Täysistunnon pöytäkirja 107/2006 vp

PTK 107/2006 vp

107. KESKIVIIKKONA 25. LOKAKUUTA 2006 kello 15 (15.05)

Tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys laiksi julkisen hallinnon yhteispalvelusta

 

Astrid Thors /r:

Värderade talman! Värderade ministrar och kolleger! I och för sig är den här lagstiftningen en fortsättning på tidigare lagstiftning om sådana här kundservicekontor, front office-system och liknande. På det sättet är den inte särskilt dramatisk. Men ser vi på den möjlighet till samserviceavtal som myndigheterna har kan man ändå konstatera att ministerierna och de ledande enheterna inom vår offentliga förvaltning egentligen avhänder sig rätt mycket makt och myndighet.

Arvoisat kollegat! Tämähän on oikeastaan olemassa olevan toiminnan jatko, joka merkitsee, että on pyritty parantamaan ja ylläpitämään julkista palvelua laajemminkin yhden luukun periaatteella. Mutta sitten, kun me katsomme sitä yhteistoimintasopimusta, 8 §:ää, ja mitä se mahdollistaa, niin oikeastaan keskushallinto, ministeriöt ja muu keskeinen johtoporras antaa aika paljon päätöksentekovaltaa muille yksiköille. Tietysti rajoitteena on tämä, että se on niin sanottua avustavaa asiakaspalvelua, ei varsinaista päätöksentekovaltaa, mutta kuitenkin, esimerkiksi mitä tulee neuvontaan, se on se osuus, joka on kansalaista kaikista lähimpänä.

I samserviceavtalet kan två eller flera myndigheter bestämma till exempel om var samservicekontoret är beläget, vilken personal det skall finnas, personalens utbildning, det kunskapsmässiga och tekniska stöd som uppgifterna kräver.

Tämähän tarkoittaa sitä, että paikallisviranomainen päättää, missä nämä ovat, ja voimme sanoa esimerkiksi eduskunnassa hyvästit sille, että olisi enää mitään kohtaa, missä me tällaisiin vaikutamme.

Jag fortsätter och konstaterar alltså att det är den lokala myndigheten som avgör var dessa servicekontor placeras, vi kan inte längre här i riksdagen påverka dessa beslut.

Det som bland annat ur min synvinkel är bekymmersamt är de uppgifter som framför allt utgörs av information, rådgivning o.s.v., viktigt stöd i kundservicen, det som den finska eller svenska medborgaren praktiskt stöter på och där det faktiskt behöver finnas personal som behärskar de bägge inhemska språken. Det finns det ingen garanti för i lagstiftningen eller i det här samserviceavtalet.

Mitt önskemål är att utskottet skulle titta närmare på den här frågan och att det också skulle ingå ett kriterium i lagstiftningen att myndigheterna som fastställer vad man skall kräva av personalen, att de också skall fundera igenom vilka språkkunskaper behöver personalen ha. Det här tycker jag är mycket förenligt med den strategi som både justitieministeriet och finansministeriet har gått in för, att man har en strategi för att bestämma vad har vi för personal, vilken språkkunskap och annan kunskap krävs av den, så att man nu kan upprätthålla den goda kvaliteten i förvaltningen som språket utgör.

Arvoisa puhemies! Olen pyytänyt ihmisiä selvittämään. Tällä hetkellä kaikki muuttuu hallinnossa, ja kohta emme myöskään tiedä fyysisesti, mikä on se konttori, joka antaa meille tietynlaista palvelua, puhumattakaan siitä, että asioita siirretään nyt myöskin maantieteellisesti yhdestä yksiköstä toiseen. Me olemme monessa mielessä siirtymässä järjestelmään, jossa emme tiedä, onko se nyt Helsingin maistraatti, joka päättää jostain asiasta, onko se Kouvolan hovioikeus vai mahdollisesti Rovaniemen hovioikeus, joka päättää asiasta. Toivon todellakin, että julkinen hallinto, vaikka tämä on vähän toisenlaista asiaa, tarkasti informoi meitä kansalaisia molemmilla kielillä siitä, missä palvelu annetaan ja mikä on toimivaltainen yksikkö, toimivaltainen viranomainen, joka päättää asioista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen pahin innovaatio tällä kaudella lienee julkisen hallinnon yhteispalvelupisteet, jotka romuttavat valtion paikallishallinnon ja joista seuraa valtion paikallishallinnon maakunnallistaminen. Lakivaliokunnan käsittelyssä on tällä hetkellä hallituksen lakiesitykset kihlakunnansyyttäjistä ja ulosottokaaresta. Hallintovaliokunnan käsittelyssä on hallituksen esitys poliisihallintolaiksi. Eduskunta on hyväksynyt jo hallituksen esityksen rekisterihallinnosta.

Kaikki nämä hallituksen lakiesitykset ajavat valtion paikallishallinnon keskittämistä maakunnallisiin keskuksiin. Tästä kaikesta seuraa, että maistraattien määrää vähennetään. Kihlakunnansyyttäjäyksiköt vähenevät nykyisestä 65:stä 30:een tai jopa 18:aan. Ulosottopiirejä vähennetään 51:stä 22:een. Paikallishallintoa keskitetään, ja paikallinen poliisi hajautuu hallituksen lakiesityksen mukaisiin yhteispalvelupisteisiin. Tämän kanssa saman suuntaisesti vähennetään työvoimatoimistoja ja niiden palvelupisteitä. Viime aikoina keskittämiskaavailuihin on tullut mukaan myös Kansaneläkelaitoksen ja verohallinnon paikallistoimistot.

Arvoisa rouva puhemies! Seurauksena on se, että valtion niin sanottu paikallishallinto ei enää tunne eri paikallisoloja, vaan etääntyy kansalaisista, kansalaisjärjestöistä ja yrityksistä. Valtion paikallishallinnosta tulee keskittynyt ja kasvoton organisaatio. Yhteispalvelupisteet ovat viimeinen naula valtion paikallishallinnon keskittämisessä. Työn alla on myös yliopistojen autonomian murtaminen siten, että maamme yli 21 yliopiston ja niiden 30 000 työntekijän talous- ja henkilöstöasiat siirretään palvelukeskuksen hoidettavaksi. Palvelukeskuksen kautta sotketaan yliopiston itsenäinen talous- ja henkilöstöpolitiikka, ja tämä kaikki edellä mainittu tapahtuu tuottavuuden nimissä. Lopputulemana kansalaisten asioita hoidetaan valtion taholta kehnommin. Ennustan, että hallituksen keskittämisseikkailu tulee valtiolle kalliiksi.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Meillähän on jo ollut useita vuosia lainsäädäntö koskien yhteispalvelun järjestämistä. Tällä lakiehdotuksella tätä täsmennetään ja mielestäni parannetaan. Tavoitteena ei ole suinkaan viedä palvelua pois kansalaisten ulottuvilta, vaan ylläpitää se heidän saavutettavissaan juuri yhteispalvelun avulla. Pääsääntöisesti tämä lakiehdotus on kuitenkin nähty myönteisenä niin, että myös fyysinen palvelutarjonta, opastus ja neuvonta ovat mahdollisimman lähellä kansalaisia. On muistettava, että olemme pääsääntöisesti siirtymässä tietoyhteiskunta-aikaan. Valtaosa kansalaisista asioi jo tietojärjestelmien kautta monissa asioissa. Sellainen fyysinen tarve asioida jossakin toimistossa nimenomaisessa viranomaisessa on olennaisesti vähentynyt. Tietysti tähän asiaan pitää valiokunnassa perehtyä, mutta minun käsittääkseni tällä ei ole niitä vaikutuksia, joita muun muassa edellisissä puheenvuoroissa todettiin.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen, että ed. Laxell suhtautui hyvin kielteisesti tähän. Hän totesi, että yhteispalvelupisteet ovat tämän hallituksen tämmöinen innovaatio, joka on niin kuin käytännössä susi hänen käsityksensä mukaan. Näin ymmärsin suoraan, jos tämän pelkistäisi. Kuitenkin tässähän on kyse siitä, jotta niihin yhteispalvelupisteisiin tällä hetkellä jotenkin vaaditaan kuitenkin joitain muutoksia. Luin tätä esitystä vähän tuolla työhuoneessa. Ne eivät täytä näitä perustuslain vaatimuksia, mitkä tällä hetkellä pitäisi olla. Sen takia tämä vaatii jo lainsäädäntöjärjestelyjä, joita tässä nyt on tulossa.

Minusta tämä kuitenkin on, niin kuin täällä on todettu, nykyaikaa, ja meidän pitää uskaltaa katsoa näitä hallintorakenteita uudelleen, miten ne ovat uudelleen järjestettävissä ja sillä tavalla, jotta se ei vie sitä palvelua kauemmaksi. Tässä minusta näyttää siltä, että tässä ei semmoista tapahdu, vaan tässä kootaan tietämystä enemmänkin yhteen ja voidaan tarjota ihmisille tässäkin tilanteessa hyvät palvelut.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ihmettelen minäkin ed. Laxellin äskeistä puheenvuoroa, ja jos se edustaa jotakin linjaa, niin ovatpa linjat ja tuulet muuttaneet suuntaa. Edellisen eduskunnan aikana täällä isossa salissa vaadittiin yhteispalveluyksiköitä ja -pisteitä ja juoksutettiin asianomaista kuntaministeriä tuolla valiokunnissa ja vaadittiin, että niitä täytyy tulla sata kappaletta maahan. Niitä tuli kolme. Elikkä siis toisin sanoen silloin eduskunta in corpore oli sitä mieltä, että tämä olisi myönteistä kehitystä. Nyt siis ed. Laxell edustaa näkemystä, että ilmiselvästi tämä ei olisi sellaista. Minä kuitenkaan en ole vielä aivan vakuuttunut siitä, että ed. Laxell on ihan aivan oikeassa.

Keskustelu päättyy.