8) Hallituksen esitys laiksi suhdanneluonteisista avustuksista
eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain muuttamisesta
Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta, kuten
tästä mietinnöstä käy
ilmi, pitää tätä esitystä hyvin
tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen
hyväksymistä. Tässähän
on kyse esityksestä, jolla on osaltaan haluttu olla vauhdittamassa
rakennusalan vaikeaa tilannetta, eli suhdanneluonteisia avustuksia
on myönnetty eräiden asuinrakennusten korjauksiin.
Tätä asiaa valiokunta on käsitellyt jo
aikaisemminkin, ja silloin hyväksyttiin lausuma, jossa
valiokunta edellytti, että hallituksen tulee tämän
lain toimivuutta seurata, koska kyse on silloinkin ollut määräaikaisesta
laista, ja arvioida hyvissä ajoin tarvetta jatkaa tämän
järjestelmän voimassaoloa, minkä hallitus
nyt siis on tehnyt, ja siitä mietinnöstä nyt
olemme täällä tätä keskustelua
käymässä.
Tässä asiassa on tärkeää huomata,
että valiokunnan näkemyksen mukaan edelleenkin
suhdannetilanne rakentamisen osalta on vaikea. Korjausrakentaminen
onkin lisääntynyt. Viimeksi kyselytunnilla tätä aihetta
sivuttiin, ja rakentamisen resursseja on siirtynyt uudisrakentamisesta
korjausrakentamiseen. Sikäli tämä esityksen mukainen
suhdanneluontoinen avustaminen on ollut tärkeä osa
tätä elvytystoimintaa, mutta valiokunta on pitänyt
tärkeänä tässä yhteydessä mainita
myös sen, että näiden niin sanottujen
elvytystoimien, joiksi siis tämäkin laki tässä luetaan,
vaikutusta markkinoiden toimintaan seurataan tarkasti sen välttämiseksi,
että nämä tällaiset yksittäiset
tukimuodot johtaisivat kustannustason nousuun. Tästä valiokunnassa
käytiin itse asiassa aika paljonkin keskustelua.
Toiseksi täytyy korostaa, että korjausrakentamisen
edistäminen on tärkeää paitsi
tämän suhdannetilanteen vuoksi myös ilmastopoliittisten tavoitteiden
toteuttamiseksi. Valiokunta oli hyvin yksimielisesti tyytyväinen
siitä, että nyt tässä esityksessä,
toisin kuin edellisessä, myös nämä energiatehokkuusmittarit
on otettu käyttöön silloin, kun katsotaan,
mille hankkeille tätä tukea voidaan myöntää.
Tässähän avustusprosentti energiapainotteisten
avustusten osalta on 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista,
ellei erityisistä syistä ole tarpeen myöntää avustusta
tätä pienempänä. Ylipäätään
tarvitsemme tässä rakentamisen energiatehokkuudessa
monipuolisia toimenpiteitä. Tämän valiokunta
on tuonut esille muun muassa energia- ja ilmastoselontekoa käsiteltäessä.
Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt
mietinnön lopussa huomiota erittäin tärkeään
asiaan. Se on kuntien mahdollisuus suoriutua tästä aikamoisesta
urakasta avustusten myöntämisessä. Uusi
avustusjärjestelmä, joka ensin on siis ollut voimassa
vain lyhyen aikaa ja jota nyt jatketaan vielä siten, että ehdot
muuttuvat kesken tämän voimassaoloajan, asettaa
kyllä kunnat erityisen haasteen eteen. Valiokunta on pitänyt
tätä asiana, jota ministeriön täytyy
omassa toiminnassaan myös tarkasti seurata, ja tarvittaessa
ministeriön täytyy sitten ohjeistusta parantaa
ja kuntia kyetä auttamaan tästä haasteesta
selviytymisessä.
Kuitenkin, vaikka tämä kunnille tuo haasteita, valiokunta
on pitänyt tätä järjestelmää hyväksyttävänä siksi,
että tämä lain luonne on suhdanneluonteinen
ja kyse on elvytystoimesta. Se painaa tässä vaakakupissa
nyt tällä hetkellä enemmän, mutta
ei voida mitenkään sanoa, että kunnat
olisivat helpossa tilanteessa neuvonta- ja avustusten myöntämistoimien
osalta. Eli tähän valiokunta on halunnut, arvoisa
puhemies, kiinnittää vielä erityistä huomiota.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Hallitus on lakiesityksen perusteluissa todennut,
että suhdannepoliittinen tilanne on nyt sellainen, että tämän
lain voimassaoloa ja samalla siis tämän avustuksen
hakuaikaa on syytä jatkaa maaliskuun loppuun, ja se on
aivan oikea ja hyvä havainto.
Ainut, mikä tässä hyvyydessä hieman
murehduttaa, on se, että me vasemmistoliitossa teimme tämän
havainnon jo silloin, kun tätä alkuperäistä lakia
oltiin täällä säätämässä,
mutta silloin se meidän näkemyksemme ei valtioneuvostolle
kelvannut, ja niin me sitten päädyimme tilanteeseen,
jossa, kuten silloin jo arvioimme, kävi niin, että syntyi
suuri innostus ja syntyi kova kiire saada nämä suunnitelmat
liikkeelle. Siitä seurasi se, että aika monessa
tapauksessa suunnittelu oli todennäköisesti aika
kiireellistä ja hätäistä. Tulos ei
välttämättä ole paras mahdollinen.
Tuli kiire jättää urakkatarjouksia, mikä puolestaan
tarkoitti sitä, että todennäköisesti
tarjoustaso on merkittävästi korkeampi kuin jos
tätä vuoden loppuun kohdistuvaa kiirettä ei
olisi ollut.
Niinpä voi nyt olla, että jos hallitus olisi
tässä tapauksessa suostunut kuuntelemaan oppositiota,
kuten se sitten joutui kuuntelemaan, niin yhteiskunnalliset säästöt
olisivat saattaneet olla aika merkittäviä tai
ainakin kustannusten kasvu olisi ollut pienempää kuin
se nyt on ollut. Nyt pitää pitää huoli
vain siitä, että kun on olemassa hyvät
pykälät, niin on sitten myöskin olemassa
vastaavasti rahaa, eli pitää huolehtia siitä,
että rahat eivät lopu kesken, koska se voi sitten
taas etenkin yksittäistapauksissa johtaa taloyhtiöt
kohtuuttomiin vaikeuksiin.
Rakel Hiltunen /sd:
Arvoisa puhemies! Myös sosialidemokraatit olivat silloin,
kun tämä suhdanneavustuslaki hyväksyttiin,
sitä mieltä, että olisi alun pitäen
pitänyt jatkaa 2010:n puolelle tätä käyttöaikaa.
Mutta nyt onneksi hallitus on tuonut tämän esityksen,
jonka valiokunnan puheenjohtaja tuossa hyvin valiokunnan puolesta esitteli.
Huolenaiheena oli silloin ja on edelleen aikatauluista johtuen
se, tuleeko tässä kiireessä sutta eli
säilyykö suunnittelun hyvä taso. Toisaalta
sitten nyt on ainakin välttämätöntä se,
että tällaiseen väliaikaiseen lainsäädäntöön
liittyisi ministeriöiden puolesta, lähinnä valtiovarainministeriön
puolesta, tiukka seuranta näihin kustannusvaikutuksiin.
Sitten valiokunnan puheenjohtaja otti esille tämän
kuntien näkökulman. Mielestäni on kyllä aika
huono asia, että kunnat joutuvat ottamaan ennalta suunnittelematta
ja budjetoimatta tällaisen vastuun ja kuntien rakennusvalvonnalle
ja viranhaltijoille, jotka myöntävät
näitä avustuksia, tulee äärimmäisen
suuri työtaakka. Toivotaan, että siitä selvitään.
Mutta kuten sanoin, jatkossa seurantatuloksia on syytä odottaa
ministeriöltä. Hyvä asia on, että huhtikuun
alun jälkeen suhdanneavustuslaki jatkaa rakennusten peruskorjausta
15 prosentin avustuksella silloin, kun tämä avustus
on rakennusten energiatehokkuutta lisäävää.
Tätä voi ainakin ympäristövaliokunnan
mietintöön yhtyen pitää hyvänä asiana.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Rakennusalahan on kautta aikojen ollut sellainen,
että kun yhteiskunnassa menee lujaa, on suhdannenousu,
niin myös sillä alalla menee lujaa. Mutta sitten
taas vastaavasti, kun yhteiskunnassa tulee taantumavaihe, niin myös
sillä alalla menee suhteellisen huonosti. Tietysti nyt, kun
on ollut maailmanlaajuinen taantuma, jota historia ei tunne kuin
1930-luvulta tätä ennen, on perusteltua, että on
lähdetty valtiovallan taholta tukemaan investointiavustuksilla
ja nimenomaan lähinnä näitä asunto-osakeyhtiöitä,
koska me tiedämme kaikki, että siellä on
valtavan suuri peruskorjaustarve ollut monia vuosia, tämä on
tavallaan kiihottanut tuota toimintaa. Jos ajatellaan sitä,
että rakennuspuolella on työttömien määrä kasvanut
tuhansilla, jopa kymmenillätuhansilla, niin näillä toimilla
on hallitus myös pystynyt työllistämään
tuon toimialan työntekijöitä.
Todellakin, mitä ed. Hiltunen ja valiokunnan puheenjohtaja
Huovinen omissa puheenvuoroissaan totesivat, tämän
järjestelmän muuttaminen kesken vuotta tietysti
osaltaan tuo sitä painetta kuntiin. Mutta jos ajatellaan
sitä, kuinka tämä olisi järjestetty
toisella tavalla kuin tämä hallituksen olemassa
oleva esitys, niin se olisi ollut vielä vaikeampi ja hankalampi
toteuttaa, koska väitän, että siellä kunnissa
on kuitenkin se paras tuntemus paikallisesti näiden rakennusten
ja hankkeiden osalta.
Susanna Huovinen /sd:
Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin täällä tuotiin
esille, myös sosialidemokraatit olisivat olleet sillä kannalla, että silloin
kun tätä lakia ensi kertaa säädettiin, tämä määräaika
olisi jo tuolloin laitettu riittävän pitkäksi,
jotta näitä hakemuksia olisi saatu sisään.
Silloin kun kysyttiin perusteluja tälle määräajalle,
ministeriön taholta kerrottiin, että halutaan
saada tämä elvytys mahdollisimman nopeasti käyntiin,
ja silloin pidettiin tätä suhteellisen tiukkaa
määräaikaa sellaisena kannustimena, joka
saa oikeasti myös liikkeelle näitä hankkeita.
Ed. Erkki Virtanen totesi tästä kiireestä,
samoin kuin ed. Hiltunen, ja tämäkin asia oli
valiokunnassa kyllä esillä, että tämän
kiireen johdosta ei nyt kuitenkaan saisi suunnittelu pettää.
Siitä meillä on ihan riittävästi
kyllä kokemuksia tässä valtakunnassa.
Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa tätä kuntien
tilanteen hankaluutta tämän kiireisyyden ja sitten
myös tämän muuttuvan säädöspohjan johdosta.
Esimerkiksi Kuntaliiton lausunnossa siteerataan erään
kunnan edustajaa, joka on kertonut, että näiden
hakemusten käsittelyssä koko ajan mennään
riskirajoilla ja poissaoloihin ei ole varaa. Toivotaanpa nyt, että eivät
erilaiset flunssat tartu näihin ihmisiin, jotka näitä hakemuksia tuolla
ovat käsittelemässä.
Se, miksi kunnissa tämä työmäärä on
suuri, osittain johtuu siitä, että näitten
hankkeitten hakemukset ovat puutteellisia, niitä pitää tarkistella
ja niitä pitää yhdessä hankkeiden
toteuttajien kanssa kunnissa käydä läpi,
ja tämä on myös vaikuttanut tähän
työmäärään kunnissa.
Myöskin Aralta saadun lausunnon mukaan sielläkin,
siis Arassakin, ollaan huolissaan tästä kuntien
henkilöresurssien riittävyydestä, eli,
arvoisa puhemies, tämä on aivan aito huoli.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain haluan yhtyä ed. Esko
Ahosen esittämiin ajatuksiin ja koen tärkeäksi,
että tällä tavalla on haluttu elvyttää rakennustoimintaa
ja sitä kautta edesauttaa taantuman keskellä työllisyyttä.
Esko Ahonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä ed. Huovisen
huoleen ja ed. Erkki Virtasen huoleen nimenomaan tämän suunnittelun
osalta. Se on kyllä todella näin, että tässä on
hyvin lyhyt aika. Mutta sanotaan, että nämä hankkeet
ovat hyvin pitkälle sen suuntaisia, että siellä tehdään
putkipuolen remontteja, tehdään ilmastointivaihdon
remontteja ja sitten toisaalta sähköpuolen remontteja
ja jonkin verran sitten pintaremontteja. Elikkä sehän
keskittyy näihin, jotka ovat kaikkein kovimman kulutuksen
alla olleet.
Mutta toteaisin, arvoisa herra puhemies, vielä tähän
lopuksi tuohon ensimmäiseen puheenvuorooni viitaten, että ensimmäisen
kerran Suomen historiassa valtiovalta lähtee tukemaan rakennustoimintaa
näin voimakkaasti kuin nyt on tehty. Siinä mielessä annan
suuren tunnustuksen Vanhasen kakkoshallitukselle.
Yleiskeskustelu päättyi.