Arvoisa puhemies! Kun me sosialidemokraatit olimme hallituksessa, asetimme tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa. Me onnistuimme tuossa tavoitteessa ja menimme jopa sen ylikin. (Välihuutoja) Nykyinen keskusta—kokoomusjohtoinen hallitus, teillä ei ole selkeää työllisyysohjelmaa, ette ole asettaneet itsellenne konkreettista tavoitetta. Me kuulemme nyt päivittäin irtisanomis- ja lomautusuutisia. Tämä työttömyysuhka koskettaa jo tuhansia suomalaisia ihmisiä, ja hallitus seuraa lähinnä vain katseella, mitä markkinoilla tapahtuu. Nyt tarvittaisiin laajaa yhteistyötä, sitä, mitä me demarit esitimme jo kunnallisvaalien alla, jotta torjumme 1990-luvun kaltaisen suurtyöttömyyden. Nyt ei pelkkä veroelvytys riitä. Tarvitaan toimia, joilla käynnistetään asuntojen rakentamista, teollisten työpaikkojen luomista, teiden ja ratojen kunnossapitoa, ja myös kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon palveluihin pitäisi osoittaa lisää rahaa. Millä työtä suomalaisille? Kysynkin:

Milloin hallitus aikoo ihan oikeasti herätä riittävän kunnianhimoisiin kansallisiin toimiin ryhtymiseen ja ottaa hallitukselle kuuluvan vastuun työllisyyden hoidosta laman torjumiseksi?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! On tietysti kunnioitettava yritys kääntää tämä kansainvälinen taantuma, jotkut puhuvat jopa kansainvälisestä lamasta, yksittäisen jäsenmaan hallituksen piikkiin. (Ed. Skinnari: Kyllä Suomi riittää!) Mutta oma hallituksemme vastaa siitä, mitä Suomessa tapahtuu. Tässä tarkistettiin juuri tilastoja. Tuo 100 000 oli hyvä tavoite. Vuoden 2003 keväästä meillä on nyt 158 000 työpaikkaa enemmän kuin silloin ja 30 000 yritystä enemmän, eli nämä viime vuodet ovat olleet myönteistä aikaa. Yrittäjyyden kautta on luotu Suomeen työpaikkoja. Nyt olemme menossa, ja olemme jo taloudellisesti paljon vaikeammassa tilanteessa, lomautusuutisia tulee.

Hallitus käynnisti jo budjettiriihessä esityksiä, ja hallitus toivoo, että ne menevät eduskunnassa lävitse. Lisäbudjetissa toimintaa jatketaan, ja kuten on aikaisemmin kerrottu, ensi viikolla annettavassa budjetin täydentävässä esityksessä tulee lisätoimia. Tulemme työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvottelemaan, minkälaisia yhteisiä toimia erityisesti aiheissa, joissa tarvitaan kolmikantaa, tehdään. Voidaan olla varmoja siitä, että ensi vuoden alkukuukausina tämä toiminta jatkuu, koska tämä tilanteen kuva oikeastaan kehittyy ja muuttuu jatkuvasti ja meidän pitää hyvin aktiivisesti kaikilla rintamilla toimia työpaikkojen säilyttämiseksi.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Tilanne on tietenkin huolestuttava irtisanomisten ja lomautusten tullessa sitä tahtia kuin tällä hetkellä. Kuitenkin meidän omien työ- ja elinkeinoministeriön ennusteiden mukaan meillähän on hyvä lähtökohta työllisyydessä, julkinen talous on hyvässä kunnossa, ja eri arvioiden mukaan on lähdetty siitä, että bruttokansantuote kasvaa 2009 noin 0,5 prosentilla. Tästä lähtökohdasta lähtien tämä merkitsisi, että työllisyys vähenee noin 30 000 hengellä, ja koska työvoima joustaa, niin työttömyys lisääntyisi ehkä 10 000—15 000. Tämä osoittaa ehkä kuitenkin sitä, että ennusteiden tekeminen tällä hetkellä on erittäin vaikeaa. Kaikki on voimakkaassa muutoksessa.

Arvoisa puhemies! Valtion oma henkilöstö- ja työllisyyspolitiikka ei sovi nyt lainkaan tähän tilanteeseen. Tuottavuuden parantaminen on toki sinänsä tärkeä asia, mutta nyt porvarihallitus on kääntänyt tässä suunnan aivan toiseksi kuin oli tarkoitus. Te olette tehneet tuottavuusohjelmasta pelkän henkilöstön vähentämisohjelman.

Ministeri Cronberg oli ilmeisesti lukenut sosialidemokraattien vaihtoehdosta, kun te vaaditte työvoimahallinnon virkailijoitten vähentämistä tässä tilanteessa. Hehän tekevät tärkeää työtä. Miksi te ette samalla vaatineet koko tuottavuusohjelman pysäyttämistä, koska se ei todellakaan sovi tähän tilanteeseen. Tätä mieltä ovat muuten olleet suurin osa niistä valiokunnista, jotka ovat käsitelleet hallituksen esitystä. Me tiedämme nyt, että pitäisi pysähtyä arvioimaan tilannetta, mikä on tilanne työsuojelutehtävissä olevien kohdalla, vankiloiden henkilökunnan määrässä, yliopistoissa, työvoimahallinnossa, poliisi- ja Rajavartiolaitoksessa. Nämä ovat valtion ydintehtäviä.

Arvoisa pääministeri, tuottavuusohjelman nimissä laitatte työntekijöitä kilometritehtaalle ja ulkoistatte palveluita, jotka tulevat kalliiksi veronmaksajille. Eikö nyt olisi oikea hetki keskeyttää niin sanotun tuottavuusohjelman nimissä kulkeva valtion henkilöstön vähentämisohjelma?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelman kaikki keskeiset periaatteet, sen tavoitteet, lähtökohdat, asetettiin edellisessä hallituksessa. (Ed. Gustafsson: Edellytimme, ettei irtisanota henkilöstöä, se oli meidän ehtomme!) Silloin perusvalmistelutyön tekivät kaksi sosialidemokraattista valtiovarainministeriä. Kaikkien näiden keskeisten tavoitteiden, jotka silloin asetettiin, puolesta toimitaan. Eli me tarvitsemme aitoa tuottavuusohjelmaa. Sen tarkoituksena ei ole henkilöstön vähentäminen vaan tuottavuuden parantaminen. (Ed. Laitinen: Tämä hallitus lisäsi henkilöstön vähennysvaikutusta merkittävästi!)

Arvoisa herra puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö tunnustaa, että ensi vuonna työttömiä tulee arvion mukaan lisää 30 000. Ensi vuodeksi hallitus on kuitenkin esittänyt työllisyysmäärärahojen vähentämistä ja hallituksen oma rakas Sata-komitea askartelee työttömyysturvan leikkausten parissa.

Aikooko hallitus tuoda sellaisen budjetin täydennysesityksen, joka sisältää tuntuvan työllisyysmäärärahojen lisäyksen, mittavan panostuksen perusrakennehankkeisiin ja rahoituksen varmistamisen pk-yrityksille, jos talouskriisi häiritsee normaalia yritysrahoitusta?

Pääministeri Matti Vanhanen

Herra puhemies! On jo aikaisemmin kerrottu, että täydentävässä esityksessä, joka siis annetaan ensi viikolla, tullaan erityisesti keskittymään kahteen aiheeseen: työllistävän rakennustoiminnan edistämiseen ja yritystoiminnan ja viennin rahoittamisen edistämiseen. Näitä molempia valmistellaan.

Ylipäätään tässä varautumisessa laskusuhdanteeseen keskitytään toimenpiteisiin, joilla pyritään kaikin keinoin hillitsemään ja ehkäisemään työttömyyden kasvu. Siksi tähän liittyvien toimenpiteiden pitää olla ensisijaisia. Jos ei tässä onnistuta ja työttömyys kasvaa, niin sitten erilaisiin menoihin, jotka ovat ikään kuin seurauksina tästä epäonnistumisesta, pystytään palaamaan sitten, kun sen tarve on. Mutta nyt pitää voimavarat kohdistaa elvyttäviin toimiin, joilla saadaan pidettyä työllisyys mahdollisimman korkealla.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Haluan korjata erehdyksen. Työttömyyden ei ole arvioitu lisääntyvän 30 000:lla, vaan työllisyys vähenee 30 000:lla, siinä on joustoja.

Mutta haluaisin kommentoida tätä varautumista. Työpolitiikassa olemme varautumassa siihen, että työttömyys lisääntyy. Koulutus on nyt erittäin tärkeä. Laskusuhdanteen aikana on tärkeätä, että lomautetut koulutetaan, että työttömät koulutetaan. Tässä tarkoitus on nimenomaan lisätä koulutusrahoja.

Toinen kysymys on se, että meillä on paljon osaavaa työvoimaa, joka nyt on irtisanomisuhan alla tai lomautettuna. Myös starttirahaa yritysten perustamiseen tullaan tukemaan siten, että nyt on mahdollista perustaa yritys, joka sitten nousukauden aikana pystyy lisäämään työllisyyttä ja hyvinvointia Suomessa.

Arvoisa puhemies! Kysyn arvoisalta pääministeriltä: Tämä hallitus näyttää kauppojen aukiolon vapauttamisen lisäksi vapauttavan myös vangit vankiloistaan ja esittävän lakkautettavaksi vankiloita alueilla, joissa kärsitään kovasta rakennemuutoksesta ja työttömyydestä jo nyt tänä päivänä.

Aikooko hallitus uuden aluepoliittisen linjauksen mukaisesti lyödä lapun luukulle esimerkiksi Kainuussa Pelson vankilaan, kun juuri annettiin mittava rakennemuutostukipaketti Kainuulle?

Mitä valtio alueellistamistoimin tuo vasemmalla kädellä tilalle, kun se oikealla kädellä ensin ottaa, ja koordinoiko näitä toimia hallituksessa enää kukaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Hallitus kiinnittää huomiota molempiin puoliin sen talouskriisin vaikutuksista sekä niihin ongelmiin, jotka syntyvät, kun ihmiset joutuvat työttömäksi, jotta mahdollisimman nopeasti ja hyvin ihmiset voisivat työllistyä, mutta ennen kaikkea ja entistä enemmässä nimenomaan niihin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin. Pyritään eri tavoin varmistamaan tuki yrityksille, joiden vienti ei vedä, joiden kotimarkkinakysyntä ei ole välttämättä niin hyvää kuin eilen, joilla on tällä hetkellä rahoitusvaikeuksia, koska pankkien rahoitussysteemit eivät toimi. Hallituksen ensi viikolla julkituoma paketti tähtää tähän kaikkeen, sen seikan varmistamiseen, että periaatteessa terveet yritykset eivät joko luotonsaannin tai viennin ongelmista johtuen sanoisi väkeä irti, vaan eri toimin luotaisiin edellytykset siihen, että yritysten toiminta voisi jatkua, myös niin, että silloin, jos yrityksessä on vaara, että yrityksen johto lomauttaa, erilaisilla työllisyysvaroilla pidettäisiin mielellään työsuhde edelleenkin voimassa, ja ihmiset saisivat koulutuksen ja kurssituksen kautta niitä lisävalmiuksia, joilla sitten eri tilanteissa olisivat entistä paremmin työllistettävissä. (Ed. Jaakonsaari: No niin, temput on nyt tärkeitä!) — Nämä toimet ovat, ed. Jaakonsaari, vähintään yhtä tärkeitä toimia kuin ne, joita käytetään sitten, kun ensin onnettomuus tapahtuu. (Ed. Jaakonsaari: Aivan! Olen samaa mieltä!) Nämä ennalta ehkäisevät toimet tulevat otettaviksi käyttöön, (Ed. Gustafsson: Niitähän me peräämme!) ja uskon, että te kiitätte niitä vielä lähipäivien aikana.

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Rikosseuraamusvirasto on juuri sen takia, että prosessi olisi mahdollisimman avoin, kaikkien, joka paikassa Suomessa olevien vankiloiden ja avovankiloiden osalta laskenut, mitä korjaustarpeita ja vuokrankorotuspaineita jokaisessa yksikössä on, ja nimenomaan tämä prosessi on alusta asti määrätty avoimeksi ja julkiseksi. Samassa yhteydessä heidän pitää tehdä myös esitys siitä, miten hallintoa voidaan vähentää, että ruohonjuuritason työntekijöitä on entistä enemmän suhteessa hallintoon. Nämä molemmat prosessit luovutetaan Rikosseuraamusvirastolle tänään, ja he ottavat vasta lähiviikkoina kantaa.

Niin kuin viimeksi viikko sitten kerroin, hallitus käsittelee ensimmäisen kerran kymmeniin vuosiin iltakoulussaan vankeinhoidon tulevaisuutta joulukuun 10. päivä. Vasta silloin näemme eri vaihtoehtoja siitä, miten kehykset kohdataan vuosina 2010 ja 2011 ja siitä eteenpäin, satsataanko seiniin vai ihmisiin. Tämä on vasta prosessin alku, ja nyt näette, mitä tarkoittaa, kun prosessi on mahdollisimman avoin, että kaikki laskelmat ovat kaikille avoimia koko ajan. Silloin siitä saattaa syntyä näitäkin väärinkäsityksiä, ymmärrettävästi, koska joka ikisen laitoksen tulevat kustannukset avoimesti lasketaan.

Puhemies! Tuohon tuottavuuteen sen verran, että tuottavuus on a ja o, jos haluamme elintason Suomessa edelleenkin kasvavan. Sadan vuoden aikana ne ovat kulkeneet hyvin tiukasti käsi kädessä, mutta oleellista on kyllä silloin, että tuottavuus todella toteutuu aidosti ja luotettavasti, ja että se on myöskin mitattavissa. Reunaehto, herra pääministeri, viime hallituksen aikana oli se, että tuottavuutta todella kyetään sitten valtion töissäkin mittaamaan todella luotettavasti. Silloin lähtökohta oli se, että sitä ei silloin kyetty mittaamaan. Mehän tingimmekin tavoitteesta sitten tämän vuoksi. (Ed. Gustafsson: Puolella tingittiin!) Nyt kysymykseni kuuluu:

Mikä tilanne on tällä hetkellä? Ainakaan minun tietooni ei ole tullut, että esimerkiksi yliopistosektorilla kyettäisiin ollenkaan luotettavasti tuottavuutta mittaamaan, jotta ne tavoitteet, joita asetettiin silloin, voisivat saada riittävän perustelun? Totta kai suhdannepolitiikkakin liittyy näihin asioihin aina.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Totta kai tuottavuuden parantamisen pitää tarkoittaa aitoa tuottavuuden parantamista. Sen täytyy näkyä tuottavuuden kasvuna, eikä näitä tavoitteita ole mihinkään unohdettu.

Arvoisa puhemies! Tuottavuusohjelma on saanut hyvin huolestuttavan käänteen nykyisen hallituksen aikana, jolloin ohjelman tavoitteita on lisätty lähes puolella ja siitä on tullut pelkästään mekaaninen henkilövähennysohjelma. Tuottavuuden mittaaminen on erityisen vaikeaa, kun puhumme vankeinhoidosta. Olemme huolestuneina seuranneet tietoja, joiden mukaan Rikosseuraamusvirastossa on nyt suunniteltu mallia, jossa vankeja siirretään suljetuilta vankilaosastoilta kohti avovankiloita. Onkin ihmeellistä, että nyt olemme suunnittelemassa mallia, jossa kansalaisten turvallisuudella leikitään, ja päädymme malliin, jossa pelkän kännykän varassa jatkossa näitä vankeja vahditaan tuottavuusohjelman karmivissa paineissa.

Toinen huolestuttava piirre tässä ohjelmassa on se, että painopistettä siirretään pohjoisesta etelään. Onkin ihmeellistä tuottavuusohjelman paineessa ...

... että, arvoisa puhemies, miksi. Eikö tämä ole myöskin alueellistamista, että joka puolella Suomea on valtion työpaikkoja?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Yleinen huuto epäili, että se oli kuitenkin vankilakysymys. Jos näin oli, niin vastaan.

Yhä ollaan siis kysymyksessä siinä vaiheessa, että selvitetään eri vaihtoehtoja, millä tavalla kehyksissä, jotka ovat muuten selvästi runsaammat kehykset kuin edellisellä hallituskaudella, kohdataan vuodet 2010 ja 2011. Mitään suunnitelmia esimerkiksi rangaistustasojen laskemiseksi ei ole, ja vasta nyt ollaan siinä vaiheessa, että avoimesti eri vaihtoehtoja ruoditaan. Aion jatkossakin esitellä eri vaihtoehtoja erittäin julkisesti, jotta kaikki voivat ottaa niihin kantaa. Myös eduskunnan lakivaliokunta tulee silloin iltakoulun alla kanssani käymään eri vaihtoehdot läpi. Nyt on kysymys siitä, että valmistautuminen vaikeisiin vuosiin kohdataan avoimessa prosessissa, jossa kaikki vaihtoehdot on tutkittu ja selvitetty. Jokainen näkee eri hintalaput eri asioille, ja tästä on tässä vaiheessa kysymys.

Arvoisa puhemies! Jotenkin tässä nyt tulee selityksen makua, kun ministeri Cronberg selittää, että ensi vuonna on työttömiä 30 000 enempi. Kortistossa ei ole kumminkaan kuin 10 000 tai 15 000 enempi. Sitä kutsuttiin ennen tempputyöllistämiseksi. Se oli se nimi. Nyt pitäisi puhua myös työllisyysasteen nostamisesta, niitten pysyvien, pitkäkestoisten, kestävien työpaikkojen luomisesta. Miksi te ette keskity siihen, vaan yritätte nyt selvittää taas kerran mustan valkoiseksi? Pääministeri voisi vastata tähän kysymykseen:

Kumpi tässä nyt on tahtotila, tehdä näitä temppuja, kaunistella, mikä sinänsä kyllä pitää sen mahdollisuuden sisällään, aivan hyvänkin mahdollisuuden, en minä sitä kiistä, mutta työllisyysasteen nostaminen on se tulevaisuuden iso kysymys, millä tätä yhteiskuntaa hoidetaan, ja mitä sille aiotaan tehdä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme tilanteessa, jossa lyhyellä tähtäimellä joudumme ehkäisemään sitä, että työttömyys lisääntyy, mutta pitkällä tähtäimellä joudumme hoitamaan työvoimapulaa. Tässä ovat nimenomaan tämän hetken molemmat tavoitteet. Kun puhutaan tempputyöllistämisestä, niin nimenomaan tässä tilanteessa on tärkeää kouluttaa ihmisiä ammatillisesti. Lähdemme siitä, että lomautetut voidaan kouluttaa uudelleen, että ihmiset voivat aloittaa uusia yrityksiä. Kyse ei ole tempputyöllistämisestä. (Ed. Jaakonsaari: Ei ole ennenkään ollut!) Teemme myös työtä sen eteen, että tasa-arvoisesti koko maassa työpaikat lisääntyvät.

Arvoisa herra puhemies! En vieläkään kyllä saanut vastausta tähän, että millä sitä työllisyysastetta nostetaan. Minä sanoin, että minä ymmärrän sen, että se on hyvä asia, mutta ei se työministerin vastaukseksi riitä, että katsotaan tilastoja, sievistellään tilastoja. 30 000 ihmistä saa ansaittua palkkatuloa vähempi ensi vuonna teidän tilastojen mukaan. 13 000 ihmistä on nyt tässä 1,5 kuukauden aikana joutunut joko työttömäksi tai lomautetuksi. Eivät tässä nyt ne sievät puheet auta, tekoja tarvitaan. Ehkä ministeri Pekkarinen, jos pääministeri ei halua vastata tähän työllisyyskysymykseen, niin ehkä ministeri Pekkariselta löytyy vastauksia. (Naurua)

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Haluan vastata tähän kysymykseen 30 000 työllisestä vähemmän. Meillä on tällä hetkellä tilanne työmarkkinoilla se, että on joustoa: Opiskelijat jäävät kokopäiväisesti opiskelemaan, eläkkeelle siirtyvät siirtyvät eläkkeelle. Olemme tilanteessa, jossa itse asiassa työvoima joustaa. Tämä ei ole ideaali, koska olemme itse asiassa valmistautumassa työvoimapulaan, kuten sanoin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tervehtisin ed. Kalliomäkeä kuitenkin aluksi sillä tavalla, että meillä työ- ja elinkeinoministeriössä on tavoite vuodelta 2001, teidän ajalta: 313 henkeä pitäisi vähentää hallinnosta. Me yritämme sen kanssa kärvistellä plus sitten siihen vielä lisäksi ne, mitä tämä hallitus on kerennyt päälle siihen paremmaksi laittaa. (Välihuutoja vasemmalta)

Mitä, arvoisa puhemies, tulee näihin toimiin, millä työllisyysastetta nostetaan, se voi, ed. Korhonen, olla aika kunnianhimoinen tavoite, jos näissä oloissa, mitä tästä edespäin seuraavan vuoden aikaan on, että me työllisyysastetta onnistuttaisiin nostamaan. Mutta hallitus tekee ensi viikolla julkistettavalla paketilla paljon sen eteen, että suomalaisen viennin pyörät voisivat pyöriä jatkossa mahdollisimman hyvänä, että kotimarkkinoilla toimivat yritykset voisivat täällä menestyä, ja niiden toimien merkitys työllisyyden kannalta on todella suuri. Jos viennissä menetetään 2 prosenttiyksikköä, 2 prosenttiyksikön vaikutus työllisyyteen on muutama kymmenentuhatta työtöntä lisää. Tästä syystä nämä ikään kuin ennalta vaikuttavat toimet ovat tarpeen. Kun valtuuksia annetaan (Puhemies: Minuutti on täyttynyt!) vientiin lisää, niin puhutaan miljardista mieluummin kuin sadoista miljoonista. Tämä kertokoon mittaluokasta, missä liikutaan.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Vaan tämän tavoitteen asettelun realismin kannalta korostan sitä, mitä ministeri Pekkarinen totesi, että kyllä näissä maailmantalouden uhissa, jotka ulkoa meille tulevat, puhe nyt työllisyysasteen parantamisesta on aivan oikea tavoite, mutta kyllähän tosiasia on se, että me joudumme kamppailemaan sen puolesta, ettemme menettäisi työpaikkoja.

Arvoisa herra puhemies! Pakko puuttua keskusteluun uudelleen sen jälkeen, kun pääministeri Vanhanen jatkoi tätä linjaansa, jota hän on täällä nyt 1,5 vuotta tehnyt ja kyllä eräät muutkin ministerit. Eli aina palataan syyttämään edellistä hallitusta, jonka ministereistä puolet sattuu vielä lisäksi olemaan myös tässä hallituksessa. En tiedä jatkuuko tämä loppuvaalikaudenkin, että vielä neljän vuoden kuluttuakin saadaan kuulla tämä sama selitys.

Todettakoon kuitenkin se, mitä te olette tehneet: Te käänsitte tämän tuottavuusohjelman kokonaan toiseen suuntaan. Panitte 4 000 ihmistä lisää tälle säästölistalle, kun edelleen arvioitiin jo viime hallituksessa, että 9 000 tulee olemaan erittäin kova ellei mahdoton tavoite. Ministeri Pekkarinen istuu vielä samassa ministeriössä, jolloin hän edellisen kerran arvioi, että tätä tavoitetta ei voida toteuttaa, ja nyt hän pani puolet tähän lisää. Sitten irtisanomissuoja, joka oli keskeinen lähtökohta: että muutokset tehdään niin, että tapahtuu luonnollinen poistuma, eläköityminen. Nämä on muutettu nyt irtisanomispäätöksiksi. Lappeenrannan teknillinen korkeakoulu viimeksi tulee tähän sarjaan mukaan. Kysyn nyt pääministeriltä:

Kun henkilöstöjärjestöt ovat erittäin huolissaan tästä käänteestä, tätä viestiä tulee meille kaikille, oletteko te valmiit tapaamaan henkilöstöjärjestöt ja vielä keskustelemaan tämän tuottavuusohjelman sisällöstä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin henkilöstöjärjestöjä tavataan aina silloin, kun he haluavat tavata, luonnollisestikin.

Ehkä tämän tausta on vielä hyvä muistuttaa mieliin. Viime kaudella, kun tuottavuusohjelma laitettiin liikkeelle, sehän aluksi lähti noin 17 000 henkilötyövuodesta, jota silloinen valtiovarainministeri esitti. Sitten kun se käytiin läpi yhdessä, mihin on mahdollisuus sillä aikajaksolla päästä, päädyttiin sinne reiluun 9 000:een. Se oli järkevä päätös, koska ministeriöstä tulleen tiedon mukaan se olisi se todennäköinen, johon voidaan päästä. Tästä pidetään kiinni, ja sen päälle sitten seuraaville vuosille on asetettu vielä lisätavoitteita.

Arvoisa herra puhemies! Kun katselen teitä ministereitä, niin huomaan, että neljä oli mukana silloin, kun tuli 1990-luvulla samanlaisia viestejä kuin tulee tänä päivänä. Kaksitoista seurasi sivusta, mutta he ovat varmasti yhtä tietoisia niistä ongelmista, mitä silloin tuli.

Ensin alkoi tulla tietoa, että verotuloja ei kerry niin kuin on oletettu. Sellainen viesti tuli nyt tänä vuonna muutama viikko sitten. Sitten alkoi tulla ilmoituksia lomauttamisista, irtisanomisista, ja te muistatte varmasti, minkälaiseen vaikeaan asemaan me jouduimme. Minä luulen myöskin, että te tänä päivänä tiedätte, mitä virheitä silloin tehtiin, ja niitä virheitä me emme saisi tehdä tänä päivänä. Ne suurimmat virheet olivat kyllä siinä, että ei tilannetta otettu riittävän vakavasti niin, että olisi kaikkien yhteiskuntatahojen kanssa neuvoteltu sellaisesta ratkaisusta, joka olisi lieventänyt niitä ongelmia, jotka myöhemmin syntyivät. Me sanoimme sen jälkeen, että harmi, ettei se Sorsan sopimus tullut hyväksytyksi. Se olisi ollut siinä tilanteessa hyvä.

Nyt minä kyllä peräänkuulutan — kun te tiedätte, mitä silloin tapahtui, ja te tiedätte myöskin, mitä voi tästä tilanteesta syntyä — että eikö olisi nyt syytä lähteä synnyttämään sellaista yhteiskuntasopimusta, à la Sorsan paperia, joka lieventäisi niitä mahdollisia ongelmia, mitä nyt on tulossa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ilman muuta otetaan oppia siitä, mitä tapahtui meillä 15—20 vuotta sitten. Ensinnäkin onneksi suomalainen yhteiskunta pankkijärjestelmästä alkaen on tähän tilanteeseen nyt tullut eri asennossa kuin tuli 80-luvun lopulla. Se antaa meille enemmän liikkumatilaa myös elvytyksen mielessä, jota meillä silloin ei tosiasiassa ollut.

Pankkituen osalta, jota jo käsitellään eduskunnassa, johon liittyen tulee esityksiä hallitukselta lähiaikoina lisää, myös otetaan huomioon ne kokemukset, joita silloin saatiin, ja nyt tulevat ehdot olemaan erilaiset. Järjestelmää painotetaan eri tavoilla. Samoin työmarkkinajärjestöjen kanssa — silloinhan tuota niin sanottua Sorsan sopimusta ei saatu toimeen eikä aikaan — me käymme työmarkkinajärjestöjen kanssa neuvotteluja. Seuraava neuvottelupäivä on sovittu ja tullaan varmasti jatkamaan aika säännöllisesti ensi vuoden puolella, että laajalla yhteistyöllä suomalainen yhteiskunta tästä säilyy mahdollisimman ehyenä ja mahdollisimman pienin vaurioin.

Herra puhemies! Kun maa järisee massairtisanomisten johdosta, niin eikö nyt tässä tilanteessa, herra pääministeri, pidä tunnustaa, että tämä ei hoidu enää haravatalkoilla? Nyt on pakko arvioida hallituksen veropolitiikkaa uudestaan, miten tuetaan työllisyyttä ja muun muassa lapsiperheiden ostovoimaa. Metsäteollisuuden turvatumpaa puuhuoltoa, myös tähän liittyviä kysymyksiä, täsmätoimia riskirahoitukseen yrityksille tarvitaan, samoin kuin suhdannesyistä myöskin alue- ja talouskehitystä tukevien liikennehankkeiden pikaista käynnistämistä.

Herra pääministeri, kyllä myöskin hallituksen kaikki ratkaisut pitää arvioida nyt työllisyysvaikutusten näkökulmasta. Edellisen hallituksen aikana muun muassa tuottavuusohjelmaa ei sovellettu naamioituna juustohöylänä muun muassa operatiiviseen poliisin ja Rajavartioston henkilöstöön. Nyt Rajavartiolaitosta on vedetty muun muassa alas niin, että minusta tämä on edesvastuutonta muun muassa meidän turvallisuusviranomaisten toiminnan kannalta.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Veropolitiikan, kotitalouksien ostovoiman ja puuhuollon osalta kaikissa näissä toimitaan. Kyllä te tiedätte, millä tavalla toimitaan. Me käytämme verotusta merkittävänä elvytystoimena. Meillä on siihen mahdollisuus olemassa. Se kohdistuu kaikkiin suomalaisiin eri muodoissaan. Meidän pitää pyrkiä pitämään huoli kotimarkkinoiden pyörimisestä, ja siinä tarvitaan sekä verotuksen kautta tulevaa ostovoimaa että niillä budjettipäätöksillä saatavaa ostovoimaa, joita eduskunta käsitteli hallituksen budjettiesityksen pohjalta.

Puuhuoltoon ehkä tässä palataan myöhemmin vielä laajemmin. Sen osalta päätökset ovat tunnettuja, myös ne ratkaisut, joita eilen Moskovasta saatiin. Näillä kaikilla on merkitystä puuhuollon kannalta myös.

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnostunut tästä elvyttävästä täydennyksestä budjettiin, jota on nyt mainostettu, jos siihen vielä vaikka saisi jotain lisää hyvää. Koko julkisen sektorin pitäisi totta kai tällaisessa tilanteessa lähteä elvyttämään.

Millä tavalla aiotte kuntien mahdollisuutta osallistua tähän elvytykseen tukea, koska jos otetaan oppia sieltä 1990-luvun alusta, niin silloinhan nimenomaan, sen sijaan että kunnat olisivat lisänneet esimerkiksi teiden rakentamista tai vanhainkotien rakentamista, koulujen korjaamista tai päiväkotien korjaamista, tätä ei tehty, ei myöskään vuokra-asuntotuotantoa lisätty riittävästi. Millä tavalla tuette nyt kuntia, että siellä myös on mahdollisuus osallistua tähän elvytykseen? Jos tätä ei ole otettu huomioon, niin aiotteko ottaa opposition hyvät neuvot huomioon?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ministeri Kiviniemi voisi jatkaa.

Ensinnäkin tämä täydentävä esitys. Odottakaa nyt se muutama päivä ensi viikkoon. Niin kuin olemme sanoneet, me tulemme keskittymään siinä erityisesti kahteen asiaan: työllistävään rakennustoimintaan ja yritystoiminnan rahoittamiseen. Voidaan sanoa, että varsinkin tällä jälkimmäisellä puolella tullaan näkemään poikkeuksellisia toimia. Näillä molemmilla tähdätään siihen, että työllisyys voitaisiin pitää mahdollisimman korkeana. Myös koko julkisen sektorin pitää kantaa vastuunsa tietysti rakennustoiminnan osalta. Nyt rakentaminen tulee olemaan halvempaa kuin aikaisemmin. Nyt kannattaa tehdä vaikka velkarahaksikin sellaista rakennustoimintaa, joka joka tapauksessa on tehtävissä.

Erityisesti infrastruktuurin osalta onneksi ovat jo päätökset täällä käsiteltävänä. Siinähän tulee mittava laajennus kehittämistoimien osalta, joten liikenneinfran rakentaminenhan kasvaa nyt näinä kolmena edessä olevana vuotena oikein tuntuvasti.

Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi

Arvoisa puhemies! Kuntien talouden kannalta tietenkin verotulojen karttuminen on se olennaisin tekijä. Siinä mielessä kaikki ne toimet, joita työllisyyden hyväksi tehdään hallituksen toimesta, koituvat myöskin kuntien kukkaroiden hyväksi ja mahdollistavat sitten niitä investointeja. Mutta aivan niin kuin pääministeri sanoi, tässä on maltettava nyt hetken aikaa ja katsottava se koko hallituksen toimenpidearsenaali.

Arvoisa puhemies! On Suomen kansan etu, että vasemmisto-opposition menoja lisääviä esityksiä ei ole hyväksytty aiemmin. Teidän esityksillänne valtiontalous olisi ajettu niin heikkoon tilanteeseen, että laman alkaessa ei olisi voimavaroja elvytykseen ja uusien työpaikkojen luomiseen. Sen sijaan Vanhasen hallituksen linja on ollut vastuullista. Nousukautena on lyhennetty velkaa ja vahvistettu valtion tasetta, ja nyt on sitten varaa elvyttää, varaa lisätä ensi vuonna kansalaisten ostovoimaa 1,8 miljardilla tuloverotuksen ja ruokaveron alennuksen kautta. Nyt on mahdollisuus tuoda lisäesityksiä, joilla viennin rahoitusta lisätään, suomalaisten yritysten rahoitusta lisätään, korjausrakentamiseen panostetaan, ja eilen täällä esiteltiin erittäin mittava energiastrategia, joka tuo työtä ja toimeentuloa maakuntiin. Mutta sitten varsinainen kysymys ministeri Braxille:

Otattehan te huomioon sen, että kun nämä vankeinhoidon ratkaisut etenevät, niin ette lähde esittämään hallituksen sisällä sellaista ratkaisua, joka lisää työttömyyttä alueella, jolla muutenkin on jo korkea työttömyyden taso?

Oikeusministeri Tuija Brax

Arvoisa herra puhemies! Kaikki ne vaihtoehdot, joita tullaan esittämään, pitävät sisällään yhä vankeinhoidossa sen, että yhtään ihmistä ei irtisanota. Se on meillä lähtökohta. Itse asiassa, kun tässä on kerrottu näistä tuottavuusohjelmista, niin tämä hallitus kuitenkin tuottavuusohjelmaa tarkastaessaan oikeusministeriön osalta lievensi edellisen hallituksen tuottavuusohjelmaa. Se täytyy myös huomata, että oikeusministeriön osalta koko hallitus kuunteli oikeusministeriön huolia ja meidän missään suunnitelmissa ei ole irtisanomisia lainkaan. Me kartoitamme eri vaihtoehtoja kohdata tämänhetkiset kehykset vuosiksi 2010 ja 2011 kaikissa reunaehtoon, että nykyisin työssä olevista kaikki säilyttävät työpaikkansa.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt kaksi asiaa erotettava toisistaan: Ensinnäkin hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka toimi aivan erinomaisesti siihen asti, kunnes tuli tämä kansainvälinen finanssikriisi ja sieltä tullut ulkoinen uhka. Sinänsä siinä politiikassa, mitä on harjoitettu, ei ollut mitään väärää, vaan päinvastoin se on toiminut sinänsä hyvin. Nyt kun tämä tilanne muuttui aivan olennaisesti, niin tämä asia tästä eteenpäin ratkeaa vain sillä, että vientiteollisuuden kilpailukyky pysyy hyvänä ja investoinnit lähtevät liikkeelle, ja siihen tarvitaan myöskin sitä kolmikantaista sopimista. Se ei ratkea sillä, että esimerkiksi tuottavuusohjelma pistetään jäihin, vaikka siihen voidaankin tehdä yksittäisiä muutoksia. Mutta se ei ole tässä nyt se avainasia, vaan on pystyttävä reagoimaan tähän uuteen tilanteeseen. Jokainen työttömäksi jäävä tarvitsee nopeasti uuden koulutuspaikan tai uuden työpaikan, ja sen vuoksi kysyn työministeriltä:

Miten varmistetaan se, että työ- ja elinkeinotoimistoissa on riittävästi resursseja tähän työhön?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Olemme työ- ja elinkeinotoimistoissa, entisissä työvoimatoimistoissa, nimenomaan lähteneet siitä, että entisen hallituksen tuottavuusohjelmaa on toteutettu luonnollisen poistuman kautta. Nyt katsottuna seuraavaa kautta työvoimatoimistoissa on edellytetty 30 prosentin vähennystä. Olemme ministeri Pekkarisen kanssa työ- ja elinkeinoministeriössä kiistäneet tämän, ja käymme keskustelua jo tällä hetkellä valtiovarainministerin kanssa siitä, että työvoimatoimistoissa, te-toimistoissa, on tulevaisuudessa tarpeelliset resurssit.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit kannattavat tuottavuuden nostamista mutta eivät sitä, että sitä tehdään ainoastaan henkilöstövähennysten kautta. Kun me olemme tilanteessa, jossa meidän pitäisi luoda luottamusta työmarkkinoille, ja meidän pitää vedota työnantajiin vientiteollisuudessa ja muualla, että he pitävät viimeiseen asti kiinni työntekijöistänsä eivätkä luovu heistä liian varhain, niin eikö tämän saman velvoitteen pitäisi koskea myös valtiota? Eikö pääministeri voisi nyt luvata, että tämän lisätyn tuottavuusohjelman rinnalle kirjataan päätös, että sen varjolla ei tehdä irtisanomisia vaan näistä pidättäydytään, ja niihin tarkastuksiin, joihin ministeri Cronbergkin tässä viittasi, lähdetään? Mutta kysyisin myös ministeri Cronbergilta:

Kun te puhutte kauniisti aivan oikeista asioista, koulutuksen lisäämisestä, starttirahan käyttämisestä ja työvoimapolitiikan käyttämisestä heikommassa työllisyystilanteessa, niin miten on mahdollista, että ensi vuoden budjetissa työasioiden kohdalla esimerkiksi työvoimapolitiikan resursseja leikataan yli 60 miljoonalla eurolla? Se ei todellakaan sovi tähän suhdannetilanteeseen.

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Työpolitiikan rahoitus on sovittu keväällä, jolloin tämä nykyinen tilanne ei ollut tiedossa. Lähtökohta oli se, että jokaista työtöntä kohti on huomattavasti enemmän rahoitusta kuin aikaisemmin, koska työllisyystilanne oli niin hyvä. Tässä tilanteessa olemme nimenomaan lähtemässä siihen, että kun käydään näitä keskusteluja ensi viikolla, niin työpolitiikka on mukana tässä elvyttävässä toiminnassa sen takia, että lomautettuja on koulutettava, irtisanomisen uhan alla olevia ihmisiä tulee kouluttaa, ja olemme tähän varautuneet.

Arvoisa puhemies! Jo aikoja sitten sosialidemokraatit esittivät, että näissä kysymyksissä pitäisi tehdä jotain, mutta hallitus on venyttänyt tätä asian esilletuloa kunnallisvaalien yli, mitä pidän kyllä siinä mielessä vastuuttomana, että näin ei saa tehdä. Mutta toivotaan, että hallituksen paketti tuo jotain, sillä nyt esimerkiksi valtion omistajapolitiikassa Stora Ensolla, joka muun muassa Kemijärven tehtaan, kannattavan tehtaan, lopetti, on nyt siellä puuta vaikka kuinka paljon, jopa kuulemma Ruotsiin myytäväksi. Samaten primäärisähköä, joka oli 0,3 prosenttia, ei nyt enää ole käytettävissä. Mutta tämän teollisuuspolitiikan paikkaamiseksi, joka nyt sitten on monella paikkakunnalla epäonnistunut, meillä on nämä niin sanotut vanhat konstit olemassa. Nyt muun muassa esimerkiksi Heinolan seudulla on erittäin paha työllisyystilanne johtuen siitä, että ihmisiä on lomautettu, irtisanomisuhka on ehkä 500—1 000 hengellä, ja on jätetty erillis-, äkkirakennemuutoshakemus valtioneuvostolle.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, koska tämä asia ratkaistaan?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun te-keskukset ja työ- ja elinkeinotoimistot kuuluvat minun vastuulleni, sanon lyhyesti vaan, että on ilman muuta selvää, että tilanteessa, jossa työttömyys näyttää kasvavan, ne henkilöstöleikkaukset, mitä aikaisemmin on ollut suunniteltuna, eivät voi toteutua. Niistä on pakko tinkiä. Seison koko tältä pituudeltani näitten sanojen varassa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee vielä sitten näihin äkillisiin rakennemuutospaikkakuntiin, nyt niitä on tulossa aika vauhtia, uusia paikkakuntia toinen toisensa perään. Me joudumme ensinnäkin pitämään tiukasti kiinni niistä aikaisemmista kriteereistä. Höllemmin kriteerein kuin aikaisemmin ei oteta paikkakuntia tämän erityisen menettelyn piiriin. Mutta Heinolassa — kieltämättä ne menetykset, mitä siellä tiedetään — työpaikkamenetykset ovat sen mittaisia, että ilman muuta ennen pitkää ja hyvin nopeasti Heinola tullaan nimittämään erityisalueeksi.

Vielä, arvoisa puhemies, jatkan, että ne toimet, mitä elinkeinoelämän suuntaan on valmisteltu, ovat luonteeltaan sellaisia, että ne rahat tulevat siinä vaiheessa käyttöön, ne valtuudet tulevat siinä vaiheessa käyttöön, kun niitä tarvitaan. Nyt ne limiitit, mitä on esimerkiksi takausvaltuuksia tai lainoitusvaltuuksia tai rahoitusvaltuuksia, riittävät tässä vaiheessa, mutta kohta, vuodenvaihteen, (Puhemies: Kovasti on pitkä vastaus!) ensi vuoden jälkeen, tarvitaan enemmän.

Arvoisa puhemies! Vielä tästä valtion tuottavuusohjelmasta: Vieläkään ei ole tuotu yhtään selvitystä, tutkimusta tai raporttia esille, mihin tämän 14 000 työpaikan leikkaus perustuu. Niitä perusteita ei tuotu esille, ei Vanhasen ykköshallituksen aikana eikä ole tuotu tämän kakkosenkaan aikana. Eli kyseessä on puhtaasti ideologinen leikkauslista.

Mutta siihen kysymykseen, minkä ed. Satonen otti esille: Voitteko te, ministerit Pekkarinen ja Cronberg, taata sen, että valtion tuottavuusohjelma ei johda siihen, että työ- ja elinkeinotoimistoja lähivuosina radikaalisti vähennetään?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tarkoitus on, että Suomessa ei lähivuosina lakkauteta yhtään työvoimatoimistoa, työ- ja elinkeinotoimistoa, päinvastoin: siirrytään ehkä siihen, että Timo Kietäväisen ehdottaman monitoimipalvelupisteen avulla ehkä työ- ja elinkeinohallinnon palvelupisteet voivat jopa lisääntyä siitä, mitä ne tällä hetkellä ovat. (Eduskunnasta: Onko Katainen samaa mieltä?)

Herra puhemies! Täällä on puhuttu paljon kansainvälisestä finanssikriisistä ja mahdollisesta kovasta työttömyysasteesta, joka mahdollisesti tulee. Noin vuosi sitten työministeri oli Kaukoidässä virkamatkalla, ja Etelä-Pohjanmaalta oli mukana delegaatio, ja otettiin sieltä metallimiehiä. Siihen tilanteeseen varmasti ihan perusteltua. Nyt lehdistä olen lukenut, että sieltä ollaan lähdössä jälleen hakemaan lisää metallimiehiä Suomeen.

Katsooko työministeri, että on tähän suhdannetilanteeseen ja mahdolliseen suureen työttömyysproblematiikkaan nähden oikea hetki hakea kolmansista maista Suomeen metallimiehiä?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! Kuten olen aikaisemmin todennut, joudumme pitkällä aikavälillä valmistautumaan työvoimapulaan. Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuuttoa tulevaisuudessa. Kauhajoelle on tullut muistaakseni kahdeksan hitsaajaa, siellä oli vuosi sitten erittäin suuri tarve metallityömiehistä, siellä on jatkuvasti tarvetta. Nämä määrät ovat pieniä, mutta ne antavat meille tärkeitä kokemuksia ja tietoa siitä, miten työperäistä maahanmuuttoa Suomessa toteutetaan.

Arvoisa herra puhemies! Oikeastaan menen tuohon ed. Gustafssonin alkupuheenvuoroon. On totta, että asetettiin tavoitteet uusien työpaikkojen suhteen, mutta ne saavutettiin keskustalaisen pääministerin, Matti Vanhasen, johtamassa hallituksessa ja ylitettiin 50 prosentilla. Se on myös totta, että tänä päivänä saamme lukea hyvin paljon lomautuksista, lomautusvaroituksista ja tällaisista, jotka johtuvat tietysti, niin kuin täällä on todettu, maailmanpoliittisista tilanteista, finanssikriisistä.

Onko nyt arveltavissa se, että näitä lomautusvaroituksia, yt-neuvotteluita tavallaan yritykset lähtevät käymään optionomaisesti, eli ne varaavat mahdollisuuden, mikäli tämä tilanne syvenee? Se saattaa koskettaa loppujen lopuksi vain muutamaa kymmentä ihmistä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Olemme kaikki nähneet tietysti sen, että yt-neuvottelut aina kohdistuvat useasti hyvin paljon suurempaan joukkoon kuin lopulliset toimenpiteet kohdistuvat.

Tässä ehkä koko yrityselämälle erittäin vakava vetoomus siitä — kun meillä on takana kuitenkin kymmenen hyvän vuoden jakso, jonka aikana yritykset ovat vahvistaneet taseitaan, ja se taseiden vahvistaminen on tapahtunut pitkälti sen ansiosta, että valtiovalta on myös veropolitiikallaan antanut tähän lisätilaa — että nyt tässä laskusuhdanteessa työvoimasta pidettäisiin kiinni kaikin tavoin, keskityttäisiin työvoimaosaamisen kehittämiseen siinä vaiheessa, jos ei varsinaisia töitä ole, ja varauduttaisiin tällä uuteen nousukauteen. Tällä toimintatavalla me säilyisimme paljon ehyempänä tässä laskusuhdanteessa, ja pitkäaikaiset, kielteiset vaikutukset jäisivät huomattavasti vähäisemmiksi kuin siinä tilanteessa, että työttömyys kasvaa suureksi.

Arvoisa puhemies! Palaisin vielä ed. Martti Korhosen puheenvuoroon, jossa hän syyllisti hallitusta huonosta työllisyyden hoidosta. Onko hän saman puolueen puheenjohtaja, jonka varapuheenjohtaja eilisessä ryhmäpuheenvuorossa ilmasto- ja energiapolitiikasta käytännössä musersi ja murensi suomalaisen perusteollisuuden toimintaedellytykset?

Onko hallitus ehtinyt miettiä, mitä vasemmistoliiton linjaus Suomen energia- ja ilmastopolitiikasta merkitsisi suomalaiselle työllisyydelle ja perusteollisuuden toimintaedellytyksille?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä nukuin vähän lyhyemmän yön ja mietin tätä kysymystä ja tulin siihen lopputulokseen, että eilen käydyn keskustelun perusteella kuitenkin vasemmistoliitonkin eduskuntaryhmän keskuudessa on paljon niitä edustajia, jotka jakavat hallituksen yhteisen näkemyksen, ja yhdistettynä tuo vasemmistoliittolainen siivu tähän hallituksen yhteiseen näkemykseen on niin vahva yhteinen tahto, että minä uskon, että energiapolitiikan ratkaisuilla voidaan todella vahvistaa suomalaista elinkeinoelämää ja suomalaista työllisyyttä.

Arvoisa puhemies! On tietysti mielenkiintoista, että ministeri Pekkarinen viettää unettomia öitä pohtiessaan vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kantoja. Todettakoon nyt, että meidän kantamme on se, että voidaan panostaa esimerkiksi erittäin paljon työllistävään uusiutuvaan energiaan — uusiutuvaa energiaa teollisuuteen — joka työllistää merkittävästi Suomessa, on merkittävä kasvuala. Jos Suomessa enemmän panostettaisiin siihen, meillä olisi paljon enemmän työpaikkoja. Sen vuoksi me haluamme tukea myös muun muassa Rautaruukkia. Tarvitsemme terästä näihin tuulivoimaloiden propelleihin, eivät ne pyöri ilman sitä terästä.

Arvoisa puhemies! Ed. Kallis kiinnitti täällä huomiota siihen, mitä silloin vuosina 1992—1993 tapahtui, kun reagoitiin siihen lamakauteen. Silloin ei osattu satsata valikoivaan tuotannolliseen toimintaan ja yritystoimintaan. Nyt siihen on ainutlaatuinen mahdollisuus. Eilinen energiastrategiakeskustelu osoitti sen, että näin pitää juuri tehdä.

Kysynkin arvoisalta ministeri Pekkariselta: Voitaisiinko nyt jo kannustaa sähkö- ja metalliteollisuutta ryhtymään näitten laitteistojen valmistukseen, jotka uusiutuvan energian hyödyntäminen välttämättä tarvitsee, nyt jo, niin että se tuotanto olisi valmista niin, että kun tullaan syöttötariffiaikakauteen, silloin meillä olisi jo tämä puoli kunnossa? Elikkä ryhdytään välittömästi toimenpiteisiin näissä asioissa.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin minä joudun kyllä kiistämään sen 1990-luvun alun linjan. Kyllä silloin se valittu linja oli nimenomaan vientivetoisen kasvun strategia, vientivetoisen teollisuuden strategia, jolloin satsasimme osaamiseen, koulutukseen, tutkimukseen, teknologiaan ja vientiin, ja seuraavat hallitukset jatkoivat tätä tietä.

Mitä tulee nyt siihen uuteen energiapolitiikan linjaukseen, mitä eilen täällä esiteltiin, niin kyllä siinä itse asiassa tähdätään juuri siihen, mihinkä, ed. Pulliainen, te omassa puheenvuorossanne tähtäsitte. Monin eri toimin meillä nyt jo tehdään erittäin paljon uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi ja edistämiseksi. Ihan niin kuin eilen täällä selonteon esittelyssä lupasin, me "houkuttelemme" kaikki ne, joilla on potentiaalisia investointeja, nyt näillä hyvillä investointituilla liikkeelle. Ja siinäkin tapauksessa, että syöttötariffi tulee vuoden 2010 vuoden alusta, niin varmistetaan ja taataan, että jos ne yritykset pelkäävät, että syöttötariffi onkin parempi, niin ne voivat siirtyä syöttötariffiin vuoden 2010 alusta lukien. Tässä mielessä kaikkien — mitenkä nyt sanoisikaan — houkuttimien pitäisi olla kunnossa investoinneille.

Arvoisa puhemies! Modernin talouden lähes ainoa tapa lisätä kasvua on tuottavuuden lisääminen. On erittäin harmillinen juttu, että tälle tuottavuusohjelmalle on tullut niin huono maine pelkkänä henkilöstövähentämisohjelmana. Ehdotankin, että hallitus asettaisi jonkun työryhmän kehittämään edelleen tätä ohjelmaa.

Mutta, arvoisa puhemies, tämän päivän jymyuutinen, joka liittyy työllisyyteen, on se, että työmarkkinajärjestöt, kaupan työnantajat ja Palvelualojen ammattiliitto Pam ovat päässeet sopimukseen siitä, että kaupat saavat olla sunnuntaina auki ja alle 400-neliömetriset kaupat saavat olla auki milloin tahansa melkein.

Niin, minun kysymykseni on: Miten hallitus reagoi tähän esitykseen, joka on usein yhdistetty myös työllisyyteen?

Työministeri Tarja Cronberg

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä, että kaupan osapuolet ja tässä tapauksessa Suomen Kaupan Liitto ja Pam työntekijäjärjestönä pääsivät sopimukseen. Tässä on kyse toistaiseksi vain esityksestä. Haluan korostaa sitä, että kyse ei ole hallituksen esityksestä. Käymme keskustelua hallituspuolueiden kesken. Tarkoituksena on löytää yhteisymmärrys nimenomaan hallituksessa.

Tässä täytyy todeta vielä, että on tietenkin hyvä, että työntekijät, jotka ovat olleet vastustavalla kannalla sunnuntaiaukiolojen laajentamiseen, ovat nyt keskustelemassa tästä. Mutta tässä vielä erityiskauppa puuttuu kokonaan näistä osapuolista, ja kuuntelemme myös heidän näkemyksiään.