Täysistunnon pöytäkirja 105/2012 vp

PTK 105/2012 vp

105. TIISTAINA 6. MARRASKUUTA 2012 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys eduskunnalle talvimerenkulun palvelujen yhteisestä järjestämisestä ja yhteistyöstä talvimerenkulun palvelujen alalla Ruotsin kanssa tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvostettu puhemies! Suomi on muuhun Eurooppaan nähden saari pohjoisessa ja osin arktisilla alueilla. Pitkät etäisyytemme ja talvimerenkulku on todella mittava asia, joka meillä täällä koittaa joka vuosi. Lisäkustannuksia kansainväliseen kauppaan tuovat etenkin väylämaksujen korotukset, rikkidirektiivin soveltamisen kustannukset sekä polttoaineen hinnannousu. Yritykset pistetään aika koville merenkulun osalta, ja kun nämä talviolosuhteet vaihtelevat vuosittain jääolosuhteiden vuoksi, on hyvä, että yhteistyötä Ruotsin kanssa on tehty näitten jäänmurto-olosuhteiden osalta jo vuosia. Pohjanlahdella erityisesti tätä Ruotsin ja Suomen yhteistyötä on sovellettu, mutta nyt siitä tulee vielä syvällisempi.

On tärkeää tässä yhteistyössä se, että suomalaista talvimerenkulkua kuitenkin arvostetaan niin, että huoltovarmuus turvataan riittävällä jäänmurtokalustolla ja osaamisella Suomessa tulevaisuudessakin. Suomalaisen jäänmurron työvoima ja korkean tason osaaminen on säilytettävä Suomessa. Lähtökohdan tässä soveltamisessa täytyy olla se, että ruotsalaista jäänmurtoa käytetään lisäkapasiteettina vain silloin, kun suomalaista jäänmurtokapasiteettia ei ole saatavissa. Ja tämän täytyy olla kokonaisuudessaan lähtökohta tämän yhteistyön soveltamisessa.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä jo valiokunnan jäsen Vehkaperä varsin hyvin kertoi, mistä tässä asiassa on kysymys. Valiokuntahan käsitteli tätä varsin perusteellisesti, ja erityisesti kiinnosti se osa-alue, mikä suomalaisen jäänmurron rooli tässä on ja mitä toisaalta tällä sopimuksella saavutetaan. Mutta kävi kyllä hyvin selvästi ilmi se, että kaikkein tärkeintä meidän teollisuutemme kilpailukyvyn kannalta on se, että jäänmurto toimii mahdollisimman kustannustehokkaasti ja siten, että se palvelee meidän ulkomaanliikennettämme. On itsestään selvää, että tämä yhteistyö Ruotsin kanssa tuo meille etuja, se auttaa niissä tilanteissa, kun tarvitaan lisää kapasiteettia, joissakin tilanteissa tulee myös edullisemmaksi käyttää ruotsalaista kalustoa, joka on esimerkiksi Perämerellä useimmiten lähempänä kuin suomalainen kalusto.

Mutta aivan kuten tässä jo aiemmin sanottiin, niin valiokunnan tahto on voimakkaasti se, että tätä kotimaista jäänmurto-osaamista ja myös kalustoa kehitetään, ja tästähän on olemassa päätökset uuden laitteiston hankinnasta, ja siinä mielessä viedään eteenpäin sitä osaamista. Täytyy myös huomioida, että tämä arktinen osaaminen, joka Suomella on jäänmurrossa erityisesti, niin se on myös kansainvälisesti hyvin voimakkaasti noteerattua, ja siinä voisi olla meille myös aito vientimahdollisuus. Toki sitä nytkin jo tällä hetkellä tehdään, mutta siinä voisi olla vielä suuremmankin liiketoiminnan paikka tulevaisuudessa. Se on hieman irrallinen siitä asiasta, mistä nyt on kyse, mutta liittyy siihen, kun nyt uutta meristrategiaa luodaan, ja siinä yhtenä osana on jäänmurron kehittäminen ja vahvistaminen.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajat Vehkaperä ja Satonen erittäin hyvin kuvasivat sitä, miten tärkeä yhteistyö Suomen ja Ruotsin välillä on tässä talvimerenkulun palvelujen yhteisessä järjestämisessä ja yhteistyössä nimenomaan jäänmurron osalta, varsinkin Perämeren osalta se on tärkeää. Välillähän on tietysti ollut leutoja talvia, eivätkä jäänmurtajat ole olleet töissä, mutta kyllä niitä kylmiäkin talvia välillä tulee.

Itse kiinnittäisin huomiota siihen, että ylipäänsä tämä kokonaisrasite meidän merenkulullemme nousee rikkidirektiivin johdosta. Ainakaan, mitä tulee talviliikenteeseen, siellä kustannusten ei enää pitäisi nousta, vaan voidaan tällä yhteistyöllä myös pitää tätä kustannuspainetta alempana.

Se, mitä edustaja Satonen viittasi tuohon arktiseen osaamiseen, niin totta kai Suomella on mahdollisuudet tässä kehittyä. Meillä on laivan rakentamista ja hyviäkin uutisia nyt juuri varustamoalalta nimenomaan rakentamisen osalta, telakkateollisuuden osalta. Suomi voisi tässä olla tiennäyttäjä ja tehdä hyviä, arktisiin olosuhteisiin sopivia jäänmurtaja-aluksia. Uskon, että kun napa-alueella entistä enemmän tapahtuu toimintaa sekä energian ja muun liikenteen suhteen, niin suomalaiset voisivat tässä sitten toimia esimerkillisesti ja tuoda meille myös teollisuutta tämän osalta.

Kaiken kaikkiaan tämä yhteistyösopimus on hyvä asia.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä haluan todeta sen, että viime vaalikaudella tätä yhteistyötä alettiin tehdä — tai ei vielä kunnolla — sillä tavalla satunnaisesti, kun oli kaksi huonoa tai erittäin pahaa jäätalvea, mutta pidän tärkeänä, että tästä on päästy myös tähän ihan sopimustasolle, mutta korostan myös sitä, että kun jäänmurto on kansallisesti niin tärkeä asia, niin meillä ei ole vain yhteisiä jäänmurtosopimuksia muiden maiden kanssa, vaan on tärkeää, että meidän oma kapasiteettimme on riittävä. Silloin tietysti aina keskustellaan myös siitä, puhutaanko näistä perinteisistä murtajista vai näistä monitoimimurtajista. Tietysti yksi ulottuvuus on myös se, että niissä on aina sitä öljyntorjuntaominaisuutta mukana, jolloin saadaan tehokkaammin hyödynnettyä Suomen lähivesien kannalta tätä kapasiteettia, mitä hankitaan.

Mutta jos muistan oikein, täällä tuli jo esille se, miten talvet eivät ole keskenään veljiä. Saattaa olla, että jos on oikein leuto talvi, niin jäänmurtajat lähtevät vasta pitkällä alkuvuodesta liikkeelle, ja saattaa olla, että on vain pari-kolmesataa päivää kaiken kaikkiaan, mitä on koko jäänmurtokapasiteetti meidän omassa jäänmurrossa, ja sitten saattaa olla jopa lähes tuhat toimintapäivää, joten semmoinen ennakointi, minkä verran minäkin talvena tarvitaan jäänmurtoa, on erittäin vaikeaa, mutta tämä itse sopimus on minusta järkevä.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Erinomainen esimerkki konkreettisesta pohjoismaisesta yhteistyöstä. Pohjoismaista yhteistyötä sen parissa askaroidessa arvostellaan siitä, että ollaan liian paljon teoreettisella tasolla. Tässä on löydetty hyvä konkreettinen kohde yhteistyölle ja todella tärkeä esimerkiksi Perämeren kohdalla.

Tuossa muistelen vain, kun olin kehittelemässä kaivosyhtiöitten kanssa paria uutta kaivosta, niin keskeiseksi kysymykseksi myöskin maailmanmarkkinoille pääsyn kannalta oli se, kuinkahan hyvin tämä jäänmurto toimii tuossa Perämerellä, koska eivät maailmanmarkkinoille suuntaavat malmilastit jouda odottelemaan, että väylät aukeavat, vaan sen työn täytyy todella olla tehokasta. Siinä mielessä on hyvä, että tämmöinen yhteistyö on saatu. Nimittäin, ellei se toimi Perämerellä, niin käy niin kuin nytkin tuon Nordland-yhtiön kaivoskuljetuksissa, että lähdetään hakemaan muita reittejä, ja silloin mennään sinne Norjan satamiin.

Elikkä liikennevaliokunnassa on varmaan tehty myös tässä talossa nyt hyvää työtä, kun on tuettu ja kehitetty tällaista pohjoismaista yhteistyötä.

Yleiskeskustelu päättyi.

​​​​