Täysistunnon pöytäkirja 104/2014 vp

PTK 104/2014 vp

104. TORSTAINA 23. LOKAKUUTA 2014 kello 16.04

Tarkistettu versio 2.0

Venäjän vastapakotteiden kompensoiminen suomalaisille viljelijöille

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Arvoisa hallitus! Onko hallitus sitoutunut siihen, että Ukrainan kriisistä aiheutunutta EU:n ja Venäjän välistä konfliktia ja kauppasotaa ei maksateta suomalaisilla viljelijöillä?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Kyllä on. Koko hallitus — ja uskon, että koko tämä sali — on sitä mieltä, että tämä Ukrainan kriisistä johtuva suomalaisten tuottajien ahdinko ja hätä ei ole heidän vikansa, tämä ei ole markkinahäiriö. Tämä johtuu Euroopan unionin yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta, kauppapolitiikasta, ja kun Venäjä on vastannut pakotteisiin vastatoimilla, niin se osuu erittäin kipeästi nyt suomalaiseen tuottajaan. Meidän velvollisuutemme on tehdä kaikkemme, että me kompensoimme sekä kotimaisin toimin että Euroopan unionin toimin suomalaisille tuottajille heidän tästä kärsimiään tappioita. Kotimaassa on päästy jo eteenpäin, Euroopan unionissa on tullut vähän mutkia matkaan, mutta mitään ei anneta periksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Pyydän niitä edustajia, jotka tästä aiheesta haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan nousemalla seisomaan ja painamalla V-painiketta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Jos hallitus on sitoutunut näin kuin ministeri tässä totesi, miten on mahdollista, että kun vielä viime viikkoon saakka lukuisat Euroopan unionin jäsenmaiden johtajat Suomen pääministeri mukaan lukien, maatalousministerit, komissaari ilmoittivat, että näin tapahtuu ja se maksu ja se kompensaatio hoidetaan EU:n maatalousbudjetin marginaalista, tuo marginaali ilmoitettiin viime viikolla, niin saman tien se marginaali hävisi muihin tarkoituksiin, ei euroakaan ole tullut? Missä näkyy, muussa kuin sympatiassa, tämä kaikki, että olette sitoutuneet ja että tätä ei maksateta viljelijöillä? Viljelijät eivät elä sympatialla, vaan nyt tarvitaan euroja.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Viime viikolla oltiin todella tilanteessa, jossa me olimme saaneet kovalla työllä, johon osallistui hallituksesta useita ministereitä — muun muassa pääministeri on tehnyt taustalla töitä kovasti — saavutettua tilanteen, jossa Euroopan unionin maa- ja metsätalousministerit antoivat tukensa Suomen ja Baltian maiden tuottajille tehtävään maidontuottajien tukipakettiin. Me saimme tästä päätelmän maatalousministerien kokouksen lopussa, ja komissaari Ciolos esitti ja lähti valmistelemaan tätä. Esitys oli itse asiassa olemassa. Sen jälkeen tapahtui jotain, johon emme pystyneet vaikuttamaan, eli komissio päättäessään Euroopan unionin rahankäytöstä ja budjetista siirsi 450 miljoonaa euroa Euroopan unionin budjetissa muualle. Me emme voi tätä hyväksyä. Eilen olin joukkojeni kanssa Strasbourgissa parlamentin kokouksessa. Tapasimme siellä lukuisia parlamentin jäseniä budjettivaliokunnasta, agrivaliokunnasta ja lähdimme heti tekemään töitä seuraavaan vaiheeseen, että tämä asia korjataan ja että (Puhemies koputtaa) nämä rahat suomalaisille tuottajille saadaan.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomalainen viljelijä ei ole varmaan ensimmäinen, joka valittaa uupumuksesta. Mutta viljelijöitten kanssa kun keskustelee, niin siellä on kaksi selkeää uupumisen lähdettä. Toinen on tämä jatkuvasti kasvava byrokratia, ja toinen on alan kannattavuus. Tuottavuuden pitäisi alalla jatkuvasti kasvaa, mutta tämä kasvava byrokratia vie kyllä sieltä tuottavuuden paranemiselta ne eväät. Jotenkin tuntuu, että tätä järjestelmää pitäisi kehittää siihen suuntaan, että siinä luotetaan enemmän siihen viljelijään, yrittäjään, ja annetaan tietotekniikan hoitaa suurempi osa tästä valvonnasta. Arvoisa ministeri, mitä toimia hallitus aikoo tehdä sen eteen, että tämä byrokratian normien taakka suomalaisilta viljelijöiltä kevenee?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Tämä on aivan totta, että suomalaisen tuottajan suurimpia tuskan aiheita on byrokratia ja erityisesti maataloustukien ja erilaisten lupien saamiseen liittyvä byrokratia, sääntely ja vaatimukset. Ja kun se yhdistetään siihen, että tuottaja muutenkin kamppailee kannattavuuden kanssa eli joutuu miettimään joka päivä, miten työstä ja siitä panoksesta, jonka siihen tilaansa on laittanut, saa tulon ja toimeentulon itselleen ja perheelleen, niin on aivan selvää, että tämä byrokratia rassaa.

Tämä työ maa- ja metsätalousministeriön osalta pitää yhdistää osaksi hallituksen byrokratianpurkutalkoita, joihin on myöskin pääministeri laajemmin kutsunut parlamentaarisen valmistelun. Mutta me teemme toki töitä omassa ministeriössä myöskin oma-aloitteisesti: puramme olemassa olevaa lainsäädäntöä ja taistelemme, kun uutta lainsäädäntöä tehdään, ennen kaikkea EU:ssa — josta sitä byrokratiaa siis pukkaa — että se olisi minimaalista. Ja kolmas asia on se, että meidän täytyy kiinnittää huomiota siihen, miten olemassa olevaa lainsäädäntöä tulkitaan. Aivan oikein, edustaja Sipilä, tärkeämpää olisi mahdollistaa asioiden tapahtuminen, ei virheiden etsiminen.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri täällä kuvasi tätä tilannetta niin kuin se tällä hetkellä on. Nyt vain ongelma on se, että hallitus ei jatkanut 141 artiklaa eli ei käynyt niitä neuvotteluja, että artiklalle olisi saatu jatko. Siellä on se perusta, jolla me voimme nämä tuet jatkossa maksaa. Mutta tämä perusta loppuu vuoden lopussa, eli tässä on todella tavattoman kiire, jotta tämä asia voidaan hoitaa.

No, EU:ssa tehtiin jo heinäkuussa ratkaisu, jolla hedelmä- ja vihannestuottajat saivat korvauksensa, vaikka boikotti oli tullut vasta ihan hiljan päälle. Eli ne asiat hoidettiin hyvin nopeasti. Tässä on kysymys myöskin tuottajien yhdenvertaisesta kohtelusta unionissa.

Nyt todella olisin kiinnostunut kuulemaan ministeriltä sen, miten tämä asia tässä aikataulussa hoidetaan, koska 141 loppuu ja silloin meillä ei ole välineitä, millä se A- ja B-alueilla hoidetaan.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Me toimimme nyt oikeastaan kolmella eri linjalla.

Ensimmäinen on se, että me vaikutamme Euroopan parlamenttiin siinä, että se muuttaa komission tekemän tyhmän päätöksen. Maatalouden rahat kuuluvat maataloudelle, ja tästä olen keskustellut viimeksi tänään pääministerimme kanssa, ja myöskin komission varapuheenjohtaja Katainen on tietoinen tästä ja sitoutunut tähän tavoitteeseen. Tämä on ensimmäinen toimintalinja — pitää saada maatalouden rahat maataloudelle, jotta meillä on liikkumavaraa, komissaarilla on liikkumavaraa etsiä ratkaisuja.

Toinen on se, että edelleen on käytössä noin 100 miljoonaa euroa maatalouden kriisirahaston varoja, ja nyt kun tähän samaan saumaan sattuu vielä se, että sekä komissio vaihtuu että komissaari vaihtuu, niin me joudumme ikään kuin aloittamaan nyt uuden komissaarin kanssa, ei nollasta mutta kuitenkin vähän takamatkalta, ja meidän pitää saada hänet nyt seuraavaksi ymmärtämään, kuten saimme jo Cioloksen, edellisen komissaarin, että suomalainen maidontuottaja tarvitsee sen tukensa. Tässä tehdään todella kyllä nyt lujaa töitä. Ei ole oikein, (Puhemies koputtaa) että eteläeurooppalainen vihannestuottaja saa rahaa mutta suomalainen maidontuottaja ei.

Reijo Hongisto /ps:

Arvoisa herra puhemies! Maaseutuviraston mukaan erilaisia viljelijöille tarkoitettuja tukia ollaan siirtämässä noin 500 miljoonaa euroa vuodelle 2016. Tämä tarkoittaa sitä, että moni viljelijä jää täysin tyhjän päälle. Kun tähän lisätään maidon- ja sianlihantuottajia koskevat rajoitukset Venäjälle vientiin, niin tilanne on katastrofaalinen monen viljelijän kohdalla. Väistämättä käynee niin, että moni tilallinen lopettaa toimintansa, oma elintarviketuotantomme kärsii kovan kolauksen ja samalla vaarannamme myöskin huoltovarmuuttamme.

Olemme tässä kuulleet ministerin erilaisia vastauksia siihen, minkälaisia toimia tullaan tekemään, mutta voisiko ministeri nyt ihan konkreettisesti muutamalla sanalla selittää, mitä toimia kotimaassa tehdään ja millä aikataululla, jotta viljelijöiden tilaa helpotetaan nykyisestä.

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Hallitus on tänään tehnyt päätöksen siitä, että ensimmäinen osa 20 miljoonan euron kansallisesta tuesta saadaan maksuun. Loka—joulukuulle maksetaan maidontuottajille pohjoisen tuen alueella 1,5 senttiä per litra tätä kotimaista kriisitukea, ja neuvotteluja tämän loppurahan käyttämisestä eteläiselle alueelle ja sianlihantuottajille jatketaan tuottajajärjestöjen kanssa.

Mutta mitä tulee tähän maksatukseen ja tukien maksatukseen, se on erittäin kriittinen kysymys. Viljelijä on palkkansa ansainnut, ja meidän tulee tehdä kaikkemme, jotta tämä tuki eli viljelijän palkan osa maksetaan mahdollisimman aikaisin ensi syksynä ja mahdollisimman pieni määrä siirtyisi vuodelle 2016. Jo siitä kahden viikon takaisesta Maaseutuviraston ilmoituksesta, jonka jälkeen aloitettiin vielä kovemmalla tahdilla ratkaisujen etsiminen, on päästy eteenpäin. Tällä hetkellä viimeinen tieto, jonka sain tänne tullessani, oli se, että vain noin 300 miljoonaa olisi siirtymässä seuraavalle vuodelle, ja tässä ei luovuteta. Ensi syksynä (Puhemies koputtaa) pitäisi saada ensimmäinen tuki maksuun. Viimeiseen asti tehdään töitä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Siitä on lähdettävä, että yhtään euroa ensi vuoden tukia ei siirretä seuraavalle vuodelle, vuodelle 2016, maksettavaksi. Siitä on lähdettävä.

Kuten ministerillä on varmasti hyvin tiedossa, viljelijöitten ahdinkoa lisää tämän pakoteasian lisäksi se, että varsinkin täällä Etelä-Suomessa, leipäviljan tuotantoalueella, leipäviljasta suurin osa meni rehuksi elokuun korjuuajan runsaitten sateitten vuoksi. Mitä hallitus on suunnitellut tekevänsä nimenomaan eteläsuomalaisten viljelijöitten, viljanviljelijöitten, tämänkaltaisen ahdingon helpottamiseksi?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! Siihenhän olin itsekin tutustumassa edustajan kanssa, tähän eteläisen Suomen, erityisesti läntisen Suomen, viljanviljelijöiden tilanteeseen loppuvuodesta, ja siellä nähtiin niitä itämään lähteneitä, laossa olevia peltoja. Tilanne on vakava. Meillä ei valitettavasti ole enää sellaista työvälinettä kuin katokorvaukset, joten meidän täytyy hakea sitä erilaisilla työpakeilla. Yksi asia, johon on ryhdytty, on se, että olen vedonnut rahoituslaitosten edustajiin ja aion vielä tavatakin heitä, jotta viljelijät, jotka ovat velkaantuneita ja jotka huonon sadon vuoksi joutuvat maksuvaikeuksiin, saisivat ymmärrystä ja aikaa näille laskujen maksuille, velan lyhennyksille. Tämä on yksi keino, mutta totta kai me katsomme koko sitä valikoimaa, joka meillä on käytössä.

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies! On hyvä ja vastuullista, että hallitus tekee kaikkensa nyt tukeakseen viljelijöitä. Maidontuottajat saavat, kuten ministeri Orpo sanoi, nopealla aikataululla osakorvauksen menetyksistä, mut- ta myös sianlihantuottajat ja perunanviljelijät kamppailevat erittäin huonojen hintojen kanssa. Valitettavasti meillä ei ole työkalupakissa hyviä välineitä seuraavaan vuoteen. Millaisia mahdollisuuksia maa- ja metsätalousministeri Orpo ja hallitus näkee tämän tilanteen korjaamiseen, niin että voimme tukea myös muita tuotantosuuntia?

Maa- ja metsätalousministeri Petteri Orpo

Arvoisa puhemies! On totta, että suuri huomio kiinnittyy maitoon, joka on 40 prosenttia Suomen maataloudesta, ja siellä tietysti se konkreettinen vahinko nimenomaan Venäjän vientikiellosta on niin kouriintuntuva, koska se kauppa loppuu ja samaan aikaan markkinoilla vielä hinnat laskevat. Mutta ihan samalla tavalla, vaikka on pienempi prosenttimäärä, kärsivät sianliha, peruna. Sianlihaa tuottava tila on aivan samanlainen tila kuin maitoa tuottava, ja vaikka niitä on vähemmän, sitä ei pidä vähätellä. Siksi etsimme keinoja tällä hetkellä, miten myöskin siantuotantoa ja heidän kärsimiään tappioita voidaan kompensoida. Ja tällä hetkellä maataloustukineuvotteluissa tuottajajärjestöjen kanssa etsitään keinoja, joilla myöskin siantuottajia voitaisiin auttaa. Olen myöskin käynyt keskustelun valtiovarainministeri Rinteen kanssa siitä, että tästä 20 miljoonan kotimaisesta kriisirahasta voidaan suunnata myöskin sianlihantuottajille.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.