Täysistunnon pöytäkirja 106/2002 vp

PTK 106/2002 vp

106. PERJANTAINA 27. SYYSKUUTA 2002 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta vuonna 2001

 

Maria Kaisa Aula /kesk:

Arvoisa puhemies! Jos ajatellaan tätä Valtiontalouden tilakertomusta eduskunnan kannalta, niin voidaan ajatella, että meillä on kaksi mahdollista strategiaa tai lähestymistapaa käsitellä tällaista kertomusta valtiontalouden tilasta viime vuodelta. Yksi vaihtoehto on tietenkin se, että vain todetaan, että tämä on perustuslain edellyttämä rutiini, joka toteutetaan ja ohitetaan mahdollisimman vähin äänin ja siitä ei varsinaisesti käydä poliittista tai seuraavan vuoden budjettiin tai asiaan vaikuttavaa keskustelua. Toisaalta toinen mahdollisuus on ottaa tämmöinen kertomus välineenä, jolla ainakin pyrittäisiin seuraamaan edellisen vuoden talousarvion toteutumista ja erityisesti edellisen vuoden talousarviossa asetettujen erilaisten tavoitteiden toteutumista niin, että tämmöiset kertomukset nähtäisiin osana eduskunnan aktiivista budjettivaltaa.

No, tämä kertomus tämmöisenään ei oikeastaan edes mahdollistakaan aktiivisen otteen ottamista tähän asiaan, vaan siihen tarvittaisiin monia uudistuksia ja parannuksia, mutta jos ajatellaan tästä muutaman vuoden tähtäimellä eteenpäin, mitä tälle asialle voitaisiin tehdä, mielestäni aktiivinen ote näihin kertomuksiin olisi parempi, koska talousarvio itsessään on muuttunut hyvin yleisluontoiseksi. Sieltä on aika vaikea saada selvää ja selkeyttä, mitä oikeastaan on yksityiskohtien osalta päätetty, ja monia asioita olisi hyvin tärkeä jälkikäteen seurata, ovatko ne eduskunnan toivomukset, päätökset, ne tavoitteet, joita on aseteltu, oikeasti toteutuneet ja millä tavalla tulosohjausperiaate toimii.

Tosiaan, kuten sanoin, tämmöinen aktiivinen lähestymistapa tällä kertomusmuodolla, mikä meillä nyt on käsiteltävänä, ei kyllä kaikilta osin ole mahdollinen. Täytyy sanoa kyllä valtiovarainministeriön kannalta myönteisenä asiana, että tämä kertomus on kyllä parantunut vuosi vuodelta, niin että joka vuosi tähän on tullut uusia osasia, jotka ovat tehneet siitä informatiivisemman ja valaisevamman. Muun muassa tällä kertaa on nyt uutena asiana valtiovarainvaliokunnankin toivomuksesta valtion henkilöstön tilaa koskeva osuus tässä kertomuksessa. Samaten talousarvion toteutumista koskevat tiedot on tässä selkeämmin kyllä esitetty kuin aikaisemmin.

Mutta ihan muutama asia siitä, mitä mielestäni erityisesti pitäisi parantaa tässä kertomuksessa, jotta se voisi toimia tämmöisenä, voisiko sanoa, tilinpäätöskertomuksena eli kertomuksena, jonka kohdalla voitaisiin aidosti käydä keskustelua edellisen vuoden talousarvion toteutumisesta.

Ehkä ensimmäinen ja keskeisin asia olisi aikataulu. Kertomuksen edellisestä vuodesta pitäisi tulla tänne eduskuntaan huomattavasti aikaisemmin kuin se nyt tulee. Nythän se tulee päällekkäin ensi vuoden budjettikäsittelyn kanssa, joten on selvä, ettei tämmöinen asia voi saada silloin tarpeellista huomiota. Ehdottomasti tämmöinen tilinpäätöskertomus pitäisi saada tänne jo kevätistuntokauden aikana, jolloin olisi mahdollista käsitellä se loppuun ennen kuin seuraavan budjetin käsittely alkaa. Tietenkin olisi hyvä myös se, että kun meillä on itsenäinen Valtiontalouden tarkastusvirasto, sillä olisi myös mahdollisuus antaa oma lausuntonsa ja arvionsa tästä kertomuksesta. Nythän tällä kertaa nämä aikataulut menevät sillä lailla vähän mullin mallin, että tilintarkastajien kertomus meillä on jo täällä käsiteltävänä mutta tilinpäätösnäkökulma tulee vasta jälkeenpäin.

Sitten muutama asia sisällöstä. Minusta tässä on se ongelma, että tämän kertomuksen linkki itse talousarvioon on aika löysä. Pitäisi seurata paljon tiiviimmin talousarvion rakenteen mukaisesti, miten asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Ongelmat sitten ovat myös talousarvioissa asetetuissa tavoitteissa. Ne ovat valitettavasti aika monen ministeriön osalta niin yleisluontoisia, että niitä ei oikeastaan voikaan seurata, ainakaan kovin yhtäpitävästi. Niitten toteutumisesta voidaan esittää hyvin monenlaisia näkemyksiä ja spekulaatioita, ja aina ei voi edes tietää, pystytäänkö ministeriön toimilla niihin asioihin edes vaikuttamaan, joita on asetettu tavoitteiksi.

Otan ihan esimerkin opetusministeriön hallinnonalalta. Siellä on asetettu tämmöiset tavoitteet muun muassa: kansallisen innovaatiojärjestelmän vahvistaminen, koulutuksen, tieteen ja kulttuurin, tietoyhteiskuntakehityksen edistäminen, nuorten elinolojen ja elämänhallinnan edellytysten parantaminen, kansalaistoiminnan tukijärjestelmien kehittäminen. Jokainen ymmärtää, että eivät nämä ole ihan semmoisia tavoitteita, joita pystyttäisiin konkreettisesti seuraamaan, ainakaan jos niille ei ole asetettu selkeitä konkreettisia indikaattoreita, tavallaan alatavoitteita, joiden toteutumista sitten voitaisiin seurata.

Sitten yksi ongelma on myös se, että aika harva ministeriö raportoi semmoisista tavoitteista, jotka eivät ole toteutuneet. Kaikki haluavat aina esittää asiat parhain päin, ja se on ehkä semmoinen inhimillinen näkökulma. Yksi semmoinen, voisi sanoa, tältä kannalta ihan myönteinen ja avoimuutta edistävä, läpinäkyvyyttä edistävä esimerkki on kyllä liikenneministeriö. Liikenneministeriö on minusta ihan reilusti todennut omassa raportissaan viime vuodelta, että tieverkon kuntoa ei pystytä pitämään sellaisena kuin on ollut tavoitteena, vaan että tieverkon kunto edelleen heikkeni ja että liikenneväylien investoinnit olivat vuonna 2001 poistoja alhaisemmat, joten asetettuja tavoitteita liikenneverkon arvon säilyttämisestä ei saavutettu. Mielestäni tämmöisiä kantaa ottavia lausuntoja pitäisi olla useammankin ministeriön osalta, jotta eduskunta sitten voisi ottaa niihin kantaa ja myöskin esittää toimenpiteitä asiantilan parantamiseksi.

Vielä semmoinen ongelma tässä sisällössä on mielestäni se, että hyvin monen ministeriön osalta esitetyt tiedot ovat lähinnä toiminnan kuvauksia ja suoritetietoa elikkä sitä, montako oppilasta on ollut oppilaitoksessa tai montako passia on tarkastettu tai montako maahanmuuttajaa on maahan tullut. Minusta suoritetieto ei kuitenkaan ole sama asia kuin tulos- tai vaikuttavuustieto tai ainakaan siitä ei voi päätellä, mikä on ollut ministeriön toimen yhteiskunnallinen vaikuttavuus, jonka eduskunnan kannalta pitäisi olla keskeisin asia. Jos ajatellaan vaikkapa työministeriötä, tiedänkin, että työministeriö on muun muassa tutkinut omien työvoimapoliittisten toimiensa vaikuttavuutta paljon enemmän kuin tästä raportista käy ilmi. Tässäkin työministeriön toimista lähinnä on keskitytty siihen, montako henkilöä on ollut erilaisten toimenpiteitten piirissä, eikä niinkään työllistävyyteen, syrjäytymisen ehkäisyyn tai työkunnon ylläpitämiseen tai muihin vaikutuksiin.

Arvoisa puhemies! Näistä korjaustarpeista niin aikataulun kuin sisällönkin osalta on ollut keskustelua valtiovarainvaliokunnan, valtiovarainministeriön ja Vtv:n kesken, ja nehän liittyvät olennaisesti tähän kertomusmenettelytyöryhmän työhön, joka on ollut täällä eduskunnassakin lausunnoilla. Itse asiassa aika hyvä konsensus on saavutettu valtiovarainministeriön kanssa siitä, että tähän esitettyyn suuntaan edettäisiin niin, että muutaman vuoden sisällä tästä kertomuksesta saataisiin ihan aito tilinpäätöskertomus, jossa eduskunta pystyisi oikeassa aikataulussa arvioimaan budjetin toteutumista, jotta sillä olisi oikeanlainen vaikuttavuus seuraavan vuoden budjetin tekoon, koska aika turhauttavaa on sekä näitten raporttien laatijoiden että meidän edustajienkin kannalta käsitellä semmoisia raportteja, jotka jäävät vain pakkopullaksi, jolla ei ole mitään merkitystä siinä päätöksentekoprosessissa.

Valtiovarainministeriön arvio on ollut, että ne ehdotukset, joita kertomusmenettelytyöryhmässäkin tehtiin tämän sisällön parantamisesta, voitaisiin täysmääräisesti toteuttaa niin, että vuodelta 2004 annettava kertomus olisi sitten aidompi tilinpäätöskertomus ja myöskin nämä aikataulut saataisiin eduskunnan kannalta tarkoituksenmukaisemmiksi.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensi tiistaina päättyy talousarvioaloitteitten jättöaika. Se on tärkeätä aikaa, mitä me nyt tässä elämme, muutama päivä vielä. Jos sallitte, hyvät edustajakollegat, hivenen ryhtyä ennustelijaksi, rohkenen sanoa ja arvioida, että ensi tiistaina perinteistä tapaa noudattaen tässä talossa jätetään talousarvioaloitteita aika paljon yleensä mutta erityisen paljon liikenneinfrastruktuuriin — sen kohentamiseen, parantamiseen — liittyviä talousarvioaloitteita. Näitä aloitteita tulevat jättämään, totta kai, opposition edustajat, mutta arvioni mukaan kasapäin niitä tulevat jättämään myöskin hallituspuolueiden edustajat, määrässä ja mitassa, joka on aivan toista määrää ja mittaa kuin on se budjettiraami, mikä liikenneinfraa varten on kirjoitettu hallituksen keltaiseen ehdotukseen ensi vuodelle.

Kun näin jo ensi tiistaista puhun, siitä, mitä silloin todennäköisesti tapahtumaan tulee, en suinkaan millään tavalla halua osoitella enkä vähätellä sitä, että edustajat ovat aktiivisia liikenteeseen liittyvissä aloitteissaan. Nyt käsittelyssä oleva asiakirja, kertomus viime vuodelta, puhuu selvää kieltä siitä, että näin pitääkin olla. Tuo asiakirja, nyt käsittelyyn tullut, kertoo selvästi ja selkeästi sen, että kansallisvarallisuutemme yksi erittäin tärkeä osa-alue rapautuu kaiken aikaa. Erityisesti tiestön suhteen näin on asianlaita. Sen kunto heikkenee. Nykytiestö ei pysty selviytymään siitä, mistä sen pitäisi pystyä, eikä edes todellakaan pysty pitämään sitä kuntoa, joka sillä tiestöllä vielä äsken oli.

Arvoisa puhemies! Hivenen tarkemmin tuohon asiakirjaan perehtyminen osoittaa, että siinä on aika kovaa tekstiä. Kerrotaan muutamilla aika konkreeteilla numeroillakin siitä, mitä näiltä osin maassa on tapahtumassa. Sivulla 126 sanotaan, että tieverkon kunto heikkenee ja että heikkeneminen kohdistuu lähinnä "alempaan päällystettyyn tieverkkoon", mikä käytännössä tarkoittaa alueellisesti maata katsoen niiden tavallisten, pienempien paikkakuntien keskusten ja varsinaisen Maaseutu-Suomen teitä, mutta ei vaan Maaseutu-Suomen vaan monta kertaa vähän pienempien keskustenkin kannalta välttämättömiä liikenneyhteyksiä. Täällä sanotaan näiden osalta suorastaan noin, että tieverkon kunto heikkenee ja vielä niin, että se painopiste heikkenemisen kohdentumisessa on äsken sanotun kaltainen.

Edelleen noilla samoilla sivuilla sanotaan, että päällystettä uusittiin viime vuonna kaiken kaikkinensa 2 370 kilometriä. Tällaisten numeroiden esille ottaminen on mielestäni perusteltua tämmöisen asian yhteydessä ainoastaan ja vain siinä tapauksessa, jos numeroilla on jokin erityinen informaatioarvo. Nyt väitän, että on. Tuon verran ainoastaan viime vuonna kyettiin päällystettä uusimaan. Jotta päällystetty tiestö pysyisi kestävällä tasolla ja kestävällä tolalla, olisi pitänyt viime vuonna päällystää 4 200 kilometriä. Käytännössä siis vain noin puolet siitä tarpeesta, mikä oli olemassa, kyettiin viime vuonna alempaa tiestöä päällystämään, päällysteitä uusimaan, kohentamaan ja kunnostamaan. Niin ikään tuo raportti kertoo siitä, miten yksityisen tien käyttäjät tämän kaiken kokevat. "Tienkäyttäjät eivät ole olleet tyytyväisiä tiestön kuntoon", tuossa raportissa sanotaan.

Arvoisa puhemies! Siellä monella muullakin mielestäni aika konkreetilla kuvauksella kerrotaan samasta huolesta, huolesta, jonka idea on se, että kansallisvarallisuutemme kannalta erittäin tärkeä varallisuussuure — perusinfrastruktuuri: tieinfrastruktuuri — ei ole sillä kunnolla, millä sen pitäisi olla ja kaiken lisäksi se heikkenee kaiken aikaa. Erityisen kärjekkäänä tällainen ilmiö näyttäytyy kaikkea sitä taustaa vasten, miten kansallisvarallisuutta on eräiden muiden kansallisvarallisuussuureiden osalta viime vuosien aikaan hoidettu.

Näitä voimavaroja Suomessa on ollut. Niillä rahoilla vaan nyt sitten rakennetaan — Saksan rautateitä ja Saksan maanteitä. Toki Saksa panee tieteeseen, teknologiaankin, hyvä niin. Se on heidän valintansa, mutta rahat ovat pitkälti alun perin meidän. En näiltä osin enempää rupea käymään keskustelua umtseista ja siinä tapahtuneista seikkailuista ja niistä kovista menetyksistä, mitä tuossa yhteydessä koettiin.

Sen verran kuitenkin palautan mieleen käytyä keskustelua vielä, että muistan erityisesti Sonera-keskustelun lähetekeskustelussa sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoron käyttäjän ed. Matti Saarisen muistuttaneen siitä, kuinka minä olin pari vuotta sitten sanonut, että jos kerran kaikki muutkin perivät jotain maksuja näistä umts-luvista, niin eikö Suomikin voisi periä ainakin jossakin muodossa. Minä en muuten esittänyt tällaista huutokauppaa, vaan kysyin sen perään, voisiko jonkinlaisten toimilupien ja vastaavien kautta Suomikin jonkun verran rahastaa.

En sano, että tässä mihinkään jälkiviisauteen tämän kummemmin on aihetta ja syytä. Nyt vaan käy niin, että Suomi todellakaan ei itse tullut saaneeksi mitään näistä asioista sen muun kansallisvarallisuutemme, perusinfrastruktuurin, tässä tapauksessa liikenneinfrastruktuurin, rahoittamiseen, mikä olisi tarvittu. Näitäkään rahoja, mitä ehkä olisi parhaimmassa tapauksessa voitu säästää, niitä nyt sitten ei säästetty, vaan ne menivät osin vieraille maille.

Arvoisa puhemies! Sillä, että tieinfran kunto heikkenee, on ollut merkittävä vaikutus myöskin yleiseen aluekehitykseen. Kun maatieteellisesti katsotaan, mihin ne suurimmat menetykset sijoittuvat ja sattuvat, havaitaan todellakin, että ne menetykset ovat niillä maantieteellisillä alueilla, jotka ovat alueellisen kehityksen edellytyksiltään ja viime vuosien alueellisen kehityksen kehityskaareltaan eniten menettäneitä, kaikista heikoimmassa asemassa olevia alueita. Kaiken lisäksi tämän asian kautta menettäneet alueet ovat niitä alueita, joille ei tule muita alueellisen kehityksen kannalta tärkeitä ruiskeita ja eliksiirisyyttä parantavia asioita.

Etten puhu nyt vain muista alueista, puhun vaikka omasta maakunnastani ja sen keskuksesta ja maakunnan muusta alueesta: Maakuntakeskukseen Jyväskylään tulee kylläkin teknologian, kehittämisen ja tutkimuksen ja vastaavia voimavaroja, jotka ovat tavattoman tärkeitä koko maakunnan kannalta, jotka vaikuttavat Jyväskylän ydinalueella jnp. Mutta kun katsotaan maakunnan keskuksen ulkopuolelle, niiden alueiden kannalta on tavattoman tärkeää perusinfrastruktuuri, liikenneinfrastruktuuri. Se heikkenee. Kun noille alueille, sinne Viitasaarelle tai Kyyjärvelle tai Kivijärvelle tai muille vastaaville paikkakunnille, ei tieteen, teknologian, tutkimuksen voimavaroja tule, niin yhteissaldo tästä kehityksen kuvasta on se, että ne alueellisen kehityksen kannalta tärkeät resurssit, jotka vähenevät, ovat olleet tärkeitä heikommille alueille, ja ne alueellisen kehityksen kannalta tärkeät resurssit, jotka lisääntyvät, ovat kohdistuneet niihin alueisiin, jotka jo muutoinkin ovat olleet vahvempia ja voimakkaampia selviytyäkseen siitä turbulenssista, missä maa ja oikeastaan Eurooppakin alueellisesti on.

Arvoisa puhemies! Näillä tällaisilla hajahavainnoilla haen oikeastaan ponnistuspohjaa sille vaatimukselle ja näkemykselle, mitä tässä esitän, sille, että kun tiistaina hallituspuolueidenkin edustajat jättävät kasapäin — miljoonien eurojen, etten sanoisi kymmenien miljoonien eurojen ja rohkenenko arvioida jopa niinkin, että jos oikein sattuu, jopa sadoin miljoonin euroin — lisäyksiä tienpitoon ensi vuodelle, että kun niin teette, niin tehkää se tosissaan, ainakin sen verran tosissaan, että joku mainittava ja merkittävä lisäys jo ensi vuodelle, vuodelle 2003, saadaan tienpitoon näin karun kuvan kääntämiseksi ja pesemiseksi vähän puhtaammaksi.

Erityinen toive, kun tämmöistä nyt esitän kaikille edustajakollegoille, tietysti tällöin mielessäni kohdistuu hyvään ystävääni ja erinomaiseen liikenneministeriin Kimmo Sasiin. Kimmo Sasi monissa asioissa hallitsee asiat, ja uskon, että hänellä on myös vääntövoimaa hallituksen sisällä. Me olemme odottaneet, milloin se voima tulee oikein voimallisesti ja reippaasti sieltä esille. Nyt ihan vilpitön toive: Jos varsinkin eduskunnasta ilmaantuu selvä tahto lisätä liikenteen resursseja ja lisätä nimenomaan tienpidon resursseja, niin minun toiveeni on, että siinä tilanteessa liikenneministeri tulisi vilpittömästi eduskunnan tueksi.

Jotenkin aistin, että tässä salissa on se tahtotila, että tämän budjetin eduskuntakäsittelyn aikaan näihin epäkohtiin me kerta kaikkiaan haemme ratkaisuja, haemme korjauksia. Jos meille tueksi silloin tulee liikenneministeri, niin sillä viestillä ja sillä näkemyksellä tulee olemaan varmasti hyvin merkittävä rooli.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi sanon vielä — nyt tietysti tässä vaiheessa puhutaan tuosta kertomuksesta ja vähän siitä, mitä ensi vuonna tapahtuu, mutta sanon lopuksi vielä sen — että keskustan eduskuntaryhmä lähtee siitä, että ei tarvita vain jonkun verran vuodelle 2003 lisää erityisesti perustienpitoon, korostan nimenomaan ja erityisesti perustienpitoon, siellä se painopisteen tarve niiden lukujenkin perusteella on kaikista suurin, vaan sen ohella keskusta sitoutuu ensi vuoden vaalien jälkeen siihen, että yhtenä erittäin tärkeänä infrastruktuurin kohentamisen alueena tulee olla nimenomaan tienpidon, sen pahimpien pullonkaulojen poistamisen, tienpidon hyödyntämisen ja käyttämisen tasapainoisen alueellisen kehityksen edellytysten luojana. Kaikessa tässä me näemme tienpidon hyvin tärkeänä ja varmasti sitoudumme siihen, että seuraavalla vaalikaudella, jos se meistä on kiinni, voimavaroja tähän tärkeään yhteiskuntapolitiikan lohkoon tullaan käyttämään lisää.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Arvostettu ed. Pekkarinen kiinnitti huomiota erittäin vakavaan asiaan. Hän on siinä oikeassa, että tiestöömme käytettävät rahat eivät riitä siihen, että tiestön kunto voitaisiin pitää nykyisellään. Tiestö on heikkenemässä. Kehitys on kyllä kovin hidasta, mitään katastrofia ei ole tapahtumassa, mutta tässä suhteessa on kyllä tärkeätä, että kiinnitetään tähän ongelmaan huomiota.

Haluan kuitenkin todeta, että jossain määrin parannusta on saatu muun muassa tämän ja viime vuoden aikana siinä, että meillä hallinnointi jaettiin Tiehallintoon ja Tieliikelaitokseen. Tieliikelaitos on selvästi parantanut tehokkuutta, ja tienpidossa muun muassa kustannukset ovat alentuneet noin 15 prosenttia. Yhtenä uutena lukuna voin todeta, jonka olemme juuri saaneet, että kun arvioitiin viime keväänä kelirikkoisia teitä, joilla liikennöiminen on vaikeaa, olevan 4 000 kilometriä, niin niitä olikin vain 1 000 kilometriä. Eli tiettyjä myönteisiäkin yllätyksiä tässä suhteessa on tapahtunut.

Ministeri on aina lojaali hallituksen esitykselle, mutta tietysti vetoan eduskuntaan, että kun täällä mietitään budjettimietintöä, siinä nimenomaan liikenteen tarpeet otettaisiin huomioon.

Markku  Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erinomaista, että ministeri Sasi oli kuuntelemassa ed. Pekkarisen kuvauksen siitä, millä tavalla meillä erityisesti alemman asteen tieverkosto on rapautumassa. Enkä ole lainkaan, ministeri Sasi, varma siitä, että ministeriössä tunnetaan se tilanne sellaisena kuin se on. On paljon sellaisia päällysteteitä, joita tänä päivänä puretaan ja palautetaan sorateiksi. Eihän tämä voi olla, arvoisa ministeri, suunta, mihin Suomen kaltainen maa on omaa infrastruktuuriaan rakentamassa. Takaan sen, että saatte vuorenvarmasti kaiken tuen sille, kun käytätte nyt oman poliittisen painoarvonne hallituksessa ja ajatte ensi vuoden budjettiin sellaisia lisämäärärahoja, jotka voidaan suhdannepoliittisestikin vielä oikein kohdentaa infrastruktuurihankkeisiin. Kohteita varmasti on erittäin paljon tarjolla.

Lopuksi, rouva puhemies, totean vain sen, että meillä liikennepolitiikan investointien painopiste on tänä päivänä väärällä suunnalla. Ei Pirkanmaa voi tänä päivänä olla se kohde, minne pitää investoida suuria, mittavia tiehankkeita. Kaakkois-Suomi EU:n ja Venäjän välisen kasvavan tavaraliikenteen alueena vaatii mittavia investointeja sekä maantieliikenteeseen että myöskin rautatieliikenteeseen. Toivoisin, että ministeriö tarkistaisi hieman tätä painopisteajattelua.

Pertti  Mäki-Hakola  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oikein liikutuin, kun ed. Pekkarinen itki krokotiilinkyyneleitä viime viikolla Pääkaupunkiseudun terveydenhuollon puolesta ja tällä kertaa sitten muun puolesta. Mielenkiinnolla seuraan, miten käyttäytyy keskustan puheenjohtaja nyt, kun hänestä tuli yhtäkkiä helsinkiläinen ja hän aikoo hoitaa Helsingin asioita. Hän on ollut tähän asti maaseudun suurin turva, mutta näinkin voidaan asioita hoitaa.

Asia on sinänsä tärkeä, mistä ed. Pekkarinen puhui, mutta valitettavasti tilanne on nyt se, että ed. Pekkarinen varmaan aikanaan omilla toimillaan johti siihen, että valtio velkaantui sillä tavalla, että meidän korkomenomme valtion lainanhoitoon ovat sitä luokkaa, että sekin suuri raha on pois käytöstä. Toisaalta ed. Pekkarisen oman puolueen edustaja oli utms-kaupoissa nimenomaan eduskunnan toimesta valvojan roolissa ja unohti sen tehtävänsä kokonaan ja nyt ollaan siinä tilanteessa kuin ollaan.

Muuten olen sitä mieltä, että Länsi-Suomen puolelle varmastikin on tierahoja tarpeen saada, ja jos kerran jotakin tapahtuu, niin minä olen tässä vaiheessa erittäin mielelläni puhumassa ja tukemassa ministeri Sasin esille ottamaa Tampereen ohitustietä, koska se palvelee myöskin Länsi-Suomen asioita. Itäsuomalaiset ovat muun muassa ykköstukialueena saaneet (Puhemies koputtaa) rekkakaupalla rahaa. Jos ei sitä sitten pystytä siellä käyttämään, niin se on heidän ongelmansa.

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Totean tässä välissä, että vastauspuheenvuoron pituus on enintään 1 minuutti!

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kertomushan on vuodelta 2001, ja vaikka liikennejaosto ja hallitusryhmät olivat jonkin verran lisänneet eduskunnan käsittelyssä määrärahoja, niin olennaisin parannushan tapahtui keväällä 2001 hallitusryhmien ja hallituksen välisissä neuvotteluissa, joissa nostettiin 50 miljoonaa euroa perustiedon rahoitustasoa. Tämä saatiin myös ensi vuoden tasoon. Liikennejaostolle vakuutettiin eilen Tiehallinnon taholta, että teiden kunnon huononeminen voidaan nyt pysäyttää.

Tämä ei tietysti riitä, vaan liikennejaosto tulee omalta osaltaan — eduskunnassahan budjetti nyt on — pyrkimään perustienpidon rahoituksen lisäämiseen. Täytyy muistaa, että yksityistiepuolella muun muassa tehdyt lisäykset ja kestävän metsätalouden rahoituslain lisäykset yhdessä parantavat myös sillä puolella tilannetta. Mutta on totta, että budjettiriihi oli pettymys. Sieltä olisi odottanut enemmän infrastruktuurin arvostamista. Näin ollen eduskunta ja hallitusryhmät tulevat varmasti budjettivaltaa myöskin tältä osin vastuullisesti tässä talossa käyttämään.

Tero Mölsä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sasi jälleen kerran ihan oikein hallituksen puolelta tunnusti, että rahoitus on riittämätön. Se on tunnustettu oikeastaan jo koko näitten hallitusten aikana, kun Lipponen on pääministerinä ollut, että rahoitus on riittämätön. Samoin hän otti esille Tiehallinnon uudistuksen, jonka yhteydessä todettiin, että tehokkuus on kasvanut, mutta samassa yhteydessä todettiin myös se, että tämän tehokkuuden myötä säästyneitä rahoja voidaan siirtää tienpitoon. Näin ei kuitenkaan ole käynyt, ja kysyisinkin: Mihin tämä on kaatunut? Kun uudistuksista sovittiin, silloin samalla sovittiin, että rahaa voidaan siirtää, ja käytännössä mahdollisuus olisi siirtää noin 40 miljoonaa euroa, mutta tämä on nyt jossakin, onko se valtiovarainministerin vai kenen takana?

Mauri Salo /kesk (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Juuri samaan asiaan kuin ed. Mölsäkin: Silloin kun Tielaitos muutettiin nykymuotoonsa, sovittiin, että voitot palautuvat kuitenkin sitten myös tienpitoon. Kysynkin: Onko nyt seuraavaan lisätalousarvioon tulossa näitä tuloutettuja voittoja niin, että tielaitokset voivat toteuttaa niitä hankkeita, joita ne ovat suunnitelleet siinä uskossa, että syksyllä rahaa tulee lisää? Esimerkiksi Turun alueen suunnitelmissa on 10 miljoonan vanhan markan hankkeet ja ne nimenomaan odottavat sitä voitonjakoa, jotta voidaan pitää yllä parempaa kuntoa.

Timo E. Korva  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Sasi tekee ehkä väärillä perusteilla johtopäätöksiä perustienpidon tasosta, jos vertaa viime kevään kelirikkorajoituksia. Silloinhan oli todellakin poikkeuksellinen, kuiva kevät ja varmaan siitä syystä ne rajoitukset olivat erityisen vähäisiä. Tosiasia kuitenkin varmaan on koko Suomen tasolla, että erityisesti alemman tason tieverkko on rapistunut. Lapin näkökulmasta on sanottava, että nämä määrärahat eivät riitä ensi vuonna yhdenkään uuden peruskorjauskohteen aloittamiseen. Se ilman muuta kasaa sitä kuormaa, joka merkitsee, että entistä suurempi osa päällysteistä jatkossa ilmeisesti pitää kokonaan poistaa jne. Se on kyllä varmaankin ja ihan selvästi yhdyskuntarakenteen säilyttämisen ja elinkeinoelämän hyvän toiminnan kannalta jatkuvaa menetystä.

Kalervo Kummola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! On aivan oikein, kuten täällä on todettu monesta suusta, että näinhän oli sovittu, että nämä Tiehallinnon säästöt siirretään takaisin perustienpitoon. Ministeri Sasi, tiedän sen, on ponnekkaasti tätä ajatusta puolustanut. Näin ei kuitenkaan käynyt valtiovarainministeriön budjettiesityksessä, ei myöskään riihessä. Eduskunnallahan on tässä viimeinen sana sanottavana.

Mutta sitten ed. Laukkaselle, entiselle pirkanmaalaiselle ed. Laukkaselle, toteaisin, että ei tuolla politiikalla kyllä asioita eteenpäin viedä, että ruvetaan syyttelemään tai esittämään jotain, että Tielaitoksen järjestys esimerkiksi uusista teistä olisi väärä. Kyllä siellä on varmasti aika hyvät tiedot, millä kannattavuusperusteella järjestys on sinne tehty, ja uskon, että kyllä Pirkanmaalla Tampereen läntinen ohitustie varmasti liikenteellisesti on suurin tukko tänä päivänä suurissa suonissa. (Puhemies koputtaa) Sen jälkeen tulee vasta tie n:o 18, joka on joka tapauksessa kesken (Puhemies koputtaa) Muurlan—Lohjanharjun kohdalla monta vuotta. Kyllä sinne ehditään sitten myöhemminkin.

Liikenne- ja viestintäministeri Kimmo Sasi

Arvoisa puhemies! Tietysti meillä kaikilla on toiveita erilaisista tiehankkeista, mutta tärkeätä on se, että pyritään priorisoimaan tiehankkeita niin, että hyöty—kustannus-suhde on keskeinen tekijä, ja tältä osin on aika hyvä konsensus siinä suhteessa, että ne, mitä me olemme esittäneet budjettiriihessä, ovat aivan samat, mitä eduskunnan valtiovarainvaliokunnan mietinnössä viime joulukuussa eduskunta hyväksyi, ja ne ovat myöskin Tielaitoksen prioriteeteissa. On tärkeätä, että tämä järjestys säilytetään. Tietysti täytyy sanoa, että ihan puhtaasti ei voida mennä hyöty—kustannus-lukujen perusteella, koska silloin se merkitsisi sitä, että tiet rakennettaisiin lähinnä vain kasvukeskuksiin, vaan kehityksen pitää olla tässä suhteessa tasapainoisempaa.

Myöskin täytyy todeta, että raja-alueille on panostettu. Nuijamaan tiejärjestelyt nyt toteutetaan ensi vuoden aikana niillä rahoilla, joiden käyttö käynnistetään ensi vuoden budjetissa.

Täällä on puhuttu paljon sorateistä. Tältä osin haluan todeta, että viime vuonna 17 kilometriä asfalttitietä muutettiin soratieksi, eli ei tämä kovin suuri ongelma tähän mennessä ole, mutta tämä on tietysti asia, josta joudutaan tulevaisuudessa keskustelemaan, mihin resurssit riittävät koko maassa näitten teitten ylläpidon osalta.

Täytyy sanoa, että kyllä tällä hetkellä tilanne on kohtalaisen hyvä, kuten ed. Rajamäki sanoi, tämän 50 miljoonan euron osalta, mutta tietysti pitää muistaa, että on sovittu vain kahdesta vuodesta ja olemme tämän tosiasian edessä sitten myöhemmin, saadaanko tämä lisäys myös jatkossa.

Mauri  Pekkarinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, ed. Mäki-Hakolalle en vastaa, muille kylläkin, ja lyhyesti muille:

Tämä keskustelutilanne on vähän erikoinen. Toisaalta on ymmärrettävää, että ministeri ja ed. Rajamäki ja monet muut toteavat, että kyllä, kyllä, huono on, mutta ei nyt ihan niin huono tämä tilanne ole jnp. Mutta aivan oikein, niin kuin ed. Rajamäki käytti hyvän puheenvuoron siinä ja myöskin ministeri, kerta kaikkiaan tarvitaan lisää resursseja nyt tässä tilanteessa. Dramaattinen totuus on se, että erityisesti alempi tieverkosto, myös päällystetty ja nimenomaan se, heikkenee, ei kyetä siihen uusimiseen, mitä tarvittaisiin, ja tähän tarvitaan selvästi korjaus. Minusta, arvoisa puhemies, korjauksen saamisen ainekset kyllä äskeisissä puheenvuoroissa tulivat esille.

Kun ed. Rajamäki sanoi, että riihi oli pettymys, minusta se implikoi sitä, että Rajamäki on valmis täällä taistelemaan selvän korjauksen puolesta, ja ministeri täällä todistaa, että ei ole estettä hänen tuelleen, jos eduskunta tahtoo. Minusta, arvoisa puhemies, tämä on ollut hyvä keskustelu. Olemme tunnistaneet ongelman, ja täällä nyt hallituksenkin kammareista tulee ymmärtämystä tälle keskustan vaatimukselle, että kerta kaikkiaan tähän ongelmaan pitää kajota.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan samoin kuin ed. Rajamäki totesi, myös Kaakkois-Suomen tiepiirin osalta on vakuutettu, että perustienpidon osalta nykyinen taso pystytään säilyttämään, mutta pienempiä hankkeita tällä rahoitustasolla ei pystytä käynnistämään. Kaiken kaikkiaan tulevaisuudessa tietenkin uudet hankkeet, kehittämishankkeet, ovat se iso kysymys, koska jo tehdyt hyvät päätökset syövät liikkumavaraa tulevina vuosina.

Johtopäätös on se, että infrapuolella tarvitaan sen suuruinen tasokorotus, jota jo edellisellä hallituskaudella ministerivaliokunta esitti ja jota esimerkiksi Kaakkois-Suomen kansainvälisen liikenteen mutta ennen kaikkea vientiteollisuuden, meidän kasvuveturimme, tarpeet edellyttävät. Tarpeita on monella saralla, ja tasokorotusta kyllä tarvitaan.

Kari  Rajamäki  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tieliikelaitoksen perustamisen yhteydessä tehtiin hallitustason periaatepäätös voiton tuloutuksen käyttämisestä tiepuolelle, ja eduskunta edellytti viime keväänä lisäbudjetissa tätä samaa. Meidän on pidettävä nyt siitä huoli, että ne rahat eivät mene pelkästään esimerkiksi ratapuolelle. Tämä asia on nyt tietysti katsottava tarkkaan jo tulevassa syksyn lisäbudjetissa.

Mutta tällä hetkellä on erittäin tärkeätä, että eduskunta tosiaan arvioi infraministerityöryhmän korissa olevien hankkeiden edistämistä. Meillähän on eduskunnassa ministeriön kanssa yhtäpitävä kanta, ja nyt arvioidaan näiden hankkeiden toteuttamista. Se ei ole mielestäni mahdoton asia, koska kehittämishankkeiden volyymi megahankkeet pois lukien on laskemassa ja tällöin asia voidaan arvioida uudelleen. Siellä takana on erittäin perusteltuja muitakin hankkeita: Vt 2, Jyväskylä—Kirri—Savonlinna. On monia hankkeita patoutunut nyt tähän tulppaan, kun ei pariin vuoteen ole tapahtunut oikeastaan mitään. Siksi asia on otettava vakavasti esille.

Tero  Mölsä  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tielaitosuudistus oli todella merkittävä ja iso uudistus, jossa myös henkilöstö joutui uusien asenteiden ja jopa työtehtävien eteen. Sen takia pidän jopa pienenä petoksena sitä, että lupaus, joka silloin annettiin, on jätetty toteuttamatta.

Ministeri Sasi ei ehtinyt nyt vastata, mutta olen kuullut, että toteamus, että ministeri Sasi todella ajaa sitä asiaa, varmasti pitää paikkansa, mutta nyt näyttää siltä, että asia on jäämässä eduskunnan haltuun ja eduskunta täällä hoitaa sen nyt. Kun jaoston puheenjohtaja ed. Rajamäki puhui samasta asiasta, niin nyt kyllä katseet kääntyvät vahvasti sinne, että tämä asia sitä kautta hoidetaan.

Olavi Ala-Nissilä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Voi lämpimästi yhtyä ed. Pekkarisen puheenvuoroon.

Ensinnä lyhyt kommentti budjettiriiheen. Siellähän loppuvaiheessa tehtiin tällainen koplaus eli kolme tiehanketta: Tampereen ohikulkutie, Varkaus—Joroinen ja sitten Kasitie Raision kohdalla. Mielestäni tämä koplaus oli väärin. Kun rahat eivät riittäneet kolmeen suureen hankkeeseen, olisi pitänyt nyt kerta kaikkiaan vihdoinkin tämä Raision kohta Vt 8:lla hoitaa, joka on ylivoimaisesti liikenneturvallisesti vaarallisin kohta, joka on siellä vuosikymmenen jo odottanut vuoroaan ja joka estää alueen kehityksen. Kannattaa mennä käymään sinne Kustavin risteykseen — ministeri Sasillakin on siellä mökki vuokralla jossain — ja kannattaa jälleen kerran tutustua.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee tähän kertomukseen, haluan yhden tärkeän kehittämisajatuksen tässä todeta, mikä liittyy tähänkin keskusteluun. Olisi hyvä, jos tässä voitaisiin tarkastella valtion menojen alueellista jakautumista. Aikanaan silloin, kun pankkituki oli esillä, todettiin, että pitäisi tarkastella, mihin tämä raha oikein menee. Se tuli pitkälti tänne Aleksanterinkadulle muutamaan paikkaan ja maakunta maksoi senkin harjoituksen hyvin pitkälle. Tässä pitäisi tierahoista te-keskusten kanssa katsoa, miten ne menevät maakunnittain ja seutukunnittain, ja saada sellainen hyvä tieto eduskunnalle, miten valtion varoja alueellisesti käytetään. Se olisi varmaan mahdollista, ja teen tällaisen esityksen.

Kertomuksessa todetaan selkeästi, että tieverkon kunto heikkenee, vaikka toimenpiteisiin käytettiin edellisvuotta enemmän rahoitusta, ja kunnon heikkeneminen kohdistui lähinnä alempaan päällystettyyn tieverkkoon. Tässä ei erikseen, arvoisa puhemies, mainita yksityisteitä, mutta en nyt voi olla niitäkään mainitsematta. Yksityisteiden avustuksiin tuli nyt ainoastaan köyhän ainoa yksi miljoona lisää rahaa. Kuitenkin Maaseutupoliittisessa ohjelmassa, joka julkistettiin aikanaan näyttävästi, luvattiin palata vanhalle tasolle, joka olisi edellyttänyt aivan toisia lukemia. Nyt yksityistiet ovat itse asukkaiden ja kuntien kontolla ja myöskin niitten kunto heikkenee.

Eilen julkistettiin Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen taloustutkimus. Siinä lähdettiin siitä, että nyt kannattaisikin työllisyysnäkökulmasta laittaa joitakin infrastruktuuri-investointeja liikkeelle ensi vuonna. Tähän näkemykseen voi yhtyä, sillä jos voidaan työllisyyttä parantaa, eihän se ole valtiontalouden kannalta välttämättä ollenkaan huono asia. Todella toivon nyt, että valtiovarainvaliokunnassa voidaan vastata tähän liikenneverkon rapautumishaasteeseen ja saada jotakin myönteistä tässä suhteessa aikaan.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti totean vielä sen, että liikenteeseen totta kai liittyy se — ja niinhän tässäkin todetaan — että liikkuminen on Suomessa tänä päivänä kallista. Meillä talousarviossa on nyt bensiini- ja dieselverojen korotus. Bensaveron korotuskin merkitsee sitä, että 80 euroa vuodessa on yhden auton keskimääräinen verorasituksen kasvu. Lisäksi siellä on riittämättömät joukkoliikennemäärärahat. Tiedämme myöskin, että EU:n direktiivi dieselpolttoöljyn osalta uhkaa tuoda kasvupaineita, jos Suomi ei siinä tiukasti hoida asioitaan. Autoverotuksen osalta ajauduttiin tilanteeseen, jossa ei pystytä tekemään mitään. Hallitus siirsi asian seuraavaan eduskuntaan, ja se johtaa nyt siihen, että Suomessa säilyy EU:n vanhin autokanta, ei tapahdu mitään järkevää uudistusta ympäristönäkökulmastakaan lähtien.

Arvoisa puhemies! Tämä Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta, niin sanottu Tilakertomus, kertoo paljon siitä, mitä on tapahtunut kertomusvuonna 2001. Todella yksi painopistealue tälle eduskunnalle ja tälle budjettikäsittelylle on ilman muuta infrastruktuurihankkeet.

Hannes Manninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pekkarinen puhui täällä täyttä asiaa ja kalliita sanoja, niin kuin meillä päin tavataan sanoa.

Mitä tulee tähän kertomukseen ja sen kehittymiseen, niin siinä on hyvinkin paljon myönteistä kehitystä, mutta eräs asia, jolle toivoisi vakavaa huomiota jatkossa, on se, että budjetin alueellisten vaikutusten arviointia kehitettäisiin ja myöskin itse budjetissa entistä enemmän tuotaisiin alueelliset vaikutukset esiin.

Tämän jälkeen puutunkin tähän keskeiseen kysymykseen, joka on ollut esillä, eli infrastruktuuriasiaan.

Kun lakia muutettiin ja Tielaitosta uudelleenorganisoitiin liikelaitoksen muotoon, silloin nimenomaan päätettiin ja lakiakin muutettiin niin, että alemman asteisesta tieverkosta pidetään huolta. Sitä lupausta ei ole mielestäni riittävästi lunastettu, ei myöskään yksityisteiden osalta.

Mitä tulee näihin tienpidon kehittämishankkeisiin, niin niissä on kyllä paljon korjattavaa. Ministeri Sasin osalta on sanottava, että hän on ollut suhteellisen lyhyen aikaa ministerinä eikä hänen osaltaan voida moitteita kovin paljon esittää, vaan tämä on seurausta pitempiaikaisesta kokoomuslaisesta liikennepolitiikasta. Kun me katsomme varojen käyttöä, voi todeta, että ei voida pitää järkevänä sellaista tilannetta, että eräitä hankkeita jätetään kesken roikkumaan. Valtatie 6:lla Kouvola—Koskenkylä on tällainen hanke ja Kemi—Tornio-alueella E4, joka on myöskin Valtatie 21. Nämä hankkeet on kylmästi keskeytetty ja jätetty oman onnensa nojaan. Näiden hankkeiden osaltahan edellinen liikenneministeri Heinonen selkeästi ilmoittikin, että kun on arvioitu väärin kustannukset, niin liikenneministeriö rankaisee Tielaitosta. Minusta liikennepolitiikka ei ole mitään rankaisupolitiikkaa. Rikoslaki on sitä varten eivätkä valtion budjettiasiakirjat ja liikennepolitiikat.

Kun nyt syksyn lisäbudjettiin Tielaitoksen johtokunta esitti uudelleen yksimielisesti, lukuun ottamatta liikenneministeriön edustajaa, että Koskenkylä—Kouvola-hanke ja Kemi—Tornio-hanke rahoitetaan, niin liikenneministeriössä tiettävästi jälleen tyrmättiin tämä asia. Tästä näyttää muodostuneen arvovaltakysymys liikenneministeriön ja Tielaitoksen johtokunnan välillä. Tämä ei ole minusta asianmukaista politiikkaa. Tällainen nokkapokka saa loppua valtion keskeisten elinten välillä, ja toivon, että ministeri puuttuu tähän tilanteeseen, viheltää pelin poikki, hoitaa nämä hankkeet loppuun ja antaa kunniallisen kuvan valtion liikennepolitiikasta.

Kyllä ihmettelee se miljoonien turistivirta, joka meidänkin alueellamme kulkee, kun nähdään, että jokien rannalle, Kemijoen kahden suuhaaran rannalle, on kasattu valtavat maaröykkiöt, jotka vuosikausia odottavat, kasvavat rikkaruohoa ja odottavat hankkeen toteutumista. Olenkin sanonut, että jos sitä ilkeä haluaisi olla, niin voi sanoa, että se on kokoomuslaisen liikennepolitiikan rappion muistomerkki Kemijoen varrella. Siellä asukkaat eivät hyväksy tällaista politiikkaa. Niin kuin sanoin, ministeri Sasia ei voi tästä syyttää, tämä on alkanut aikaisemmin. Hänelle voi esittää ainoastaan vetoomuksen nyt, että hän panee nämä asiat kuntoon, hoitaa keskeneräiset hankkeet loppuun ja sen jälkeen osoittaa rahoitusta uudelle.

Mitä tulee Tampereen ohitustiehen, olen sielläkin päin liikkunut ja haastatellut kuntien edustajia ja pidän kyllä sitä tarpeellisena, eikä minulla ole mitään vastaan, että myöskin siihen hankkeeseen kohdennetaan varoja. Kyllä siellä on todellinen pullonkaula liikenteessä.

Jyri  Häkämies  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Manninen nosti esille kaksi tärkeää hanketta, jotka aivan niin kuin hän totesi, uhkaavat jäädä kesken. Mitään ei ole keskeytetty, vaan myöntämisvaltuuksien ja todellisten kustannusten välille syntyi gäppi, mutta on hyvin tärkeätä, että tähän asiaan vielä nyt tämän budjettikäsittelyn yhteydessä palataan ja nämä yhteydet saadaan tehtyä kerralla kuntoon. Uskon ja toivon, että kun keskusta esittelee oman varjobudjettinsa tässä lokakuun lopussa, niin siellä on myöskin merkittävät osoitukset tähän liikenneinfraan ja myöskin keinoja rahoituksen hoitamiseen.

Markku Laukkanen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! On erittäin hyvä, että ed. Manninen otti esiin tämän todellisen häpeätahran. Häpeätahra liikenne- ja viestintäministeriön politiikassa ovat tällaiset merkittävät kansainvälisen liikenteen väylät: Kemi—Tornio, Koskenkylä—Kouvola. On erittäin huonoa hallintokulttuuria, että käynnistetään mittavat hankkeet ilman, että on rahoituksen osalta varmuutta, että ne viedään johdonmukaisesti loppuun. Se on tavattoman huonoa hallintokulttuuria, ja olen aivan samaa mieltä, että ministeri Sasi on nyt sillä paikalla, että hän voisi viheltää tämän pelin poikki, tuoda lisäbudjetissa määrärahat kumpaankin. Koskenkylä—Kouvolan osaltahan se on 10 miljoonaa euroa, en tiedä, mitä on Kemi—Tornion osalta, mutta ilmeisesti juurikaan ... (Ed. Manninen: 7 miljoonaa!) — Ei ainakaan tuota enempää.

Ongelmahan on, rouva puhemies, siinä, että jos nämä muut hankkeet viedään loppuun ja nämä pätkät jäävät toteuttamatta, jokainen tietää, että sittenhän näiden hankkeiden toteuttaminen vasta maksaa, koska uudelleen joudutaan avaamaan työmaa. Sen takia olisi nyt ollut hyvä kunnioittaa Tiehallinnon omaa esitystä tässä asiassa ja edetä sillä aikataululla, mitä Tiehallinnossa oli suunniteltu. (Ed. M. Salo: Ja edistää työllisyyttä!) — Myöskin siinä mielessä.

Seppo  Kääriäinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Nämä kertomuksethan täytyisi ottaa todella vakavasti hallituksen ja eduskunnan puolella. Joskus tulee semmoinen olo, että kertomuksia tehdään, kun sellainen tapa on, että kertomuksia on tehtävä.

Ed. Aula avasi tämän keskustelun oikein korostamalla tämän aikataulun järjestämistä sillä tavalla, että syntyy todellinen kytkentä kertomuksen viestien ja sitten aina sen seuraavan vuoden budjetin rukkaamisen, budjetin linjoituksen ja tarkistusten, välillä. Tämä kytkentä on minusta aivan olennainen asia.

Täällä avautui keskustelu liikenneministeriön ongelmista. Tämä sivu 26 on kyllä todellinen laiskanläksy ajatellen koko hallitusta sen suhteen, mikä on liikenteen infran tilanne ollut ja tänäkin päivänä on tietyistä parannuksista huolimatta. Täällä viitattiin päällysteisiin, siltojen kuntoon jne. On olennaista, että nyt tämä viesti, joka täällä on, rekisteröidään, kun tehdään tänä syksynä täällä ensi vuoden budjettiin liikenneratkaisuja.

Kun täällä keskustelussa ed. Rajamäki ja ed. Sasi ovat molemmat antaneet joko suoria taikka puolittaisia lupauksia, niin ottaen huomioon molempien lupauksen antajien asema ja vielä tällainen edustajien ponnekkuus on kyllä lupa odottaa, että tarkistuksia tulee syksyn mittaan liikennemäärärahoihin, liikenneinvestointeihin, eduskuntakäsittelyn yhteydessä.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on jo hyvin voimakkaasti puututtu tähän liikenneinfraan, rahojen riittämättömyyteen ja erityisesti tieverkon heikkoon tasoon ja rappeutumiseen. Erityisenä huolenaiheena voi osoittaa viime vuoden osaltakin sen — ja sitä voi perustella sillä, että esimerkiksi Valtatie 8 on suunnitteluissa ollut valmiina jo monta monituista vuotta — että viime vuonna säädettiin erillislaki, jotta tämä hanke voitiin lykätä pari kolme vuotta eteenpäin. Tämä ei voi olla järkevää taloudenhoitoa.

Toisaalta myös sitten voidaan katsoa ja kysyä näiden liikennehankkeiden toteuttamistehokkuuden perään. Esimerkiksi E18-tie on pilkottu moneen eri osaan ja monen vuoden, lähes 15 vuoden, ajalle. Näin saadaan aikaan todella suuria kustannuksia, koska mitä nopeammin asioita viedään eteenpäin, mitä suurempia urakkakokonaisuuksia on, sitä helpommin tietenkin saadaan myös asianmukaisia tarjouksia mahdollisesti myös kansainvälisiltä markkinoilta.

Eli kyllä tässä tiestössä ja Tiehallinnossa ja myös päätöksenteossa on edelleen aika paljon korjaamisen varaa. Toivottavasti nyt sitten täällä nämä ministerin lupaukset ja itse asiassa yllytykset eduskunnan suuntaan, että toimikaa aktiivisesti, johtavat siihen, että sitten voidaan saada lisää rahaa. Se on hyvä näin.

Toinen asia on sitten tietenkin tämä KTM:n puoli, t&k-rahojen osuus. Siellä ei ole myöskään osoitettu viime vuonna riittävästi rahoja, ja tämän vuoden osalta tilanne on vieläkin heikompi.

Tuija  Nurmi  /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Nythän kun tämä Hallituksen kertomus valtiovarain hoidosta ja tilasta on tässä lähetekeskustelussa, on mielenkiintoista nähdä, minkälaisiin toimenpiteisiin sitten tämä käsittely todella johtaa. Tämä on erittäin mielenkiintoista luettavaa, ja sitä voi lämpimästi suositella kaikille.

Tämän vuoden budjetissa asiantuntijoiden mukaan kunnat saavat kuitenkin 126 miljoonaa euroa lisärahaa, mutta näyttää silti kuitenkin siltä, että kunnat tarvitsevat jatkossakin edelleen lisää muun muassa harkinnanvaraista avustusta ja nähtävästi enemmän kuin budjetissa on arvioitu. Mutta kuinka asia ratkeaa, se nähdään sitten myöhemmin tänä syksynä.

Muista asioista haluaisin mainita, että autoveron tuotto vuodesta 2000 vuoteen 2001 laski 13 prosenttia. Autokauppa ei ole oikein ottanut käydäkseen, ja varmasti seuraavakin hallitus joutuu painiskelemaan autoilun ja autoverotukseen liittyvien asioiden kanssa toden teolla.

Vielä muutama luontoon liittyvä asia.

Sitä ei ole kyllä tässä kertomuksessa mainittu, mutta mitä olen asiantuntijoiden kanssa puhunut, lintuvesien hoitoon ei ole riittävästi varoja ollut käytössä. Toivon, että se voidaan kuitenkin korjata tulevaisuudessa, koska ruohottuvat lahdet eivät tietenkään linnuille asianmukaisia olosuhteita takaa.

Myös nämä myrskyt ovat nyt Euroopan tulvien kohdalta tärkeä asia. Sivulla 68 niitä käsitellään, ja toivonkin, että niihin paneudutaan hyvin, koska myös meillä Suomessa on poikkeuksellisia sääolosuhteita, muun muassa kylmyys, myrskyt merellä ja metsien tuhot, esimerkiksi trombit.

Olen tyytyväinen, että tässä kertomuksessa on mainittu myös alueellemme tullut Asehallintokeskus, joka on Riihimäellä, mikä on positiivista meidän vaalipiirimme alueella.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Rouva puhemies! Vielä muutama havainto parin muun pääluokan osalta; täällähän on liikenne- ja viestintäministeriöstä puhuttu.

Kauppa- ja teollisuusministeriön hallinnon alalta haluan nostaa esiin tutkimus- ja kehitysmäärärahakysymyksen ja teknologiapolitiikkakysymyksen, jotka ovat tavallaan Suomen kilpailupolitiikan kannalta äärimmäisen merkittäviä ja liittyvät myöskin alueellisen elinkeinopolitiikan vahvistamiseen.

Nythän on käynyt näin, että yritykset ovat nostaneet johdonmukaisesti viime vuosina vuosi vuodelta tutkimus- ja kehitysmäärärahojen osuutta ja panostuksia, mutta julkinen rahoitus suhteessa bkt:hen t&k-panostuksena on pysynyt neljä vuotta samana, ja tästä on esimerkiksi Tekesin ja Valtion teknisen tutkimuslaitoksen sekä tiedeneuvoston taholta annettu tavattoman vakavia huomautuksia, että tässä olisi korkea aika nyt tehdä merkittävä tasokorotus, koska tässähän tavallaan investoidaan huomiseen, luodaan huomisen tuloa.

Sen takia, jos me haluamme säilyä johtavana innovaatiomaana, johtavana tutkimus- ja kehityshankkeita tuottavana maana, johtavana teknologiamaana, niin silloin on kerta kaikkiaan tasokorotusta pyrittävä lähivuosina tekemään. Tämä on tavallaan jo noteerattu tässä kertomuksessa vuodelta 2001, ja ongelma ensi vuoden budjetin osalta näyttää vain pahenevan.

Toinen havainto, rouva puhemies, liittyy asunto- ja ympäristöministeriön vastuualueelle ja ennen muuta tämän yhtenäislainajärjestelmän ongelmiin, joihin kiinnitetään huomiota jo tässä ja joiden osalta on vielä esimerkiksi vanhojen aravalainojen 7 miljardin markan lainakanta kokonaan uudistamatta ja hoitamatta. Tästä on tulossa vakava este sekä uustuotannolle että ennen muuta myöskin vanhojen aravarahoitteisten talojen peruskorjaukselle. Nyt on myöskin tilanne sellainen, että aravakorko ei tänä päivänä pysty edes kilpailemaan markkinaehtoisten korkojen kanssa, ja siksi kysyntä aravarahalle ja tällaiseen sosiaaliseen yleishyödylliseen asuntotuotantoon on vaarantumassa. Tässä olisi erittäin tärkeä hanke, johon mielestäni hallituksen pitäisi tuoda uusia esityksiä vielä tämän vaalikauden aikana.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä on puhuttu tiemäärärahoista. Haluan kiinnittää kaikkien teiden mutta ennen muuta yksityisteidenkin osalta huomiota siihen, että olemassa oleva infrastruktuuri elikkä tiestö rapistuu, ellei peruskorjaukseen ja kunnossapitoon osoiteta riittävästi rahaa, ja myöhemmin kuntoon saattaminen tulee kohtuuttoman kalliiksi, ellei välttämättömiä töitä pystytä tekemään silloin, kun niiden tarve on.

Keskustelu päättyy.