Täysistunnon pöytäkirja 105/2005 vp

PTK 105/2005 vp

105. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Yrittäjien starttirahan riittävyys

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Koska näyttää valitettavasti siltä, että hallitus ei saavuta tavoitettaan 100 000 uudesta työpaikasta, kysyisin starttirahayrittämisen määrärahoista.

Starttirahalla yrittäjäksi kannustaminen on yksi parhaista työllistämiskeinoista, ellei paras. Tälle kuluvalle vuodelle tuon starttirahan myöntämiskriteereitä laajennettiin, kysyntä on ollut kova, ja tiedot eri puolilta Suomea kertovat, että rahat ovat totaalisesti loppu.

Tästä syystä kysyisinkin työministeri Filatovilta, kun ymmärtääkseni huomenna annettavassa lisäbudjetissa ei kuitenkaan starttirahayrittämisen määrärahoja lisätä: Miksi näin?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Starttirahat ovat sillä työhallinnon yhteisellä isolla momentilla, josta voidaan käyttää rahaa tukityöllistämiseen, työvoimapoliittiseen koulutukseen, starttirahaan ja moneen muuhun toimintoon. Kun on käyty te-keskusten välillä keskustelua, niin ilmiselvästi näyttää siltä, että rahan siirroilla voidaan selvitä niistä starttirahatarpeista. Olen antanut ohjeet hallinnossa eteenpäin, että työstä tulevien starttirahakiintiö saadaan ylittää silloin kun siihen on tarve. Siihen voidaan käyttää rahaa näihin muihin tarkoituksiin varatusta rahasta, niin kuin käsittääkseni kokoomus on starttirahan rahoittamiseksi aikaisemmin vaatinut.

Jyri Häkämies /kok:

Arvoisa puhemies! Kuitenkin monet yrittäjät ovat tämän kuluneen vuoden aikana saaneet vastaukseksi te-keskuksilta eioota, eli rahaa ei ole myönnetty tai maksukautta on lyhennetty. Eli aiotteko takautuvasti korjata näitä päätöksiä?

Sitten, edelleenkin, kysyisin siitä, kun ensi vuodelle starttirahayrittämisen määrärahat lienevät ainoita työllistämismäärärahoista, joita hallitus esittää laskettavaksi. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on tehnyt yhteisen talousarvioaloitteen tuon määrärahan nostamiseksi. Oletan, että työministeri Filatov omalta osaltaan varmaan sitten tukee sitä, että eduskunta noita määrärahoja täällä eduskuntakäsittelyn yhteydessä lisää.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Pitää muistaa, että ensi vuonna tulee iso uudistus, joka liittyy työvoimapoliittisten määrärahojen käyttöön. Se tarkoittaa sitä, että sitä työmarkkinatukea, jota tähän asti on saanut käyttää vain passiivisesti ihmisen toimeentuloon, voidaan käyttää jatkossa myös aktiivisesti, ja starttiraha kuuluu tämän uudistuksen piiriin. Elikkä se raha, joka on maksettu työmarkkinatukena ihmisen toimeentuloon, voidaan siirtää hänelle jatkossa kohtuullisen kevyin menettelyin esimerkiksi starttirahaksi tai palkkatueksi. Tämä tarkoittaa sitä, että passiivista rahaa siirretään aktiiviseen käyttöön, jolloin itse asiassa budjetissa näkyvän kokonaissumman ei tarvitse kasvaa niin paljon kuin mitä voidaan näitä starttipäätöksiä tehdä.

Mitään takautuvaa menettelyä starttirahan turvaamiseksi ei ole. Kyse on siitä joustavuudesta työvoimatoimistoissa, jota tarvitaan, kun arvioidaan, mikä on se paras väline ihmisen työllistymiseksi. Mutta pitää muistaa, että starttirahassa on myös kuollutta painoa. Kaikki ne yritykset, jotka nyt syntyvät starttirahalla, eivät olisi välttämättä tarvinneet starttirahaa, vaan olisivat syntyneet muutoinkin. Tätä kehittämistyötä yritämme tehdä, että rahaa ei kuluisi hukkaan.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vaikea sanoa, missä sitä kuollutta painoa sitten oikein on. Starttiraha kuitenkin käytännössä toimii erittäin tehokkaasti ja avaa uusia työmahdollisuuksia. Tämä on toiminut kentällä erittäin hyvin. Työvoimatoimistoissa tuo ongelma on tullut vähän sen kaltaisena esille, että on puhuttu määrärahojen riittämättömyydestä, tai onko se sitten sitä, mihin ministerikin viittasi, että on ollut näitä eri momenttien välisiä rajoja ja rahaa ei ole voitu siirtää? Eli kysynkin:

Tarkoittaako tuo ministerin puheenvuoro nyt sitä, että teidän antamanne ohje käytännössä toimii niin, että näihin starttirahoihin kohdistetaan määrärahoja? Sitä kautta työvoimahallinnon ei tarvitse palauttaa käyttämättöminä määrärahoja pois, kuten tässä on aiemmin käynyt.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Juuri tästä on kysymys. Me olemme pitkään pyrkineet siihen, että ne rahat saadaan yhteiselle momentille, että jos esimerkiksi käyttötarkoitusta muutetaan, työvoimapoliittisesta koulutuksesta rahaa joko tukityöllistämiseen tai vaikkapa starttirahaan, niin sitä ei tarvitse juoksuttaa eduskunnan kautta, vaan se päätös voidaan tehdä siellä jokaisessa työvoimatoimistossa. Mutta siinä meillä on ollut kiintiö, jos ihmiset tulevat työstä tai vaikkapa koulutuksesta tai kotihoidon tuelta tai jostakin muualta starttirahaan, koska myös eduskunta on asettanut ne raamit, minkä verran työttömistä ihmisistä pitää olla aktiivitoimien piirissä. Nyt tuo kiintiön ylitysoikeus on annettu työvoimatoimistoille, jos siihen on tarvista. On tehty myös aktiivisia siirtoja te-keskusten välillä samoin kuin sitten te-keskuksia ohjeistettu, että työvoimatoimistojen välillä tehtäisiin siirtoja, jotta raha tulisi mahdollisimman tehokkaasti käytettyä ja jotta starttirahan tarpeet voitaisiin tyydyttää.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Starttirahajärjestelmä on varmasti hyvä, ja aikoinaan ministeri Leppänen ilmeisesti sen loi. (Ed. Soini: Nyt se kelpaa kokoomukselle!)

Mutta, arvoisa puhemies, tässä uudessa järjestelmässä, joka tämän vuoden alussa on tullut voimaan, ainakin yhteydenottojen perusteella moni yrittäjä, pienyrittäjä, mikroyrittäjä, on ollut huolissaan siitä kilpailuvääristymästä, mikä nyt on syntynyt eräillä aloilla, muun muassa kampaamo- ja parturialalla. Eli kun tätä palkkatukea tulee, niin ne, jotka ovat olleet toiminnassa, joutuvat vaikeaan tilanteeseen.

Arvoisa puhemies! Kysyisin ministeriltä: Kuinka tarkasti on ohjeistettu sitä, että tämä hyvä järjestelmä ei pilaa ja kaada jo toimivia pieniä yrityksiä, mikroyrityksiä?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Hyvin tarkasti, koska tämä on erittäin tärkeää, että ikään kuin valtion tuella ei tapeta olemassa olevia yrityksiä. Se on useimmiten se syy, miksi starttiraha on evätty ja mistä tulee palautetta. Kriteereissä lähdetään siitä, että starttirahayrittäjällä pitää olla yrittäjäkoulutusta tai -kokemusta, sitä ei saa aivan automaattisesti, jos vain sattuu yritysidean keksimään, vaan sillä yritysidealla pitää olla myös kantavuutta sillä alueella ja se ei saa vääristää markkinoita. Tämä sama säännöstö koskee myös palkkaperusteisia työllistämistukia. Siitä huolimatta voi joskus olla niin, että tuota markkinatilannetta ei niin tarkkaan tunneta, jolloin siellä olemassa olevat yrittäjät voivat kokea tilanteen vääristäväksi. Mutta työvoimatoimistoilla on ohjeet tarkistaa markkinatilanne, jotta ei tapeta toimivia yrityksiä valtion tuella.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Starttiraha on eräs tärkeä keino työllisyyden edistämiseksi. Mutta toinen — ja ehkä nopeimpia keinoja tehtyjen tutkimusten mukaan — on tarkastella yksinyrittäjien piiriin liittyvää potentiaalia ja mahdollisuutta työllistää. Näitä yksinyrittäjiähän Suomessa on noin 100 000.

Arvoisa ministeri, mitä te olette tehneet yksinyrittäjien mahdollisuuksien edistämiseksi, nimenomaan ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseksi? Tämä keskusteluhan liittyy välillisten kustannusten arviointiin ja eräisiin muihinkin kysymyksiin. Mikä on hallituksen kanta tässä asiassa?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! On monia erilaisia toimia, jotka sattuvat juuri tähän saumaan, niihin ihmisiin, jotka toimivat jo tällä hetkellä yrittäjinä.

Itse asiassa eilen täällä olivat esillä nämä välillisten työvoimakustannusten madaltamiseen tähtäävät toimet. Sitten on jo käynnistynyt hanke, joka puuttuu nimenomaan siihen pulmaan, jos on kysymys innovatiivisesta uudesta tuoteideasta mutta yrittäjällä ei ole omia pääomia. Meillä on Aloitusrahasto Vera, jolla on resursseja pääomittaa tällaista hanketta. Sitten erityisesti Finnveran toiminnoissa on tunnistettu palveluala. Nämä monet yritykset, mihin edustaja viittaa, ovat monta kertaa juuri palvelualalla toimivia. Muun muassa Finnvera rahoittaa, luotottaa siis, nykyään entistä enemmän myöskin palvelualan yrityksiä.

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä joukko niistä toimista — listaa voisi paljolti vielä jatkaakin — jotka mielestäni sattuvat juuri tuohon tärkeään saumaan, mihin ed. Olin kiinnitti oikeutetusti huomiota.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työvoimapolitiikan puolella tämä palkkatukien uudistus tähtää myös siihen, että pienet ja keskisuuret yritykset voisivat käyttää niitä joustavammin. Siinä ei sinänsä ole kyse sen yrityksen laajenemisesta, vaan siitä, että rekrytointikynnystä voidaan alentaa. Ja jatkossa, jos yritys palkkaa pitkään työttömänä olleen tai esimerkiksi vajaakuntoisen ja siihen saadaan työllistämistukea, yrityksen ei tarvitse solmia vakituista työsuhdetta vaan voidaan ikään kuin katsoa, lähteekö se yhteistyö toimimaan. Tähän pyritään sen vuoksi, että yksityisissä yrityksissä on paremmin pysyvää työllistämispotentiaalia kuin järjestöissä tai esimerkiksi julkisella sektorilla, vaikka tällä puolella tehdään arvokasta työtä pitkäaikaistyöttömyyden alentamiseksi.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.