Täysistunnon pöytäkirja 105/2005 vp

PTK 105/2005 vp

105. TORSTAINA 13. LOKAKUUTA 2005 kello 16.30

Tarkistettu versio 2.0

Ansiotulojen vaikutus työttömyysturvaan

Toimi  Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Työttömällä oli aiemmin oikeus hankkia noin 600 markkaa, 100 euron suuruusluokkaa oleva tulo, kuukaudessa, ilman että hänen työttömyysturvaansa tartuttiin eli sitä leikattiin. Lipposen hallitus viisaudessaan poisti tämän oikeuden. Nyt kysyn, kun näitä työttömyysasioita on ainakin jonkin verran mietitty viime aikoina ja kun siitä huolimatta, että hallitus pyrkii työllisyyttä parantamaan, työttömiä on meillä edelleen valtavasti: Onko hallitus harkinnut, että palautettaisiin tämä ansaintamahdollisuus, niin kuin se oli aiemmin?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tähän käytäntöön palaamisesta ei ole suunnitelmaa, mutta soviteltu päivärahahan on olemassa niille, jotka tekevät osa-aikatyötä. Tämän sovitellun päivärahan osaltahan nyt on tilanne se, että siinä laissahan on tämä 36 kuukauden maksimikesto, jonka käyttöönottoa on sitten siirretty lainsäädännöllä, joka on umpeutumassa nyt vuodenvaihteessa. Tällaisten järjestelyjen osalta nyt on mietintä siitä, miten jatko mennään eteenpäin. Tämän sovitellun päivärahan osalta on aikomus nyt jatkaa sitä, mutta sosiaali- ja terveysministeriössä parasta aikaa pohditaan sitä, miten ja millä tavalla tämä jatko valmistellaan.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Itse ymmärtäisin, että nyt ei ole kysymys tässä osa-aikatyöstä eikä sovitellusta päivärahasta vaan sellaisesta joustavasta menettelystä, joka vähentäisi byrokratiaa ja joka antaisi työttömälle oikeuden aktiivisesti toimia eikä todellakaan synnyttäisi sitä suurta byrokratiaa, mikä syntyy, kun silloin tällöin pieniä työmahdollisuuksia olisi. Jo tämä syyllistää työttömiäkin kovasti, kun on liian tiukka järjestelmä. Haluaisin kyllä sen kuulla, onko hallitus todella niin jäykkä, ettei haluaisi antaa työttömälle tällaista pientä oikeutta tehdä työtä ja saada siitä palkkaa, korvausta, näissä pienissä rajoissa, niin kuin silloin aiemmin oli.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoidon näkökulmasta meillä on ollut hyvin erilaisia järjestelmiä. Niihin kaikkiin on liittynyt ongelmia. Silloin aikanaan, kun työtön sai päivärahan siltä päivältä, jolloin oli työtön, ja palkan siltä päivältä, jos oli vaikka yhdenkin päivän työssä, ongelma oli se, että monessa yrityksessä kävi niin, että neljältä päivältä maksettiin palkka ja yhdeltä päivältä sitten toimeentulo hoidettiin työttömyysturvan kautta. Tämä vääristi tilannetta, kun neljässä päivässä yritettiin tehdä viiden päivän työt. Sen jälkeen on tullut tämä suojaraja, jonka jälkeen työttömyysturva sitten leikkautui, mihin edustaja viittasi. Sen ongelma oli se, että tuli tiukka kynnys, jonka jälkeen työnteko ei enää kannattanut.

Tässä on kyse nimenomaan sovitellusta päivärahasta, jonka idea on se, että se, silloin kun ihminen hankkii lisätuloja, ikään kuin turvaa järjestelmän alusta asti, niin että puolet euroista saa itsellensä ja puolet sitten leikkautuu työttömyysturvan pienenemisenä. Mutta näissä satunnaisissa työn vastaanottamisissa, jolloin ei ole kyse osa-aikatyöstä vaan esimerkiksi yhden päivän tai kahden päivän työstä, (Puhemies koputtaa) ongelma on ollut työttömyysturvan maksatusviive, ja siihen sosiaali- ja terveysministeriö on puuttunut. Lisäksi asumistukeen on tehty muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, että jos pitkäaikaistyötön pääsee työhön, niin heti asumistuki ei leikkaudu.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Asia on juuri niin kuin ministeri Filatov sanoi, että tämän 750 markan yli menevältä osalta oli 80 prosentin leikkuri, joka käytännössä ei kannustanut tekemään yhtään enempää työtä kuin sen 750 markan edestä. Tiedän sen, koska olin työttömyyskassassa silloin töissä. Se aiheutti myöskin pimeää työtä osittain. Sen vuoksi siitä luovuttiin. Nyt kun 50 prosenttia työtulosta vaikuttaa työttömyyspäivärahaan, siinä voisi liikkua eli sitä prosenttia voisi muuttaa, niin että tämä lyhyenkin työn tai osa-aikatyön vastaanottaminen olisi nykyistä kannattavampaa. Jos henkilöllä tulee esimerkiksi matkakustannuksia, niin monesti se menee plus miinus nolla tai jopa miinuksen puolelle. Eli tässä prosentissa voisi liikkua.

Ensimmäinen varapuhemies:

Pyytäisin kysymystä. Tuliko kysymystä?

Puhuja

Voiko tätä prosenttia muuttaa?

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Tähän samaan problematiikkaan etsitään vastausta sitä kautta työministeriössä, että esimerkiksi työmarkkinatukea voisi käyttää joustavammin näiden matkakustannusten kompensointiin. Tällä hetkellä se on mahdollista silloin, kun työtön saa tietyn mittaisen työrupeaman oman työssäkäyntialueen ulkopuolelta. Mutta selvästi meillä on tarpeita tämän järjestelmän joustavoittamiseen. Esimerkiksi rakennusalalla tulee tilanteita, jolloin urakat eivät täytä niitä kriteereitä, jotka tuolta kestolta vaaditaan. Sen vuoksi tätä järjestelmää ollaan kehittämässä.

Virpa Puisto /sd:

Arvoisa puhemies! Jatkan tätä päivärahakeskustelua siltä osin, että kun työttömyyspäivärahalla tai -eläkkeellä olevilla on myös tämä mahdollisuus tehdä työtä — muistaakseni markoissa 450 aikanaan — ja kun nämä henkilöt, joista suuri osa on niitä, jotka ovat pankkialalta ja muualta silloin laman aikana ulos heitettyjä, voisivat saada muutamana kuukautena enemmän töitä, mutta sitten on paljon tyhjiä kuukausia, niin siitä on tullut paljon kysymyksiä, eikö voi ajatella niin, että sen kokonaismäärän voisi jakaa kahdellatoista, jolloin annettaisiin mahdollisuus siihen, että voisi jonakin kuukautena nostaa sitä omaa elintasoaan, silloin kun esimerkiksi kaupan myyjä tai pankkialan vanha ihminen otetaan töihin tekemään ruuhkatöitä. Mutta tämä ei nyt ole mahdollista; ikään kuin pidetään sillä minimieläkkeellä väkisin ihminen, ei anneta yhtään mahdollisuutta korjata tilannetta.

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tietysti näitä erilaisia tilanteita on olemassa ja näitä joustavuusnäkökulmiakin pitää tarkastella, mutta nyt tämä kysymys ei koskenut enää tätä soviteltua päivärahaa vaan siirryttiin työn vastaanottamiskysymykseen. Nämä ongelmat, nämä kaikki tähän liittyvät kysymykset, on syytä käydä kyllä läpi ja pohtia tätä järjestelmää niin, että se suosisi sitä, että työtä vastaanotetaan.

Mitä tulee tähän soviteltuun päivärahaan, sitä myös mietitään nyt, mitä sen kanssa tehdään, jotta päästäisiin siihen tilanteeseen, että maksimaalisesti ihmiset olisivat töissä ja voisivat myös työtä vastaanottaa.

Ed. Jari Koskinen merkitään läsnä olevaksi.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Tähän erilaisten päivärahojen sovittamiseenhan liittyy tämä niin sanottu byrokratialoukku, että vaikka se järjestelmä noin periaatteessa toimii, niin sitten käytännössä juuri nämä maksatukset viivästyvät tai ensin saa hirveästi rahaa ja sitten peritään näitä tukia takautuvasti pois jne.

Voisiko ajatella, että työtön, joka on työttömyyskorvauksella, saisi sellaisen verokortin, joka sisältäisi sekä tämän yhteensovituksen että verotuksen? Hänellä olisi noin 65 prosentin verokortti, ja se on se, mikä hänelle loppujen lopuksi jää tästä työstä käteen. Sitten erilaiset instanssit — verottaja ja työttömyyskassa sun muut — saavat vaikka viisi vuotta keskustella siitä, kenelle tämä 20 euroa kuuluu, mutta tämä asianomainen henkilö saisi käteen suurin piirtein sen, mikä hänelle kuuluu, ja koko tästä byrokratialoukusta päästäisiin eroon.

Työministeri Tarja Filatov

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tähän saman tyyppiseen käytäntöönhän pyrittiin jo edellisellä hallituskaudella, jolloin kassojen kanssa neuvoteltiin ratkaisu, jota ministeri Perho oli neuvottelemassa, että ne maksaisivat reaaliajassa työttömyysturvan sen mukaan, mitä ihminen ilmoittaa tuloiksensa saaneen. Sitten jälkikäteen, kun on olemassa palkkatodistukset ja muut, kliirattaisiin tämä todellinen tilanne siten, että jos tuloja onkin ollut enemmän, sitten seuraavan kuukauden työttömyysturvasta se vähennettäisiin, jotta näistä viiveistä päästäisiin eroon. Aika monella alalla tämä toimii näin, mutta käsittääkseni tietyillä kassoilla, joissa on paljon esimerkiksi pätkätöitä ja näitä satunnaisia töitä, tämä järjestelmä ei toimi näin hyvin. Tiedän, että sosiaali- ja terveysministeriössä on käyty tätä neuvottelua siitä, miten se toimisi ja miten voitaisiin päästä näistä viiveistä eroon.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä tästä suojaosuudesta. Nythän, jos eläkeläinen menee töihin, hänellä on tietty suojaosuus, hänen eläkkeensä ei putoa. Sitten on toimeentulotuessa määrätty kannustin: voi tienata niin ettei toimeentulotuki putoa. Eikös tämän pitäisi olla samalla tavalla linjassa? Kyllä tämän sovitellun päivärahan suojaosuuden poistaminen aiheutti sen, että ihan pieniä töitä tehdään pimeästi. Ei haluta lähteä, koska tulee juuri näitä ongelmia, että työttömyysturva viivästyy, vaikka mitä lakeja tehtäisiin. Silloin tämmöinen pieni suojaosuus olisi siinä paikallaan, jolloin se tulisi päivänvaloon ja myös verottaja saisi osansa ja sotumaksut maksettaisiin siitä. Se olisi tosi pieni ojennus ja olisi linjassa muiden lakien ja näiden etuuksien kanssa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Haluaako joku vastata? Ministeri Haatainen?

Sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen

Arvoisa herra puhemies! Tässä esityksessä ei ollut oikein kysymystä, mutta totean vain sen, että tietysti näitä kaikkia pitää käydä läpi. Mutta nyt tämän sovitellun päivärahan osalta mennään sen lain mukaan, ja kysymys on siitä, miten se jatko nyt sitten valmistellaan, ja siinä yhteydessä myös näitä asioita pitää käydä läpi.

Ensimmäinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.