisuuden lisäämiseen verotuksessa.

Eduskuntaryhmien vieraana oli eilen ryhmä eläkeläisjärjestöjen edustajia. He ilmaisivat vahvasti sen, että heidän esittämiensä ongelmien, heitä koskevien haasteiden ratkaisuun tarvitaan lähinnä oikeaa asennetta päättäjien, meidän puoleltamme. Eläkeläiset esittivät voimakkaan paheksuntansa siitä, että liian usein heitä pidetään ryhmänä, joka vääristää huoltosuhteen ja aiheuttaa siten suuria ongelmia julkisen talouden kestävyydelle. Eläkeläiset näkevät itse itsensä aktiivisena osana väestöä, joka monin eri tavoin edelleen vaikuttaa positiivisesti niin hyvinvointiin kuin kansantalouteenkin. He vaativat tunnustusta sille tosiasialle, että heillä on kaiken tämän ansiosta merkittävä positiivinen vaikutus myös julkisen talouden ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoon.

Kuten aina, niin nytkin eläkeläistapaamisessa keskusteltiin myös työeläkejärjestelmämme muutoksista historiansa aikana ja taitetun indeksin vaikutuksesta työeläkkeellä olevien toimeentuloon ja ostovoimaan. Eläkeväki muistutti selvin sanakääntein siitä, että jokainen eläkeläisen saama euro menee kulutukseen ja hyvin suuri osa nimenomaan kotimaiseen kulutukseen. Tätä väitettä on helppo uskoa. Eläkeläisistä suurin osa kuuluu siihen väestönosaan, jonka tuloista ei juuri riitä säästöihin. Verotuksen jälkeen käteenjäävä raha menee kultukseen, kotimaiseen kulutukseen.

Eläkeläiset ovat siis oikeassa. Ne ratkaisut, joilla pienituloisten käytettävissä olevaa rahaa lisätään, vaikuttavat välittömästi kotimaista kulutusta ja taloutta elvyttäen. Tästä syystä SDP:n vaihtoehto pitkin matkaa hallituksen harjoittamalle elvytyspolitiikalle on painottunut pieni- ja keskituloisten verotuksen keventämiseen. Sen sijaan ei ole mitään takeita siitä, että veronkevennysten ulottaminen suurituloisten ryhmään, kuten hallitus on tehnyt, vaikuttaisi elvyttävästi talouteen. Suurituloisten veronkevennysten kokonaisvaikutus julkisen talouden kestävyyden kannalta on negatiivinen, julkista taloutta heikentävä.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevien aloitteiden tarkoituksena on lisätä verotuksen oikeudenmukaisuutta korottamalla pääomatulojen veroastetta 28:sta 30 prosenttiin. Pidämme oikeudenmukaisena sitä, että yksityishenkilön erilaiset tulolajit tulisivat kohdelluiksi samalla tavoin verotuksessa.

Esitämme kunnallisverotuksen perusvähennyksen nostamista 3 000 euroon. Perusvähennyksen korottaminen 3 000 euroon nostaisi tulorajan 18 000:een. Perusvähennyksen kasvattaminen lisäisi vähennykseen oikeutettujen määrää. Ratkaisu keventäisi pienituloisten, kuten työttömien ja pienituloisten eläkeläisten, joihin aikaisemmin viittasin, verotusta ja olisi sosiaalisesti oikeudenmukainen ratkaisu, ja tämä on meidän tavoitteemme verotuksen osalta. Näin painottuvalla verotuksen keventämisellä olisi myös välittömiä taloutta elvyttäviä vaikutuksia. Se on siltäkin kannalta perusteltu. Se vahvistaisi julkista taloutta, vaikka sen välittömät kustannukset ensin ovatkin merkittäviä.

Lisäksi meidän esityksemme tähtäävät veropohjan laajentamiseen siten, että saisimme lisää välineitä valtiontalouden tasapainottamiseen ilman, että ansiotuloverotukseen pitäisi voimakkaasti puuttua sitä kiristämällä. Veropohjan laajentamiseksi esitämme windfall-veron käyttöön ottamista. Verolla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä energiantuottajille kertyneestä ansiottomasta tulonnoususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuotantosektoreilla, kun nyt verotettavaksi määrättävillä sektoreilla nämä kustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aiheuttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen nämä verot kohdistettaisiin niin sanottuun vanhaan ydin- ja vesivoimaan.

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen keskustelu pörssiveron tai varainsiirtoveron luomiseksi on jatkunut kiihkeänä. Monet merkittävät eurooppalaiset poliittiset johtajat, viimeksi Britannian pääministeri Gordon Brown, ovat tarkistaneet kantaansa ja asettuneet uudenlaisen, rahamarkkinoiden ylikuumenemista rauhoittavan ja riskipuskureita, rahallisia puskureita, kokoavan veromallin kannalle. Suomen on syytä olla tässä nykyistä aloitteellisempi. Me esitämme tästä syystä, että lailla määrättäisiin velvollisuus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta silloin, kun toinen kaupan osapuolista on Suomen verovelvollinen. Näin saataisiin verotuksen piiriin sellaisia myyntivoittoja, joista nyt ei ole tietoa. Mikäli tällaiset myyntivoitot saataisiin verotuksen piiriin, koituisi tästä valtiolle, niin kuin täällä kuultiin, jopa 300 miljoonaa euroa lisätuloja vuosittain, arviolta.

Toistamme edelleen aikaisemmat esityksemme jäteveron laajentamisesta ja pakkausveron käyttöön ottamisesta. Mielestämme hallituksen tulisi osoittaa enemmän kunnianhimoa valtiontalouden tasapainottamistavoitteiden ja ympäristönäkökohtien yhteensovittamisessa verotuksen keinoin. Käännetyn arvonlisäveronjärjestelmän osalta viittaan ed. Gustafssonin täällä pitämään erinomaiseen puheenvuoroon ja kohta kuultavaan ed. Rajamäen kenties vieläkin erinomaisempaan analyysiin aiheesta.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Huolimatta näistä paineista haluan vaan osaltani korostaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjunnan merkitystä. Yhteiskunta menettää 3 miljardia euroa vuosittain harmaan talouden ja talousrikollisuuden takia, ja se on varkautta meiltä kaikilta. Hyvinvointivaltion rahoitusperusta heikentyy, ja myöskin sisäisen turvallisuuden osalta luodaan ongelmia.

Tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä kuin myöskin verotustietojen käyttöönsaanti ja myös valtion tukia saavien yritysten verotustiedot kuuluivat neljännen talousrikostorjuntaohjelman lokakuun 2006 arsenaaliin, mutta nämähän ovat tämän hallituksen toimesta pysähtyneet, ja muun muassa Ecofin-kokouksessa valtiovarainministeri Kataisen johdolla Suomen hallitus on vastustanut jopa Saksan esityksiä laajentaa tätä käännetyn arvonlisäverojärjestelmän laajentamista, jolla nimenomaan pimeään kuittikauppaan ja aliurakointiin, laittomaan työntekoon ym. voitaisiin puuttua. Tämä on erittäin tärkeä asia, että tämä otetaan nyt voimakkaammin esille.

Kyseessä on myös turvallisuuteen liittyvät asiat. Täytyy sanoa, että kun edellisellä kaudella nimenomaan törmäsin pääministerin Kesärannan remontin ja Kallion virastotalon kautta näihin kysymyksiin, niin osoittaa jo, että on vakava asia, kun hallinnon ja päätöksenteon rakenteisiin harmaa talous voi pureutua.

Sitten haluaisin lyhyesti, herra puhemies, todeta tästä pakkausverosta. On tärkeätä, että uusia arsenaaleja nyt tuodaan mukaan, mutta hallituksella pitää olla myös kunnianhimoa kanavoida tätä uutta pelivaraa ympäristöteknologian ja -osaamisen vahvistamiseen. Tässähän oli surullinen esimerkki se, että työ- ja elinkeinoministeriö ei reagoinut eikä ympäristöministeriö siihen, että Stora Enson osalta Corenso, jossa oli täydellinen nestepakkauskartonkien kierrätysosaaminen, oltiin kokonaan lakkauttamassa ja tehdas ajettiin alas, joka on nyt vielä toivon mukaan, se osaaminen, pelastettavissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On tavattoman arvokas asia, että pääoppositiopuolue tuo näkemyksensä esille näin lakialoitteitten muodossa ja että niistä käydään keskustelua ja niitä aloitteita myös esitellään. Parlamentarismin kotimaassa Englannin parlamentissahan hallituspuolue ja oppositiopuolue ovat vastakkain, ja siitähän tämä oppositio-nimi tulee, vastakkain olevasta puolueesta. On hyvä, että näistä käydään keskustelua, ja haluan tässä muutamalla sanalla elävöittää käytävää keskustelua.

On erittäin hyvä, että on kiinnitetty huomiota harmaaseen talouteen ja myös siihen ongelmaan, että ulkolaisia työntekijöitä on, jotka ovat työssä ilman, että tästä sitten maksetaan asianmukaisia veroja. Tämä on vakava kysymys. Ed. Gustafsson muun muassa toi tämän esille, ja uskon, että tähän asiaan myös seuraavassa puheenvuorossa tullaan puuttumaan.

Samoin ed. Kantola toi täällä esille myös sen, että eläkeläiset ovat tietty voimavara. Eläkeläisten tulot ohjautuvat pääosin kotimarkkinoille, kotimaan kysyntään, ja juuri sen elvyttämisestähän on puhuttu, ja sen elinvoimaisuus on välttämätöntä.

Pidän hyvin tärkeänä, että asioista käydään keskustelua nimenomaan eduskunnan täysistuntosalissa. On arvokas asia, että oppositio tuo asioita esille ja että niistä käydään keskustelua. Puolueet, jotka kulloinkin ovat oppositiossa, ovat aina tuomassa arvokkaita näkökohtia, ja näin tänäänkin näitten aloitteitten kautta on tullut asioita esille.

Pääomaveron osalta toteaisin, että kuntien ja seurakuntien osuus saisi olla jako-osuudessa suurempi, koska sillä olisi merkitystä näille julkishallinnon paikallisyhteisöille.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin ed. Krista Kiurun esiintymistä täällä pöntössä vähän aikaa sitten, niin tuli elävästi mieleeni ed. Kaisa Raatikainen, joka ansaitsi julkisuudessa elämän ikuisen tittelin "iloinen veronmaksaja" — hymyssä suin ja kaikilta rahat pois ja yhteiseen kassaan. Arvoisa puhemies! Tähän on kyllä perusteita olemassa. Valtio tekee ensi vuonnakin 13 miljardia euroa velkaa, niin että tuon saman hengen, minkä ed. Kiuru viritti täällä, toivoisin tempaavan mukaansa kaikki täällä salissa. Se on enemmän kuin paikallaan.

Arvoisa puhemies! Tässä verotusasiassa on kahdenlaisia näkökohtia, ja täytyy nyt vähän kehaista oppositiopuolue demareita. Nimittäin se liittyy juuri tähän kahtiajakoon. Ensinnäkin on aivan oikea aika juuri nyt tuoda sellainen verotuksellinen malli esiin, joka on monipuolinen, joka ottaa erilaiset rahavirrat yhteiskunnassa huomioon ja vaikuttaa jopa oikeudenmukaiselta, ja se on hyvä asia. Sitten, arvoisa puhemies, tämä on mitalin yksi puoli, ja se mitalin toinen puoli taas on se, että jos päätetään, että tällaisia veroja kannetaan, niin joku vielä ne kantaa ja joku suostuu ne verot maksamaan. Tässä suhteessa ed. Kari Rajamäki ministeriaikanaankin teki valtavan hyvän työn, kun harmaan talouden kurissapitämisasiassa ja talousrikollisuuden selvitysasioissa piti Suomen maailmankartalla kerta kaikkiaan. Toivoisin vaan hartaasti, että nyt kun ed. Lauri Oinonenkin liittyi tähän joukkoon, niin kaikki muutkin jäljellä olevat kansanedustajat tästä luettelosta aina sinne 200:aan saakka lähtisivät joukolla tähän savottaan mukaan. Tilanne nimittäin on juuri sellainen kuin ed. Rajamäki äsken lyhyessä puheenvuorossaan totesi. Ajatellaanpas sitä tilannetta, että ne 3 miljardia euroa olisivat nyt perittyjä rahoja, niin ne olisivat pois velanotosta, eikö niin, koska näitä leikkauslistoja, Liisan listoja, ei nyt kukaan ole viime aikoina oikein erikoisen suosiossa pitänyt, niin että ne pitää kerätä taikka velkaa tehdä.

Tiedot harmaan ja mustan talouden rintamalta ovat olleet viime aikoina synkät kerta kaikkiaan, ja sitten kaikkein kurjinta tässä koko savotassa on se — pidin siitä eilisiltana täällä vähän pitemmän puheenvuoron — että kun presidentti Sarkozyn aloitteesta heti, kun tämä finanssikriisi laukesi, tuli julkisuuteen, että ensimmäisenä pitää saada veroparatiisit kuriin ja lopettaa tämä harmaa ja musta talous, koska se on se syöpäsolu, joka kudosta kasvattaa yhteiskuntiin, ja kun Oecd on tässä ollut se aloitteentekijä, joka on aina välillä pulpahtanut pintaan, niin nyt tämä Oecd, meidän suuri toivomme, on ruvennut keppaloimaan tässä asiassa, keksinyt aivan uskomattoman jipon, että kun on olemassa tämä harmaan talouden ja veroparatiisien harmaa lista — musta listahan on nyt vähän kaponen nykyisellään, kun niitä ehtoja on väljennetty — niin harmaalta listalta pääsee sillä, että solmii 12 valtion, tai maan niin kuin siinä sanotaan, kanssa tietojenvaihtosopimuksen, jossa tietojenvaihdossa edellytetään talousrikosepäilyä.

No, eilispäivänä täällä hyväksyttiin yhdeksän veroparatiisin sopimukset, tietojenvaihtosopimukset. Elikkä toisin sanoen Suomi yhdessä muitten Pohjoismaitten kanssa on mitätöimässä koko sitä työtä, mitä ed. Rajamäki ministerinäkin oli tekemässä. Tämä tilanne on kenkkumainen kerta kaikkiaan. Minä toivon, että sosialidemokraatit ovat ponnella mukana jatkossakin siinä hengessä, mitä ed. Rajamäki on täällä edustanut, ja ed. Kiuru ei anna periksi, hymyillen kerää veroja, ja ed. Lauri Oinonen pysyy kannassaan, että harmaa talous kuriin.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan ensin kiittää ed. Pulliaista siitä, että nimititte minua iloiseksi veronmaksajaksi ja halusitte antaa siitä ihan titteliäkin. Olen siitä erittäin mielissäni. Nimittäin juuri meidän kaikkien kansanedustajien pitäisi olla näitä iloisia veronmaksajia, jotta me saisimme rahoitettua sitä valtavaa aukkoa, jonka tämä porvarihallitus on tehnyt maamme pääomaan.

Arvoisa puhemies! On vielä kaksi asiaa, joita haluaisin käsitellä, ja ensimmäinen on tämä varainsiirtoverolakiin tehtävä muutos, jota sosialidemokraatit esittävät, eli tämä niin sanottu pörssivero. Olen erityisen ihmeissäni seurannut tätä pörssiverokeskustelua suuren valiokunnan joukkueessa. Nimittäin toistuvasti tämä hallitus ei ole halunnut käydä julkista keskustelua, mutta ei myöskään EU:n piirissä tapahtuvaa keskustelua siitä, voisiko Suomi olla varainsiirtoverossa mukana. Minusta meidän pitäisi olla, sillä on aivan selvää, että tällaisen veron käyttöönotto lisäisi läpinäkyvyyttä ja kitkisi spekulatiivista valuuttakauppaa. Lisäksi tätä talouden ylikuumentumista, jonka seurauksena olemme nyt tässä vaikeassa taantumassa, olisi voitu ehkäistä sillä, että meillä on käytössä varainsiirtovero. Lisäksi uskon, että tämä lisäisi selkeästi valvontaa ja tätä kautta ei tulisi niin hankalia tilanteita kuin tämä taloudellinen tsunami on meille aiheuttanut.

Me tiedämme jo, että Ranska, Belgia ja Itävalta tukevat vahvasti tätä varainsiirtoveron käyttöönottoa EU:n piirissä ja ovat siihen valmiita heti, kun EU lähtisi tähän asiaan mukaan. Erityisen aktiivinen on ollut presidentti Sarkozy, joka jo syyskuun lopussa julisti suurin piirtein vallankumouksen G20-maille asiasta. Tässä yhteydessä Suomen olisi jo pitänyt olla mukana tässä veneessä, mutta valitettavasti hallitus oli toimeton ja ei lähtenyt mukaan tähän kaikkien valtioiden etujoukoissa. En voi muuta kuin ihmetellä sitä, varsinkin kun nyt Britannia siis on liittynyt, sekä pankkivalvonnan johtaja että ulkoministeri Miliband ovat tässä rintamassa mukana.

Olen kiitollinen siis siitä, että me sosialidemokraatit olemme nyt liittyneet tähän rintamaan ja omalla panoksellamme osoitamme, että voimme me edistyä tässä asiassa näin Suomen mittapuussa. Minusta on oikean suuntainen se esitys, että lakiin nyt kirjattaisiin tuo vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta, kun kaupan toisena osapuolena on Suomen verovelvollinen. Näin me saisimme sitten kaikki ne kaupat ainakin tämän verotuksen piiriin, jossa toinen osapuolista olisi Suomessa verovelvollinen. Tätä kautta me avaamme myös kansainvälisiä latuja ja olemme yhtenä mallimaana kaikkien muiden joukossa kertomassa, että meillä tähän asiaan on tartuttu.

Arvoisa puhemies! On vielä toinenkin tärkeä asia, jota en päässyt äsken kannattamaan. Eli jatkan nyt sitten tämän arvonlisäverolain muuttamisen esityksestä, jonka sosialidemokraatit ovat tehneet. On kannatettavaa ottaa käyttöön tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä, enkä voi olla toistamatta samaa valitusvirttäni, jonka jo tein. Nimittäin on se kyllä kummallista, että suuren valiokunnan piirissä ei ole ollut tahtotilaa osoittaa muille EU-maille, että me olisimme tässä rintamassa mukana. Me tiedämme, että useat EU-maat ovat ottaneet käyttöön tämän käännetyn arvonlisäverojärjestelmän ja heillä on ollut jo vuosia kokemuksia siitä, miten tämä käytännössä toimii. Eli ei nyt kyllä riitä selitykseksi se, että tätä täytyy nyt tarkastella ja vielä miettiä, ei kerta kaikkiaan riitä, vaan minusta se on tahtotilan puutetta. Kun meillä on myöskin hyötyä tästä tulossa, niin en ymmärrä, minkä takia me emme ota tätä asiaa käsittelyyn. Olen kiitollinen siitä, että sosialidemokraatit nyt nostavat tämän kissan pöydälle.

On kerta kaikkiaan ihmeellistä se, että meillä on olemassa yhä vielä pimeää työntekoa ja meillä on tilanteita, joissa selkeästi aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään vähennyskelpoiseksi pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa. Ei voi ymmärtää, miten tämä tällaisessa demokratian maassa, oikeusvaltiossa, on mahdollista. Eli kyllä itse pidän sitä niin tärkeänä asiana, että tähän puututaan. Tällaisen veronkierron pienentämisen pitäisi olla kaikkien kansanedustajien keskeinen tehtävä, ja kun muilla mailla on tarjota tähän oivallisia välineitä, niin tuntuu kovin kummalliselta, että me emme tähän olisi puuttumassa. En tiedä, onko se tämän hallituspohjan asia vai onko tässä muitakin sellaisia asioita, joita tällainen rivikansanedustaja ei tule ajatelleeksi, mutta kyllä minua houkuttelee tuo 130 miljoonan ennuste, mitä tästä voisi saada nykyjärjestelmään verrattuna valtion liiveihin, ja tässäkin yhteydessä iloinen veronmaksaja kyllä haluaa, että tämä asia hoidetaan.

On ikävää, että tämä keskittyy selkeästi yritystoiminnasta erityisesti rakennusalaan. Rakennusalan verovelkojen määrä on jatkuvasti kasvamaan päin, ja samaan aikaan se erityisesti kertyy näistä alle kymmenen työntekijän yrityksistä. Minusta on tärkeää, että me nostamme nyt tämän kissan pöydälle ja toteamme, että verojäämiä ja tällaisia laiminlyöntejä ei pidä sallia ja erityisesti siinä tapauksessa, että se näyttää keskittyvän täältä rakennusalaltakin vain talonrakentamisen toimialalle. Minusta ihan senkin takia, että yritystoiminnasta ei nousisi sellaista kuvaa, että kaikilla aloilla on selkeästi ongelmia näiden asioiden laillisuuden suhteen, tämä asia pitäisi nyt ehdottomasti saada korjattua. Harmaasta taloudesta johtuvat ongelmat ovat riittävän suuria, ja silloin pitäisi kansanedustajilla olla tarpeeksi myöskin sitä puuttumisen kynnystä madallettu, että tämä asia saadaan kuntoon. Enkä malta olla korostamatta, että kysymyksessä on satojen miljoonien juttu, kun nämä asiat saadaan kuntoon.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Tästä iloisesta veronmaksajuudesta voisi sanoa, että silloin, kun verotus on oikeudenmukaista ja se on rakennettu sillä tavalla, että se on myös kohtuullista ihmisen toimeentuloon nähden, niin silloin tuota veroa voi paljon iloisempana maksaa kuin silloin, jos se on kohtuutonta. Ja siihen oikeastaan kokonaisuudessansakin tämä verouudistuspaketti, joka tässä on, tähtää.

Ed. Pulliainen sanoi, että leikkauslistoja ei ole esitetty, ei täällä eduskunnassa eikä näkyvästi, mutta me kaikki tiedämme, että kunnissa nuo leikkauslistat ovat syksyn budjeteissa esillä, ja se ikävä piirre on se, että kunnissa ne tapahtuvat ihmisten peruspalveluista, ne tapahtuvat vanhustenhoivasta, ne tapahtuvat mielenterveyspalveluista, ne tapahtuvat sosiaalityöstä, ne tapahtuvat terveydenhuollosta, kouluista ja päivähoidoista. Senkin vuoksi on tärkeää, että me vahvistamme meidän veropohjaamme ja pyrimme siihen, että meillä olisi riittävästi rahaa palveluista huolehtimiseen.

Vielä haluan yhden asian oikeastaan ed. Pulliaisen puheenvuorosta nostaa esiin, kun viittasitte näiden veroparatiisien sopimukseen. Toivoisin, että käyttäisitte tämän puheenvuoron myös ministeri Kataisen läsnäollessa, koska hän kovasti ylpeili sillä, miten hallitus on ollut aktiivi ja pyrkinyt tähän veroparatiisien tukkimiseen ja näiden sopimusten tekemiseen. Sinänsähän se, että tietoja vaihdetaan, on edellytys sille, että näitä veroparatiiseja voidaan saada kuriin, mutta jos siitä seuraa se, että pääsee ikään kuin automaattisesti pois tältä mustalta listalta ilman, että mitään todellisuudessa tapahtuu, niin saattaa olla niin, että mennään ojasta allikkoon, ja sen vuoksi tämä asia on perinpohjaisesti selvitettävä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun täällä puhuttiin käsitteestä iloinen veronmaksaja, niin tuotiin peruste sille, että jos verotus koetaan oikeudenmukaiseksi ja tiedetään, mihin se menee, niin silloin tämä sanonta kyllä pitää paikkansa. Maanantai-iltana Keuruun kaupunginhallituksessa meillä oli tulevan vuoden veroprosentti esillä. Olemme mielestämme kaiken mahdollisen leikanneet, ja olimme sen tosiasian edessä, että veroprosentti on nostettava 19,75:stä tasan 20:een. Tämä ratkaisu syntyi yksimielisesti. Tiesimme, mihin ne rahat menevät, tiesimme, että tilanne on välttämättömyys. Tällainen veronmaksajan kannalta ensinäkemältä kielteinen asia kuitenkin meni hyvässä hengessä, myönteisessä hengessä, läpi, kun tiedettiin, mihin rahat menevät.

Mutta eilen sain kaksi puhelua pienyrittäjiltä, yksityisyrittäjiltä, jotka toivat esille tämän ongelman, mikä liittyy harmaaseen talouteen. He minulle sanoivat, että koeta tehdä jotakin tähän ongelmaan. He ovat menettäneet, näin kertoivat, monia tarjouskilpailuja sen takia, kun osapuolina on mitä ilmeisimmin yrittäjiä, jotka eivät maksa niitä veroja, joita lainkuuliainen ja myöskin suomalaista työvoimaa käyttävä yritys, tässä tapauksessa suomalaista työvoimaa käyttävä yritys, maksaa, ja tällöin tulee yrittäjien kesken hyvin epäterve tilanne. Tilanteen pitäisi olla sellainen, että kaikki ovat lainkuuliaisesti samalla kilpailuasetelmalla ja samalla menestymisen mahdollisuudella.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Tääl on ollu puhetta iloinen veronmaksaja, ja lukeurun kans mielelläni siihen porukkahan, jos vähä populistisesti voi titeerata, tuteerata, tituleerata sellasta sanontaa. Mä aikoinansa sain melekoset veromätkyt. Menin verotoimistohon ja mä sanoon, jotta 99 prosenttia mäki hyväksyn, mutta 133 on mullekin liikaa. No, tämä oli pikkusen populistisesti sanottu. Eli me hyväksytähän kaikki, jotta veroja maksetaan, jos sitä kerran kannetahan, ja piretähän peli reiluna.

Mutta tämä kotitalousvähennys on ollu hyvä asia. Mulle on moni yrittäjä sanonu, jotton hieno asia. Siinä on harmaa talous aika lailla saatu osittain kurihin sen takia, jotta on mahrollisuus peruskorjata. Ja jos ajatellahan sitä seikkaa, että tämähän on valtiolle erinomaisen halapaa, koska veromuodossa maksetaan takaasi, vaikka valtio tuloo siinä hyvin suurella potilla mukaan.

Ed. Pulliainen otti esille nämä veroparatiisit. Ittekki sieltä pöntöstä joskus otin tätä samaa asiaa esille, ja mä sanoosin, jotta se on yks häpiäpilikku täs yhteiskunnas, laajasti maailman. Eli kyllä meirän pitää nämä veroparatiisit saara kurihin. En tiä kenenkä kantapäille siinä hypitähän, ettei tohorita liikkeelle lähtiä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama kommentti näistä keskustelluista aiheista.

Ensinnäkin ed. Filatov on aivan oikeassa, että leikkauslistat kuuluvat kunnalliseen demokratiaan, valitettavasti. Sellaisessakin menestyjäkaupungissa kuin Oulussa ollaan jo joutumassa näihin turvautumaan. Se on kova juttu.

Mikä koskee sitten tätä Oecd-asiaa ja veroparatiiseja, niin ed. Filatov aivan oikein muisti, että kyselytunnilla ministeri Katainen oikein kehaisi, että on kymmenkunta näitä sopimuksia, oikeen röteesti kerta kaikkiaan, mutta jättipä kertomatta sen, mistä siinä on kysymys.

Arvoisa puhemies! Minäpä päätin, että minäpä pistän tämän kaiken paperille, ja minä olen lähettänyt lehdille pitkän 6 000 merkin kiertoartikkelin, jossa tämä asia on selvitetty perin juurin. Kansan Uutisista tuli juuri viesti, että se julkaisee ainakin sen. Elikkä asia on erittäin vakava, ja pitää käyttää kaikki mahdolliset tiedottamisen kanavat, ja sähköpostilla tämä viesti menee myöskin ministeri Kataiselle.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni veroparatiisien kanssa ei pidä tehdä mitään kompromisseja. Ne pitää kerta kaikkiaan kitkeä pois, ja minusta se on poliittisen vasemmiston, edistyksellisen vihreän ja edistyksellisen keskustan (Ed. Laitisen välihuuto) — no, kyllä niitä edistyksellisiä vihreitäkin on — mutta se on tavallaan tämmöisten demokraattisten voimien tehtävä, joilla uskon olevan enemmistön niin Euroopassa kuin laajemminkin.

Arvoisa puhemies! Pyysin puheenvuoron jatkaakseni tätä iloinen veronmaksaja -debattia, mielelläni lukeudun niihin itsekin. Minulla on tässä kädessäni Yleisradion uutinen, otsake "Rikkaat saksalaiset vaativat lisää veroja". Esittävät tällaista kansalaisliikettä, jota vetää lääkäri, kerännyt 22 allekirjoittajaa, ja siihen on jo yhtynyt sata saksalaista todella rikasta, ja se kohdentuisi yli puoli miljoonaa euroa omistaville henkilöille, ja näillä olisi kahden vuoden ajaksi viiden prosentin ylimääräinen vero. Tällainen puolen miljoonan omaisuus on 2,2 miljoonalla saksalaisella, joten verolla saataisiin kerättyä noin 100 miljardia euroa.

Halusin vaan ottaa tämän esimerkin esille sen takia, että juuri tämän kaltaista solidaarisuutta ja isänmaallisuutta voisi laajemminkin olla myöskin Suomi-nimisessä yhteiskunnassa, mutta taitaa olla turha odottaa tämän kaltaista aloitteellisuutta porvarihallitukselta. Sen sijaan meidän sosialidemokraattinen vaihtoehtolinjamme lähtee nyt siitä, että myöskin hyvätuloiset, varakkaat, saataisiin osallistumaan näihin kansallisiin talkoisiin enemmän. Sen takia me esitämme tätä pääomaveroprosentin korotusta.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Kyllähän tämä vähän kummallista keskustelua on, että oppositio käy keskenään tätä keskustelua. Hallituspuolueiden edustajat muutamaa lukuun ottamatta eivät ole kiinnostunut tästä lakipaketista, joka käsittää kaiken kaikkiaan kahdeksan eri verolakia. No, toivon mukaan, kuten ed. Gustafssonin toivoi, että kuunnellaan edes tuolla työhuoneessa tätä keskustelua, jollakin tavalla tulisi hallituspuolueiden kansanedustajien tietoon, mitä asioita tässä keskustelussa on käsitelty.

Ilmeisesti meidän täytyy tehdä niin, että eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Tarja Filatov lähettää tämän lakipaketin sekä pääministeri Vanhaselle että myöskin valtiovarainministeri Kataiselle henkilökohtaisella saatteella, jotta he pystyisivät sitten, tai voisivat tai haluaisivat, niin päin, tutustua näihin meidän ehdotuksiimme, ja sillä tavalla jossakin vaiheessa voitaisiin, kun esimerkiksi budjetin palautekeskustelua käydään, käydä tätä debattia. On tämä vähän käsittämätön tilanne. Yhtään kokoomuslaista ei tässä salissa ole, ainakaan sinä aikana kun itse olen täällä ollut, ollut keskustelemassa näistä ehdotuksista. Mutta se siitä.

Kyllähän tässä nyt käy sillä tavalla, että kun tämä talouden taantuma ja lama kohtasivat meitä, niin hallitus ei reagoinut riittävän nopeasti, ja nyt se jälki näkyy, mitä hallituksessa tehdään, sillä tavalla, että kunnat joutuvat tekemään tämän likaisen sontatyön. Valitettavasti näin on. Eri puolilta Suomea kunnista on tullut palautetta siitä, että me joudumme väkisin nostamaan kiinteistöveroa erittäin voimakkaasti, joudumme nostamaan myöskin tuloveroprosenttia. Sillä tavalla kunnat yrittävät nyt sitten sitkitellä eteenpäin, niin että pystyisivät jossain määrin näistä palveluista, mitä kunnat ovat järjestäneet, huolehtimaan. Hallituksen vastaantulo on ollut tavattoman mitätöntä.

Kaiken kaikkiaan nämä ehdotukset ovat toisiinsa nähden hyvin loogisia, ja tämä kokonaisuus muodostaa veropolitiikan osalta sellaisen kokonaisuuden, että voisi kuvitella, että hallitus hyvin vakavasti näitä nyt kävisi läpi.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä koko keskustelussa ja näissä vaihtoehtoisissa esityksissä on kysymys oikeudenmukaisuudesta ja siitä, että lakeja noudatetaan. Harmaa talous -keskustelu on äärettömän tärkeä ja aiheellinen, sama sivuaa tätä veroparatiisikeskustelua, että nämä kaikki saataisiin rehelliselle pohjalle ja tuotettua Suomen valtiolle myös niitä verotuloja, jotka tänne kuuluvat.

Mutta se, minkä takia pyysin puheenvuoroa, oli ed. Miedon puheenvuoro, kun hän viittasi kotitalousvähennykseen. Kotitalousvähennys, pitää paikkansa, on tuonut monia harmaan talouden yrityksiä kenties näkyviin ja veroja maksamaan, mutta kotitalousvähennys ei ole ihan niin yksinkertainen ja pelkästään hyvä. Siinä mietitään sitä, ovatko yritykset nostaneet hintoja, kun yhteiskunta tulee tukemaan niiden yritystoimintaa.

Kun kotitalousvähennykseen viitataan monesti, miten sillä saadaan ostettua kotiin palveluja, saadaan tehtyä remonttia ja siivousta, kun sitä tarvitaan, niin siinä on olennainen ongelma se, että niillä kaikkein pienituloisimmilla, jotka kenties tarvitsisivat — eläkeläiset, vanhukset, sairaat — jossain kohtaa juuri niitä palveluja, joita kunnat eivät välttämättä kykene tuottamaan, koska kunnilla ei ole riittävästi varoja, ei ole varaa maksaa lähtökohtaisesti sitä palvelua, mistä saisi kotitalousvähennyksen. Jos he jostain löytävät varat maksaa sen palvelun, he eivät saa niin paljon minkäänlaista tuloa, että heillä olisi veroa, josta vähentää se.

Tämä on se ongelma, mitä täytyy miettiä ja pohtia uudelleen, miten kenties suurimmassa tarpeessa olevaa ihmisryhmää saadaan autettua. Kysymys ei ole pelkästään harmaan talouden estämisestä tai ehkäisemisestä vaan ihan aidosta avun tarpeesta, ja jälleen kerran oikeudenmukaisuutta täytyy perätä myös siinä. Veropolitiikka on yksi keino, tukipolitiikka on toinen, mutta täytyy muistaa tässä kohtaa myös, että kuntien tulee vastata niistä velvoitteista, jotka niille kuuluvat.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliainen sanoi äsken, että kunnat ovat vastuullisia omasta leikkauslistastaan. Näin tietysti voi sanoa, mutta voi miettiä tämänhetkistä tilannetta, että kunnat karsivat omista palveluistaan, lomauttavat henkilökuntaa ja vähentävät niitä ostopalveluita, jotka on tarkoitettu juuri niille kuntalaisille, jotka ovat kaikkein vaikeimmassa tilanteessa. Esimerkiksi ensi- ja turvakoti Helsingissä aloittaa yt-neuvottelut, koska lähikunnat ja Helsinki eivät osta riittävästi yksinhuoltajaäideille tai päihdeperheille palveluja. Jokainen tietää, että nämä ongelmat eivät tästä yhteiskunnasta ole todellakaan poistuneet puhumattakaan, että ne olisivat vähentyneet. Minun mielestäni hallitus pakenee vastuutaan, kun se sanoo, että kunnat ovat vastuullisia palveluidensa järjestämisestä tässä taloudellisessa tilanteessa. Mikäli kuntien veropohjaa ei laajenneta, tämä ongelma tulee yhä vaikeammaksi ja hankalammaksi, ja erityisesti se koskee niitä ihmisiä, jotka eivät pysty pitämään puoliaan.

Minusta on oikeastaan aika käsittämätöntä se, että nyt talossa käsittelyssä oleva ensi vuoden budjetti ei juurikaan pidä sisällään kuntien talouden tasapainottamiseen tarvittavia määrärahoja. Nyt esillä oleva lakiesitys toisi väljyyttä kuntien talouteen, ja ihmettelen kyllä sitä, että hallituspuolueitten kansanedustajat ovat varsin, voisiko sanoa, kylmiä näille esityksille, loistavat poissaolollaan.

Olen samaa mieltä ed. Paasion kanssa siitä, että kotitalousvähennys ei todellakaan ole hyvä ratkaisu monen pienituloisen osalta. Juuri ne henkilöt, jotka tarvitsisivat tällaista apua, jäävät sen ulkopuolelle, koska verotulot eivät riitä tämän vähennyksen hyväksikäyttöön.

Krista Kiuru /sd:

Arvoisa puhemies! Minusta käsillä on nyt erittäin tärkeitä lakialoitteita, jotka osoittavat sen, että myöskin oppositiossa on selkeätä tahtoa kohdentaa menot oikein ja hankkia riittävä tulopohja näiden menojen kattamiseksi. Sitä juuri tänään tässä ollaan tekemässä, kun käsillä on nämä kahdeksan erilaista lakialoitetta, jotka liittyvät joko pieni- ja keskituloisten ostovoiman parantamiseen verotuksellisin ratkaisuin tai sitten selkeään veropohjan korottamiseen tietyissä asioissa.

Näistä olen jo puhunut, mutta tärkein asia kuitenkin on se, kun tässä on käyty nyt keskustelua myös kuntatalouden vaikeuksista, että tuntuu käsittämättömältä, kun kunnilla ensi vuonna tulee olemaan 850 miljoonan aukko tulojen ja menojen välillä, niin me sosialidemokraatit tänä iltana olemme esittäneet jo noin miljardin panosta, joka olisi mahdollisesti käytettävissä valtion talousarvion pohjana. Kyllä minä pidän näitä esityksiä niin merkittävinä, että näitä kannattaisi kuunnella.

Ei ole sekään kohtuutonta, että me todella miettisimme, mistä tämä valtiontaloutta uhkaava kova musta aukko, jolle ei ole verotuksellista katetta, katettaisiin. Tänään olemme siis esittäneet noin miljardin verotuksellisia lisäyksiä. Kyllä minusta ne ovat tärkeitä, niin tärkeitä, että täällä olisi pitänyt olla hallituksenkin kansanedustajat niitä kuuntelemassa. Toivonkin nyt, että nämä asiat eivät sitten jää unholaan, vaan otetaan opposition esittämä taloudenhallintaan liittyvä tuki myöskin huomioon. Tässä meillä nyt on esityksiä siitä, miten aukkoja kitketään.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Paasio otti ihan oikeutetusti esille sen, että olen minäkin kuullut siitä, ja näinhän se on vain markkinatalouressa pakkaa olemahan, jotta tällaisia kotitalousvähennyksiä tuloo ja saarahan niin sanottuja verohelpotuksia, niin kyllä siinä pakatahan ne urakat sitten laittoon yläkanttiin. Se on karu totuus, mutta toivotahan, jotta nyt on kilipailu pitänyt sen jollakin lailla kurissa sillä lailla, jotta se ei ole ryöstäytynyt käsistä. Tosin löytyy paikkakuntia, joista kuuluu kyllä ihan ihmeellisiä uutisia, jotta periaatteessa ne kaikki vähennykset on syöty sinne.

Mutta mä luulen, jotta hallitukselle oli kyllä hyötyä, jotta tätä jatketaas ensi vuorellakin, saati tämä on hyvin hyödyllistä. Se työllistää ja on ainakin paljon sanottu, jotta kotimaiset pääsöö töihin, jotta nämä niin sanotut Viron harmaan työn tekijät on saatu tällä jonkun verran kurihin. En tiedä, onko tämä verohelpotus tarkotettu eläkeläisille jnp. Mun mielestä niille olisi se kohtuullista se antaa, mutta se tapa on varmaan pikkusen toinen.

Sitten ed. Laitiselle kyllä haluaisin pikkusen huomauttaa siitä, että tämä on nykyisen hallituksen syytä tämä kaikki. Mä luulen, jotta tämä nykyinen hallitus on tehnyt hyvää työtä. Jos demarit olisivat olleet hallituksessa, tilanne olisi vähintään samanlainen, jotta ollahan ihan nyt rehellisiä siinä. Tosin mä olen ensimmäisen kauden erustaja, jotta mä voin olla vähän herkkäuskoonen, jotta voisin uskoa jopa ed. Laitisen puheita, mutta mull on sellaanen käsitys, jotta me ollahan samas venheessä, sama tulos, oli sitten hallituspohoja mikä hyvänsä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti koen hyvin tärkeäksi olla läsnä, kun pääoppositiopuolue esittää talouspoliittiset näkemykset talousarvioaloitteitten muodossa. Kun oma ryhmäni oli toissa vaalikaudella oppositiossa, koimme juuri, että olisi hyvin tärkeää, että myös hallituspuolueitten edustajia olisi paikalla, kun oppositiopuolueet esittää talouspoliittiset näkemyksensä. Koen tämän eduskuntatyössä ja täysistuntotyössä yhdeksi tärkeimmistä tehtävistä.

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Heli Paasio toi esille aivan oikean näkökohdan, joka liittyy tähän kotitalousvähennykseen. Kaikkein pienituloisimmat, joilta ei edes veroa mene, eivät saa tästä kotitalousvähennyksestä hyötyä, koska verovähennys ei voi heihin kohdistua, ja he kaikkein kipeimmin juuri tätä apua tarvitsisivat. Silloin tilanne tietysti korjaantuu, jos lähiomainen, vaikkapa lapsi tai lapsenlapsi tai joku tällainen, kustantaa heille tämän työn, mutta likikään kaikkien kohdalla ei ole näin. Eli ed. Heli Paasio toi hyvin olennaisen asian esille, johon toivon, että voidaan jatkossa kiinnittää huomiota ja korjata tämä ongelma.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Aina kun puhutaan veroista, pitää puhua myöskin vähän laajemmin talouspolitiikasta.

Kuten me nyt olemme voineet havaita, korkeasuhdanteen aikana kohtalaisen hyvin toimiva menokehysajattelu ei toimi matalasuhdanteessa kovinkaan hyvin ja talouslaman aikana, jonka silmässä me nyt elämme, se ei toimi lainkaan.

Veroelvytys on myöskin osoittautunut tehottomaksi. Luvuista voidaan vähän kiistellä, mutta jokainen meistä on havainnut, että niin onnellisessa asemassa kuin valtiontalous oli vuosi sitten ja edelleenkin on monessa mielessä vielä pelivaraa ja elvytysvaraa, niin veroelvytys on ollut tehoton tapa elvyttää. Hallitus on kokeillut joitakin määrämittaisia asioita, ja niitä olemme kannattaneet: Esimerkiksi remonttiavustus, rakennusten peruskorjausavustukset ovat olleet yksi tällainen erinomaisen hyvä ja nopeasti elvyttävä keino. Myöskin eräät elinkeinoelämän poistojärjestelmät, jotka ovat määräaikaisia, ne ovat juuri niitä, joita tavoitellaan ja jotka toimivat hyvin. Mutta yleisesti ottaen ja suurilla luvuilla puntaroiden veroelvytys on turhan tehotonta. Ne rahat voisi nykyaikana kohdistaa paljon tehokkaammin. Tällaisessa tietoyhteiskunnassa, jossa elämme, tiedetään katuosoitteen tarkkuudella, missä on ihmisiä, jotka tarvitsevat taloudellista apua. Se tieto meillä on, ja nyt me käytämme tällaisia aika yleiskatteisia, heikosti elvyttäviä keinoja. Tarvitaan siis menoelvytystä, ja samaan hengenvetoon kun sanoo sanan menoelvytys, on tietysti tunnustettava, että esittämällä lisää menoja on myös esitettävä lisää tuloja, millä tavalla menot katetaan. Meidän vaihtoehtobudjetissamme, joka tullaan lähipäivinä julkaisemaan, on myös menonlisäykset esitetty katettavaksi.

Hallitus on hakenut ratkaisuja puuttuviin tuloihin vain velanotosta, ja kiitos sen, että Suomen valtion tase on niin vahva, lainaa on saatavina, korkokanta on alhainen, velkaa voidaan nyt ottaa vielä niin tänä kuin ensi vuonnakin, mutta kyllä se on velipuoli maksettaessa, eteen se tulee. Jotenkin on ollut ristiriitaista, että vaikka tämä lama on ollut jo päällä varsin pitkään ja se nähtiin jo varsin varhain, että se meitä kohtaa hyvin ankarasti, niin on kuitenkin verotusta kevennetty monin tavoin. Tämä kehysajattelu johtaa tähän, kun menot on lyöty kiinni, että koukataan sitten, kun tulopuolesta ei tarvitse välittää mitään, veropolitiikalla, rapautetaan veropohjaa ja tällä tavalla kierretään kehystä. Näinkin se näyttäytyy.

Hallitus ei ole ollut kiinnostunut tulojen maksimoinnista. Voiko se johtua siitä, että lainapiikki on niin avoin? Saadaan lainaa, korot ovat alhaalla, on helppo rahoittaa tällaisella ikään kuin vapaalla pudotuksella, että lainaa ja velkaa otetaan reippaasti.

Me esitämme ihan luonnollisia tulonlisäyksiä. Me olemme myös vaatineet harmaan talouden torjuntaan lisäresursseja. Me olemme vaatimassa, että esimerkiksi Tullin osalta pitää tuottavuusohjelmasta eli henkilöstön vähennysohjelmasta luopua, jotta Tulli voi kerätä ne sadat miljoonat tullimaksuina ja tulleina, mitä meille on tarjolla. Siinä kympin suutari aiheuttaa satasen vahingon, kun Tulli lomauttaa ja irtisanoo väkeään.

Tähän varainhankintaan, tulojen maksimointiin yhtenä tällaisena ihan jo oikeudenmukaisuuskysymyksenäkin, herra puhemies, ihan lopuksi, miten nämä hyvinvointivaltion palvelut rahoitetaan, kuka ne maksaa. Nyt taakkaa on siirtynyt suoraan sanottuna suomalaiselle keskiluokalle erittäin vahvasti. Rikkaat pystyvät nykyverojärjestelmillä ja niissä olevilla porsaanrei’illä huolehtimaan siitä, että heidän veroasteensa on lähes olematon, jotkut pystyvät täysin nollaamaan verotuksensa. Kaikkein köyhimmät eivät valtionveroa joudu onneksi maksamaan, mutta kuntavero on heidän rasitteenaan. Jotta jollakin tavalla nämä nykyiset vapaamatkustajat saadaan näihin talkoisiin, pääomaa voidaan verottaa. On hyvä, että pääomaverotus on erotettu yhteisöverotuksesta. Elinkeinoelämän, firmojen verotusta en ole kiristämässä, sen sijaan pääomaveroa on varaa kiristää, aivan niin kuin meidän hyvässä lakialoitteessamme on esitettykin.

Herra puhemies! Tavoitteena pitää olla laaja ja tiivis ja ennen kaikkea oikeudenmukainen veropohja. Ei voi olla oikein, että tänä päivänäkin Suomessa asuu jo henkilöitä, jotka eivät maksa kotikuntaansa lainkaan veroa, maksavat kevyttä pääomaveroa, joka menee täysimääräisesti lyhentämättömänä valtion kassaan, kunnan kassaan ei tule euroakaan. Ei voi olla oikein, että he kuitenkin käyttävät ja heillä on oikeus käyttää kunnallisia palveluja siinä kuin niilläkin, jotka maksavat kuntaveroa. Verotuksessa on paljon oikeudenmukaisuuskysymyksiä. Tämä pääomaveron pieni korotus ei johda pääomakatoon eikä -pakoon, vaan hivenen tuo oikeudenmukaisuutta tämän hyvinvointivaltion rahoituspohjaan.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Aivan juuri niin kuin ed. Saarinen sanoi, kyllä nyt on se oikea aika nostaa pääomaveroa 28 prosentista 30 prosenttiin. Sillä tulee valtion kassaan noin 100 miljoonaa euroa lisää tuloa. Tällaisia tapauksia, mitä ed. Saarinen omassa puheenvuorossaan totesi, on valitettavan paljon, henkilöitä, jotka eivät maksa todellisuudessa kunnallisveroa ollenkaan. Kyllä jossakin vaiheessa tämä pitää saada poikki, ja nyt on se viimeinen hetki. Siinä mielessä tietysti olemme hyvin toiveikkaita, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on sellaisia kansanedustajia, jotka tulevat tukemaan näitä meidän ehdotuksiamme.

Ed. Miedolle — hän ei ole paikalla, mutta pöytäkirjaan, ja sanon sitten hänelle henkilökohtaisesti sen — että enhän minä niin ole sanonut, että Matti Vanhasen kakkoshallitus on kaikkeen tähän syypää. Kyllä minä hyvin tiedän sen, että maailmanlaajuisesta talouskriisistä on nyt kysymys, ja tiedän myöskin sen, mistä se on alkanut ja mihinkä se on johtanut. Sanoin sen, että hallituksen elvytys on ollut myöhässä ja se elvytys on ollut väärää, se on ollut veroelvytystä. Niin kuin me sosialidemokraatit olemme monta kertaa todenneet tässäkin salissa, että enemmän menoelvytystä eikä veroelvytystä, nyt EU:n komissio totesi tämän aivan saman. Muistaakseni 1,5 prosenttia bkt:stä on käytetty niin sanottuihin elvytystoimiin, josta 80 prosenttia on mennyt veronkevennyksiin, tämän vuoden veronkevennyksiin erityisen paljon. Mehän esitimme jo viime vuonna hyvissä ajoin, että nyt budjetti tältä osin katsotaan uudestaan ja veronkevennysten painopistettä muutetaan sillä tavalla, että suurituloisille ei tule veronkevennyksiä niin paljon kuin nyt hallitus esitti ja pienituloisille enemmän ja toisaalta sitten toteutetaan menoelvytystä. Tästähän tässä on kysymys, (Puhemies: 2 minuuttia!) tästä suuresta linjasta. Käsittämätöntähän tässä on se, että keskusta kulkee tässä ihan täysin kokoomuksen narussa toteuttaen samanlaista veropolitiikkaa kuin kokoomus tekee, ja tämä on hämmästyttävää.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! Minusta on valitettavaa, että veropoliittisista linjauksista keskustellaan ja puhutaan niin vähän tässä salissa. Nytkin sosialidemokraateilla on joukko esityksiä verojen muuttamiseksi, ja keskustelemassa on pari henkilöä hallituspuolueista ja yksi henkilö toisesta oppositiopuolueesta. Ihan sama oli tilanne silloin, kun meidän lakejamme ja lakiesityksiämme käsiteltiin.

Kaikkein ajankohtaisin kysymys verotuksessa ovat ne muutokset, mitä esitetään ensi vuodelle, ja niistä tullaan aika pian keskustelemaan ja myöskin päättämään. Tosiasia on se, että ensi vuonna ei tapahdu mitään veronkevennystä, päinvastoin useimmille nousevat verot. Jos te tutustutte tuloverolakiin ja hallituksen esitykseen muutoksista tuloverolakiin ja verotaulukkoon, niin käy selvästi ilmi, että joillakin vero tulee nousemaan, tai nettotulo tulee pienentymään, ja joillakin se tulee nousemaan. Tuo taitekohta kulkee 100 000 eurossa. Jos on enemmän kuin 100 000 euroa, verot ensi vuonna kiristyvät, tai verot ja maksut kiristyvät. Jos on alle 100 000, tapahtuu veronkevennystä.

Mutta keskustelua olisi myöskin pitänyt käydä näistä vaihtoehdoista. Minä katsoin, että tämä veronkevennys pottina, joka annetaan kansalle, on noin 500 miljoonaa euroa, ja jos se 500 miljoonaa euroa olisi annettu kunnille ...

Arvoisa puhemies! Niin, jos se 500 miljoonaa olisi annettu kunnille tasan jaettuna, eihän koskaan mitään jaeta tasan, mutta tasan jaettuna, se olisi merkinnyt noin 95 euroa per asukas. Ja kun katsoo esimerkiksi pienempiä kuntia, niin 95 euroa per asukas merkitsee kunnan verotuloissa suurin piirtein 1:tä prosenttia. Eli voitaisiin olla nostamatta 1 prosentilla tai voitaisiin mahdollisesti jopa laskea 1 prosentilla. Suurimmissa kaupungeissa ja kunnissa, joilla on verotuloa enemmän asukasta kohti kuin on pienemmissä kunnissa, se merkitsee noin 0,6—0,7 prosenttiyksikköä kunnallisverotuksessa. Ihan huvin vuoksi laskin tänä päivänä, kun luin lehdestä, että Vaasan kaupunki nostaa veroprosenttiaan 0,5 prosenttiyksiköllä ja saa 4,6 miljoonaa, että jos tämä 500 miljoonaa olisi jaettu, niin kuin sanoin, karkeasti tasan, niin kaupunki olisi saanut yli 5 miljoonaa enemmän kunnallisveroa.

Sitten herää kysymys, onko tämä linja, mikä on vallinnut nyt parikymmentä vuotta — no, ei nyt kahtakymmentä vuotta, mutta toistakymmentä vuotta — että valtion tuloveroa alennetaan ja kunnallisvero nousee, onko tämmöinen poliittinen linja hyvä vai huono. Se ei ole tämä hallitus, joka tuolle linjalle on mennyt, vaan se on jatkunut niin kauan kuin minä olen eduskunnassa ollut. Minun mielestäni se ei ole oikea linja, koska kunnallisvero on lähinnä suhteellinen ja valtionvero progressiivinen.

Herra puhemies! Tämä tästä hallituksen esityksestä tälle vuodelle.

Mutta takaisin tähän veropoliittiseen keskusteluun. Toteaisin, että erittäin tärkeä olisi myöskin aina katsoa, miten tämä veronmuutos vaikuttaa suomalaisten tuotteiden kilpailukykyyn. Koskeeko esimerkiksi veronkorotus vain suomalaisia tuotteita vai koskeeko se myöskin tuontituotteita? Ja kun tiedämme, minkälainen on yritysten kilpailukyky tänä päivänä, niin tähän seikkaan pitäisi kiinnittää paljon enemmän huomiota. Minä en tiedä, millä alalla Suomi olisi tänä päivänä hyvin kilpailukykyinen, mutta tiedän kyllä aloja, missä kilpailukyky on erittäin huono, ja siinä suhteessa tämän päivän kriisi muistuttaa kyllä 1990-luvun kriisiä. Kriisi tuli, ei yksinomaan holtittoman luotonannon takia, tai oikeastaan se oli kyllä perimmäinen syy, koska se myöskin johti siihen, että me menetimme kilpailukykymme. Ja kun katson sosialidemokraattien esityksiä veroratkaisuiksi, niin kyllä aikamoinen osa näistä on sellaisia, jotka koskevat vain suomalaisia tuotteita ja nostavat tai oikeastaan huonontavat meidän kilpailukykyämme. Eivät välttämättä kaikki, mutta osa.

Suurella tyydytyksellä totean, että siinä on kyllä paljon sellaista, mitä on esiintynyt kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjeteissa, ja olen huomannut, että esimerkiksi se, mikä koskee pääomaliikkeitten ja lähinnä keinotteluluontoisten pääomaliikkeiden ankarampaa verotusta, alkaa saada tukea ei ainoastaan tässä salissa, vaan kaikissa parlamenteissa ympäri Eurooppaa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tästä talouslamasta ei voi syyttää Suomen hallitusta. Sekin on syytä silloin tällöin todeta. Se on meille annettu ulkoapäin. Sen sijaan hallitusta tulee arvioida ja voi myös arvostella, minkälaisella keinolla se on reagoinut tähän lamaan, joka siis koskee reaalitaloutta. Globaalina ilmiönä se koski finanssimaailmaa ja rahan liikkeitä ja rahoituskuvioita, mutta meille näin vientiriippuvaiselle maalle tämä reaalitalouden vanteelle lyöminen on varmaan keskimääräistä rankempaa.

Allekirjoitan myös sen, mitä ed. Kallis äsken sanoi, että meillä on paljon yhteisiä näkemyksiä veropolitiikassa koskien nimenomaan esimerkiksi rahan spekulatiivisia liikkeitä, niin kuin rahalla pelaamista. Viimeksi ennen tätä lamaa poistettiin pörssikaupan elvyttämiseksi silloinen leimavero, joka oli, ed. Bjarne Kallis muistaa, yli prosentin jotakin. (Ed. Kallis: 1,2!) — 1,2 prosenttia. — Se poistettiin. Siinä ajassa se olisi ollut järkevää säätää määräaikaisena ja palata sitten normaaliin elämään, kun lama on ohi. Nyt kun me puhumme pörssikaupan mahdollisesta verottamisesta, me puhumme 0,1; 0,2; 0,3 tai 0,4, jotakin tämän kaltaista, alle puolen prosentin pörssiveron palauttamisesta. Tätäkään ei tunnu saatavan läpi. Maailmalla jo maailman suuret johtajat tästä puhuvat. Me voisimme kyllä Suomessa lähteä tämän kanssa ihan hyvin liikkeelle.

Vielä kiinnitän huomiota siihen, että Yle on uutisoinut 23.10. tänä vuonna uutisen, missä sanotaan, että rikkaat saksalaiset vaativat lisää veroja. Heillä on tavoitteena, että sellaiset henkilöt, joilla on yli puolen miljoonan euron varallisuus, maksaisivat ylimääräistä veroa, he itse vaativat. Tällaisia henkilöitä Saksassa on 2,2 miljoonaa, ja on arvioitu, että heiltä saataisiin kerättyä noin 100 miljardia euroa. He perustelevat tätä omaa pyyntöään sillä, että rahat käytettäisiin taloudellisiin ja sosiaalisiin hankkeisiin. Siinä on jotakin talvisodan henkeä lainattu meiltä heille. Tässä olisi mallia. Meillä viime aikoina on näkynyt, että ovatko nämä tosi suuripalkkaiset henkilöt nostaneet omaa palkkaansa 100 prosenttia vai 110 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tässä ei ole talvisodan henkeä. Tässä on ahneuden leima.

Täällä ed. Kallis mainitsi myöskin tämän 500 miljoonaa euroa tällaisena veronkevennyspottina. Jos todella 500 miljoonaa euroa jaetaan esimerkinomaisesti, voi käyttää erilaisia jakokulmia. Jos se jaettaisiin niille henkilöille, jotka ovat viime vuonna saaneet toimeentulotukea, niin heille voitaisiin tästä eteenpäin joka vuosi antaa yli 2 000 euroa puhtaana käteen. Yli 2 000 euroa. Tämä ei lisäisi heidän säästämisastetta, vaan tämä menisi kulutukseen. Nyt on voitu havaita hallituksen veroelvytyksen vaikuttaneen niin, että säästämisaste on jyrkästi kasvanut. Se ei ole mennyt kulutukseen, se ei ole vaikuttanut kotimaiseen kysyntään eikä parantanut työllisyyttä. Eli korostan vielä lopuksi sitä, että tähän talouslamaan näihin talkoisiin, kun joka neljäs valtion budjettiin otettava euro on jo lainaeuro, pitää saada kaikki mukaan ja ennen kaikkea sellaiset tahot, joilla on maksukykyä.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis tässä pohti, että näistä veroesityksistä suuri osa on sellaisia, jotka verottavat ikään kuin epäreilusti kotimaista ja ulkomaista tuontia. Mutta minun on kyllä vaikea ymmärtää, mitä hän sillä tarkoittaa, koska jos käännetty arvonlisävero pyrkii siihen, että verotetaan niitä toimijoita, jotka eivät maksa veroa ollenkaan, kun kuitenkin osa samoista kotimaisista toimijoista maksaa veroa, niin siinä on kyse ennemminkin oikeudenmukaisuudesta ja kilpailun tasavertaisuudesta kuin tällaisesta kilpailuhaitasta.

Sitten taas jos ajatellaan pakkausveroa, niin tämä esityksemme koskee kyllä yhtä lailla tuontitavaroita eikä pelkästään kotimaisia pakkauksia. Elikkä siinäkin tämä neutraliteetti suhteessa tuontiin ja vientiin on olemassa.

Mutta sen sijaan jäteverosta tunnustan, että se kyllä sattuu kotimarkkinoille, mutta siinäkin täytyy muistaa se, että ero on siinä, että meillä tällä hetkellä kunnallisilla kaatopaikoilla maksetaan vero samasta asiasta, mistä yksityisillä ei makseta, eikä liene mikään salaisuus, että sosialidemokraatit ovat olleet aina sitä mieltä, että kilpailun pitää olla reilua. Se ei saa olla niin, että kuntaa ikään kuin ylimääräisillä suosituksilla tai eduilla suositaan, mutta ei saa olla niinkään, että yksityisiä yrityksiä suositaan erillisillä veronkevennyksillä, ja täällä jäteveropuolella on varmasti tarve tehdä vielä laajempia kokonaisuuksia.

Sitten jos ajatellaan taas vaikkapa windfall-veroa, niin pörssistähän siinä energiaa ostetaan, niin että siitäkin on vaikea sanoa, että se olisi vain kotimainen. Pörssiverossa tietysti voimme verottaa vain niitä asioita, joissa toinen osapuoli on Suomessa, koska me emme voi sinne mennä veroinemme, missä koko kauppa tapahtuu täysin Suomea koskematta.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis toi täällä esille tärkeän asian, että meidän vientimme kilpailukyvystä on pidettävä huolta. Jos emme saa tätä asiaa kuntoon, niin meidän edellytyksemme nousta taloudellisesta taantumasta ovat paljon heikommat.

Edelleen ed. Kallis on tuonut esille tätä rahalla pelaamista. 1980-luvun lopulla ja aivan 1990-luvun alussa jotenkin tuntui olevan tässä maassa semmoinen ilmapiiri, että rahalla pelaaminen oli sitä sankaruutta, jolla tehtiin suuria tuloksia toisin kuin tavallisella työnteolla tai tavallisella yrittämisellä. Seurauksena oli ennennäkemätön taloudellinen lama, johonka välittömästi tuosta jouduttiin. Ed. Kallis näihin kysymyksiin liittyen on tuonut esille sellaista, että voitaisiin jossakin ihan selvittää perusteellisesti ja löytää niistä se, mitä johtopäätöksiä on aihetta tehdä.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Filatov on oikeassa. Minä tuijotin liikaa yhtä asiaa, ja sitten oli mielessäni myöskin tiettyjä puheita, mitä tässä salissa ja muualla on pidetty teidän suhtautumisestanne tiettyihin veronkorotuksiin. Se oli taustalla. Mutta olette ihan oikeassa, että ei tässä ole kuin se jätevero, joka vaikeuttaa ja huonontaa kilpailukykyä tai kohdistuu vain omiin tuotteisiin.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi, kun ed. Oinonen puuttui tähän teollisuuden tilanteeseen. Siinä kyllä tuen sekä ed. Oinosen että ed. Kalliksen ajattelua siitä, että meidän pitää miettiä, millä me sitä pystymme tukemaan. Mutta kun hallitus on suunnittelemassa energiapuolelle veronkorotusta, joka kohdistuisi nimenomaan meidän teollisuuteemme ja siihen teollisuuden osaan, jossa vienti on tällä hetkellä lamassa, niin toivon, että ed. Oinonen sitten on tukemassa niitä esityksiä, joissa pyritään välttämään tällaisia rangaistusveroja suomalaiselle teollisuudelle tässä vaikeassa tilanteessa.