Täysistunnon pöytäkirja 107/2006 vp

PTK 107/2006 vp

107. KESKIVIIKKONA 25. LOKAKUUTA 2006 kello 15 (15.05)

Tarkistettu versio 2.0

33) Talousarvioaloitteet

 

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Olen tehnyt talousarvioaloitteen TAA 1177/2006 vp, joka koskee määrärahan osoittamista kansainväliseen yhteistyöhön.

Opetusministeriön momentilta, joka koskee kansainvälistä yhteistyötä, jota muun muassa eri maiden ystävyysjärjestöt harjoittavat, on vuoden 2007 talousarvion valmistelussa kadonnut noin 1,5 miljoonaa euroa verrattuna vuoden 2006 määrärahoihin. Tällainen leikkaus tietäisi toteutuessaan kuoliniskua monelle ystävyysjärjestölle ja yhteistyötä harrastavalle järjestölle ja ennen kaikkea voimakasta toiminnan karsimista, suurempien kohdalla ehkä puoleen ja monen pienen kohdalla täydellistä lopettamista. Tämä leikkaus edustaa noin puolta siitä määrärahasta, joka viime vuosina on ollut jaossa. Jos kaikki pienet jätettäisiin ilman, kaikki 131 pientä jätettäisiin ilman, niin kolmelle suurelle, joita ovat Pohjola-Norden, Suomi-Venäjä-Seura ja Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto, niillekin tulisi 30 prosentin leikkaus määrärahoihin.

Liikkeellä on erilaisia huhuja siitä, mistä leikkaus on lähtöisin, kuten myös siitä, miten on tarkoitus kohdistaa leikkaukset Suomessa toimivien mainitsemieni 131 ystävyysseuran kesken. Hampaissa tuntuvat erityisesti olevan suuret Pohjola-Norden, Suomi-Venäjä-Seura ja Suomi-Amerikka Yhdistysten Liitto. Näissä yhteensähän on noin 40 000 jäsentä. Suomessa toimivat ystävyysseurat hoitavat lähes vapaaehtoispohjalta maamme kannalta ensiarvoisen tärkeää yhteydenpitoa kulttuurin, opiskelijavaihdon, tieteen ja taiteen saralla. Vapaaehtoisina näissä tehtävissä toimii noin 150 000 henkilöä ja palkkalistoilla on tuhatkunta.

Muun muassa Suomi-Amerikka Yhdistetyn Liitolla toimintaan kuuluvat kielileirit, englanninkieliset päiväkodit — muun muassa meidän kunnioitetun puhemiehemme lapset käyvät siinä Mechelininkadulla — englanninkieliset leikkikoulut, kesäleirit. Samoin hoidetaan oppilasvaihtoa Pohjois-Amerikkaan, avustetaan viisumikysymyksissä ja monessa muussa asiassa, joihin eivät viranomaiset eivätkä lähetystöt tartu. Me julkaisemme myös lehteä, niin kuin aika moni ystävyysseuroista. Niiden levikki on kotimaan lisäksi mittava ulkomailla. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa elää noin 300 000 suomalaista siirtolaista, joista aika monelle meidän lehtemme tulee.

Onko opetusministeriöllä ja nimenomaan kulttuuriministerillä otsaa ja kanttia lakkauttaa tällainen toiminta? Tässä syksyn aikana olen ollut valmis esittämään tämän kysymyksen kulttuuriministeri Saarelalle, mutta hän on täällä ollut kerran paikalla ja silloinkaan ei vastaamassa. Minun mielestäni täällä on illan mittaan todettu moneen kertaan, että olisi mukava, että sellaiset ministerit, jotka käsittelevät asioita, olisivat paikalla joskus. Olen kyllä myös samaa mieltä. Yritysmaailmassa tällainen ei onnistuisi. Vastuuhenkilöt, jos eivät ole paikalla, kävelevät kassan kautta ulos.

Ei ole liioin selvillä, mistä tämä rahanleikkaus on tullut. Olen kysynyt sitä monelta ministeriltä alkaen valtiovarainministeristä, jolle asia oli aivan uusi. Ei kuulemma ollut budjettiraameissa kyse tällaisesta poistamisesta. Summahan ei ole suuri tässä budjetissa, 1,5 miljoonaa euroa, mutta sen vaikutukset ovat todella suuret.

Arvoisa rouva puhemies! Tässä aloitteessani en puhu yhden järjestön vaan koko järjestökentän puolesta. Olen itse mukana ja olen ollut jo vuosikausia, niin kuin aika moni meistä. Varmaan yli puolet edustajista on jossain järjestössä mukana, ja tiedämme ja tunnemme sen arvokkaan työn, mitä siellä tehdään. Tätä ystävyysseuratoimintaa ei saa tuhota, mutta se kuolee melko varmasti pienempien osalta ja suurempien osalta joudutaan todella mahtaviin leikkauksiin, jos tämä määrärahaleikkaus todella toteutuu.

Esitänkin sen vuoksi, että eduskunta ottaisi valtion vuoden 2007 talousarvioon momentille 29.08.25 lisäyksenä 1,5 miljoonaa euroa kansainväliseen yhteistyöhön muun muassa ystävyysseurojen ja ystävyysjärjestöjen käyttöön. Täten määräraha palautuisi samaksi kuin se oli nyt kuluvana vuonna 2006.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Pyrin nopeasti käymään läpi tämän asiani. Todella, olen tehnyt 22 talousarvioaloitetta, jotka kylläkin ovat tasapainossa niin, että siellä on osa menojen vähentämistä. Tämä ei nyt lisää budjettia. Aivan muutama asia.

Talousarvioaloite 1395 koskee Pääkaupunkiseudulta suoraan itään kulkevan rantaradan suunnittelun aloittamista, ja sen on allekirjoittanut koko joukko kansanedustajia, luonnollisesti lähinnä Kaakkois-Suomesta, mutta yhtä kaikki tämä on tulevaisuuden hanke, joka toteutuu joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, toivon mukaan ennemmin.

Joukkoliikenteen kehittäminen vaatii myöskin lisärahaa, ja uskon, että valtiovarainvaliokunnassa se tiedetään. Se on talousarvioaloite 1396.

Talousarvioaloite 1397 koskee yhteysalusliikenteen rahoituksen turvaamista nimenomaan Suomenlahdella. Tästähän ovat kansanedustajat olleet varsin laajasti liikkeellä, ja myös asiaan on kiinnitetty aktiivisesti huomiota. Tässä on Kotkan kohdalla suuri musta aukko, ja myös tätä hanketta on varsin moni kansanedustaja eri puolueista ja eri aloitteilla tukenut.

Edelleenkin, talousarvioaloite 1399 koskee kansaneläkkeen pohjaosan palauttamisen vaatiman selvitys- ja lisätyön rahoittamista. Tässä on kysymys kuitenkin asiasta, jota mielestäni ei pidä unohtaa. Kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus joka tapauksessa on asia, joka on tuhansien, kymmenientuhansien ihmisten mielissä epäoikeudenmukaisena asiana. Mielestäni tähän pitäisi pystyä ottamaan kanta, lähestyä ihmisiä, heidän oikeudenmukaista suuttumustaan tai pettymystään, ja katsoa, miten se olisi mahdollista käytännössä. Mielestäni tätä asiaa ei pitäisi painaa villaisella.

Talousarvioaloite 1400 koskee määrärahan osoittamista 10—15 prosentin haitta-asteen sotainvalidien avopalveluiden korvaamiseen. Siinä on runsaat 40 kansanedustajaa kaikista puolueista, myös hallituspuolueiden kansanedustajia. Toteaisin tässä, että tämä prosenttitaistelu on aivan turha asia, kun sodasta on 60 vuotta ja asianomaiset ovat runsaasti yli 80-vuotiaita ja heidän terveydentilansa oleellisesti heikentynyt. Se on todellakin surullista, että sotainvalidit joutuvat käymään vielä jonkunlaista sotaa 2000-luvulla.

Edelleenkin, talousarvioaloite 1401 kohdistuu Kaakkois-Suomeen, nimenomaan aivoinfarktin liuotushoidon turvaamiseen mainitulla alueella. Kaakkois-Suomi on ikävä alue siinä mielessä, että meillä ei ole tällaista organisaatiota, joka pystyisi päivystysluontoisesti aloittamaan aivovaltimotukoksen liuotushoidon.

Edelleenkin, talousarvioaloite 1404 liittyy henkilökohtaisen avustajan palkkaamiseen vaikeavammaisille henkilöille, 40 miljoonaa euroa. Myös tässä on lukuisa joukko kansanedustajia, ja, arvoisa puhemies, kaiken kaikkiaan tämä asia on ollut vahvasti esillä tässä talossa. Uskon, että on useita aloitteita.

Repoveden kansallispuisto perustettiin vuoden 2003 alusta. 1.1.2003 sen lainsäädäntö tuli voimaan, ja voi sanoa, että se on kansanedustuslaitoksen oma kansallispuisto, nimenomaan ympäristövaliokunnan kansallispuisto, koska aloite lähti ympäristövaliokunnasta ja valiokunta hyvällä, yksimielisellä työllään toteutti tämän hankkeen. Se on talousarvioaloite 1407. Sen luontokeskuksen suunnitteluun ja rakentamiseen määrärahaa esitetään.

Edelleenkin, Suomenlahden saariston suojeluun esitetään talousarvioaloitteella 1409 lisämäärärahaa. Se on nimenomaan alue, jota uhkaa erittäin voimakkaasti kasvanut öljy- ja kemikaaliliikenne.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Otan muutamat talousarvioaloitteet täällä esille.

Ensiksi pari Vaasan vaalipiirin kansanedustajien tekemää yhteistä aloitetta, talousarvioaloitteet 1047 ja 1048 eli "Määrärahan osoittaminen rataosuuden Vaasa—Seinäjoki sähköistämisen aloittamiseen" ja "Määrärahan osoittaminen eräiden lentopaikkojen ylläpitoon", joka tarkoittaa Seinäjoen ja Mikkelin lentokenttiä ja näiden määrärahojen lisäämistä. Tämä Vaasa—Seinäjoki-radan sähköistäminen on ollut pitkään esillä, ja tiedämme, että se ei varmasti tällä vaalikaudella ole mahdollinen, mutta aloitteella haluamme sitä vauhdittaa ja todeta, että se on tässä infran kakkoskorissa ja että seuraavalla vaalikaudella tämä tulisi toteutetuksi.

Sitten menisin aloitteeseen 760, ed. Lindqvistin aloitteeseen, ja samanlainen aloite on myöskin ed. Urpilaiselta eli 1440 eli "Määrärahan osoittaminen yliopistokeskuksille". Tämähän on useamman maakunnan yhteisaloite. Yliopistokeskuksethan perustettiin vuodesta 2004 lukien Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle, ja ne ovat erittäin tärkeitä. Näissä aloitteissa lähdetään siitä, että määräraha pitäisi saada vähintään samalle tasolle kuin se on aikaisemminkin ollut. Leikkauksia on tehty, ja meidän mielestämme tämä ei ole oikein, ja toivon, että valtiovarainvaliokunnassa pystymme tämän asian korjaamaan.

Sitten seuraavat ovat itse jättämiäni talousarvioaloitteita. Aloite 1498 tarkoittaa määrärahan osoittamista vesistö- ja vesihuoltotöihin. Me tiedämme, että maassa on erittäin paljon vesihuoltohankkeita ja täällä tarvitaan lisää voimavaroja. Toinen on sitten ympäristöministeriön pääluokkaan, 1508, ympäristötöihin lisää määrärahoja. Siellä on myöskin tämä niin sanottu pitkä momentti 77. Jätevesihankkeita ennen kaikkea haja-asutusalueilla tarvitaan koko maassa lisää, ja tähän liittyen nyt sitten totean myöskin aloitteen 1507 eli "Määrärahan osoittaminen Alapään—Haalin—keskustan siirtoviemärin rakentamiseen Nurmon kuntaan", eli kotikunnassani sivukylällä oleva hanke, ja näitä löytyy monia, erittäin paljon. Ne ovat tavattoman tärkeitä. Kun tehdään tällainen yhteinen siirtoviemärihanke, se on paljon edullisempi kuin että jokainen kiinteistönomistaja yksin rupeaa niitä tekemään, ja se on joka suhteessa taloudellisesti todella järkevää.

Sitten talousarvioaloite 1496 "Määrärahan osoittaminen 4H-toiminnan tukemiseen". Tästä olen varmasti ja tästä olemme monet tehneet vuosittain määrärahan lisäysehdotuksia. Nimittäin eduskunta viime talousarvion yhteydessä lisäsi määrärahaa, mutta ministeriö on nyt taas leikannut määrärahan, ja toivon, että pystyisimme edelleen tämän määrärahan palauttamaan sille tasolle, millä se on ollut tänä vuonna.

Sitten menen talousarvioaloitteissani tänne opetusministeriön pääluokan puolelle: kaksi aloitetta, 1494 ja 1495.

Aloite 1495 on esitys määrärahan osoittamisesta Seinäjoen Tangomarkkinoille. Tangomarkkinat on yksi sellainen kulttuuritapahtuma, joka ei ole koskaan saanut julkista rahoitusta. Se on pyörinyt ja pyörii edelleen, tango siellä soi ja väkeä käy. Meillä on monenlaisia kulttuuritapahtumia tässä maassa, joita yhteiskunnan varoin tuetaan, ja olen esittänyt tässä vain 50 000:ta euroa, että se olisi tällainen symbolinen ele, että myöskin suomalainen tango tunnustettaisiin tärkeäksi kansankulttuuriin liittyväksi osaksi, ja niin kuin tiedämme, Tangomarkkinat on myöskin suuri kansanjuhla lähes joka kesä. Puhutaan kuitenkin 100 000 ihmisestä, jotka siellä käyvät. Pori Jazz saa ja Savonlinnan Oopperajuhlat saa jne., enkä missään tapauksessa niitä vastusta. Niille kuuluukin, ja monelle muullekin kuuluu, mutta kai nyt Tangomarkkinoillekin voisi pikkasen tätä valtion nyöriä hellittää, että se tunnustettaisiin yhteiskunnan taholta, että sellaistakin kulttuuria tässä maassa harjoitetaan.

Sitten, arvoisa puhemies, olen tehnyt aloitteen, joka mielestäni sopii tähän, kun nyt on myöskin 100 vuotta eduskunta toiminut. Jo silloin 100 vuotta sitten vaikutti tärkeä henkilö täällä eduskunnassa. Tämä aloite on 1494: "Määrärahan osoittaminen valtiosäännön syntyhistoriaa ja kehitystä esittelevän toiminnan aloittamiseksi valtiopäivämies Santeri Alkion kansalaislahjana saamassa kotitalossa Laihian Alkionmäellä". Taloa on kunnostettu, ja ehkä haluan lukea nyt, kun vielä on aikaa, tämän koko aloitteen eduskunnan pöytäkirjoihin:

"Santeri Alkion synnyinkotia Laihialla on peruskorjannut Alkion kotiyhdistys ry. Eduskunta myönsi kuluvalle vuodelle 20 000 euroa Santeri Alkion kodin peruskorjaukseen ja kirjallisuusarkiston inventointiin. Alkionmäen rakennukset pihapiireineen kuuluvat kansalliseen kulttuuriperintöön ja ovat ympäristöministeriön 10.5.2006 tekemällä päätöksellä suojeltu kokonaisuus. Peruskorjatussa päärakennuksessa on tarkoitus esittää pääasiallisesti multimedian keinoin Suomen hallitusmuodon syntyhistoria ja arvomaailma sekä kehityskulku eduskuntakeskeiseksi Suomen perustuslaiksi. Esittelyn tulisi sisältää katsaus itsenäisyyttä edeltäneisiin perustuslakeihin sekä samoin selvitys nykyisen perustuslain asemasta unionioikeuden rinnalla. Silmällä olisi pidettävä yhteiskuntaopetuksen tarpeita. Esitettävää aineistoa voitaisiin joko toimittaa tai vuokrata kouluille ym. opetuslaitoksille. Kirjailija ja valtiopäivämies Santeri Alkio oli valtiomuototaistelun kärkihahmo ja tavallaan Euroopan yhdentymisen varhainen esittäjä. Perusteltua olisi, että tällainen toiminta voitaisiin käynnistää yhteisillä verovaroilla."

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Puheenvuorossani käsittelen tekemiäni talousarvioaloitteita pääosin yleisemmällä tasolla.

Aloitan kuitenkin rintamaveteraanien kuntoutukseen osoitettavasta lisämäärärahasta. Me kaikki tiedämme, että sotiemme veteraanien keski-ikä on varsin korkea, joten on luonnollista, että heidän toimintakykynsä heikkenee sitä nopeammin, mitä huonommat ovat heidän mahdollisuutensa säännönmukaiseen kuntoutukseen. Veteraanikuntoutuksen määrärahoja ollaan budjettiesityksessä leikkaamassa 4 miljoonalla eurolla. Hallitusohjelmassa kuitenkin todetaan, että rintamaveteraanien ja sotainvalidien asemaa ja säännönmukaista kuntoutusta kehitetään. Rintamaveteraanien kuntoutuksen riittävällä rahoituksella omalta osaltaan mahdollistetaan heidän toimintakykynsä ja omatoimisuutensa ylläpitäminen tai ainakin hidastetaan niiden huononemista. Toki tässä yhteydessä on syytä muistaa myös, että kuntien tulee hoitaa oma osuutensa. Entistä enemmän juuri liittyen sotiemme veteraanien keski-ikään he eivät välttämättä enää laitoskuntoutukseen halua, vaan tällaista avokuntoutusta.

Edelleen — täällä aiemmin, taisipa olla ed. Tiusanen, joka viittasi joukkoliikenteeseen — olen tehnyt aloitteen Itä-Suomen reittiliikenteen turvaamisesta. Mutta yleensäkin ostoliikenteeseen tulisi näitä määrärahoja korottaa. On kyse erittäin pienistä määrärahoista. Omassa kunnassani on jo esimerkkiä, että tietyt kylät, asuinalueet ovat kokonaan ilman julkista liikennettä. Esimerkiksi yhteen kylään on enää kaksi kimppakyytivuoroa viikossa. On aivan luonnollista, että asuminen sellaisilta henkilöiltä, joilla ei ole omaa autoa, tällaisissa kylissä ja asuinalueilla käy mahdottomaksi. Ja totta kai, kun tälläkin tavalla liikkumista, palvelujen saamista tai niitten viemistä perille vaikeutetaan, se on omalta osaltaan heikentämässä elinkeinotoimintaa ja myös yleensäkin tätä muuttoliikettä vauhdittamassa. Minusta varsin lyhytnäköistä toimintaa tämä, että vuosittain varsin reippaasti näitä määrärahoja on nipistetty.

Arvoisa puhemies! Sitten jokunen sana yleisesti infrarahoituksesta. Siitä puhutaan tässä talossa jatkossakin varmasti hyvin paljon. Nythän vastottain julkistettiin työryhmän esitys runkoliikenteestä. Siinä esiteltiin niin teitten kuin ratojen osalta nopeita reittejä. Tämä suunnitelma perustui pitkittäiseen liikenteeseen maassamme, ja poikittaisliikenne oli jäänyt oikeastaan kokonaan pois. Toisaalta ensi vuoden budjettiin on varattu määrärahat hyvinkin moneen isoon liikennehankkeeseen. Toisaalta hyvä näin, mutta se määrärahavaraus on varsin pieni ja on selvää, että sitten seuraavilla vuosilla ne ovat rasittamassa infrarahoitusta.

Omasta mielestäni, niin tärkeitä kuin nämä ovat ja kun myös puhutaan uudesta mahdollisesta runkoliikennesuunnitelmasta, sen toteuttamisesta, minusta yksikään niistä ei ole niin tärkeä kuin hoitaa alempiasteinen tieverkko kuntoon ja hoitaa myös radat kuntoon. Eli tässäkin budjettiesityksessä muun muassa ratojen korvausinvestointeihin varattu määräraha on huomattavasti pienempi kuin tälle vuodelle esitetty. Se tietää sitä, että nämä radat entisestään huononevat. Ja mikä jatkossa on myös vähäliikenteisten ratojen kohtalo? Tilanne on käymässä siihen, että niillä liikenne käy mahdottomaksi. Toisaalta esimerkiksi Pohjois-Karjalassa niin sanotulla pohjoisella radalla nämä kuljetusmäärät kasvavat entisestään. Pohjoisen satamiin kuljetetaan puuta entistä enemmän, mutta radan huonosta kunnosta johtuen akselipainot ovat laskeneet ja nopeutta on jouduttu laskemaan, ja sitä kautta totta kai se syö kannattavuutta. Samoin alempiasteisen tieverkon määrärahaesitykset ovat olleet vuosittain riittämättömät, ja sen seurauksena se omalta osaltaan rapistuu.

Näillä molemmilla on merkitystä elinkeinoelämälle, toimijoille alueella, ja omalta osaltaan ne vievät näitä toimintaedellytyksiä. Tämä on kyllä myös vastoin hallitusohjelman kirjauksia. Eli kyllä toivoisi, että sitä viisautta tulisi enemmän ja tämä asia korjattaisiin. Toivottavasti nyt, kun valtiovarainvaliokunta käsittelee asian, siihen omalta osaltaan sitä korjausta saadaan, mutta en kyllä valitettavasti usko, että ensi vuodellekaan nämä määrärahat ovat riittävät. Tarvittaisiin pitkäjänteisyyttä, todella pitkäjänteisyyttä, kerralla suurempia satsauksia, ja sitten kun ne tehtäisiin, päästäisiin siihen tilanteeseen, että pitempään aikaan ei tarvittaisi näitä merkittäviä satsauksia. Jos ja kun kerran alueet halutaan pitää asuttuna, taata tasapuoliset toimintaedellytykset elinkeinoelämälle, vähentää muuttotappiota jne., niin infraan on satsattava nykyistä enemmän.

Olen tehnyt tähän liittyen useampiakin aloitteita ja osa on myös Pohjois-Karjalan edustajien yhteisiä aloitteita, mutta en käy niitä tässä yksityiskohtaisesti käsittelemään. Meille hyvin keskeistä, arvoisa puhemies, sen haluan todeta, on muun muassa Joensuusta pohjoiseen kulkevan radan sähköistäminen.

Arvoisa puhemies! Ihan viimeisenä muutama sana talousarvioaloitteestani määrärahan osoittamiseksi kuntien talous- ja velkaneuvontaan. Tuolla budjettiesityksessä tähän on osoitettu runsaat 4,5 miljoonaa euroa, joka on 200 000 euroa enemmän kuin kuluvalle vuodelle. Mutta vuosina 2004 ja 2005 talous- ja velkaneuvontaan käytettävissä oleva määräraha oli runsaat 5,3 miljoonaa euroa, ja nyt tosiaan tälle vuodelle se on vähemmän. Eli lakihan velvoittaa valtion järjestämään talous- ja velkaneuvontaa tasapuolisesti kaikkialla maassamme. Asiakasmäärät velkaneuvonnassa ovat nousseet vuosi vuodelta, vaikka silloin, kun tämä laki tuli voimaan 1990-luvun alussa, oletettiin, että vain muutama vuosi tarvitaan tällaista velkaneuvontaa. Eli kysyntä tässä on huomattavasti kasvanut.

Toisaalta nämä velkaneuvonta-asiat — nämä työntekijät ovat todenneet — ovat tulleet entistä vaativimmiksi ja niissä tarvitaan vankkaa osaamista ja ammattitaitoa. Kun nämä määrärahat ovat pienemmät tälläkin hetkellä kuin vuosina 2004 ja 2005 — todettakoon muuten, että 2005 tähän määrärahaan päästiin sitten, kun valtiovarainvaliokunta esitti korotettua määrärahaa ja eduskunta hyväksyi — niin esimerkiksi omassa maakunnassamme nämä palvelut on haettava Joensuusta. Eli tämä palvelu on nyt huonompaa kuin aiemmin. Eli on erittäin tärkeästä asiasta kysymys. Toivottavasti tämä määräraha nousee täällä eduskuntakäsittelyssä. Tätä kautta kyllä torjutaan sitten kustannuksia, niin rahallisia kuin tämmöistä inhimillistä vahinkoa, jos ja kun tähän varataan riittävät määrärahat.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Käsittelyssä on monta hyvin tärkeää talousarvioaloitetta, mutta keskityn omassa puheenvuorossani vain niistä muutamaan.

Aivan ensimmäiseksi haluaisin puheenvuorossani kiinnittää huomiota Vaasan vaalipiirin kansanedustajien yhteiseen talousarvioaloitteeseen numero 1039, joka koskee määrärahan osoittamista Valtatie 8:n kiertoliittymän rakentamiseen Kokkolassa. Kokkolan Satamatien rakentaminen on parhaillaan loppusuoralla, mistä olemme erittäin kiitollisia eduskunnalle ja entiselle liikenne- ja viestintäministeri Luhtaselle, mutta valitettavasti hanke ei kuitenkaan sisällä kaikkia niitä välttämättömiä toimenpiteitä, jotka tulisi tehdä Satamatien liittyessä Valtatiehen 8. Liittymä on tällä hetkelläkin erittäin ruuhkainen, eikä sen liikennevälityskapasiteetti missään tapauksessa riitä vastaanottamaan Satamatien valmistumisen aiheuttamaa kasvavaa liikennekuormaa.

Tiehallinnon Vaasan piiri ja Kokkolan kaupunki ovatkin laatineet tiesuunnitelman, jonka mukaan Valtatie 8:n ja Satamatien liittymään rakennettaisiin kiertoliittymä. Tämä kiertoliittymä on liiketaloudellisestikin erittäin kannattava, sillä sen hk-suhteeksi saatiin esiselvitysvaiheessa jo yli kymmenen. Eli jotta Satamatiehen kohdistetut investoinnit voitaisiin saada täysimääräisesti hyödynnettyä ja Kokkolan satamaan ja teollisuusalueelle suuntautuvat raskaat riskikuljetukset siirtymään uudelle väylälle pois Kokkolan kaupungin katuverkolta, on tämän kiertoliittymän rakentaminen täysin välttämätöntä, ja sen takia toivonkin, että eduskunta suhtautuu tähän talousarvioaloitteeseen myönteisesti.

Toivon myös, että talousarvioaloite 1036, joka koskee Edsevön—Pietarsaaren satamatien suunnittelua, saisi myönteistä huomiota osakseen eduskunnassa ja eduskunta myöntäisi määrärahan tuon satamatien suunnitteluun.

Myös talousarvioaloite 1032, joka koskee Keski-Pohjanmaan museokeskuksen toimintaa, on Keski-Pohjanmaan maakunnalle hyvin tärkeä. Itse asiassa Keski-Pohjanmaan maakuntahan on tällä hetkellä ainoa maakunta Suomessa, jolla ei ole omaa maakuntamuseota, ja sen takia eduskunnan toissa syksynä myöntämä 100 000 euron määräraha tälle Keski-Pohjanmaan museokeskuksen pilottihankkeelle oli Keski-Pohjanmaan maakunnan kannalta hyvin tärkeä. Sillä saatiin museokeskus pystyyn ja toiminta käyntiin, ja nyt olisikin tärkeää, että tuo toiminta voisi maakunnassamme jatkua, ja toivomme, että eduskunta voisi osoittaa Keski-Pohjanmaan museokeskukselle toimintamäärärahaa myös ensi vuodelle 2007.

Sitten muutama sana omista henkilökohtaisista talousarvioaloitteistani.

Aivan ensimmäiseksi talousarvioaloite numero 1441, joka koskee opintotuen opintorahan korottamista. Opintotuen tarkoituksenahan on mahdollistaa täysipäiväinen ja tavoitteellinen opiskelu sosioekonomisesta taustasta ja taloudellisesta asemasta riippumatta. Opintotuki koostuu kolmesta eri elementistä: opintorahasta, asumislisästä ja opintolainasta. Täytyy antaa kunnia nykyiselle hallitukselle ja myös meille eduskunnalle, koska tällä vaalikaudella on parannettu kahta näistä kolmesta elementistä. On itse asiassa nostettu asumislisää, luotu opintolainaan verovähennysoikeus ja myös toisen asteen opiskelijoille, alle 20-vuotiaille, on tehty parannus siinä mielessä, että heidän vanhempiensa tulorajoja on korotettu 15 prosentilla, mikä itse asiassa on parantanut yli 30 000:n alle 20-vuotiaan toisen asteen opiskelijan asemaa. Toimenpiteitä on siis tehty, mutta samalla täytyy muistaa, että opiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu korkeakouluopiskelijoiden osalta vuoden 92 jälkeen ja muiden oppilaitosten opiskelijoiden osalta vuoden 94 jälkeen. Jos ajatellaan, mikä on kaikista tasapuolisimmin opiskelijoita kohteleva opintotuen muoto, niin se on juuri opintoraha, koska sitä kaikki saavat, ja sen takia toivoisinkin, että eduskunta voisi myös omalta osaltaan korottaa opintorahaa.

Eduskunnassa on tehty useita talousarvioaloitteita opintorahan korottamisen puolesta, on tehty prosentuaalisia korotusesityksiä. Itse olen suhtautunut myötämielisesti myös niihin esityksiin, mutta jos ajatellaan taloudellisia resursseja ja kuinka paljon eduskunnalla on budjetissa liikkumavaraa ehkä tällä hetkellä taloudellisen tilanteen huomioon ottaen, olen itse esittänyt mallia, jossa toisen asteen opiskelijoilla opintoraha nousisi kuukaudessa 20 euroa ja korkea-asteen opiskelijoilla 10 euroa. Tämä erisuuruinen korotus johtuu siitä, että toisen asteen opiskelijat saavat tällä hetkellä pienempää opintorahaa kuin korkeakoulujen opiskelijat, ja sen takia näkisin, että olisi tasa-arvoisempaa, että toisen asteen opiskelijoiden opintorahaa korotettaisiin hieman enemmän. Tämä kustannusvaikutus olisi 3,3 miljoonaa euroa kuussa, ja olen esittänyt, että tämä talousarvioaloite ja sen myötä myös jättämäni lakialoite astuisi voimaan ensi vuoden marraskuun alussa, jolloin kustannusvaikutus olisi ensi vuodelle 6,6 miljoonaa euroa.

Aivan lopuksi, arvoisa rouva puhemies, muutama sana talousarvioaloitteesta numero 1440, johon ed. Vihriälä jo aikaisemmin viittasi, eli olen tehnyt talousarvioaloitteen määrärahan osoittamisesta yliopistokeskuksille. Yliopistokeskuksethan ovat tämmöinen uusi koulutuspoliittinen innovaatio. Ne perustettiin vuoden 2004 alusta kuudelle paikkakunnalle: Kajaaniin, Kokkolaan, Lahteen, Mikkeliin, Poriin ja Seinäjoelle. Näillä yliopistokeskuksilla on hyvin suuri merkitys nimenomaan niille maakunnille, joilla ei ole omaa yliopistoa, niin kuin oma maakuntani Keski-Pohjanmaa. Eduskunta ja hallitus ovat suhtautuneet myötämielisesti yliopistokeskusten kehittämiseen. Myös hallitusohjelmassa on sitouduttu korkeakoulujen aluevaikutusten vahvistamiseen ja yliopistokeskusten toiminnan turvaamiseen, ja nyt olenkin hieman surumielinen siitä, että yliopistokeskusten 3 miljoonan euron määrärahaa on leikattu tässä talousarvioesityksessä 500 000 eurolla 2,5 miljoonaan euroon, ja sen takia toivonkin, että eduskunta suhtautuisi myötämielisesti tekemääni talousarvioaloitteeseen, joka tarkoittaa sitä, että esittäisimme 500 000 euroa lisää määrärahaa yliopistokeskuksille, jolloin tuo kokonaismääräraha olisi se sama 3 miljoonaa euroa, joka se on ollut edelliset kolme vuotta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! En tiedä, tulenko käsittelemään kaikkia aloitteita tässä nyt, porukka voi lähteä kahville, jos käyn lukemaan, mutta taidan käydä lyhkäsesti kuitenkin muutaman asian tästä läpi.

Talousarvioon pitää myös olla lisäyksiä ja lähdetään lisäyksestä, joka sattuu olemaan minun ensimmäinen aloitteeni, talousarvioaloite 582. Eli täällä salissa on usein kuullut semmoista puhetta, jotta varallisuusveron poisto oli väärä impulssi, se oli väärä toimenpide. Sen takia jokainen voi sitten tuossa joulun alla äänestää, että varallisuusvero palautetaan. Silloin puhuttiin eri näköisistä summista, itse laitoin siihen, että 80 miljoonaa euroa palautetaan, ja se voidaan käyttää moniin hyviin kohteisiin, joita tässä näköjään on, tässä toistatuhannen aloitteen nipussa. Itselläni siitä ei ole kuin murto-osa.

Sitten käyn nämä silleen läpi vähän harvemmin isoissa nipuissa. Iso kohderyhmä, joka alkaa talousarvioaloitteesta 590 ja jatkuu tuonne pitkälle elikkä 598:aan. Se väli koskee Kontiorannan varuskunnan rakennuksia. Siellä on monta hanketta, ja kyse on siitä, että Kontiorannan varuskunta, kun nyt kuitenkin näyttää siltä, että se tulee säilymään, onneksi, niin kyllä siellä ne rakenteet pitää saada siten kuntoon, että ne myös palvelevat varusmiehiä. Voi todeta, että siellä nämä rakennukset ovat täynnä ja toimintaa näköjään piisaa. Satuin nimittäin tänä aamuna tapaamaan lentokoneessa henkilöitä, jotka vastaavat kyseisestä alueesta ja siellä on semmoinen elämisen usko, että toivon mukaan ei sitten jatkossakaan uudet hallitukset lähde taas kampittamaan itäistä varuskuntaa nurin, niin kuin tässä joskus on ollut hanke menossa. Siellä tarvitaan investointeja.

Sitten iso kokonaisuus, hyppään väliin tästä, ovat nämä siltarummut. Meitä on usein syytetty siltarumpupolitiikasta, ja tiehankkeita meillä riittää. Siinä on sekä siltarumpuja että teitä, joka tarkoittaa, että aloitteesta 616 hyvin pitkälle, taitaa olla 650:een asti, siellä on siltarumpuja. Usein käytetään halveksivaa nimeä siltarumpupolitiikka, minusta nimittäin siltarummut ovat hyvin tärkeitä elementtejä. Kun miettii, että jos rumpuja ei olisi, niin siinä äkkiä akselit katkeavat ja hankalaa on lähteä töihin. Sen ihmiset näkevät oikeassa elämässä, jotta jos tie on huono tai vielä hankalampaa, jos siltarumpu on poikki, niin se onkin sitten jo kurja juttu.

Sen takia olen kerännyt tässä ne tarpeet, mistä ihmiset ovat ottaneet yhteyttä, ja kirjannut ylös ja tehnyt näistä talousarvioaloitteet. Kyse on siitä, tästä talousarviotekniikasta, kun asiat tuolla konttorissa sitten kirjoitetaan täällä uudelleen. Minusta se on vähän pöljää, kun minä en esittänyt näissä alunperin kuin kohdentamista, minä en halua yhtään lisää rahaa tuonne budjettiin. Riittää ihan hyvästi nuokin, mitkä siellä on esitetty, mutta niistä vaan kohdennetaan Pohjois-Karjalaan vähän enemmän. Pannaan nyt kertaheitolla osa ainakin kuntoon noista Pohjois-Karjalan hankkeista, jolloin tuo budjetin loppusumma ei kasva yhtään ja se on sitten siltä osin hoidossa. Voidaan onnellisesti kulkea ja turvallisesti siellä Pohjois-Karjalan teillä. Nuo lehdet vaan liioittelevat, että nyt on pantu miljardeja lisää, kun tämähän on vain se juttu, että mihin rahaa käytetään.

Sitten muutamasta näistä siltarummuista sen verran, että Kiteen ja Koivikon välinen kevyen liikenteen väylä on hyvin vilkkaasti liikennöity tieosuus, jossa rekkoja kulkee päivässä useita satoja ja siinä on työpaikkaliikenne kova. Ihmiset ajavat polkupyörillä ja jalan kulkevat siinä kaidalla kaistalla, joka on 20 senttiä valkoisen viivan ulkopuolella. On mahdottomuus siinä turvallisesti liikkua, ja sen takia monet ainakin tälleen syksymmällä eivät enää uskalla polkupyörällä mennä töihin vaan ajavat sitten autoilla, joka ei ole mitenkään ympäristön kannalta hyvä asia. Jos siinä olisi kevyen liikenteen väylä, myös kuntoliikuntaa ja hyötyliikuntaa tulisi harrastettua paljon enemmän. Siinä on sattunut monia vähältä piti -tilanteita ja muutama on jäänyt auton alle ja on tainnut joku, yksi ainakin, kuollakin sillä välillä, jotta se pitäisi jotenkin saada nyt budjettiin. Se ei ole iso homma, se on 11 miljoonaa euroa se hanke.

Toinen on sitten samalla kohdalla tehtaalle menevä, Kuutostien eritasoliittymä, Lepikon risteys nimeltään. Siinä paikallinen teollisuus, ennen kaikkea kemianteollisuus on ollut huolissaan siitä, jotta siinä kun yhdesti poksahtaa tämmöinen kemikaaleja kuljettava vaunu, niin siinä on ympäristö pilalla ja siinä voi tulla isoa vahinkoa muutenkin. Ne ovat vaarallisia teollisuuskemikaaleja, jotka eivät ole kenellekään hyväksi. Tässä on kyse semmoisesta Hexion-firmasta, sillä on amerikkalainen omistaja tällä hetkellä. Niillä on hyvin tiukat ympäristösäännökset ja määräykset, ja ne pelkäävät sitä riskiä, jos tämmöinen sattuu, niin heidän maineensa menee. Tämä on sen verran kova juttu, että se homma pitäisi Suomen tajuta, jotta ei ainakaan sen takia annettaisi heidän karata pois, jonkun tämmöisen vahingon takia tai sen takia, että ne lähtevät ennen kuin vahinko sattuu.

Sitten on yksi aloite täällä yksityisteistä, 648. Olen joka vuosi tehnyt tämän saman. En ole tehnyt edes indeksitarkistusta, vaan 25 miljoonaa euroa esitän yksityisteiden avustuksiin. Se lienee vähin, mitä tässä voisi vaatia. Nythän on valitettavaa, että hallitus pienensi taas edellisvuodesta sitä summaa. Budjettiriihessä sitä taas korjattiin, mutta se on 2 miljoonaa pienempi kuin tälle vuodelle. Reaalinen taso olisi se 25 miljoonaa euroa, jolloin voitaisiin oikeasti avustaa myös yksityisteitä. Sen pitempään en lähde sitä käymään läpi, koska se on kaikilla tiedossa, että siellä tiestö heikkenee ja tarvetta on olemassa näihin avustusvaroihin.

Sitten on iso paketti täällä, se ratapaketti, ja kyse on siitä, jotta itäinen Suomi tarvitsee ratansa ja hyvät kuljetusreittinsä. Toivon, että kun valtiovarainvaliokunta ja jaosto näitä pohtivat, niin ne ottavat huomioon nämä pienet esitykset, jotka eivät oikeastaan maksa tässä hyvin paljon mitään, kun ne kohdennetaan vaan tuonne Pohjois-Karjalaan.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Ed. Esa Lahtela tuosta lähti, mutta hän kertoi puheessaan, että hän on tehnyt vain pienen osan näistä aloitteista. Laskin tuossa äkkiä, että jos kaikki me tekisimme yhtä paljon aloitteita kuin ed. Esa Lahtela, niin meillä olisi yli 20 000 talousarvioaloitetta tässä salissa ja se saattaisi kyllä olla jo vähän suuruudenhulluutta.

Muutenkin, puhemies, me olemme Pirkanmaalla käyneet näistä talousarvioaloitteista muutama vuosi sitten keskustelua, jossa puhuttiin nimenomaan näistä ed. Esa Lahtelan mainitsemista siltarummuista, joista ihan oikeasti tässä salissa ei päätetä. Ne ovat menneet isompana pottina sinne paikalliseen päättämiseen, ja sovimme, että niitä eivät pirkanmaalaiset tee mutta ilmeisesti vaalivuosi vai mikä lienee tullut, niin nyt niitä taas pirkanmaalaisten edustajienkin osalta kolmelta kohtaa näkyi löytyvän. On ilmeisesti unohtunut taikka sitten on jotain muuta vastaavaa tullut tilanteeseen.

Puhemies! Tässä on omia aloitteitani pari kappaletta, ja talousarvioaloitteen 1175, joka on raskaan liikenteen valvontayksikön perustamiseen liittyvä aloite, olen tehnyt aikaisemminkin. Olen sitä mieltä edelleen, että yksikkö pitää siis kokeiluluontoisena järjestää. Vuoden aikana olen saanut kohtalaisen paljon palautetta siitä, että poliisit eivät ole onnistuneet valvonnassa toteuttamaan juuri mitään. No, varmasti tämä puolivuotinen EU-puheenjohtajuuskausi on kyllä poliisin resursseja syönyt kohtalaisesti, olemme sen saaneet havaita niin Tampereella kuin täällä Helsingissäkin, jossa saattueita viedään valtavia määriä ja poliisiyksiköt ovat siinä kiinni melkoisella määrällä.

Ylikuormista on tullut selvää viestiä, että jopa valtion yrityksistä ajetaan lähes kaksinkertaisilla kuormilla, kun on tehty uusia tarjouksia. Minullekin on tullut kymmenittäin ilmoituksia autoista, joista on ajoneuvoverot maksamatta eikä edes poliisille ilmoittaminen ole auttanut siihen, että niistä olisi saatu kilpiä pois, eli kyllä tässä tarvetta olisi selvästi siihen suuntaan, että tällainen yksikkö perustettaisiin.

Sitten olen tehnyt toisen aloitteen 1176, joka on siirtoviemäri Kihniöstä Parkanoon. Erityisesti täytyy huomioida näissä siirtoviemäreissä, että mielestäni yhtä lailla voisi kannattaa kaikkia näitä ympäristötekoja, mitä näissä aloitteissa on tehty. Muun muassa ed. Ylä-Mononen on tehnyt aloitteen 1574, joka on Killinkoski—Virrat—Ruovesi-välille vesijohdon ja viemärin rakentaminen. Nyt uudet EU-määräykset astuvat muutaman vuoden päästä voimaan, ja vielä meillä on paljon alueita, missä viemäreitä ei kulje eikä saada puhdasta vettä. Kyllä tässä nyt pitää ottaa loppukiri kunnolla, että saadaan nuo haja-asutusalueet kunnolla viemäröinnin ja vesijohdon piiriin. Meidänkin kesämökille ollaan vetämässä joko ensi talven taikka seuraavan aikana viemäriä, ja tiedän, että se vaatii vähän tukirahoja, mutta kyllä siitä sen jälkeen tulee hyvä ja luulen, että se on parasta ympäristötekoa, mitä voimme tästä talosta tehdä, kun tuemme viemäreitten ja vesijohtojen rakentamista.

Lisäksi lupasin, puhemies, ed. Mustajärvelle, että kannatan vilpittömästi hänen aloitteitaan. Hänellä oli kiireempää tekemistä, niin olen vilpittömästi kannattamassa hänen aloitteitaan 790 ja 791, jotka kohdistuvat perusturva- ja työmarkkinatuen päivärahojen korottamiseen ja sitten 788 ja 789, jotka kohdistuvat Kemijärven junaliikenteen sähköistämiseen ja yöjunaliikenteen jatkamiseen.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Keskityn tekemiini talousarvioaloitteisiin alkaen numerosta 913 eteenpäin aina 942:een saakka.

Ensimmäinen näistä aloitteista liittyy määrärahan osoittamiseen kansainvälisen siviilikriisinhallintakeskuksen perustamiseen Keuruulle. Keuruun Kalettomallahan pioneerivarikon esikuntarakennuksessa on runsaasti vapautuvaa tilaa Valtatie 23:n tuntumassa ja Kantatie 58:n äärellä. Kyseinen kiinteistö on 1960-luvulla valmistunut rakennus, jossa on ollut aikanaan vartiokomppanian miehistötilat, pioneerivarikon esikuntatilat. Nythän esikuntaratkaisujen vuoksi vapautuu tiloja. Edelleen on hyvä liikuntahalli, paikoitustilat, ja tämä sijaitsee aivan asfaltoidun tien ääressä kantatien ja valtatien välissä Keuruun kaupungin keskustasta 6 kilometriä Jyväskylän suuntaan. Tämä paikka voisi olla yksi vaihtoehto tuollaiselle siviilikriisinhallintakoulutukselle tukeutuen Keurusselän varuskuntaan, suojelualan ja pioneeritoimialojen varuskuntaan, ja samalla myöskin siihen osaamiseen, jota pioneerivarikolla aivan tuon esikunnan välittömässä yhteydessä tehdään. Jos halutaan, että siviilikriisinhallintakeskus olisi erillään Puolustusvoimien toiminnoista, se on varsin helppo tehdä. Kysymys olisi vain aidan rakentamisesta, ja synergiaedut olisivat olemassa.

Seuraava aloitteeni 916 on määrärahan osoittaminen eläkkeen maksamiseksi budjettiperusteisesti sodan aikana palveluksessa olleille lotille. Tällä erityisesti tarkoitan kotirintamalla palvelleita lottia, toki myös eläkkeen parantamista rintamalotille, mutta juuri kotirintamalla monet lotat, myös oma äitini, tekivät reilusti yli puolenkymmentä vuotta päätoimista työtä, josta ei kenenkään mieleen ole pienimmässäkään ajatuksessa tullut, että siitä minkäänlaista eläketurvaa olisi karttunut. Minusta olisi isänmaallinen kunniateko nyt jo korkeassa iässä oleville ja silloin kerran nuorille naisille tehdystä työstä jonkunlainen huomionosoitus eläkkeenkin muodossa.

Samalla olen talousarvioaloitteessa kiinnittänyt huomiota niihin epäkohtiin, joita vielä saattaa olla muiden sotaveteraanien tunnusten myöntämisen osalta. Jos näitä epäkohtia havaitaan, ne tulisi voida korjata asianmukaiseen kuntoon ja kaikille saattaa se veteraanieläke, mikä heille kuuluu, ja samalla sitä tulisi voida kautta linjan tunnustuksena isänmaan puolesta tehdylle työlle tuntuvastikin korottaa.

Talousarvioaloite 917 liittyy Haapamäen vankilan suunnitteluun ja rakennustöitten aloittamiseen. Tämä hanke tulee ensi vuonna ajatustasolla täyttäneeksi kolme vuosikymmentä. Se syntyi 1977. Silloiset Keski-Suomen kansanedustajat ja silloisen hallituksen edustajat olivat voimakkaasti asialla. Kyse oli eräästä kompensaatiotoimesta niitten menetysten korvaamiseksi, joita Haapamäen yhdyskunta valmistuneitten oikoratojen vuoksi tuli kohtaamaan. Lupaus on toistaiseksi vielä täyttämättä, vaikka valtio on käyttänyt Suomen markoissa sanottuna 4 miljoonaa markkaa kyseisen vankilan tontin ostamiseen aikoinaan ja sitten myöskin vankilan suunnitteluun aivan uuden tyyppiseksi, moderniksi avovankilaksi vankeinhoitotoiminnassa. Erityisesti K. J. Lång virkauransa aikana halusi tästä uuden ja edistyksellisen vankeinhoitolaitoksen. Koska vankeinhoidossa on edelleen runsaasti tarvetta, toivon, että nuo edistykselliset ajatukset vankeinhoidossa toteutettaisiin ja Haapamäen vankila pantaisiin vireille aloitteeni esittämällä tavalla.

Talousarvioaloitteissa 918 ja 920 kiinnitän vakavaa huolta Haapamäen yhteiskoulun lukion asioihin. Nyt on korkein aika saada valtion tukitoimia tuon lukion turvaamiseksi, sillä kaupungin taloustilanteesta johtuen valtuustoseminaari toissa iltana oli esittämässä lukion toiminnan lakkauttamisen aloittamista, mutta jos apua vielä löydettäisiin, ei lakkauttamiseen vaan toimintojen kehittämiseen siten kuin aloitteessa olen esittänyt, mediakasvatuksen, elokuvaopetuksen kuten myös aikuislukiotoiminnan ja edelleen ammatillisen koulutuksen ja ylioppilastutkinnon nitomiseksi kaksoistutkinnon muotoon tuossa oppilaitoksessa, niin silloin olisi tuon lukion jatkuminen ensi vuonna sata vuotta täyttävässä, suomenkielisenä oppikouluna aikoinaan aloittaneessa koulussa turvattu. Toivon todella, että nyt tähän saataisiin apua, sillä Haapamäen yhteiskoulun lukio olisi sellainen imagotekijä paikkakunnalle, joka auttaisi myös niitten elinkeinopoliittisten toimien toteutumista, joihin myös muissa aloitteissani olen viitannut.

Myös aloitteessa 919 toivon, että muutoinkin pienten koulujen, lukioitten, verkko- ja aikuislukiotoimintaan voitaisiin osoittaa lisää määrärahoja.

Aloitteessa 921 palaan tuon Haapamäen lukion epäoikeudenmukaisuuteen sen valtionosuuden tunnusluvun määrittelyssä. Jos Haapamäki yhdyskuntana olisi oma kunta, se saisi tunnusluvun 160 eli kaikkein korkeimman tunnusluvun mukaan lukion valtionosuutta, mutta koska se kuuluu osana Keuruun kaupunkiin, se saa kaikkein pienimmän, tasan 100:n mukaan valtionosuutta. Jyväskylän kaupungissakin valtionosuudet ovat suuremmat. Tämä valtionosuuksien määrittely lukioille on myös kuntaliitoksia hillitsevä tekijä, koska silloin kun kunnat liittyvät yhteen, jos tilanne jatkuu niin kuin nykyisellään on, niin lukioitten valtionosuudet tippuvat, mikä ei kyllä yksityiskohtana ole kannustamassa kuntaliitoksiin.

Aloitteessa 922 toivon lisämäärärahoja lääkärikoulutukseen, erityisesti Kuopioon ja Ouluun, jotta myös valmistuttuaan lääkärit jäisivät palvelemaan Itä- ja Pohjois-Suomeen ja näin ollen voitaisiin helpottaa lääkäripulaa.

Aloitteessani 923 haluan vauhdittaa Haapamäellä jo muutaman vuoden toiminnassa olleita elokuvatapahtumia ja aloitteessa 929 haluan muistuttaa siitä, että Suomen uljaat höyryveturit, oman aikansa konepajateollisuuden huippusaavutukset, ovat sijoitetut Keuruun kaupunkiin Haapamäelle aseman tuntumaan rakennettuun höyryveturipuistoon, joka on aikanaan ollut eräs Suomen suurimpia rautateitten halkotarhoja, polttoaineen huoltopaikkoja. Sinne on rakennettu sijat höyryvetureille, eikä ole suinkaan Keuruun kaupungin tehtävä huolehtia höyryvetureitten kunnostuksesta Suomessa, vaan tämä on valtakunnallinen asia, ja siksi tähän höyryvetureitten pelastamiseen olisi saatava rahaa. On jo tapahtunut sitä virhettä, että Keuruun kaupunki on tuon kokenut liian suurena rasitteena ja liian monta uljasta höyryveturia on päätynyt arvottomaksi rautaromuksi, osalta ongelmajätteeksi.

Aloitteessa 926 esitän rahaa Haapamäen Uusi Nousu -projektille. Tavoitteena tuolla projektilla on se, että vajaan 2 000 hengen yhdyskunta voisi kaksinkertaistaa asukasmääränsä vuoteen 2015 mennessä lähinnä elinkeinopoliittisin toimin mutta myös kaikilla muilla toimilla, joilla paikkakunnalle voidaan saada väkeä. Osaltaan tämä liittyy tuohon yhteiskoulun lukioon, kuten myös edellä mainitsin, ja matkailullisena hankkeena toteutuvaan höyryveturipuistoyritykseen.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan seuraavassa puheenvuorossa muitten aloitteitteni käsittelyä, kun puheenvuoron aika tulee.

Timo Soini /ps:

Arvoisa rouva puhemies! Minullakin on tässä kolmisenkymmentä aloitetta, sekä miinusaloitteita että lisäyksiä. Aloitan siitä, mistä olen aina näissä asioissa aloittanut, puoluetuen vähentämisestä. Nyt puolueet ilakoivat, vanhat puolueet, kuinka paljon rahaa käytämme, enemmän kuin koskaan ennen, veronmaksajien rahaa. Jälleen on esitetty vaalitukea korotettavaksi. Siitä miinustetaan, samoin kehitysavusta, joka on kasvanut aivan tolkuttomasti, 64 miljoonaa euroa. En vastusta hädänalaisten auttamista, mutta minun mielestäni 14 miljoonaa eli noin 90 vanhaa miljoonaa markkaa olisi sopiva tahti. En toistuvista kehotuksistani huolimatta ole saanut selvitystä siitä, mikä on näitten määrärahojen perillemenoaste. Pelkäänpä, että korruptio rehottaa ja vie osansa. Suomikin on kymmeniä vuosia tukenut määrättyjä maita ja mitään kehitystä niissä ei ole tapahtunut, valitettavasti.

Sitten tasaparina minulla on Suomalaisuuden Liiton lippuvalistuksen tukeminen. Sehän on poliittisista syistä, mielipidesyistä, aikanaan poistettu liitolta, koska liitto vastustaa pakkoruotsia Suomen kouluissa. Vakaumuksesta ei saisi rangaista, se on mielestäni siivoton menettely, ja tälle vastinparille olen tämän Suomalaisuuden Liiton lippuvalistukseen esittämässä 20 000 euroa ja vastaava summa miinustettaisiin Svenska Finlands folktingille annetusta valtionavustuksesta, koska he tekevät suurin piirtein vastaavaa työtä ruotsinkielisellä puolella erittäin runsain tukiaisin. Pidän sitä tasa-arvon vastaisena.

Arvoisa rouva puhemies! Sitten nämä minun lempilapseni, oopperat ja muut tuhlailumenot. Niihin myöskin ulotan säästökuuria, mikä tavallista ihmistäkin silloin tällöin kohtaa. Hirvivahinkojen korvaamisessa hallitus meinaa esittää, että se ei olisi enää entiseen tyyliin mahdollista. Mielestäni kun hirvet ovat valtion hirviä, niitten aiheuttamat vahingotkin kuuluvat valtion korvattaviksi. Sitten tietysti sosiaalipuolella, koska hallituksen linja on ollut kylmä vähäosaisia kohtaan, on valtion mielisairaaloihin määrärahan lisäykset, lapsilisien korottaminen ja ehdottomasti määrärahan osoittaminen rintamalisän korottamiseen ja kansaneläkkeen pohjaosan budjettiperusteinen palauttaminen. Siitä ehdottomasti pitää saada ajantasainen eduskunnan pöytäkirja vaalikentille, jotta selviää tämäkin asia äänestyksen puitteissa, kuka näitä eläkeasioita ajaa ja kuka ei ja miten äänestetään. Puheet ovat puheita.

Arvoisa rouva puhemies! Tätä muuttoavustusta en ymmärrä lainkaan. En ymmärrä lainkaan sellaista aluepoliittista viestiä tässä tilanteessa, että ruvetaan maksamaan ihmisille siitä, että he lähtevät työn perään, kun työntö on jo muutenkin suuri. Tämä on sosialistista keskityspolitiikkaa vastenmielisimmillään, ja tulen esittämään tämän määrärahan poistamista budjetista.

Arvoisa rouva puhemies! Myös Pääkaupunkiseudulla on alueita, jotka tarvitsevat tukea, etenkin Itä-Helsingin lähiöissä — Kontula, Jakomäki, Mellunmäki ja sielläpäin. Pidän perusteltuna, että myös näille alueille annetaan lähiöiden peruskorjausrahoja.

Sitten vielä täällä on jonkun verran tiealoitteita eri puolilta maakuntaa tulleista toivomuksista lähtien, jotka eivät sinänsä koske omaa kotivaalipiiriäni, mutta ne toiveet ovat tulleet puolueelle, ja puolueen puheenjohtajana aion ne viedä eteenpäin.

Arvoisa rouva puhemies! Aivan lopuksi haluan korostaa, että nämä aloitteet ovat sellaisia, jotka kohdentuvat sosiaalisesti oikeudenmukaisesti. Esitämme vähennettäväksi rahaa sieltä, missä jo ennestään on rahaa, ja lisättäväksi sinne, missä ihmiset ovat tiukalla ja vähäosaisina, täysin päinvastoin kuin nykyisin vallalla oleva juppihenki edellyttää.

Ja sitten sokerina pohjalla: ei päivääkään ilman EU:ta ja sen ongelmia tietenkään. Nyt Suomi maksaa aivan tolkuttomasti Euroopan unionille paitsi pakkojäsenmaksua, myös näitä kerskakuluja, aivan viime päivinäkin. Jos ministeriltä olisi hattu unohtunut vip-tilaan, niin sillekin olisi ollut oma musta auto viemään sen Lahden kokoukseen. Tämmöisissä ei ole päätä eikä häntää. Konkreettisimpana esimerkkinähän ovat EU:lle suoritettavat maksut, joista Suomi maksaa Yhdistyneelle kuningaskunnalle jäsenmaksuhelpotusta toistasataa miljoonaa euroa. Tällaista en ikinä henkisesti tule hyväksymään, kuten en myöskään Suomen orjuuttavaa EU-jäsenyyttä, ja tulen tekemään näitä esityksiä niin kauan, kunnes itsenäisyys Suomeen palautuu.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Ihan muutama sana tekemistäni aloitteista. Useinhan kuulee väitettävän, etteivät täällä esitetyt aloitteet toteudu. Omat kokemukseni ovat kuitenkin vähän toisenlaiset. Vaikka nämä aloitteet eivät toteudukaan heti täällä talousarviokäsittelyssä, niin varsin usein aloitteet toteutuvat jossain vaiheessa ja jossain muodossa sitten myöhemmin. Eli niillä voidaan minun mielestäni vauhdittaa hyviä hankkeita eteenpäin, ja näin ollen aloitteet eivät ole turhia, aivan niin kuin arvoisa puhemieskin on tiedotusvälineissä todennut.

Olen myös mukana tekemieni aloitteiden lisäksi muissa ryhmäaloitteissa, joissa myöskin valtion menoja pienennetään. Eli meillähän vasemmistoliitolla on myöskin tämmöinen vaihtoehtobudjetti, ja siinä on tasapainotettu myöskin tämä talouspuoli. Mutta ihan, arvoisa puhemies, suoraan näihin aloitteisiin.

Suomessa tienpitoon käytetyt määrärahat ovat viime vuosina olleet täysin riittämättömät tarpeeseen nähden, ja aloitteeni numero 1462 liittyy sitten määrärahan osoittamiseen haja-asutusalueiden tieverkkoon erityisesti. Tiemäärärahojen osoittaminen edellä mainittujen alueiden tieverkkoon on yksi olennainen keino turvata yrittämisen ja asumisen edellytyksiä myös kasvukeskusten ulkopuolella. Minusta nämä haja-asutusalueitten tiet ovat jääneet kyllä viime vuosina täysin jalkoihin. Meillä rakennetaan kyllä moottoriteitä ja väyliä, mutta nämä vähänkin alempiarvoisemmat tiet ovat sitten päässeet rapautumaan, ja sinne kyllä täytyy tätä määrärahaa myös ihan korvamerkitä ja osoittaa, että myöskin nämä tiet voidaan pitää kunnossa. Aloitteisiin liittyy lukuisia tämän tyyppisiä tienparannuskohteita sitten Raahen seudulta ja myöskin omasta vaalipiiristäni.

Sitten, arvoisa puhemies, määrärahan osoittaminen alueelliseen kuljetustukeen on myöskin välttämätöntä. Sillä on merkitystä erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomen kannalta. Esimerkkinä vain: Ruotsissa tämä asia on hoidettu paremmin. Jos meillä päästäisiin samaan, mitä Ruotsissa on tämä kuljetustuki, niin uskoisin, että Pohjois- ja Itä-Suomen kilpailukyvyn kehittymistä ja elinvoimaisuutta voitaisiin parantaa tällä tavoin.

Kestävä puuntuotanto: Metsäkeskukset ovat arvioineet, että tällä hetkellä tarvitaan 6—7 miljoonan lisärahoitus, jotta nämä kaikki rahoituskelpoiset hankkeet voidaan toteuttaa. Nämähän ovat semmoisia hankkeita myöskin, että näillä luodaan myöskin työpaikkoja Suomeen, ja samalla se edistää myös kotimaisen energian käyttöä. Eli kyllä tämä puuntuotanto on semmoinen asia meillä Suomessa, että siinä ei saa mennä tämmöiseen alenevaan suuntaan tässä rahoituksessa, mikä nyt näyttää olevan.

Arvoisa puhemies! Kun kuuntelin vammaispoliittista selontekoa, sen yhteydessä kävi ilmi, että on hyvin erilainen käytäntö kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnoissa eri kunnissa. Sen takia olen tehnyt aloitteen, että osoitettaisiin lisämääräraha kehitysvammaisten päivä- ja työtoiminnan kehittämiseen ja velvoitettaisiin hoitamaan tämä asia paremmin ja sillä tavalla, että se ei olisi eriarvoista eri kunnissa.

Eilen tuli televisiosta ohjelma, jossa kävi selville, että vielä on olemassa ilman rintamatunnusta useita satoja ellei tuhansia veteraaneja. Tätä asiaahan on monta kertaa pyöritelty täällä eduskunnassa, ja tätä asiaa ei vain saada kuntoon. Kysymys ei ole enää rahasta vaan minun mielestäni tahdosta. Tämä asia täytyy korjata, ja kyllä se rintamasotilastunnus täytyy myöntää kaikille niille, joille se kuuluu. Eli tämän asian hoitaminen olisi äärimmäisen ja erityisen tärkeää.

Eläkeläisten taitettu indeksi on asia, josta paljon puhutaan. Sen korjaaminen on perusteltua. Eläkeläisten ostovoima jää muuten muusta tulokehityksestä pahasti jälkeen vuosien saatossa, eli tämä eläke pitää korjata sellaiseksi, mitä se oli aikaisemmin. Sillä tavalla me turvaamme eläkeläisten ostovoiman.

Arvoisa puhemies! Jo viime vuonna minulla oli aloite, jossa esitin opintorahan tasokorotusta 15 prosentilla, se oli ryhmäaloite. Olen uudistanut tämän aloitteen, ja nyt olen ilolla pannut merkille, että myöskin hallituspuolueista on tullut ihan vastaavanlainen aloite. Eli edustaja Antti Kaikkonen on tehnyt myöskin tämän aloitteen, joten nyt varmaankin, kun viime kerrallakin jo varsin tiukasti äänestettiin asiasta ja nyt kun on olemassa myöskin hallituspuolueissa haluja korottaa opintorahaa, uskon, että tämä aloite saadaan sitten läpi ja samalla saadaan opintorahaan se korotus, mitä opiskelijat aivan oikeutetusti vaativat. Heidän opintorahaansahan ei ole korotettu 14 vuoteen. Eli tämä 15 prosenttia ei varmaan vielä korvaa sitä kustannuskehitystä, mitä tänä aikana on tapahtunut.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi: Toisen asteen opiskelijat ovat edelleen eriarvoisessa asemassa korkeakouluopiskelijoihin nähden. Vaikka he olisivat täysi-ikäisiä, asuisivat itsenäisesti, niin silti heidän opintotukensa on sidottu heidän vanhempiensa tuloihin. Tämä on semmoinen tasa-arvokysymys myöskin. Ei ole mitään perusteita pitää toisen asteen opiskelijoita eriarvoisessa asemassa. Kun ajatellaan vielä, että me toivoisimme, että sinne toiselle asteelle olisi entistä enemmän tulossa opiskelijoita, mutta jos me heti näitä opiskelijoita käsittelemme eri tavoin tässä opintotuessa, niin se ei ole oikein. Tähän olen esittänyt myöskin korjausta, tähän toisen asteen opiskelijoiden opintotukeen.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin haluan kiinnittää huomiota siihen, että ehkä tätä aloitteiden tekemisen mekaniikkaa eduskunnassa olisi kehitettävä. Niin tärkeitä kuin aloitteet ovatkin, niin tällaisesta aloitetehtailusta pitäisi kuitenkin kyetä luopumaan tai sitä jossain määrin rajoittamaan nimenomaan siitä näkökulmasta, kuinka moni aloite tosiasiassa toteutuu. Jotkut ovat toteutumassa, niin kuin ed. Valpas oikein äsken totesi. Mutta nämä aloitteet ovat kyllä tehtailutarkoituksessa äärettömän kalliita veronmaksajille, tällä talolle ja sitä kautta yhteiskunnalle, ja tarkoitan kalleudella paitsi euroja myös aikaa, joka kuluu niiden valmisteluun ja käsittelyyn. Jonkinlainen mekanismi tulisi kehittää siihen, kuinka monta aloitetta yleensä on perusteltua edustajan tehdä vuodessa tai vaalikaudessa.

Arvoisa puhemies! Mitä tulee omiin aloitteisiini, olen pyrkinyt hyvin rajatusti näitä tekemään. Ne ovat kohdistuneet aiemmin tieteen edistämiseen ja aluepolitiikan alaan kuuluviin asioihin. Tänään käsitellyssä aloitteiden listassa niitä on osaltani neljä ykkösallekirjoittajana. Muitakin on listan muodossa, ja ehkä kaikkein tärkein on voimavarojen lisääminen seurantalojen, työväentalojen, kunnostukseen, korjaustoimintaan liittyvän selvitys- ja tarkastustyön sekä valistus- ja neuvontatyön edistäminen tässä maassa. Toiset liittyvät energian tuottamiseen.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla ed. Unto Valppaan näkemys aloitteiden tarpeellisuudesta, hyödyllisyydestä ja siitä, kuinka aloitteet hyvin monessa tapauksessa aikanaan toteutuvat. Olen sanonut, että aloite on kuin perunansiemen. Perunansiemeniä emme kuitenkaan siemeninä poimi ylös, kun syksyllä perunat kaivamme, vaan siellä on uusia perunoita. Aloite on jotain saman kaltaista. Aloite voi vaikuttaa siihen, että hallituksen virkamiehet ja muut valmistelevat virkamiehet vievät hyvää asiaa eteenpäin, ja se tulee muussa työskentelyssä esille. Aloitteen ei ole tarvinnut niin sanotusti mennä läpi, mutta asia toteutuu muutoin tai aloitteella voidaan vauhdittaa muutoin vireillä ja esillä olevan asian eteenpäin menoa.

Neljä vuotta sitten syksyllä oli keskisuomalaisilla kansanedustajilla, olin yhtenä mukana, hieno hetki kulkea Koskenpään ja Keuruun välistä tietä Jämsänkosken kunnassa. Ei tarvinnut enää Keski-Suomen kansanedustajien tehdä asiasta aloitetta, vaan saimme kulkea uutta tietä, joka oli avattu muutama tunti aiemmin liikenteelle, ja viettää paikkakunnalla pienimuotoista tiejuhlaa.

Eli kyllä aloitteet hyödyllisiä ovat, ja henkilökohtaisesti kannatan sitä, että edustajat saavat tehdä niitä niin paljon kuin hyväksi näkevät. Ainakaan aloitteen tekijälle näistä ei ole mitään kuluja. Kansanedustaja saa saman edustajapalkkion riippumatta siitä, tekeekö hän aloitteita tai ei. (Ed. Olin: Ei siitä ollutkaan kysymys!) — No, eduskunnan organisaatiossa tietysti on omat virkamiehensä, mutta minä luulen, että virkamiehetkin saavat saman palkan, olipa aloitteita vähemmän tai ei, sillä valitettavasti työmäärän mukaan ansioituneet virkamiehet eivät saa palkkaa, mutta onko tällä sitten virkamiesten määrään vaikutusta, niin tätä problematiikkaa en tunne.

Mutta menen sitten aloitteisiin, joita itse olen tehnyt ja jotka ovat tänä iltana käsittelyssä.

Aloite 915 vie pioneerivarikolle Keuruun Kalettomalle. Tällä varikollahan on osaltaan vastuuta isänmaan turvallisuudesta sikäli kuin on kyse myös jalkaväkimiinoista. Paljolti muut vastaavat ovat kyseisen varikon työtä antavat kohteet, mutta tämä on yksi. Kun parisen vuotta sitten tässä talossa käytiin keskustelua, luopuuko Suomi jalkaväkimiinoista ja lähtee mukaan niin sanottuun Ottawan sopimukseen, (Ed. Seppo Lahtela: Se oli virheratkaisu!) asetin suullisesti ehdoksi ja minulle hyvin arvovaltaiselta taholta luvattiin, (Ed. Seppo Lahtela: Mitenkäs on käynyt?) että sen jälkeen Keuruun pioneerivarikon tehtävänä tulee olemaan jalkaväkimiinoja korvaavien järjestelmien kehittäminen. Tiedän, että korvaavat järjestelmätovat hyvin monimuotoisia ja valitettavasti paljon paljon kalliimpia kuin olisivat jalkaväkimiinat erittäin halpana ja puhtaasti puolustuksellisena keinona.

Mutta haluan tämän aloitteen kautta muistuttaa siitä suullisesti monen todistajan läsnä ollen annetusta lupauksesta, että tuo jalkaväkimiinoja korvaava kehitystyö tehdään juuri Keuruun pioneerivarikolla Kalettomalla. Siksi, jos en tästä asiasta aloitteella muistuttaisi, katsottaisiin, että olen asian unohtanut. Sitä en suinkaan tee, vaan tulen muistuttamaan tästä myös jatkossa.

Arvoisa puhemies! Olen sitten tehnyt Keski-Suomen tieverkkoon liittyviä aloitteita useitakin. Olen halunnut muistuttaa siitä todellisuudesta, jonka parissa monet ihmiset elävät ja asuvat. Haluan, että maan tievaroista voitaisiin osoittaa raskaitten puutavarakuljetusten kulkuyhteyksille Keski-Suomen maakuntaan aloitteissa luetelluille teille kunnossapito- ja parantamisvaroja.

On varmasti realismia, että juuri tällä vaalikaudella tiet eivät tule kuntoon, mutta asioista tulee muistuttaa ja pitää niitä esillä, jotta voisimme tehdä joskus yhdessä matkaa, kuten ed. Juha Karpion kanssa neljä vuotta sitten, juuri valmistuneella ja avatulla tiellä. Näitä tieosuuksia on todella paljon Keski-Suomessa. Eräs on Sahrajärven ja Pajupuron välinen tie Keuruun ja Saarijärven seutukuntien välillä Multian kunnan ja Saarijärven välillä. Toivon, että tuo saataisiin käyttöön. Sieltä olisi edelleen yhteyttä muuallekin, ja samalla tie vapauttaisi muun muassa Nelostiellä olevaa runsasta ja osin vaarallista ja ruuhkautuvaa tieliikennettä.

Aloitteella 930 olen esittänyt Keski-Suomen tiepiirille rahaa teiden perusparantamiseen ja päällystämiseen.

Aloitteella 931 muistutan Kivijärven ja Perhon välisesstä muutaman kilometrin soratieosuudesta, jonka kunnostaminen on odottanut Keski-Suomen maakunnan puolella hyvin pitkään. Nytkin siellä on syyskelirikko menossa. Viime viikonvaihteessa viimeksi kuljin tuota tietä.

Määräraha Petäjäveden Kintauden ja Uuraisten kuntarajan väliselle tielle aloitteessa 932 olisi aiheellinen. Täysi tunnustus on annettava aikoinaan ministerinä toimineelle Uuraisten pojalle ed. Toimi Kankaanniemelle. Hänen aikanaan Uuraisten osuus tästä tieyhteydestä saatiin vielä tänäkin päivänä säilyneeseen erinomaisen hyvään kuntoon. Pieniä routapainaumia on, mutta missäs tiessä ei olisi. Sitä vastoin se tieosuus, joka on Petäjäveden puolella ja jolla on myös raskaita puutavara- ja erityisesti turvekuljetuksia — tien vaikutuspiirissä on merkittävä Vapon turvesuo — tulisi kyllä saattaa kuntoon.

Samoin kahden seudun yhteydestä on kysymys Saarijärven ja Viitasaaren välisessä Riihipelto—Kumpu-osuudessa, vastaava kuin Sahrajärvi—Pajupuro-väli, kahden seutukunnan välinen tieyhteys, siinä tapauksessa myös kahden kaupungin välinen tieyhteys, jossa on aika heikkokuntoinen soratie. No, joku sanoo, että siellä on asutusta vähän. Se tietysti valitettavasti pitää paikkansa, mutta ei ole toiveita, että asutus lisääntyisikään, jos tien kunto on heikko.

Talousarvioaloitteella 934 haluan muistuttaa Suomenselkätiestä, joka tunnetaan myös Kantatienä 58. Viime viikonvaihteessa kuljin sitäkin tietä. Tiehän alkaa Kangasala—Orivesi—Mänttä—Keuruu-tienä. Siltä osin se on aika hyvässäkin kunnossa, mutta sitten se jatkuu Multialle, edelleen Multian Väätäiskylän kautta Karstulaan. Sille on suunniteltu reittiä myös Pylkönmäen kuntakeskuksen kautta. Osuus Väätäisistä Karstulaan on sekä mutkainen, mäkinen että kapea, ja erityisesti talvikunnossapito tuottaa vaikeutta. Samoin tien osuus sitten Karstulan Humpilta Kivijärvelle ja edelleen sitten pohjoisessa osassa tuota tietä Kinnulasta Lestijärvelle ja Haapajärvelle kulkee tieosuuksia, jotka kaipaisivat välittömästikin kunnostuksia.

Tämä Suomenselkätie, jota myöten viime viikonvaihteessa kuljin Kinnulaan Keuruulta, niin tämä tie olisi hyvin hyödyllinen yhteys juuri tuolta Pohjanmaan ja Keski-Suomen laitaseuduilta Keski-Suomen maakunnan puolella kulkien paitsi Pääkaupunkiseudulle, niin erityisesti Tampereen alueelle. Tampereeltahan ovat, niin kuin kaikki tiedämme, hyvät tieyhteydet pääkaupungin ohella myöskin Turkuun Lounais-Suomeen, ja vastaavasti Keuruulta tuolla tiellä olisi selkeät solmukohdan yhteydet myös Valtatie 23:a pitkin muun muassa Länsi-Suomeen, jotenka tämä tie, Suomenselkätie, jos se saatettaisiin näiltä pahimmilta epäkohdiltaan parempaan kuntoon, vapauttaisi myös ruuhkia Valtatiellä 9 ja erityisesti Valtatiellä 4. Se olisi Tampereelta selkeästi lyhin yhteys Ouluun, myös Turusta samalla lyhin yhteys Ouluun ja samalla se palvelisi Keski-Suomen läntistä aluetta koko laajuudeltaan. Tiedän, että tuolla läntisessä Keski-Suomessa Multia—Pylkönmäki—Karstula—Kivijärvi—Kinnula-alueilla koetaan tie tärkeäksi aivan kuten sitten naapurimaakunnan puolella Lestijärvellä, Reisjärvellä ja Haapajärvellä.

Arvoisa rouva puhemies! Jatkan vielä hieman aloitteitten käsittelyä seuraavassa puheenvuorossa.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On oikeastaan aika juhlavaa päästä puhumaan ed. Oinosen jälkeen ja jatkaa siitä, mihin ed. Oinonen lopetti, kun hän sanoi, että jatkaa seuraavassa puheenvuoro-osassaan lisää.

Kun tätä salin ahkeraa väkeä katsoo, ed. Oinosta ja ed. Kankaanniemeä Keski-Suomesta, niin hetken keskustelun jälkeen, mitä talousarvioaloitteista on puhuttu, tulee helposti mieleen se, onkohan näitä asioita vähän väheksytty eikä oikein vakaasti ole tähän maailmaan otettukaan kantaa eikä oltu näitten puolesta puhumassa. Ed. Oinonen antoi ymmärtää, että aloitteet koskevat vaalipiiriä ja niistä pitää pitää huolta. Mielestäni tätä peliä kun katsotaan, kun katsoo näitä aloitteita kaiken kaikkiaan, koko nippua, niin tässä näkyvät ahkerien tunnollisten edustajien aloitteet, ja siltä pohjalta voi ajatella, että eivät nämä kaikki ole vaan vaalipiiriä eivätkä pelkkiä siltarumpuja koskevia, vaan täällä on tosiasioitakin. Kun katson niitä edustajia, kenen nimeä en täällä näe, ja kun he itseänsä vaalikentillä mainostavat tunnollisiksi, uskollisiksi, niin eipä tämä asia oikein kuitenkaan siltä näytä eikä oikealta tunnu. Olen sitä mieltä, että monet heistä ovat hallituksen uskollisia sotureita, ja jos sanoo, että hallitus on aina oikeassa, niin siihenhän se sitten käykin. Mutta miten vastataan, kun hallitus on väärässä?

Näen, että aloitteet on tehty niin, että koko kansaa halutaan lämpimästi tässä kätellä ja käsitellä, ja tuleepa täältä mieleen, kun olen katsonut tätä listaa, oikein terveeltä pohjalta aloite 338/2006 vp, Toimi Kankaanniemen aloite "Määrärahan osoittaminen Pihtiputaan Mummon maaseutu- ja digitoiminnan tukemiseen". Tämän pohjalta katsottuna näen erinomaista vastuullisuutta siinä, että se ylimielisyys, mitä Yleisradio, eduskunnan Yleisradio, tässä asiassa on osoittanut päättäessään lopettaa normaalit, tavanomaiset tv-lähetykset, niin tässä on koko kansaa syleilevä aloite. Toivon, että se saa laajan kannatuksen tulevassa, sanoisinko, valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä ja sitten erityisesti täällä salissa. Tämän osalta sanoma, vaikka puhutaan Pihtiputaan Mummosta, kyllä leviää koko kansalle, ja Pihtiputaan Mummo on olemassa esimerkkinä tässä koko kansan ongelmassa, näkyykö tämä digi-tv siellä pihassa, kodissa. Minäpä epäilen, että tämä Pihtiputaan Mummo saattaa olla ed. Kankaanniemen joitain lähisukulaisia taikka nuoruuden ystäviä, olkoon kumpia tahansa, mutta hyvään tarkoitukseen aloite on tehty.

Kun maailmaa katsotaan, käsittelevätkö nämä vain oman vaalipiirin asioita, niin näen monia sellaisia, mitkä käsittelevät koko valtakuntaa ja valtakunnan ongelmia. Mutta olen aina ollut vähemmistöjen ja pienten sorrettujen ihmisten puolella. Niinpä tämä oma aloitteeni, joka koskettaa saamelaisten asiaa, "Määrärahan osoittaminen saamenkieliseen kielikylpytoimintaan Inarin kunnan alueella", on osoitus siitä, että saamelaisista kannetaan huolta. Täällä eduskunnan yleinen enemmistö kantaa huolta maahanmuuttajista ja heidän oloistaan ja sopeutumisestaan, mutta saamelaisista, jotka ovat alkuperäiskansaa täällä pohjoisen kylmissä oloissa, ei niin kauheasti kanneta huolta. Erityisesti saamen kieli ja saamen kielen ymmärtäminen ja myöskin nuorten, erityisesti nuorten kansalaisten, saaminen mukaan oppimaan alkuperäiskieltä on äärettömän tärkeätä. Olen itse yrittänyt miettiä ja katsoa, kuinka voisi etelän kansalainen oppia saamen kieltä, ja olen tullut siihen käsitykseen, että jos näissä pohjoisen matkailukeskuksissa puhuttaisiin saamen kieltä, kuten Tallinnassa puhutaan viron kieltä, niin suomalaiset, varsinkin tämmöiset kevytmielisesti elävät kansalaiset, kuten itsekin saattaisin olla, osaisivat sitä tavattoman paljon ja opiskelisivat ja oppisivat myöskin siellä käytännön elämässä. Mutta tuntuupa niin olevan, että siellä pohjoisen matkailukeskuksissa tämä etelän stadin slangi taitaa olla tunnetumpi kieli kuin mikään paikallinen ja paikallisen väestön käyttämä kieli.

Rouva puhemies! Sitten näihin tärkeisiin asioihin.

Tässä tarkemmin katsottuna, jos rahat jostakin löytyisivät, niin melkein kaikki, mitä täällä talousarvioaloitteita on, ovat tärkeitä. Joitakin sellaisia on, että niille voisin toivoa mahdollisimman huonoa menestystä, mutta en nyt käy erikseen niitä tässä nimeämään.

Mutta erityisesti nostaisin esille oman tieosuuteni, tien mikä kulkee Haminasta Luumäelle Taavettiin, Valtatie 26. Tien kapea olemus, mutkaisuus, mäkisyys, pimeys ja, sanoisin, ahtaus sille liikenteelle, mikä siellä raskaan liikenteen aiheuttaman liikennepaineen johdosta on syntynyt, on sellainen, että tämän osalta pitäisi jo saada työt alkuun, kerrankin järjestykseen ja hoitoon. Mutta nyt ensimmäisen kerran on nähtävissä, että tielle on osoitettavissa tulevaisuudessa vähän Tielaitoksen papereissakin haaveena suunnittelurahaa ensimmäisen vaiheen ohituskaistojen tekemiseen. Se on liian hidas järjestelmä. Pitää löytää nopeampi tapa panna suunnittelu- ja parannustyöt välittömästi alkuun. Sitä tällä aloitteellani tarkoitan.

Toinen tärkeä tie, mitä en malta olla tässä mainitsematta, on oma tieni, soratie, toisen kautta tullen tänne eduskuntaan lähtien: Kannusjärven paikallistie Kitulan kylän kohdalla. Sen asian järjestäminen, hoitaminen, niin tien muodon kuin kaarresäteitten kuin päällystyksenkin osalta pitäisi saada kuntoon. Kyllähän yleinen taso on olemassa, että jokaisen kansanedustajan pitäisi oma tienpätkänsä saada järjestykseen. Ja tässä tärkeänä asiana vielä voisi todeta, että vuosi sitten, kun tämän asian puitteissa kävimme Tielaitoksen puheilla, Tielaitos lupasi, että tie tulee kuntoon ja järjestykseen, kunhan paikallinen kaupunki, kunta, panee puolet siihen pesämunaksi, niin kuin sopimus on ollut olemassa, mutta eipä ole kuulunut eikä näkynyt, jolloin kyllä se pitäisi täältä parempaan kuntoon hoitaa.

Selvyyden vuoksi mainittakoon, että silloin kun Vehkalahti—Hamina-kuntaliitos toteutui ja tapahtui, niin siinä yhteydessä liitossopimuksessa luki, että muun muassa tämä tie päällystetään, hoidetaan ja oiotaan. Eipä ole tullut asia kuntoon eikä järjestykseen, mutta kun nyt sieltä vaaleihin on asetettu seuraajakseni valtuuston puheenjohtaja, niin jospa ei se tässä talousarviossa tule kuntoon, niin toivon hänelle vaaleissa menestystä ainakin sen verran, että saisi tämän lupaamansa tiepätkän järjestykseen.

Rouva puhemies! Tässä tärkeimmät asiat.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Muutama huomio näistä aloitteista. Ensinnäkin aloitteet yleisesti kertovat edustajien tyytymättömyydestä hallituksen budjettiesitykseen, ja kyllä valitettavasti niin maaseudun, kuntien kuin erilaisten köyhien ihmisten kannalta tähän Vanhasen hallituksen viimeiseen budjettiin joutuu olemaan varsin tyytymätön. Siinä on paljon korjaamisen paikkoja, ja siksi olen tehnyt aloitteita myös nipun. Osa nimissäni olevista aloitteista on kristillisdemokraattisen eduskuntaryhmän yhteisiä ryhmäaloitteita, lähelle kymmenkunta, sitten on kolme tai neljä Keski-Suomen kansanedustajien yhteisiä, maakunnallisia aloitteita ja loput ovat omissa nimissäni tehtyjä talousarvioaloitteita.

Totean, että aloitteet 323 ja 324 ovat sellaisia, jotka ovat olleet näinä päivinä hyvin vahvasti esillä. Tuomioistuinten jutturuuhka on valtava, ja oikeusturva meillä kärsii. Tänään oli tästä asiasta seminaari, jossa tämä tuli erityisen vakavasti esille. Esitän siis aloitteessani määrärahaa tuomioistuinten menoihin, jotta oikeusvaltio voidaan säilyttää.

Seuraavassa aloitteessa todetaan, että kihlakuntapalvelut Keski-Suomessa ovat nyt vakavasti uhattuina. Eilen olivat pienten kaupunkien johtajat täällä lähetystönä vetoamassa siihen, että eduskunnan käsittelyssä olevat kihlakuntien toimintoja koskevat lait hylättäisiin tai siirrettäisiin vuoteen 2008, niin kuin oli tarkoitus. Jos näin ei tapahdu, tämä aloitteeni ainakin johtaisi siihen, että Keski-Suomessa seutukuntien kihlakuntapalveluja ei lakkautettaisi ensi vuoden aikana, niin kuin nyt on tapahtumassa Vanhasen hallituksen toimesta.

Arvoisa puhemies! Aloitteet 323, 331 ja 353 ovat kuntien valtionosuuksien täyttä indeksitarkistusta tarkoittavia, erittäin tärkeitä aloitteita. Hämmästelen syvästi, että nykyinen hallitus, jossa vahvat kuntapuolueet ovat mukana, ajaa edelleen kuntia ahdinkoon. Kunnat velkaantuvat ensi vuonna. Täysi valtionosuuksien indeksitarkistus olisi nyt todella välttämätöntä, ja sitä näissä aloitteissa esitän. Se olisi erityisesti niille kunnille eduksi, joille valtionosuuksien merkitys on suurin. Ne ovat kaikkein köyhimpiä kuntia, ja muun muassa omalla kotiseudullani näin parannettaisiin kuntien taloutta merkittävästi.

Edelleen täällä on yksittäisiä aloitteita maaseudun olojen parantamiseen, maatalouden, maaseudun elinkeinoneuvonnan, Maatilatalouden kehittämisrahaston ja yksityisteiden rahoitukseen. Numeroita nyt en mainitse, vaikka puhemies niin pyysi, mutta näihin on aloitteet, jotka ovat todella tärkeitä. Myös maatalousyrittäjien lomituspalveluihin pitää lisätä määrärahaa niin, että se yksi lomapäivä saadaan lisää, mitä hallitus ei suvainnut vieläkään antaa. On häpeällistä, että raskasta, vaativaa maatalousyrittäjän työtä tänä päivänä tekevät, erityisesti karjatalouden kanssa toimivat, ovat jääneet jälkeen tämän yhteiskunnan kehityksestä myös näitten etuuksien osalta. Siihen on mahdollisuus nyt puuttua, kun näitä aloitteita eteenpäin viedään.

Arvoisa puhemies! Täällä jo edellisessä puheenvuorossa ed. Seppo Lahtela mainitsi tämän pihtiputaan mummon eli aloitteen 338. Yle ja Digita Oy ovat ottaneet Pihtiputaan kunnan erityiseksi digikunnaksi, ja pihtiputaan mummo on tässä digitalisoinnin kehittämisessä yhtenä tekijänä mukana aivan vakavasti. Kysymys on siis hyvin vakava siltä osin, että ensi elokuun lopussa analogiset lähetykset loppuvat ja siirrytään digiaikaan lopullisesti. Erityisesti iäkkäiden ja usein maaseudulla asuvien ihmisten mahdollisuudet siirtyä tähän digiaikaan vaativat tukemista. Tällä aloitteella — vaikka se nyt on sidottu pihtiputaan mummoon, joka on tässä merkittävä osatekijä — on vakava tarkoitus antaa osansa siihen apuun, jota nämä ihmiset tarvitsevat tässä teknologian murroksessa, eli tämä on todella aivan välttämätön ja tarpeellinen asia kaiken kaikkiaan.

Arvoisa puhemies! Aloitteeni 351 sisältää määrärahan osoittamisen kansaneläkkeen tasokorotukseen. Suorastaan hävettää tämän eduskunnan ja hallituksen puolesta se, että kansaneläkeläisiä, kaikkein pienimmän eläkkeen varassa eläviä, on kohdeltu niin kaltoin kuin tällä kaudella on kohdeltu. Indeksi on kaikkein heikoin, ja tasokorotukset ovat olleet sellaisia, että niitä ei voi tasokorotuksiksi sanoa. Siksi esitän, että budjettiperusteisesti eduskunta hyväksyisi kansaneläkkeen tasokorotuksen ensi vuoden alusta ja siihen tarvittavan määrärahan.

Arvoisa puhemies! Olen myös huolestunut tästä väestön kehityksestä Suomessa ja siksi aloitteessa 350 ehdotan määrärahan osoittamista kehtorahan maksamiseen alhaisen syntyvyyden kunnissa. Uskon, että ed. Seppo Lahtelakin tukee tätä kehtoraha-aloitetta 350. Meillä on lukuisia kuntia, joissa kouluja ajetaan nyt, hallituksenkin myötävaikutuksella ikävä kyllä, alas sen tähden, että syntyvyys on kovin alhainen. Yksi tapa, jota kannattaisi miettiä, olisi, että maksettaisiin niissä kunnissa, joissa tämä tilanne on erityisen huono, tällainen kannustinraha eli kehtoraha, siis kun syntyvyys on merkittävästi kuolleisuutta alhaisempi. Maaseudun näkymät tältä osin ovat todella murheelliset. Ja kun totean, että Vanhasen hallitus viimeisessäkin budjettiesityksessään leikkaa käytännössä kaikkia maaseudun kannalta tärkeitä määrärahoja, niin tällaisiin kohteisiin pitäisi nyt lisätä määrärahoja, jotta usko tulevaisuuteen myös maaseudulla ja maaseutukunnissa nousisi. Tämä ankara keskittämispolitiikka, kasvukeskuspolitiikka, mikä meillä nyt on vauhdilla tapahtumassa, on vahingollista.

Arvoisa puhemies! Vielä näitä tiehankkeita minullakin on aloitteissa muutama vastuullisesti tehtyinä, ja totean, että niihin pitää saada lisää määrärahaa. Hallitushan leikkaa 17 miljoonalla eurolla perustienpidon määrärahaa tästä vuodesta ensi vuoteen. Se merkitsee sitä, että kaikki se raha, mikä on perustienpitoon osoitettu, menee hoitoon. Jos on luminen talvi, niin hoitokustannukset ovat niin suuret, että mitään ei jää tämän alempiasteisen tiestön parantamiseen, ja se on todella vahingollista. Siksi pitää vähintään tuo 17 miljoonaa euroa lisätä näihin perustienpidon määrärahoihin, jolloin voidaan myös niitä teitä parantaa ja pitää asianmukaisessa kunnossa. Se on tasa-arvokysymys.

Arvoisa puhemies! En voi olla mainitsematta, että kun todella rikkaan Espoon kaupunginvaltuusto noin kuukausi sitten eräänä yönä teki päätöksen metron rakentamisesta Espooseen, jo samana yönä liikenneministeri ilmoitti, että valtio tukee rikasta Espoota tässä hankkeessa 150 miljoonalla eurolla, ja pääministeri heti perään sanoi, että näin on. Pääministerille se on omaa vaalipiiriä, mutta ministeri Huoviselle ei ole. Näin helposti rikkaalle Espoolle Etelä-Suomeen annettiin 150 miljoonan euron lupaus, ja meillä ajetaan maaseudun tiestöä alas ja annetaan sen rappeutua täyttä vauhtia nyt ja edelleen ensi vuonna ja valitettavasti jatkossakin, jos ei suunta muutu. Eduskunnan on muutettava tätä suuntaa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Koen, että talousarvioaloitteitten lähetekeskustelu on eduskunnan vuosittaisessa työskentelyssä vähintäänkin eräs kaikkein tärkeimpiä työtehtäviä. Koen, että tämä on juuri parlamentarismin mahdollisuuksia aidoimmillaan. Kansanedustajat voivat, sitä varten, mitä varten heidät on tänne valittu, tuoda esille julkisessa keskustelussa niitä asioita, joita he haluavat pitää tärkeinä. Sen takia koen lähetekeskustelun hyvin tärkeäksi kuten myös mahdollisuuden tehdä talousarvioaloitteita. Ellei näitä mahdollisuuksia olisi, ei tässä maassa tarvittaisi kansanedustajiakaan. Hyvin pitkälti tilanne olisi tämän kaltainen. Silloin voitaisiin maata hallita aivan muulla tavalla. On välttämätöntä, että kansanedustajat saavat tehdä aloitteita ja että niistä käydään keskustelua.

On ymmärrettävää, että likikään kaikki aloitteet eivät mene läpi, ei ainakaan heti, mutta kun niitä tuodaan keskusteluun, tuodaan käsittelyyn ja tuodaan asioita esille, silloin niillä on mahdollisuus mennä eteenpäin. Ellei tätä tehdä, silloin jokin asia on vialla. Parhaimmatkaan virkamiehet eivät välttämättä tiedä, mitä ihmiset tahtovat ja kansanedustajan on oltava kansan edustaja, jätän välin tuohon sanojen väliin, niin että käy ilmi sen työn luonne, mitä varten me olemme tänne, toivon mukaan, tehtäväämme tulleet.

Arvoisa puhemies! Jatkan edelleen näistä tieasioista. Ehkä niitä on minulla poikkeuksellisen paljon johtuen siitä, että olen maakunnastani ainut maakuntakeskuksen seutukunnan ulkopuolinen kansanedustaja tällä hetkellä.

Eräs tieasia, jonka nostan esille aloitteessa 935, on Valtatie 18, Jyväskylä—Vaasa-valtatie, joka nyt on merkitty maastoon valtatieksi välillä Jyväskylä—Seinäjoki, koska se jo nykyisellään on lyhin väli tuolla osuudella. Mutta on hieman tienkäyttäjän harhauttamista välillä Multia—Väätäiskylä—Ähtäri ohjata tienkäyttäjää juuri tuolle tielle, koska tien kunto varsinkaan liukkaitten kelien aikana ei ole miltään osin valtatien tasoinen.

Annan täyden tunnustuksen ministereille Pekkarinen ja Kankaanniemi Esko Ahon hallituksessa. Heidän aikanaan saatiin valmiiksi tie Petäjävedeltä Valtatieltä 23 Multian kirkonkylän eteläpuolelle ja sitten näillä te-keskuksen varoilla, joita Multian kunta omalta osaltaan antoi tieinfrastruktuurin käyttöön, saatiin rakennettua 5 kilometrin ohitus Multian kirkonkylän kohdalle siten, että tie ulottuu nyt Vähämultiajärven rannalle pari kilometriä Multian kirkonkylän pohjoispuolelle. Mutta siitä kuljetaankin sitten vanhaa tietä, ja vaikka uudenvuodenaattona klo 12 vuosituhannen vaihtuessa ammuttiin Multian Vaiviovuoressa räjäytyspanos siltä kohdalta, mistä tien pitäisi jatkua eteenpäin kohti Ähtärin Myllymäkeä, ei sen jälkeen ole mitään tiellä tapahtunut. Toivottavaa olisi, että aloitteeni mukaan tuo Keski-Suomen ja Pohjanmaan yhteys, joka nyt pätkii, saataisiin kuntoon.

Tämä on myös osa pohjoismaista Mittnorden-yhteyttä itärajalta poikki keskisen Suomen, yli Merenkurkun, poikki Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan Trondheimin seudulle Atlantille. Nyt tämä yhteys tältä osin maantieyhteytenä ei ole paras mahdollinen, ja sen takia tällaiset poikittaisyhteydet tässä maassa kärsivät. Todella voimakkaasti toivon, että tämä tie tulisi jatkumaan siltä osin, kun suunnitelmat ovat jo olemassa, Multialta Keuruun Liesjärvelle ja edelleen, että tähän tiehen Keuruun kaupungin keskustasta osaksi jo päällystetty Palvalammille asti ulottuva tie jatkettaisiin tuohon valtatiehen liittyväksi Keuruun Liesjärvellä. Näin myös Keuruu—Ähtäri-välin soratie, joka on mutkainen, mäkinen ja kapea ja kelirikkoaltis syksyin keväin ja talvella luminen ja liukas ja jolla varoitetaankin liikennemerkillä raskailla ajoneuvoilla sinne lähtemästä, saataisiin kahden kaupunkikeskuksen välille liikennöitävään kuntoon ja samalla yhteydet Pohjanmaan ja Keski-Suomen välillä myös tuota kautta paranisivat.

Rautateitten osalta talousarvioaloitteessa 936 esitän Suomen pisimmän poikittaisrautatien Vaasa—Seinäjoki—Haapamäki—Jyväskylä sähköistämistä. Jyväskylä—Pieksämäki-välihän on Ten-ratana sähköistetty, mutta edelleen ehdotan sähköistyksen jatkamista Pieksämäeltä itään sekä Joensuuhun että myös Savonlinnan kautta Parikkalaan ja harkittavaksi itärajan ylitystä vanhan Elisenvaaran ratalinjan mukaisesti Venäjän rataverkkoon. Tulen aikanaan tämän syksyn myötä tästä valmistelemaan ja jättämään myös toimenpidealoitteen. Näin vanha poikkirata voisi olla toimiva. Nyt meillä ohjataan henkilöliikennettä vaikkapa välillä Vaasa—Joensuu kulkemaan Tikkurilan kautta.

Ennen vanhaan kun kansakoulussa opetettiin maantietoa, jokainen tiesi, että matka Vaasasta Joensuuhun on Tikkurilan kautta pitempi kuin jos matka tehtäisiin suoraan Haapamäen, Jyväskylän ja Pieksämäen kautta. Elikkä tälle rataosalle tulisi saada radat kuntoon, sähköistys ja myöskin jo nyt, ennen sähköistämistä, asianmukainen nopea pikajunakalusto, jotta poikittaisyhteys toteutuu. Se ei lentoliikenteenä tässä maassa näytä koskaan tulevan toimivaksi, ja etelä—pohjois-suuntaisia lentoreittejäkin, ikävä kyllä, jouduttaneen karsimaa. Poikittaisliikenteessä toimiva vaihtoehto on junaliikenne ja tässä, jos missä, tulisi tuo osoittaa. Samalla poikittaisyhteyspalvelisi myös Jyväskylän ja Oulun välistä liikennettä, jos sinne voitaisiin vuoroja lisätä ja liikennemukavuutta parantaa.

Linja-autoilla ei valitettavasti ole myöskään riittävästi näitä poikittaisliikenteen yhteyksiä. Toivon, että liikenteen varoja voitaisiin ohjata myös linja-autoliikenteen reittien säilyttämiseen ja erityisesti maaseudulla, jossa liian monet ihmisiä palvelevat vuorot on jouduttu lopettamaan ja jäljellä olevatkin ovat uhattuina.

Samalla esitän aloitteessani 936 niin sanotun vanhan Pohjanmaan radan sähköistämistä. Rata kulkee Haapamäen kautta. Väli Haapamäki—Seinäjoki tuli jo sähköistettyä. Jos tuo poikkirata sähköistetään, jäljelle jää vain Haapamäki—Vilppula—Orivesi. Orivesi—Tampere-väli on jo nyt sähköistetty, ja osa on Ten-ratoja. Välillä Tampere—Orivesi—Vilppula on erittäin paljon raskaita tavarakuljetuksia, ja ihan rautateitten tavarakuljetuksista vastaavat toivovat, että tuo Orivesi—Vilppula-osuus saataisiin sähköistettyä.

Näkisin hyödylliseksi, että saman tien sähköistettäisiin koko vanha Pohjanmaan rata. Se on ainoastaan 74 kilometriä pitempi kuin niin sanottu Parkanon oikorata. Tämä voisi olla vaihtoehtoinen kuljetusreitti. Se vapauttaisi ruuhkia oikoradalla eikä sinne heti tarvitsisi suunnitella toisen raideparin rakentamista välille Tampere—Seinäjoki, kun osuudella on jo toinen raidepari, joka kulkee Haapamäen kautta. Tuo rata on nyt peruskunnostettu. Se on sepelöity, laitettu raskaalle kiskolle, edelleen kiskot on liitetty jo kuparijohtimilla toisiinsa. Elikkä monet valmiudet on radan sähköistämiselle aina automaattista liikenneohjausta myöten.

Toivon todella, että tässä maassa haluttaisiin ottaa rataverkkoa laajemmaltikin kuin ruuhkautuvien Ten-ratojen osalta käyttöön. Samalla nämä pääradat voisivat palvella nopeammin liikennettä, kun siellä ei liikenne ruuhkaudu ja samalla myös niitten tonnistorasitus vähenisi. Sen takia toivon, että tulevaisuudessa tämä Haapamäen kautta kulkeva rataverkko, Suomen pisin poikkirata ja vanha Pohjanmaan rata, saataisiin sähkövedon pariin. Tätä osaltaan vauhdittaa myös se, että meidän dieselveturikantamme vanhenee ja joudutaan pohtimaan uuden dieselveturikannan hankkimista. Sähköveto olisi osaltaan harkitsemiskelpoinen vaihtoehto.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa puhemies! Jäi äskeisessä puheenvuorossani mainitsematta yksi tärkeä tiehanke ja asia, Valtatie 7, Eurooppa 18 -tie, sen saattaminen kuntoon, järjestykseen välillä Koskenkylä—Vaalimaa. Tästä tulee mieleen, että liikenneministeri totesi, että ei siellä ole normaalia pahempia ruuhkia, ja kun keskisuomalaisten tiealoitteet ovat täällä monesti esillä ja vahvasti näkyvissä, niin täytyypä muistuttaa siitä, että tuskinpa Keski-Suomessa on sellaisia ruuhkia kuin liikenneministeri antoi ymmärtää, ei ole normaalia kummempia ruuhkia. Ruuhka on Vaalimaalta Haminaan saakka, 35 kilometriä. Toinen kaista on kokonaan kiinni. Ihmiset ajavat, miten sanoisin, arpapelin lailla kuin venäläistä rulettia vain yhtä kaistaa ja kohdaten niin, että arempi väistää. Kyllä se niinkin toimii, mutta ihme on, että toimii.

Puhemies! Sellainen toinen asia jäi tärkeänä asiana mainitsematta, että täällä on ed. Tiusasen aloitteita, aloitteet 1387, 1388, 1389, Puolustusvoimien toimintamenojen, materiaalihankintojen vähentämiseen tähtääviä aloitteita. Näitä ei voi ainakaan missään tapauksessa tukea eikä ymmärtää. En väitä, että nämä ovat edesvastuuttomia, kukin edustaja saa tehdä mitä tahansa, mutta en käsitä näitten perusteita, kun Puolustusvoimien toimintamenot eivät nykyiselläänkään riitä. Ed. Oinonen tietää erinomaisen hyvin tämän varuskuntaverkon uhkan ja lakkautusten uhkan ja kaiken muun, mitä tähän asiaan tulee. Rahaa pitäisi löytää lisää eikä vähentää, silloin tämä maa voisi mennä paremmin eteenpäin.

Tuija Nurmi /kok:

Rouva puhemies! Näissä käsiteltävissä talousarvioaloitteissa on kuultavissa ihmisten asioita, niitä asioita, joita ihmiset haluavat meidän täällä ajavan eteenpäin. Tietenkin sanotaan, että näitä aloitteita ei kukaan lue eikä niillä ole mitään merkitystä, mutta kuitenkin tuntuu siltä, että ensiksi niille nauretaan, sitten niistä vaietaan ja sitten ne toteutetaan.

Kaikki kansanedustajat, jotka ovat aloitteita tehneet, ovat osoittaneet suurta inhimillisyyttä, kun ovat ensinnäkin herkällä korvalla kuunnelleet niitä epäkohtia, mitä budjetissa on, sen jälkeen osoittaneet ahkeruutta ja luovuutta tekemällä aloitteita, enkä usko, että niitä voidaan pistää mitenkään paremmuusjärjestykseen. On tärkeitä tiehankkeita, infrastruktuurihankkeita, myös ihmisten kohtaloa koskevia, eläkkeisiin liittyviä hankkeita jne. Ne kaikki ovat yhtä tärkeitä.

Toivon, että ne käydään kuitenkin asiallisesti läpi, jos ne eivät nyt välttämättä eduskunnan hyväksymiksi tule juuri nyt, mutta että ne käydään puolueissa ja ministeriöissä tai eri tahojen kautta lävitse ja joskus tulevat kuulluiksi, ja näin yhteiskunta jatkuvasti kehittyy ja muuttuu parempaan suuntaan.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Oli ilo kuulla ed. Nurmen erittäin selkeä puheenvuoro koskien aloitteitten hyödyllisyyttä. Minä tiedän, että jotkut saattavat väheksyä aloitteita, mutta samalla minä olen kiitollinen edustajakollegoille Kankaanniemelle ja Kankaalle, että he muun muassa oman maakuntani lehdessä hyvin näyttävästi käsittelivät minun aloitteitani ja erityisesti erästä tiealoitetta. Vaikkakaan en yhdy heidän näkemyksiinsä, mitä he minun aloitteistani totesivat, niin pidän hyvin hyödyllisenä, että he toivat esille asioita ja käyvät keskustelua, sillä keskustelu on elämän merkki. Vaikka minä itse katson, että aloitteeni eivät ole harhauttamista, vaan ne ovat aidosti asian esille tuomista, jollaisista samoista asioista mainitut kollegat ovat myös tehneet aloitteet, niin jos näitä viedään äänestykseen, niin näitä maakunnallisia aloitteita äänestyksen esittäjän puoluekannasta riippumatta olen maakunnan ja paikallisseudun hyvinä aloitteina valmis tukemaan.

Elikkä vielä jatkaisin aloitteista. Olen käsitellyt tie- ja rautatiekysymyksiä. Tärkeä aloite on osaltani aloite 939: "Määrärahan osoittaminen kotimaisen rokotetuotannon järjestämiseen". Meillähän on tällä hetkellä tilanne, että meillä ei kovin paljon ole rokotetuotantoa. On sanottu, että rokotetuotantoa ei ole Suomessa, kunnes löysin Tampereelta yrityksen, FIT Biotech Oyj:n, joka tekee rokotteita, eli Suomessa on. Haluan, että meillä olisi kaikissa suhteissa huoltovarmuuden perusedellytykset. Rokote on yksi tällainen perusasia jo aivan normaaleissa oloissakin. Tiettävästi muun muassa syksyn jokavuotiset influenssarokotukset viipyvät. Korjatkoon, jos jollakin on parempaa tietoa. Toivon mukaan ne eivät viipyisi, mutta minulle on kerrottu, että viipyvät, kun ei ole ulkomailta saatu ostettua rokotteita. Toivon mukaan niitä kumminkin saadaan, ennen kuin influenssa-aalto talvella tulee.

Meillä ei ole kotimaassa rokotetuotantoa, ja syy, minkä vuoksi viime talvella otin asian voimakkaasti esille, liittyy lintuinfluenssapandemian uhkaan. Vaikka media ei tällä hetkellä kerrokaan juuri mitään lintuinfluenssasta, ne toimet, joita Who, EU ja valtiot kansallisesti ovat viime talven ja kevään aikana tehneet, ovat onnistuneet. Lintuinfluenssa ei ole linnuissa levinnyt sillä tavalla kuin oli pelättävissä. On hyvä, että toimet onnistuivat ja torjunta siinä tapahtui.

Mutta se pahin muoto, maailmanlaajuinen uhka ihmisiä tappavasta pandemiasta, ei ole suinkaan väistynyt. Päinvastoin muutama kuukausi sitten uutiset kertoivat Indonesiasta, että siellä lintuinfluenssavirus olisi muuntunut ihmisestä toiseen tarttuvaksi ja olisi tappanut ihmisiä. Ehkä pelastus oli se, että kaikki viruksen saaneet kuolivat, jotta se ei levinnyt. Ilmeisesti saattaa tilanne olla niin, että se ei sillä kertaa levinnyt, mutta yhtä hyvin noissa maissa, joissa lääketieteen olot eivät ole sillä tasolla, kuin niitten tulisi länsimaisittain ajatellen olla, saattaa olla, että tappava pandemia kehittyy ja pääsee leviämään yllättävän laajalle, ennen kuin sitä edes havaitaan. Sen takia olemme saaneet vain tilapäisen lisäajan lintuinfluenssapandemiaan varautumiseen.

Siksi on äärettömän välttämätöntä, että meillä Suomessa tämä tilapäinen laina-aika käytettäisiin tehokkaasti hyväksi varautumiseen ja luotaisiin oma rokotetuotanto tähän maahan, sillä silloin kun maailmassa tulee puutetta kriisialttiista tavarasta ja ihmisiä kuolee, suurella rahallakaan ei rokotetta saa välttämättä, olipa minkälaiset sopimukset tahansa. Siksi pidän välttämättömänä, että nopeasti, vielä kun aikaa saattaa olla, muodostetaan kotimaassa ennalta valmius mahdollisimman runsaaseen rokotetuotantoon. Tiedän hyvin ja varmasti ed. Nurmi ja kollegat tietävät, että rokotetuotanto on ongelmallinen asia, mutta niiden valmiuksien, jotka ennalta voidaan tehdä, fasiliteetit, henkilöstö, tulisi olla valmiit, jotta sitten kun rokotetta voidaan kenties tuottaa, kenties löydetään sopivat rokotteet, toiminta voisi olla nopeaa ja tehokasta. Pidän rokotetuotantoasiaa suorastaan ikään kuin hälytysajoneuvona, vilkkuvaloin ajavana, aloitteitteni joukossa. Samalla tämä mahdollistaisi Suomessa huippuosaamisen ja myös vientimahdollisuuden kansainvälisille markkinoille. Valitettavasti sairaudet eivät maailmasta ole poistuneet, ja samalla rokotteilla voisi olla myös hoitavaa merkitystä ennaltaehkäisyn lisäksi; näin asiantuntijat sanovat.

Äsken kävimme alkoholipoliittista keskustelua talousarvioaloitteestani 940. Haluan, että meillä tuettaisiin myös niitä järjestöjä, jotka tekevät kasvatustyötä raittiin ja päihteettömän elämäntavan edistämiseksi. Järjestöjä on, ja pienilläkin määrärahoilla niitten työtä voitaisiin tukea, kannustaa ja innostaa. Edelleen talousarvioaloite 942 on Keski-Suomen kansanedustajien yhteisaloite maakunnallisen liiton valmistelemana, ja tällä halutaan vahvistaa maakunnan eräitä kärkihankkeita, jotka ovat Vitapolis- ja GeroCenter-nimellä tunnettuja, ja luoda hyvinvointipalveluita ja työpaikkoja näitten palvelujen pariin.

Tuija Nurmi /kok:

Rouva puhemies! Talousarvioaloitteet ovat kuin siemeniä, jotka laitetaan itämään, ja ne sitten itävät, jotkut nopeammin tai sitten hitaammin. Näin on aika monessa aloitteessa käynyt. Nyt kun täällä näistä talousarvioaloitteista voi keskustella, niin voin sanoa, että koska kansanterveyslakia ja erikoissairaanhoitoa yhdistävä työryhmä on aloittanut työnsä ja on tällä hetkellä käsittääkseni ollut työ keskeytyneenä sen takia, että puitelakia on tehty, niin toivoisin, että aloitteistani varsinkin se aloite, joka koskee saattohoitokotia Lahdessa, toteutuisi. Väestö vanhenee, ja monta kertaa on niin, että omaiset eivät asu samalla paikkakunnalla kuin vanhemmat ja työssä käyvien lasten on vaikea hoitaa vaikeasti sairastuneita omaisiaan. Siksi katson, että esimerkiksi Lahden alueella olisi tärkeätä, että siellä olisi tällainen saattokoti. Toivon, että kaikki nämä tehdyt aloitteet herättävät kuitenkin jossakin ajatuksia ja liikehdintää, niin että näitten aloitteiden takana olevat hyvät toiveet toteutuvat ja tässä tapauksessa tämä saattohoitokoti Lahteen saataisiin aikaiseksi.

Keskustelu päättyy.