Mika Lintilä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina on paljon puhuttu veroparatiiseista ja verokeinottelusta. Hallitus pari viikkoa sitten kertoi, että he tulevat tuomaan esityksen korkovähennyksen tiukentamisesta, ja näin tapahtui. Tässä esityksessä on hyvää tietysti se, että korkovähennys tiukentuu, mutta tässä on muutama ihan perustavaa laatua oleva isohko ongelma.

Ensimmäinen ongelma on se, että tämä rajoitus ei koske EU- tai Eta-maitten ulkopuolelle meneviä. Keskusta omassa esityksessään rajaa korkovähennyksen vain EU- ja Eta-maihin. Tämä jättää ihan puhtaasti veroparatiiseihin oven auki edelleen. Se ovi on auki 30 prosentin osalta, jota edelleen voidaan käyttää korkovähennyksessä niin sanottuihin veroparatiisikohteisiin. Hallitus ei pysty tällä esityksellään poistamaan veroparatiisien hyväksikäyttämistä verosuunnittelussa. (Matti Saarinen: Mitäs keskusta tekee?)

Meillä on periaatteessa kaksi ongelmaa yritysverotuksen verosuunnittelussa: ensimmäinen on korkovähennysoikeus, ja toinen on siirtohinnoittelu. Siirtohinnoittelun suhteen meillä lainsäädäntö on kunnossa. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka sitä tulkitaan. Korkovähennyksen suhteen meillä ei ole ollut lainsäädäntöä. Tämä laki ei tule poistamaan missään nimessä korkovähennyksellä keinottelua. Tämä jättää edelleen mahdollisuuden korkokeinotteluun veroparatiisien kautta.

Hallituksen luulisi myös tässä vaiheessa huomioivan sen, että budjettikirjassa on tällä hetkellä selkeä virhe. Hallitus on budjettikirjaan kirjannut tuloja seuraavalle vuodelle, 2013, 70 miljoonaa korkovähennyksen rajoittamisesta. Nyt kuitenkin tässä lakiesityksessä laki tulee voimaan 2013, mutta sitä sovelletaan vasta vuonna 2014, joten ei pidä paikkaansa, että ensi vuonna olisi tuloja 70 miljoonaa tämän suhteen.

Toisaalta tulopuolta voi peilata myös Ruotsin suhteen. Keskustan oma esitys, jossa korkovähennys rajautuu vain tähän 500 000:een eikä anna sitä 30 prosentin mahdollisuutta vähennykseen, rajautuu myös vain EU- ja Eta-maihin. Tämä on sama, mitä Ruotsi on tällä hetkellä tekemässä. Ruotsin oma arvio tulovaikutuksista on 600 miljoonaa euroa. Jos hallitus omalla esityksellään arvioi saavansa 70 miljoonaa euroa, niin voidaan hakea se välihaarukka, mitä tarkoittaa se keskustan lakiesitys siitä, että tämä korkovähennys rajattaisiin EU- ja Eta-maihin ja tätä 30 prosentin kädenojennusta veroparatiiseihin ei tehtäisi. (Välihuutoja vasemmalta)

Sinällänsä kiitän hallitusta, että yleensä jonkunlainen esitys tästä korkovähennyksestä on tullut. Tiedän ja tiedostan hyvin sen, että tätä on odotettu pitkään, mutta täytyy myöntää, että meillä on valtiovarainministeriössä vahva vero-osasto, jota ei tunnu poliittinen tahto aina ohjailevan, vaan enemmän virkamiestahto, ja niin näyttää olevan tälläkin kertaa. Harmittavaa oli, että sen lausuntokierroksen jälkeen, jonka tämä lakiesitys kävi, hallitus aika tavalla aukaisi tätä esitystä ja lievensi näitä kiristyksiä. Olisin toivonut, että hallitus olisi pysynyt linjakkaasti siinä alkuperäisessä esityksessä, joka oli pitkälti keskustan esityksen mukainen. Toivon, että kun tämä esitys nyt tulee meille valtiovarainvaliokuntaan ja sen verojaostoon, pystyttäisiin vielä katsomaan, onko syytä, niin kuin keskustan mielestä on, tehdä ne kiristykset nimenomaan siitä, että emme jättäisi ovia auki verosuunnitteluun ja veroparatiisien käyttämiseen.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä on oikeassa siinä, että tämä hallituksen esitys ei poista kokonaan verokeinottelumahdollisuuksia, mutta kuten edustaja Lintilä totesi, hallitusta on syytä kiittää siitä, että tämä esitys on erittäin merkittävä askel oikeaan suuntaan.

Vastauspuheenvuoron pyysin siksi, että edustaja Lintilä toi esiin, että ensi vuodelle tuossa aiemmin jaetussa budjettikirjassa tämän veron tuotoksi on esitetty 70 miljoonaa euroa, mutta on tullut selväksi, että tämän lain käyttöönotto ei ole mahdollista vielä ensi vuoden aikana, ja sen vuoksi hallitus tulee täydentävässä budjettiesityksessään korjaamaan tuon tuottoarvion ensi vuoden osalta ja tuo tuotto, 70 miljoonaa, siirtyy, niin kuin Lintilä totesi, seuraavalle vuodelle.

Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Lintilän kanssa samaa mieltä siitä, että kun valtiovarainvaliokunta, sen verojaosto, tätä käsittelee, niin jaoston on syytä hyvin tarkkaan miettiä, onko mahdollista saada tällä lakimuutoksella enemmän irti.

Kun hallitusneuvotteluja käytiin ja tämäkin ehdotus, näihin korkovähennysoikeuksiin puuttuminen, oli esillä, niin aika monella oli käsitys, että isommatkin rahasummat tässä vuotavat ulkomaille, ja sen vuoksi avoimin mielin varmasti myös hallituspuolueiden edustajat valtiovarainvaliokunnassa tätä tulevat käsittelemään, mutta olen myös edustaja Lintilän kanssa sitä mieltä, että hyvä, että tämä askel on otettu.

Me olemme jälkijunassa, vuosikausia jälkijunassa verrattuna moniin muihin maihin, joissa tähän ongelmaan on puututtu jo vuosia sitten, ja sen vuoksi on hyvä, että hallitus on lähtenyt liikkeelle, ja parannetaan ehdotusta, jos pystytään, valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin edustaja Lintilältä kysynyt oikeastaan, kun hän viittasi vahvaan valmistelukoneistoon ja siihen, että asia olisi viime vaalikaudella sen takia tullut jarrutetuksi: nyt julkisuudessa on kuitenkin ollut viitteitä valtiovarainministeriön sisältä, että sitä on nimenomaan poliittisesti ja tietoisesti jarrutettu, minkä takia Suomi vasta nyt — ja hyvä, että nyt, tämä on valtiovarainministeriltä hieno teko — avaa tämän tien oikeaan suuntaan. Varmasti pitää mennä vielä pidemmälle.

Mutta olisin kysynyt, kun edustaja Lintilä avasi tämän lippaan, mitä viime vaalikaudella oikein tapahtui, (Matti Saarinen: Ei mitään!) kun tämä asia ei edennyt, ja onko hänellä tietoa siitä, että poliittisesti sitä tosiasiassa jopa jarrutettiin ja estettiin valmistelu — näin on julkisuudessa väitetty.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä yritysten suitsimisessa päästään hyvä askel eteenpäin, niin että verot eivät jää maksamatta silloin, kun niitä on aiheellista Suomeen maksaa. Tämä on yksi näistä toimenpiteistä, ja muun muassa verotietojen julkisuuteen saattaminen on toinen toimenpide, joka on tehty tässä ihan viime viikkoina, ja monta muuta tähän harmaan talouden sektorille on vielä esityksinä tulossa.

Hieman täytyy hämmästellä keskustan kriittistä suhtautumista, koska nämä prosentit ja tämä summa, 500 000 euroa, löytyvät ihan samanlaisina keskustan omasta vaihtoehtoisesta esityksestä, ja jos kerran tämä on nyt niin loistava, niin mikä tässä puolitoista vuotta sitten on oikeastaan mättänyt. Meidän mielestämme esitys siitä, että verotuloja Suomeen saadaan myöskin näiltä holding-yhtiöitten kautta pelaavilta — on monia esimerkkejä: Mehiläistä, Finnairia ynnä muuta — on kyllä hyvin aiheellista ottaa esille.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnä edustaja Paaterolle: Se ero on siinä, että hallituksen esitys jättää 30 prosenttia edelleen käytettäväksi. Siinä on ero keskustaan, keskustalla se on 0 prosenttia. Se on se 500 000, eikä ole sitä 30:n siirtyvää osaa, jonka hallituksen esitys antaa edelleen.

Edustaja Braxille: Minä en tiedä, mistä tämä johtui. Olin verojaoston puheenjohtaja silloin, ja tästä keskusteltiin muutamaankin kertaan ja kysyttiin, onko tulossa mitään. En tiedä, mistä johtui. Ilmeisestikin on niin, että meillä on valtiovarainministeriössä yksi erittäin vahva osasto, joka on vero-osasto, ja sen ohjattavuus tuntuu olevan poliittisesti aika vaikeaa. (Tuija Braxin välihuuto)

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on merkittävä näyttö valtiovarainministeri Urpilaiselta ja tältä hallitukselta. Nyt tehdään tekoja, enemmän tekoja, vähemmän loruja. Veroparatiisit ja veronkierto on saatava kuriin, ja tämä on yksi merkittävä asia, millä niitä saadaan kuriin.

Arvoisa edustaja Lintilä ja keskusta! En voi muuta sanoa kuin että vähän tulee myöhässä tämä teidän herännäisyytenne. Teillä oli koko viime vaalikausi aikaa pistää veroparatiisit kuriin. Tätä esitystä ei tullut, ja ei sitä toden totta sillä voida perustella, että olipas vahva siellä joku osasto jossain ministeriössä, kun emme saaneet aikaan. Se on poliittista tahtoa. Keskusta on tässä nyt kyllä todella ehkä happamia pihlajanmarjoja syömässä kun kertoo, että voi voi, tulipas huono esitys.

Nyt me pistämme merkittävällä tavalla veroparatiiseja kuriin. Nämä ovat niitä tekoja, näitä täytyy tehdä, nämä eivät ole ainoita eivätkä jää tähän, mutta nyt mennään eteenpäin.

Ei ole oikein, puhemies, että kansainväliset pörssiyhtiöt kiertävät veroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta se ei ole eettisesti eikä moraalisesti hyväksyttävää.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen esimerkki siitä, että SDP on jälleen kerran tekevinään jotain. Teidän puheenjohtajanne, valtiovarainministeri Urpilainen, julisti joitain viikkoja sitten, kun keskustan esitys veroparatiisien paremmasta suitsimisesta oli pöydällä, että kyllä me teemme, esitys tulee parin viikon kuluttua. Hän kieltäytyi keskustelemasta yksityiskohdista, vaikka ne olivat hänen tiedossaan oikein hyvin jo silloin.

Nyt ministeri poistui kiireen vilkkaa salista. Halusimme, että tämä tärkeä keskustelu siirtyy eiliseltä, jolloin ministeri oli estynyt osallistumasta eduskunnan keskusteluun, tälle päivälle, jotta valtiovarainministeri olisi voinut esitellä tämän lakiesityksensä. Ei tullut esittelyä, mutta nyt tulee hataria puolusteluja. Te jätätte tämän lakiesityksenne porsaanreikiä täyteen. Keskustan esitys, joka on ratkaisu tähän kysymykseen, estää verokikkailun EU:n ulkopuolelle, tulee voimaan ensi vuoden alusta ja merkittävästi parantaa verokertymiä. Ottakaa oppia, SDP!

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän käsityksemme mukaan tämä keskustan lokakuussa esittämä vaihtoehtobudjetin konsernilainojen korkovähennysoikeus on samat rajaukset sisältävä kuin hallituksen esitys nyt.

Toiseksi, on erittäin huonoa, jos te keskustassa ajattelette, että Etan ulkopuolella olisi eri säännöt kuin täällä, koska me — ihmiset, jotka ovat perehtyneet veroparatiiseihin — tiedämme jo, että niitä on EU:n sisällä, niitä on Etan sisällä. Meidän täytyy tehdä yleiskattava laki eikä jättää sellaista aukkoa, että esimerkiksi ruotsalainen terveyspalvelufirma tarjotessaan toimintojaan Suomessa multinationaalisesti pystyisi jakamaan näin.

Toivon, että keskusta ottaa tässä kuitenkin tällaisen yleisen, veroparatiisien käyttöä vastustavan linjan, ja jos sitten löytyy jotain pieniä kohtia, niin hyvähän on, että pystytään valiokuntakäsittelyssä niihin puuttumaan. Mutta nyt tuntuu siltä, että koetetaan tehdä joku teennäinen, toisenlainen ratkaisu kuin mikä hallituksella on, silloin, kun hallitukselta tulee vihdoin hyvä esitys. Vuonna 2009 Ruotsi antoi esityksensä, ja silloin Suomessa ei tapahtunut mitään. Vain vuoden kesti Urpilaiselta tuoda esitys.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa tukkia veroparatiisien väärinkäytön kokonaan. Te rajoitatte sitä kyllä, kiitos edes siitä, mutta se, että annatte EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle virrata yrityksiin korkomenoja ilman että niitä suitsitaan, on leväperäisyyttä eikä veroparatiisien tukkimista. EU-alueella täytyy olla tiukat säännöt, mutta sen ulkopuolelle voidaan asettaa vielä tiukemmat säännöt. Ne ovat perusteltuja, koska juuri EU:n ulkopuolella toimivat pahimmat veroparatiisit, jotka mahdollistavat yrityksille kikkailun. Meidän mielestämme Suomessa tehdystä työstä ja tuloksesta on verot maksettava Suomeen. Se on se oikea periaate. Meillä on tähän asiaan selvä ratkaisuesitys, joka noudattaa Ruotsin tiukkaa linjaa. Miksi ette tee näin, vaan teette vähän niin kuin sinnepäin olevinaan?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä, että nämä verotiedot tulevat nyt julkisuuteen aikaisempaa laajemmassa muodossa, ja erittäin tärkeätä on myös se, että käydään julkista keskustelua näistä veroparatiisiyhtiöistä, jotka erityisesti näitten terveyspalveluyritysten kautta ovat paljon saaneet julkisuutta osakseen.

Hienoa, että nykyinen hallitus on ryhtynyt tilkitsemään näitä veronkierron laillisia muotoja. Harmillista, että edellinen ja sitä edelliset hallitukset eivät ole asialle tehneet yhtään mitään. Varmaankaan tämä nykyinen muutos ei ole paras mahdollinen, mutta kuitenkin se on askel oikeaan suuntaan: tällä tavalla me pystymme jossain määrin ehkäisemään veronkiertoa veroparatiisisaarien kautta, johon myös hyvämaineiset, vanhat suomalaiset yritykset ovat sortuneet.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun on vähän vaikea ymmärtää tätä keskustelua. Korot ovat yrityksen vähennyskelpoinen menoerä. Yritys ei voi kasvaa, kehittyä, jos ei se voi ottaa lainaa ja maksaa niitä korkoja. Tämä perusasia pitää ymmärtää. Onko keskusta sitä mieltä, että yritykset eivät enää saisi vähentää korkomenoja? Silloin tapatte yritteliäisyyden.

Mutta mikä on olennaista, on se, että me emme saa hyväksyä sitä, että korkojärjestelmää käytetään tulojen siirtämiseksi Suomesta muualle. Sen takia tämän esityksen valmistelu ei ollut ihan yksinkertaista, koska pitää tehdä semmoiset rajaukset, että rehellinen koronmaksaja saa vähentää korot, mutta niiltä, jotka yrittävät kiertää niitä korkoja muualle, tukitaan tie, ja tässä on kohtalaisen hyvin onnistuttu.

Kun täällä viitattiin Ruotsiin, niin tämä on tiukempi sääntely kuin Ruotsin. (Miapetra Kumpula-Natri: Nimenomaan!) Tästä asiantuntijat ovat yksimielisiä. Jos laitetaan EU:n ulkopuolelle raja, voidaan siirtää toiseen EU-maahan ja sieltä edelleen kiertää toiseen maahan. Ei voi olla tämmöistä tiettyä rajaa. Tämän järjestelmän täytyy olla globaali.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskusta ymmärtää yrittäjyyttä erittäin hyvin, ja tiedämme sen, että yritystoimintaan otettujen lainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Juuri näin. Mutta: jos yritys maksaa aivan tähtitieteellisiä korkoja emoyhtiölleen toiseen maahan, siihen on puututtava, ja keskusta esittää tiukempaa säätelyä kuin hallitus kykenee nyt tässä vähän sinnepäin olevassa esityksessä tekemään.

Veroparatiisien käyttö verosuunnittelun välineenä ja turvasatamana, se meidän on kitkettävä, ja rehellistä yrittäjyyttä, Suomessa tehtävän työn ja tuloksen oikeudenmukaista verottamista, sitä meidän täytyy edistää. Eivät nämä asiat niin monimutkaisia ole.

Sampsa Kataja  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaisen logiikka kyllä pettää. Ehkä se saisi vähän lisäsisältöä, jos hän perehtyisi tähän hallituksen esitykseen huolella. Tässä hallituksen esityksessähän nimenomaan pyritään siihen, minkä äsken kerroitte päämääräksi: että tähtitieteellisillä koroilla kikkailu ja veroparatiisikikkailu pitää kitkeä. Mutta niitä korkeita ja alhaisia korkoja löytyy sekä Eta-maista että Etan ulkopuolisista maista. Te olisitte valmiit tuomaan tähän kynnyksen, jonka sisäpuolella pystyttäisiin tätä kikkailua jatkamaan, ja tätä hallitus ei halua. Hallitus haluaa ulottaa tämän kikkailukiellon kaikkeen yritystoimintaan, mikä koskee siis veroparatiisitoimintaa myös Eta-alueen sisäpuolella. Tämä on huomattavasti kattavampi esitys kuin se teidän aiemmin esittämänne.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Meidän esityksemme on sama kuin hallituksen esitys, plus että se menee pitemmälle estäen sen 30 prosentin korkovähennysoikeuden käytön, jos korkoa maksetaan emoyhtiölle EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle. Eli meidän esityksemme menee pitemmälle. Se estää EU-alueen ulkopuolisten — vaikkapa Karibian — veroparatiisien käytön verosuunnitteluun. (Miapetra Kumpula-Natri: Entä EU:n sisäpuolella?) — Ja EU:n sisäpuolella sama pohja kuin hallituksen esityksessä. — Ehkä te olette, hyvät hallituspuolueitten edustajat, käsittäneet nyt asian väärin.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kumpula-Natrille: Tämä keskustan esitys ei ole todellakaan sama kuin hallituksen esitys, ja se ero on nimenomaan tämä 30 prosenttia ja se, että me rajaamme sen EU:n ja Etan sisälle. Tähän on sitten, niin kuin hyvin tiedätte, EU:n lainsäädännölliset syyt, että me joudumme tälle alueelle sen rajaamaan.

Edustaja Katajalle: Meidän ehdotuksemme on ehdottomasti tiukempi kuin hallituksen esitys, ja se rajaa nimenomaan tämän myös alueellisesti. Mitä tulee siihen, miksei tätä ole tullut aikaisemmin ja mitä on tapahtunut, niin muistaakseni viimeinen keskustalainen valtiovarainministeri oli Esko Ollila 80-luvun alkupuolelta, niin että se siitä poliittisesta johdosta.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä harmaan talouden torjunnassa tai verosuunnittelussahan tämä on kokonaisuus, jossa täytyisi ottaa tämän korkojen verovähennysoikeuden lisäksi myös alikapitalisointi ja nämä konserniavustukset huomioon.

Minun mielestäni tämä on tärkeä pointti yrityksille, että yritys voi hyödyntää tämän korkojen verovähennysoikeuden. Mutta eikös tämä olisi yksinkertaista rakentaa niin, että ainoastaan markkinakorkojen suuruinen verovähennysoikeus on käytettävissä? Eli kaikki tämmöiset ylimääräiset korkojen maksut, joilla käytännössä siirretään maksettavia veroja sitten konsernin sisällä ulkomaille, ovat torjuttavissa sillä, että korkojen vähennysoikeus seuraa markkinakorkojen suuruutta.

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäntyyppinen säännöstö meillä on jo olemassa. Se perustuu oikeastaan siirtohinnoittelusäännöstöön, jossa yritysten, konsernien sisäistä hinnoittelua tarkastellaan ja edellytetään, että se sisäinen hinnoittelu perustuu markkinahintoihin ja näin ollen myös markkinakorkoihin. Turunen on kyllä täysin oikeassa, että tällaista sääntöä tarvitaan jatkossakin.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verotuslaissa on veronkiertosäännös, ja sillä perusteella jo tänä päivänä verottaja arvioi, ovatko korot markkinakorkoja. Siinä voi olla pieni marginaali, mutta ne eivät saa olennaisesti ylittää, ja jos ne ylittävät, niin silloin oikaistaan nuo korot.

Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Silloin tämmöiset 30 prosentin tai 500 000 euron rajat voitaisiin jättää kokonaan pois, jos meillä olisi tässä lakiesityksessä maininta siitä, että ainoastaan markkinakorkojen suuruinen verovähennysoikeus on käytettävissä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ydinkysymyshän hallituksen esityksessä on se, että nyt on reagoitu. Keskusta ei halunnut vallassa ollessaan reagoida, ja nyt täällä salissa, tässä keskustelussa, keskusta menee hädissään valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten selän taakse. Onhan tämä ihan pöyristyttävä puolustustaktiikka sille, ettei se ole aikanaan vallan kahvassa ollessaan halunnut tehdä tälle asialle ei hyvää esitystä, ei huonoa esitystä, ei mitenkään reagoida.

Silloin, kun poliittinen valta ja virkavalta ovat vastakkain ja niitä voimia on mittailtu, niin hyvät kollegat, mehän tiedämme, kumpi siinä painissa voittaa. Meillä on tästä näyttöä. Ovat sitten asiat oikein tai väärin, niin toistaiseksi poliittinen valta on aina voittanut silloin, kun virkavalta ja poliittinen valta ovat vastakkain. Ei sinne voi mennä virkamiesten selän taakse.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman hämmästyttää se, että keskustapuolue tässä käsittää näin, että tämä Eta-alue on lintukoto, jossa ei tapahdu konnuuksia ja verosuunnittelua. Tämä Ruotsin ja keskustan malli antaa mielestäni yrityksille vapauden rajoituksista silloin, jos sijaitsee Eta-alueella ja keksii tälle korkokikkailulle jonkun liiketaloudellisen syyn, ja näyttää nyt siltä, että se liiketaloudellisen syyn keksiminen ei ole kyllä kovin vaikeaa. Eli tässä keskustan mallissa jää selkeästi iso porsaanreikä kaikille yrityksille. Kumpula-Natri nosti esimerkiksi äsken erinomaisen hyvin esiin hoiva-alan yritykset, jotka sijaitsevat monesti Ruotsissa, Eta-alueella.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Siis tässä nyt olennainen kysymys, mihin edustaja Saarinen äsken viittasi, on poliittinen tahto ja se, että viime kaudella keskusta ei tuonut minkäänlaista esitystä. Minun mielestäni on kyllä jo historiankirjoihin yltävää taidetta perustella sitä sillä, että jonkun osaston virkamies vastustaa tai että keskustalla ei ole ollut valtiovarainministeriä pitkään aikaan. On onni, että ette kysy virkamiehiltä lupaa tässä vaiheessa, kun teette vaihtoehtobudjettejanne, nimittäin ne olisivat hyvin vaatimattomia varmasti. Mutta silloin kun teillä on pääministerivaltaa nämä asiat, arvoisa keskusta, täytyy kyllä pystyä hoitamaan kotiin.

Edustaja Tiilikainen, kun täällä ei Lintilä oikein onnistunut vastaamaan, niin voisitteko te nyt vastata alun perin edustaja Braxin esittämään kysymykseen, että kun nyt on kerrottu, että tätä on haluttu viivytellä, niin mikä teidän näkemyksenne on siitä, miksi ihmeessä sitten viime kaudella tämäntyyppistä esitystä ei tuotu. Sinänsä kunnioitan, että toitte tämän esityksenne esiin nyt ettekä salanneet sitä kuten taas esimerkiksi arvonlisäverokantanne. On ollut aika pöyristyttävää nyt huomata, että ennen vaaleja keskusta ei tuonut vaihtoehtobudjetissaan arvonlisäverokantoja, (Jari Leppä: Mites teidän arvonlisäverokantanne?) mutta nyt vaalien jälkeen (Puhemies koputtaa) ollaan sitten leikkaamassa kulutusta. Mielenkiintoinen yhtälö sekin.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koska lienee näin, että edustaja Viitasen vakuuttaminen minuutin aikana on mahdotonta, käytän mielelläni perusteellisemman puheenvuoron, koska se on tuolla varsinaisessa keskustelussa lähiaikoina tulossa.

Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun keskustan osalta vakuutetaan, että he eivät tiedä syytä, niin saatan olla kyllä taipuvainen uskomaan, että vastaus on totta. Todellakin on niin, että kun julkisuuteen on väitetty, että valtiovarainministeriön poliittisella johdolla on ollut näppinsä pelissä siinä, että tätä ei tuotu viime vaalikaudella, niin on aivan mahdollista — kun en silloin itsekään oikeusministerinä tiennyt, että tämmöinen on mahdollisesti tapahtunut — että meistä muista kukaan ei ole sitä tiennyt. Mutta asiantuntijakuuleminen valiokunnassahan on siitä hyvä metodi, että myös aiemmin tapahtuneet tai tapahtumattomat asiat voidaan asiantuntijoilta ja vastuullisilta virkamiehiltä virkamiesvastuulla vaatia. Tämä asia kyllä varmasti, jos valiokunta niin haluaa, selviää asiantuntijakuulemisessa.

Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Tämän hallituksen esityksen tuotto-oletus on 70 miljoonaa. On kuitenkin laskettu, VM on laskenut, että tällaisella kikkailulla menetetään noin 320 miljoonan tulot, joten tässähän jää kuitenkin vielä se 250 miljoonaa saamatta. Tämäkin pitäisi jostain saada, tämä fiskaalinen pohja pitäisi jotenkin pystyä paikkaamaan. Ei muuta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Verosuunnittelu on yrityksissä osa normaalia toimintaa. Kauppatieteen maisterin yksi perusopinnoista on verosuunnittelu, se, millä tavalla yritys pystyy minimoimaan veronsa. Siltä osin voi sanoa, että tämä hallituksen esitys, jossa pohditaan, millä tavalla pystytään estämään tätä verosuunnittelua, jossa minimoidaan veroja, on ihan paikallaan. Tietenkin tässä tulee pohdittavaksi, että jos Suomi tekee kovastikin malleja, joissa me estämme verojen minimointia, niin johtaako se sitten siihen, että yritykset siirtävät yhä enemmän omia toimintojansa Suomen rajojen ulkopuolelle. Toivon, että tätä näkökulmaa myös tarkastellaan jatkossa valiokuntakäsittelyssä.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että hallitus toi tämän esityksen, ja ehkä edustaja Tiilikaiselle: eihän se ihan yllätys ollut, että se tuli, koska tämä on ollut jo lausuntokierroksella ja hyvin suuressa julkisessa keskustelussakin jo pari viikkoa sitten siinä vaiheessa, kun viittasitte käytyyn keskusteluun valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa. Tätähän on valmisteltu heti hallitusohjelmaan kirjauksen jälkeen. Oli hallituspuolueiden yhteinen tahto Säätytalolla, että tämä asia saadaan tähän malliin.

Mielestäni on erittäin tärkeätä ja hatunnoston arvoista, että keskusta on esittänyt myös toisenlaisen mallin, ja jos se oikeasti sisältää paineita parantaa ja tiukentaa, saada veroparatiisit vielä enemmän kuriin joiltakin osin, niin sehän on vain hyvä, ja silloin keskusta on kiitoksensa ansainnut. Kaikki se paine, mitä luodaan sen suhteen, että tässä asiassa tehdään koko ajan lisätoimia, on hyvästä, ja jo tässä vaiheessa mielestäni on hyvä, että olette nostaneet esiin väitteitä siitä, että Ruotsin laki on mahdollisesti joiltakin osin tiukempi kuin Suomen. Tämähän on asia, joka pitää tutkia, ja sitten eduskunnan pitää selvittää, minkä takia kuitenkin tässä vaiheessa päädytään tähän, ja mahdollisesti eduskunta sitten voi esittää myös kantanaan mitä pitää seuraavassa vaiheessa tehdä.

Kaiken kaikkiaan se prosessi, joka nyt veroparatiisien suitsimisyrityksissä on alkanut, on hyvä, mutta olisin aika varovainen käyttämään senkaltaisia ilmaisuja, että "nyt ne saadaan kuriin" tai "tämä toimi on merkittävä". Kaikki se työ, mitä eduskunnan tarkastusvaliokunnassa tähän mennessä on tämän veroparatiisiprobleemin kanssa tehty, viittaa siihen, että ei olla lähelläkään tilannetta, jossa asia olisi saatu kuriin tai jossa tämmöisellä yksittäisellä lailla vielä merkittävästi saadaan tilannetta parannettua. Jo se, miten täällä viitattiin aikaisemmin siirtohinnoitteluun ja näihin OECD:n ohjeisiin käyvistä hinnoista, kertoo siitä, että sääntöjäkin on aika paljon mutta niiden tosiasiallinen valvonta on monissa maissa osoittautunut lähes ylivoimaiseksi.

Ruotsi on tällä hetkellä verohallinnossa siirtänyt satoja virkamiehiä tämän probleeman kimppuun. He ovat muun muassa Suomea aikaisemmin käyttäneet näitä alun perin varastettuja tietoja Luxemburgista ja Sveitsistä ja sitä kautta saaneet luotua sekä porkkanoilla että varsinkin rangaistuksella ja kiinnijäämisuhalla pelottelulla tilanteen, jossa Ruotsiin on nyt palautettu vero-paratiiseista paljon sekä yksityistä pääomaa, joka on verottajalta salaa sinne viety, että myös yritysten pääomaa. Minä uskon, että kun me katsomme sitä, mitä Ruotsi nyt viimeiset pari kolme vuotta on tehnyt, niin meillä on aika paljon opittavaa siitä, miten verohallitus toimillaan — aktiivisemmalla, aggressiivisemmalla, kiinnijäämisriskiä nostavalla tarkastustoiminnalla, mutta samaan aikaan myös houkuttimia luomalla — on saanut aikaan sen, että Ruotsissa on ilmaantunut viime aikoina yllättäviä rehellisyyspuuskia satojen miljoonien, itse asiassa tuhansien miljoonien kruunujen osalta yhteensä. Epäillään, että seuraavana vuonna, kun eräs verolakimuutos tulee, rahaa tulee vielä lisää.

Tämä on hyvä alku. Ministeri Urpilainen on tällä ja myös uudella verotietojen julkisuustoimenpiteellään lunastanut kyllä hyviä lupauksia, joita hallitusohjelmassa on lisää.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Yrityksillä on siis oikeus vähentää verotuksessaan korkomenot, ja näin täytyy olla. Silloin, jos noita korkomenoja maksetaan saman konsernin emoyhtiölle, tämä hallituksen esittämä rajoitus alkaa purra. Jos olen nyt oikein käsittänyt, niin hallitus haluaa, että 500 000 euroon asti korot ovat vähennyskelpoisia. Sen ylittävältä osalta korot ovat vähennyskelpoisia vain 30 prosenttia yrityksen tuloksesta.

Se, miten keskusta haluaisi tehdä tiukemman tästä veroparatiisien rajoittamisesta, korkovähennysoikeuden väärinkäytön kitkemisestä, koskee sitä, että tuota 30 prosentin vähennysoikeutta ei sovellettaisi lainkaan EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle vaan näihin maihin maksettavat konsernilainojen korot rajattaisiin siihen 500 000 euroon, ja piste: ei enää vähennysoikeutta. Toinen ero keskustan tekemässä lakiesityksessä — joka on ollut siis jo viikkoja sitten täällä eduskunnan käsiteltävänä ja johon olisivat voineet myös hallituspuolueiden edustajat perehtyä — verrattuna tähän hallituksen nyt tuomaan esitykseen, on se, että meidän esityksemme mukaan rajoitus pitää ottaa voimaan jo ensi vuonna toimitettavasta verotuksesta eikä antaa yli vuotta kikkailu- ja peliaikaa niille yrityksille, jotka haluavat tätä epäreilua verosuunnittelukeinoa käyttää. Eli nämä kaksi eroa: voimaan heti, jolloin verotulot alkavat virrata ensi vuonna, ja rajataan toiminta siten, et-teivät esimerkiksi Karibialla majaansa pitävät veroparatiisiyhtiöt pysty Suomessa tehdystä tuloksesta veroja kiertämään sinne niitä siirtämällä.

Arvoisa puhemies! Kritisoin valtiovarainministeri Urpilaista tästä asiasta. Sanotaan nyt alkuun sitten se kiitoksen sana, että hyvä, että Urpilainen on tämän esityksen viimein tänne saanut. (Matti Saarinen: Tulihan se!) Mutta kun useita viikkoja sitten keskustelimme tästä asiasta tässä salissa, keskustalla oli yksityiskohtainen ratkaisu ja lakiesitys, miten veroparatiiseja täytyy suitsia. Kysyimme, missä hallituksen esitys on, milloin se tulee. Urpilainen ylimalkaisesti vastasi: se tulee muutaman viikon kuluttua. (Matti Saarinen: Asiallisesti!) Olisi ollut hyvä, että Urpilainen olisi ollut tätä esitystään täällä puolustamassa, koska siinä on juuri ne puutteet, jotka totesimme jo lokakuussa, kun asiasta keskustelimme, juuri ne puutteet, jotka keskustan ratkaisuesitys tukkisi, ja saisimme huomattavasti paremmin rajattua tätä tulojen virtaa ja veronkiertoa veroparatiiseihin päin.

Keskustelimme tästä jo viikkoja sitten erityisesti siksi, että valtiovarainministeri Urpilainen oli sysäämässä veroparatiisien kieltoa kuntapäättäjien kontolle. No, onneksi hänen puoluetoverinsa työministeri Ihalainen jo ehti vastata, että hankintalakia on kuitenkin kuntapäättäjien noudatettava, jolloin pallo palasi takaisin valtiovarainministerille, ja nyt tuo esitys on täällä meidän ruodittavanamme. Siinä on nämä puutteet, jotka keskusta on nyt moneen kertaan todennut. Toivomme, että valtiovarainvaliokunta tulee tämän keskustan ratkaisuesityksen taakse ja saamme verotuloja kartutettua jo ensi vuonna ja veroparatiisien käytön suitsittua.

Mitä tulee niihin kysymyksiin, joita on keskustan edustajille esitetty siitä, minkä takia edellisellä hallituskaudella tätä ei tuotu, vaikka asiasta oli puhuttu: en ollut silloin hallituksen jäsen, joten en voi tarkasti tietää, mutta totean kuitenkin sen, että ainakaan silloisella valtiovarainministeri Kataisella ei ole näköjään sitten ollut poliittista halua edistää asiaa, koska se ei esityksen muotoon koskaan ole päätynyt. (Matti Saarinen: Entäs pääministeri?)

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotenkin nyt tuntuu vain, että on selittelyn makua. Olisihan se mukavampi — ja enemmän ehkä kiitosta opposition vaihtoehdolle voisin tarjota — jos ei olisi tällaista uskottavuusongelmaa, että valtiovarainministeri sitten ei ole halunnut, kun teillä oli kuitenkin pääministeri. Toivottavasti nyt sitten tämä vero-osaston virkamies hyväksyy tämän teidän vastaesityksenne. Mekin voimme siellä verojaostossa sitten kenties keskustella siitä ja katsoa, mikä se lopullinen malli on. Näissähän on aina neuvotteluvaraa, niin kuin tiedämme.

Tosiaan kaiken kaikkiaan, puhemies, asia on nyt vain niin, että veroparatiisit, harmaa talous ja veronkierto ovat erittäin iso ongelma tässä yhteiskunnassa, niin kuin me kaikki tiedämme, ja on hyvin merkittävää, että tämä hallitus on käärinyt todella hihat ylös sen suhteen, että nyt tähän vihdoin puututaan. Tämä kyseinen esitys on yksi osa kokonaisuutta. Monta osaa on jo toteutettu, ja monta asiaa tullaan vielä tekemään. Olemme tähän mennessä esimerkiksi budjetoineet lisää rahaa harmaan talouden torjuntaan, ja monia hyviä käytäntöjä on nyt jo tehty lisää verrattuna siihen, mitä edellinen hallitus sai aikaan. Tämä on todella iso muutos siihen, mikä oli edellisen hallituksen linja, ja se täytyy myös keskustan tunnustaa. (Puhemies koputtaa) — Jatkanko?

Anteeksi, minä luulin, puhemies, että se on tavallinen.

Anteeksi.

No, tehdään näin.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuten kaikki läsnä olevat tietävät, olen tässä ensimmäistä kautta tämän instituution jäsenenä, ja pikkasen hämmästelen tätä keskustelua. Kysyn edustajalta, ministeriltä tai entiseltä ministeriltä, että kenelle, mille ministerille, kuuluvat veroasiat tässä maassa, kun minä olen ymmärtänyt, että ne kuuluvat valtiovarainministerille eivätkä pääministerille.

Arvoisa puhemies! Voisiko joku vastata tähän kysymykseen?

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veroasiat kuuluvat valtiovarainministerille ensisijaisesti, toki koko hallitukselle.

Mutta edustaja Viitanen, teillä on varmaan vastaus, teillä yleensä on vastaus lähes kaikkeen. Siksi uskallan kääntyä puoleenne ja kysyä: miksi hallituksenne ensi vuoden budjettikirjassa on 70 miljoonaa tästä esityksestä tuloja ja nyt, kun se esitys tulee eduskuntaan, sitä aletaankin soveltaa vasta vuonna 2014, jolloin käy niin, kuten edustaja Kataja totesi, että joudutte viivaamaan sen 70 miljoonaa euroa tuloja pois? Ei tule näistä hienoista ponnisteluista harmaan talouden ja veroparatiisien kitkemiseksi euron latia ensi vuonna. Jos keskustan esitys otetaan käyttöön, se on 300 miljoonaa verotuloja ensi vuonna. Siinä on ero teidän esityksenne ja meidän esityksemme taloudellisilla vaikutuksilla. Miksi lykkäätte esitystä, edustaja Viitanen?

Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin verojaoston puheenjohtajana rohkenen vastata kysymykseen, vaikka sitä ei suoraan minulle esitettykään. Lakia, näitä veronkiertosäännöksiä, ei saateta voimaan vielä ensi vuoden alusta pääosin siitä syystä, että yritysten tilikaudet vaihtelevat eri rytmissä kuin kalenterivuodet ja olisi kohtuutonta tai ennalta arvaamatontakin ja ehkä taannehtivaa lainsäädäntöä, jos esimerkiksi tammikuussa päättyvän tilikauden osalta sovellettaisiin kuitenkin sen mukaan määräytyvässä verotuksessa korkosäännöksiä, vaikka tosiasiassa ne korot ovat kertyneet pääosin tämän vuoden aikana. Sen vuoksi ensi vuosi on aikaa ensinnäkin valmistautua tähän käytäntöön, ja toisaalta sitten seuraavan vuoden alussa päättyvä tilikausi on sitten jo kokonaisuudessaan kerryttänyt ne korot tämän lainsäädännön voimassa ollessa.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä asiassa olen edustaja Katajan kanssa samoilla linjoilla. Olisin vastannut tämän saman, joka oli perusteena tässä. Ehkä voin lohduttaa oppositiota, että kyllä se huoli tästä 70 miljoonasta on myöskin täällä hallituksen puolella, mutta kyllä siihen ihan varmasti löytyy ratkaisu. Sitä vastoin voi tietysti esittää kysymyksen: Tämä 300 miljoonan tuotto-odotus on varsin mittava heti ensi vuodelle, jos ja kun se lähtisi käyntiin. Mihin laskelmiin se perustuu, ja minkälaisella aikataululla siinä on esimerkiksi huomioitu tämä tilikausien vaihtuminen kesken vuotta eikä vuodenvaihteessa? Mitä ongelmia yrityksille tästä teidän mallistanne voisi aiheutua?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme kahdesta asiasta yhtä mieltä. On suuri huoli valtion tuloista, verotuloista, ja toinen: harmaa talous pitäisi saada kuriin. Tämän lähetekeskustelun tarkoituksena on tarkastella tätä hallituksen ehdotusta, ja opposition pitää tehdä vaihtoehto. Yhdyn edustaja Braxiin siinä, että verojaoston on nyt hyvin tarkkaan mietittävä, mitenkä nämä kaksi asiaa, valtion tulojen väheneminen ja harmaa talous, veronkierto, voidaan estää. Jäämmekin suurella mielenkiinnolla odottamaan, otetaanko huomioon nämä esitykset, joita tässä rinnalla esiin on tuotu.

Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ahneutta ja itsekkyyttä vastaan pitää säätää hyviä lakeja, ja sitten asiaa voidaan edistää muillakin, pehmeämmillä keinoilla, mutta sen pitäisi kuulua sitten kasvatuksen puolelle.

Minusta tässä edustajat Sasi ja Kataja ovat vastanneet näihin teknisiin yksityiskohtiin liittyviin kysymyksiin hyvin selkeästi. Meidän täytyy rakentaa yleispätevä laki. Kaikissa tapauksissa lakia ei voi kaikesta huolimatta nyt ihan kuukauden päästä saattaa voimaan, vaikka sitä toivoisimmekin. Tähän sitten liittyy tietysti tämä hyvin valitettava asia: 70 miljoonaa jää vasta sitten seuraavalle vuodelle. Mutta on se nyt kuitenkin nopeampaa, että yhdessä vuodessa laki saadaan aikaan kuin että neljässä vuodessa sitä ei saatu aikaan, niin että voidaan tähän asiaan olla tyytyväisiä.

Näissä tulolaskelmissa kannattaa aina olla vähän varovainen, myöskin opposition, koska nämä ongelmat tai väärinkäytökset tuppaavat aina löytämään jonkun uuden reitin. Jos me laitamme hyvin ison summan siihen tulo-odotukseen, niin voi olla, että se ei parhaistakaan yrityksistä huolimatta toteudu. Siinä mielessä on hyvä, että ollaan kuitenkin siinä varovaisia ja pysytään täsmällisyydessä.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minäkin yhdyn kyllä niiden edustajien mielipiteisiin, jotka kantavat huolta siitä, että voimaantuloajankohta on niinkin myöhäinen. Aika on maksanut tässä aika paljon rahaa, koska saatavat vanhenevat päivä päivältä — huomenna on taas joku harmaan talouden spekuloija päässyt turvasatamaan. Joka päivä ne vanhenevat ja vanhenevat.

Mutta edustaja Kataja selvitti tämän asian kyllä hyvin ymmärrettävällä tavalla, ja siihen pitää sitten vain venyä ja taipua ja se sietää. Ei tällä hallituksen esityksellä sitä kuuluisaa niskalenkkiä harmaasta taloudesta saada vieläkään, mutta päästään kuitenkin taas vähän eteenpäin. Oleellista on, että monin eri tavoin puututaan harmaaseen talouteen ja sillä tavalla huolehditaan ennen kaikkea siitä, että rehellisten yrittäjien toimintaedellytykset voidaan turvata.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Saksassa on pystytty näitä veroparatiisiyrityksiä hillitsemään jo 90-luvulla ja Ruotsissa ja Tanskassa 2000-luvun puolivälissä, eli asiahan ei ole millään tavalla uusi ja yllättäen tullut päivänvaloon. Siinä mielessä meillä on ollut tässä monta istuvaa hallitusta, joilla olisi ollut kaikki mahdollisuudet myös Suomessa puuttua tähän räikeään ongelmaan ja epäkohtaan, eli kysymys on laillisesta veronkierrosta. Mutta sen enempää kokoomuksen kuin keskustan johdolla toimineet hallitukset eivät ole aikaisemmin puuttuneet tähän ongelmaan. Verohallinnon selvitysten mukaan Suomi todella menettää noin 300 miljoonaa euroa tämän siirtohinnoittelun väärinkäytösten takia. Tärkeintä on nyt saada parannus tähän asiantilaan. On hyvä, että hallitukselta on vihdoin ja viimein jonkinlainen esitys aiheesta tullut.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä ongelma on periaatteessa ollut aika monen vuoden ajan jossakin, muhinut pinnan alla. On ollut erilaisia hallituksia, tässäkin salissa tunnettuja henkilöitä on ollut valtiovarainministereinä, eikä silloin ole asiaan puututtu. Edellisen hallituksen aikaan, oikeastaan vasta edellisen hallituksen työn viime metreillä, tämä asia nousi vähän enemmän esille, ja siinä yhteydessä tämä pallo oli kiistatta ministeri Kataisella. Hän ei ryhtynyt siinä vaiheessa toimenpiteisiin. Ehkä vaalit ja vaalikauden päättyminen olivat jo niin lähellä, että se oli osaltaan syy siihen. Hyvä, että nyt tämä ratkaisu on tuotu.

Huonoa tässä todellakin on se, että Suomi ei ole uskaltanut tehdä niin kuin Ruotsi. Ruotsi kohtelee höllemmin sekä Eta-maita — niin kuin Eta-maita pitää kohdella — että vielä niitä verosopimusmaita, joitten kanssa Ruotsilla on verosopimus, mutta sen jälkeen muuta maailmaa Ruotsi kohtelee tiukemmin ottein. Kyllä Suomen olisi perusteltua ollut lähteä saman ratkaisun mukaisesti toimimaan, mutta hallitus ei ole uskaltanut lähteä tälle tielle.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän ymmärryksestä ja joustavuudesta. Todellakin luulin käyttäväni jo äsken tätä varsinaista puheenvuoroa ja vähän aloittelinkin siihen suuntaan toteamalla noin yleisesti, kuinka tärkeää on se, että harmaata taloutta torjutaan ja veronkiertoa pistetään aisoihin. Ja on aivan totta, että ei tämä esitys ole ainoa, joka siihen riittää, mutta on erittäin merkittävää, että tämä esitys on tänään täällä. Tämä on hyvin nopeasti hallitukselta toimittu. Tässä vaiheessa ollaan, eduskunta käsittelee esitystä.

Kyllä minä nyt edelleen sanon, että kyllä keskusta tässä nyt pakenee omaa vastuutaan hyvin vakavalla tavalla. Jos te sanotte ihan totisilla kasvoillanne, että juu, kun meillä oli vain pääministeri mutta meillä ei ollut valtiovarainministeriä ja sen takia emme saaneet tätä aikaan, niin eihän se nyt näin voi mennä. Mutta kuten sanottu, minä ymmärrän oppositiota, on hyvä, että sieltä tulee esityksiä, ja on myös hyvä, että niistä voidaan keskustella. Tämä esitys, kuten sanoin, tuotiin jopa ajoissa, te toitte sen siinä vaiheessa, kun teitte vaihtoehtobudjettinne, eli tavallaan hommasitte siihen rahat samoista asioista, mitä hallitus on jo tekemässä, ja siitä teille kaikki kunnia, hyvä niin.

Ainoa pieni miinusmerkki, mikä tulee sitten tähän kokonaisuuteen, tulee tietenkin siitä, että te pari viikkoa sitten, kun tivasitte tästä asiasta tietoja hallitukselta, salasitte omat esityksenne esimerkiksi arvonlisäveron suhteen. Siitä minä olen kyllä vähän järkyttynyt, että vasta nyt vaalien jälkeen paljastuu sitten se, että keskusta haluaa leikata kulutusta nostamalla yleisiä elämisen menoja yli 300 miljoonaa enemmän kuin hallitus tekee. Mutta se on toinen tarina, siitä keskustelemme kenties huomenna sitten, kun tulevat nämä verolait tänne eteen.

Todellakin meillä on paljon ikäviä tapauksia, jotka pitää ottaa tosissaan. On ollut erittäin epämoraalista se, että suomalaiset ihmiset joutuvat lukemaan lehdistä toinen toistaan räikeämmistä tapauksista, joissa kansainväliset pörssiyhtiöt, jotka tarjoavat verorahoilla ostettuja sosiaali- ja terveyspalveluita, käytännössä sitten kiertävät verojaan ja hyödyntävät veroparatiiseja. Eivät ihmiset semmoista voi hyväksyä, eivät missään nimessä. Juuri siksi on tärkeätä, että nyt tehdään tekoja, ei puhuta loruja vaan tehdään tekoja. Ministeri Urpilainen on tarttunut tähän ongelmaan, joka on noussut näyttävästi esiin. Ainakin minulle ihmiset tuolla kadulla monta kertaa tulevat kertomaan huolensa siitä, että ei ole oikein, että verorahoilla ostettuja kansainvälisten pörssiyhtiöiden voittoja sitten pimitetään ulkomailla. Tämä puuttuu siihen ongelmaan.

Sitten on myös monia muita ongelmia, mihin täytyy puuttua. On myös olemassa esimerkiksi näitä tapauksia, joita nyt toissa päivänä paljastui: jäävuoren huippuna liechtensteinilaisen pankin kautta yksittäishenkilöt ovat salanneet verojaan kymmeniä miljoonia. Veroviranomaisella on ollut vuosien työ päästä näiden vyyhtien jäljille, ja siksi on erittäin tärkeää, puhemies, että juuri nyt esimerkiksi on monta erilaista kansainvälistä tiedonvaihtosopimusta, joita käsittelemme muun muassa siellä verojaostossa, jotta tiedonsaanti viranomaisten välillä nyt ja tulevaisuudessa helpottuu. Me tarvitsemme toimia laillisen veronkierron porsaanreikien tilkitsemiseksi, me tarvitsemme toimia viranomaisten tiedonsaantioikeuden laajentamiseksi, ja näitä tehdään parhaillaan. Sen lisäksi olen ollut hyvin tyytyväinen siitä, että jo hallitusohjelmassa otettiin vahva ote harmaan talouden torjuntaan. Vuosittain budjetoidaan tähän lisää rahaa, jotta harmaata taloutta voidaan torjua. Esimerkiksi yksi konkreettinen teko, joka on jo tehty, on se, että rakennustyömailla täytyy näissä tunnisteläpysköissä nykyisin olla myös veronumero, joka omalta osaltaan harmaata taloutta torjuu.

Tämä ei jää tähän, arvoisa keskusta. Iloksemme — kaikkien iloksi, koska on hyvä asia, että harmaata taloutta torjutaan — hallitus aikoo myös tehdä lisää tekoja. Minä vähän ihmettelin äsken, kun täällä keskustan parista jollakin tavalla sillä lailla vähättelevästi sanottiin esimerkiksi tämä kuntien osuus. Kyllä kuntien hankintoja tehtäessä ehdottomasti pitää pystyä tulevaisuudessa puuttumaan myös niihin asioihin, että siellä ei sitten suosita näitä veroja kiertäviä firmoja. Jos ei se nykyisin säännöksin onnistu, niin sitten me muutamme säännöksiä. Niin yksinkertaista se on. Sitä varten on eduskunta. Jos eivät virkamiehet valmistele, niin eduskunta tekee. Kyllä minä luotan myös hyvin valmisteleviin virkamiehiin, jotka näitä pyynnöstämme varmasti sitten tekevät ja miettivät näitä ratkaisumalleja.

Puhemies! Ihan loppuun — 5 minuuttia tulee täyteen — sanon vielä, että sekin on positiivista, että nyt todellakin myös ministeri Urpilaisen lupaama asia koskien verotietojen julkisuutta etenee. Tässä tapahtuu nyt monella sektorilla, ja pidän sitä hyvänä, pidän sitä tärkeänä, pidän sitä meidän kaikkien yhteisenä etuna.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen kiinnitti huomiota äskettäin A-studion lähetyksessä ilmi tulleeseen tapaukseen, jossa liechtensteinilaisen pankin tiedoista kävi ilmi suomalaisia veronkiertäjiä, joiden kimppuun on nyt aiheellisesti käyty.

Minua hämmensi sitä ohjelmaa katsoessani se, että siitä myös kävi ilmi, että suomalainen verottaja joutuu pohtimaan, saako se käyttää tällaisia tietoja, ja se totesi, että kyllä saa, koska nyt ne ovat tulleet toiselta verottajalta. Mutta onko niin, että jos vaikka jonkun maan tiedustelupalvelu on ostanut tällaiset ja tarjoaa niitä suomalaiselle verottajalle, suomalainen verottaja joutuu sanomaan, että se ei saa tällaisia tietoja käyttää? Tietääkö joku, mihin säädöksiin tai sopimuksiin tällainen perustuu? Jos saadaan luotettavaa tietoa, oli se nyt sitten keneltä tahansa — lähes — niin kyllä minun mielestäni on hyödyllistä sitä käyttää. Onko taas niin, että ihmisoikeusjuristit suojelevat konnia, tällä kertaa verokonnia, siltä, ettei saa tämmöisiä tietoja hyödyntää verotarkastuksissa?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllähän meillä on eri valiokunnissa tullut monta kertaa esiin tämä edustaja Zyskowiczin aiheellinen huoli siitä, millä tavalla hallinto toimii: onko velvollisuus puuttua asioihin vai voiko vain katsella ja todeta, että nämä ovat faktatietoja, näin on näreet, mutta kun ei ole velvollisuutta puuttua, niin ei puututa, ja minkälaista intimiteettisuojaa annetaan rikolliselle toiminnalle, minkälaisia ristiinajoja voidaan tehdä, minkälaisia kyselyjä voidaan pankeista tehdä. Siellä on suuria tietosuojaan liittyviä ongelmia. Viranomaiset kertovat myös, että kaikki ei edes johdu tästä intimiteettisuojalaista, tietosuojalaista, vaan ihan muista hallinnon kynnyksistä, joita itsekään en hallitse muuta kuin yleisellä tasolla ja mitä olen asiantuntijoitten kertomana kuullut.

Niin että tässä on aika paljon kyllä perattavaa, ja olen mielelläni niissä talkoissa mukana, jotka tähtäävät sen tavoitteen toteutumiseen, mitä edustaja Zyskowicz täällä äsken hyvin sujuvalla ja loogisella tyylillään selitti.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Kun täällä on käyty kilpailua siitä, kuka on syyllinen siihen, että asiat eivät ole valmistuneet, niin täytyy sanoa, että kyllähän perussuomalaiset oikeastaan vastaavat viime kädessä siitä, että asia ei ole valmistunut. Nimittäin Veikko Vennamo oli toinen valtiovarainministeri vuonna 1954—56, eikä hän tehnyt mitään tämän asian korjaamiseksi silloin, ja vielä Urho Kekkosen viidennessä hallituksessa ei pääministerikään lotkauttanut korvaansa tälle asialle. Puhumattakaan siitä, että Pekka Vennamo oli toinen valtiovarainministeri eli veroministeri vuonna 1983—87 ja silloinkaan ei tehty tälle asialle yhtään mitään!

No, arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen erittäin huolissani siitä, että valtion verotulot vähenevät. Oikeastaan minä olen huolissani sen takia, että meille ei tässä maassa synny yrittäjyyttä, työpaikkoja, yritystoimintaa, kasvua.

Kun minä seuraan tätä keskustelua täällä, niin jos joku ulkomainen sijoittaja istuu tuolla lehterillä, hän ajattelee, että ei tähän maahan varmaan kannata sijoittaa, täällä on semmoinen yritysvastainen ilmapiiri, joka ei kannusta yrittämiseen tässä maassa. (Mauri Pekkarinen: Ei pidä paikkaansa ollenkaan!) Haluan korostaa, että aivan olennaista on se, että me saamme investointeja tähän maahan, ja silloin Suomen pitää olla houkutteleva kohde sijoittajille.

Lähtökohta verotuksessa, se on täysin selvää, on se, että kustannukset, joita liiketoiminnasta syntyy, pitää voida vähentää. Mitä tulee korkomenoihin, on täysin selvää, että tässä maassa ei voi investoida ottamatta lainaa, ja lainalle täytyy maksaa korkoa. Jos ei sitä korkoa saa vähentää, niin ei myöskään investoida. Eli korkojen vähennysoikeus on erittäin olennainen ja tärkeä elementti. (Mauri Pekkarinen: Se on ihan eri asia!)

Olennaista on se, että ei saada käyttää korkoinstrumenttia siten, että siirretään Suomessa syntynyt tulo jonnekin muualle. Mutta pitää muistaa se, että jos joku ulkomainen yritys sijoittaa Suomeen, niin kyllähän sitä investointia tai hankintaa varten tarvitaan rahoitusta. Ei voida lähteä siitä, ettei sitä rahoitusta voida ottaa ulkomailta: sen pitää olla mahdollista. Tästä syytä on jotakin asialle tehtävä. Olennaista on se, että viime vuosien aikana on yleistynyt suunnittelu korkovähennyskeinon välityksellä. Siitä syystä viime vuosina tätä aukkoa on pyritty tukkimaan ja useassa EU-maassa on jo tukittu. Ruotsissa noin kaksi vuotta sitten näin on tehty, ja on täysin selvää, että Suomen pitää seurata tässä kansainvälisessä linjassa ja edetä siinä.

Mutta olennaista on myös, mitä keinoja meillä käytetään. Ei voi olla, että vähennysoikeus poistetaan kokonaisuudessaan, vaan olennaista on se, että pyritään rajaamaan ne vähennysoikeuden rajoitukset niihin tapauksiin, joissa meillä on aidosti ongelmia. Voin sanoa, että asiahan oli edellisen vuoden aikana, vuoden—kaksi, vireillä, mutta yksinkertaisesti ei ole kovinkaan helppoa näitten rajojen asettaminen niin, että ei tapeta sitä yritystoimintaa vaan pidetään huolta siitä, että se vähennysoikeus kohdistuu ihan oikealla tavalla. Sen takia vero-osastolla on erittäin suuri työ tässä asiassa, ja sen takia se ei ole kauhean nopeasti tosiasiassa voinut valmistua.

Nyt tässä on selkeitä rajoituksia. Ensinnäkin 500 000 voi ilman minkäänlaista kontrollia vähentää. Ja voi sanoa, että 500 000 on siinä määrin pieni summa, että sillä ei mitään merkittävää verosuunnittelua voida kansainvälisissä yhteyksissä toteuttaa.

Sitten toinen on tämä oikeus 30 prosentin vähennykseen tuloista. Ja täytyy sanoa, ettei siinäkään, jos 30 prosenttia voi vähentää, mitään massiivista verosuunnittelua ole, voi olla pieni verosuunnittelun elementti, mutta jos mennään kauhean pieniin summiin, niin sitten aletaan aidosti tappaa ne investointimahdollisuudet Suomessa. Johonkin se on täytynyt asettaa: 50 olisi ollut varmaan liian paljon, 10 liian vähän, ja on löydetty tämmöinen kompromissi, joka on 30 prosenttia.

Sitten myöskin katsotaan etuoikeusyritysten väliset nettokorkomenot, että miten tilanne konsernissa on, jotta ei tehdä mahdottomaksi konsernin sisäisiä järjestelyjä. Myöskin otetaan huomioon verollisen oman pääoman suhde tilinpäätöksen mukaisen taseen loppusummaan, ja silläkin yritetään juuri testata se, että kyse ei ole keinotekoisesta järjestelystä, vaan ihan aidosta lainasta silloin, kun se vähennysoikeus kaiken kaikkiaan myönnetään.

Täytyy sanoa, että minä luulen, että nämä rajat ovat nyt tällä hetkellä aika oikeita. Me voimme verojaostossa vielä katsoa niitä jonkin verran, mutta sitten täytyy sanoa, että kun me näemme, kuinka tätä käytännössä toteutetaan, niin koko ajan pitää seurata sitä, miten ne rajat toimivat, niin, että ei estetä tekemästä investointeja. Mutta jos silti hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi on, ilman muuta silloin täytyy niitä rajoja kiristää. Sitten me näemme vähän, kun on neljä kriteeriä, miltä osin niitä rajoja voidaan sitten siinä tilanteessa kaiken kaikkiaan kiristää.

Sanon: tähän tämä verosuunnittelu ei kyllä valitettavasti lopu. Ja korkojen vähennysoikeuden käyttäminenhän ei ole kaikkein merkittävin asia tällä hetkellä, siirtohinnoittelu on, mutta siinä on suhteellisen hyvät välineet. Voi sanoa, että verohallinnolle — joka meillä panostaa tänä päivänä aidosti ja merkittävästi siirtohinnoittelun kontrollointiin ja käy neuvotteluja yritysten kanssa — ei ole ihan kauhean helppoa sen todistaminen, mikä on kansainvälisesti oikea hinta. Täytyy sanoa, että siinä on tietysti jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta täysin selviin ylilyönteihin ei ole missään tapauksissa mahdollisuuksia tämän päivän säännösten mukaisesti.

Oikeastaan kaikkein yleisin menetelmä, mitä meillä voidaan käyttää on se, että tietyt yrityksen omaisuuserät siirretään ulkomaille, kuten teollisuusoikeudet, jotka ovat kaikkein tyypillisin esimerkki tänä päivänä. Kun meillä on semmoisia maita kun Hollanti, jolla on hyvin alhainen verokanta, ei ehkä ole mitään velvollisuutta pitää niitä teollisuusoikeuksia Suomessa, vaan ne on helppo siirtää toiseen maahan. Tässä on aito, helposti käytettävissä oleva verosuunnitteluväline.

Täytyy sanoa, että on erityisen harmillista, että Euroopan unioni ei ole laittanut näitä järjestykseen. Mutta meillä on ongelma: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa on ollut esillä — ja Suomikin on ollut aktiivinen siinä suhteessa — se, että tämmöisiä järjestelyjä, joissa mahdollistetaan hyvin alhainen veroprosentti EU-maissa, ei hyväksyttäisi, mutta EU-tuomioistuin on katsonut, että ne ovat hyväksyttäviä vapaan liikkuvuuden puitteissa. Tältä osin täytyy toivoa, että ihan käytäisiin vakavaa keskustelua näistä verosäännöksistä ja pyrittäisiin myöskin antamaan signaali EU-tuomioistuimelle, että on selvä, että jos on ihan poikkeuksellisen alhainen verokanta johonkin tiettyyn tuloerään, se ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, ja sillä me saisimme tämän EU-alueen kuriin.

Mutta sitten pitää muistaa, että syy, minkä takia useilla yhtiöillä on veroparatiisimaissa yhtiö, on se, että pelätään sitä, että meillä on kahdenkertaista verotusta. Se tarkoittaa sitä, että jos on toimintoja useassa maassa, niin sitten kun osingot siirtyvät, korot siirtyvät ja muita omaisuuseriä siirtyy ei käykään niin, että vain yhden kerran verotetaan, vaan verotetaan kahteen kertaan. Ja tämän takia on äärimmäisen tärkeää, että meillä on erittäin tehokkaat kahdenkertaisen verotuksen estävät säännökset, jotta pyrittäisiin pitämään huolta siitä, että kenenkään ei tarvitse pelätä sitä kahdenkertaista verotusta. Jos se pelko on olemassa, niin sitten tehdään niin, että on kokoomayhtiö jossakin veroparatiisisaaressa ja periaatteessa sieltä hoidetaan toimintoja, jotta se kahdenkertainen verotus ei toteudu. Tästä syystä nämä verosopimukset ovat äärimmäisen tärkeitä.

Sitten vielä ihan tästä voimaantulosäännöksestä: tilannehan on se, että meillä on myöskin muutettuja tilikausia, eli tilikausi saattaa päättyä tammikuun lopussa. Lähtökohta verotuksessa on se, että verotus kohdistuu tulevaan tulonmuodostukseen. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tämä astuu 2014 voimaan, niin jos esimerkiksi tammikuun lopussa 2014 päättyy tilikausi, se koskee korkoja helmikuun alusta ensi vuonna tammikuun loppuun vuonna 2014. Tämä on se erityinen syy, minkä takia se tulee voimaan vuonna 2014, ja myöskin se, että annetaan kohtuullinen aika valmistautua, koska tietysti, jos tämä nyt hyväksytään joulukuun puolivälissä ja vahvistetaan laiksi joulukuun lopussa, voi sanoa, että tässä suhteessa se ei olisi välttämättä hyvää lainsäädäntöä.

Olisi haluttu tämä aikaisemmin voimaan, mutta tosiasialliset syyt, joista ollaan asiantuntijapiireissä laajasti yksimielisiä, johtavat siihen, että tämä tulee voimaan tosiaan vuonna 2014. Mutta tämä on selkeä signaali: sen jälkeen, kun laki on hyväksytty, kenenkään ei kannata enää ryhtyä tämmöisiin suunnittelutoimenpiteisiin, jotka tällä lainsäädännöllä estetään, ja täytyy sanoa, että mielestäni tämä on tässä vaiheessa hyvä lakiesitys. Tällä saadaan selkeä aukko tukittua, ja nyt vain täytyy — sitten, kun tämä on hyväksytty — seurata sitä, mikä sen toimivuus on ja tarvittaessa parantaa sitä toimivuutta.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun saan olla tämän valtiovarainvaliokunnan, puheenjohtaja Sasin valiokunnan, jäsen, niin eräs asia unohtui häneltä. Kyllähän tämä istuva hallitus on jo vähentänyt korkojen vähennysoikeutta. Muistatte varmaan asuntovelalliset, jotka haluavat ostaa itselle asunnon ja ottavat lainaa: tänä vuonna lainaa ottaneiden asuntovelallisten korkovähennystä heikennetään 15 prosenttia, ensi vuonna 5 prosenttia ja vuonna 2014 samoin 5 prosenttia, eli yhteensä 25 prosenttia vähennetään korkojen vähennysoikeutta asuntovelallisilta. Tämä aiheuttaa sen, että entistä vähemmän nuoret ostavat asuntoja ja sen, että entistä vähemmän urakoitsijat rakentavat uusia asuntoja, ja tästä seuraa loppujen lopuksi se, että työttömyys lisääntyy ja kuntien verotulot vähenevät, eli, edustaja Sasi, olette varmaan samaa mieltä: hallitus on jo heikentänyt korkojen vähennysoikeutta tässä maassa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Edustaja Tuupainen on aivan oikeassa. Asuntovelkojen korkovähennystä on leikattu, mutta syy on se, että asuntovelkojen korkomeno ei ole tulonhankkimismeno vaan elinkustannuksiin kohdistuva meno, ja siitä syystä silloin, kun saa vähentää asuntovelkojen korkoja, kysymys on asumisen tukemisesta ja siitä, että ihmiset hankkisivat itselleen omia asuntoja.

Tietysti yrityksen velan korkomeno on hyvin eri asia kuin asuntovelkojen korkovähennys. Mutta Tuupainen on asiassa oikeassa: korkovähennystä on tältä osin leikattu.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! En ajatellut tässä puheenvuorossa käydä läpi sitä, mitä ehkä edellinen tai sitä edellinen hallitus on jättänyt tämän asian suhteen tekemättä, mutta nyt jos keskustelemme tästä hallituksen esityksestä ja siihen liittyvistä mahdollisista tarpeista tehdä valiokuntakäsittelyssä korjauksia, niin yksi asia, joka keskustelussa on jäänyt huomioimatta on se, että tämä säännös, tai korkovähennyksen rajoittaminen, tulee koskettamaan myös kaupunkien ja kuntien omistamia yhtiöitä, joita viime aikoina on syntynyt yhä enemmän, kun sekä lainsäädäntö että Euroopan unionista tulevat paineet ovat aiheuttaneet sen, että muun muassa energia- ja vesiliiketoimintoja on yhtiöitetty. Tällöin, kun näitä yhtiöitä on perustettu, on yleensä pääomitettu niin, että tämä tuloutus on rakennettu korkoinstrumentin kautta. Nyt tämä tulee myös osittain vaikuttamaan kenties joihinkin näihin yhtiöihin siten, että nämä kuntien sataprosenttisestikaan omistamat energiayhtiöt tai vesiyhtiöt eivät saa vähentää kaikkia korkomenoja omassa verotuksessaan, niitä korkomenoja, jotka aiheutuvat siitä, että he maksavat tästä yhtiöittämisen kautta sataprosenttisesti omistavalle kunnalle.

Tämä seikka on sellainen, joka mielestäni olisi hyvä tässä valiokuntakäsittelyssä kyllä huomioida, ja pitäisi tarkistaa, mitkä nämä vaikutukset ovat etenkin kuntasektorille. Nimittäin ei ole järkevää, kun valtio samalla antaa yleistä valtionosuutta ja muutoinkin julkinen sektori on kokonaisuus, että toisaalta kuntien sataprosenttisesti omistamien yhtiöitten, kuntayhtymien omistamien yhtiöitten tai mikseipä vaikka valtion sataprosenttisesti omistamien yhtiöitten korkovähennyksiä alettaisiin rajoittaa. Tämä on ainakin tekijä, joka mielestäni kannattaisi selvittää valiokuntakäsittelyssä, jos ei sitä tähän mennessä ole vielä selvitetty.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! En valitettavasti ollut tilaisuudessa kuulla kaikkea täällä käytyä hyvää keskustelua. Muutama huomio, joka saattaa olla vähän tårta på tårta täällä käydyn keskustelun päälle, mutta kuitenkin rohkenen ne tässä sanoa.

Ensimmäinen ajatus liikkuu siinä, että meille kaikille, varsinkin niille, jotka tuntevat vähän enemmän tuota maaseutua, on tuttua, kuinka tarkoin Euroopan unionin komission tarkastusjärjestelmä joka vuosi käy ja syynää jokaisen maanomistajan peltotilkut: ovatko ne metrin tai kaksi kauempana siellä tai tuolla suunnalla. On erittäin tärkeää, että se pinta-ala on just tasan tarkkaan sen kokoinen kuin se on, ja sehän on ihan oikein. Sehän on ihan oikein, näin pitääkin kontrollin olla. Vastaavia esimerkkejä löytyy muualtakin, ja niissä esimerkeissä äärimmäisen pikkutarkasti Euroopan unioni sen komission apparatuurin kautta seuraa sitä, miten eri maissa toimitaan ja miten ennen kaikkea EU:n rahoja käytetään. Toisaalla toimitaan näissä asioissa erittäin tehokkaasti ja tarkasti.

Samaan aikaan kuitenkin meillä on järjestelyjä, joissa normaalilla maalaisjärkiajattelulla asioita pohtien satoja miljardeja euroja enemmän tai vähemmän luisuu, menee piiloon, jää verottamatta tai joihinka liittyy enemmän taikka vähemmän filunkia. Tätä tapahtuu Euroopan unionin alueella kaiken aikaa. Verotettavan tulon kuljettaminen maasta toiseen on oikeastaan vain yksi ilmentymä, monia muita vastaavia asioita löytyy Euroopan unionin toimintamenettelyjen ja tavallaan kritiikinalaisten toimintojen joukosta.

Oikeastaan tavattoman tärkeä viesti, jonka tässä lyhyesti sanon, onkin se, että kyllä hallitukselle toivoisi aktiviteettia ja ponnisteluja siinä, että Euroopan unioni olisi ihan oikein sitä, mitä se lausuu olevansa: reilun pelin talousalue, jossa normaalit, läpinäkyvät, avoimet, rehdit ja rehelliset menettelytavat olisivat voimassa kaikilla hallinnonaloilla. Tosiasiassa Euroopan unionin sisällä on tälläkin hetkellä erilaisia veroparatiiseja, erilaisia paratiiseja, joihin rahat kulkevat, joissa ne jäävät joko verottamatta taikka joissa niitä aliverotetaan tai jollain muulla tavalla suojataan, pannaan rahaa piiloon, ja sitä kautta ne rahat pysyvät julkisen vallan erilaisten kontrollitoimien tai monta kertaa myöskin verotuksellisten toimien ulkopuolella.

Nyt käsittelyssä oleva asia on ollut pitkään tietyllä tavalla tiedossa, mutta esimerkiksi Suomen kohdalta minä olen ymmärtänyt, että viime kädessä kysymys on siitä, että verokilpailu on muuttanut tilannetta niin Euroopassa kuin vähän maailmanlaajuisestikin. Kun Suomella aikanaan oli huomattavasti alhaisempi yhteisöverokanta ja maailmalla keskimäärin selvästi suurempi, ei ollut niin suurta intressiä tämäntapaiseen menettelyyn, mikä nyt on omaksuttu viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana.

Tämä ilmiö on tavallaan kasvanut, kasvanut kaiken aikaa. Tästä syystä en syytä esimerkiksi Vanhasen ykköshallituksen aikaisia valtiovarainministereitä, jotka olivat sosialidemokraatteja, jotka tavallaan istuivat tämän asian päällä mutta jotka eivät silloisesta pääministeristä huolimatta ryhtyneet erityisen voimakkaisiin toimenpiteisiin. Minä ymmärrän sen perustelun, että näin oli. Tämä koskee sekä Vanhasen ykköshallitusta että Vanhasen kakkoshallitusta, kuitenkin aavistuksen enemmän Vanhasen kakkoshallitusta, koska silloin vasta ainakin hallituspiireissä tämä ongelma jollakin tavalla tunnistettiin ja käynnistettiin keskustelu tuon edellisen hallituksen viimeisten metrien aikaan.

On tietysti valitettavaa, että silloinen valtiovarainministeri ei ryhtynyt asioissa toimenpiteisiin, mutta en minä nyt määräänsä enempää uskalla häntäkään syyttää. Tämä ongelma on kärjistynyt kaiken aikaa, ja on hyvä, että nyt tässä asiassa päästään tämä askel ottamaan, mikä tässä hallituksen esityksessäkin nyt tapahtuu. Mutta aiheellinen kritiikki on keskustan toimesta esitetty siihen, miksi se askel on tämä, mikä tässä otetaan.

En tiedä, kuinka tarkasti Ruotsin järjestely on täällä tullut käytyä läpi. Ruotsihan noudattaa Eta-alueella niitä pelisääntöjä, mitkä me Eta-maat olemme Eta-alueelle tätä asiaa varten laatineet. Ruotsi noudattaa sitä pelisäännöstöä näiltä osin. Sen lisäksi Ruotsi noudattaa samaa menettelyä niitten maitten kanssa, jotka Etan ulkopuolella ovat tehneet Ruotsin kanssa verosopimuksen, mutta sitten tämän kaaren ulkopuolella oleviin maihin Ruotsi on ottanut tiukemman otteen, ja tässä Suomen hallituksen nyt käsittelyssä oleva esitys poikkeaa Ruotsin esityksestä, ja joutuu kysymään, miksi Suomi tässä mielessä ottaa vaatimattomamman askeleen kuin mihinkä Ruotsi on tässä ryhtynyt. No, minä ymmärrän, että se vaikeus tavallaan liittyy siihen, että kyllä niillä ruotsalaisillakin tulee olemaan vaikeuksia selvittää, mihinkä ja minkälaisten kanavien kautta se tulo loppujen lopuksi maksetaan, mutta jos ruotsalaiset uskovat itseensä ja ovat niin itsetuntoisia, että he pystyvät tämän selvittämään, niin kyllä minun mielestäni suomalaisetkin olisivat voineet menetellä samalla tavalla.

Arvoisa puhemies! Tässä, jos jotain pientä kritiikkiä tähän hallituksen esitykseen voi esittää, on kyllä mielestäni se kritiikin ydin, joka sillä keskustan aloitteella, joka täällä taannoin esiteltiin, korjaantuisi, jos sen mukaan tässä asiassa voitaisiin edetä. Minä toivonkin, että tämän lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä tuo keskustan lakialoite tutkitaan hyvin tarkkaan.

Pentti Kettunen /ps:

Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaisen hyvä asia, että tällainen lakiesitys on saatu eduskuntaan. Minä toivon, että valiokuntakäsittelyssä otetaan todella vakavasti nämä asiat, ja samalla ilmoitan perussuomalaisen eduskuntaryhmän puolesta, että me olemme valmiit valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa neuvottelemaan ja tekemään niitä parhaita ratkaisuja, mitä tässä asiassa voidaan tehdä. Minä toivon, että valiokuntakäsittelyssä yhtyisivät sekä hallitusryhmät vasemmalta ja oikealta että oppositio, koska tämä on niin iso asia, että tässä tarvitaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Me perussuomalaiset olemme tähän valmiita, herra puhemies.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Erityiskiitokset edustaja Penttiselle erinomaisen viisaasta puheenvuorosta.

Muutamiin seikkoihin vielä. Anteeksi, aikaisemmassa yhteydessä jouduin menemään antamaan haastattelua toisaalle, ja kun juoksin haastattelua antamaan, niin mieltäni painoi epäilys, että olin virheellisesti puhunut sadoista miljoonista Ruotsin takaisin saamista euroista, kun tarkoitukseni oli puhua kruunuista. Jos puhuin kruunuista jo siinä vaiheessa, niin silloin korjaus on tarpeeton. Mutta siis Ruotsin verottaja on todellakin onnistunut erittäin aggressiivisella veroparatiiseihin piilotettujen rahojen jahtaamisella, myös niin sanottujen varastettujen tietojen hyväksikäyttämisellä, näyttävillä operaatioilla, aikaansaamaan tilanteen, jossa veroparatiiseihin piilotettua omaisuutta on saatu palaamaan Ruotsiin selvästi enemmän kuin Suomessa toistaiseksi.

Edustaja Sasi on oikeassa, että meidän verohallintomme tekee tällä hetkellä 40 ihmisellä varmasti parhaansa, sen, mitä 40 ihmisellä voi. Mutta verrattuna Ruotsin panostuksiin, joissa satoja virkailijoita on tämän veroparatiisiprobleemin kimpussa, panostukset ovat vaatimattomia, vaikkakin sitten meidän erilaisten tuottavuusohjelmiemme puristuksessa 40 ihmisen osoittaminen Verohallituksessa on saavutus ja sinänsä erittäin hyvä seikka.

Arvoisa puhemies! Olisin myös palannut eduskunnan lähiaikoina käytettävissä oleviin keinoihin tämän koko veroparatiisiprobleemin, ehkä laajemminkin myös niin sanotun verovajeen suhteen. Muistuttaisin, että eduskunta yksimielisesti muutama viikko sitten hyväksyi tarkastusvaliokunnan raportin ja sen ponnen, jossa velvoitettiin hallitus tuomaan erikseen eduskunnalle vuosikertomuksessaan arvio verovajeen suuruudesta.

Verohallitushan on arvioinut, että se summa, mikä jää perimättä on useita miljardeja, vaikka lait määräisivät ne maksettaviksi. Nyt eduskunta on päättänyt, että ei riitä, että Verohallitus arvioi tätä, vaan Suomen hallituksen täytyy jatkossa tehdä samalla tavalla kuin OECD-maiden enemmistössä ja esimerkiksi Kanadassa tehdään: vuosittain Kanadan hallitus raportoi parlamentille oman näkemyksensä siitä, mitä jää keräämättä ja mistä syystä, miltä osin kysymys on rikollisesta toiminnasta, miltä osin mahdollisesta harmaammalla vyöhykkeellä liikkuvasta verosuunnittelun, aggressiivisen verosuunnittelun ja laittomuuksien kirjosta, miltä osin tehottomasta perinnästä. Tältä osin Suomessakin on todennäköisesti aika paljon ongelmia.

Nyt eduskunta on siis velvoittanut, että Suomessakin tästä lähtien vuosittain hallituksen on arvioitava, mikä kaikki ja kuinka paljon veroja jää perimättä myös veroparatiisien hyväksikäytön takia ja mitä hallitus aikoo sille tehdä. Sen takia toivoisin, että valtiovarainvaliokunta, kun puheenjohtajakin on täällä paikalla, pitäisi tämän uuden metodin ja prosessin mielessään, kun käsittelee tätä sinänsä hyvää hallituksen esitystä. Edessä on vuosittainen prosessi, jossa eduskunta voi, ja sen tuleekin, esittää omia lisäkeinojaan tämän ongelman hoitamiseen aina sen jälkeen, kun hallitus on ensin omat arvionsa, omat lupauksensa ja aikeensa esille tuonut.

Meillä on nyt enemmän instrumentteja ja eduskunnalla selviä vaatimuksia hallituksen suuntaan siitä, että jatkossa ne verot, jotka tämä talo on säätänyt maksettaviksi oikeasti myös maksetaan eikä niin, että palkansaaja, keskiluokka ja pienet ja keskisuuret yritykset maksavat verot mutta sitten alkaakin maailma, jossa enempi vähempi päätetään, miltä osin maksetaan ja miltä osin otetaan riskejä sen suhteen, että yritetään olla maksamatta ja luotetaan siihen, että ei jäädä kiinni, muun muassa veroparatiiseja käyttäen.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä lienee nyt sitten varsinainen puheenvuoro. Puhun kuitenkin täältä paikaltani tähän loppuun vielä.

Kaiken kaikkiaan haluan vielä sanoa, että on tärkeää, että pääsemme eteenpäin. Me olemme varmasti sosialidemokraatteina valmiita keskustelemaan kaikesta jatkotoiminnasta, mikä kiristää, tiukentaa ja tukkii veroparatiiseja. Tämä on meille hyvin tärkeä tehtävä, ja todellakin painotamme sitä hyvin vahvasti tästä eteenpäinkin.

Sen verran vielä tähän menneeseen, kun täällä muun muassa edustaja Pekkarinen oli hyvin lempeä itseään ja edellistä hallitusta kohtaan, että ei se nyt niin kauheaa ole, vaikka silloin ei huomattu eikä niin hirveän vihaisia osattu ollakaan. Hyvä niin, eihän tässä kaunaa kukaan kanna mihinkään suuntaan, mutta täytyy nyt kyllä ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllähän se ongelma nimenomaan silloin puhkesi näkyville merkittävällä tavalla juuri edellisen hallituksen aikana ja varmasti ihan aidosti viimeistään silloin 2009, kun Ruotsi otti tämän käyttöön. Viimeistään silloin me olisimme tietenkin voineet, nyt tällä kertaa hyvässä, seurata Ruotsia ja ottaa myös sen käyttöön eikä sitten niin, että kun täällä seuraava hallitus nyt toteuttaa ministeri Urpilaisen voimin tämän, niin sanotaan, että "voi voi, kun nyt sitten menee pikkusen se siirtymäsäännös myöhemmäksi". Tämä on kuitenkin kaikkinensa hallitukselta nopeaa toimintaa, mistä olen hyvin kiitollinen.

Kyllä tässä nyt ovat valitettavasti oikeistopuolueet silloin tällöin kokoomuksen johdolla Ruotsista monia esimerkkejä ottaneet. Olisitte nyt ottaneet viime kaudella, hyvänen aika, tästä hyvästä asiasta eikä vain niin, että milloin mitäkin työntekijän oikeuksia haluttaisiin leikata.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, jos me lähdemme nyt katsomaan takaisinpäin tätä asiaa, niin eikö nyt olisi kuitenkin aika rehtiä sanoa, että okei, tämähän on ollut jo vuosien ajan. Tämä ilmiö oli totta jo silloinkin, kun teidän hyvin korkeasti kunnioitettavat valtiovarainministerinne — nimeltä nyt heitä mainitsematta — olivat vastaamassa näistä asioista.

Jos ovat oikein tarkkasilmäisiä ministeri ja hänen esikuntansa, kyllä he ovat tämän ongelman anatomian nähneet jo silloin. Minä en tunnista, en tiedä, jos täällä nyt joku pystyy kertomaan, onko esimerkiksi sitten vuoden 2007 merkittävästi muuttunut joku sellainen säädös, joka olisi sen jälkeen räjähdysmäisesti nostanut tämän ilmiön esiin. Minä en sellaista tiedä. Ainoa on, että yhteisöveron korko on toisissa maissa noussut ja toisissa vähän laskenut. Ei siinäkään mitään dramaattista ole. Se on asteittain tullut esille, ja minä otan kyllä ihan piikkiini ja piikkiimme sen, että me viime vaalikaudella sentään nostimme tämän asian esille toisin kuin esimerkiksi sosialidemokraatit silloin, kun heillä oli ministeri. Ei kuulunut mitään tästä asiasta, ei sitten mitään, ei edes oppositiosta, viime vaalikaudella.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi hyvät hyssykät sentään, täytyy sanoa, kun tässä ensimmäisen kauden kansanedustajana on tätä keskustelua kuullut ja hieman siihen osallistunutkin. Kun näitä opposition kannanottoja olen erityisesti kuunnellut, niin aika veikeätä puhetta on, sillä kun hallitus tosiaan nopeasti puuttuu tähän verokeplotteluun, niin nyt tämä tulipalo sammuu, mutta se sammutetaan väärällä menetelmällä. En ymmärrä minä. Tämä on pikkusen niin kuin että happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.

Arvoisa keskusta, kyllä näyttää nyt siltä, että tämä teidän ajattelunne vuotaa vähän samalla tavalla kuin Talvivaaran kaivos. Yhteistä keskustan ajattelulla ja tällä Talvivaaralla on kyllä se, että ei kumpikaan vuoda ensimmäistä kertaa — toivottavasti sentään viimeistä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myös minä arvostan kovasti entisiä sosialidemokraattisia valtiovarainministereitä, niin kuin huomaan ilokseni edustaja Pekkarisenkin arvostavan.

Mutta, edustaja Pekkarinen, te itse olitte ministeri vuonna 2009, kun eittämättä silloin silmien eteen paljastuivat näyttävästi nämä tilanteet, ja samaan aikaan Ruotsi otti tämän käyttöön. Silloin jo viimeistään olisi viimeisellekin epäilijälle pitänyt selvitä, että jos Ruotsikin pystyy tähän veroparatiisien suitsimiseen, niin miksi me emme Suomessa siihen pystyisi. Me olemme liian monta pelottavaa esimerkkiä ottaneet tänä päivänä Ruotsin toiminnasta: milloin mitäkin työttömyysturvan heikennyksiä tai muita on väläytelty — muutkin kuin kokoomusnuoret, valitettavasti. Ne ovat meistä olleet pelottavia. Jos Ruotsissa on tehty jotain tämäntyyppistä hyvää ja edistyksellistä jo vuonna 2009, niin miksei silloin siihen voitu tarttua? Se, edustaja Pekkarinen, on ero silloisen ja nykyisen hallituksen linjassa, että jos ei silloin hallitukselta kuulunut kuin sanoja, niin nyt sitten, kun hallitus vaihtui, tulee niitä tekoja.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Tässä on käsitelty jo varsin pitkään yhtä harmaaseen talouteen liittyvää suurta ongelmaa. Haluaisin vielä nostaa pöydälle sen, että kysymys sen otteen saamisessa on pitkälti myöskin siitä, minkälaisia toimenpiteitä voidaan lainsäädännöllä tehdä siten, että ne toimivat ennalta ehkäisevinä, ja yhtenä tällaisena merkittävänä tekijänä on tietojen julkisuus ja sen asian suuri merkitys.

Sosialidemokraatit ovat laajan julkisuuden ja läpinäkyvyyden kannalla. Me emme ole missään vaiheessa jarrutelleet emmekä estelleet sellaisen lainsäädännön kehittämistä. Ne vastavoimat ovat tulleet ihan muualta. Suomen parlamentti on Euroopan yksi porvarillisimmista parlamenteista, ja se näkyy myös siitä, että annetaan suojaa spekulatiiviselle toiminnalle.

Otetaan nyt pari esimerkkiä, vaikkapa hallintorekisterit. Miksei niitä voi läpivalaista? Kenen etu se on? No, niitten etu, jotka spekuloivat. Niille, jotka rehellisellä työllä ovat jotain tienanneet ja sijoittaneet rahojaan se ei ole mikään häpeä. Mutta niiden henkilöiden suojaksi, jotka sen suojan tarvitsevat — jostakin syystä, joka ei kestä päivänvaloa — tämmöistä on pitänyt sitten säätää, ja heitä varjellaan.

Toinen esimerkki on vaikka työsuojeluviranomaisten oikeus tarkastaa, että työpaikalla noudatetaan työehtosopimuksia ja maksetaan sen mukaista palkkaa. Kenen intressi siinä on? No, ei ainakaan työväenpuolue sosialidemokraattien. Pelurit ovat ihan muualla: suojaa annetaan, ei haluta antaa tämmöistä oikeutta tarkastaa. Ilmaista tarkastusvoimaa olisi käytettävissä, pelurit saataisiin kiinni, mutta meillä on sellaiset voimat tässä salissa, että ei saada tämmöistä lainsäädäntöä aikaiseksi näillä vähillä resursseilla, mitä todellisilla työväenpuolueilla on. Tässä mielessä kannatamme laajaa julkisuutta, pois lukien tietysti sitten liikesalaisuudet ja ihmisten henkilökohtaiset, intimiteettiin liittyvät kysymykset.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! On se mahtavaa, että maassa on tämmöinen hallitus, joka nyt poistaa kaikki porsaanreiät. Me tulemme, edustaja Saarinen, tähän yhteisrintamaan mukaan. (Mauri Pekkarinen: Ei pidä paikkaansa! — Matti Saarinen: Ei pidä paikkaansa!) On ihan hyvä, että käydään keskustelua tästä. Mielestäni Suomen on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen verokeplotteluun. Se on meidän kaikkien etu.

Täällä hallitus on tiukentamassa konsernin sisäisten lainojen korkokulujen vähennysoikeutta, mutta mielestämme lainsäädäntöä olisi syytä kiristää niin, että kulloisenkin markkinakoron yli menevien korkojen vähennysoikeus poistettaisiin. Vähintään olisi syytä tiukentaa vähennysoikeutta silloin, kun konserniyritys sijaitsee veroparatiisimaissa.

Konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan verokeplotteluun liittyy keskeisesti myös niin sanottu alikapitalisointi. Se tarkoittaa tilannetta, jossa suomalainen tytäryhtiö ottaa ulkomaalaiselta emoyhtiöltään erittäin suuren velan ja tämän korot vähennetään sitten täysimääräisesti suomalaisen yhtiön yhteisöverotuksessa. Näin yhteisöveroa ei makseta Suomessa lainkaan. Täällä syntynyt tulos menee korkojen muodossa verottamattomana ulkomaalaiselle emoyhtiölle.

Mielestämme Suomessa tulisi säätää alikapitalisointia koskeva laki, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi velan ja oman pääoman suhteeseen. Esimerkiksi jos yrityksen oma pääoma on miljoona euroa, sillä saisi olla velkaa enintään 3 miljoonaa euroa, jotta yrityksen ulkomaille maksamat korot olisivat vähennyskelpoisia menoja Suomen verotuksessa. Mikäli koron määrä ylittäisi kolmen suhteen yhteen, yli menevä osuus rinnastuisi ulkomaille maksettuun osinkoon ja olisi siten vähennyskelvotonta menoa Suomen verotuksessa.

Kun nämä lakimuutokset on toteutettu, ja osa näistäkin, ja verottajalle on annettu lisäresursseja asianmukaisen valvonnan suorittamiseen, uskon, että tulevina vuosina Suomen valtio saa lisää verotuloja. Mutta tätä täällä on kuulutettu, että puhalletaan tässäkin asiassa yhteishiileen ja saadaan niitä veroja tänne Suomen valtiolle, mitä nyt näinä viimeisinä vuosina on jäänyt tulematta.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kettunen, jota jo täällä edustaja Penttiseksikin siteerattiin, totesi, perussuomalaiset kannattavat lämpimästi kaikkia pyrkimyksiä, joilla kitketään harmaata taloutta, niin myös tätä esitystä. Kuten eräissä puheenvuoroissamme on mainittu, juuri tätä korkokikkailua, sisäistä hinnoittelua, siirtohinnoittelua, konserniavustuksia, näitä kaikkia asioita, on hyvä vielä tarkentaa, kun asia valiokuntakäsittelyyn menee. Mutta joka tapauksessa emme ole sitä joukkoa, jota valitettavasti keskustassa tuntuu olevan, joka kritikoi perusteettomasti tyyliin "väärin sammutettu". On hyvä asia, että tämmöinen esitys on saatu.

Samalla haluan muistuttaa, että edustajamme Maria Tolppanen on tehnyt lakialoitteen konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain muuttamisesta, ja olisi hyvä, että tämänkin lakialoitteen valiokunta ottaisi huomioon.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Sekä viimeisen Kivelän puheenvuoron että Viitasen puheenvuoron johdosta: En ole kyllä paikalla ollut täällä, joten minä en tiedä, onko keskusta ollut sitä mieltä, että tämä on huono esitys — minun mielestäni tämä on ainakin ilman muuta parannus vallitsevaan tilanteeseen. Minä yritin tässä vähän niin kuin kiitoksia tarjota, että tämä on askel oikeaan suuntaan, mutta ei tämä ole sellainen askel, mihinkä on pystynyt meidän lähin naapurimme Ruotsi. Ruotsi toimii muutoin Eta-säädösten mukaan, ja sitten vielä niiden maiden suhteen, joiden kanssa sillä on verosopimus se noudattaa samaa menettelyä, mutta koko muuhun maailmaan siellä Ruotsin mallissa on tiukempi ote, ja siihenhän tämä keskustan aloite tähtää. En minä oikein ymmärrä, miksi emme me voi esittää tällaista aloitetta, joka näiltä osin on parempi kuin tämä hallituksen: kiistatta parempi.

Mitä tulee taas Viitasen pohdintaan siitä, miksei tehty jo aikaisemmin, en viitsi alkaa sitä keskustelua käydä enempää. Totean vain, että jos minulla olisi tässä edessäni Viitasen aloite viime vaalikaudelta, jolla hän olisi tuonut tämän asian framille oikein noin, että nyt hallituksen pitää tämä korjata, niin minun suuni olisi tukittu, mutta kun minä just kysyin, ja ainakaan meidän tuo kanslia ei löytänyt, että Viitanen olisi esittänyt moista aloitetta. Kun hän ei tavallisesti nuku, niin kuinka hän tässä asiassa nyt oli nukahtanut?

Ville  Vähämäki  /ps:

Kunnioitettu puhemies! Kyllä tämä hallituksen esitys on hyvä alku, täyttää tätä fiskaalista pohjaa, mikä meillä näyttää vuotavan aika voimakkaasti. Tämä, mitä edustaja Mäkipää tässä esitti tämän lainsäädännön alikapitalisoinnista, pitäisi ottaa kyllä laajempaan pohdintaan, se, voitaisiinko tämmöinen lainsäädäntö Suomessa toteuttaa. Mikä se suhdeluku sitten siellä on, velan suhde omaan pääomaan, onko se kolmen suhde yhteen vai mikä se on, tätä täytyisi pohtia. Toivoisin, että hallitus tekisi myös tämmöisen esityksen. Ei minulla muuta.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa puhemies! Valitettavasti edustaja Pekkarinen lähti salista. Olisin vain todennut hänelle, että nyt minä ymmärrän, että kun viime kaudella ei ollut valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiehen suostumusta eikä Pia Viitasen aloitetta, niin sen takia keskustapääministeri ei voinut toimia tässä asiassa ja tarttua toimeen.

Mutta jotta nyt ei jäisi ihan väärää kuvaa, niin kyllähän sosialidemokraatit viime kaudella muuten omissa vaihtoehdoissaan jatkuvasti nostivat harmaan talouden torjunnan erittäin merkittävälle sijalle. Me ihmettelimme hallituksen toimia siinä, että työsuojeluvalvonnan ja tämäntyyppisen valvonnan rahoja leikattiin ja tarjottiin nollaa sinne toimien suhteen. Me olisimme tarttuneet ripeämmin toimiin. Mutta se tietenkin oli Pekkarisen puheenvuorossa hyvää, että hän nyt selkeästi kuitenkin maltillisesti kiitti tästä esityksestä, ja hän ei valitettavasti ilmeisesti kuullut tämän keskustelun alkua, jolloin tuntui olevan se ryhmäpuheenjohtajankin sävy suurin piirtein vain ja ainoastaan sitä, että väärin sammutettu. Voimmehan me loputtomasti kinata näistä keinoista, mutta minusta on kuitenkin erittäin hyvä, että nyt mennään konkreettisia askelia eteenpäin.

Jouko Jääskeläinen /kd:

Arvoisa puhemies! Ahneutta ja itsekkyyttä vastaan pitää kaikin keinoin ja kaikella lainsäädännöllä taistella. Tässä on hyvä hallituksen esitys ja varmasti hyvä opposition lakialoite myöskin, jota voidaan katsoa ihan rauhallisesti.

Edustaja Pekkarinen ei ehkä kuullut alkupään keskustelua, mihin edustaja Viitanenkin viittasi, jossa tuli vähän sitä tunnelmaa, että tässä asiassa on nyt jotakin vialla tai jotakin, joka ei olisi nyt näin eikä niin päin, mutta hyvä, jos tässä pääsemme yhteisymmärrykseen, että olemme samaan suuntaan matkalla, niin saadaan hyvä laki ja varmasti myöskin muita lakeja. Eihän tämä voi tähän jäädä, tietenkään.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä nyt tuntuu olevan taas tätä vanhojen puolueiden tennispeliä, jossa heitetään palloa toiselta puolelta toiselle puolelle: koska on tehty ja kuka on tehnyt ja mitä. Itse minä haluan kyllä katsoa eteenpäin, tehdä yhdessä tätä ja unohtaa nyt sen vanhojen kaivelun. Meidän varjobudjetissamme on hyviä, pitkiä pätkiä tähän aihealueeseen liittyen, ja meillä on hyviä lakialoitteitakin tästä, niin että mennään yhdessä eteenpäin ja lopetetaan se piikittely.