Täysistunnon pöytäkirja 106/2014 vp

PTK 106/2014 vp

106. TIISTAINA 4. MARRASKUUTA 2014 kello 14.02

Tarkistettu versio 2.0

12) Hallituksen esitys eduskunnalle ammattikorkeakoululaiksi ja laiksi yliopistolain 49 §:n muuttamisesta

 

Raija Vahasalo /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sivistysvaliokunta pitää tärkeänä, että ammattikorkeakoululainsäädännön kokonaisuudistus on edennyt nyt tähän vaiheeseen, että ehdotettu uusi ammattikorkeakouluja koskeva laki voi tulla voimaan ensi vuoden alusta. Sivistysvaliokunta korostaa erityisesti työelämälähtöisyyden ja alueellisten kehittämistarpeiden merkitystä ammattikorkeakoulujen perustehtävien hoidossa. Valiokunta muutti 4 §:n sanamuotoja kuulumaan seuraavasti: "Ammattikorkeakoulun tehtävänä on lisäksi harjoittaa ammattikorkeakouluopetusta palvelevaa sekä työelämää ja aluekehitystä edistävää ja alueen elinkeinorakennetta uudistavaa soveltavaa tutkimustoimintaa, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa sekä taiteellista toimintaa. Tehtäviään hoitaessaan ammattikorkeakoulun tulee edistää elinikäistä oppimista."

Esityksen mukaan ammattikorkeakouluista muodostettaisiin osakeyhtiömuotoisia oikeushenkilöitä, joiden rahoituksesta vastaisi valtio. Valtioneuvosto päättäisi ammattikorkeakoulutoimintaan myönnettävistä toimiluvista. Sivistysvaliokunta pitää erittäin tärkeänä, että uudistuksesta johtuvat toimiluvan siirrot nykyisiltä ylläpitäjiltä ammattikorkeakouluosakeyhtiöille toteutetaan ensi vuoden alusta siten, että kaikkien ammattikorkeakoulujen toiminta voi jatkua esteettä. Eli haluamme, että siirron pitää olla vain tekninen.

Sivistysvaliokunta kannattaa rahoitusuudistusta ja pitää erittäin tärkeänä hallituksen esitykseen sisältyvää lupausta, että valtio turvaa ammattikorkeakouluille riittävän perusrahoituksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. Valiokunta kannattaa perusrahoituksen sitomista indeksillä kustannustason nousuun samalla tavalla kuin yliopistojen rahoituksen osalta on tehty. Valiokunta korostaa rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutusten selvittämisen tärkeyttä ja ehdottaa siitä lausumaa.

Valiokunta korostaa myös, että henkilöstö ja opiskelijat otetaan huomioon uuden ammattikorkeakoulun hallinnon järjestämisessä eli johtosääntö ja muut vastaavat ammattikorkeakoulun sisäiset määräykset valmistellaan avoimesti yhteistyössä opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa. Näin toimien luodaan perusta korkeakouluyhteisön tulevalle hyvinvoinnille ja toiminnalliselle tehokkuudelle.

Hallituksen esityksessä ehdotettiin ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Perustuslakivaliokunta on kuitenkin lausunnossaan katsonut, että säännös opiskelijakunnan pakkojäsenyydestä on vastoin perustuslaissa turvattua yhdistymisvapautta. Opiskelijakunnalle ehdotettujen uusien tehtävien hoitaminen tai opiskelijoiden terveydenhuoltomaksun periminen eivät lausunnon mukaan edellytä, että jäsenyyden opiskelijakunnassa tulisi olla pakollista. Ehdotettu negatiivisen yhdistymisvapauden rajoitus ei perustuslakivaliokunnan mielestä täytä perusoikeusrajoituksiin kohdistuvaa oikeasuhtaisuuden vaatimusta, koska sinänsä hyväksyttävät päämäärät ovat saavutettavissa perusoikeuteen vähemmän puuttuvin keinoin. Kansalaisella on siis oikeus kuulua tai olla kuulumatta yhdistykseen. Sivistysvaliokunta ehdottaa mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa perustuslakivaliokunnan lausunnosta aiheutuvat muutokset ensimmäiseen lakiehdotukseen.

Valiokunta pitää kuitenkin edelleen välttämättömänä, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto järjestetään vastaamaan tasoltaan yliopisto-opiskelijoille järjestettyä terveydenhuoltoa. Vaihtoehtoisten ratkaisujen hakeminen edellyttää hallinnonalarajat ylittävää valmistelua eri ministeriöiden kesken. Valmistelussa on otettava tarpeellisessa määrin huomioon myös valtakunnalliset hankkeet sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestämiseksi.

Arvoisa herra puhemies! Mietintömme oli yksimielinen. Valiokunta ehdottaa eduskunnan hyväksyttäväksi myös kolme lausumaa:

Ensinnäkin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tiiviisti ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia ja antaa siitä selvityksen sivistysvaliokunnalle vuoden 2018 aikana."

Toiseksi: "Eduskunta edellyttää, että ammattikorkeakoulutuksen on oltava työelämälähtöistä ja aluekehitystä tukevaa. Alueellisen ja paikallisen päätöksenteon pitää olla ammattikorkeakoulutuksen vahvuus myös jatkossa."

Kolmanneksi: "Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palveluiden järjestämiseksi."

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Korkeakoululaitoksemme muodostuu selkeästi kahdesta osasta: yliopistosta ja ammattikorkeakoulusta. Molemmilla on erilainen, toisiaan täydentävä tehtävä.

Ammattikorkeakouluissa korostuvat työelämälähtöisyys ja erilaiset alueelliset painopistealueet. Sivistysvaliokunta lausumaehdotuksessaan toteaa, että alueellisen ja paikallisen päätöksenteon pitää olla ammattikorkeakoulutuksen vahvuus myös jatkossa.

Edellinen ammattikorkeakoululaki oli vuodelta 2004, ja nyt lainsäädäntöä ollaan laittamassa ajan tasalle vastaamaan nykyisiä tarpeita. Oleellinen muutos aiempaan on se, että jatkossa valtio turvaa ammattikorkeakoululle riittävän perusrahoituksen lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi. Rahoitus on tarkoitus myöntää laskennallisin perustein ottaen huomioon toiminnan laatu, vaikuttavuus ja laajuus. Lisäksi rahoitusta myönnettäisiin muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus-, kehittämis- ja investointipolitiikan tavoitteiden perusteella. Perusrahoitus on tarkoitus sitoa indeksiin samalla tavalla kuin yliopistojen rahoituksen osalta on tehty.

Koska tämä rahoitusmalli on uusi, sivistysvaliokunnan lausumaehdotus siitä, että ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen kokonaisvaikutuksia seurataan tiiviisti ja sivistysvaliokunnalle annetaan selvitys vuoden 2018 aikana, on erittäin kannatettava.

Uusi lainsäädäntö turvaa ammattikorkeakoulujen autonomian ja antaa mahdollisuudet jatkaa ammattikorkeakoulun kentän rakenteellista uudistamista paikalliset olosuhteet huomioiden. Toivottavasti ammattikorkeakoulut käyttävät heille myönnettyä valtaa oikein ja valmistelevat johtosääntönsä ja muut ohjeistuksensa avoimesti opiskelijoiden ja henkilöstön kanssa yhdessä.

Autonomiasta huolimatta tiettyjä asioita tulee kuitenkin määritellä valtakunnallisesti. Yksi tällainen asia ovat opettajien kelpoisuusvaatimukset. Olenkin samaa mieltä sivistysvaliokunnan kanssa siitä, että opettajien kelpoisuusvaatimuksista on säädettävä valtioneuvoston asetuksella. Tiedän nimittäin ammattikorkeakouluja, joissa esimerkiksi sairaanhoitajan ammattiopintoja opettaa sekä teoriassa että käytännössä kemisti tai bioanalyytikko, siis henkilö, jolla ei ole lainkaan sairaanhoitajan tutkintoa itsellään eikä siis myöskään tietoa sairaanhoitajan työstä. Ainakin säännellyissä terveydenhuollon ammateissa näin ei mielestäni saisi olla.

Lopuksi, arvoisa puhemies, yhdyn sivistysvaliokunnan kolmanteen lausumaehdotukseen siltä osin, jossa todetaan, että hallituksen on laadittava viivytyksettä ehdotus siitä, miten ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollon palvelut jatkossa järjestetään. Asia on tärkeä, ja siitä on lähiaikoina saatava selkeät linjaukset.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Toivottavasti tämä lakiesitys toteutuessaan mahdollistaa aikuisikään ehtineen ammattikorkeakoulujärjestelmän tulevaisuuden edellytykset menestyksekkäällä tavalla.

Olen miltei kyllästymiseen saakka hokenut monilla foorumeilla tästä osakeyhtiömallista. Jo silloin, kun lakiesitys amk-uudistuksen ensimmäisestä vaiheesta oli lähetekeskusteluissa, kritikoin tätä osakeyhtiömallia. En malta olla siihen puuttumatta nytkään, vaikka olen ollut tätä mietintöä hyväksymässä. Valiokunnan asiantuntijakuulemisvaiheessa yksikään asiantuntija ei ollut kuullut mistään päin maailmaa viestiä vastaavasta, että jossakin päin maailmaa ammattikorkeakoulutasoinen opinahjo olisi osakeyhtiömuotoinen. Eli kysymyksessä on puhtaasti suomalainen ratkaisu. En edelleen tiedä täydellisesti, miksi.

Mutta joka tapauksessa, niin kuin valiokunnan puheenjohtaja mietintöä esitellessään kertoi, keskeiseksi kysymykseksi nousi tämä automaatiojäsenyys opiskelijakunnissa sen jälkeen, kun perustuslakivaliokunta tästä lausuntonsa antoi. Totuuden nimessä on sanottava, että yliopistouudistuksen aikaan perustuslakivaliokunta joutui käyttämään luovaa mielikuvitusta, jotta ylioppilaskuntien automaatiojäsenyyskin saatiin säilytettyä. Olennaista kuitenkin on, niin kuin mietintöön sisältyvässä lausumaehdotuksessa on kirjoitettuna, että hallitus antaa mahdollisimman nopeasti esityksen, jotta ammattikorkeakoulujen opiskelijoille turvataan riittävät ja laadukkaat terveyspalvelut.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Nykyinen ammattikorkeakoululaki on ollut käytössä vuodesta 2013 saakka, ja nyt tämän uuden lain on tarkoitus astua voimaan parin kuukauden päästä, ensi vuoden alusta. Muutoksia on luvassa monia, muun muassa tämä ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtyminen valtiolle. Itse kuitenkin kiinnittäisin huomiota mieluiten siihen, mitä muutoksia uudistus tuo opiskelijoille, ja toisaalta ammattikorkeakoulujen elinvoimaisuuden säilyttämiseen.

Tärkeää on, että korkeakoululaitos muodostuu jatkossakin kahdesta erityyppisestä korkeakoulusta, joilla on jatkossakin omat, toisiaan selkeästi täydentävät profiilit sekä tutkinnot. Tämä asia eli vahva duaalimalli korostui myös eräässä tapaamisessa muutama viikko sitten metropolien johdon kanssa. Korkeakoulujen mahdollisuudet strategisiin valintoihin ja profiloitumiseen monipuolistavat korkeakoulujen toimintaa sektoreiden sisällä. Pidän hyvänä, että lakiesityksellä ei ole tarkoitus muuttaa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen keskinäistä suhdetta. Ammattikorkeakoulujen elinvoimaisuuden ja laadun kehittämiseen kuuluu myös se, että oppilaitoksella on mahdollisuus luoda ja kehittää omia toimintojaan ja profiiliaan.

Laissa ehdotettu itsenäinen oikeushenkilöasema parantaa valiokunnan saaman selvityksen mukaan ammattikorkeakoulujen mahdollisuuksia tehdä yhteistyötä eri tahojen kanssa, muun muassa yksinkertaistamalla yhteistyöhön liittyvää päätöksentekoa.

Arvoisa puhemies! Suomalaiselle koulutukselle on kysyntää maailmalla. Erityisesti tasokas sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutusperinne on kansainvälinen valttimme. Tällä hetkellä koulutusviennin potentiaalia ei kuitenkaan pystytä hyödyntämään täysimääräisesti. Nykylainsäädäntö ei salli korkeakoulututkinnon ja siihen liittyvän tutkintotodistuksen antamista maksullisena palveluna tilaajamaahan, jos opiskelijalta peritään siellä jonkinlainen maksu.

Tapasin tässä ammattikorkeakoulun opettajia ja väkeä, ja he toivat esiin tilauskoulutukseen ja duaalimalliin liittyvien asioiden lisäksi sen, että ammattikorkeakoulujen rahoituksessa laadun tulisi olla tietenkin se ratkaiseva kriteeri. He totesivat muun muassa täällä lausunnossaan näin: "Tilauskoulutus tarjoaa Suomelle merkittäviä liiketoimintamahdollisuuksia, jotka tulisi hyödyntää. Koulutusviennin lainsäädännölliset esteet tulisi purkaa niin, että korkeatasoisen tutkintokoulutuksen vienti sitä tarvitseviin maihin olisi mahdollista." Oli hyvä, että sivistysvaliokunta kävi keskustelun tilauskoulutuksen tilanteesta, ja totesimme, että tilauskoulutuksen esteet on pystyttävä poistamaan tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Esityksessä ehdotettiin myös ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien jäsenyyden muuttamista pakolliseksi kaikille ammattikorkeakoulussa tutkintoa opiskeleville opiskelijoille. Samalla olisi mahdollistettu opiskelijaterveydenhuollon järjestämiseen liittyvä terveydenhoitomaksun kerääminen vastaavaan tapaan kuin yliopisto-opiskelijalta. Tämä ei toteutunut, niin kuin täällä on jo todettu, perustuslakivaliokunnan käsittelyn jälkeen. On erittäin iso ja tärkeä asia, että ammattikorkeakouluopiskelijoille saadaan järjestettyä kunnon opiskelijaterveydenhuolto.

Sivistysvaliokuntahan sai tästä erittäin hyvän lausuman, jossa todettiin: "Eduskunta edellyttää, että hallitus laatii viivytyksettä ehdotuksen, joka perustuslain vaatimukset täyttäen mahdollistaa pakollisen terveydenhoitomaksun keräämisen ammattikorkeakouluopiskelijoilta opiskeluterveydenhuollon palvelujen järjestämiseksi."

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Tämä uusi ammattikorkeakoululaki sisältää todella monia tärkeitä ja hyviä uudistuksia. Tämän uudistuksen yhteydessä ja jo aikaisemmin on paitsi rahoitusvastuuta uudistettu — siis se siirtyy nyt valtiolle — niin samalla rahoituksen rakennetta muutettu, niin että se entistä paremmin kannustaa suuntaamaan koulutusta niin, että se vastaa työelämän tarpeita ja yhteiskunnan tarpeita. Opiskelijoiden työllistyminen otetaan huomioon, ja samalla myöskin tutkimuksen ja kehityksen painoarvoa on hieman lisätty.

Mutta tämä opiskelijoiden terveydenhuoltoasia on todella hieman harmillinen, kun se ei ratkennut tämän ammattijäsenyyden kautta. Mutta on hyvä, että nyt tässä valiokunnalla on tämä lausumaehdotus kolmonen, joka, niin kuin äsken jo edustaja Peltonen totesi, on erittäin hyvin muotoiltu. Toivon, että tosiaan nopeasti päästään etenemään tässä asiassa niin, että ammattikorkeakouluopiskelijat pääsevät samaan, yhdenvertaiseen asemaan yliopisto-opiskelijoiden kanssa.

Sitten vielä tästä duaalimallista sen totean, että korkeakoulukentässä on myöskin äänenpainoja, joissa peräänkuulutetaan tämän duaalimallin arviointia ja korkeakoulujärjestelmän uudistamista sillä tavalla, että syvennetään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyötä. Tämä on varmasti seuraava askel tässä uudistuksessa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Kivelä esitti näkökohdan osakeyhtiömuodon käytöstä ammattikorkeakoulujen rahoitukseen, ja itsekin jotenkin suhtaudun siihen skeptisesti. Sehän alun perin on ollut yhtenä tekijänä, että kunnat ovat maksaneet osan rahoituksesta, ja ehkä tuota osakeyhtiömuotoista rahoitusta muodostettaessa on ajateltu myöskin, että kunnat olisivat osakkaina.

Mutta nyt kun tässä lakiehdotuksessa valtio tulee takaamaan maksut ja osoittamaan rahat, niin silloin ehkä välttämättä on seurauksena se, että kuntien vaikutus heikkenee ja myöskin ammattikorkeakouluverkko voi lakimuutosten seurauksena pidemmällä aikavälillä alkaa keskittymään suuremmille paikkakunnille ja tämä laaja, myöskin pienempiä tai harvempaan asuttuja seutuja käsittelevä ammattikorkeakouluverkko tulee toimipisteitten kannalta keskittymään ja toimipisteet vähenevät. Tietysti se on osittain hyvääkin kehitystä, että voidaan antaa tehokkaampaa koulutusta suuremmissa yksiköissä, mutta kumminkin alueellisesti pienyrityksiin kohdistuvat positiiviset vaikutukset ammattikorkeakoulun läsnäolosta paikkakunnalla jäävät sitten saavuttamatta.

Tietysti tässä lakiesityksessä on sanottu, että ammattikorkeakouluissa tehtäisiin soveltavaa tutkimusta, mikä on varmasti ihan hyvä lähtökohta myöskin yritysten näkökohdasta, koska yrityksillä on tarve saada nopeasti ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa kehitettyjä innovaatioita käyttöön, ja siihen ammattikorkeakouluopiskelijat ovat sopivaa työvoimaa, tuomaan sovellutuksia käytäntöön. Heillä on ehkä opiskellessaan paremmin aikaa perehtyä ja testata uusia sovellutuksia pienyrityksissä varsinaisen yrityksen palkallisen henkilökunnan osana, osana opinnäytetöitään.

Jotenkin kumminkin pitäisi ottaa huomioon ehkä paremmin myöskin ja nopeammalla tempolla yhteiskunnassa vaihteleva eri ammattialojen työntekijöiden ja insinöörien tarve, että se tarve huomioitaisiin, että sitä voitaisiin ennakoida tai sijoittaa se tuohon ammattikorkeakoulujen rahoituslakiin.

Nämä sivistysvaliokunnan lausumat ovat hyviä. On hyvä, että rahoitusta seurataan ja seurantaa tehdään vuoteen 2018. Toki olisi toivonut, että sen seurannan tuloksena sitten olisi mahdollisesti korjattu rahoitustasoa ja ehkä taattu joku tietty inflaatioon sidottu rahoitustaso sitten senkin jälkeen ammattikorkeakoulujen toiminnalle. Seurannassa pitäisi tietysti yhteiskunnan muutokset huomioida ja myöskin se työtarpeen muutos. Ja tietysti tämä ammattikorkeakoulukentän paikallinen kehittäminen: nyt kun se kuntien rahoitusosuus sieltä poistuu, niin toivottavasti se ei nyt johda siihen, että sitten viiteen suurimpaan kaupunkiin ne ammattikorkeakoulutkin keskittyisivät tulevaisuudessa.

Tämä pakollinen terveydenhoitomaksun kerääminen, mikä on tänne kolmantena lausumana laitettu, on myöskin ihan hyvä asia. Itse joskus, kun olen yliopistossa opiskellut aika pitkäänkin, vuositolkulla, olen todennut sen hyväksi, että opiskelijoilla on terveydenhuoltosysteemi ja terveydenhuolto on saatavissa kohtuullista maksua vastaan siellä opiskelupaikkakunnalla ammattikorkeakoulun ja yliopistojen terveydenhuoltosysteemin kautta.

Tämä lakiesitys sisältää sekä hyviä ehdotuksia että sitten joitakin huononnuksia, mitkä saattavat aiheuttaa rahoituksen niukkuutta ja ammattikorkeakoulupaikkakuntien harvenemista.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Puhun myös muutaman sanan tästä terveydenhuollosta, opiskelijoiden terveydenhuollosta, joka todella huolettaa, koska sote-uudistus takkuaa tällä hetkellä. Tämä YTHS-malli toimii hyvin yliopisto-opiskelijoilla, ja ammattikorkeakouluopiskelijoille tulee turvata yhtäläinen terveydenhuolto tulevaisuudessa.

Yleiskeskustelu päättyi.