Täysistunnon pöytäkirja 104/2014 vp

PTK 104/2014 vp

104. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

Tarkistettu versio 2.0

2) Kansalaisaloite: Järkeä tekijänoikeuslakiin (KAA 2/2013 vp)

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Kiitos! — Arvoisa puhemies! Tekijänoikeutta koskevan kansalaisaloitteen "Järkeä tekijänoikeuslakiin" perustelujen mukaan ehdotuksen tärkein vaikutus on kansalaisten ja artistien välisen vastakkainasettelun purkaminen ja rakentavan keskustelun herättäminen tekijänoikeuslainsäädännön jatkokehittämisestä.

Sivistysvaliokunta on kuullut aloitteesta hyvin tasapuolisesti ja huolellisesti aloitteen tekijöitä, viranomaisia, tekijänoikeuskentän eri osapuolia ja riippumattomia tutkijoita. Valiokunta on saanut aloitteesta myös kansalaisilta varsin paljon viestejä, mikä osoittaa aktiivista kiinnostusta aloitteen sisältöön ja sen perusteluissa esitettyihin tekijänoikeuslain soveltamis- ynnä muihin ongelmiin. Aloitteen tekijät ovat selvästi onnistuneet tavoitteessaan herättää keskustelua tekijänoikeuslainsäädännön erilaisista kehittämistarpeista.

Valiokunnan kuulemat tekijänoikeuskentän keskeiset toimijat ovat suhtautuneet pääosin kielteisesti kansalaisaloitteen sisältämiin tekijänoikeuslain muutosehdotuksiin. Sivistysvaliokunta on joutunut toteamaan saamansa selvityksen perusteella, että kansalaisaloitteessa ei ole riittävästi otettu huomioon tekijänoikeuksien kansainvälistä viitekehikkoa ja Euroopan unionin lainsäädäntöä ja niiden asettamia vaatimuksia kansallisen lain säätämiselle. Asiantuntijalausunnoissa tätä on pidetty merkittävänä puutteena.

Valiokunnan saaman asiantuntijaselvityksen mukaan esitys sisältää myös keskenään ristiriitaisia ehdotuksia ja joitakin virheellisiä käsityksiä nykyisestä laista. Aloitteessa esitetään myös täysin uusien käsitteiden ottamista tekijänoikeuslakiin, ilman että tarkemmin selvitetään niiden suhde vakiintuneisiin käsitteisiin. Aloite jääkin saadun asiantuntijalausunnon mukaan säännös-ehdotuksiltaan ja perusteluiltaan epäselväksi monien suurten ja kiistanalaisten kysymysten osalta, joiden ratkaiseminen lainsäädännön tasolla vaatisi perusteellista ja laajapohjaista paneutumista.

Asiantuntija-arvioissa on laajasti kiinnitetty huomiota siihen, että lakiehdotuksen muotoon laadittu aloite on laadittu ilman riittävää vaikutusarviointia tai syy—seuraus-suhteiden käsittelyä. Valiokunta ei ole pitänyt tarpeellisena kuulla asiasta perustuslakivaliokuntaa, koska aloite ei valiokunnan arvion mukaan monista keskeisistä puutteistaan ja ristiriitaisuuksistaan johtuen ole toteuttamiskelpoinen.

Meillä on parasta aikaa eduskunnassa sivistysvaliokunnan pöydällä tuore hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta, joka vastaa joihinkin kansalaisaloitteessa esitettyihin ongelmiin. Siellä on muun muassa verkkotallennuspalveluita koskeva lainsäädäntö. Siihen tulee sopimuslisenssijärjestelmä, ja se on teleoperaattoreiden, televisioyhtiöiden ja tekijänoikeuksien yhteishallintojärjestöjen yhteinen ratkaisu. Eli verkkotallennuspalveluitten ongelmaa ei voida ratkaista kansalaisaloitteen esittämällä keinolla lainkaan, mutta siihen on löytymässä toisenlainen ratkaisu.

Toiseksi meidän uudessa hallituksen esityksessä säädetään sopimuksen kohtuullistamisesta. Siellä on esityksiä piratismin torjuntaan liittyen ja sopimuslisenssijärjestelmän kehittämiseen liittyviä ehdotuksia.

Kansalaisaloitteessa ehdotetaan esimerkiksi, että opetustoiminta olisi ei-julkista, jotta erilaista aineistoa voisi käyttää laajasti ja vapaasti opetustyössä. Kuitenkin vallitsevan käytännön ja pyhän periaatteen mukaan opetuksen tulee aina olla julkista. Sen täytyy olla aina arvioitavissa. Sitä pitää voida seurata, mitä siellä luokkahuoneessa tapahtuu. Jos se ei olisi julkista, sinne ei voisi kukaan mennä. Sen takia tällä tavalla, mitä kansalaisaloite esittää, tätä asiaa ei voida ratkaista. Toinen liittyy tutkimusaineistoon. Tutkimuksen osalta käyttölupien ehtoja onkin jo muutettu merkittävästi, jotta käytännön tutkimustyö helpottuu. Molempia asioita, sekä opetustoimeen että tutkimustyöhön liittyviä ongelmakohtia, ollaankin OKM:ssä valmistelemassa, ja niihin ollaan löytämässä ratkaisuja.

Monia kansalaisaloitteessa olevia asioita ollaankin siis uudistamassa, mutta niitä ei voida tehdä aloitteen esittämillä keinoilla ja tavoilla. Sitten siellä on asioita, joita ei voi hyväksyä noin muutoin, ei löydy perusteita.

Herra puhemies! Kansalaisaloitteessa on kunnianhimoisesti ehdotettu useita ja osin toisiinsa liittyviä muutoksia voimassa olevaan tekijänoikeuslakiin. Saamansa selvityksen perusteella valiokunta ei kuitenkaan ole pitänyt mahdollisena aloitteen pohjalta ehdottaa osittaisiakaan muutoksia tekijänoikeuslakiin. Aloitteen ongelmakohdat, erityisesti ehdotusten sisäiset ristiriitaisuudet, ehdotusten yhteensopimattomuus voimassa olevan lainsäädännön kanssa ja vaikutusten arviointi, ovat niin merkittäviä, että niitä ei voi paikata sivistysvaliokunnan mietinnössä laajallakaan asiantuntijakuulemisella.

Haluan kuitenkin tässä nyt selvyyden vuoksi korostaa, että valiokunnan ehdotus ei johtunut siitä, että kansalaisaloitteen perustelut ovat puutteelliset, vaan valiokunnan suorittamasta aloitteen ongelmakohtien kokonaisarvioinnista suhteessa valiokunnan mahdollisuuksiin kirjoittaa koko aloite uudelleen. Valiokunta kävi asiasta hyvän, periaatteellisen keskustelun, jossa nimenomaan tuotiin esiin, että kansalaisaloitteita koskevassa laissa ei edellytetä hallituksen esityksen tasoisia perusteluja. Säädettävän lain tulee kuitenkin olla virheetön, voimassa olevaan lainsäädäntöön yhteensopiva, ja sitä koskevien perustelujen ja vaikutusarviointien tulee olla selkeät ja riittävät. Lakialoite on tässä tapauksessa niin laaja ja monitahoinen, että valiokunnalla ei ole resursseja tällaiseen ehdotusten uudelleen laatimiseen.

Valiokunta on kuitenkin katsonut, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Valiokunta on korostanut mietinnössään, että elämme uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön on suuresti muuttumassa niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve niille on ilmeinen.

Arvoisa puhemies! Valiokunta ehdottaa yksimielisesti, että kansalaisaloitteeseen sisältyvät ehdotukset hylätään.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ilmeisesti on halua käydä tässä yhteydessä debattia.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuka ei kannattaisi tätä "Järkeä tekijänoikeuslakiin", sitä voi hyvin kysyä. Nämä kansalaisaloitteiden otsikot ovat usein sellaisia, että ne laittavat... Ehkä tässä tapauksessa sivistysvaliokuntakin laitetaan vähän outoon valoon, että eikö sivistysvaliokunta kannata järkeä tekijänoikeuslakiin.

Itse kannatan järkeä tekijänoikeuslakiin. Tässä valiokunnan puheenjohtaja edellä totesi, että tällä tavalla ei asiaa voida ratkaista — toi esille sen, että kannattaisi ratkaista, mutta tällä tavalla ei voida ratkaista. Nyt näyttää siltä, että valiokunta ja eduskunta menevät liian helpolla lakiteknisten ongelmien taakse näissä kansalaisaloitteissa eli lähdetään vaatimaan kansalaisaloitteilta täydellistä valmiutta siirtää ne suoraan osaksi lakikirjaa, ja näinhän se ei helpolla ole. Minun mielestäni valiokunnan olisi pitänyt tehdä ponsi, jossa vaadittaisiin, että tekijänoikeutta uudistetaan esimerkiksi opetuskäyttöä mahdollistamalla ja näin nostamalla esille niitä asioita, joissa oikeasti on tarvetta järjenkäytölle — eli järkeä tekijänoikeuslakiin.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meillä on parasta aikaa käsittelyssä hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta, se on tässä. [Puhuja näytti paperia.] Tämä hallituksen esitys vastaa moneen tässä kansalaisaloitteessa esitettyyn ongelmaan mutta ei sillä tavalla kuin kansalaisaloitteessa esitetään, koska se ei ole mahdollista: osa on EU-direktiivin vastaisia, osa on kansainvälisten sopimusten vastaisia keinoja, osa on lainvastaisia keinoja. Me emme voi silloin hyväksyä niitä sillä tavalla esitettyinä, mutta kyllä ilmeinen tarve on muuttaa. Kuten sanoin, opetustoimeen ja myöskin tutkimustoimeen onkin jo tehty merkittäviä uudistuksia ja korjauksia ja lisää on tulossa. Mutta niitä on parempi valmistella sitten siellä OKM:n puolella kuin meillä valiokunnassa. Siitä nyt on kysymys, kuka tekee lainsäädäntöä.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heinonen käytti tuossa oivallisen puheenvuoron, eli kansalaisaloitteelta ei käsityksemme mukaan pitäisi vaatiakaan sellaista lakiteknistä osaamista. Jos haluamme kuunnella kansaa, kuten tämä aloite antaa siihen täydellisen mahdollisuuden, niin ministeriö ei myöskään nykyisillä ehdotuksilla pystynyt ihan täysin vastaamaan tähän huutoon, joka tuolta kentältä kuuluu. Siksi ehdotankin, että käsittelyn pohjaksi otetaan muutosehdotuksen mukainen lakiehdotus, joka on tänään jaettu edusta-jien...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Arvoisa edustaja, vastauspuheenvuorossa ei tehdä päätösehdotuksia, siihen on sitten erikseen puheenvuoro.

Puhuja:

Selvä, kiitos.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kysymys on siitä, että mietinnössä vaaditaan, että täytyy olla täydellinen laki, ja kun ei ole, niin ei ole. Sen takia se pitää valmistella siellä OKM:ssä hallituksen esitysten pohjalta, ja niin ollaan tekemässä. Tämä on tällainen lakitekninen juttu. Siis asioita viedään eteenpäin. Eikö se ole tärkeätä eikä se, että juuri tämä kansalaisaloite menee juuri tällaisenaan läpi? Kai se asia on se tärkein eikä se muoto tässä?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Juuri niin, kuten puheenjohtaja Vahasalo tuossa totesi, kyllä sivistysvaliokunta on käynyt hyvin tarkan keskustelun, ylipäätänsäkin kansalaisaloitteen käsittelystä ensin ja sitten tietysti tästä asiasisällöstä. Kyllä tämän aloitteen kanssa on se ongelma, että tämä sisältää paljon virheellisyyksiä nykylaista ja myös ristiriitaisuuksia, ja silloin on hyvin vaikea sen pohjalta lähteä muodostamaan sitten esityksiä. Me tiesimme, että meillä on tulossa hallituksen esitys hyvinkin paljon samoista asioista — joskaan eivät varmaan kaikki sisällöllisesti ole samoja — ja me pystymme tähän lakiin tämän esityksen myötä sisällyttämään paljon niitä asioita, mitä tässä on haluttu viedä eteenpäin. Ylipäätänsä tietenkin tekijänoikeudet ovat asia, joka vaatii kehittämistä, ja juuri lähetekeskustelussa, mitä täällä käytiin hallituksen esityksen osalta, tuli monia hyviä asioita. Minä uskon, että me valiokunnassa pystymme niitä myös muokkaamaan.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä tekijänoikeusasioiden kansalaisaloite on erittäin tärkeä. Se on tervetullut, siinä on paljon kohtia, joihin pitää löytyä tulevaisuudessa vastaus. Mutta aivan kuten sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Vahasalo sanoi, siinä on epäkohtia ja epäselvyyksiä, ja sitä ei voida nyt suoranaisesti semmoisenaan hyväksyä. Mutta se on jo tehnyt ja palvellut asiaansa elikkä nostanut tämän asian esille tänne keskusteluun. Tämä tekijänoikeuslaki vaatii paljon korjauksia. Kuten tässä jo edellä todettiin, tämä laki on pöydällä ja moniin ongelmiin varmaan saadaan parannuksia jo lähitulevaisuudessa.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sinänsä on totta, että tekijänoikeuslainsäädäntö vaatii kokonaisvaltaisen uudistamisen, ei vain tällaista pala palalta tipoittain tapahtuvaa uudistusta. Kokonaisuudessaan tekijänoikeuskysymykset tuntuvat olevan rakettitiedettä. Sivistysvaliokunta paneutui asiaan suurella vakavuudella, kuuli asiantuntijoita laajan joukon, oli julkinen kuulemistilaisuus ja niin edelleen ja niin edelleen. Mutta jos olisi mietinnössä suoralta kädeltä yhdytty kansalaisaloitteen näkemyksiin — täällä on jo todettu, että ne ovat olleet keskenään hyvin ristiriitaisia ja suorastaan epäjohdonmukaisia — olisi se johtanut kaoottiseen tilanteeseen.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taiteilijat, kulttuuriyritykset ja oppikirjojen tekijät elävät tekijänoikeuden varassa. Tekijänoikeus antaa heille omistusoikeuden tuottamaansa sisältöön ja mahdollisuuden pyytää maksua. Mikäli tämä mahdollisuus heiltä riistetään, ei pystytä tekemään työtä eivätkä yritykset pysty luomaan työpaikkoja luoville aloille. Kansalaisaloite tekijänoikeuksista on taitavan hämäävästi tehty yritys purkaa tekijänoikeuksia ja huonontaa myös tekijänoikeusjärjestöjen edunvalvontaa. Jos toisten sisältöjen levittämisellä bisnestä tehden aiheutetaan vakavaa haittaa toisen sisällöntuoton kannattavuudelle, se on vakava asia.

Hyvä puhemies! Todellakin kysymys on myös näistä verkkotallennuspalveluista. Ne ovat striimauspalveluita, jotka hyödyntävät tv-yhtiöiden ostamaa sisältöä. Ei niitä voida vapauttaa samoista korvauksista kuin mitä tv-yhtiö itse maksaisi aineiston käytöstä omissa nettipalveluissaan. Pelisääntöjen tulee olla samat kaikille, siksi myös must carrystä, siirtovelvoitteesta, täytyy muutos tehdä.

Tekijänoikeuslain lähtökohta pitää aina muistaa: se, että tekijänoikeus on omistusoikeus ja siihen ei pidä puuttua.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Luovat alat, kuten me kaikki tiedämme, tulevaisuudessa ovat kasvava ala, hyödyttävät myös meidän vientiämme. Siksi on tärkeää, että meillä on myös lainsäädäntö, joka tukee tätä tärkeää vientikulttuuria.

Tämän asian käsittelyssä nyt täytyy sanoa, että sekä käyttäjän että tekijän näkökulmat ovat kyllä jääneet tasaveroisesti huomioimatta tässä tehdyssä kansalaisaloitteessa ja sen vuoksi tietenkin valiokunnan oli keskityttävä niihin asioihin, jotka sille kuuluvat. Käytäntö juoksee paljon nopeampaa kuin tekijänoikeuslainsäädäntö ja se, miten kykenemme sitä tulevaisuudessa säätämään, ja siksi on tärkeää, että näihin perehdytään huolella ja kunnolla, niin että kaikkien osapuolien oikeudet tulevat toteutetuksi.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän aloitteen ongelman ydin on se, mikä täällä on tullut esille: pykälät eivät tue pyrkimystä. Vaikka itse ajatus, mitä haetaan, olisi kannatettava, ovat keinot, joilla siihen halutaan päästä, sellaisia, että niitä ei voi kannattaa. Esimerkkinä opetus- ja tutkimustoiminta, siellä tekijänoikeudella suojatun materiaalin käyttö: Itse olen sitä mieltä, että varsinkin opetuksen ja tutkimuksen saralla meidän pitäisi mahdollistaa nykyistä laajempi mahdollisuus käyttää näitä sisältöjä tekijänoikeuksia unohtamatta, mutta en ole valmis muuttamaan luokkahuonetta ei-julkiseksi tilaksi sen mahdollistaakseni. Tässä yhdyn valiokunnan puheenjohtajan näkemykseen siitä, että on löydettävä toinen keino, ja sen keinon löytää parhaiten ministeriö.

Täällä on kritisoitu sivistysvaliokuntaa siitä, että me olemme tarttuneet yksityiskohtiin, teknisiin epäkohtiin, ja unohtaneet aloitteen pyrkimyksen, emme ole tukeneet sitä, mihin aloitteen tekijät ovat pyrkineet. Mielestäni on hirveän vaarallinen tie, että valiokunta rupeaa tulkitsemaan, mihin aloitteen tekijät ovat pyrkineet. Varsinkin tässä aloitteessa meillä on kohtia, joissa pykälä on täydessä ristiriidassa sen kanssa, mitä on tekstissä auki kirjoitettu, mihin aloitteen tekijät tällä pyrkivät. Tämmöisessä kohtaa valiokunta ei voi lähteä tulkitsemaan, mitä tässä nyt haettiin, vaan silloin meidän on katsottava pykälää ja lausuttava asiantuntijanäkemyksemme siitä.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensin edustaja Modigille: Sen, mitä aloitteen tekijät ovat tavoitelleet, saa selville kysymällä aloitteen tekijöiltä. Se ei ole sitä paljon monimutkaisempaa. (Välihuutoja)

Valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vahasalo arvosteli aloitetta riittämättömästä vaikutusarvioinnista. Aiemmin vastaavia kansalaisaloitteita on arvosteltu siitä, että ne on teknisesti puutteellisesti muotoiltu. Pidän tätä demokratian kannalta periaatteellisesti ongelmallisena lähestymistapana. Kansalaisaloite on työkalu tavallisille kansalaisille ja heidän ryhmilleen tuoda eduskunnan käsittelyyn tärkeäksi kokemiaan asioita. Jos kansalaisaloite toisensa jälkeen torpataan joko siihen vedoten tai aidosti sillä perusteella, että valmistelu on puutteellista, niin silloin kansalaisaloite menettää työkaluna merkityksensä.

Aloitetta on arvosteltu myös siitä, että osa ehdotuksista on ristiriitaisia, mutta jos luette niitä ehdotuksia, niin osa on aika yksiselitteisiä ja yksinkertaisia, kuten vaikka tekijänoikeusneuvoston kokoonpano. Ja olen vähän yllättynyt siitä, että valiokunta ei edes näihin yksinkertaisimpiinkaan asioihin ole voinut ottaa myönteistä kantaa.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en pysty katsomaan asiaa niin, että jos eduskunta tai valiokunta ei päädy kannattamaan aloitteen esitystä, se tarkoittaisi sitä, että me emme ole ottaneet sitä vakavasti tai käsitelleet sitä vakavasti. Pitkän, laajan käsittelyn päätteeksi voidaan tulla siihen tulokseen, että olemme eri mieltä asioista. Minä olen ollut koko tämän prosessin ajan aktiivisesti yhteydessä aloitteen tekijöihin, silti eräät ristiriitaisuudet eivät ole selvinneet, ainakaan minulle.

Mutta siitä olen Tynkkysen kanssa samaa mieltä, että nyt pitäisi kyllä miettiä, kun meillä alkaa olemaan kokemusta muutamista kansalaisaloitteista, sitä, että kävisimme läpi nämä prosessit, kun niitä on käsitelty, ja katsoisimme, mitä me olemme niistä oppineet, mihin meidän pitää kiinnittää huomiota, tarvitaanko uutta ohjeistusta, pitääkö jopa lakia muuttaa.

Näen myös ongelmallisena sen, että kansalaisaloite raukeaa vaalikauteen. Ei kansa vaihdu vaalikauden aikana, silloin vaihtuu eduskunta ja hallitus, ja totta kai sen esitykset raukeavat. Mutta kansalaisaloitteen voisi olla järkevämpää olla voimassa x määrä aikaa siitä, kun se on jätetty eduskuntaan, kuin olla sidottu raukeamisen suhteen vaalikausiin.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sivistysvaliokunta on suhtautunut erittäin vakavasti tähän aloitteeseen. Me olemme kuulleet laajasti aloitteen tekijöitä, puolustajia ja vastustajia, riippumattomia tutkijoita. Se oppi, mikä tässä lyhyen kansalaisaloitekäytännön aikana on tullut, on se, että ei välttämättä kannata mennä niihin lain yksityiskohtiin, varsinkaan jos ne ovat kovin monitulkintaisia, jopa ristiriitaisia, niin kuin tässä tapauksessa, niin kuin olemme kuulleet. Tapa, jolla voisi edetä, on tehdä se kansalaisaloite toimenpidealoitteen muotoon: kerrotaan se tavoite ja jätetään valiokunnan tehtäväksi sitten miettiä, miten päin sitä viedään eteenpäin, ja valjastaa siihen ministeriön osaaminen.

Se on totta, että tekijänoikeuslaki kaiken kaikkiaan on erittäin vaikeasti tulkittavissa, professorit eivät osaa vastata kysymykseen, miten tavallinen opettaja tavallisessa koulussa pystyy sanomaan, saako tästä nyt ottaa kopioita, miten saa, miten sitä voi käyttää. On hyvä, että sieltä on hallituksen esitys tulossa ja näihin epäkohtiin (Puhemies koputtaa) nyt ollaan sitten ottamassa kantaa.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Myönnän vie- lä vastauspuheenvuorot edustajille Holmlund, Heikkilä, Heinonen, Lepomäki, Kivelä, Elomaa, Alatalo, Kerola, Modig, Vahasalo, ja sen jälkeen ministeri... — Jaa, oliko Koskisella puheenvuoropyyntö, vai? Siinä on semmoinen V-nappula, jota voi painaa. — Jaha, näyttää tulevan lisää, siis Koskinen, Peltonen, Tynkkynen, Savola. Sitten alkaa olemaan lista täynnä. Ja siis näiden jälkeen ministeri Viitanen, ja sitten varapuhemies Ravi antaa uudet ohjeet. — Jaa, se on Joutsenlahti. No niin, tässä on silmälasien vaihto seuraavaksi.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta meidän pitää selkeyttää yksi asia: Ei kukaan ole missään vaiheessa edellyttänyt, että kansalaiset tekisivät täydellisen kansalaisaloitteen, mutta jos valiokunta ryhtyy tekemään mietintöä asiasta, joka on laki-aloitteen muotoinen, valiokunnalla on tähän velvollisuus. Toivon, että me kaikki olemme rehellisiä tämän asian suhteen emmekä myöskään luo väärää mielikuvaa siitä. Valiokunnalla on velvollisuus säätää hyvän lainsäädäntötavan mukaisia lakeja tässä talossa, ja toivon, että me pidämme siitä aina kiinni — silloinkin kun sen kertominen julkisuuteen ei ole kovin imartelevaa. Tämä pitää minun mielestäni pystyä kertomaan kansalaisille.

En ole perehtynyt tähän lainsäädäntöön, mutta olen kuunnellut tätä keskustelua, ja täällä on tullut mielestäni erinomaisia pointteja, ja on päivänselvää, ainakin minun näkökulmastani, että valiokunta on erinomaisesti perehtynyt asiaan ja myös tiedostanut sen, että tällaisilla säädöspykälillä, pelkällä pykälänikkaroinnilla, tähän ei voida saada tyydyttävää lopputulosta. Me olemme säätäneet aikanaan lain, jossa voidaan tehdä sekä lakialoitemuotoisia että toimenpidealoitemuotoisia lakeja, mikä aiheuttaa tietyllä tavalla sen, että niitä ei ole kovin helppoa viedä meidän prosessissamme.

Olen edustaja Kiurun kanssa tismalleen samaa mieltä siitä, että järkevämpi ratkaisu olisi toimenpidealoitemuoto ja sen mukaan eduskunnan tahtotila asiaan. Ei meidän tarvitse lähteä täällä pieniä pykäliä nikkaroimaan. Menemme väärään suuntaan silloin.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Lauri Heikkilä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Holmlund toi hyvän näkökulman tähän kansalaisaloitteitten käsittelyyn, ja mielestäni maa- ja metsätalousvaliokunta käytti sitä tulkintaa jo käsitellessään tarhaukseen liittyvää lakia, joka oli ensimmäinen kansalaisaloite.

"Järkeä tekijänoikeuslakiin" on hyvä otsikko tälle kansalaisaloitteelle. Kun katsotaan tätä ajankohtaa ja sitä, miten ympäristö on muuttunut, niin tuntuu käsittämättömältä, että alaikäiset lapset ladatessaan netistä sisältöä syyllistyvät rikkeisiin (Eduskunnasta: Ei syyllisty, se ei pidä paikkaansa! — Silvia Modig: Ei syyllisty! — Välihuutoja) — no, ainakin on oikeutta käyty ja tehty monenlaista hommaa — ja sitten jos on jossain jakelussa jotain, niin siinä on paljon sen järjen hakemisen paikkaa.

Mitä nyt tulee tähän teosten käyttöön ja internetin sisällön käyttöön opetus- ja tutkimustarkoitukseen, niin jos ajatellaan jotain suomen kielen (Puhemies koputtaa) tutkijaa, joka haluaa ladata sisältöä (Puhemies koputtaa) ja käyttää sitä, niin pitäisi olla kyllä vapaata ottaa mikä tahansa sisältö sieltä netistä.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä todellakin se, että kansalaisaloitteelta vaadittaisiin täydellisyyttä, on asia, joka meidän pitää vakavasti ottaa uudelleen pohdintaan. Emmehän me voi niitä täydellisiä aloitteita täällä vaatia, siltä osin on kyllä tämä kritiikki paikallaan.

Mutta tässä kansalaisaloitteessa, joka tekijänoikeuksista tuli, oli muutamia hyviäkin asioita sisällä, ja sinänsä olisi toivonut, että niitä olisi sivistysvaliokunta voinut ottaa huomioon, esimerkiksi tämän opetus- ja tutkimuskäyttöön liittyvän aineiston käyttämisen eli sen, mitä opetuksessa käytetään, koska nykyään se internet ja sähköiset palvelut ovat jo niin vahvana osana sitä opetusta. Eli tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, mitä olisi pitänyt ottaa. Olen ollut aistivinani, että täällä tulee poikkeavia esityksiä sen suhteen, että näitä pitäisi ottaa huomioon, ja harkitsen kyllä tarkkaan, pitäisikö niissä äänestyksissä sitten olla mukana.

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti totta, että meille kaikille täällä talossa nämä kansalaisaloitteet ovat vielä uusi asia ja me ehkä myös opiskelemme niiden kanssa toimimista vielä, mutta se, mitä edustaja Holmlund täällä sanoi, on todellakin totta. Eihän kansalaisaloitteessa tarvitsekaan olla täydellisyyttä lakimuotoisesti tai muuten, mutta siellä ei myöskään saa olla virheellisyyksiä, ei virheellisiä tietoja. Sen pitää perustua faktoihin, tosiasioihin, ja tässä aloitteessa on ihan selkeitä virheitä nykylakia koskien, ja se ei ole mikään oikea lähtökohta lain käsittelylle tai asioiden eteenpäinviemiselle. Eli siinä mielessä se, mitä edustaja Holmlund täällä esitti, on juuri näin.

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Heikkilä puhui täällä huoltansa siitä, että tässä tilanteessa nuori voi mennä nettiin, ladata yhden kappaleen, näin syyllistyä rikokseen, saada siitä tuomion, seurauksia. Näin ei ole. Tämä on se yleinen väärinkäsitys, joka sisältyi myös tämän kansalaisaloitteen johdantotekstiin. Lataaminen ei tuo kenenkään ovelle poliisia eikä johda jatkotoimenpiteisiin. Jakaminen on se rikos, jakaminen on se, missä toimitaan laittomasti. Nämä ovat kaksi aivan eri asiaa, jotka menevät meillä julkisessa keskustelussa hirveän usein sekaisin, ja se on itse asiassa hyvin vakava väärinkäsitys, koska se vie koko keskustelun raiteiltaan. Olisi todella tärkeätä, että me täällä eduskunnassa pystyisimme keskustelemaan näistä asioista oikeilla termeillä. Me olimme tässä täsmälleen samassa tilanteessa pari kuukautta sitten, kun kävimme tästä aloitteesta lähetekeskustelun. Tukiopetusta!

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sehän ei ole todellakaan tavatonta, että kansalaisaloitteissa on virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia. Vaikkapa silloin, kun tässä salissa käsiteltiin aloitetta energiatodistuksista, oli hyvin ilmeistä, että siellä oli merkittäviä puutteita, mutta se ei saa estää meitä lainsäätäjinä suhtautumasta vakavasti ja tarvittaessa myönteisesti niihin aloitteiden esityksiin.

No mitä nyt sitten voidaan tehdä sellaiselle aloitteelle, johon valiokunta saattaa suhtautua jotenkin myötäkarvaan mutta jota sitten ei voi hyväksyä erinäisistä syistä sellaisenaan? Silloin voidaan velvoittaa hallitusta valmistelemaan esitys sillä tavalla kuin valiokunta parhaaksi katsoo.

Jos kerron yhden esimerkin, miten lakivaliokunnassa tätä asiaa on lähestytty: Siellä kun on käsittelyssä aloite tasa-arvoisesta avioliittolaista, se, mitä siellä nyt esitetään valiokunnan käsittelyssä, on se, että hyväksytään ongelmattomimmat osat, laitetaan ne tulemaan voimaan riittävän siirtymäajan kuluessa ja sen siirtymäajan aikana (Anne Holmlundin välihuuto) — sen siirtymäajan aikana, edustaja Holmlund — voidaan tehdä tarvittavat muutokset muihin lakeihin, jolloin saadaan se tarvittava lainvalmistelun taso aikaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä halveksitaan nyt kansanvaltaa. Yli 50 000 ihmistä on osoittanut tahtonsa muuttaa järkevämpään suuntaan tekijänoikeuslakia. Tällä logiikalla, jota täällä salissa on pidetty esillä, ei varmastikaan yhtään kansalaisaloitetta tulla koskaan hyväksymään, jos yksi pilkku, yksi virhe, lakitekninen virhe, aiheuttaa sen. Hallituksen esityksetkin, tai lähes kaikki hallituksen esityksetkin, pitävät sisällään aina virheitä, joita me valiokunnissa korjaamme, emmekä suinkaan hylkää niitä automaattisesti. Ei kukaan ole esittänyt, että tämä pitäisi hyväksyä yksi yhteen — jos siellä on lainvastaista, ei tietenkään, ja jos siellä on EU-sopimusten vastaista, ei tietenkään. Mutta täällä jätetään varsin höllään tilanteeseen se, että ministeriön tulisi harkita.

Jos sivistysvaliokunta olisi halunnut, niin kuin edustaja Tynkkynen toi esille, niin valiokunta olisi voinut tehdä sitovan ponnen ja ilmoittaa, että näin ja näin asiaa pitää lähteä valmistelemaan, ja tähän eduskunta olisi voinut ottaa kantaa. (Puhemies koputtaa)

Olen samaa mieltä, että toimenpidealoitetyyppinen kansalaisaloite voisi olla parempi ja toimivampi kuin tällainen, joka nyt täällä näyttää jäävän aika monien pienten lakiteknisten kikkailujen jalkoihin.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin Tynkkyselle: tekijänoikeusneuvostossa kolme jäsentä on puolueettomia, eikä mikään estä, että siellä olisi myös peliteollisuuden edustajia tai verkkoihmisiä.

Mutta tästä väärinkäsityksestä, mistä edustaja Modig sanoi, että tekijänoikeudella suojatun aineiston lataaminen omaan käyttöön olisi rangaistavaa: Se ei pidä paikkaansa, sitähän väitetään tässä. Sen sijaan, jos sinä kuluttajana tallennat itse sisältöä pilvipalveluun, esimerkiksi Drop-boxiin, se voi tietysti olla yksityistä kopiointia, silloin se on ok, mutta jos firma itse tallentaa toisten omistaman sisällön sinne ja myy maksua vastaan mahdollisuutta striimata sitä, niin se ei ole yksityistä kopiointia. Tässähän on juuri tämä asian pihvi, että tässähän pyritään lientämään tätä niin, että voitaisiin alkaa tekemään bisnestä toisten omaisuudella.

Mitä tulee tähän, mihin edustaja Vahasalo puuttui, niin se, että verkkopalveluihin tulee tämä sopimuslisenssijärjestelmä, silloin selventäisi myös koulujen ja opetuksen ja tieteen käyttöä.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sen verran tuohon edustaja Tynkkysen kommenttiin, että käsittelyhän on lakivaliokunnassa edelleen kesken ja edustaja Tynkkynen ei myöskään ole enää lakivaliokunnan jäsen eli mielestäni silloin emme yleensä keskustele valiokunnan keskeneräisistä asioista ja tämä on ollut perussääntönä. Toki jokainen vastaa itse puheistaan, eli en ryhdy neuvomaan ketään.

Tässä on käyty mielestäni ihan hyvää keskustelua myös kansalaisaloitteen periaatteista. Tässä aikaisemmin nousi esille — muistaakseni edustaja Tynkkysen puheenvuorossa — myös se, että valiokunnan, oli se sitten mikä valiokunta tahansa, pitäisi lähteä tulkitsemaan sitä tai kysymään aloitteen tekijöiltä, mitä he ovat tarkoittaneet. Jos aloitteella on yli 50 000 allekirjoittajaa, (Silvia Modig: Kelle soitetaan?) ovatko ne muut allekirjoittajat samaa mieltä siitä tulkinnasta, jos aloitteen tekijät ryhtyvät itse muokkaamaan alkuperäistä tekstiä? Tämä on mielestäni kysymys, mitä selkeästi ei ole ratkaistu, eikä tähän ole annettu myöskään missään vastausta. Tämä on mielestäni yksi niistä, mitä eduskunnan pitää pystyä arvioimaan, kun näiden kokemusten perusteella, mitä tällä kaudella tulemme saamaan ja olemme saaneet, ryhdymme pohtimaan, tarvitaanko joitakin konkreettisia muutoksia sekä lakiin että käsittelyprosessiin.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Äärimmäisen virkistävää ja puhdistavaa keskustelua, tuodaan erilaisia näkökulmia esille, ja olen vakuuttunut siitä, että aloitteen tekijät ovat päässeet monessa mielessä tavoitteisiinsa. En usko, että he, vaikka he pukivatkin tämän lakialoitteen muotoon, kuvittelivatkaan, että tästä suoraan lähdettäisiin lakia rakentamaan. Mutta kuitenkin juna on pantu liikkeelle, nyt on sysätty uudistusprosessi käyntiin.

Sinänsä olen sitä mieltä, että kansalaisaloitteet ansaitsevat aina arvokkaan käsittelyn, niistä tulee aina laatia mietintö. Vaikka asianomainen valiokunta suhtautuisi niihin kriittisesti tai kielteisesti, niin ne pitää vakavasti käsitellä. Olen samaa mieltä niiden toisten edustajien kanssa, jotka ovat sanoneet, että tämä aloite olisi pitänyt pukea toimenpidealoitteen muotoon.

Inkeri Kerola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy sanoa, että olen tismalleen samaa mieltä edustaja Holmlundin kanssa näistä pääperiaatteista. Toiseksi muistutan siitä, että kun kansalaisaloitteen tekijät perehtyvät lainsäädäntöön ja yrittävät tehdä lainsäädäntöä pykälittäin, niin meistä kukaan ei voi edellyttää, että he tietävät sen lisäksi vielä kaikki sopimukset, jotka meillä on EU-tasolla, kaikki direktiivit, jotka viittaavat tähän kyseiseen lainsäädäntöön. Vaikka parhaalla tahdollammekin me kansanedustajat yritämme perehtyä, niin emme takuuvarmasti ketkään ole sataprosenttisesti tietoisia siitä, mitä kaikkia sitoumuksia meillä taustallamme on. Siksi tarvitsemme myös virkamiehiä tähän lainsäädäntötyöhön ja tätä varten signaaliarvon eduskunnassa, niin kuin se tämänkin mietinnön myötä lähtee maailmalle, tuonne opetus- ja kulttuuriministeriöön ja niille valmisteleville tahoille, joita tämä asia koskee ja jotka ovat juuri ne oikeat henkilöt valmistelemaan sitten lopullista lainsäädäntöä, jonka me taas pääsemme hyväksymään. Minä en usko, että kukaan näistä aloitteen tekijöistä haluaa minkäänlaista (Puhemies koputtaa) osalainsäädäntöä, vaan he haluavat kokonaisuuden, ja siihen meidän tulee pyrkiä. (Timo Heinonen: Tässä ei ole velvoitetta siihen!)

Silvia Modig /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa aloitteen tekijät ovat toivoneet, että tästä aloitteesta voitaisiin ottaa yksittäisiä kohtia, jotka nähtäisiin kehittämisen tai eteenpäinviemisen arvoisina, vaikka koko aloitetta ei voisi kannattaa. Näinhän meillä kaikilla on tässä istunnossa mahdollisuus, kuka tahansa kansanedustaja voi tehdä vastaesityksen ja nostaa juuri ne kohdat, joita pitää tärkeinä.

Nyt tulee kritiikkiä puolueilta, jotka molemmat ovat sivistysvaliokunnassa edustettuina, kokoomus suurimpana puheenjohtajapuolueena. Missä ne esitykset viipyvät? (Timo Heinonen: Edustaja Modig, tulee esitys!) Kyllä me olemme käsitelleet tämän hyvin kattavasti — kyllä — mutta te, edustaja Heinonen, olette varajäsen sivistysvaliokunnassa ja tulette kritisoimaan meitä siitä, mitä me sivistysvaliokunnassa teimme.

Elina Lepomäki /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin edustaja Modigin ilmeinen väärinkäsitys, joka toistui tässä jo aikaisemminkin: Jos opetus- ja tutkimustoiminnassa sallitaan muunlaisen aineiston kuin opetus- ja tutkimuskäyttöön laaditun aineiston näyttämiseen mahdollisuus, niin se ei tarkoita sitä, että se tila määriteltäisiin muussa lainsäädännössä julkiseksi. Kun tekijänoikeudessa puhutaan tilan yksityisyydestä, niin sillä on merkitystä sen kannalta, pitääkö tekijällä olla lupa teoksen saattamiseen yleisölle, mutta sen sijaan sillä tilan luonteella ei varsinaisesti ole merkitystä, ja yksityisessä tilassahan nyt ei luontaisesti ole yleisöä. Eli siis nyt tämän esitetyn muutoksen merkitys on se, että luokkahuoneessa voitaisiin näyttää sellaista aineistoa, että kyse ei ole teoksen saattamisesta yleisölle, eli tämä on käytännössä nykyisin mahdollista jo täysin paitsi elokuva- ja näytelmäteosten osalta. Eli tämä ei puutu siihen, pääsevätkö esimerkiksi opettajat luokkaan edelleenkin katsomaan, koska se on julkinen tila.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Holmlund minusta hyvin ja asiallisesti pohdiskeli sitä, miten aloitteen tekijöiden tarkoitusta voidaan ottaa huomioon eduskuntakäsittelyssä, ja tämä on varmaan sellainen asia, johon on syytä eduskunnan paneutua, kun kokemuksia karttuu. Itse katson, että yksinkertaisin ratkaisu on mahdollisimman suuri avoimuus käsittelyssä, jolloin ikään kuin koko se argumentaatio altistetaan julkiselle keskustelulle, jolloin kuka tahansa voi tuoda siihen puoltavia tai arvostelevia näkökantoja. Pidän hyvänä myös sitä, että aloitteen tekijöille annettaisiin mahdollisuus valiokuntakäsittelyn päätteeksi kommentoida annettuja asiantuntijalausuntoja ja esittää niistä omat näkemyksensä. (Silvia Modig: Hyvä idea!)

Mutta kun edustaja Holmlund edellä arvosteli sitä, että olisin kommentoinut lakivaliokunnan keskeneräistä käsittelyä, niin on ehkä hyvä tässä pöytäkirjaan tarkentaa, että esittelin itse valiokunnassa tekemäni esityksen sisällön, eikä käsittääkseni mikään eduskunnan sääntö estä minua julkisesti esittelemästä itse tekemiäni esityksiä.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nyt käsitellään tekijänoikeuslakia. Aivan kuten edustaja Modig totesi, pääsääntöisesti lataaminen ei ole millään tavalla kiellettyä eikä rangaistavaa ainakaan, mutta sen sijaan jakaminen on.

Mutta minulla olisi semmoinen näkemys tähän tekijänoikeuslainsäädäntöön ylipäätään — joka on siis hyvin kattava, paljon enemmän kuin mitä tässä kansalaisaloitteessa nostetaan esille — että nykyisessä internetmaailmassa ja tässä tiedon tulvassa ja teknisessä, niin muodollisessa kuin sisällöllisessäkin, kehityksessä lainsäätäjän on kyllä äärimmäisen vaikea pysyä ollenkaan mukana. Ja kun lainsäätäjän pitäisi lainsäädännössä vähän niin kuin mennä etunojassa verrattuna kaikkeen siihen, mitä siellä saattaa sitten tapahtua, niin minä uskon, arvoisa puhemies, että tämmöinen puitelakityyppinen lainsäädäntö olisi kuitenkin sitten parempaa, (Puhemies koputtaa) jossa annettaisiin alemmanasteisille säädöksille mahdollisuus sitä mukaa korjata kuin tarve vaatii.

Johannes Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen tässä tarkalla korvalla koettanut kuunnella eri tahoilta esitettyjä näkemyksiä ja peilata niitä niihin puhemiesneuvoston ohjeisiin, joita huolella annettiin kansalaisaloitteiden käsittelystä. Tärkeä oli myös se tavoite, joka kansalaisaloitelainsäädännöllä oli. Siellä haluttiin innostaa järjestöjä, yksittäisiä ihmisiä tekemään aloitteita. Ja niin kuin tässä ovat monet keskustelussa viitanneet, se on kai enemmänkin poikkeus, että se aloitteen teksti olisi valmista lakialoitetekstiä, valmista hyväksyttäväksi tai pienellä muokkauksella suurelle salille hyväksyttäväksi tuotavaa. Yleisempi tilanne on se, että kansalaisaloitteella kiinnitetään huomiota johonkin ongelmaan, ja valiokunnan tulee sitten miettiä, ovatko ne keinot, joita siinä aloitteessa esitetään, hyviä vai pitäisikö niitä jotenkin jalostaa. Yleisin tapa on varmaan se, että valiokunta päätyisi esittämään toimenpiteitä hallitukselle tulevaa valmistelua varten. (Puhemies koputtaa)

Tässä ehkä on se, mistä olisin samaa mieltä edustaja Tynkkysen kanssa, että valiokunta olisi voinut konkreettisemmin ottaa tässä jo kantaa siihen, mitkä näistä ehdotuksista ovat sellaisia, (Puhemies koputtaa) jotka tulee jatkovalmistella. (Raija Vahasalo: On otettu!) Tässähän se päätulema on, että opetus- ja kulttuuriministerin (Puhemies koputtaa) tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta, on ikään kuin tämmöinen avoin pyyntö, kun se olisi ehkä järkevämpi kohdentaa, mitkä esityksistä ovat semmoisia, jotka olisivat antaneet sitten konkreettisempia aineksia.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aloite ei todellakaan ole ollut turha, se on tuonut keskusteluun tärkeän asian. Nyt on tietysti mielenkiintoista kuulla, mitä ministeri sanoo tähän keskusteluun.

Täällä on puhuttu avoimuudesta. Valiokunta järjesti avoimen kuulemisen. Asiantuntijalausunnot ovat julkisia, ne ovat kenen tahansa nähtävissä käsittelyn päätyttyä. Aloitteen tekijöillä on oikeus kommentoida sananvapauden mukaisesti, on oikeus lähettää, vastaanottaa ja välittää viestejä kenenkään ennalta estämättä. Sitä voidaan tehdä nyt aivan vapaasti.

Sitten tähän oikeusturva-asiaan, minkä edustaja Holmlund tässä aikaisemmin otti esiin. Kun asiat on hieman tulkinnanvaraisesti esitetty, vaikka tarkoitusperä on aloitteen tekijöillä hyvä, niin on todella vaarallista, että valiokunnassa lähdetään tulkitsemaan sitä, mitä ne 50 000 ihmistä siellä ovat halunneet meille kertoa. Sen takia valiokunta oli kyllä hyvinkin vaikeassa tilanteessa.

Minä olen tyytyväinen tähän mietintöön, minkä valiokunta on tehnyt.

Ritva Elomaa /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Joissakin puheenvuoroissa on vähän niin kuin vihjailtu siihen suuntaan, etteikö sivistysvaliokunta olisi ottanut tosissaan tätä kansalaisaloitetta. Totta kai on, se on nyt jo kantanut suurta hedelmää.

Jos ajatellaan, mitä kansalaisaloitteelta pitäisi vaatia, niin se vaatii selkeyttä myös tulevilta kansalaisaloitteilta, että tiedetään, vaaditaanko joitain sellaisia pointteja, mihin johtaisi, jos tämä tulisi voimaan ja näin poispäin, elikkä ehkä sitä selkeyttä, mitä vaaditaan kansalaisaloitteen sisällöltä ja rakenteelta.

Sitten vielä siitä, kun puhutaan, että jos tehdään tekijänoikeusrikkomus: Käsittääkseni tekijänoikeusrikosta ei voi olla, koska mielestäni ja käsittääkseni ei voi saada vankeustuomiota tekijänoikeusrikoksesta; se on rikkomus, ja siitä voi tulla sitten sanktioita ja myös taloudellisia menetyksiä, (Puhemies koputtaa) joutuu korvaamaan. Siinä täytyy olla hyvin tarkka. (Puhemies koputtaa) Siinä on tullut ylilyöntejä, ja varmaan siihenkin tullaan puuttumaan jatkossa, ettei näin käy.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä tuntuu, että tässä pakoillaan vastuuta. Edustaja Modig laittaa varajäsenten piikkiin nyt itse tekemäänsä mietintöä. Teidän nimenne, edustaja Modig, on tämän alla, ja te olette tämän mietinnön kannalla, se on aivan selvä. Itse olen ympäristövaliokunnassa varsinaisena jäsenenä, ja myös siellä olemme kansalaisaloitteen käsitelleet ja olemme tehneet sen toisella tavalla, se on johtanut muutoksiin, ja silloin ministeri Viitanen, joka nytkin on salissa vastuuministerinä, pudotti siinä keskustelussa vielä uutispommin, ja silloin lähdettiin tekemään isoja muutoksia. Jäänkin odottamaan, mitä ministeri Viitanen tänään meille tulee kertomaan. Toivottavasti hän ottaa tässä johtajuutta ja vie asiaa eteenpäin. Olen myös tyytyväinen siihen, että edustaja Lepomäki jo vastauspuheenvuorossaan aloitti äsken mielenkiintoisen esityksen, eli voimme varmasti jokainen tämän viikon aikana vielä äänestää myös muutoksista, joita tässä "Järkeä kansalais...", "Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloitteessa esitetään.

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Taitaa olla niin, että pitää olla järkeä kansalaisaloitteisiin — kuten meinasi tuo mennä — mutta ei, tästä tuli kyllä case opetuskäyttöön.

Minä sanon edustaja Lepomäelle tästä, kun hän esitti tätä opetus- ja tutkimuskäytön osuutta, että se edustajan ehdotus tarkoittaa silloin sitä, että tekijänoikeudet otetaan kokonaan pois. Sitä ei direktiivi salli, semmoista ei voi tehdä. Siinä on rajoituksensa, ja meidän täytyy noudattaa sitä lainsäädäntöä.

Toinen asia oli tämä, mitä edustaja Koskinen sanoi. Me olemme ottaneet valiokunnan mietinnössä huomioon näitä. Tämä hallituksen esitys tekijänoikeuslain muuttamisesta tuli sen jälkeen, kun kansalaisaloite jätettiin. Tätä uudistusta on tullut, tämä koskee montaa kohtaa. Meillä on osa valmisteilla siellä OKM:ssä parasta aikaa. Siis paljon menee eteenpäin, mutta ei mene juuri sillä muodolla, (Puhemies koputtaa) mikä kansalaisaloitteessa on. Meidän pitää vähän ottaa huomioon ja selvittää myös, (Puhemies koputtaa) mitä se nykyinen tekijänoikeus oikein sanoo, ettei puhuta palturia.

Anne Holmlund /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon avoimesta käsittelystä. Minä haluan muistuttaa yhdestä asiasta: myös kansalaisaloitteet ovat hyvin erilaisia. Viimeisin eduskuntaan tullut kansalaisaloite koski rattijuopumuksen rangaistusasteikon kiristämistä. Voin kertoa teille, jotka ette varmastikaan ehtineet meidän avoimeen kuulemiseemme, jonka lakivaliokunta hetki sitten järjesti, että kyse on erittäin herkästä asiasta. Kyse on asiasta, jossa lapsensa itse rattijuopon yliajamina menettäneet vanhemmat pitivät rohkeasti esittelypuheenvuoron. Näissä asioissa täytyy muistaa myös se, että jos me samaan tilaan yhtä aikaa julkisesti kutsumme myös niitä tahoja, jotka valitettavasti tutkimustiedon ja monen muun turvin helposti alas ampuvat yksi kerrallaan kaikki ehdotukset, niin mielestämme tämä ei myöskään silloin mene oikeaan eikä oikeudenmukaiseen suuntaan. Meidän täytyy muistaa, että aloitteet ja tilanteet ovat erilaisia ja me emme voi kaavamaisesti kaikkeen soveltaa samaa.

Varmasti joiltain osin voidaan olla avoimempia, ja eduskunnan valiokunnillahan on siihen täysi mahdollisuus. Tosin samaan aikaan tässä talossa pitää olla oikeasti myös tiloja, jotka tukevat sitä, että avoimia kuulemisia on mahdollisuus järjestää. Minun kokemukseni mukaan tässä on vielä hyvin paljon parantamisen varaa.

Pahoittelen, että en keskity (Puhemies koputtaa) itse kansalaisaloitteeseen, joka nyt on käsitteillä, mutta tämä keskustelu kuitenkin (Puhemies koputtaa) herättää monia asioita, jotka halusin jakaa tässä yhteydessä.

Kulttuuri- ja asuntoministeri Pia Viitanen

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut hyvin mielenkiintoinen keskustelu, ja nythän todellakin on kysymys nimenomaan eduskunnan vastauksesta kansalaisaloitteeseen. Tämä on hyvin tärkeä asia, niin kuin täälläkin salissa monissa puheenvuoroissa on sanottu, että on hyvä, että olemme ottaneet sellaisen käytännön tässä maassa, että kansalaisaloitteet otetaan sillä tavalla vakavasti ja tosissaan, että niihin paneudutaan huolellisesti. Ja valiokunta on sen tehnyt, ja valiokunnan puheenjohtajan suusta juuri kuulimme tämän, että tämä on siellä tarkkaan käsitelty. Se on myönteinen asia. Ja ainahan kansalaisaloite, minun mielestäni, on tärkeä toimintatapa demokraattisessa yhteiskunnassa, ja pidän sitä sillä tavalla instituutiona, jos näin voin sanoa, erittäin hyvänä ja myönteisenä asiana kaiken kaikkiaan.

On myös tärkeää, että tämän erittäin tärkeän kysymyksen, tekijänoikeuden, tiimoilta nyt ja tulevaisuudessa, jo aiemminkin, me ministeriössä voimme olla hyvässä vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä eduskunnan ja sivistysvaliokunnan kanssa, ja varmasti työ jatkuu, koska parhaillaan tosiaankin siellä on hallituksen esitys sivistysvaliokunnalla tekijänoikeuksista, ja nimenomaisesti osa niistä kysymyksistä linkittyy tämän aloitteen kysymyksiin, eivät kaikki, mutta käytän tämän puheenvuoron nyt juuri ministerin näkökulmasta, jolla on hallituksen esitys tästä. Muutenhan tietenkin kansalaisaloite on sitten ihan todellakin suoraan eduskunnalle.

Mutta, puhemies, ensinnäkin haluan kyllä sanoa, että on tärkeä asia tämä tekijänoikeus. Mehän viime viikolla kävimme myös tätä samaa keskustelua hyvässä hengessä, ja mielestäni on erittäin hyvä, että eduskunnassakin vahvasti niissä puheenvuoroissa, mitä esitettiin täällä salissa silloin ja nyt tänäänkin, tuli se ilmi, että tekijänoikeus on hyvin tärkeä kysymys, koska on kysymys taiteilijan toimeentulosta, se on luovan alan ihmisen toimeentulokysymys. Siksi näitä asioita pitää järjestellä siten, että työstä tulee palkka maksaa ja oikeudet saada ja niin poispäin. Sillä tavalla tämä ei ole vähäpätöinen kysymys, vaan tämä on hyvin iso ja tärkeä kysymys myös kulttuuripoliittisesti.

Samaan aikaan on tietenkin totta, että nämähän eivät ole helppoja kysymyksiä, päinvastoin hyvin monimutkaisia, lainsäädäntö on monimutkaista. Suomi ei ole pelkästään yksin, meillä on hyvin paljon EU-säädöstöä tässä, meillä on hyvin paljon kansainvälisiä sopimuksia tällä alueella. Todellakin tämä on vaikea kokonaisuus, ja aina kun tekijänoikeuslakia muutetaan, niin prosessit ovat varmasti pitkiä, ne tutkitaan hyvin huolellisesti ja käydään monelta suunnalta läpi, koska tosiasia on myös se, että meillä on paljon toimijoita, joihin tämä liittyy, on niitä tekijöitä, jotka meille tekevät luovaa työtä, ja sitten meillä on näitä oikeudensaajia, meillä on välittäjiä, meillä on kansalaisia ja meillä on iso joukko, ja tämä koskee kaikkia vähän eri näkökulmista.

Kaiken kaikkiaan eduskunnalla on siis hallituksen yksimielinen esitys parhaillaan käsiteltävänä. Minusta oli myös hyvä, että sivistysvaliokunta on saanut yksimielisen näkökulman tähän asiaan tuotettua. Minusta se oli hyvin tärkeä ja hyvä asia, ja keskustelu on täälläkin ollut hyvin mielenkiintoista kaiken kaikkiaan.

Tässä hallituksen esityksessähän on kolme asiaa, mitkä tällä hetkellä ovat käsiteltävänä — neljäs on muuten tulossa, se must carry -asia, mistä puhuimme silloin viime viikolla, se on nyt parhaillaan lausuntokierroksella. Nämä kolme asiaa:

Tämä kohtuullinen korvaus, sitä on toivottu pitkään. Se on myönteinen palaute, vaikka jokaisessa näissä on kompromisseja taustalla, niin että emme ole pystyneet sitä ihan kaikkien toiveiden mukaisesti sataprosenttisesti tekemään. Mutta se on tärkeä myös sen tekijän kannalta ja sen takia, että alalla syntyisi sellainen etukäteen jo hyvä sopimuskäytäntö ja että sopimuksen ehdot olisivat kohtuullisia jo valmiiksi, ja tämän uskotaan edistävän tätä asiaa.

No, toinen on sitten asiakokonaisuus, mikä on eduskunnalla parhaillaan käsiteltävänä — eduskunnalla on mahdollisuus näitä käsitellä jatkossakin — ja se on sitten juuri tämä verkkotallennusasia, joka saa nyt sitten sopimuksellisen muodon tämän esityksen kautta. Kuten täällä kävi jo ilmi ja kuten on todettu, tässähän on vielä sellainen tausta, että kun tätäkin valmisteltiin erittäin pitkään, niin tuossa keväällä ovat nämä toimijat, jotka tähän liittyvät, yhdessä sopineet tämän esitetyn mallin ja päässeet siitä kompromissiin, ajatelleet, että tällä me kaikki hyväksymme tämän systeemin toimia. Se on hyvä, että me saamme tätä kautta tämmöisen yhteisesti sovitun tilan ja järjestelyn tälle asialle, tekijät saavat korvauksia siitä, ja tämä mahdollistaa myös sen, että jatkossakin näitä uusia palveluita ja tämänkaltaista palvelua voidaan käyttää ja kehittää, koska tätä tällä tavalla nimenomaisesti säädellään. Tässähän on matkan varrella, kun on pohdittu näitä kysymyksiä, aivan selkeästi myös Euroopan unionin komissio todennut, että tämä verkkotallennus ei ole yksityistä käyttöä, niin että se tulee nimenomaan jo sitä kautta tämä näkökulma. Kaiken kaikkiaan olemme nyt tässä hallituksen esityksessä ottaneet sen asennon, niin sivistysvaliokunta varmasti kuin meidän ministeriö, että on lähdetty siitä, että tämä sitten nimenomaan ei ole sitä yksityistä käyttöä. Tässähän on todellakin sitten vielä se, että on nähty, että jos tätä tämänkaltaista esitystä ei olisi saatu aikaan, niin olisi voinut olla sitten se tilanne, että jossain vaiheessa tämänkaltaiset palvelut vain loppuvat, ja siksikin on mielestäni tärkeää, että tämä etenee.

Kolmanneksi tässä oli sisällä sitten tämä piratismin torjunta sitä kautta, että nyt sitten myös tuntemattomasta lähteestä tulevia laittomia aineistoja voitaisiin blokata, mikä on tietenkin tärkeää, ja vaikka sanotaankin usein, että ainahan niitä voi kiertää, niin voi, mutta siitä huolimatta, vaikka voi kiertää, se ei estä sitä, että me emme yrittäisi torjua laittomuutta. Signaalina tämänkaltainen asia tietenkin kertoo siitä, että joku materiaali voi olla laiton. Minä muuten uskon, että eivät ihmiset varta vasten ja tarkoituksella halua välttämättä mitään laittomuuksia tehdä. Näissä asioissa on muuten hyvin tärkeää myös se, mikä eduskunnassa tuli hyvin vahvasti viime viikolla esille, että meidän täytyy työskennellä myös sen puolesta, että ihmisillä ja käyttäjillä olisi informaatiota ja tietoa siitä, miten nämä systeemit toimivat, ja tulemme kiinnittämään vahvaa huomiota jatkossa myös tähän informaationäkökulmaan ministeriön toimesta.

Sitten sivistysvaliokunnan terveisiin näiltä osin kuin mitä tässäkin mietinnössä, minkä luin, lähetetään meille. Nimenomaan tämä kohtuullinen korvaus, verkkotallennus on nyt sitten teillä jo, ja sitten samoin te puhutte tästä opetus- ja tutkimuskäytöstä, ja se on nimenomaisesti tiedostettu ministeriössä, niin kuin varmasti olette asiantuntijakuulemisissa käyneet läpi, ja se on ikään kuin työlistalla, että katsotaan se kokonaisuus. Mutta esimerkiksi monet muodot, mitä täälläkin on tullut esiin, eivät ole tällä hetkellä Euroopan unionin oikeuden kannalta mahdollisia, ja siksi minusta on tärkeää, että näitä asioita ihan samalla lailla, kun tässä vaihe vaiheelta mennään, selvitetään, käydään keskusteluja ja katsotaan, mitä asioille voidaan tehdä — tässä vaiheessa menemme nyt. Haluan korostaa hyvää yhteistyötä eduskunnan kanssa ja sitä, että meillä tietenkin aina kannanottonne luetaan tarkkaan, ja varmasti sitten tosiaan tämän hallituksen esityksenkin muodossa tämän tärkeän teeman ympäriltä keskustelu jatkuu. Minusta on hyvä, että luovan alan tekijöiden toimeentuloakin koskeva asia täällä eduskunnassa etenee.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Ja sitten päästään puhujalistaan.

Silvia Modig /vas:

Arvoisa puhemies! Aloitteen tekijät kirjoittivat aloitteessaan yhdeksi tärkeäksi tavoitteekseen lisätä ja laajentaa keskustelua tekijänoikeuksista, ja tässä tekijät ovat todella onnistuneet. Keskustelua on käyty, ja tämän keskustelun kautta on käynyt selvästi ilmi, että tekijänoikeuslainsäädäntö on laaja ja aivan liian monimutkainen ja harva sen kokonaisuutena hallitsee. Tästä kertoo koko se keskustelu, mitä me valiokuntalaiset olemme yrittäneet avata teille, mimmoisten kysymysten eteen me tämän aloitteen kesken tulimme. Yhtä yksiselitteistä vastausta on hirveän vaikea saada, koska se kokonaisuus on niin monimutkainen ja laaja.

Selväksi on tässä keskustelussa tullut myös se, että digitaalinen murros on muuttanut koko sisältötuottamisen, jakamisen ja kuluttamisen maailman. Me olemme muuttuneet passiivisista kuluttajista aktiivisiksi tuottajiksi. Netti, sosiaalinen media, verkkoteknologiakehitys ja digitaalinen murros kokonaisuudessaan ovat muuttaneet tekijänoikeuskenttää suuresti. Tekijänoikeuslainsäädäntö koskettaa muitakin kuin vain sisällöntuottajia. On pakko myöntää, että meidän lainsäädäntömme ja rakenteemme eivät tue parhaalla mahdollisella tavalla tämän hetken toimintaympäristöä. Tähän keskusteluun aloite tuo mielestäni arvokkaita huomioita.

Sivistysvaliokunnan käsittelyssä kävi kuitenkin selväksi, että aloite on osittain itsensä kanssa ristiriidassa, osa esityksistä perustuu väärään tulkintaan nykylaista tai ehdottaa lainsäädäntöömme aivan uusia, vieraita käsitteitä. Oma lukunsa ovat tietysti selvästi piratismia edistävät ajatukset. Ydin itselleni siinä, että päädyin kannattamaan hylkäävää mietintöä, on se, että vaikka osa esitetyistä tavoitteista on ehdottomasti kannatettavia, ei esitettyä tapaa päästä tavoitteeseen voi kannattaa. Voi sanoa, että pykälät eivät vastaa pyrkimystä. Itse kansanedustajana en lähde tulkitsemaan, mitä ne 50 000 ihmistä sitten oikeasti tarkoittivat, vaan katson sitä pykälää, miten se on kirjoitettu. Se hylkäävä mietintömme ei siis missään nimessä poista sitä, etteikö osa tavoitteista olisi erittäin kannatettavia. Iso ongelma on täällä mainittu EU-ulottuvuus sekä tekijänoikeusdirektiivi, josta muutamien asiantuntijalausuntojen perusteella sekä verkkotallennuksen että opetus- ja tutkimuskäytön voitaisiin nähdä olevan ristiriidassa EU-direktiivin kanssa — nämä ovat myös kysymyksiä, joita täytyy selvittää.

Valiokunnan kanta oli yksimielinen, mutta mietintömme tärkein kappale kuitenkin kertoo kaiken olennaisen. Lainaus suoraan valiokunnan mietinnöstä: "Valiokunta katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Elämme uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön on suuresti muuttumassa niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve niille on ilmeinen." Tässä on se tärkein pihvi. Minä tulen toisessa käsittelyssä — jos olen, puhemies, ymmärtänyt oikein, miten kansalaisaloitteiden lainsäätämisjärjestys menee — tekemään tämän valiokunnan kappaleen sisältöisen lausumaehdotuksen, jolla siis toivon, että aloitteen esiin tuomat ongelmat ja ne hyvät pyrkimykset otetaan ministeriössä harkittavaksi ja keinoja niiden toteuttamiseksi etsitään.

Arvoisa puhemies! Vaikka tekijänoikeuslainsäädäntöä pohdittaessa tulee muistaa, että laki tosiaan koskee myös muita kuin vain sisällöntuottajia, niin tekijää ei saa unohtaa. Olen samaa mieltä aloitteen tekijöiden kanssa siitä, että kuluttajan näkökulma tulee saada aiempaa paremmin mukaan keskusteluun, tässä aloitteen tekijät ovat mielestäni onnistuneet. Sitä ei voi kuitenkaan tehdä tekijän kustannuksella, tekijän kuuluu saada korvaus työstään.

Piratismi ja laiton jakaminen ovat sisällöntuotannolle suuri ongelma. Paras lääke piratismiin on se, että meille syntyy uusia, houkuttelevia, laillisia palveluita. Siksi lainsäädännön tulee mahdollistaa uusien verkkoteknologiaan perustuvien palveluiden syntyä. Mutta jos haluamme edistää luovien alojen yritystoimintaa, ovat parhaat keinot muualla kuin tekijänoikeuslainsäädännössä. Silloin tulee edistää itsensätyöllistäjien, pien- ja mikroyrittäjien asemaa. Siihen on monia keinoja, kuten alvin alarajan nosto.

Osa aloitteen esityksistä on jo, kuten kuultu, työn alla. Verkkotallennusten osalta: toimijat ja ministeri ovat päätyneet yhteisesti ratkaisemaan asian sopimuslisenssillä. Opetuskäytön osalta: OKM ostaa joka vuosi sopimuslisenssillä oikeuksia opetuskäyttöön. Tutkimuksen osalta: Tehtiin yliopiston ja ministeriön toimesta vuonna 2013 selvitys nimeltä Tutkimus ja tekijänoikeudet. Tämän selvityksen perusteella on tehty toimenpideohjelma, jossa on monia keinoja helpottaa tekijänoikeuksien alaisen materiaalin käyttöä tutkimuksessa ja määritelty myös, mitkä osat tulee ratkaista sopimusteitse. Valiokuntaan on juuri saapunut hallituksen esitys, jossa muun muassa säädetään tekijänoikeudesta kohtuullisen korvauksen sopimustilanteessa. Eli nämä asiat etenevät. Siitä, pitääkö näitä toimia oikeina tai riittävinä, voi olla montaa mieltä. Myös mielipide ylipäätänsä sopimuslisensseistä vaikuttanee henkilön näkökulmaan siitä, onko tämä tie oikea.

Opetus- ja tutkimuskäytön osalta olen sitä mieltä, että on tosissaan selvitettävä, miten mahdollistamme mahdollisimman laajan, tarkoituksenmukaisen erilaisten sisältöjen käytön opetus- ja tutkimustoiminnassa. Opetus ja tutkimus ovat voittoa tavoittelemattomia toimintoja, ne ovat yleishyödyllisiä, joissa jo olemassa olevaa tietoa hyödynnetään, tuotetaan uutta tietoa, joka hyödyttää meitä kaikkia. Mutta vaikka edustaja Lepomäki esitti tästä erilaisen tulkinnan, oma huoleni ja näkemykseni on se, että vaikka kannatan tätä pyrkimystä, en ole valmis muuttamaan luokkahuonetta ei-julkiseksi tilaksi. Se, onko opetustilanne julkinen vai ei-julkinen tila, on paljon isompi, periaatteellisempi kysymys, ja siihen — jälleen kerran — kaivataan niitä analyyseja ja vaikutusten arviointeja, mitä tämmöinen muutos käytännössä tarkoittaisi.

Yksi asia — ja minä ihmettelen, että täällä ei olla puututtu vielä siihen — on se, että nyt hallituksen esityksessä tuodaan esitys siitä, miten varmistetaan kohtuullinen korvaus tekijälle, mutta se, mikä on kansalaisia eniten huolestuttanut tai ehkä sotinut oikeustajua vastaan, on se, että laittomasta jakamisesta määrätyt hyvitysvelvollisuudet, ne summat, ovat olleet niin isoja, että se ei mene ihmisen oikeudentajun mukaisesti. Muistamme pienen tytön muumiläppärin. Nämä perustuvat pitkälle samoihin väärinkäsityksiin, mitä täällä aikaisemmin on ollut siitä, mikä on jakamista, mikä on lataamista. Mutta miten määritellään se summa? Jos nyt vaikka sanotaan, että musiikkiartistin levyä jaetaan laittomasti x määrä kertoja, miten määritellään se, mimmoinen haitta siitä on syntynyt artistille? Miten määritellään se rahasumma, jonka katsotaan olevan kohtuullinen ja oikeutettu korvaus siitä haitasta, jota tekijälle ja tekijänoikeuksien haltijalle on tästä muodostunut? Tämä on minusta olennainen kysymys siksi, että jos ihmiset eivät koe lakia kannatettavaksi, jos he eivät seiso sen takana, niin ei sitä silloin kukaan noudatakaan. Eli tässä kannattaa ottaa huomioon se, että jos se sotii ihmisten oikeudentajua vastaan, niin se silloin rapauttaa koko sen lain ja käytännön legitimiteettiä.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi muutama sana kansalaisaloitteesta. Tästä käytiin hyvä keskustelu. Itse minä pidän kansalaisaloitteita erittäin tärkeänä lisänä meidän järjestelmässämme. Se luo uuden demokratian muodon, se luo uuden kanavan kansalaisille tuoda eduskunnan käsiteltäväksi asioita, jotka muuten eivät nouse esille tai eivät mahdu hallitusohjelmaan tai jotka eivät puoluepoliittisista syistä vain etene.

Minä olen kyllä eri mieltä ja torjun ne näkemykset, että se, että me emme yhdy kansalaisaloitteiden esittämiin ehdotuksiin, kertoisi siitä, että me emme suhtaudu niihin vakavasti tai että ne olisivat turhia. Eivät varmasti ole. Tapahtui tälle aloitteelle täällä täysistuntokäsittelyssä mitä tahansa, mitä tahansa jännittäviä esityksiä edustaja Lepomäeltä on tulossa, jos ne vaikka menevät läpi tai eivät mene, tämä keskustelu ja tämä prosessi ei ole ollut turha. Minä uskon, että jok’ikinen sivistysvaliokunnan jäsen, joka on asiantuntijakuulemisiin osallistunut, voi sanoa olevansa hyvin paljon viisaampi näitten kysymysten kanssa. Sen kautta me pystymme toivon mukaan osallistumaan rakentavalla tavalla julkiseen keskusteluun, ja silloin me emme jaa väärää tietoa siitä, mikä on laitonta ja mikä ei.

Mutta kuten tuli esille, toivoisin, että te, arvon puhemies, voisitte puhemiesneuvostoon viedä terveiset siitä, että olisiko paikallaan nyt — kun meillä alkaa olla kokemusta useammasta aloitteesta, jotka ovat luonteeltaan hyvin erilaisia — käydä läpi niitä käsittelyprosesseja, mitä valiokunnissa on ollut, käydä läpi niitä ongelmia, huomioita, parantamiskohtia, mitä näitten prosessien aikana on käynyt ilmi.

Täällä puhuttiin aikaisemmin siitä, että kansalaisaloitteet raukeavat vaalikauteen. Kuten aiemmassa puheenvuorossani sanoin, mielestäni se ei ole perusteltua. On perusteltua, että hallituksen esitys tai tämän eduskunnan kansanedustajan esitys raukeaa vaaleihin, tietysti, koska silloin valitaan uusi eduskunta ja sen jälkeen uusi hallitus. Mutta ei kansa vaihdu neljän vuoden välein. Eli voisi olla toimivampaa ja jotenkin enemmän tarkoituksenmukaista se, että kansalaisaloite olisi voimassa tietyn aikaa siitä, kun se on jätetty eduskuntaan.

Mielestäni edustaja Tynkkysen ajatus siitä, että kuulemisten jälkeen tekijöillä olisi mahdollisuus kommentoida, on erittäin kannatettava.

Myös kysymys siitä, kuinka yksityiskohtaisia vaikutusten arviointeja me voimme vaatia kansalaisaloitteelta, joka, niin kuin tämä, on laaja ja yksityiskohtainen lakiesitys — kyllä minä kansanedustajana siinä vaiheessa, kun laaja, yksityiskohtainen kansalaisaloite-esitys laitetaan eteen, kaipaan vaikutusten arviointia, jotta minä voin muodostaa mielipiteeni siitä, onko tämä kannatettava vai eikö tämä ole. Mutta samaan aikaan on täysin kestämätöntä, että me kansalaisilta ja kansalaisaloitteen tekijöiltä sitä vaadimme.

Nämä ovat kysymyksiä, joita minä toivoisin, että puhemiesneuvoston käsittelisi ja meitä ohjeistaisi jatkotyötä varten ja ehkä jopa miettisi, onko meillä syytä tarkistaa käytäntöjä, puhemiesneuvoston suosituksia tai jopa itse lakia, näin niin kuin kansalaisaloitteen hengessä.

Elina Lepomäki /kok:

Arvoisa puhemies! "Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloite oli kunnianhimoinen projekti tuoda etujärjestöjen kyllästämään kenttään myös käyttäjä- ja kuluttajanäkökulmaa. Nykyinen tekijänoikeuslaki ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden oikeuksien turvaamiseen, vaan se toimii kohdittain jarruna teknologian kehitykselle, tulppana suomalaisten yritysten ja innovaatioiden syntymiselle Suomeen sekä pahimmillaan takuumiehenä suurten toimijoiden laillistetulle kartellille. Vastakkainasettelu käyttäjien ja sisällöntuottajien välillä on pitkälti keinotekoinen, sillä on selvää, että käyttäjät ja tuottajat tarvitsevat toisiaan.

Tässä on useampi puheenvuoro käytetty siitä, että kansalaisaloitteet olisi otettava hyvinkin vakavasti, ja siitä tuntuu vallitsevan vankka yksimielisyys, joten en aio siihen sen laajemmin mennä. Mutta jotta voimme ottaa kansalaisaloitteen mahdollisimman vakavasti, niin sen merkitys olisi konkretisoitava siten, että saisimme tänne saliin paitsi nyt keskusteluun — onneksi täällä on käytetty vilkkaita puheenvuoroja aiheesta — myös äänestykseen muutamia sellaisia kohtia tuosta kansalaisaloitteesta, jotka selkeästi vaativat päivitystä tähän päivään. Eli ehdotan, että käsittelyn pohjaksi otetaan tekemäni muutosehdotuksen mukainen lakiehdotus, joka on minun nimissäni jaettu edustajien pöydille. Voimme huomenna sitten äänestää, mikäli tämä kannatusta saa, muutoksista pykäläkohtaisesti. Eli vaikka tuohon muutosehdotukseen on poimittu neljä pykälää, niin niitä voi kannattaa myös yksittäin tai useampaa, eli ei ole pakko kannattaa kaikkia neljää. Mutta käyn nyt tuon ehdotuksen läpi kohdittain.

Ensimmäinen asia on tämä opetus- ja tutkimuskäyttö ja toisaalta sen dekriminalisointi, eli oppilailla on oltava oikeus nykyaikaiseen opetukseen. Muihin kuin opetus- tai tutkimustarkoituksiin tehtyjen teosten käyttämisen opetus- tai tutkimustarkoituksessa tulisi olla Suomen laissa sallittua. Eli tämän muutoksen merkitys olisi se, että luokkahuoneissa voitaisiin esittää teoksia ilman, että kyse on teoksen saattamisesta yleisölle. Tällä muutoksella, kuten tuossa aikaisemmin totesin, ei olisi vaikutusta esimerkiksi lukiolain tai perusopetuslain määritelmiin siitä, onko opetus julkista vai ei. Eli vanhemmilla olisi edelleen oikeus valvoa opetusta, tämä ei millään tavalla puutu siihen.

Tältä osin tälläkin hetkellä laki nimenomaan on jo esimerkiksi kaiken muun kuin audiovisuaalisen materiaalin kohdalta identtinen, eli näiden käyttö on tällä hetkellä kielletty. Jos opettaja esimerkiksi haluaa opetuksensa tukena käyttää YouTube-elokuvaa, siitä pätkää, mainosta tai jos vaikka mediakasvatuksen tunnilla haluaa käyttää mainosta esimerkkinä oppilaiden nähden, niin se on lähes mahdotonta laillisesti, koska tarvittavat oikeudet pitäisi pyytää erikseen videon tehneeltä mainostoimistolta. Korostan sitä, että tälläkin hetkellä opettaja voi esimerkiksi mistä tahansa kirjallisesta teoksesta, kirjasta, nostaa haluamansa kohdan, siteerata jotain, jota haluaa oppilailleen nostaa, mutta hän ei voi tehdä näin elokuvateoksen kohdalta, ja tämä ei kerta kaikkiaan vastaa enää tätä päivää. Tämä ehdotus ei myöskään tuhoaisi suomalaista kaupallista oppimateriaalien valmistamista, sillä oppimateriaalit on nimenomaisesti rajattu vapaan käytön ulkopuolelle. Samoin oppilaitosten on voitava näyttää toteen, että aineistoa todella käytetään opetustapahtumaan liittyen, eli tässä ei kyse ole siitä, että elokuvia voisi tallentaa jonnekin miten sattuu.

Tällä olisi myös erittäin suuri merkitys kotimaisen tutkimustoiminnan tukemisessa. Esimerkiksi moderni kielitieteellinen tutkimus vaatii suuria tekstimassoja, joiden kerääminen ja käyttö on Suomessa nykyisellään hyvin hankalaa. Tämä ratkaisuksi tarjottu sopimuslisenssijärjestelmä on kerta kaikkiaan aivan liian jäykkä nopeasti kehittyvällä alueella.

Sitten mitä tulee tekijänoikeusneuvoston kokoonpanoon, tekijänoikeusneuvoston tehtävä on avustaa opetus- ja kulttuuriministeriötä tekijänoikeutta koskevien asioiden käsittelyssä sekä antaa lausuntoja tekijänoikeuslain soveltamisesta. Tekijänoikeudet vaikuttavat laajasti koko yhteiskuntaan. Tämä ei kuitenkaan näy nykyisen tekijänoikeusneuvoston kokoonpanossa. Neuvoston tulisi edustaa suurten kustannusyritysten lisäksi internetoperaattoreita, verkkotallennuspalveluja tarjoavia yrityksiä sekä peli- ja ohjelmistoalan yrityksiä. Neuvoston jäsenissä tulisi olla myös henkilöitä tieteen piiristä, ja arvioita tehdessään sen tulisi nykyisen lainsäädännön lisäksi käyttää mahdollisimman laajasti akateemiset standardit täyttävää tutkimustietoa. Alan kattava edustus myös vahvistaisi neuvoston antamien lausuntojen legitimiteettiä. On todettava, että tekijänoikeusneuvoston nykyinen puheenjohtaja ei tätä ehdotusta vastusta.

Verkkotallennuksen osalta toteaisin sen, että verkkotallentamisella laajemmin tarkoitetaan palveluja, joissa kuluttaja voi tallentaa myöhempää katselemista varten yksittäisiä tv-ohjelmia tai ohjelmistoja haluamallaan päätelaitteella. Lain osalta ei pitäisi olla väliä, tallentaako käyttäjä bitit kodissaan sijaitsevalle kovalevylle vai kovalevylle, joka on jonkun palveluntarjoajan hallinnassa. Tällainen tulkinta on esimerkiksi Yhdysvalloissa. Tekijänoikeusmaksujen ulottaminen verkkotallennuspalveluihin heikentää kuluttajan valinnanvapautta ja rajoittaa palveluntarjoajien mahdollisuutta kilpailla tasavertaisina. Se heikentää innovaatioiden syntymistä ja johtaa kuluttajille nykyistä tekniikan tasoa heikompiin palveluihin. Erityisesti se johtaa näiden yritysten perustamiseen myös maan rajojen ulkopuolelle, missä tällainen toiminta on mahdollista kuluttajien hyväksi ja toisaalta myöskään tekijänoikeuksia loukkaamatta siinä mielessä kuin se on tarkoitettu.

Hallituksen kaavailema sopimuslisenssijärjestelmä on sinänsä ongelmallinen, että se rajoittaa kilpailun jo määritelmällisesti vain niihin osapuoliin, jotka tähän sopimiseen osallistuvat, eli se asettaa elinkeinonharjoittajat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden ja käytännössä estää uusien pienten toimijoiden pääsyn markkinoille.

Tämä nostamani muutosehdotus sen sijaan takaisi kuluttajalle valinnanvapauden ja sitten toisaalta kaikille yrittäjille tasavertaisen mahdollisuuden tarjota palveluita uusinta tekniikkaa hyödyntäen ja sitä myös jatkokehittäen varmistaen samalla myös kohtuullisen korvaustason oikeuden omistajille. On todettava, että Kilpailu- ja kuluttajavirasto on kritisoinut voimakkaasti tätä opetus- ja kulttuuriministeriön ratkaisumallia ja asettunut lausunnossaan tukemaan ehdotukseni mukaista ratkaisua.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten totesin, tämä kansalaisaloite oli sikäli pulmallinen, että se sisälsi paljon semmoisia asioita, jotka on käytännössä mahdotonta toteuttaa ja jotka olisivat todella huonoja luovien alojen yrittäjien kannalta, ja sen takia kokonaisuudessaan tätä kansalaisaloitetta ei pystykään kannattamaan. Mutta se piti kuitenkin sisällään muutamia hyviä asioita, mitä myös edustaja Lepomäki tuossa edellä toi esiin. Haluan nostaa niistä esiin pari.

Opetus- ja tutkimuskäyttö ja sen dekriminalisointi eli opetuskäytön mahdollistaminen ja helpottaminen on tarpeen. Mielestäni opetustyö ei saa hankaloitua sen tähden, ettei lainsäädäntötyö ole yhteiskunnan kehitysvaiheen tasolla. Paperimateriaali tulee vuosien saatossa poistumaan joka tapauksessa, ja digitaalisen oppimateriaalin hyödyntäminen ja luominen on saatava nosteeseen. Nuorethan ovat netin sisällön kanssa tekemisissä koko ajan ja joka tapauksessa. Oppimateriaalin kriteeristön täyttävän digitaalisen sisällön tuottamiseen on panostettava ja luotava yleisiä tulevaisuuteen suuntaavia laajoja käytänteitä. Näin on kyettävä turvaamaan myös tekijänoikeuksien mukainen korvaus faktapohjaisen tiedon tuottamiselle. Opettajakoulutuksessa ja peruskoulun opetussuunnitelmassa on panostettava lähdekritiikin ymmärtämiseen ja niin opettajan kuin oppilaan vastuuseen niin ikään. Mitä näitä esimerkkejä on, että YouTube-videoita ei periaatteessa voisi oppitunnilla näyttää, se on kyllä asia, johon pitäisi sellaista maalaisjärkeä saada.

Tämä verkkotallennus — se, minkä haluan toisena asiana nostaa esiin, omaan käyttöön tallentaminen — on tallentamista riippumatta sen laitteen sijainnista. Mikäli mahdollista, sijainnin turvallisuutta tulee parantaa siten, ettei se ole muiden kuin käyttöoikeuden omaavien käytettävissä. Tekijänoikeuskorvaus ei voi koskea omaan käyttöön tallentamista. Ja haluan myös sen vielä sanoa, että myös operaattoreita on velvoitettava toimimaan niin lain kirjaimen kuin lain hengen mukaisesti.

Harkitsen äänestysten yhteydessä, mitä näistä pykälistä mahdollisesti kannatan.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Tosiaan, pyydetään muistamaan, että nopeatahtisessa keskustelussa on suositus ollut 5 minuuttia.

Mikko Alatalo /kesk:

Kiitos, puhemies! — Arvoisa puhemies! Kävin äskettäisin Liverpoolissa poikieni kanssa yhden maailman myydyimmän yhtyeen kotikonnuilla. Kyseinen yhtye päätyi loppuvaiheissaan juuri tekijänoikeusriitoihin. Se on selvä. Tekijänoikeuksilla oli jo silloin 60-luvulla merkittävä rooli, mutta tänä päivänä se on entistä tärkeämpi. Matkustimme Liverpooliin Sir Richard Bransonin omistamalla Virgin-junalla. Helpompi on Virginin omistajan ylläpitää juna-, lento- ja avaruusliikennettä kuin pitää levykauppaa.

Kun mekaanisten levyjen, cd:iden, myynti ja sen myötä mekanisoimiskorvaukset ja rojaltit ovat romahtaneet, on entistä tärkeämpää, että taiteilijat saavat tästä murroksesta huolimatta tekijänoikeuskorvauksia siitä, että musiikkia kuunnellaan ja katsotaan verkoissa. Musiikkiahan kulutetaan entistä enemmän, mutta esimerkiksi joka neljäs nuori ei maksa mitään siitä.

Vapaamatkustamisesta on tullut maan ja maailman tapa. Kuitenkin taiteilijat, kulttuuriyritykset, oppikirjojen tekijät, kustantajat elävät tekijänoikeuden varassa, ja se antaa heille omistusoikeuden tuottamaansa sisältöön ja siitä maksun. Mikäli tämä riistetään heiltä, he eivät pysty tekemään työtä eivätkä yritykset luomaan työpaikkoja luoville aloille.

Kansalaisaloite tekijänoikeuksista on taitavan hämäävästi tehty. Se on yritys purkaa tekijänoikeuksia ja huonontaa myös tekijänoikeusjärjestöjen edunvalvontaa. Jos toisten sisältöjen levittämisestä bisnestä tehden aiheutetaan vakavaa haittaa toisen sisällöntuotannon kannattavuuteen, se on vakava asia. Näkemys nykylaista ja aloitteen sisällöstä tuntuu perustuvan aloitteessa annettuun virheelliseen tietoon, esimerkiksi aloitteen johdanto-osassa esitetään virheellisesti, että tekijänoikeudella suojatun aineiston kopioiminen omaan käyttöön olisi rangaistavaa. Näinhän ei ole. Tosin teknologia aiheuttaa sen, että joskus kun lataa, ne laitteet myös jakelevat. Tässähän on tapahtunut myös tällaista tahatonta jakelemista, mihin ilmeisesti tässä on viitattu aikaisemmin, siinä, että joku lapsi esimerkiksi on joutunut tästä syytteeseen.

Tällä vaalikaudella on käyty hyvää keskustelua eri tahojen välillä tekijänoikeuksista, ja hyvä, että aloitekin on omalta osaltaan sitä tuonut. Mutta meillähän on tosiaankin tulossa hallituksen esitys eduskuntaan myös uudesta tekijänoikeuslaista, ja siellä on jo päivitetty asioita. OKM on perustanut koko vaalikauden toimineen tekijänoikeusasioiden neuvottelukunnan, jossa on muun muassa Effi mukana, joka edustaa siis tätä verkkoetujen ajajia.

Jo pitkään tekijänoikeuslakisektori on ollut paljon laajemman aktivismin ja kansalaisjärjestökeskustelun kohde kuin lainsäädäntö keskimäärin. On väitetty, että nykyinen tekijänoikeuslaki ei nimestään huolimatta keskity tekijöiden oikeuksien turvaamiseen vaan toimii jarruna teknologian kehitykselle ja innovaatioille. Tämä käsitys perustunee aloitteen antamaan virheelliseen tietoon nykylain sisällöstä ja aloitteen tavoitteista. Alla olevat muutosesitykset eivät kyllä paranna sen enempää taiteilijan kuin alan yrittäjän tai laillisen nettipalvelun asemaa. Tässä onkin juuri se, että laillinen nettipalvelu, jossa maksetaan korvaukset, on erittäin tärkeä tapa positiivisesti mennä eteenpäin. Esimerkiksi Ruotsissa Spotifyn käyttö on kymmenkertaistunut, samoin Tanskassa, verrattuna Suomeen. Siellä alkavat taiteilijatkin saada ihan merkittäviä summia jo Spotifynkin käytöstä.

Kansalaisaloitteessa on annettu tarkoitushakuista tietoa myös opetustyöstä. On esitetty, että opetustila ja myös virtuaalinen sellainen tulkittaisiin kaikkien teosten, myös opetuskäyttöön tehtyjen, osalta kodin kaltaiseksi yksityistilaksi. Tämä ei välttämättä ole ihan oikea vertailukohde. Jako opetusmateriaaliin ja muihin teoksiin kosketti vain saman kohdan muutosesityksen toista lausetta. Juuri tällaisiin ristiriitaisuuksiin olemme kiinnittäneet huomiota keskustellessamme aloitteesta. Kansalaisaloitteen hengenheimolaiset haluavat sallia hyötymisen työkirjojen kopioinnilla, ja aloite näyttää sisältävän tällaisen yleisen dekriminalisoinnin tekijänoikeuksien rikkomisen osalta opetus- ja tutkimuskäytössä.

Sen verran täytyy vielä sanoa, että jos aloite ajaisi kohtuullisuutta, niin miksi se on ottanut esimerkiksi TVkaistan, joka on siis oikeasti syyllistynyt tekijänoikeusrikoksiin ja törkeään petokseen — ainakin näistä se on syytteessä. TVkaistan omistaja tallensi kanavat suoraan itselleen ja lähetti niitä yleisölle, eli tämähän ei millään tavalla ole sallittavaa toimintaa.

Summa summarum, yksityistä kopiointia koskevaa poikkeusta ei tule soveltaa toimintaan, joka ei ole yksityistä eikä kopiointia. Jos joku harjoittaa tuonkaltaista toimintaa, joka on aidosti yksityistä kopiointia, sen pitäisi olla nykyisenkin lain mukaan luvallista. Mutta jos sinä tosiaan tallennat itse sisältöä ja sitten toisten omistamaa sisältöä myyt maksullisesti tuolla streamingin kautta, niin se ei ole yksityistä kopiontia ja se on silloin oikeastaan tekijänoikeusrike.

Hyvät ystävät, kaiken kaikkiaan on hyvä, että opetusministeriö harkitsee aloitteesta johtuvia uusia, päivitettyjä lakeja teknologian kehittyessä, kuitenkin niin, että tekijänoikeuksista pidetään huolta. Uskon, että me kaikki olemme kuitenkin myös taiteilijoiden ystäviä tässä asiassa, vaikka vähän erilaisia näkemyksiä on näistä, miten lakeja sovelletaan.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä täytyy sanoa, että kansalaisaloiteinstituutio on hieno osa tämän talon työskentelykulttuuria. Voidaan sanoa, että kansalaisaloiteinstituutio on parlamentaarisen demokratian ja kansalaisyhteiskunnan toiminnan rajapinnassa. Mutta aivan niin kuin edustaja Modig totesi, syytä olisi eduskunnan johdon vastaisuudessa pohtia pelisääntöjä, miten kansalaisaloitteita käsitellään. Se on varmasti seuraavan eduskunnan tärkeä asia. Ymmärrettävästi kansalaisaloitteiden käsittelyssä meillä on ollut eräänlaisia lastentauteja.

Muutoinkin vastaisuudessa eduskunnan johdon pitäisi viimeistään seuraavan eduskuntakauden alkaessa pohtia työtapojaan. Valtaosa kansanedustajien tekemistä aloitteista menee enemmän tai vähemmän mappi ö:hön. Saattaa olla aloitteita, toimenpidealoitteita esimerkiksi, joissa on yli 100 nimeä — se tarkoittaa, että niissä on ainakin miljoonan äänestäjän tuki takana — mutta silti nekään aloitteet eivät tule tämän täysistuntosalin käsittelyyn.

Itse tästä aloitteesta, josta olen puhunut jo debatin yhteydessä, tyydyn tässä yhteydessä sanomaan vain eräänlaisena kiteytyksenä, että kyllä tässä paljon on myös sukupolvikonfliktia: nuoremmat ihmiset ymmärtävät nämä asiat toisella tavalla, ja meidän vanhempien, seniilien, ymmärrys ei yksinkertaisesti enää riitä. Koska elämme tässäkin asiassa kulttuurissamme ja maailmassa niin rajujen murrosten, digitalisaation, äärellä, ehkä me vain jotenkin haluamme nähdä, että ihmisellä olkoon oikeus taideteosten nautintoon siinä, ja yhtä lailla näemme tärkeänä, että työmies on palkkansa ansainnut: kuka mies tai nainen on tuotoksen tuottanut, hänen tulee siitä saada asianmukainen korvaus.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Lähtökohta on se, että kansalaisaloite, jossa on yli 50 000 nimeä, pitää käsitellä eduskunnassa. On tärkeää, että aloitteesta tehdään mietintö ja käydään lähetekeskustelu. Tekijänoikeusaloite herätti monta tärkeää kysymystä, muun muassa sen, pitääkö kansalaisaloitteen sisältää lain vaikutusarviointia ja pitääkö sen olla pilkuntarkasti muotoiltu.

Kyseinen aloite tuo esille asioita, joihin tulevaisuudessa pitää löytää ratkaisu. Digitaalisuus tuo myös ongelmia tekijänoikeusasioissa. Netistä aineistoja on suhteellisen helppo vain ottaa. Lähtökohta kuitenkin on, että tekijän tulee saada korvaus työstään, eihän mikään ammattikunta työskentele ilmaiseksi. Laki sallii sen, että omaan käyttöön voi napata esimerkiksi musiikkia netistä. Levittäminen laajasti on kiellettyä.

Aloitteessa on esimerkkinä käytetty muun muassa vertaisverkkopalvelun pitäjää ja joitakin alaikäisiä tekijänoikeusrikkojia, jotka ovat saaneet suuret korvausvaateet rikkomuksistaan, ja usein tämä rikkomus on ollut tahatonta. Oikeaa informaatiota materiaalin lataamisen oikeuksista pitää lisätä ja tietenkin miettiä tarkkaan, mikä on kohtuullinen sanktio, jos rikkomus tehdään. Ylilyöntejä ei saisi olla.

Kansalaisaloite herättää tekijänoikeuksiin liittyvien asioiden kehittämisen tarpeen. Aloite on 17 sivua lakipykäliä. Oleelliset muutosesitykset ovat laillisen lähteen vaatimusten poistaminen ja ilman ansiotarkoitusta tehtävän piratismin rangaistuskäytön poistaminen. Siis verkkopiratismi laillistuisi ja piraattipalvelujen ylläpitäjillä ei olisi vastuuta. Vasta toissijaisesti pyritään parantamaan artistien ja muiden sisällöntuottajien asemaa.

Myös seuraavia asioita on tullut tämän tekijänoikeuskansalaisaloitteen yhteydessä esille: Tekijänoikeuslaki ei estä käyttämästä avoimia lisenssejä. Nykyään lainsäädäntö on epäselvä ja monimutkainen. Kansalaisaloitteen yksi tarkoitus on todennäköisesti selkiyttää lakia, ja se on hyvä asia. Lataaminen ei ole rikos, koska se ei johda vankeustuomioihin. Myös tällainen on esitetty, että media-alan tekijöiden ja yrittäjien kauppatavaran sosialisointi valtiolle on tämä toimenpide, jos se tulisi voimaan.

Tekijänoikeuksiin perehtynyt toimittaja, Euroopan journalistiliiton EFJ:n tekijänoikeusryhmän jäsen Heikki Jokinen arvioi, että aloite johtaisi päinvastaisiin tuloksiin kuin mitä väitetään. Rajanveto, mikä on opetukseen ja mikä opetukseen ja tutkimukseen käytettävä materiaali, on hankala. Luovien alojen menetys hänen arvionsa mukaan on noin 8 miljoonaa. Kanadassa tekijänoikeusjärjestelmä ajettiin alas, ja mitä silloin tapahtui? Google tarjoutui toimittamaan kouluille opetusmateriaalia ilmaiseksi. Halutaanko mennä tähän suuntaan?

Vielä yksi ongelmallinen esimerkki eräältä valokuvaajalta: jos joku varastaa tai, sanotaan, ottaa valokuvaajan kuvan käyttöönsä opettaakseen sillä kurssilaisille, opiskelijoilta otetaan vaikka kurssimaksu, valokuvaaja ei saa mitään.

Tämä on hankala asia, vaikea asia, mutta kansalaisaloite johtaa varmaan tämän lain parempaan tulkintaan ja monien kohtien muuttamiseen tulevaisuudessa. — Kiitos.

Jukka  Kopra  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tekijänoikeuslakia koskeva kansalaisaloite on käsitelty sivistysvaliokunnassa, ja mietinnössään valiokunta esittää aloitteen hylkäämistä. Valiokunta toteaa, että aloite on ristiriitainen eikä sellaisenaan hyväksymiskelpoinen. Tässä suhteessa yhdyn valiokunnan näkemykseen, ettei aloitetta sellaisenaan voikaan hyväksyä. On tärkeää, että artistien ja muiden oikeudet on turvattu. Toisten teosten pihistäminen omaan käyttöön ei ole oikein.

Valiokunnan mietinnön suurin viisaus on kuitenkin sen viimeisessä kappaleessa, jossa valiokunta itsekin toteaa, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta. Uusi digitaalinen toimintaympäristö todellakin on aikaansaanut tilanteen, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuvuus voidaan monissa tapauksissa kyseenalaistaa vanhanaikaisena. Valiokunta toteaa itsekin, että "tekijänoikeussuojan takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve niille on ilmeinen".

Juuri tähän edustaja Lepomäki pyrkii esityksellään puuttumaan. Esimerkiksi pilvipalvelut ovat viime vuosina kehittyneet niin nopeasti, että niiden erottaminen paikallisesta tallentamisesta voi olla jopa vaikeaa monelle kuluttajalle, ja siksi sekä kokonaisuutenakin arvioiden ihmisillä on oltava oikeus tallentaa pilvipalveluihin myös ostamaansa digitaalista sisältöä. Kappaleen valmistamisen valmistuttajan yksityistä käyttöä varten pitäisi olla mahdollista myös ulkopuolisen suorittamana. Tosiasiallisesti yksityistä käyttöä on tallentaminen käyttäjän hallitsemiin mutta ulkopuolisten ylläpitämiin verkkopalveluihin, ja lainsäädännön tulisi se tunnustaa. EU-komission linjaus asiasta vuodelta 2009 on vanhentunut, ja asia olisi ehkä syytä sielläkin arvioida uudestaan. Jakaminen on asia erikseen, eikä kyse olekaan siitä, että teosten laiton jakaminen haluttaisiin oikeuttaa.

Edustaja Lepomäen esitykseen sisältyvät ehdotukset opetuskäyttöön liittyen ja tekijänoikeusneuvoston kokoonpanoon liittyen ovat tarpeellisia ja perusteltuja. Kokonaisuutena ajatellen kyse on siitä, että tekijänoikeuslainsäädäntöä tulee kehittää vastaamaan digitaalisen ajan vaatimuksia siten, että myös kuluttajan oikeudet ja mahdollisuudet huomioidaan nykyistä paremmin. Kysymys on erilaisten etujen yhteensovittamisesta. Lainsäädäntöä tulee kehittää siten, ettei tekijänoikeuslaki ole koulutuksen, työllistymisen, vapaamman kilpailun tai teknisten innovaatioiden syntymisen tiellä. Viime aikoina on puhuttu paljon sääntelyn purkamisesta ja kansalaisten arjen helpottamisesta vähentämällä ja yksinkertaistamalla normien määrää ja yksityiskohtaisuutta. Tässä mielessä tekijänoikeuslakia tulee kehittää myös se huomioiden, ettei lisätä vastakkainasettelua artistien ja kansalaisten välillä. Minusta valiokunnan puheenjohtaja, edustaja Vahasalo osoitti viisautta äsken todetessaan, että asia on tässäkin tärkein, ja tulkitsen tämän siten, että laajempi tahtotila tekijänoikeuslainsäädännön kehittämiseen näiltä pohjilta on olemassa.

Arvoisa puhemies! Kansalaisaloitteessa on hyviä ehdotuksia, joihin on syytä kiinnittää huomiota. Kannatan edustaja Lepomäen tekemää esitystä.

Maria Lohela /ps:

Herra puhemies! Kansalaisaloite tekijänoikeuslain järkevöittämiseksi on esitetty hylättäväksi sivistysvaliokunnassa yksimielisesti. Perusteluissa todetaan muun muassa seuraavaa: "Elämme uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön on suuresti muuttumassa." Siellä todetaan myös: "Nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä tarve niille on ilmeinen." Muutostarve siis tunnustetaan, mutta hylkäävien perusteluiden punainen lanka näyttää kuitenkin olevan löytää syitä sille, miksi muutoksia ei voida tehdä, kuten että aloite on tehty ilman riittävää vaikutusarviointia tai syy—seuraus-suhteiden käsittelyä. Kuten täällä on jo monessa puheessa todettu, kansalaisaloitteilta tuskin voidaan missään yhteydessä odottaakaan ministeriötason lainvalmisteluprosessia, mutta muutoksen käynnistäjänä ne voivat toimia.

Sivistysvaliokunnan perusteluissa olisi ollut hyvä näkyä, mikä on valiokunnan käsitys nykyisen ja tulevaisuuden tekijänoikeuslainsäädännön tahtotilasta ja miksi tai miksi ei kansalaisaloite vastaa tätä tahtotilaa. Sivistysvaliokunnan perustelu oli siis lähinnä teknistä, eikä se selittänyt tätä mainitsemaani tahtotilaa tai meneillään olevia lakihankkeita ja sitä, onko kansalaisaloitteen yksityiskohtia tulossa selkeästi mukaan jossain toisessa asian käsittelyssä. Myöskään kattavaa erittelyä näistä kansalaisaloitteen epäkohdista ei sivistysvaliokunnan mietinnöstä sellaisenaan löydy.

Mietinnön perusteluissa mainitaan myös muun muassa seuraavaa: "Toteutuessaan ehdotus vaikuttaisi epäilemättä laajasti opetusmateriaalin tekijöiden ja kustantajien taloudelliseen asemaan ja heidän mahdollisuuksiinsa edelleen tuottaa korkeatasoista opetusmateriaalia kaikille koulutusasteille." Mielestäni nykyistä opetusmateriaalia pitäisi ennemminkin saada enemmän sähköiseen muotoon, jolloin sitä voitaisiin edullisesti päivittää eikä esimerkiksi kokonaisia uusia kirjoja tarvitsisi ostaa joka vuosi. Osa materiaalista voisi olla vaikkapa kokonaan maksutonta, ja harjoitukset voisivat olla paljon monipuolisempia sähköisen ympäristön tarjoamilla mahdollisuuksilla. Opettajat saisivat parempaa ja ajantasaisempaa tietoa läksyjen ja tehtävien tekemisestä, ja niin sanottu aikainen puuttuminen koulupudokkaiden kohdalla tai oppilaiden erityisten oppimishaasteiden tunnistaminen voisi olla helpompaa.

Puheet luovan työn loppumisesta, jos tekijänoikeuslainsäädäntöön joitakin esitettyjä muutoksia tehtäisiin, ovat vailla näyttöä. Pääosa kaikesta luovasta työstä tehdään tälläkin hetkellä vailla korvausta tai tavallisessa työsuhteessa. Menneillä vuosikymmenillä tietokoneohjelmien ja tietokonepelien kopiointi oli varsin yleistä. Jäikö ohjelmistoteollisuus itkemään lainsäätäjiltä kovempia korvauksia tai lakeja turvaamaan 1980-luvun ohjelmistotuotantoa? Ei jäänyt, vaan ohjelmistoala ratkaisi ansaintalogiikan ongelmansa ja kehitti toimintaansa nykypäivää vastaavaksi. Nyt se on vahvempi ja tuottoisampi kuin koskaan. Peliyhtiöiden omistajilta voisi kysyä, onko heidän peliensä kopiointi jokin ongelma. Tuskin, sillä monet pelit ovat saatavilla muutenkin maksutta, mutta omistajilleen ne ovat olleet silti rahallisia menestystarinoita vailla vertaa.

Mielestäni on siis mutkikkaan ja monin tavoin vanhentuneen tekijänoikeuslainsäädännön kannalta hyvä, että edustaja Lepomäeltä on tullut näitä muutosehdotuksia.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan asenne "Järkeä tekijänoikeuslakiin" -kansalaisaloitteeseen on osittain käsittämätön ja vähättelevä ja vailla ymmärrystä siitä, että kansalaiset eivät suoraan osaa välttämättä kirjoittaa valmista lakitekstiä. Siten olisin toivonut valiokunnalta ehkä suvaitsevampaa asian tarkastelua ja asioiden ja esitysten huomioonottoa kumminkin, vaikka näitä puutteita, mitä valiokunta mietinnössään mainitsi, on selvästi olemassa.

Valiokunnan olisi pitänyt ryhtyä kuitenkin laajempaan valmisteluun tämän asian puitteissa, koska nyky-yhteiskunnan vaatimukset ja muutokset tekijänoikeusalalla riippuen näistä internetin mukanaan tuomista mahdollisuuksista ja erinäköisten tallennusmenetelmien ja tiedonvälityksen muuttumisesta ovat osittain aiheuttaneet sen, että tekijänoikeuslakimme on auttamatta vanhanaikainen. Tietysti pitäisi myöskin tarkastella sitä, mikä nyky-yhteiskunnassa on kohtuullinen korvaus tekijälle. Jos tekijänoikeuskorvauksia kertyy ympäri maailmaa laajasti merkittäviä summia, niin tietynlainen kohtuullistaminen ja ehkä veron periminen myöskin valtiolle tekijänoikeuksista joissakin tapauksessa voisi olla nykyaikaa.

Valiokunta on keskittynyt käsittelemään kansalaisaloitteessa tehtyjä teknisiä muutoksia ja on korostanut, että ehdotuksissa oli sisäisiä ristiriitoja. Olisi varmaan jotenkin naiivia odottaa kansalaisilta valmista lakitekstiä, joka kykenisi ottamaan huomioon kaikki sidonnaisuudet Suomessa tai kansainvälisesti, mitä tekijänoikeuslailta vaaditaan.

Sitten — jos ajatellaan sitä, että kuultavana on ollut kumminkin suuri enemmistö tekijänoikeusjärjestöjä, jotka hyötyvät nykyisestä laista — valiokunnan loppulausunnossa todetaan, että muutoksiin ollaan valmiina, kunhan ne turvaavat tekijänoikeudet. Onneksi valiokunta sentään katsoo, että opetus- ja kulttuuriministeriön tulisi harkita aloitteesta mahdollisesti johtuvaa lainvalmistelun tarvetta.

Elämme uudessa digitaalisen ympäristön ajassa, jossa tekijänoikeuslainsäädännön soveltuminen tämänhetkiseen toimintaympäristöön on suuresti muuttunut niin ammatinharjoittajan, elinkeinoelämän kuin kuluttajankin näkökulmasta. Tekijänoikeussuojan takaavia ja nykyiseen toimintaympäristöön soveltuvia ratkaisuja tulee löytää, sillä niille on ilmeinen tarve.

Kansalaisaloitteessa on monta hyväksyttävää kohtaa, jotka pitäisi saattaa lainsäädäntöön, mutta kokonaisuudessaan aloitetta ei voi hyväksyä. Valiokunnan olisi pitänyt tutkia asiaa tarkemmin etenkin loppukäyttäjän näkökulmasta. Toivottavasti opetus- ja kulttuuriministeriö nyt tarttuu tilaisuuteen ja alkaa edistää lainsäädännön kehittymistä.

Edustaja Vahasalo totesikin esittelypuheenvuorossaan, että kansalaisaloitteen hyviä ajatuksia on huomioitu eduskunnassa parhaillaan käsittelyssä olevassa tekijänoikeuksia käsittelevässä hallituksen esityksessä. Onkohan tässä kansalaisaloitteen tekijänoikeudet turvattu?

Kannatan edustaja Lepomäen esityksessä kohtaa, joka koskee materiaalin käyttöä opetus- ja tutkimuskäyttöön.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Niin, jos ehdotus on sitovan direktiivin vastainen, voidaanko sitä silloin hyväksyä? Jos ehdotus on kansainvälisten sopimusten vastainen, voidaanko sitä silloin hyväksyä? Jos ehdotus on ristiriidassa muun tekijänoikeuslain kanssa, voidaanko silloin sitä hyväksyä? Kukaan ei ole väittänyt, että kansalaisaloitteen pitää olla täydellinen, mutta kun siitä valmistellaan uutta lakia, mietintöä tänne, niin tämän pitää olla täydellinen, siinä pitää kaiken olla kohdillaan. Ja koska tässä kansalaisaloitteessa, laskin noin äkkiä, oli ainakin 15 erilaista eri kohtaa, joita tämä koski, niin on täysin mahdotonta, että eduskunnassa mikään valiokunta pystyy ihan uutta lainsäädäntöä sen pohjalta tekemään.

Meillä on kuultavina ollut tasan yhtä paljon kumpaakin osapuolta. Olemme olleet erityisen tarkkoja siitä, että molempia osapuolia on kuultu ihan balanssissa, koska me tiesimme, että meitä katsotaan. Toivon, että tätä meidän mietintöämme ymmärretään ja luetaan oikein — ja luetaan tarkkaan, mitä me sanomme, mitä emme.

Edustaja Lepomäki on täällä ehdottanut muutamia kohtia. Haluan niitä kommentoida. Ne ovat ihan samoja, mitä on ollut kansalaisaloitteessakin, joten me olemme sivistysvaliokunnassa niitä jo käsitelleet.

12 § Verkkotallennuspalvelut: Esitetään, että ne olisivat yksityistä käyttöä. Mutta Europan komissio on sanonut, että se ei käy, se on komission vastaista, ja sitä ei voida silloin tehdä. Sen sijaan meillä on hallituksen esitys, jossa teleoperaattorit, televisioyhtiöt ja tekijänoikeuksien yhteishallinnointijärjestöt ovat itse keskenään ratkaisseet tämän, ja sopimuslisenssisäännös olisi se tapa, millä tämä asia sitten hoidetaan. Tällä tavalla se hoidetaan eikä edustaja Lepomäen tavalla.

Toinen kohta, 14 §: "Luokkahuoneessa tai vastaavassa tilassa tapahtuva opetustoiminta ei ole teosten julkista käyttämistä." No, meillä koululainsäädännön mukaan opetuksen pitää olla julkista. Eikä voi olla julkista ja erilaista julkista asiaa. Sitä paitsi direktiivi ei salli sellaista tekijänoikeuden täyttä rajoitusta, jota Lepomäki ehdottaa.

55 §, Tekijänoikeusneuvoston kokoonpano: Tekijänoikeusneuvoston tehtävä on nykyisin olla puhdas oikeudelliseen arviointiin ja laintulkintaan keskittyvä elin, puhdas tällainen. Mutta jos tehtäisiin niin kuin edustaja ehdottaa, niin silloin siitä tulisi tämmöinen edunvalvontaelin, ikään kuin työtuomioistuimesta tulisi työmarkkinajärjestö. Tuskin sitä halutaan kuitenkaan. Siksi emme ole sitä hyväksyneet.

Sitten 56 a §, jossa puhutaan, että "tekijänoikeusrikkomuksena ei pidetä myöskään tämän lain vastaista toimintaa" ja niin edespäin, tällainen ehdotus: tämä ei oikeasti kuulu tähän pykälään ollenkaan, koska tämä muu pykälä koskee yksityisen henkilön yksityistä toimintaa.

Joten mitään näistä ehdotetuista muutoksista me emme voi hyväksyä täällä, vaan kyllä se on näin, että siinä pitää olla ministeriössä valmistelu.

On mielenkiintoista sitten nähdä, kun me aloitamme tuon tekijänoikeutta koskevan hallituksen esityksen käsittelyn, miten täällä sitten suhtaudutaan niihin mietintöihin ja olemmeko me sitten samaa mieltä, koska ne antavat ihan erilaisen ratkaisumallin. Samaa asiaa, samaa ongelmaa, ratkaistaan mutta ei sillä tavalla kuin aloitteessa halutaan — kun ei voida niin tehdä — vaan se sama ongelma tehdään sillä tavalla, millä se voidaan tehdä, laillisesti ja kaikkia osapuolia kunnioittaen. Tekijänoikeudet on sellainen asia, jossa on monenlaisia erilaisia osapuolia, joiden välillä pitää löytää se kunnon balanssi. Ei voi olla toisen puolesta ja toista vastaan, vaan kaikki eri puolet tarvitsevat toinen toistaan, ja sen takia pitää löytää se balanssi.

Tekijänoikeudet tulee olemaan tulevaisuudessa todella tärkeä, entistä tärkeämpi asia ja osa meidän yhteiskuntaamme. Ja tekijänoikeus on omistusoikeutta. Muistakaa, että kun luova työntekijä on tehnyt jonkun teoksen, niin se on hänen omaisuuttaan ja sitä ei voi häneltä riistää ilman korvausta.

Yleiskeskustelu päättyi.