Täysistunnon pöytäkirja 105/2009 vp

PTK 105/2009 vp

105. TORSTAINA 12. MARRASKUUTA 2009 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi suhdanneluonteisista avustuksista eräiden asuinrakennusten korjauksiin annetun lain muuttamisesta

 

Susanna Huovinen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristövaliokunta, kuten tästä mietinnöstä käy ilmi, pitää tätä esitystä hyvin tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa lakiehdotuksen hyväksymistä. Tässähän on kyse esityksestä, jolla on osaltaan haluttu olla vauhdittamassa rakennusalan vaikeaa tilannetta, eli suhdanneluonteisia avustuksia on myönnetty eräiden asuinrakennusten korjauksiin. Tätä asiaa valiokunta on käsitellyt jo aikaisemminkin, ja silloin hyväksyttiin lausuma, jossa valiokunta edellytti, että hallituksen tulee tämän lain toimivuutta seurata, koska kyse on silloinkin ollut määräaikaisesta laista, ja arvioida hyvissä ajoin tarvetta jatkaa tämän järjestelmän voimassaoloa, minkä hallitus nyt siis on tehnyt, ja siitä mietinnöstä nyt olemme täällä tätä keskustelua käymässä.

Tässä asiassa on tärkeää huomata, että valiokunnan näkemyksen mukaan edelleenkin suhdannetilanne rakentamisen osalta on vaikea. Korjausrakentaminen onkin lisääntynyt. Viimeksi kyselytunnilla tätä aihetta sivuttiin, ja rakentamisen resursseja on siirtynyt uudisrakentamisesta korjausrakentamiseen. Sikäli tämä esityksen mukainen suhdanneluontoinen avustaminen on ollut tärkeä osa tätä elvytystoimintaa, mutta valiokunta on pitänyt tärkeänä tässä yhteydessä mainita myös sen, että näiden niin sanottujen elvytystoimien, joiksi siis tämäkin laki tässä luetaan, vaikutusta markkinoiden toimintaan seurataan tarkasti sen välttämiseksi, että nämä tällaiset yksittäiset tukimuodot johtaisivat kustannustason nousuun. Tästä valiokunnassa käytiin itse asiassa aika paljonkin keskustelua.

Toiseksi täytyy korostaa, että korjausrakentamisen edistäminen on tärkeää paitsi tämän suhdannetilanteen vuoksi myös ilmastopoliittisten tavoitteiden toteuttamiseksi. Valiokunta oli hyvin yksimielisesti tyytyväinen siitä, että nyt tässä esityksessä, toisin kuin edellisessä, myös nämä energiatehokkuusmittarit on otettu käyttöön silloin, kun katsotaan, mille hankkeille tätä tukea voidaan myöntää. Tässähän avustusprosentti energiapainotteisten avustusten osalta on 15 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista, ellei erityisistä syistä ole tarpeen myöntää avustusta tätä pienempänä. Ylipäätään tarvitsemme tässä rakentamisen energiatehokkuudessa monipuolisia toimenpiteitä. Tämän valiokunta on tuonut esille muun muassa energia- ja ilmastoselontekoa käsiteltäessä.

Arvoisa puhemies! Valiokunta on kuitenkin kiinnittänyt mietinnön lopussa huomiota erittäin tärkeään asiaan. Se on kuntien mahdollisuus suoriutua tästä aikamoisesta urakasta avustusten myöntämisessä. Uusi avustusjärjestelmä, joka ensin on siis ollut voimassa vain lyhyen aikaa ja jota nyt jatketaan vielä siten, että ehdot muuttuvat kesken tämän voimassaoloajan, asettaa kyllä kunnat erityisen haasteen eteen. Valiokunta on pitänyt tätä asiana, jota ministeriön täytyy omassa toiminnassaan myös tarkasti seurata, ja tarvittaessa ministeriön täytyy sitten ohjeistusta parantaa ja kuntia kyetä auttamaan tästä haasteesta selviytymisessä.

Kuitenkin, vaikka tämä kunnille tuo haasteita, valiokunta on pitänyt tätä järjestelmää hyväksyttävänä siksi, että tämä lain luonne on suhdanneluonteinen ja kyse on elvytystoimesta. Se painaa tässä vaakakupissa nyt tällä hetkellä enemmän, mutta ei voida mitenkään sanoa, että kunnat olisivat helpossa tilanteessa neuvonta- ja avustusten myöntämistoimien osalta. Eli tähän valiokunta on halunnut, arvoisa puhemies, kiinnittää vielä erityistä huomiota.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Hallitus on lakiesityksen perusteluissa todennut, että suhdannepoliittinen tilanne on nyt sellainen, että tämän lain voimassaoloa ja samalla siis tämän avustuksen hakuaikaa on syytä jatkaa maaliskuun loppuun, ja se on aivan oikea ja hyvä havainto.

Ainut, mikä tässä hyvyydessä hieman murehduttaa, on se, että me vasemmistoliitossa teimme tämän havainnon jo silloin, kun tätä alkuperäistä lakia oltiin täällä säätämässä, mutta silloin se meidän näkemyksemme ei valtioneuvostolle kelvannut, ja niin me sitten päädyimme tilanteeseen, jossa, kuten silloin jo arvioimme, kävi niin, että syntyi suuri innostus ja syntyi kova kiire saada nämä suunnitelmat liikkeelle. Siitä seurasi se, että aika monessa tapauksessa suunnittelu oli todennäköisesti aika kiireellistä ja hätäistä. Tulos ei välttämättä ole paras mahdollinen. Tuli kiire jättää urakkatarjouksia, mikä puolestaan tarkoitti sitä, että todennäköisesti tarjoustaso on merkittävästi korkeampi kuin jos tätä vuoden loppuun kohdistuvaa kiirettä ei olisi ollut.

Niinpä voi nyt olla, että jos hallitus olisi tässä tapauksessa suostunut kuuntelemaan oppositiota, kuten se sitten joutui kuuntelemaan, niin yhteiskunnalliset säästöt olisivat saattaneet olla aika merkittäviä tai ainakin kustannusten kasvu olisi ollut pienempää kuin se nyt on ollut. Nyt pitää pitää huoli vain siitä, että kun on olemassa hyvät pykälät, niin on sitten myöskin olemassa vastaavasti rahaa, eli pitää huolehtia siitä, että rahat eivät lopu kesken, koska se voi sitten taas etenkin yksittäistapauksissa johtaa taloyhtiöt kohtuuttomiin vaikeuksiin.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Myös sosialidemokraatit olivat silloin, kun tämä suhdanneavustuslaki hyväksyttiin, sitä mieltä, että olisi alun pitäen pitänyt jatkaa 2010:n puolelle tätä käyttöaikaa. Mutta nyt onneksi hallitus on tuonut tämän esityksen, jonka valiokunnan puheenjohtaja tuossa hyvin valiokunnan puolesta esitteli.

Huolenaiheena oli silloin ja on edelleen aikatauluista johtuen se, tuleeko tässä kiireessä sutta eli säilyykö suunnittelun hyvä taso. Toisaalta sitten nyt on ainakin välttämätöntä se, että tällaiseen väliaikaiseen lainsäädäntöön liittyisi ministeriöiden puolesta, lähinnä valtiovarainministeriön puolesta, tiukka seuranta näihin kustannusvaikutuksiin.

Sitten valiokunnan puheenjohtaja otti esille tämän kuntien näkökulman. Mielestäni on kyllä aika huono asia, että kunnat joutuvat ottamaan ennalta suunnittelematta ja budjetoimatta tällaisen vastuun ja kuntien rakennusvalvonnalle ja viranhaltijoille, jotka myöntävät näitä avustuksia, tulee äärimmäisen suuri työtaakka. Toivotaan, että siitä selvitään.

Mutta kuten sanoin, jatkossa seurantatuloksia on syytä odottaa ministeriöltä. Hyvä asia on, että huhtikuun alun jälkeen suhdanneavustuslaki jatkaa rakennusten peruskorjausta 15 prosentin avustuksella silloin, kun tämä avustus on rakennusten energiatehokkuutta lisäävää. Tätä voi ainakin ympäristövaliokunnan mietintöön yhtyen pitää hyvänä asiana.

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Rakennusalahan on kautta aikojen ollut sellainen, että kun yhteiskunnassa menee lujaa, on suhdannenousu, niin myös sillä alalla menee lujaa. Mutta sitten taas vastaavasti, kun yhteiskunnassa tulee taantumavaihe, niin myös sillä alalla menee suhteellisen huonosti. Tietysti nyt, kun on ollut maailmanlaajuinen taantuma, jota historia ei tunne kuin 1930-luvulta tätä ennen, on perusteltua, että on lähdetty valtiovallan taholta tukemaan investointiavustuksilla ja nimenomaan lähinnä näitä asunto-osakeyhtiöitä, koska me tiedämme kaikki, että siellä on valtavan suuri peruskorjaustarve ollut monia vuosia, tämä on tavallaan kiihottanut tuota toimintaa. Jos ajatellaan sitä, että rakennuspuolella on työttömien määrä kasvanut tuhansilla, jopa kymmenillätuhansilla, niin näillä toimilla on hallitus myös pystynyt työllistämään tuon toimialan työntekijöitä.

Todellakin, mitä ed. Hiltunen ja valiokunnan puheenjohtaja Huovinen omissa puheenvuoroissaan totesivat, tämän järjestelmän muuttaminen kesken vuotta tietysti osaltaan tuo sitä painetta kuntiin. Mutta jos ajatellaan sitä, kuinka tämä olisi järjestetty toisella tavalla kuin tämä hallituksen olemassa oleva esitys, niin se olisi ollut vielä vaikeampi ja hankalampi toteuttaa, koska väitän, että siellä kunnissa on kuitenkin se paras tuntemus paikallisesti näiden rakennusten ja hankkeiden osalta.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Todellakin, niin kuin täällä tuotiin esille, myös sosialidemokraatit olisivat olleet sillä kannalla, että silloin kun tätä lakia ensi kertaa säädettiin, tämä määräaika olisi jo tuolloin laitettu riittävän pitkäksi, jotta näitä hakemuksia olisi saatu sisään. Silloin kun kysyttiin perusteluja tälle määräajalle, ministeriön taholta kerrottiin, että halutaan saada tämä elvytys mahdollisimman nopeasti käyntiin, ja silloin pidettiin tätä suhteellisen tiukkaa määräaikaa sellaisena kannustimena, joka saa oikeasti myös liikkeelle näitä hankkeita.

Ed. Erkki Virtanen totesi tästä kiireestä, samoin kuin ed. Hiltunen, ja tämäkin asia oli valiokunnassa kyllä esillä, että tämän kiireen johdosta ei nyt kuitenkaan saisi suunnittelu pettää. Siitä meillä on ihan riittävästi kyllä kokemuksia tässä valtakunnassa.

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa tätä kuntien tilanteen hankaluutta tämän kiireisyyden ja sitten myös tämän muuttuvan säädöspohjan johdosta. Esimerkiksi Kuntaliiton lausunnossa siteerataan erään kunnan edustajaa, joka on kertonut, että näiden hakemusten käsittelyssä koko ajan mennään riskirajoilla ja poissaoloihin ei ole varaa. Toivotaanpa nyt, että eivät erilaiset flunssat tartu näihin ihmisiin, jotka näitä hakemuksia tuolla ovat käsittelemässä.

Se, miksi kunnissa tämä työmäärä on suuri, osittain johtuu siitä, että näitten hankkeitten hakemukset ovat puutteellisia, niitä pitää tarkistella ja niitä pitää yhdessä hankkeiden toteuttajien kanssa kunnissa käydä läpi, ja tämä on myös vaikuttanut tähän työmäärään kunnissa. Myöskin Aralta saadun lausunnon mukaan sielläkin, siis Arassakin, ollaan huolissaan tästä kuntien henkilöresurssien riittävyydestä, eli, arvoisa puhemies, tämä on aivan aito huoli.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Lyhyesti vain haluan yhtyä ed. Esko Ahosen esittämiin ajatuksiin ja koen tärkeäksi, että tällä tavalla on haluttu elvyttää rakennustoimintaa ja sitä kautta edesauttaa taantuman keskellä työllisyyttä.

Esko  Ahonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti vielä ed. Huovisen huoleen ja ed. Erkki Virtasen huoleen nimenomaan tämän suunnittelun osalta. Se on kyllä todella näin, että tässä on hyvin lyhyt aika. Mutta sanotaan, että nämä hankkeet ovat hyvin pitkälle sen suuntaisia, että siellä tehdään putkipuolen remontteja, tehdään ilmastointivaihdon remontteja ja sitten toisaalta sähköpuolen remontteja ja jonkin verran sitten pintaremontteja. Elikkä sehän keskittyy näihin, jotka ovat kaikkein kovimman kulutuksen alla olleet.

Mutta toteaisin, arvoisa herra puhemies, vielä tähän lopuksi tuohon ensimmäiseen puheenvuorooni viitaten, että ensimmäisen kerran Suomen historiassa valtiovalta lähtee tukemaan rakennustoimintaa näin voimakkaasti kuin nyt on tehty. Siinä mielessä annan suuren tunnustuksen Vanhasen kakkoshallitukselle.

Yleiskeskustelu päättyi.