Täysistunnon pöytäkirja 105/2005 vp

PTK 105/2005 vp

105. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Pakkausjätteen kierrätysvaatimukset

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Valtioneuvosto on tänään antanut asetuksen pakkausjätteen materiaalikohtaisista kierrätysvaatimuksista ja tavoitteista. Ympäristöministeri juhlisti tätä merkkitapahtumaa tiedotteella, jonka otsikko kuuluu: "Pakkausjätteen kierrätysvaatimuksia tiukennetaan." Todellisuudessa tässä asetuksessa asetetaan vuodelle 2008 lasi-, kuitu- ja metallipakkauksille alhaisemmat kierrätysvaatimukset kuin ne, jotka ovat toteutuneet jo kaksi vuotta sitten. Kysyisinkin ympäristöministeri Enestamilta:

Miksi puhutaan tiukentamisesta, kun itse asiassa tarkoitetaan kierrätyksen löysentämistä nykyisestä? Ja tietysti kysyisin myös: Miksi kierrätystavoitteissa hallituksella on rima näin alhaalla?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tämä tiedote pitää kyllä paikkansa. Tässä noudatetaan ensinnäkin EU:n muutetun pakkausdirektiivin mukaisia uusia tavoitteita, ja ne tulee saavuttaa vuoteen 2008 mennessä. Tässä on sikäli hämmennystä, että joidenkin prosenttien osalta saattaisi saada sellaisen vaikutelman, että kierrätystavoitteita olisi löysennetty, mutta näin ei ole.

Muovipakkausten osalta todella tilanne on sellainen, ja se johtuu siitä, että nykyistä tavoitetta on ollut vaikea saavuttaa. Se vaikeutuu entisestään tämän vuoden lopussa, kun käytössä olevien jätteenpolttolaitosten tulee täyttää jätteenpolton päästöjä ja niiden seurantaa koskevat kiristyneet vaatimukset. Kun näin ei ole tapahtunut, sellaista kapasiteettia ei tällä hetkellä ole, niin siltä osin on jouduttu vähentämään tavoitetta.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Pakkausten kierrätystä voitaisiin edistää monin tavoin. Yksi tämmöinen hyvin konkreettinen tapa olisi se, jos nykyään pantittomia pakkauksia, lasi-, muovi- ja metallipakkauksia, voisi palauttaa niihin samoihin keräyspisteisiin, mihin kerätään pantillisia juomapakkauksia. Toinen tapa edistää pakkausjätteen kierrättämistä olisi laajentaa pakkausveroa uusiin pakkaustyyppeihin tai miksei vaikka kaikkiin pakkauksiin — tässä puhutaan niin sanotusta Tanskan-mallista.

Onko hallituksessa harkittu tällaisia toimenpiteitä, joilla kierrätystä voitaisiin edistää?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Olen asettanut työryhmän valmistelemaan uutta jätestrategiaa, ja yhtenä tämän työryhmän tehtävänä on harkita myös tämän tyyppisiä toimenpiteitä. Tämä asia oli pakko tehdä nyt tällä tavalla EU:n direktiivin täyttämiseksi, mutta olen samaa mieltä ed. Tynkkysen kanssa, että tämän tyyppistä ajattelua on pakko jatkossa harjoittaa, koska muuten me emme yleisesti ottaen selviä siitä tavoitteesta, että kaatopaikalle ei joutuisi arvokasta tavaraa niin paljon kuin mikä tällä hetkellä valitettavasti edelleen on tilanne.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on jo sellaisia biopolttoainetta tuottavia laitoksia, jotka tuottavat teollisuuden käyttöön tällaisia polttoainemiksejä, joihin tulee metsätähdettä, kantoja, rakennusjätettä, myöskin kaupan pakkausjätettä, johon tämä ed. Tynkkysen kysymys viittaa. Nyt on vain kyse siitä, että me tarvitsemme lisää näitä laitoksia eri puolille Suomea, tätä miksiä käyttäviä laitoksia.

Mutta, ministeri Enestam, avainkysymyshän on jatkossa tässä jätteenpolttodirektiivissä siinä, meneekö Suomi tähän saksalaiseen malliin, jossa direktiivi perustuu siihen, että poltetaan jätettä tavallaan lajittelematta. Eikö meidän tavoitteemme pitäisi olla hieman kunnianhimoisempi Suomessa, että me todella lajittelemme sen jätteen ja me tiedämme, minkälaisia erilaisia säikeitä siinä polttomiksissä on, mikä mahdollistaa silloin myöskin jätteestä saatavan hyvin tärkeän komponentin biopolttoaineen tuotantoon?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Herra puhemies! Aivan oikein, juuri näin toimitaan. Ongelma tässä tällä hetkellä on se, että rinnakkaispoltto ei ole mahdollista, koska ne laitokset, jotka sitä ovat harjoittaneet, eivät täytä puhdistusdirektiiviä, ja siksi meillä on tällä hetkellä tällainen aukko. Uusia laitoksia on tulossa, tiedetään, että suunnitteilla on aika paljon. Valitettavasti melkein kaikkien osalta valitusprosessi on aika pitkä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kuten ed. Laukkanenkin äsken totesi, niin meillä on Suomessa useita yrityksiä eri maakunnissa, jotka tällä hetkellä keräävät jätteitä, puujätteitä ja pahvijätteitä, kaupan ja teollisuuden alalta. Tällä hetkellä nämä jätteet lajitellaan, ne poltetaan ja käytetään energiaksi. Koska nyt tämä tiukentunut jätepolttoasetus tuo tullessaan myöskin suuria vaikeuksia, joista tein ministerille kirjallisen kysymyksen jokin aika sitten ja sain vastauksen, ymmärsin niin, että nyt perustetaan tällainen työryhmä. Jatkossa on vaarana, että nämä jätteet menevät kaatopaikoille polttamattomana.

Ehtiikö tämä työryhmä tehdä niin järkeviä esityksiä, että tältä järjettömyydeltä vältytään ja tämä paperi ja pahvi ja muu polttokelpoinen jäte voidaan jatkossakin käsitellä ja muuttaa energiaksi?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! On syytä edelleen korostaa, että vasta lajittelun jälkeen se, mitä ei voida uusiokäyttää tai kierrättää, ensinnäkin sitten poltetaan tai viedään biojätepolttolaitoksiin.

Ongelma tällä hetkellä on, että on monta uutta hanketta vireillä mutta ne eivät ehdi tähän saumaan, koska tämä rinnakkaispoltto on käytännössä mahdotonta. Strategialla on sitten huomattavasti kunnianhimoisempia tavoitteita, ja se ulottuu pidemmälle. Mutta siinä ei ole ristiriitaa, etteikö jätettä saisi polttaa. Se on tietenkin yksi tapa hyödyntää jätettä, ja näin tulee myöskin jatkossa tapahtumaan.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Todellakin nyt sitä jätteen lajittelua, mikä on tapahtunut kotitaloudessa, kohtaa tietty taantuma, koska tämä polttotilanne on nyt heikentynyt ja ihmiset oppivat pois tästä jätteenlajittelusta, tämä ref-tyyppinen jätteenpoltto katkeaa. Mutta pääasiahan olisi tietysti edelleenkin se, että mahdollisimman vähän jätettä syntyy, eli myöskin kierrätys on erittäin tärkeää. Kysyisin ministeri Enestamilta käsitystänne:

Miten sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätys toteutuu? Sitähän valiokunta ja eduskunnan täysistunto huhtikuussa 2004 painokkaasti alleviivasivat, että myös kierrätystä edistävien yhdistysten ja yritysten toiminta pitäisi turvata, ja nyt kuitenkin toisenlaisia viestejä tulee, siis tämän sähkö- ja elektroniikkaromun kohdalla.

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Tämä laki on ollut kaksi kuukautta voimassa vasta, mutta sattumalta eilen ministeri Filatovin kanssa me kävimme tästä keskustelua ja sama huolenaihe oli meillä molemmilla. Siinä nyt ei keksitty muuta ratkaisua kuin että pikaisesti kutsutaan kaikki toimijat tapaamiseen ja saadaan sillä tavalla käsitys, miten tämä on lähtenyt liikkeelle ja mitä vielä tässä voitaisiin tehdä. Kahden kuukauden aikana ei tietenkään niin kovin pitkälle johtopäätöksiä vielä voi tehdä, mutta ongelma on tiedostettu, ja tämä on nyt ensimmäinen yritys saada asiat kuntoon.

Terhi Peltokorpi /kesk:

Arvoisa puhemies! Voisi aluksi todeta, että on erittäin hyvä, että sähkö- ja energiaromua otetaan nyt ilmaiseksi vastaan, etteivät ne joudu luontoon, missä ne ovat erinomaisen väärässä paikassa.

Olisin halunnut kysyä ministeri Enestamilta kuitenkin sitä, eikö olisi tärkeää vaikuttaa ylipäätään jätteen syntyyn. On erittäin tärkeää vaikuttaa siihen, että ihmisten asenteet kierrättämistä kohtaan olisivat myönteiset ja kierrättämistä tapahtuu, mutta eikö pitäisi vaikuttaa siihen, että jätteen syntymäärä ylipäätään vähenisi? Toisaalta myös, jos meillä uusia polttolaitoksia rakennetaan ja niissä nimenomaan pyritään sitten energiantuotantoon, siinä on tietynlainen ristiriita, kun sitä energiaa pitää saada sitten ulos toisesta päästä eli sitä poltettavaa tavaraa on oltava. Näkeekö ministeri tässä jätteensynnyn ehkäisyssä ja sitten tässä polttolaitoksessa myös tämmöistä ristiriitaa?

Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen kysyjän kanssa samaa mieltä siitä, että jätteen syntyä pitää kaikin tavoin estää. Niin sanottu Kultu-toimikunta on nimenomaisesti tähän kiinnittänyt huomiota: pitää pyrkiä kestävään kulutukseen ja tuotantoon ja tällaiseen elinkaariajatteluun. Vielä paljon sellaista raaka-ainetta, mitä kaatopaikoille joutuu, on väärässä paikassa. Tähän on kiinnitettävä vielä enemmän huomiota myöskin asennekasvatuksessa, ja jos siinä onnistutaan, niin silloin ei ole myöskään riskiä siinä, että poltetaan sellaista jätettä, mitä ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.