5) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi elinkeinotulon verottamisesta
annetun lain ja verotusmenettelystä annetun lain 65 §:n muuttamisesta
Mika Lintilä /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Viime aikoina on paljon puhuttu veroparatiiseista
ja verokeinottelusta. Hallitus pari viikkoa sitten kertoi, että he
tulevat tuomaan esityksen korkovähennyksen tiukentamisesta,
ja näin tapahtui. Tässä esityksessä on
hyvää tietysti se, että korkovähennys
tiukentuu, mutta tässä on muutama ihan perustavaa
laatua oleva isohko ongelma.
Ensimmäinen ongelma on se, että tämä rajoitus
ei koske EU- tai Eta-maitten ulkopuolelle meneviä. Keskusta
omassa esityksessään rajaa korkovähennyksen
vain EU- ja Eta-maihin. Tämä jättää ihan
puhtaasti veroparatiiseihin oven auki edelleen. Se ovi on auki 30
prosentin osalta, jota edelleen voidaan käyttää korkovähennyksessä niin
sanottuihin veroparatiisikohteisiin. Hallitus ei pysty tällä esityksellään
poistamaan veroparatiisien hyväksikäyttämistä verosuunnittelussa. (Matti
Saarinen: Mitäs keskusta tekee?)
Meillä on periaatteessa kaksi ongelmaa yritysverotuksen
verosuunnittelussa: ensimmäinen on korkovähennysoikeus,
ja toinen on siirtohinnoittelu. Siirtohinnoittelun suhteen meillä lainsäädäntö on
kunnossa. Kyse on enemmänkin siitä, kuinka sitä tulkitaan.
Korkovähennyksen suhteen meillä ei ole ollut lainsäädäntöä.
Tämä laki ei tule poistamaan missään
nimessä korkovähennyksellä keinottelua.
Tämä jättää edelleen
mahdollisuuden korkokeinotteluun veroparatiisien kautta.
Hallituksen luulisi myös tässä vaiheessa
huomioivan sen, että budjettikirjassa on tällä hetkellä selkeä virhe.
Hallitus on budjettikirjaan kirjannut tuloja seuraavalle vuodelle,
2013, 70 miljoonaa korkovähennyksen rajoittamisesta. Nyt
kuitenkin tässä lakiesityksessä laki
tulee voimaan 2013, mutta sitä sovelletaan vasta vuonna
2014, joten ei pidä paikkaansa, että ensi vuonna
olisi tuloja 70 miljoonaa tämän suhteen.
Toisaalta tulopuolta voi peilata myös Ruotsin suhteen.
Keskustan oma esitys, jossa korkovähennys rajautuu vain
tähän 500 000:een eikä anna
sitä 30 prosentin mahdollisuutta vähennykseen,
rajautuu myös vain EU- ja Eta-maihin. Tämä on
sama, mitä Ruotsi on tällä hetkellä tekemässä.
Ruotsin oma arvio tulovaikutuksista on 600 miljoonaa euroa. Jos
hallitus omalla esityksellään arvioi saavansa
70 miljoonaa euroa, niin voidaan hakea se välihaarukka,
mitä tarkoittaa se keskustan lakiesitys siitä,
että tämä korkovähennys rajattaisiin
EU- ja Eta-maihin ja tätä 30 prosentin kädenojennusta
veroparatiiseihin ei tehtäisi. (Välihuutoja vasemmalta)
Sinällänsä kiitän hallitusta,
että yleensä jonkunlainen esitys tästä korkovähennyksestä on tullut.
Tiedän ja tiedostan hyvin sen, että tätä on odotettu
pitkään, mutta täytyy myöntää,
että meillä on valtiovarainministeriössä vahva
vero-osasto, jota ei tunnu poliittinen tahto aina ohjailevan, vaan
enemmän virkamiestahto, ja niin näyttää olevan
tälläkin kertaa. Harmittavaa oli, että sen
lausuntokierroksen jälkeen, jonka tämä lakiesitys
kävi, hallitus aika tavalla aukaisi tätä esitystä ja
lievensi näitä kiristyksiä. Olisin toivonut,
että hallitus olisi pysynyt linjakkaasti siinä alkuperäisessä esityksessä,
joka oli pitkälti keskustan esityksen mukainen. Toivon,
että kun tämä esitys nyt tulee meille
valtiovarainvaliokuntaan ja sen verojaostoon, pystyttäisiin
vielä katsomaan, onko syytä, niin kuin keskustan
mielestä on, tehdä ne kiristykset nimenomaan siitä, että emme
jättäisi ovia auki verosuunnitteluun ja veroparatiisien
käyttämiseen.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Lintilä on oikeassa siinä,
että tämä hallituksen esitys ei poista
kokonaan verokeinottelumahdollisuuksia, mutta kuten edustaja Lintilä totesi,
hallitusta on syytä kiittää siitä,
että tämä esitys on erittäin
merkittävä askel oikeaan suuntaan.
Vastauspuheenvuoron pyysin siksi, että edustaja Lintilä toi
esiin, että ensi vuodelle tuossa aiemmin jaetussa budjettikirjassa
tämän veron tuotoksi on esitetty 70 miljoonaa
euroa, mutta on tullut selväksi, että tämän
lain käyttöönotto ei ole mahdollista
vielä ensi vuoden aikana, ja sen vuoksi hallitus tulee
täydentävässä budjettiesityksessään
korjaamaan tuon tuottoarvion ensi vuoden osalta ja tuo tuotto, 70
miljoonaa, siirtyy, niin kuin Lintilä totesi, seuraavalle
vuodelle.
Kari Uotila /vas(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Olen edustaja Lintilän kanssa samaa
mieltä siitä, että kun valtiovarainvaliokunta,
sen verojaosto, tätä käsittelee, niin
jaoston on syytä hyvin tarkkaan miettiä, onko
mahdollista saada tällä lakimuutoksella enemmän
irti.
Kun hallitusneuvotteluja käytiin ja tämäkin ehdotus,
näihin korkovähennysoikeuksiin puuttuminen, oli
esillä, niin aika monella oli käsitys, että isommatkin
rahasummat tässä vuotavat ulkomaille, ja sen vuoksi
avoimin mielin varmasti myös hallituspuolueiden edustajat
valtiovarainvaliokunnassa tätä tulevat käsittelemään,
mutta olen myös edustaja Lintilän kanssa sitä mieltä, että hyvä,
että tämä askel on otettu.
Me olemme jälkijunassa, vuosikausia jälkijunassa
verrattuna moniin muihin maihin, joissa tähän
ongelmaan on puututtu jo vuosia sitten, ja sen vuoksi on hyvä,
että hallitus on lähtenyt liikkeelle, ja parannetaan
ehdotusta, jos pystytään, valtiovarainvaliokunnan
käsittelyssä.
Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Olisin edustaja Lintilältä kysynyt
oikeastaan, kun hän viittasi vahvaan valmistelukoneistoon
ja siihen, että asia olisi viime vaalikaudella sen takia
tullut jarrutetuksi: nyt julkisuudessa on kuitenkin ollut viitteitä valtiovarainministeriön
sisältä, että sitä on nimenomaan poliittisesti
ja tietoisesti jarrutettu, minkä takia Suomi vasta nyt — ja
hyvä, että nyt, tämä on valtiovarainministeriltä hieno
teko — avaa tämän tien oikeaan suuntaan.
Varmasti pitää mennä vielä pidemmälle.
Mutta olisin kysynyt, kun edustaja Lintilä avasi tämän
lippaan, mitä viime vaalikaudella oikein tapahtui, (Matti
Saarinen: Ei mitään!) kun tämä asia
ei edennyt, ja onko hänellä tietoa siitä, että poliittisesti
sitä tosiasiassa jopa jarrutettiin ja estettiin valmistelu — näin
on julkisuudessa väitetty.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Todellakin tässä yritysten suitsimisessa
päästään hyvä askel
eteenpäin, niin että verot eivät jää maksamatta
silloin, kun niitä on aiheellista Suomeen maksaa. Tämä on
yksi näistä toimenpiteistä, ja muun muassa
verotietojen julkisuuteen saattaminen on toinen toimenpide, joka
on tehty tässä ihan viime viikkoina, ja monta
muuta tähän harmaan talouden sektorille on vielä esityksinä tulossa.
Hieman täytyy hämmästellä keskustan
kriittistä suhtautumista, koska nämä prosentit
ja tämä summa, 500 000 euroa, löytyvät
ihan samanlaisina keskustan omasta vaihtoehtoisesta esityksestä,
ja jos kerran tämä on nyt niin loistava, niin mikä tässä puolitoista
vuotta sitten on oikeastaan mättänyt. Meidän
mielestämme esitys siitä, että verotuloja
Suomeen saadaan myöskin näiltä holding-yhtiöitten
kautta pelaavilta — on monia esimerkkejä: Mehiläistä,
Finnairia ynnä muuta — on kyllä hyvin
aiheellista ottaa esille.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ensinnä edustaja Paaterolle:
Se ero on siinä, että hallituksen esitys jättää 30
prosenttia edelleen käytettäväksi. Siinä on ero
keskustaan, keskustalla se on 0 prosenttia. Se on se 500 000,
eikä ole sitä 30:n siirtyvää osaa, jonka
hallituksen esitys antaa edelleen.
Edustaja Braxille: Minä en tiedä, mistä tämä johtui.
Olin verojaoston puheenjohtaja silloin, ja tästä keskusteltiin
muutamaankin kertaan ja kysyttiin, onko tulossa mitään.
En tiedä, mistä johtui. Ilmeisestikin on niin,
että meillä on valtiovarainministeriössä yksi
erittäin vahva osasto, joka on vero-osasto, ja sen ohjattavuus
tuntuu olevan poliittisesti aika vaikeaa. (Tuija Braxin välihuuto)
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllähän tämä on
merkittävä näyttö valtiovarainministeri
Urpilaiselta ja tältä hallitukselta. Nyt tehdään
tekoja, enemmän tekoja, vähemmän loruja.
Veroparatiisit ja veronkierto on saatava kuriin, ja tämä on
yksi merkittävä asia, millä niitä saadaan
kuriin.
Arvoisa edustaja Lintilä ja keskusta! En voi muuta
sanoa kuin että vähän tulee myöhässä tämä teidän
herännäisyytenne. Teillä oli koko viime
vaalikausi aikaa pistää veroparatiisit kuriin.
Tätä esitystä ei tullut, ja ei sitä toden
totta sillä voida perustella, että olipas vahva
siellä joku osasto jossain ministeriössä,
kun emme saaneet aikaan. Se on poliittista tahtoa. Keskusta on tässä nyt
kyllä todella ehkä happamia pihlajanmarjoja syömässä kun
kertoo, että voi voi, tulipas huono esitys.
Nyt me pistämme merkittävällä tavalla
veroparatiiseja kuriin. Nämä ovat niitä tekoja,
näitä täytyy tehdä, nämä eivät
ole ainoita eivätkä jää tähän,
mutta nyt mennään eteenpäin.
Ei ole oikein, puhemies, että kansainväliset pörssiyhtiöt
kiertävät veroja. Esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluiden
osalta se ei ole eettisesti eikä moraalisesti hyväksyttävää.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä on erinomainen esimerkki
siitä, että SDP on jälleen kerran tekevinään
jotain. Teidän puheenjohtajanne, valtiovarainministeri
Urpilainen, julisti joitain viikkoja sitten, kun keskustan esitys
veroparatiisien paremmasta suitsimisesta oli pöydällä,
että kyllä me teemme, esitys tulee parin viikon
kuluttua. Hän kieltäytyi keskustelemasta yksityiskohdista,
vaikka ne olivat hänen tiedossaan oikein hyvin jo silloin.
Nyt ministeri poistui kiireen vilkkaa salista. Halusimme, että tämä tärkeä keskustelu
siirtyy eiliseltä, jolloin ministeri oli estynyt osallistumasta
eduskunnan keskusteluun, tälle päivälle, jotta
valtiovarainministeri olisi voinut esitellä tämän
lakiesityksensä. Ei tullut esittelyä, mutta nyt tulee
hataria puolusteluja. Te jätätte tämän
lakiesityksenne porsaanreikiä täyteen. Keskustan esitys,
joka on ratkaisu tähän kysymykseen, estää verokikkailun
EU:n ulkopuolelle, tulee voimaan ensi vuoden alusta ja merkittävästi
parantaa verokertymiä. Ottakaa oppia, SDP!
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meidän käsityksemme mukaan
tämä keskustan lokakuussa esittämä vaihtoehtobudjetin
konsernilainojen korkovähennysoikeus on samat rajaukset
sisältävä kuin hallituksen esitys nyt.
Toiseksi, on erittäin huonoa, jos te keskustassa ajattelette,
että Etan ulkopuolella olisi eri säännöt
kuin täällä, koska me — ihmiset,
jotka ovat perehtyneet veroparatiiseihin — tiedämme jo,
että niitä on EU:n sisällä,
niitä on Etan sisällä. Meidän
täytyy tehdä yleiskattava laki eikä jättää sellaista
aukkoa, että esimerkiksi ruotsalainen terveyspalvelufirma
tarjotessaan toimintojaan Suomessa multinationaalisesti pystyisi
jakamaan näin.
Toivon, että keskusta ottaa tässä kuitenkin
tällaisen yleisen, veroparatiisien käyttöä vastustavan
linjan, ja jos sitten löytyy jotain pieniä kohtia,
niin hyvähän on, että pystytään
valiokuntakäsittelyssä niihin puuttumaan. Mutta
nyt tuntuu siltä, että koetetaan tehdä joku
teennäinen, toisenlainen ratkaisu kuin mikä hallituksella
on, silloin, kun hallitukselta tulee vihdoin hyvä esitys. Vuonna
2009 Ruotsi antoi esityksensä, ja silloin Suomessa ei tapahtunut
mitään. Vain vuoden kesti Urpilaiselta tuoda esitys.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta haluaa tukkia veroparatiisien väärinkäytön
kokonaan. Te rajoitatte sitä kyllä, kiitos edes
siitä, mutta se, että annatte EU- ja Eta-alueen
ulkopuolelle virrata yrityksiin korkomenoja ilman että niitä suitsitaan,
on leväperäisyyttä eikä veroparatiisien
tukkimista. EU-alueella täytyy olla tiukat säännöt, mutta
sen ulkopuolelle voidaan asettaa vielä tiukemmat säännöt.
Ne ovat perusteltuja, koska juuri EU:n ulkopuolella toimivat pahimmat
veroparatiisit, jotka mahdollistavat yrityksille kikkailun. Meidän
mielestämme Suomessa tehdystä työstä ja
tuloksesta on verot maksettava Suomeen. Se on se oikea periaate.
Meillä on tähän asiaan selvä ratkaisuesitys,
joka noudattaa Ruotsin tiukkaa linjaa. Miksi ette tee näin,
vaan teette vähän niin kuin sinnepäin
olevinaan?
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! On erittäin tärkeätä,
että nämä verotiedot tulevat nyt julkisuuteen
aikaisempaa laajemmassa muodossa, ja erittäin tärkeätä on
myös se, että käydään
julkista keskustelua näistä veroparatiisiyhtiöistä,
jotka erityisesti näitten terveyspalveluyritysten kautta ovat
paljon saaneet julkisuutta osakseen.
Hienoa, että nykyinen hallitus on ryhtynyt tilkitsemään
näitä veronkierron laillisia muotoja. Harmillista,
että edellinen ja sitä edelliset hallitukset eivät
ole asialle tehneet yhtään mitään. Varmaankaan
tämä nykyinen muutos ei ole paras mahdollinen,
mutta kuitenkin se on askel oikeaan suuntaan: tällä tavalla
me pystymme jossain määrin ehkäisemään
veronkiertoa veroparatiisisaarien kautta, johon myös hyvämaineiset, vanhat
suomalaiset yritykset ovat sortuneet.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minun on vähän vaikea ymmärtää tätä keskustelua.
Korot ovat yrityksen vähennyskelpoinen menoerä.
Yritys ei voi kasvaa, kehittyä, jos ei se voi ottaa lainaa
ja maksaa niitä korkoja. Tämä perusasia
pitää ymmärtää. Onko keskusta
sitä mieltä, että yritykset eivät
enää saisi vähentää korkomenoja?
Silloin tapatte yritteliäisyyden.
Mutta mikä on olennaista, on se, että me emme
saa hyväksyä sitä, että korkojärjestelmää käytetään
tulojen siirtämiseksi Suomesta muualle. Sen takia tämän
esityksen valmistelu ei ollut ihan yksinkertaista, koska pitää tehdä semmoiset rajaukset,
että rehellinen koronmaksaja saa vähentää korot,
mutta niiltä, jotka yrittävät kiertää niitä korkoja
muualle, tukitaan tie, ja tässä on kohtalaisen
hyvin onnistuttu.
Kun täällä viitattiin Ruotsiin, niin
tämä on tiukempi sääntely kuin
Ruotsin. (Miapetra Kumpula-Natri: Nimenomaan!) Tästä asiantuntijat
ovat yksimielisiä. Jos laitetaan EU:n ulkopuolelle raja,
voidaan siirtää toiseen EU-maahan ja sieltä edelleen
kiertää toiseen maahan. Ei voi olla tämmöistä tiettyä rajaa.
Tämän järjestelmän täytyy olla
globaali.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Keskusta ymmärtää yrittäjyyttä erittäin
hyvin, ja tiedämme sen, että yritystoimintaan
otettujen lainojen korot ovat vähennyskelpoisia. Juuri
näin. Mutta: jos yritys maksaa aivan tähtitieteellisiä korkoja
emoyhtiölleen toiseen maahan, siihen on puututtava, ja
keskusta esittää tiukempaa säätelyä kuin
hallitus kykenee nyt tässä vähän
sinnepäin olevassa esityksessä tekemään.
Veroparatiisien käyttö verosuunnittelun välineenä ja
turvasatamana, se meidän on kitkettävä, ja
rehellistä yrittäjyyttä, Suomessa tehtävän
työn ja tuloksen oikeudenmukaista verottamista, sitä meidän
täytyy edistää. Eivät nämä asiat
niin monimutkaisia ole.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Tiilikaisen logiikka kyllä pettää.
Ehkä se saisi vähän lisäsisältöä,
jos hän perehtyisi tähän hallituksen
esitykseen huolella. Tässä hallituksen esityksessähän
nimenomaan pyritään siihen, minkä äsken
kerroitte päämääräksi:
että tähtitieteellisillä koroilla kikkailu
ja veroparatiisikikkailu pitää kitkeä.
Mutta niitä korkeita ja alhaisia korkoja löytyy
sekä Eta-maista että Etan ulkopuolisista maista.
Te olisitte valmiit tuomaan tähän kynnyksen, jonka
sisäpuolella pystyttäisiin tätä kikkailua
jatkamaan, ja tätä hallitus ei halua. Hallitus
haluaa ulottaa tämän kikkailukiellon kaikkeen
yritystoimintaan, mikä koskee siis veroparatiisitoimintaa
myös Eta-alueen sisäpuolella. Tämä on
huomattavasti kattavampi esitys kuin se teidän aiemmin
esittämänne.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Meidän esityksemme on sama kuin
hallituksen esitys, plus että se menee pitemmälle
estäen sen 30 prosentin korkovähennysoikeuden
käytön, jos korkoa maksetaan emoyhtiölle
EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle. Eli meidän esityksemme
menee pitemmälle. Se estää EU-alueen
ulkopuolisten — vaikkapa Karibian — veroparatiisien
käytön verosuunnitteluun. (Miapetra Kumpula-Natri:
Entä EU:n sisäpuolella?) — Ja EU:n sisäpuolella
sama pohja kuin hallituksen esityksessä. — Ehkä te
olette, hyvät hallituspuolueitten edustajat, käsittäneet nyt
asian väärin.
Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kumpula-Natrille: Tämä keskustan
esitys ei ole todellakaan sama kuin hallituksen esitys, ja se ero
on nimenomaan tämä 30 prosenttia ja se, että me
rajaamme sen EU:n ja Etan sisälle. Tähän
on sitten, niin kuin hyvin tiedätte, EU:n lainsäädännölliset
syyt, että me joudumme tälle alueelle sen rajaamaan.
Edustaja Katajalle: Meidän ehdotuksemme on ehdottomasti
tiukempi kuin hallituksen esitys, ja se rajaa nimenomaan tämän
myös alueellisesti. Mitä tulee siihen, miksei
tätä ole tullut aikaisemmin ja mitä on
tapahtunut, niin muistaakseni viimeinen keskustalainen valtiovarainministeri
oli Esko Ollila 80-luvun alkupuolelta, niin että se siitä poliittisesta
johdosta.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tässä harmaan talouden
torjunnassa tai verosuunnittelussahan tämä on
kokonaisuus, jossa täytyisi ottaa tämän
korkojen verovähennysoikeuden lisäksi myös
alikapitalisointi ja nämä konserniavustukset huomioon.
Minun mielestäni tämä on tärkeä pointti
yrityksille, että yritys voi hyödyntää tämän
korkojen verovähennysoikeuden. Mutta eikös tämä olisi
yksinkertaista rakentaa niin, että ainoastaan markkinakorkojen
suuruinen verovähennysoikeus on käytettävissä?
Eli kaikki tämmöiset ylimääräiset
korkojen maksut, joilla käytännössä siirretään
maksettavia veroja sitten konsernin sisällä ulkomaille,
ovat torjuttavissa sillä, että korkojen vähennysoikeus
seuraa markkinakorkojen suuruutta.
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämäntyyppinen säännöstö meillä on
jo olemassa. Se perustuu oikeastaan siirtohinnoittelusäännöstöön,
jossa yritysten, konsernien sisäistä hinnoittelua
tarkastellaan ja edellytetään, että se
sisäinen hinnoittelu perustuu markkinahintoihin ja näin
ollen myös markkinakorkoihin. Turunen on kyllä täysin
oikeassa, että tällaista sääntöä tarvitaan
jatkossakin.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Verotuslaissa on veronkiertosäännös,
ja sillä perusteella jo tänä päivänä verottaja
arvioi, ovatko korot markkinakorkoja. Siinä voi olla pieni
marginaali, mutta ne eivät saa olennaisesti ylittää,
ja jos ne ylittävät, niin silloin oikaistaan nuo
korot.
Kaj Turunen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Silloin tämmöiset 30 prosentin tai
500 000 euron rajat voitaisiin jättää kokonaan pois,
jos meillä olisi tässä lakiesityksessä maininta
siitä, että ainoastaan markkinakorkojen suuruinen
verovähennysoikeus on käytettävissä.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Ydinkysymyshän hallituksen esityksessä on
se, että nyt on reagoitu. Keskusta ei halunnut vallassa
ollessaan reagoida, ja nyt täällä salissa,
tässä keskustelussa, keskusta menee hädissään
valtiovarainministeriön vero-osaston virkamiesten selän
taakse. Onhan tämä ihan pöyristyttävä puolustustaktiikka
sille, ettei se ole aikanaan vallan kahvassa ollessaan halunnut
tehdä tälle asialle ei hyvää esitystä,
ei huonoa esitystä, ei mitenkään reagoida.
Silloin, kun poliittinen valta ja virkavalta ovat vastakkain
ja niitä voimia on mittailtu, niin hyvät kollegat,
mehän tiedämme, kumpi siinä painissa
voittaa. Meillä on tästä näyttöä.
Ovat sitten asiat oikein tai väärin, niin toistaiseksi
poliittinen valta on aina voittanut silloin, kun virkavalta ja poliittinen
valta ovat vastakkain. Ei sinne voi mennä virkamiesten
selän taakse.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Hieman hämmästyttää se,
että keskustapuolue tässä käsittää näin,
että tämä Eta-alue on lintukoto, jossa
ei tapahdu konnuuksia ja verosuunnittelua. Tämä Ruotsin
ja keskustan malli antaa mielestäni yrityksille vapauden
rajoituksista silloin, jos sijaitsee Eta-alueella ja keksii tälle
korkokikkailulle jonkun liiketaloudellisen syyn, ja näyttää nyt
siltä, että se liiketaloudellisen syyn keksiminen
ei ole kyllä kovin vaikeaa. Eli tässä keskustan
mallissa jää selkeästi iso porsaanreikä kaikille
yrityksille. Kumpula-Natri nosti esimerkiksi äsken erinomaisen
hyvin esiin hoiva-alan yritykset, jotka sijaitsevat monesti Ruotsissa,
Eta-alueella.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Siis tässä nyt olennainen kysymys,
mihin edustaja Saarinen äsken viittasi, on poliittinen
tahto ja se, että viime kaudella keskusta ei tuonut minkäänlaista
esitystä. Minun mielestäni on kyllä jo
historiankirjoihin yltävää taidetta perustella
sitä sillä, että jonkun osaston virkamies vastustaa
tai että keskustalla ei ole ollut valtiovarainministeriä pitkään
aikaan. On onni, että ette kysy virkamiehiltä lupaa
tässä vaiheessa, kun teette vaihtoehtobudjettejanne,
nimittäin ne olisivat hyvin vaatimattomia varmasti. Mutta
silloin kun teillä on pääministerivaltaa
nämä asiat, arvoisa keskusta, täytyy
kyllä pystyä hoitamaan kotiin.
Edustaja Tiilikainen, kun täällä ei
Lintilä oikein onnistunut vastaamaan, niin voisitteko te nyt
vastata alun perin edustaja Braxin esittämään kysymykseen,
että kun nyt on kerrottu, että tätä on
haluttu viivytellä, niin mikä teidän
näkemyksenne on siitä, miksi ihmeessä sitten
viime kaudella tämäntyyppistä esitystä ei
tuotu. Sinänsä kunnioitan, että toitte
tämän esityksenne esiin nyt ettekä salanneet
sitä kuten taas esimerkiksi arvonlisäverokantanne.
On ollut aika pöyristyttävää nyt
huomata, että ennen vaaleja keskusta ei tuonut vaihtoehtobudjetissaan
arvonlisäverokantoja, (Jari Leppä: Mites teidän
arvonlisäverokantanne?) mutta nyt vaalien jälkeen
(Puhemies koputtaa) ollaan sitten leikkaamassa kulutusta. Mielenkiintoinen
yhtälö sekin.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Koska lienee näin, että edustaja
Viitasen vakuuttaminen minuutin aikana on mahdotonta, käytän
mielelläni perusteellisemman puheenvuoron, koska se on
tuolla varsinaisessa keskustelussa lähiaikoina tulossa.
Tuija Brax /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Kun keskustan osalta vakuutetaan, että he
eivät tiedä syytä, niin saatan olla kyllä taipuvainen
uskomaan, että vastaus on totta. Todellakin on niin, että kun
julkisuuteen on väitetty, että valtiovarainministeriön
poliittisella johdolla on ollut näppinsä pelissä siinä,
että tätä ei tuotu viime vaalikaudella,
niin on aivan mahdollista — kun en silloin itsekään
oikeusministerinä tiennyt, että tämmöinen
on mahdollisesti tapahtunut — että meistä muista
kukaan ei ole sitä tiennyt. Mutta asiantuntijakuuleminen
valiokunnassahan on siitä hyvä metodi, että myös
aiemmin tapahtuneet tai tapahtumattomat asiat voidaan asiantuntijoilta
ja vastuullisilta virkamiehiltä virkamiesvastuulla vaatia.
Tämä asia kyllä varmasti, jos valiokunta
niin haluaa, selviää asiantuntijakuulemisessa.
Ville Vähämäki /ps(vastauspuheenvuoro):
Kunnioitettu puhemies! Tämän hallituksen esityksen
tuotto-oletus on 70 miljoonaa. On kuitenkin laskettu, VM on laskenut,
että tällaisella kikkailulla menetetään
noin 320 miljoonan tulot, joten tässähän
jää kuitenkin vielä se 250 miljoonaa saamatta.
Tämäkin pitäisi jostain saada, tämä fiskaalinen
pohja pitäisi jotenkin pystyä paikkaamaan. Ei
muuta.
Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Verosuunnittelu on yrityksissä osa
normaalia toimintaa. Kauppatieteen maisterin yksi perusopinnoista
on verosuunnittelu, se, millä tavalla yritys pystyy minimoimaan veronsa.
Siltä osin voi sanoa, että tämä hallituksen
esitys, jossa pohditaan, millä tavalla pystytään
estämään tätä verosuunnittelua,
jossa minimoidaan veroja, on ihan paikallaan. Tietenkin tässä tulee
pohdittavaksi, että jos Suomi tekee kovastikin malleja,
joissa me estämme verojen minimointia, niin johtaako se
sitten siihen, että yritykset siirtävät
yhä enemmän omia toimintojansa Suomen rajojen
ulkopuolelle. Toivon, että tätä näkökulmaa
myös tarkastellaan jatkossa valiokuntakäsittelyssä.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Hienoa, että hallitus toi
tämän esityksen, ja ehkä edustaja Tiilikaiselle:
eihän se ihan yllätys ollut, että se
tuli, koska tämä on ollut jo lausuntokierroksella
ja hyvin suuressa julkisessa keskustelussakin jo pari viikkoa sitten
siinä vaiheessa, kun viittasitte käytyyn keskusteluun
valtiovarainministeri Urpilaisen kanssa. Tätähän
on valmisteltu heti hallitusohjelmaan kirjauksen jälkeen.
Oli hallituspuolueiden yhteinen tahto Säätytalolla, että tämä asia
saadaan tähän malliin.
Mielestäni on erittäin tärkeätä ja
hatunnoston arvoista, että keskusta on esittänyt
myös toisenlaisen mallin, ja jos se oikeasti sisältää paineita parantaa
ja tiukentaa, saada veroparatiisit vielä enemmän
kuriin joiltakin osin, niin sehän on vain hyvä,
ja silloin keskusta on kiitoksensa ansainnut. Kaikki se paine, mitä luodaan
sen suhteen, että tässä asiassa tehdään
koko ajan lisätoimia, on hyvästä, ja
jo tässä vaiheessa mielestäni on hyvä,
että olette nostaneet esiin väitteitä siitä,
että Ruotsin laki on mahdollisesti joiltakin osin tiukempi
kuin Suomen. Tämähän on asia, joka pitää tutkia,
ja sitten eduskunnan pitää selvittää, minkä takia
kuitenkin tässä vaiheessa päädytään tähän,
ja mahdollisesti eduskunta sitten voi esittää myös
kantanaan mitä pitää seuraavassa vaiheessa
tehdä.
Kaiken kaikkiaan se prosessi, joka nyt veroparatiisien suitsimisyrityksissä on
alkanut, on hyvä, mutta olisin aika varovainen käyttämään
senkaltaisia ilmaisuja, että "nyt ne saadaan kuriin" tai
"tämä toimi on merkittävä".
Kaikki se työ, mitä eduskunnan tarkastusvaliokunnassa
tähän mennessä on tämän
veroparatiisiprobleemin kanssa tehty, viittaa siihen, että ei
olla lähelläkään tilannetta,
jossa asia olisi saatu kuriin tai jossa tämmöisellä yksittäisellä lailla
vielä merkittävästi saadaan tilannetta
parannettua. Jo se, miten täällä viitattiin
aikaisemmin siirtohinnoitteluun ja näihin OECD:n ohjeisiin
käyvistä hinnoista, kertoo siitä, että sääntöjäkin
on aika paljon mutta niiden tosiasiallinen valvonta on monissa maissa
osoittautunut lähes ylivoimaiseksi.
Ruotsi on tällä hetkellä verohallinnossa
siirtänyt satoja virkamiehiä tämän
probleeman kimppuun. He ovat muun muassa Suomea aikaisemmin käyttäneet
näitä alun perin varastettuja tietoja Luxemburgista
ja Sveitsistä ja sitä kautta saaneet luotua sekä porkkanoilla
että varsinkin rangaistuksella ja kiinnijäämisuhalla
pelottelulla tilanteen, jossa Ruotsiin on nyt palautettu vero-paratiiseista
paljon sekä yksityistä pääomaa,
joka on verottajalta salaa sinne viety, että myös
yritysten pääomaa. Minä uskon, että kun
me katsomme sitä, mitä Ruotsi nyt viimeiset pari
kolme vuotta on tehnyt, niin meillä on aika paljon opittavaa
siitä, miten verohallitus toimillaan — aktiivisemmalla,
aggressiivisemmalla, kiinnijäämisriskiä nostavalla
tarkastustoiminnalla, mutta samaan aikaan myös houkuttimia
luomalla — on saanut aikaan sen, että Ruotsissa
on ilmaantunut viime aikoina yllättäviä rehellisyyspuuskia
satojen miljoonien, itse asiassa tuhansien miljoonien kruunujen
osalta yhteensä. Epäillään,
että seuraavana vuonna, kun eräs verolakimuutos
tulee, rahaa tulee vielä lisää.
Tämä on hyvä alku. Ministeri Urpilainen
on tällä ja myös uudella verotietojen
julkisuustoimenpiteellään lunastanut kyllä hyviä lupauksia, joita
hallitusohjelmassa on lisää.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yrityksillä on siis oikeus vähentää verotuksessaan
korkomenot, ja näin täytyy olla. Silloin, jos
noita korkomenoja maksetaan saman konsernin emoyhtiölle,
tämä hallituksen esittämä rajoitus
alkaa purra. Jos olen nyt oikein käsittänyt, niin
hallitus haluaa, että 500 000 euroon asti korot
ovat vähennyskelpoisia. Sen ylittävältä osalta
korot ovat vähennyskelpoisia vain 30 prosenttia yrityksen
tuloksesta.
Se, miten keskusta haluaisi tehdä tiukemman tästä veroparatiisien
rajoittamisesta, korkovähennysoikeuden väärinkäytön
kitkemisestä, koskee sitä, että tuota
30 prosentin vähennysoikeutta ei sovellettaisi lainkaan
EU- ja Eta-alueen ulkopuolelle vaan näihin maihin maksettavat
konsernilainojen korot rajattaisiin siihen 500 000 euroon,
ja piste: ei enää vähennysoikeutta. Toinen ero
keskustan tekemässä lakiesityksessä — joka on
ollut siis jo viikkoja sitten täällä eduskunnan käsiteltävänä ja
johon olisivat voineet myös hallituspuolueiden edustajat
perehtyä — verrattuna tähän
hallituksen nyt tuomaan esitykseen, on se, että meidän
esityksemme mukaan rajoitus pitää ottaa voimaan
jo ensi vuonna toimitettavasta verotuksesta eikä antaa
yli vuotta kikkailu- ja peliaikaa niille yrityksille, jotka haluavat
tätä epäreilua verosuunnittelukeinoa
käyttää. Eli nämä kaksi
eroa: voimaan heti, jolloin verotulot alkavat virrata ensi vuonna,
ja rajataan toiminta siten, et-teivät esimerkiksi Karibialla
majaansa pitävät veroparatiisiyhtiöt
pysty Suomessa tehdystä tuloksesta veroja kiertämään
sinne niitä siirtämällä.
Arvoisa puhemies! Kritisoin valtiovarainministeri Urpilaista
tästä asiasta. Sanotaan nyt alkuun sitten se kiitoksen
sana, että hyvä, että Urpilainen on tämän
esityksen viimein tänne saanut. (Matti Saarinen: Tulihan
se!) Mutta kun useita viikkoja sitten keskustelimme tästä asiasta tässä salissa,
keskustalla oli yksityiskohtainen ratkaisu ja lakiesitys, miten
veroparatiiseja täytyy suitsia. Kysyimme, missä hallituksen
esitys on, milloin se tulee. Urpilainen ylimalkaisesti vastasi:
se tulee muutaman viikon kuluttua. (Matti Saarinen: Asiallisesti!)
Olisi ollut hyvä, että Urpilainen olisi ollut
tätä esitystään täällä puolustamassa,
koska siinä on juuri ne puutteet, jotka totesimme jo lokakuussa,
kun asiasta keskustelimme, juuri ne puutteet, jotka keskustan ratkaisuesitys
tukkisi, ja saisimme huomattavasti paremmin rajattua tätä tulojen
virtaa ja veronkiertoa veroparatiiseihin päin.
Keskustelimme tästä jo viikkoja sitten erityisesti
siksi, että valtiovarainministeri Urpilainen oli sysäämässä veroparatiisien
kieltoa kuntapäättäjien kontolle. No,
onneksi hänen puoluetoverinsa työministeri Ihalainen
jo ehti vastata, että hankintalakia on kuitenkin kuntapäättäjien
noudatettava, jolloin pallo palasi takaisin valtiovarainministerille,
ja nyt tuo esitys on täällä meidän
ruodittavanamme. Siinä on nämä puutteet, jotka
keskusta on nyt moneen kertaan todennut. Toivomme, että valtiovarainvaliokunta
tulee tämän keskustan ratkaisuesityksen taakse
ja saamme verotuloja kartutettua jo ensi vuonna ja veroparatiisien
käytön suitsittua.
Mitä tulee niihin kysymyksiin, joita on keskustan edustajille
esitetty siitä, minkä takia edellisellä hallituskaudella
tätä ei tuotu, vaikka asiasta oli puhuttu: en
ollut silloin hallituksen jäsen, joten en voi tarkasti
tietää, mutta totean kuitenkin sen, että ainakaan
silloisella valtiovarainministeri Kataisella ei ole näköjään
sitten ollut poliittista halua edistää asiaa,
koska se ei esityksen muotoon koskaan ole päätynyt.
(Matti Saarinen: Entäs pääministeri?)
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jotenkin nyt tuntuu vain, että on selittelyn
makua. Olisihan se mukavampi — ja enemmän ehkä kiitosta
opposition vaihtoehdolle voisin tarjota — jos ei olisi
tällaista uskottavuusongelmaa, että valtiovarainministeri
sitten ei ole halunnut, kun teillä oli kuitenkin pääministeri. Toivottavasti
nyt sitten tämä vero-osaston virkamies hyväksyy
tämän teidän vastaesityksenne. Mekin
voimme siellä verojaostossa sitten kenties keskustella
siitä ja katsoa, mikä se lopullinen malli on.
Näissähän on aina neuvotteluvaraa, niin kuin
tiedämme.
Tosiaan kaiken kaikkiaan, puhemies, asia on nyt vain niin, että veroparatiisit,
harmaa talous ja veronkierto ovat erittäin iso ongelma
tässä yhteiskunnassa, niin kuin me kaikki tiedämme,
ja on hyvin merkittävää, että tämä hallitus
on käärinyt todella hihat ylös sen suhteen,
että nyt tähän vihdoin puututaan. Tämä kyseinen
esitys on yksi osa kokonaisuutta. Monta osaa on jo toteutettu, ja monta
asiaa tullaan vielä tekemään. Olemme
tähän mennessä esimerkiksi budjetoineet
lisää rahaa harmaan talouden torjuntaan, ja monia
hyviä käytäntöjä on
nyt jo tehty lisää verrattuna siihen, mitä edellinen
hallitus sai aikaan. Tämä on todella iso muutos
siihen, mikä oli edellisen hallituksen linja, ja se täytyy
myös keskustan tunnustaa. (Puhemies koputtaa) — Jatkanko?
Puhemies Eero Heinäluoma:
On vähän vaikea jatkaa, kun teillä oli
vastauspuheenvuoro.
Anteeksi, minä luulin, puhemies, että se on
tavallinen.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Puhemies taas luuli, että se on vastauspuheenvuoro,
kun te nousitte ylös pyytämään
sitä puheenvuoroa.
Anteeksi.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä oli kyllä vastauspuheenvuoroksi
tarkoitettu, niin että eiköhän mennä sen
mukaan.
No, tehdään näin.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kuten kaikki läsnä olevat
tietävät, olen tässä ensimmäistä kautta
tämän instituution jäsenenä,
ja pikkasen hämmästelen tätä keskustelua.
Kysyn edustajalta, ministeriltä tai entiseltä ministeriltä,
että kenelle, mille ministerille, kuuluvat veroasiat tässä maassa,
kun minä olen ymmärtänyt, että ne
kuuluvat valtiovarainministerille eivätkä pääministerille.
Arvoisa puhemies! Voisiko joku vastata tähän kysymykseen?
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Veroasiat kuuluvat valtiovarainministerille
ensisijaisesti, toki koko hallitukselle.
Mutta edustaja Viitanen, teillä on varmaan vastaus,
teillä yleensä on vastaus lähes kaikkeen. Siksi
uskallan kääntyä puoleenne ja kysyä:
miksi hallituksenne ensi vuoden budjettikirjassa on 70 miljoonaa
tästä esityksestä tuloja ja nyt, kun
se esitys tulee eduskuntaan, sitä aletaankin soveltaa vasta
vuonna 2014, jolloin käy niin, kuten edustaja Kataja totesi,
että joudutte viivaamaan sen 70 miljoonaa euroa tuloja
pois? Ei tule näistä hienoista ponnisteluista
harmaan talouden ja veroparatiisien kitkemiseksi euron latia ensi
vuonna. Jos keskustan esitys otetaan käyttöön,
se on 300 miljoonaa verotuloja ensi vuonna. Siinä on ero teidän
esityksenne ja meidän esityksemme taloudellisilla vaikutuksilla.
Miksi lykkäätte esitystä, edustaja Viitanen?
Sampsa Kataja /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ehkä kuitenkin verojaoston puheenjohtajana
rohkenen vastata kysymykseen, vaikka sitä ei suoraan minulle
esitettykään. Lakia, näitä veronkiertosäännöksiä,
ei saateta voimaan vielä ensi vuoden alusta pääosin
siitä syystä, että yritysten tilikaudet
vaihtelevat eri rytmissä kuin kalenterivuodet ja olisi
kohtuutonta tai ennalta arvaamatontakin ja ehkä taannehtivaa
lainsäädäntöä, jos
esimerkiksi tammikuussa päättyvän tilikauden
osalta sovellettaisiin kuitenkin sen mukaan määräytyvässä verotuksessa
korkosäännöksiä, vaikka tosiasiassa
ne korot ovat kertyneet pääosin tämän
vuoden aikana. Sen vuoksi ensi vuosi on aikaa ensinnäkin
valmistautua tähän käytäntöön,
ja toisaalta sitten seuraavan vuoden alussa päättyvä tilikausi
on sitten jo kokonaisuudessaan kerryttänyt ne korot tämän lainsäädännön
voimassa ollessa.
Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Itse asiassa tässä asiassa
olen edustaja Katajan kanssa samoilla linjoilla. Olisin vastannut
tämän saman, joka oli perusteena tässä.
Ehkä voin lohduttaa oppositiota, että kyllä se huoli
tästä 70 miljoonasta on myöskin täällä hallituksen
puolella, mutta kyllä siihen ihan varmasti löytyy
ratkaisu. Sitä vastoin voi tietysti esittää kysymyksen:
Tämä 300 miljoonan tuotto-odotus on varsin mittava
heti ensi vuodelle, jos ja kun se lähtisi käyntiin.
Mihin laskelmiin se perustuu, ja minkälaisella aikataululla
siinä on esimerkiksi huomioitu tämä tilikausien
vaihtuminen kesken vuotta eikä vuodenvaihteessa? Mitä ongelmia yrityksille
tästä teidän mallistanne voisi aiheutua?
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Me kaikki olemme kahdesta asiasta yhtä mieltä.
On suuri huoli valtion tuloista, verotuloista, ja toinen: harmaa
talous pitäisi saada kuriin. Tämän lähetekeskustelun
tarkoituksena on tarkastella tätä hallituksen
ehdotusta, ja opposition pitää tehdä vaihtoehto.
Yhdyn edustaja Braxiin siinä, että verojaoston
on nyt hyvin tarkkaan mietittävä, mitenkä nämä kaksi
asiaa, valtion tulojen väheneminen ja harmaa talous, veronkierto,
voidaan estää. Jäämmekin suurella mielenkiinnolla
odottamaan, otetaanko huomioon nämä esitykset,
joita tässä rinnalla esiin on tuotu.
Jouko Jääskeläinen /kd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Ahneutta ja itsekkyyttä vastaan
pitää säätää hyviä lakeja,
ja sitten asiaa voidaan edistää muillakin, pehmeämmillä keinoilla,
mutta sen pitäisi kuulua sitten kasvatuksen puolelle.
Minusta tässä edustajat Sasi ja Kataja ovat vastanneet
näihin teknisiin yksityiskohtiin liittyviin kysymyksiin
hyvin selkeästi. Meidän täytyy rakentaa
yleispätevä laki. Kaikissa tapauksissa lakia ei
voi kaikesta huolimatta nyt ihan kuukauden päästä saattaa
voimaan, vaikka sitä toivoisimmekin. Tähän
sitten liittyy tietysti tämä hyvin valitettava
asia: 70 miljoonaa jää vasta sitten seuraavalle
vuodelle. Mutta on se nyt kuitenkin nopeampaa, että yhdessä vuodessa
laki saadaan aikaan kuin että neljässä vuodessa
sitä ei saatu aikaan, niin että voidaan tähän
asiaan olla tyytyväisiä.
Näissä tulolaskelmissa kannattaa aina olla
vähän varovainen, myöskin opposition,
koska nämä ongelmat tai väärinkäytökset
tuppaavat aina löytämään jonkun
uuden reitin. Jos me laitamme hyvin ison summan siihen tulo-odotukseen,
niin voi olla, että se ei parhaistakaan yrityksistä huolimatta
toteudu. Siinä mielessä on hyvä, että ollaan
kuitenkin siinä varovaisia ja pysytään täsmällisyydessä.
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Minäkin yhdyn kyllä niiden edustajien
mielipiteisiin, jotka kantavat huolta siitä, että voimaantuloajankohta
on niinkin myöhäinen. Aika on maksanut tässä aika
paljon rahaa, koska saatavat vanhenevat päivä päivältä — huomenna
on taas joku harmaan talouden spekuloija päässyt
turvasatamaan. Joka päivä ne vanhenevat ja vanhenevat.
Mutta edustaja Kataja selvitti tämän asian
kyllä hyvin ymmärrettävällä tavalla,
ja siihen pitää sitten vain venyä ja
taipua ja se sietää. Ei tällä hallituksen
esityksellä sitä kuuluisaa niskalenkkiä harmaasta
taloudesta saada vieläkään, mutta päästään
kuitenkin taas vähän eteenpäin. Oleellista
on, että monin eri tavoin puututaan harmaaseen talouteen
ja sillä tavalla huolehditaan ennen kaikkea siitä,
että rehellisten yrittäjien toimintaedellytykset
voidaan turvata.
Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Esimerkiksi Saksassa on pystytty näitä veroparatiisiyrityksiä hillitsemään
jo 90-luvulla ja Ruotsissa ja Tanskassa 2000-luvun puolivälissä,
eli asiahan ei ole millään tavalla uusi ja yllättäen
tullut päivänvaloon. Siinä mielessä meillä on
ollut tässä monta istuvaa hallitusta, joilla olisi
ollut kaikki mahdollisuudet myös Suomessa puuttua tähän
räikeään ongelmaan ja epäkohtaan,
eli kysymys on laillisesta veronkierrosta. Mutta sen enempää kokoomuksen
kuin keskustan johdolla toimineet hallitukset eivät ole
aikaisemmin puuttuneet tähän ongelmaan. Verohallinnon
selvitysten mukaan Suomi todella menettää noin
300 miljoonaa euroa tämän siirtohinnoittelun väärinkäytösten
takia. Tärkeintä on nyt saada parannus tähän
asiantilaan. On hyvä, että hallitukselta on vihdoin
ja viimein jonkinlainen esitys aiheesta tullut.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä ongelma on periaatteessa
ollut aika monen vuoden ajan jossakin, muhinut pinnan alla. On ollut
erilaisia hallituksia, tässäkin salissa tunnettuja
henkilöitä on ollut valtiovarainministereinä,
eikä silloin ole asiaan puututtu. Edellisen hallituksen
aikaan, oikeastaan vasta edellisen hallituksen työn viime metreillä,
tämä asia nousi vähän enemmän
esille, ja siinä yhteydessä tämä pallo
oli kiistatta ministeri Kataisella. Hän ei ryhtynyt siinä vaiheessa toimenpiteisiin.
Ehkä vaalit ja vaalikauden päättyminen
olivat jo niin lähellä, että se oli osaltaan syy
siihen. Hyvä, että nyt tämä ratkaisu
on tuotu.
Huonoa tässä todellakin on se, että Suomi
ei ole uskaltanut tehdä niin kuin Ruotsi. Ruotsi kohtelee
höllemmin sekä Eta-maita — niin kuin Eta-maita
pitää kohdella — että vielä niitä verosopimusmaita,
joitten kanssa Ruotsilla on verosopimus, mutta sen jälkeen
muuta maailmaa Ruotsi kohtelee tiukemmin ottein. Kyllä Suomen
olisi perusteltua ollut lähteä saman ratkaisun
mukaisesti toimimaan, mutta hallitus ei ole uskaltanut lähteä tälle
tielle.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Hyvä, nyt on edustaja Tiilikaisen puheenvuoron johdosta
käyty debatti saanut päätöksensä ja
mennään puhujalistaan. Edustaja Viitanen saa varsinaisen
puheenvuoron, ja siitä varmaan käynnistyy uusi
debatti.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitän ymmärryksestä ja
joustavuudesta. Todellakin luulin käyttäväni
jo äsken tätä varsinaista puheenvuoroa
ja vähän aloittelinkin siihen suuntaan toteamalla
noin yleisesti, kuinka tärkeää on se,
että harmaata taloutta torjutaan ja veronkiertoa pistetään
aisoihin. Ja on aivan totta, että ei tämä esitys
ole ainoa, joka siihen riittää, mutta on erittäin
merkittävää, että tämä esitys
on tänään täällä.
Tämä on hyvin nopeasti hallitukselta toimittu.
Tässä vaiheessa ollaan, eduskunta käsittelee
esitystä.
Kyllä minä nyt edelleen sanon, että kyllä keskusta
tässä nyt pakenee omaa vastuutaan hyvin vakavalla
tavalla. Jos te sanotte ihan totisilla kasvoillanne, että juu,
kun meillä oli vain pääministeri mutta
meillä ei ollut valtiovarainministeriä ja sen
takia emme saaneet tätä aikaan, niin eihän
se nyt näin voi mennä. Mutta kuten sanottu, minä ymmärrän
oppositiota, on hyvä, että sieltä tulee esityksiä,
ja on myös hyvä, että niistä voidaan keskustella.
Tämä esitys, kuten sanoin, tuotiin jopa ajoissa,
te toitte sen siinä vaiheessa, kun teitte vaihtoehtobudjettinne,
eli tavallaan hommasitte siihen rahat samoista asioista, mitä hallitus
on jo tekemässä, ja siitä teille kaikki
kunnia, hyvä niin.
Ainoa pieni miinusmerkki, mikä tulee sitten tähän
kokonaisuuteen, tulee tietenkin siitä, että te pari
viikkoa sitten, kun tivasitte tästä asiasta tietoja
hallitukselta, salasitte omat esityksenne esimerkiksi arvonlisäveron
suhteen. Siitä minä olen kyllä vähän
järkyttynyt, että vasta nyt vaalien jälkeen
paljastuu sitten se, että keskusta haluaa leikata kulutusta
nostamalla yleisiä elämisen menoja yli 300 miljoonaa
enemmän kuin hallitus tekee. Mutta se on toinen tarina,
siitä keskustelemme kenties huomenna sitten, kun tulevat
nämä verolait tänne eteen.
Todellakin meillä on paljon ikäviä tapauksia, jotka
pitää ottaa tosissaan. On ollut erittäin
epämoraalista se, että suomalaiset ihmiset joutuvat lukemaan
lehdistä toinen toistaan räikeämmistä tapauksista,
joissa kansainväliset pörssiyhtiöt, jotka
tarjoavat verorahoilla ostettuja sosiaali- ja terveyspalveluita,
käytännössä sitten kiertävät verojaan
ja hyödyntävät veroparatiiseja. Eivät
ihmiset semmoista voi hyväksyä, eivät
missään nimessä. Juuri siksi on tärkeätä,
että nyt tehdään tekoja, ei puhuta loruja
vaan tehdään tekoja. Ministeri Urpilainen on tarttunut
tähän ongelmaan, joka on noussut näyttävästi
esiin. Ainakin minulle ihmiset tuolla kadulla monta kertaa tulevat kertomaan
huolensa siitä, että ei ole oikein, että verorahoilla
ostettuja kansainvälisten pörssiyhtiöiden
voittoja sitten pimitetään ulkomailla. Tämä puuttuu
siihen ongelmaan.
Sitten on myös monia muita ongelmia, mihin täytyy
puuttua. On myös olemassa esimerkiksi näitä tapauksia,
joita nyt toissa päivänä paljastui: jäävuoren
huippuna liechtensteinilaisen pankin kautta yksittäishenkilöt
ovat salanneet verojaan kymmeniä miljoonia. Veroviranomaisella
on ollut vuosien työ päästä näiden
vyyhtien jäljille, ja siksi on erittäin tärkeää,
puhemies, että juuri nyt esimerkiksi on monta erilaista
kansainvälistä tiedonvaihtosopimusta, joita käsittelemme
muun muassa siellä verojaostossa, jotta tiedonsaanti viranomaisten
välillä nyt ja tulevaisuudessa helpottuu. Me tarvitsemme
toimia laillisen veronkierron porsaanreikien tilkitsemiseksi, me
tarvitsemme toimia viranomaisten tiedonsaantioikeuden laajentamiseksi,
ja näitä tehdään parhaillaan.
Sen lisäksi olen ollut hyvin tyytyväinen siitä,
että jo hallitusohjelmassa otettiin vahva ote harmaan talouden
torjuntaan. Vuosittain budjetoidaan tähän lisää rahaa,
jotta harmaata taloutta voidaan torjua. Esimerkiksi yksi konkreettinen
teko, joka on jo tehty, on se, että rakennustyömailla
täytyy näissä tunnisteläpysköissä nykyisin
olla myös veronumero, joka omalta osaltaan harmaata taloutta
torjuu.
Tämä ei jää tähän,
arvoisa keskusta. Iloksemme — kaikkien iloksi, koska on
hyvä asia, että harmaata taloutta torjutaan — hallitus
aikoo myös tehdä lisää tekoja.
Minä vähän ihmettelin äsken,
kun täällä keskustan parista jollakin
tavalla sillä lailla vähättelevästi
sanottiin esimerkiksi tämä kuntien osuus. Kyllä kuntien
hankintoja tehtäessä ehdottomasti pitää pystyä tulevaisuudessa
puuttumaan myös niihin asioihin, että siellä ei
sitten suosita näitä veroja kiertäviä firmoja. Jos
ei se nykyisin säännöksin onnistu, niin
sitten me muutamme säännöksiä.
Niin yksinkertaista se on. Sitä varten on eduskunta. Jos
eivät virkamiehet valmistele, niin eduskunta tekee. Kyllä minä luotan
myös hyvin valmisteleviin virkamiehiin, jotka näitä pyynnöstämme
varmasti sitten tekevät ja miettivät näitä ratkaisumalleja.
Puhemies! Ihan loppuun — 5 minuuttia tulee täyteen — sanon
vielä, että sekin on positiivista, että nyt
todellakin myös ministeri Urpilaisen lupaama asia koskien
verotietojen julkisuutta etenee. Tässä tapahtuu
nyt monella sektorilla, ja pidän sitä hyvänä,
pidän sitä tärkeänä,
pidän sitä meidän kaikkien yhteisenä etuna.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Viitaselle vain huomautus, että ei ole 5 minuutin
rajaa tässä keskustelussa, vaan voimassa on yleissuositus
10 minuuttia. Tosin se on "enintään", sen saa
alittaa kyllä.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Viitanen kiinnitti huomiota äskettäin
A-studion lähetyksessä ilmi tulleeseen tapaukseen,
jossa liechtensteinilaisen pankin tiedoista kävi ilmi suomalaisia
veronkiertäjiä, joiden kimppuun on nyt aiheellisesti
käyty.
Minua hämmensi sitä ohjelmaa katsoessani se, että siitä myös
kävi ilmi, että suomalainen verottaja joutuu pohtimaan,
saako se käyttää tällaisia tietoja,
ja se totesi, että kyllä saa, koska nyt ne ovat
tulleet toiselta verottajalta. Mutta onko niin, että jos
vaikka jonkun maan tiedustelupalvelu on ostanut tällaiset
ja tarjoaa niitä suomalaiselle verottajalle, suomalainen
verottaja joutuu sanomaan, että se ei saa tällaisia
tietoja käyttää? Tietääkö joku,
mihin säädöksiin tai sopimuksiin tällainen
perustuu? Jos saadaan luotettavaa tietoa, oli se nyt sitten keneltä tahansa — lähes
— niin kyllä minun
mielestäni on hyödyllistä sitä käyttää.
Onko taas niin, että ihmisoikeusjuristit suojelevat konnia,
tällä kertaa verokonnia, siltä, ettei
saa tämmöisiä tietoja hyödyntää verotarkastuksissa?
Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Kyllähän meillä on
eri valiokunnissa tullut monta kertaa esiin tämä edustaja Zyskowiczin
aiheellinen huoli siitä, millä tavalla hallinto
toimii: onko velvollisuus puuttua asioihin vai voiko vain katsella
ja todeta, että nämä ovat faktatietoja,
näin on näreet, mutta kun ei ole velvollisuutta
puuttua, niin ei puututa, ja minkälaista intimiteettisuojaa
annetaan rikolliselle toiminnalle, minkälaisia ristiinajoja
voidaan tehdä, minkälaisia kyselyjä voidaan
pankeista tehdä. Siellä on suuria tietosuojaan
liittyviä ongelmia. Viranomaiset kertovat myös,
että kaikki ei edes johdu tästä intimiteettisuojalaista,
tietosuojalaista, vaan ihan muista hallinnon kynnyksistä,
joita itsekään en hallitse muuta kuin yleisellä tasolla
ja mitä olen asiantuntijoitten kertomana kuullut.
Niin että tässä on aika paljon kyllä perattavaa, ja
olen mielelläni niissä talkoissa mukana, jotka tähtäävät
sen tavoitteen toteutumiseen, mitä edustaja Zyskowicz täällä äsken
hyvin sujuvalla ja loogisella tyylillään selitti.
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Kun täällä on
käyty kilpailua siitä, kuka on syyllinen siihen,
että asiat eivät ole valmistuneet, niin täytyy
sanoa, että kyllähän perussuomalaiset
oikeastaan vastaavat viime kädessä siitä,
että asia ei ole valmistunut. Nimittäin Veikko
Vennamo oli toinen valtiovarainministeri vuonna 1954—56,
eikä hän tehnyt mitään tämän
asian korjaamiseksi silloin, ja vielä Urho Kekkosen viidennessä hallituksessa
ei pääministerikään lotkauttanut
korvaansa tälle asialle. Puhumattakaan siitä,
että Pekka Vennamo oli toinen valtiovarainministeri eli
veroministeri vuonna 1983—87 ja silloinkaan ei tehty tälle
asialle yhtään mitään!
No, arvoisa puhemies, täytyy sanoa, että olen erittäin
huolissani siitä, että valtion verotulot vähenevät.
Oikeastaan minä olen huolissani sen takia, että meille
ei tässä maassa synny yrittäjyyttä,
työpaikkoja, yritystoimintaa, kasvua.
Kun minä seuraan tätä keskustelua
täällä, niin jos joku ulkomainen sijoittaja
istuu tuolla lehterillä, hän ajattelee, että ei
tähän maahan varmaan kannata sijoittaa, täällä on
semmoinen yritysvastainen ilmapiiri, joka ei kannusta yrittämiseen tässä maassa.
(Mauri Pekkarinen: Ei pidä paikkaansa ollenkaan!) Haluan
korostaa, että aivan olennaista on se, että me
saamme investointeja tähän maahan, ja silloin
Suomen pitää olla houkutteleva kohde sijoittajille.
Lähtökohta verotuksessa, se on täysin
selvää, on se, että kustannukset, joita
liiketoiminnasta syntyy, pitää voida vähentää.
Mitä tulee korkomenoihin, on täysin selvää,
että tässä maassa ei voi investoida ottamatta
lainaa, ja lainalle täytyy maksaa korkoa. Jos ei sitä korkoa
saa vähentää, niin ei myöskään
investoida. Eli korkojen vähennysoikeus on erittäin
olennainen ja tärkeä elementti. (Mauri Pekkarinen:
Se on ihan eri asia!)
Olennaista on se, että ei saada käyttää korkoinstrumenttia
siten, että siirretään Suomessa syntynyt
tulo jonnekin muualle. Mutta pitää muistaa se,
että jos joku ulkomainen yritys sijoittaa Suomeen, niin
kyllähän sitä investointia tai hankintaa
varten tarvitaan rahoitusta. Ei voida lähteä siitä,
ettei sitä rahoitusta voida ottaa ulkomailta: sen pitää olla
mahdollista. Tästä syytä on jotakin asialle
tehtävä. Olennaista on se, että viime
vuosien aikana on yleistynyt suunnittelu korkovähennyskeinon
välityksellä. Siitä syystä viime
vuosina tätä aukkoa on pyritty tukkimaan ja useassa
EU-maassa on jo tukittu. Ruotsissa noin kaksi vuotta sitten näin
on tehty, ja on täysin selvää, että Suomen
pitää seurata tässä kansainvälisessä linjassa
ja edetä siinä.
Mutta olennaista on myös, mitä keinoja meillä käytetään.
Ei voi olla, että vähennysoikeus poistetaan kokonaisuudessaan,
vaan olennaista on se, että pyritään
rajaamaan ne vähennysoikeuden rajoitukset niihin tapauksiin,
joissa meillä on aidosti ongelmia. Voin sanoa, että asiahan
oli edellisen vuoden aikana, vuoden—kaksi, vireillä,
mutta yksinkertaisesti ei ole kovinkaan helppoa näitten
rajojen asettaminen niin, että ei tapeta sitä yritystoimintaa
vaan pidetään huolta siitä, että se
vähennysoikeus kohdistuu ihan oikealla tavalla. Sen takia
vero-osastolla on erittäin suuri työ tässä asiassa,
ja sen takia se ei ole kauhean nopeasti tosiasiassa voinut valmistua.
Nyt tässä on selkeitä rajoituksia.
Ensinnäkin 500 000 voi ilman minkäänlaista
kontrollia vähentää. Ja voi sanoa, että 500 000
on siinä määrin pieni summa, että sillä ei
mitään merkittävää verosuunnittelua
voida kansainvälisissä yhteyksissä toteuttaa.
Sitten toinen on tämä oikeus 30 prosentin
vähennykseen tuloista. Ja täytyy sanoa, ettei
siinäkään, jos 30 prosenttia voi vähentää,
mitään massiivista verosuunnittelua ole, voi olla
pieni verosuunnittelun elementti, mutta jos mennään
kauhean pieniin summiin, niin sitten aletaan aidosti tappaa ne investointimahdollisuudet
Suomessa. Johonkin se on täytynyt asettaa: 50 olisi ollut varmaan
liian paljon, 10 liian vähän, ja on löydetty
tämmöinen kompromissi, joka on 30 prosenttia.
Sitten myöskin katsotaan etuoikeusyritysten väliset
nettokorkomenot, että miten tilanne konsernissa on, jotta
ei tehdä mahdottomaksi konsernin sisäisiä järjestelyjä.
Myöskin otetaan huomioon verollisen oman pääoman
suhde tilinpäätöksen mukaisen taseen
loppusummaan, ja silläkin yritetään juuri
testata se, että kyse ei ole keinotekoisesta järjestelystä,
vaan ihan aidosta lainasta silloin, kun se vähennysoikeus
kaiken kaikkiaan myönnetään.
Täytyy sanoa, että minä luulen, että nämä rajat
ovat nyt tällä hetkellä aika oikeita.
Me voimme verojaostossa vielä katsoa niitä jonkin
verran, mutta sitten täytyy sanoa, että kun me
näemme, kuinka tätä käytännössä toteutetaan,
niin koko ajan pitää seurata sitä, miten
ne rajat toimivat, niin, että ei estetä tekemästä investointeja. Mutta
jos silti hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi
on, ilman muuta silloin täytyy niitä rajoja kiristää.
Sitten me näemme vähän, kun on neljä kriteeriä,
miltä osin niitä rajoja voidaan sitten siinä tilanteessa
kaiken kaikkiaan kiristää.
Sanon: tähän tämä verosuunnittelu
ei kyllä valitettavasti lopu. Ja korkojen vähennysoikeuden käyttäminenhän
ei ole kaikkein merkittävin asia tällä hetkellä,
siirtohinnoittelu on, mutta siinä on suhteellisen hyvät
välineet. Voi sanoa, että verohallinnolle — joka
meillä panostaa tänä päivänä aidosti
ja merkittävästi siirtohinnoittelun kontrollointiin
ja käy neuvotteluja yritysten kanssa — ei ole
ihan kauhean helppoa sen todistaminen, mikä on kansainvälisesti
oikea hinta. Täytyy sanoa, että siinä on
tietysti jonkinlaisia mahdollisuuksia, mutta täysin selviin
ylilyönteihin ei ole missään tapauksissa
mahdollisuuksia tämän päivän
säännösten mukaisesti.
Oikeastaan kaikkein yleisin menetelmä, mitä meillä voidaan
käyttää on se, että tietyt yrityksen omaisuuserät
siirretään ulkomaille, kuten teollisuusoikeudet,
jotka ovat kaikkein tyypillisin esimerkki tänä päivänä.
Kun meillä on semmoisia maita kun Hollanti, jolla on hyvin
alhainen verokanta, ei ehkä ole mitään
velvollisuutta pitää niitä teollisuusoikeuksia
Suomessa, vaan ne on helppo siirtää toiseen maahan.
Tässä on aito, helposti käytettävissä oleva
verosuunnitteluväline.
Täytyy sanoa, että on erityisen harmillista,
että Euroopan unioni ei ole laittanut näitä järjestykseen.
Mutta meillä on ongelma: Euroopan yhteisöjen tuomioistuimessa
on ollut esillä — ja Suomikin on ollut aktiivinen
siinä suhteessa — se, että tämmöisiä järjestelyjä,
joissa mahdollistetaan hyvin alhainen veroprosentti EU-maissa, ei hyväksyttäisi,
mutta EU-tuomioistuin on katsonut, että ne ovat hyväksyttäviä vapaan
liikkuvuuden puitteissa. Tältä osin täytyy
toivoa, että ihan käytäisiin vakavaa
keskustelua näistä verosäännöksistä ja
pyrittäisiin myöskin antamaan signaali EU-tuomioistuimelle,
että on selvä, että jos on ihan poikkeuksellisen
alhainen verokanta johonkin tiettyyn tuloerään,
se ei yksinkertaisesti ole mahdollinen, ja sillä me saisimme
tämän EU-alueen kuriin.
Mutta sitten pitää muistaa, että syy,
minkä takia useilla yhtiöillä on veroparatiisimaissa
yhtiö, on se, että pelätään
sitä, että meillä on kahdenkertaista
verotusta. Se tarkoittaa sitä, että jos on toimintoja
useassa maassa, niin sitten kun osingot siirtyvät, korot
siirtyvät ja muita omaisuuseriä siirtyy ei käykään
niin, että vain yhden kerran verotetaan, vaan verotetaan
kahteen kertaan. Ja tämän takia on äärimmäisen
tärkeää, että meillä on erittäin
tehokkaat kahdenkertaisen verotuksen estävät säännökset,
jotta pyrittäisiin pitämään huolta
siitä, että kenenkään ei tarvitse
pelätä sitä kahdenkertaista verotusta.
Jos se pelko on olemassa, niin sitten tehdään
niin, että on kokoomayhtiö jossakin veroparatiisisaaressa
ja periaatteessa sieltä hoidetaan toimintoja, jotta se
kahdenkertainen verotus ei toteudu. Tästä syystä nämä verosopimukset
ovat äärimmäisen tärkeitä.
Sitten vielä ihan tästä voimaantulosäännöksestä:
tilannehan on se, että meillä on myöskin muutettuja
tilikausia, eli tilikausi saattaa päättyä tammikuun
lopussa. Lähtökohta verotuksessa on se, että verotus
kohdistuu tulevaan tulonmuodostukseen. Tämä tarkoittaa
sitä, että kun tämä astuu 2014
voimaan, niin jos esimerkiksi tammikuun lopussa 2014 päättyy
tilikausi, se koskee korkoja helmikuun alusta ensi vuonna tammikuun
loppuun vuonna 2014. Tämä on se erityinen syy,
minkä takia se tulee voimaan vuonna 2014, ja myöskin
se, että annetaan kohtuullinen aika valmistautua, koska
tietysti, jos tämä nyt hyväksytään
joulukuun puolivälissä ja vahvistetaan laiksi
joulukuun lopussa, voi sanoa, että tässä suhteessa
se ei olisi välttämättä hyvää lainsäädäntöä.
Olisi haluttu tämä aikaisemmin voimaan, mutta
tosiasialliset syyt, joista ollaan asiantuntijapiireissä laajasti
yksimielisiä, johtavat siihen, että tämä tulee
voimaan tosiaan vuonna 2014. Mutta tämä on selkeä signaali:
sen jälkeen, kun laki on hyväksytty, kenenkään
ei kannata enää ryhtyä tämmöisiin
suunnittelutoimenpiteisiin, jotka tällä lainsäädännöllä estetään,
ja täytyy sanoa, että mielestäni tämä on
tässä vaiheessa hyvä lakiesitys. Tällä saadaan
selkeä aukko tukittua, ja nyt vain täytyy — sitten,
kun tämä on hyväksytty — seurata
sitä, mikä sen toimivuus on ja tarvittaessa parantaa
sitä toimivuutta.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun saan olla tämän valtiovarainvaliokunnan,
puheenjohtaja Sasin valiokunnan, jäsen, niin eräs
asia unohtui häneltä. Kyllähän
tämä istuva hallitus on jo vähentänyt korkojen
vähennysoikeutta. Muistatte varmaan asuntovelalliset, jotka
haluavat ostaa itselle asunnon ja ottavat lainaa: tänä vuonna
lainaa ottaneiden asuntovelallisten korkovähennystä heikennetään
15 prosenttia, ensi vuonna 5 prosenttia ja vuonna 2014 samoin 5
prosenttia, eli yhteensä 25 prosenttia vähennetään
korkojen vähennysoikeutta asuntovelallisilta. Tämä aiheuttaa
sen, että entistä vähemmän nuoret
ostavat asuntoja ja sen, että entistä vähemmän
urakoitsijat rakentavat uusia asuntoja, ja tästä seuraa
loppujen lopuksi se, että työttömyys
lisääntyy ja kuntien verotulot vähenevät,
eli, edustaja Sasi, olette varmaan samaa mieltä: hallitus
on jo heikentänyt korkojen vähennysoikeutta tässä maassa.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Edustaja Tuupainen on aivan oikeassa. Asuntovelkojen korkovähennystä on
leikattu, mutta syy on se, että asuntovelkojen korkomeno
ei ole tulonhankkimismeno vaan elinkustannuksiin kohdistuva meno,
ja siitä syystä silloin, kun saa vähentää asuntovelkojen
korkoja, kysymys on asumisen tukemisesta ja siitä, että ihmiset
hankkisivat itselleen omia asuntoja.
Tietysti yrityksen velan korkomeno on hyvin eri asia kuin asuntovelkojen
korkovähennys. Mutta Tuupainen on asiassa oikeassa: korkovähennystä on
tältä osin leikattu.
Markus Lohi /kesk:
Arvoisa puhemies! En ajatellut tässä puheenvuorossa
käydä läpi sitä, mitä ehkä edellinen
tai sitä edellinen hallitus on jättänyt
tämän asian suhteen tekemättä,
mutta nyt jos keskustelemme tästä hallituksen
esityksestä ja siihen liittyvistä mahdollisista
tarpeista tehdä valiokuntakäsittelyssä korjauksia,
niin yksi asia, joka keskustelussa on jäänyt huomioimatta
on se, että tämä säännös,
tai korkovähennyksen rajoittaminen, tulee koskettamaan
myös kaupunkien ja kuntien omistamia yhtiöitä,
joita viime aikoina on syntynyt yhä enemmän, kun
sekä lainsäädäntö että Euroopan
unionista tulevat paineet ovat aiheuttaneet sen, että muun
muassa energia- ja vesiliiketoimintoja on yhtiöitetty.
Tällöin, kun näitä yhtiöitä on
perustettu, on yleensä pääomitettu niin,
että tämä tuloutus on rakennettu korkoinstrumentin
kautta. Nyt tämä tulee myös osittain
vaikuttamaan kenties joihinkin näihin yhtiöihin
siten, että nämä kuntien sataprosenttisestikaan
omistamat energiayhtiöt tai vesiyhtiöt eivät saa
vähentää kaikkia korkomenoja omassa verotuksessaan,
niitä korkomenoja, jotka aiheutuvat siitä, että he
maksavat tästä yhtiöittämisen
kautta sataprosenttisesti omistavalle kunnalle.
Tämä seikka on sellainen, joka mielestäni
olisi hyvä tässä valiokuntakäsittelyssä kyllä huomioida,
ja pitäisi tarkistaa, mitkä nämä vaikutukset ovat
etenkin kuntasektorille. Nimittäin ei ole järkevää,
kun valtio samalla antaa yleistä valtionosuutta ja muutoinkin
julkinen sektori on kokonaisuus, että toisaalta kuntien
sataprosenttisesti omistamien yhtiöitten, kuntayhtymien
omistamien yhtiöitten tai mikseipä vaikka valtion
sataprosenttisesti omistamien yhtiöitten korkovähennyksiä alettaisiin
rajoittaa. Tämä on ainakin tekijä, joka
mielestäni kannattaisi selvittää valiokuntakäsittelyssä,
jos ei sitä tähän mennessä ole
vielä selvitetty.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! En valitettavasti ollut tilaisuudessa kuulla kaikkea
täällä käytyä hyvää keskustelua.
Muutama huomio, joka saattaa olla vähän tårta
på tårta täällä käydyn
keskustelun päälle, mutta kuitenkin rohkenen ne
tässä sanoa.
Ensimmäinen ajatus liikkuu siinä, että meille kaikille,
varsinkin niille, jotka tuntevat vähän enemmän
tuota maaseutua, on tuttua, kuinka tarkoin Euroopan unionin komission
tarkastusjärjestelmä joka vuosi käy ja
syynää jokaisen maanomistajan peltotilkut: ovatko
ne metrin tai kaksi kauempana siellä tai tuolla suunnalla.
On erittäin tärkeää, että se
pinta-ala on just tasan tarkkaan sen kokoinen kuin se on, ja sehän
on ihan oikein. Sehän on ihan oikein, näin pitääkin
kontrollin olla. Vastaavia esimerkkejä löytyy
muualtakin, ja niissä esimerkeissä äärimmäisen
pikkutarkasti Euroopan unioni sen komission apparatuurin kautta
seuraa sitä, miten eri maissa toimitaan ja miten ennen
kaikkea EU:n rahoja käytetään. Toisaalla
toimitaan näissä asioissa erittäin tehokkaasti
ja tarkasti.
Samaan aikaan kuitenkin meillä on järjestelyjä,
joissa normaalilla maalaisjärkiajattelulla asioita pohtien
satoja miljardeja euroja enemmän tai vähemmän
luisuu, menee piiloon, jää verottamatta tai joihinka
liittyy enemmän taikka vähemmän filunkia.
Tätä tapahtuu Euroopan unionin alueella kaiken
aikaa. Verotettavan tulon kuljettaminen maasta toiseen on oikeastaan
vain yksi ilmentymä, monia muita vastaavia asioita löytyy Euroopan
unionin toimintamenettelyjen ja tavallaan kritiikinalaisten toimintojen
joukosta.
Oikeastaan tavattoman tärkeä viesti, jonka
tässä lyhyesti sanon, onkin se, että kyllä hallitukselle
toivoisi aktiviteettia ja ponnisteluja siinä, että Euroopan
unioni olisi ihan oikein sitä, mitä se lausuu
olevansa: reilun pelin talousalue, jossa normaalit, läpinäkyvät,
avoimet, rehdit ja rehelliset menettelytavat olisivat voimassa kaikilla
hallinnonaloilla. Tosiasiassa Euroopan unionin sisällä on
tälläkin hetkellä erilaisia veroparatiiseja, erilaisia
paratiiseja, joihin rahat kulkevat, joissa ne jäävät
joko verottamatta taikka joissa niitä aliverotetaan tai
jollain muulla tavalla suojataan, pannaan rahaa piiloon, ja sitä kautta
ne rahat pysyvät julkisen vallan erilaisten kontrollitoimien tai
monta kertaa myöskin verotuksellisten toimien ulkopuolella.
Nyt käsittelyssä oleva asia on ollut pitkään
tietyllä tavalla tiedossa, mutta esimerkiksi Suomen kohdalta
minä olen ymmärtänyt, että viime
kädessä kysymys on siitä, että verokilpailu
on muuttanut tilannetta niin Euroopassa kuin vähän maailmanlaajuisestikin.
Kun Suomella aikanaan oli huomattavasti alhaisempi yhteisöverokanta
ja maailmalla keskimäärin selvästi suurempi,
ei ollut niin suurta intressiä tämäntapaiseen
menettelyyn, mikä nyt on omaksuttu viimeisen vajaan kymmenen
vuoden aikana.
Tämä ilmiö on tavallaan kasvanut,
kasvanut kaiken aikaa. Tästä syystä en
syytä esimerkiksi Vanhasen ykköshallituksen aikaisia
valtiovarainministereitä, jotka olivat sosialidemokraatteja,
jotka tavallaan istuivat tämän asian päällä mutta
jotka eivät silloisesta pääministeristä huolimatta
ryhtyneet erityisen voimakkaisiin toimenpiteisiin. Minä ymmärrän
sen perustelun, että näin oli. Tämä koskee
sekä Vanhasen ykköshallitusta että Vanhasen
kakkoshallitusta, kuitenkin aavistuksen enemmän Vanhasen
kakkoshallitusta, koska silloin vasta ainakin hallituspiireissä tämä ongelma
jollakin tavalla tunnistettiin ja käynnistettiin keskustelu
tuon edellisen hallituksen viimeisten metrien aikaan.
On tietysti valitettavaa, että silloinen valtiovarainministeri
ei ryhtynyt asioissa toimenpiteisiin, mutta en minä nyt
määräänsä enempää uskalla
häntäkään syyttää.
Tämä ongelma on kärjistynyt kaiken aikaa,
ja on hyvä, että nyt tässä asiassa
päästään tämä askel
ottamaan, mikä tässä hallituksen esityksessäkin
nyt tapahtuu. Mutta aiheellinen kritiikki on keskustan toimesta
esitetty siihen, miksi se askel on tämä, mikä tässä otetaan.
En tiedä, kuinka tarkasti Ruotsin järjestely
on täällä tullut käytyä läpi.
Ruotsihan noudattaa Eta-alueella niitä pelisääntöjä,
mitkä me Eta-maat olemme Eta-alueelle tätä asiaa
varten laatineet. Ruotsi noudattaa sitä pelisäännöstöä näiltä osin. Sen
lisäksi Ruotsi noudattaa samaa menettelyä niitten
maitten kanssa, jotka Etan ulkopuolella ovat tehneet Ruotsin kanssa
verosopimuksen, mutta sitten tämän kaaren ulkopuolella
oleviin maihin Ruotsi on ottanut tiukemman otteen, ja tässä Suomen
hallituksen nyt käsittelyssä oleva esitys poikkeaa
Ruotsin esityksestä, ja joutuu kysymään,
miksi Suomi tässä mielessä ottaa vaatimattomamman
askeleen kuin mihinkä Ruotsi on tässä ryhtynyt.
No, minä ymmärrän, että se vaikeus
tavallaan liittyy siihen, että kyllä niillä ruotsalaisillakin
tulee olemaan vaikeuksia selvittää, mihinkä ja
minkälaisten kanavien kautta se tulo loppujen lopuksi maksetaan,
mutta jos ruotsalaiset uskovat itseensä ja ovat niin itsetuntoisia,
että he pystyvät tämän selvittämään,
niin kyllä minun mielestäni suomalaisetkin olisivat
voineet menetellä samalla tavalla.
Arvoisa puhemies! Tässä, jos jotain pientä kritiikkiä tähän
hallituksen esitykseen voi esittää, on kyllä mielestäni
se kritiikin ydin, joka sillä keskustan aloitteella, joka
täällä taannoin esiteltiin, korjaantuisi,
jos sen mukaan tässä asiassa voitaisiin edetä.
Minä toivonkin, että tämän lain eduskuntakäsittelyn
yhteydessä tuo keskustan lakialoite tutkitaan hyvin tarkkaan.
Pentti Kettunen /ps:
Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaisen hyvä asia,
että tällainen lakiesitys on saatu eduskuntaan.
Minä toivon, että valiokuntakäsittelyssä otetaan
todella vakavasti nämä asiat, ja samalla ilmoitan
perussuomalaisen eduskuntaryhmän puolesta, että me
olemme valmiit valtiovarainvaliokunnassa ja sen verojaostossa neuvottelemaan
ja tekemään niitä parhaita ratkaisuja,
mitä tässä asiassa voidaan tehdä. Minä toivon,
että valiokuntakäsittelyssä yhtyisivät
sekä hallitusryhmät vasemmalta ja oikealta että oppositio,
koska tämä on niin iso asia, että tässä tarvitaan
puoluerajat ylittävää yhteistyötä. Me
perussuomalaiset olemme tähän valmiita, herra
puhemies.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Erityiskiitokset edustaja Penttiselle
erinomaisen viisaasta puheenvuorosta.
Muutamiin seikkoihin vielä. Anteeksi, aikaisemmassa
yhteydessä jouduin menemään antamaan
haastattelua toisaalle, ja kun juoksin haastattelua antamaan, niin
mieltäni painoi epäilys, että olin virheellisesti
puhunut sadoista miljoonista Ruotsin takaisin saamista euroista,
kun tarkoitukseni oli puhua kruunuista. Jos puhuin kruunuista jo
siinä vaiheessa, niin silloin korjaus on tarpeeton. Mutta
siis Ruotsin verottaja on todellakin onnistunut erittäin
aggressiivisella veroparatiiseihin piilotettujen rahojen jahtaamisella, myös
niin sanottujen varastettujen tietojen hyväksikäyttämisellä,
näyttävillä operaatioilla, aikaansaamaan
tilanteen, jossa veroparatiiseihin piilotettua omaisuutta on saatu
palaamaan Ruotsiin selvästi enemmän kuin Suomessa
toistaiseksi.
Edustaja Sasi on oikeassa, että meidän verohallintomme
tekee tällä hetkellä 40 ihmisellä varmasti
parhaansa, sen, mitä 40 ihmisellä voi. Mutta verrattuna
Ruotsin panostuksiin, joissa satoja virkailijoita on tämän
veroparatiisiprobleemin kimpussa, panostukset ovat vaatimattomia, vaikkakin
sitten meidän erilaisten tuottavuusohjelmiemme puristuksessa
40 ihmisen osoittaminen Verohallituksessa on saavutus ja sinänsä erittäin
hyvä seikka.
Arvoisa puhemies! Olisin myös palannut eduskunnan lähiaikoina
käytettävissä oleviin keinoihin tämän
koko veroparatiisiprobleemin, ehkä laajemminkin myös
niin sanotun verovajeen suhteen. Muistuttaisin, että eduskunta
yksimielisesti muutama viikko sitten hyväksyi tarkastusvaliokunnan
raportin ja sen ponnen, jossa velvoitettiin hallitus tuomaan erikseen
eduskunnalle vuosikertomuksessaan arvio verovajeen suuruudesta.
Verohallitushan on arvioinut, että se summa, mikä jää perimättä on
useita miljardeja, vaikka lait määräisivät
ne maksettaviksi. Nyt eduskunta on päättänyt,
että ei riitä, että Verohallitus arvioi tätä,
vaan Suomen hallituksen täytyy jatkossa tehdä samalla
tavalla kuin OECD-maiden enemmistössä ja esimerkiksi
Kanadassa tehdään: vuosittain Kanadan hallitus
raportoi parlamentille oman näkemyksensä siitä,
mitä jää keräämättä ja mistä syystä,
miltä osin kysymys on rikollisesta toiminnasta, miltä osin
mahdollisesta harmaammalla vyöhykkeellä liikkuvasta
verosuunnittelun, aggressiivisen verosuunnittelun ja laittomuuksien
kirjosta, miltä osin tehottomasta perinnästä.
Tältä osin Suomessakin on todennäköisesti
aika paljon ongelmia.
Nyt eduskunta on siis velvoittanut, että Suomessakin
tästä lähtien vuosittain hallituksen
on arvioitava, mikä kaikki ja kuinka paljon veroja jää perimättä myös
veroparatiisien hyväksikäytön takia ja
mitä hallitus aikoo sille tehdä. Sen takia toivoisin,
että valtiovarainvaliokunta, kun puheenjohtajakin on täällä paikalla,
pitäisi tämän uuden metodin ja prosessin
mielessään, kun käsittelee tätä sinänsä hyvää hallituksen
esitystä. Edessä on vuosittainen prosessi, jossa
eduskunta voi, ja sen tuleekin, esittää omia lisäkeinojaan
tämän ongelman hoitamiseen aina sen jälkeen,
kun hallitus on ensin omat arvionsa, omat lupauksensa ja aikeensa
esille tuonut.
Meillä on nyt enemmän instrumentteja ja eduskunnalla
selviä vaatimuksia hallituksen suuntaan siitä,
että jatkossa ne verot, jotka tämä talo
on säätänyt maksettaviksi oikeasti myös maksetaan
eikä niin, että palkansaaja, keskiluokka ja pienet
ja keskisuuret yritykset maksavat verot mutta sitten alkaakin maailma,
jossa enempi vähempi päätetään,
miltä osin maksetaan ja miltä osin otetaan riskejä sen
suhteen, että yritetään olla maksamatta
ja luotetaan siihen, että ei jäädä kiinni,
muun muassa veroparatiiseja käyttäen.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Tämä lienee nyt sitten
varsinainen puheenvuoro. Puhun kuitenkin täältä paikaltani
tähän loppuun vielä.
Kaiken kaikkiaan haluan vielä sanoa, että on tärkeää,
että pääsemme eteenpäin. Me
olemme varmasti sosialidemokraatteina valmiita keskustelemaan kaikesta
jatkotoiminnasta, mikä kiristää, tiukentaa
ja tukkii veroparatiiseja. Tämä on meille hyvin
tärkeä tehtävä, ja todellakin
painotamme sitä hyvin vahvasti tästä eteenpäinkin.
Sen verran vielä tähän menneeseen,
kun täällä muun muassa edustaja Pekkarinen
oli hyvin lempeä itseään ja edellistä hallitusta
kohtaan, että ei se nyt niin kauheaa ole, vaikka silloin
ei huomattu eikä niin hirveän vihaisia osattu
ollakaan. Hyvä niin, eihän tässä kaunaa
kukaan kanna mihinkään suuntaan, mutta täytyy
nyt kyllä ihan rehellisyyden nimissä sanoa, että kyllähän
se ongelma nimenomaan silloin puhkesi näkyville merkittävällä tavalla
juuri edellisen hallituksen aikana ja varmasti ihan aidosti viimeistään
silloin 2009, kun Ruotsi otti tämän käyttöön.
Viimeistään silloin me olisimme tietenkin voineet, nyt
tällä kertaa hyvässä, seurata
Ruotsia ja ottaa myös sen käyttöön
eikä sitten niin, että kun täällä seuraava
hallitus nyt toteuttaa ministeri Urpilaisen voimin tämän,
niin sanotaan, että "voi voi, kun nyt sitten menee pikkusen
se siirtymäsäännös myöhemmäksi".
Tämä on kuitenkin kaikkinensa hallitukselta nopeaa
toimintaa, mistä olen hyvin kiitollinen.
Kyllä tässä nyt ovat valitettavasti
oikeistopuolueet silloin tällöin kokoomuksen johdolla
Ruotsista monia esimerkkejä ottaneet. Olisitte nyt ottaneet
viime kaudella, hyvänen aika, tästä hyvästä asiasta
eikä vain niin, että milloin mitäkin työntekijän
oikeuksia haluttaisiin leikata.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Viitanen, jos me lähdemme
nyt katsomaan takaisinpäin tätä asiaa,
niin eikö nyt olisi kuitenkin aika rehtiä sanoa,
että okei, tämähän on ollut
jo vuosien ajan. Tämä ilmiö oli totta
jo silloinkin, kun teidän hyvin korkeasti kunnioitettavat
valtiovarainministerinne — nimeltä nyt heitä mainitsematta — olivat
vastaamassa näistä asioista.
Jos ovat oikein tarkkasilmäisiä ministeri
ja hänen esikuntansa, kyllä he ovat tämän
ongelman anatomian nähneet jo silloin. Minä en
tunnista, en tiedä, jos täällä nyt
joku pystyy kertomaan, onko esimerkiksi sitten vuoden 2007 merkittävästi
muuttunut joku sellainen säädös, joka
olisi sen jälkeen räjähdysmäisesti
nostanut tämän ilmiön esiin. Minä en
sellaista tiedä. Ainoa on, että yhteisöveron
korko on toisissa maissa noussut ja toisissa vähän
laskenut. Ei siinäkään mitään
dramaattista ole. Se on asteittain tullut esille, ja minä otan
kyllä ihan piikkiini ja piikkiimme sen, että me
viime vaalikaudella sentään nostimme tämän asian
esille toisin kuin esimerkiksi sosialidemokraatit silloin, kun heillä oli
ministeri. Ei kuulunut mitään tästä asiasta,
ei sitten mitään, ei edes oppositiosta, viime
vaalikaudella.
Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Voi hyvät hyssykät sentään,
täytyy sanoa, kun tässä ensimmäisen
kauden kansanedustajana on tätä keskustelua kuullut
ja hieman siihen osallistunutkin. Kun näitä opposition kannanottoja
olen erityisesti kuunnellut, niin aika veikeätä puhetta
on, sillä kun hallitus tosiaan nopeasti puuttuu tähän
verokeplotteluun, niin nyt tämä tulipalo sammuu,
mutta se sammutetaan väärällä menetelmällä.
En ymmärrä minä. Tämä on
pikkusen niin kuin että happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.
Arvoisa keskusta, kyllä näyttää nyt
siltä, että tämä teidän
ajattelunne vuotaa vähän samalla tavalla kuin
Talvivaaran kaivos. Yhteistä keskustan ajattelulla ja tällä Talvivaaralla
on kyllä se, että ei kumpikaan vuoda ensimmäistä kertaa — toivottavasti
sentään viimeistä.
Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Myös minä arvostan kovasti
entisiä sosialidemokraattisia valtiovarainministereitä,
niin kuin huomaan ilokseni edustaja Pekkarisenkin arvostavan.
Mutta, edustaja Pekkarinen, te itse olitte ministeri vuonna
2009, kun eittämättä silloin silmien
eteen paljastuivat näyttävästi nämä tilanteet, ja
samaan aikaan Ruotsi otti tämän käyttöön.
Silloin jo viimeistään olisi viimeisellekin epäilijälle pitänyt
selvitä, että jos Ruotsikin pystyy tähän veroparatiisien
suitsimiseen, niin miksi me emme Suomessa siihen pystyisi. Me olemme
liian monta pelottavaa esimerkkiä ottaneet tänä päivänä Ruotsin
toiminnasta: milloin mitäkin työttömyysturvan
heikennyksiä tai muita on väläytelty — muutkin
kuin kokoomusnuoret, valitettavasti. Ne ovat meistä olleet
pelottavia. Jos Ruotsissa on tehty jotain tämäntyyppistä hyvää ja
edistyksellistä jo vuonna 2009, niin miksei silloin siihen
voitu tarttua? Se, edustaja Pekkarinen, on ero silloisen ja nykyisen
hallituksen linjassa, että jos ei silloin hallitukselta
kuulunut kuin sanoja, niin nyt sitten, kun hallitus vaihtui, tulee
niitä tekoja.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten puhujalistaan.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Tässä on käsitelty
jo varsin pitkään yhtä harmaaseen talouteen
liittyvää suurta ongelmaa. Haluaisin vielä nostaa
pöydälle sen, että kysymys sen otteen saamisessa
on pitkälti myöskin siitä, minkälaisia toimenpiteitä voidaan
lainsäädännöllä tehdä siten,
että ne toimivat ennalta ehkäisevinä,
ja yhtenä tällaisena merkittävänä tekijänä on
tietojen julkisuus ja sen asian suuri merkitys.
Sosialidemokraatit ovat laajan julkisuuden ja läpinäkyvyyden
kannalla. Me emme ole missään vaiheessa jarrutelleet
emmekä estelleet sellaisen lainsäädännön
kehittämistä. Ne vastavoimat ovat tulleet ihan
muualta. Suomen parlamentti on Euroopan yksi porvarillisimmista
parlamenteista, ja se näkyy myös siitä,
että annetaan suojaa spekulatiiviselle toiminnalle.
Otetaan nyt pari esimerkkiä, vaikkapa hallintorekisterit.
Miksei niitä voi läpivalaista? Kenen etu se on?
No, niitten etu, jotka spekuloivat. Niille, jotka rehellisellä työllä ovat
jotain tienanneet ja sijoittaneet rahojaan se ei ole mikään
häpeä. Mutta niiden henkilöiden suojaksi,
jotka sen suojan tarvitsevat — jostakin syystä,
joka ei kestä päivänvaloa — tämmöistä on
pitänyt sitten säätää,
ja heitä varjellaan.
Toinen esimerkki on vaikka työsuojeluviranomaisten
oikeus tarkastaa, että työpaikalla noudatetaan
työehtosopimuksia ja maksetaan sen mukaista palkkaa. Kenen
intressi siinä on? No, ei ainakaan työväenpuolue
sosialidemokraattien. Pelurit ovat ihan muualla: suojaa annetaan,
ei haluta antaa tämmöistä oikeutta tarkastaa.
Ilmaista tarkastusvoimaa olisi käytettävissä,
pelurit saataisiin kiinni, mutta meillä on sellaiset voimat tässä salissa,
että ei saada tämmöistä lainsäädäntöä aikaiseksi
näillä vähillä resursseilla,
mitä todellisilla työväenpuolueilla on.
Tässä mielessä kannatamme laajaa julkisuutta,
pois lukien tietysti sitten liikesalaisuudet ja ihmisten henkilökohtaiset,
intimiteettiin liittyvät kysymykset.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! On se mahtavaa, että maassa on tämmöinen
hallitus, joka nyt poistaa kaikki porsaanreiät. Me tulemme,
edustaja Saarinen, tähän yhteisrintamaan mukaan.
(Mauri Pekkarinen: Ei pidä paikkaansa! — Matti
Saarinen: Ei pidä paikkaansa!) On ihan hyvä, että käydään
keskustelua tästä. Mielestäni Suomen
on tiukemmin puututtava yritysten siirtohinnoittelun, konserniavustusten
ja konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan keinotekoiseen
verokeplotteluun. Se on meidän kaikkien etu.
Täällä hallitus on tiukentamassa
konsernin sisäisten lainojen korkokulujen vähennysoikeutta, mutta
mielestämme lainsäädäntöä olisi
syytä kiristää niin, että kulloisenkin
markkinakoron yli menevien korkojen vähennysoikeus poistettaisiin.
Vähintään olisi syytä tiukentaa
vähennysoikeutta silloin, kun konserniyritys sijaitsee
veroparatiisimaissa.
Konsernin sisäisen lainoituksen avulla tapahtuvaan
verokeplotteluun liittyy keskeisesti myös niin sanottu
alikapitalisointi. Se tarkoittaa tilannetta, jossa suomalainen tytäryhtiö ottaa
ulkomaalaiselta emoyhtiöltään erittäin
suuren velan ja tämän korot vähennetään
sitten täysimääräisesti suomalaisen
yhtiön yhteisöverotuksessa. Näin yhteisöveroa
ei makseta Suomessa lainkaan. Täällä syntynyt
tulos menee korkojen muodossa verottamattomana ulkomaalaiselle emoyhtiölle.
Mielestämme Suomessa tulisi säätää alikapitalisointia
koskeva laki, jossa koron verovähennysoikeuden maksimimäärä perustuisi
velan ja oman pääoman suhteeseen. Esimerkiksi
jos yrityksen oma pääoma on miljoona euroa, sillä saisi olla
velkaa enintään 3 miljoonaa euroa, jotta yrityksen
ulkomaille maksamat korot olisivat vähennyskelpoisia menoja
Suomen verotuksessa. Mikäli koron määrä ylittäisi
kolmen suhteen yhteen, yli menevä osuus rinnastuisi ulkomaille maksettuun
osinkoon ja olisi siten vähennyskelvotonta menoa Suomen
verotuksessa.
Kun nämä lakimuutokset on toteutettu, ja osa näistäkin,
ja verottajalle on annettu lisäresursseja asianmukaisen
valvonnan suorittamiseen, uskon, että tulevina vuosina
Suomen valtio saa lisää verotuloja. Mutta tätä täällä on
kuulutettu, että puhalletaan tässäkin
asiassa yhteishiileen ja saadaan niitä veroja tänne
Suomen valtiolle, mitä nyt näinä viimeisinä vuosina
on jäänyt tulematta.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Kuten edustaja Kettunen, jota jo täällä edustaja Penttiseksikin
siteerattiin, totesi, perussuomalaiset kannattavat lämpimästi
kaikkia pyrkimyksiä, joilla kitketään
harmaata taloutta, niin myös tätä esitystä.
Kuten eräissä puheenvuoroissamme on mainittu,
juuri tätä korkokikkailua, sisäistä hinnoittelua,
siirtohinnoittelua, konserniavustuksia, näitä kaikkia
asioita, on hyvä vielä tarkentaa, kun asia valiokuntakäsittelyyn
menee. Mutta joka tapauksessa emme ole sitä joukkoa, jota
valitettavasti keskustassa tuntuu olevan, joka kritikoi perusteettomasti
tyyliin "väärin sammutettu". On hyvä asia,
että tämmöinen esitys on saatu.
Samalla haluan muistuttaa, että edustajamme Maria Tolppanen
on tehnyt lakialoitteen konserniavustuksesta verotuksessa annetun
lain muuttamisesta, ja olisi hyvä, että tämänkin
lakialoitteen valiokunta ottaisi huomioon.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Sekä viimeisen Kivelän
puheenvuoron että Viitasen puheenvuoron johdosta: En ole
kyllä paikalla ollut täällä,
joten minä en tiedä, onko keskusta ollut sitä mieltä,
että tämä on huono esitys — minun
mielestäni tämä on ainakin ilman muuta
parannus vallitsevaan tilanteeseen. Minä yritin tässä vähän
niin kuin kiitoksia tarjota, että tämä on
askel oikeaan suuntaan, mutta ei tämä ole sellainen
askel, mihinkä on pystynyt meidän lähin
naapurimme Ruotsi. Ruotsi toimii muutoin Eta-säädösten
mukaan, ja sitten vielä niiden maiden suhteen, joiden kanssa
sillä on verosopimus se noudattaa samaa menettelyä,
mutta koko muuhun maailmaan siellä Ruotsin mallissa on
tiukempi ote, ja siihenhän tämä keskustan
aloite tähtää. En minä oikein
ymmärrä, miksi emme me voi esittää tällaista
aloitetta, joka näiltä osin on parempi kuin tämä hallituksen:
kiistatta parempi.
Mitä tulee taas Viitasen pohdintaan siitä,
miksei tehty jo aikaisemmin, en viitsi alkaa sitä keskustelua
käydä enempää. Totean vain,
että jos minulla olisi tässä edessäni
Viitasen aloite viime vaalikaudelta, jolla hän olisi tuonut
tämän asian framille oikein noin, että nyt
hallituksen pitää tämä korjata,
niin minun suuni olisi tukittu, mutta kun minä just kysyin,
ja ainakaan meidän tuo kanslia ei löytänyt,
että Viitanen olisi esittänyt moista aloitetta.
Kun hän ei tavallisesti nuku, niin kuinka hän
tässä asiassa nyt oli nukahtanut?
Ville Vähämäki /ps:
Kunnioitettu puhemies! Kyllä tämä hallituksen
esitys on hyvä alku, täyttää tätä fiskaalista
pohjaa, mikä meillä näyttää vuotavan
aika voimakkaasti. Tämä, mitä edustaja
Mäkipää tässä esitti
tämän lainsäädännön
alikapitalisoinnista, pitäisi ottaa kyllä laajempaan
pohdintaan, se, voitaisiinko tämmöinen lainsäädäntö Suomessa
toteuttaa. Mikä se suhdeluku sitten siellä on,
velan suhde omaan pääomaan, onko se kolmen suhde
yhteen vai mikä se on, tätä täytyisi
pohtia. Toivoisin, että hallitus tekisi myös tämmöisen
esityksen. Ei minulla muuta.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa puhemies! Valitettavasti edustaja Pekkarinen lähti
salista. Olisin vain todennut hänelle, että nyt
minä ymmärrän, että kun viime
kaudella ei ollut valtiovarainministeriön vero-osaston
virkamiehen suostumusta eikä Pia Viitasen aloitetta, niin
sen takia keskustapääministeri ei voinut toimia
tässä asiassa ja tarttua toimeen.
Mutta jotta nyt ei jäisi ihan väärää kuvaa,
niin kyllähän sosialidemokraatit viime kaudella
muuten omissa vaihtoehdoissaan jatkuvasti nostivat harmaan talouden
torjunnan erittäin merkittävälle sijalle.
Me ihmettelimme hallituksen toimia siinä, että työsuojeluvalvonnan
ja tämäntyyppisen valvonnan rahoja leikattiin
ja tarjottiin nollaa sinne toimien suhteen. Me olisimme tarttuneet
ripeämmin toimiin. Mutta se tietenkin oli Pekkarisen puheenvuorossa
hyvää, että hän nyt selkeästi
kuitenkin maltillisesti kiitti tästä esityksestä,
ja hän ei valitettavasti ilmeisesti kuullut tämän
keskustelun alkua, jolloin tuntui olevan se ryhmäpuheenjohtajankin
sävy suurin piirtein vain ja ainoastaan sitä,
että väärin sammutettu. Voimmehan me
loputtomasti kinata näistä keinoista, mutta minusta
on kuitenkin erittäin hyvä, että nyt
mennään konkreettisia askelia eteenpäin.
Jouko Jääskeläinen /kd:
Arvoisa puhemies! Ahneutta ja itsekkyyttä vastaan pitää kaikin
keinoin ja kaikella lainsäädännöllä taistella.
Tässä on hyvä hallituksen esitys ja varmasti
hyvä opposition lakialoite myöskin, jota voidaan
katsoa ihan rauhallisesti.
Edustaja Pekkarinen ei ehkä kuullut alkupään keskustelua,
mihin edustaja Viitanenkin viittasi, jossa tuli vähän
sitä tunnelmaa, että tässä asiassa on
nyt jotakin vialla tai jotakin, joka ei olisi nyt näin
eikä niin päin, mutta hyvä, jos tässä pääsemme
yhteisymmärrykseen, että olemme samaan suuntaan
matkalla, niin saadaan hyvä laki ja varmasti myöskin
muita lakeja. Eihän tämä voi tähän
jäädä, tietenkään.
Ari Jalonen /ps:
Arvoisa puhemies! Tämä nyt tuntuu olevan
taas tätä vanhojen puolueiden tennispeliä,
jossa heitetään palloa toiselta puolelta toiselle
puolelle: koska on tehty ja kuka on tehnyt ja mitä. Itse
minä haluan kyllä katsoa eteenpäin, tehdä yhdessä tätä ja
unohtaa nyt sen vanhojen kaivelun. Meidän varjobudjetissamme
on hyviä, pitkiä pätkiä tähän
aihealueeseen liittyen, ja meillä on hyviä lakialoitteitakin
tästä, niin että mennään
yhdessä eteenpäin ja lopetetaan se piikittely.
Keskustelu päättyi.