Täysistunnon pöytäkirja 106/2014 vp

PTK 106/2014 vp

106. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

 

Kalle Jokinen /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys Valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain 3 §:n väliaikaisesta muuttamisesta. Kysymys on tuon Yle-indeksin jäädyttämisestä.

Esityksessä ehdotetaan Valtion televisio- ja radiorahastosta annettua lakia muutettavaksi siten, että vuodelle 2015 ei tehtäisi indeksikorotusta määrärahaan, joka siirretään vuosittain valtion talousarviosta televisio- ja radiorahastoon Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseksi. Indeksitarkistusten käyttämättömyydestä vuonna 2015 sovittiin eduskuntaryhmien puheenjohtajien kesken maaliskuussa 2014, ja tämä esitys liittyy vuoden 2015 talousarvioesitykseen.

Yleisradion vuoden 2013 alusta voimaan tulleessa rahoitusuudistuksessa päätettiin, että määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain vastaamaan kustannusten muutoksia elinkustannus- ja ansiotasoindeksin perusteella. Vuodelle 2014 määrärahaa tarkistettiin 1,6 prosenttiyksikköä, jonka jälkeen määrärahan suuruus on ollut tänä vuonna noin 508 miljoonaa euroa.

Heikko taloudellinen tilanne on kuitenkin aiheuttanut paineita — osana valtionhallinnon kaikille sektoreille ulottuvia välttämättömiä säästötoimia — etsiä säästöjä myös Yleisradion rahoituksesta. Mikäli indeksikorotus olisi tehty myös 2015, arvioiden mukaan tarkistus vuodelle 2015 olisi ollut noin 1,3 prosenttia, jolloin määräraha olisi ollut noin 512 miljoonaa euroa. Indeksin jäädyttämisen kokonaisvaikutus on siten noin 4 miljoonaa euroa.

Valiokunnan Yleisradiolta saaman selvityksen mukaan indeksin jäädyttäminen tarkoittaisi yhtiön tuloksen painumista tappiolle vuonna 2015. Lisäksi selvityksen mukaan yhtiön pitkän aikavälin kehitys ja mahdollisuudet tehdä uusia avauksia muuttuvassa mediaympäristössä vaikeutuisivat, ja yhtiö joutuisi vähentämään indie-ostoja ja/tai oman henkilökuntansa määrää. Asiantuntijakuulemisessa tuotiin esille huolenaiheena, että ratkaisu voi vaikuttaa sosiaalisen ja maantieteellisen tasa-arvon sekä Yleisradion riippumattomuuden toteutumiseen. Näiden näkemysten mukaan ratkaisu voi myös vaikuttaa kotimaisten ohjelmahankintojen supistumiseen, ja se tulee vaikuttamaan olennaisesti myös Yleisradion henkilöstön asemaan.

Rahoituksen niukentuessa valiokunta on huolissaan Yleisradion kehittämisen ja lakisääteisten tehtävien hoitamisen järjestämisestä sekä henkilöstöön kohdistuvista vaikutuksista. Valiokunnan yhtiöltä saaman selvityksen mukaan indeksiä koskevan ratkaisun jälkeen Yleisradiolla on kaiken kaikkiaan noin 10 miljoonan euron säästötarpeet, mikä voi käytännössä vaatia muun muassa enintään 185 henkilön työsuhteen päättämistä. Valiokunta pitää henkilöstöstä huolehtimista taloudellisesta tilanteesta huolimatta erityisen tärkeänä näkökohtana.

Valiokunta kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että samanaikaisesti indeksijäädytyksen kanssa on käynnissä osan säästötarpeista aiheuttava media-alan murros, jossa median käyttötavoissa ja markkinoiden kilpailutilanteessa on tapahtunut ja on edelleen tapahtumassa olennaisia muutoksia. Näistä muutoksista ja nykyisestä taloustilanteesta johtuen on selvää, että yhtiö joutuisi joka tapauksessa toteuttamaan säästöjä, tehostamaan toimintojaan ja kohdentamaan osin uudelleen myös resursseja. Kaikki Yleisradion esille tuomat säästötoimet eivät siten valiokunnan käsityksen mukaan johdu indeksin jäädyttämisestä. Valiokunta toteaa, että nykyisessä tilanteessa yhtiössä joudutaan pohtimaan entistäkin enemmän sitä, mikä Yleisradion toiminnassa on kaikkein keskeisintä.

Valiokunnan mielestä Yleisradiolle välttämättömät säästöt tulisi toteuttaa siten, ettei yhtiön monipuolisen ja laajan julkisen palvelun perustehtävän hoitaminen kärsi ja vaikuta mediasisältöihin merkittävästi. Valiokunta korostaa myös mietinnössään alueellisen televisio- ja radiotoiminnan keskeistä roolia alueiden identiteetin vahvistajana ja monipuolisen ja kattavan alueellisen viestinnän, sananvapauden ja tiedonvälityksen takaajana.

Valiokunta myös toteaa, että tarvittavista uudenlaisista palveluista huolimatta esimerkiksi perinteisellä radiolla on oma käyttäjäkuntansa, jota ei tule jatkossakaan unohtaa, huolimatta säästöpaineista.

Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja ehdottaa, että lakiehdotus hyväksytään muuttamattomana, ja tämä mietintö on yksimielinen.

Suna Kymäläinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Yleisradio Oy:n rahoitustapa muuttui veroperäiseksi vuoden 2013 alusta lukien. Tämä paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaankin aiheuttanut yleisradiovero on kuitenkin yksi tämä hallituksen historiallisimpia uudistuksia. Yle-verolla ratkaistiin valtion television ja radion rahoituksen pitkäjänteinen jatkuvuus ja toiminnan sekä laadun turvaaminen. Lain mukaan vuoden 2013 määräraha, 500 miljoonaa, ja määrärahan suuruus tarkistetaan vuosittain kustannustason muutosta vastaavaksi. Tarkistuksen perusteena olisi siis indeksi.

Valtion vaikeasta taloudellisesta tilanteesta johtuen tässä lakiehdotuksessa esitetään, ettei indeksitarkistusta sovellettaisi vuoden 2015 talousarviossa. Esitys on siis tältä kohtaa poikkeus ja tarkoitettu väliaikaiseksi muutokseksi. Kansalaisena en voi olla huomauttamatta ja paheksumatta Ylen reagointia tähän yksittäiseen talouden korjaustoimenpiteeseen. Indeksijäädytyksen vaikutus on 4 miljoonaa. Kuitenkin tämän indeksileikkauksen varjolla Yle hakee 10 miljoonan euron säästöleikkausta. Yle siis ulkoistaa henkilökuntaa yksittäiseen indeksijäädytykseen perustaen. Omaa henkilökuntaa ei kuitenkaan korvaa mikään. Ulkoistuksilla menetetään kokemusta ja sitoutumista yhtiöön.

Ylellä on vahva alueellinen rooli. Tämän vuoksi en ymmärrä tahtoa maakuntaradioiden roolin vähentämiseen. Tämän vuoksi todella vetoan Yleen, jotta se säilyttäisi vahvat maakuntaradiot eikä leikkaisi sieltä, mistä tarve on suurin. Ylen 10 miljoonan leikkauksen johdosta uhkana on, että suomalaisten tekemä työ katoaa tältä osin ja ohjelmia ostetaan ulkomailta. Näin Suomi kärsii moninkertaisen tappion. Suomalaisten verovaroilla kustannusten kansallisen television ja radion tulee tukea suomalaista työtä ja osoittaa vastuunkantoa Suomen talouden tasapainotustalkoissa.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Edustaja Jokinen esitteli ansiokkaasti valiokunnan näkemyksiä ja kannanottoja tästä indeksijäädytyksestä, ja valiokunnassa käytiin aika vilkasta keskustelua tästä asiasta. Niin kuin tässä on todettu, tämä indeksikorotuksen leikkaaminen merkitsee rahassa 4 miljoonaa. Yleisradion sisältä kerrottiin, että tämä 4 miljoonaa olisi voitu kyllä kattaa muullakin tavalla kuin nyt sillä tavalla, mitä Yle toteuttaa. Minä itse kyllä paheksun ankarasti sitä menettelyä, että päädyttiin yt-neuvotteluihin ja sitten enimmillään todella 185 henkilön irtisanomiseen.

Yle perustelee tätä hankettansa sillä, että media menee verkkoon entistä enemmän ja sellaista osaamista ei Yleisradiossa olisi. En usko oikein tähän selitykseen. Minä katson, että tämä on nyt lähinnä tämmöinen Yleisradion johdon tietynlainen puhdistusoperaatio, jossa voidaan päästä eroon sellaisista työntekijöistä, jotka on katsottu yhtiölle sopimattomiksi syystä taikka toisesta. Tässä mielessä tämä ratkaisu on minun mielestäni erittäin huono.

Tässä samalla varmaan on vaikuttanut täällä taustalla näihin Yleisradion päätöksiin se, että me olemme täällä puhuneet myös median innovaatiotuesta ja yrittäneet tukea sitten kaupallista mediaa, joka myöskin on vaikeuksissa, eli nyt on niin kuin haluttu osoittaa solidaarisuutta minun mielestäni vähän huonolla tavalla tuonne kaupalliselle puolelle.

Toivon todella hartaasti, kun tämä laki saatiin aikanaan hirveän väännön jälkeen voimaan, että Yleisradio pitää todella huolta siitä, että sen ohjelmatoiminta säilyy monipuolisena tämän jälkeenkin myös nämä alueet mukaan lukien ja että tämä kotimainen tuotanto niin elokuvien kuin muidenkin ohjelmien osalta säilyy yhtä hyvänä kuin tähän saakka ja että näitä toimituksia ei ulkoisteta sillä tavalla kuin nyt on suunnitelmissa.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää valiokuntaa paneutuvasta mietinnöstä, huolella laaditusta mietinnöstä tärkeässä asiassa. Se, että valiokunta näin on paneutunut tässä kohdassa Ylen kysymyksiin, osoittaa hyvin sen, että tässä omistaja käyttää ääntä. Eduskuntahan on Yleisradion omistaja. Hallintoneuvoston tehtävänä on valvoa Yleisradion toimintaa, mutta viime kädessä eduskunta sitten juuri valiokunnan mietintöjen kautta omalta osaltaan suorittaa myös tätä valvontatehtävää omistajan oikeudella.

Arvoisa puhemies! Kun Yleisradion rahoitusjärjestelmä uudistettiin, niin tavoitteena oli pysäyttää se ikävä kierre, jossa televisiomaksuun perustuva järjestelmä oli rapautumassa ja suurempi kuorma siitä maksusta tuli niiden kannettavaksi, jotka rehellisesti suostuivat televisiomaksua maksamaan, ja yhä suurempi määrä oli niitä, jotka eivät ollenkaan maksaneet televisiomaksua, vaikka katsoivatkin televisiota. Uusi rahoitusjärjestelmä saatiin syntymään ja kuviteltiin, että saadaan aikaan uusi, vakaa järjestelmä, ja tämä indeksisidonnaisuus siihen laadittiin juuri sen takia, että Yleisradio olisi mahdollisimman kaukana poliittisesta vaikuttamisesta niin, ettei eduskunta lähtisi rahoituspäätöksillään ohjaamaan Yleisradion journalistista toimintaa. Tätä vakautta varmasti kaikki puolueet tavoittelivat, ja pitkälti siinä onnistuttiin.

Kun yleinen taloustilanne sitten huononi nopeasti ja sen edessä on nyt jouduttu julkisella puolella tekemään vahvoja säästöpäätöksiä ja puuttumaan moniin indekseihin, jäädyttämään tai leikkaamaan indeksejä, niin siinä yhteydessä on sitten arvioitu poliittisella tasolla yleisessä keskustelussa sitä, oliko Yleisradion rahoitusratkaisu liian antelias. Sitä keskusteluahan, oliko sen rahoituksen taso liian antelias, käytiin osittain silloin, kun tämän rahoituksen tasosta päätettiin. Ja nyt kun nämä yleiset talousvaikeudet kohtasivat yhteiskuntaa, niin arvioitiin, että nyt on syytä myös ottaa Yleisradio tarkastelun alle niin, että Yleisradio ei uudesta järjestelmästä riippumatta voi olla suojassa siltä säästökeskustelulta, joka koskettaa melkein kaikkea muuta julkista sektoria yhteiskunnassa.

Kun tätä keskustelua viime syksynä käytiin sitten yhä kiihkeämmin, niin Yleisradion hallintoneuvosto pyysi Yleisradion hallitukselta selvityksen siitä, mitä vaikutuksia sillä olisi Yleisradion toimintaan, jos esimerkiksi vuodelle 2015 tätä indeksikorotusta ei toteutettaisi, vaan toimeenpantaisiin tällainen indeksin jäädyttäminen. No, selvitys saatiin. Se oli laaja selvitys, ja sitä käsiteltiin Yleisradion hallintoneuvostossa, ja hallintoneuvosto silloin arvioi — vähän sen tyyppisesti kuin tässä valiokunnan mietinnössäkin on todettu — että erinäisiä vaikutuksia tällä indeksileikkauksella tulisi olemaan. No, nyt kuultiin, että sen vaikutus on 4 miljoonan euron luokkaa, eli se on ehkä puolet siitä, mitä arvioitiin, mikä indeksikorotus olisi ollut, kun sitä arvioitiin vajaa vuosi sitten.

Eduskuntaryhmien puheenjohtajat, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja täällä kertoi, viime maaliskuussa sopivat, ja nyt sitten hallitus on tehnyt tämän esityksensä — näin se kulkee — että tämä indeksi tullaan jäädyttämään. Tärkeätä on, että eduskunta on tässä keskeisesti mukana siten, että aloite tuli eduskuntaryhmien puheenjohtajilta eikä niin, että hallitus omilla päätöksillään lähtee ohjaamaan Yleisradion rahoitusta. Tämä eduskunnan rooli on tässä hyvin keskeinen, kun puhutaan Yleisradion riippumattomuudesta.

Samaan aikaan Yleisradio kehittää omaa toimintaansa. Se on hallintoneuvostonkin strategisten linjausten mukaista, että Yleisradio uudistaa toimintojaan ja että Yleisradio vahvistaa läsnäoloaan, sisältöjensä jakelua niissä vastaanottimissa, niissä jakelukanavissa, joissa yleisökin liikkuu. Yleisradion strategian perusajatuksena on, että palvellaan ihmisiä niissä välineissä, joista ihmiset sisältöjä hakevat, ja sen takia uudistuksen kohdalla tämä nettiin meneminen on keskeinen asia.

Nyt käynnistyneet yt-neuvottelut ovat osittain, pieneltä osin, arvioisin näin, seurausta siitä, että tämä indeksijäädyttäminen tapahtuu, mutta suuremmalta osin on kysymys siitä, että Yleisradio uudistaa toimintojaan oman strategiansa mukaisesti. Mihin yt-neuvottelut sitten lopulta johtavat, sitä me emme vielä tiedä. On joitakin arvioita siitä, mitä se voisi enimmillään merkitä henkilöstön työsuhteiden päättymisenä. Mitään päätöksiä tästä ei ole vielä tehty, vaan yt-neuvottelut ovat käsillä, ja aikanaan sitten niiden neuvottelujen tulokset tulevat Yleisradion hallituksen käsittelyyn, ja siellä sitten hallitus tekee asianmukaisia päätöksiä sen informaation pohjalta ja niiden arvioiden pohjalta, joihin yt-neuvotteluissa on päädytty. Näin ymmärrän tämän järjestyksen. Vielä ei ole yhtään työsuhdetta päätetty.

Hallintoneuvoston puolelta on korostettu useaan otteeseen sitä, että tämä alueellisen toiminnan säilyminen tulee turvata. Kansanedustajat tulevat eri puolilta Suomea hallintoneuvostoon, ja terveiset sieltä alueilta ovat hyvin tärkeitä, ovat olleet aina ja ovat edelleen. Yleisradion julkisen palvelun yhtiönä tulee palvella maakuntien näkyvyyttä valtakunnallisessa radiossa ja sitten lähetysten näkyvyyttä siellä alueilla sen alueen omaleimaisuuden esiin tuomisessa. Tämä on hyvin tärkeä osa julkisen palvelun yhtiön toimintaa.

Eli vaikeassa tilanteessa ollaan. Tietysti Yleisradion kannalta, henkilökunnan kannalta, tavattoman iso uudistus on meneillään ja tavattoman pitkälliset yt-neuvottelut siellä vireillä. Hallintoneuvosto ei ole puuttumassa yt-neuvotteluihin. Ne menevät omaan tahtiinsa, ja hallitus sitten tekee päätöksiä. Hallintoneuvosto seuraa tilannetta ja tarvittaessa sitten tietysti ohjaa strategisilla päätöksillään hallituksen toimintaa.

Kaiken kaikkiaan tämän indeksin jäädyttämisessä on nyt eduskunnan yhteinen tahto takana, ja se liittyy tähän yleiseen taloustilanteeseen. Valtiontalouden kannaltahan ei ole yhtään mitään merkitystä sillä, että Yleisradion indeksi jäädytetään. Tämä on enemmän tällainen symbolinen ele siitä, että Yleisradio on mukana niissä säästötalkoissa siinä tilanteessa, jossa julkinen talous ylipäänsä Suomessa tällä hetkellä on.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tuo Yleisradion rahoitusratkaisu oli erittäin tärkeä, ja niin kuin on kuultu, se tehtiin kaikkien eduskuntaryhmien yhteisestä päätöksestä. Ja tietysti tämä ajankohta, yleinen talouden tilanne, on vaikea, ja se tuo luonnollisesti painetta media-alalla toimivien kaupallisten toimijoiden talouteen, koska siellä ne kaikki toimintaan tarvittavat varat pitää kerätä mainostajilta, ja sitä kautta katsojamäärillä on suuri merkitys siihen, miten nuo mainostulot sitten kehittyvät ja miten taas se kaupallinen media kehittyy yhteiskunnassa. Ja on hyvin tärkeää, että meillä on monipuolinen media Suomessa.

Yleisradiohan on nimenomaan eduskunnan radio. Eduskunta nimeää hallintoneuvoston, ja tässä salissa käsitellään vuosittain Ylen hallintoneuvoston kertomus. Nyt on myös hyvä muistaa tosiaan, että tämä indeksileikkauskin tehdään eduskuntapuolueiden yhteisellä päätöksellä, ja sen pohjalta tätä hallituksen esitystä nyt sitten on tehty, ja se on tässä meillä käsittelyssä.

Varmasti joudutaan jatkossa vielä miettimään sitä ja palaamaan siihen Yleisradion julkisen palvelun velvoitteeseen, tehtävään ja rajaukseen, joka tuon rahoitusratkaisun yhteydessä ei täysin tarkasti tullut tehtyä. Varmaan joudutaan tuohon kysymykseen vielä jatkossa palaamaan. Mutta nyt on aivan luonnollista, että kun yhteiskunnan eri osa-alueilla, kaikkialla joudutaan säästämään ja ottamaan yleinen taloustilanne huomioon, niin myös Yleisradio on mukana tässä linjassa. Kun kaikki yhteiskunnan osa-alueet joutuvat säästämään, niin myös Yleisradio on mukana tässä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Niin eduskunta kuin Yleisradion hallintaneuvostokin on hyvin murheellisena seurannut sitä tilannetta, mikä kaupallisen median puolella on: hyvin monessa mediayhtiössä ovat myös yt-neuvottelut olleet käynnissä ja suuria vaikeuksia on siellä kohdattu. Yleisradion tilanne verrattuna kaupalliseen mediaan on tietenkin tässä tilanteessa paljon parempi tämän talouden suhteen, ja se herättää varmasti sitten kokemuksen siitä, että ollaan hyvin eriarvoisessa asemassa.

On tärkeätä todeta, että se, että kaupallinen media on nyt suurissa vaikeuksissa, ei ole Yleisradion syy. Monissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, joissa ei ole tällaista julkisen palvelun yleisradioyhtiötä, sen tyyppistä mediayhtiötä ollenkaan, on samalla tavalla kuin Suomessa kaupallinen media suurissa vaikeuksissa, ja se ei johdu tietenkään julkisen palvelun yleisradion rahoituksesta Yhdysvalloissa vaan siitä, että tämä mediaympäristö muuttuu niin rajusti tämän digitalisoitumisen myötä. Ihmiset eivät etsi sisältöjä enää printtilehdistöstä vaan yhä enemmän erilaisista älypuhelimista netin kautta, sähköisten välineiden kautta, ja se muuttaa sen koko mediaympäristön sillä tavalla, että entiseen tapaan toimiminen ei ole mahdollista. Ja varmasti tässä menee monilla mediayhtiöillä jonkin verran aikaa, ennen kuin tähän uuteen toimintatapaan opitaan.

Eila Tiainen /vas:

Arvoisa puhemies! Olen edustaja Kantolan kanssa ihan samaa mieltä siitä, että median murroksessa on kyse hyvin monenlaisista kehityskuluista ja monenlaisista asioista. Viittasin omassa puheenvuorossani juuri siihen, että osittain tämä Yleisradion reagointi tähän indeksileikkaukseen vaikuttaa juuri tällaiselta hätäiseltä ja reagoinnilta siihen, että kun muillakin menee huonosti, niin kyllä mekin nyt olemme näissä talkoissa mukana, ja se ei minusta ole oikein hyvää politiikkaa.

Toisaalta sitten nyt journalismin sisällöt ovat kuitenkin niitä tärkeitä, eivät ne alustat välttämättä, joilla sitä sisältöä jaetaan. Nyt on selvästi esimerkiksi Yhdysvalloissa näkyvissä sellaisia suuntauksia, että tämmöinen hyvin syvällinen, monipuolinen ja hyvin tutkittu journalismi on ryhtynyt taas nousemaan tämmöisen pintakuohun alta. Eli ihmisille pitää tarjota myös tällaista hyvin toimitettua aineistoa, ja Yleisradio on ollut tässä asiassa aivan lyömätön tähän saakka. Minä toivon, että sitä ammattitaitoa, mikä siellä Yleisradiossa on, osataan arvostaa ja että näistä uusista alustoista huolimatta sitä aineistoa pystytään jalostamaan myös näihin uusiin jakelukanaviin. Tämä olisi minusta ihan tämmöinen oleellinen asia muistaa tässä. Ja tulisi pitää huolta siitä, että kaikki nämä tehtävät, joista edustaja Jokinen täällä mainitsi, jotka Yleisradiolle on asetettu, voidaan pitää mukana ja mistään ei tingitä. Toisaalta sitten se, mikä minusta on huolestuttavaa, ovat olleet ne suunnitelmat, joilla Yleisradio on aikonut ulkoistaa osia toimituksistaan tai myydä niitä joillekin muille yhtiöille, jotka sitten tuottaisivat samaa ohjelmaa. Ne suunnitelmat ovat minusta huonoja.

Kalle Jokinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! On tosiaan siis niin, että tämä indeksileikkaus aiheuttaa tuon 4 miljoonan euron talouden sopeutuksen Yleisradiossa, ja sitten tämä median muu murros edellyttää noin 10 miljoonan sopeutusta. Tämä mediamurros aiheuttaa aikamoisia haasteita media-alalla toimijoille: jakelutiet muuttuvat, se on hyvin nopeata se muutos. On hyvin tärkeää, että kansallinen yleisradioyhtiö on mukana vahvasti tässä kehityksessä eikä jää siitä jälkeen, koska on tärkeätä, että se ammattitaito ja osaaminen säilyy. Se on kansallisesti tärkeätä, ei pelkästään Yleisradion kannalta, koska kyllä ne osaajat, toimittajat ja tekninen osaaminen palvelevat koko Suomea, ne hetkessä palvelevat myös kaupallista mediaa, niin että se ei ole pelkästään Yleisradioon linnoittautunutta osaamista. Nämä jakelutiet muuttuvat, ja verkkoviestintä tulee vahvasti.

Mutta haluan tuoda vielä esille sen näkökulman, joka valiokunnassa tuli hyvin vahvasti esille ja tuossa omassa puheenvuorossakin: aluetoimitusten merkitys on suomalaisille erittäin suuri. Se on paikallisen identiteetin ja myös median riippumattomuuden kannalta tärkeää. On tärkeätä, että alueella on myös yleisradiotoiminta vahvana eikä olla vain jonkun paikallisen maakuntalehden tiedonvälityksen varassa. On hyvä, että mediassa on vaihtoehtoja.

Mutta kun kehitetään ja mennään uuden kehityksen myötä, niin pitää muistaa myös se, että perinteisellä radiolla on hyvin suuri merkitys kansalaisille. Vielä kaikki eivät ole nettiajassa eivätkä vielä moneen vuoteen kuuntele netin kautta tai seuraa nettiuutisia, eli radion pitää edelleen palvella suomalaisia tuolla alueilla ja paikallisesti.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Eero Heinäluoma.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Tiainen nosti esiin hyvin tärkeän näkökohdan korostaessaan sitä, että uutistoiminnan tulee olla luotettavaa ja syvällistä. Kun Yleisradion strategiaa on hallintoneuvostossa käsitelty, niin meille on selostettu hyvin moneen kertaan sitä, että se toiminnallinen alue, jossa Yleisradio haluaa nimenomaan itse olla myös tekemässä niitä sisältöjä, on uutis- ja ajankohtaistoiminta. Siellä on se toiminnan alue, jossa ei olla ostamassa sisältöjä tai tuotantoa ulkopuolelta.

Mutta sitten kun puhutaan kotimaisen draaman tuotannosta, sitä tehdään Ylessä sisällä, mutta on pidetty tärkeänä, että Ylellä on myös rooli kotimaisten riippumattomien tuotantoyhtiöiden tuotannon tukijana sillä tavalla, että katsomme, mitä lahjakkuutta, osaamista, taitoa on siellä, ja Yleisradio tukeutuu sitten näihin kotimaisiin yhtiöihin. Ymmärtääkseni suunta ei ole se, että jos Ylen sisältä vähennetään jotakin omaa draamatuotantoa, sen tilalle tulisi kansainvälistä tuotantoa, vaan pikemminkin niin, että sitä kotimaista tuotantoa sitten siirtyy yhtiön ulkopuolelle. Nähtäväksi jää, kuinka paljon tässä uudessa rahoitustilanteessa nämä tasapainot muuttuvat, mutta tavoite on ollut se, että lisätään niitä ostoja kotimaisilta tuotantoyhtiöiltä.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! On todellakin tärkeää pitää huolta siitä ja nähdä selkeästi se, mikä on Ylen tehtävä ja mikä ero on Ylen ja kaupallisen median tehtävillä. Varmasti tämmöistä, sanoisiko, jupinaa tuolla kaupallisen median puolella on silloin, kun nähdään, että Yle ikään kuin tulee samalle reviirille kilpailemaan kaupallisen median kanssa. Niin kuin edustaja Tiainen ja myöskin edustaja Kantola totesivat, kyllä tämmöiselle hyvin toimitetulle journalismille on tilaus ja sille on paikkansa nimenomaan Ylen toiminnassa. Siinä sen täytyy olla vahva ja osaava, ja siihen täytyy löytyä rahoitus.

Mutta sitten näin tämmöisenä tavallisena kuluttajana joskus tuntuu, että siellä viihdepuolella kyllä mennään päällekkäin ja kilpaillaan kaupallisen median kanssa. Ehkä jatkossa, jos pohditaan rahoituksen riittävyyttä, sitä puolta pitää sitten pitää silmällä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kun on taloudellisesti vaikeaa, helposti haetaan helppoja ja edullisia ratkaisuja. Jo Ylen moraalinen velvollisuus on pitää yllä myös kotimaista tuotantoa ja tuottaa kotimaisia ohjelmia. On huolestuttavaa, että monia suosikkiohjelmia, varsinkin vanhemmille ihmisille tehtyjä ohjelmia, on lopetettu, samoin radion puolelta. Maakuntaradioiden olemassaolo on ensiarvoisen tärkeää pinta-alaltaan suuressa maassamme ja tasapuolisuuden takia. Mutta varsinkin kotimainen ohjelmatuotanto ja työpaikat, niiden säilyttäminen, ovat ykkösasia.

Yleiskeskustelu päättyi.