Täysistunnon pöytäkirja 107/2006 vp

PTK 107/2006 vp

107. KESKIVIIKKONA 25. LOKAKUUTA 2006 kello 15 (15.05)

Tarkistettu versio 2.0

23) Hallituksen esitys laiksi alkoholilain muuttamisesta

 

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Aloitan puheenvuoroni varsin persoonallisella sukeltautumisella tänne alkoholipolitiikan syövereihin. Nimittäin luen tekstiä sivulta 12, jossa sanotaan näin: "Ehdotettujen muutosten tehokkuus tavoitellussa alkoholihaittojen vähentämisessä perustuu siihen, että niitä käytetään toisiaan tukien ja osana alkoholihaittojen vähentämiseen tähtäävää alkoholipoliittista toimenpidekokonaisuutta." Siis toisin sanoen luodaan nyt tässä sellainen paketti, että hommat niin kuin häipyy.

Arvoisa puhemies! Mitenkä rohkaisevan kuvan saa samalta aukeamalta tätä hengentuotetta? Otsikon Ympäristövaikutukset alla lukee: "Ehdotuksella ei ole merkittäviä ympäristövaikutuksia." Siis toisin sanoen ei yhtään mitään tuloksia, kun tämä koko homma on hoidettu niin kuin sääntöihin on kirjoitettu. Joskus ministeri Hyssälän pitäisi lukea pikkuisen näitä hengentuotteita, joita esittelyyn hiissaa. Elikkä kyllä jos jollakin vaikutuksia on, niin alkoholihaitoilla on yhteiskunnassa kaiken kaikkiaan erittäin merkittävät seurannaiset ympäristövaikutukset, ja jos niitä halutaan nyt poistaa tämmöisellä kokonaispaketilla, niin kuin tässä kuvasin, niin silloin täytyy uskoa asiaansa, että näitä vaikutuksia on, ja tässä tapauksessa positiivisia vaikutuksia odotetaan olevan, koska lähdetään siitä, että nyt jokainen näkee, että näitä vaikutuksia todella on. Otetaan vaan yksi ainut asia alkoholihaitoista, liikenneonnettomuudet, joissa varsin suuressa osassa on mukana alkoholi. Se on tosiasia tällä hetkellä, ja vahingot ovat nyt aika järisyttäviä.

Otetaanpa tämä Heinäveden onnettomuus, oliko se nyt eiliseltä päivämäärältä, kun siellä oli helium-säiliö vaarassa ulostaa sisälmyksensä, ja se pilvi kun lähtee, niin happea ei ole missään, niin että ympäristövaikutuksia sitten siellä mitalin yhdessä päässä on, kun nyt jo lehdistöstä saimme lukea siitä, että alkoholilla oli tässä ratkaiseva osuus, että tämä rekka sinne metsään väistöliikkeen kautta meni. Elikkä siis toisin sanoen nämä kytkennät pitäisi mielestäni nähdä vähän paremmin.

Sitten itse tästä menetelmäpaketista. Tämäkin kannattaa siteerata, koska se on parhaiten ja kiteytetyimmin juuri tässä yhteenvedossa:

"Esityksen mukaan niin sanotut paljousalennukset eli useiden alkoholijuomapakkausten tai -annosten tarjoaminen alennettuun yhteiseen hintaan vähittäismyynnissä tai anniskelussa kiellettäisiin. Samoin kiellettäisiin alkoholijuomien tarjoushintojen ja niin sanottujen happy hour -hintojen ilmoittaminen vähittäismyynti- tai anniskelupaikan ulkopuolella.

Alkoholijuomien pakkauksissa tulisi sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla olla yleinen varoitus tuotteen haitallisuudesta terveydelle ja erityinen varoitus tuotteen aiheuttamasta sikiövauriovaarasta."

Ytimekkäästi sanottu, elikkä toisin sanoen se, mitä olemme tupakkapuolelta kulttuuria olleet omaksumassa ja käytännön jo hyväksyneet, tavallaan soveltaen tulee sitten myöskin tänne alkoholipuolelle.

Arvoisa puhemies! Tämä on monipiippuinen juttu. Tästä on nyt jo tullut informaatiota. On ollut yhdistykset ja kaikki muut liikkeellä, olutliitot, että nyt ollaan ampumassa yli maalin vahvasti. (Ed. Saarikangas: Niin ollaan!) Sitten mitalin toisella puolella ne, jotka kantavat erityistä huolta alkoholihaittojen lisääntymisestä yhteiskunnassa, ovat näkemässä tässä toivon kipinää.

Arvoisa puhemies! Kun näitten kahden ratkaisun, jotka ovat toisensa poissulkevia, välillä yrittää itselleen tehdä jonkinlaisen selventävän kompromissin, niin se minusta voisi olla sellainen, että kun sitten sanotaan, että tämän hallituksen esityksen on tarkoitus tulla voimaan mahdollisimman pian — siis tarkoittaa sitä, että tämä pikaisesti täällä käsiteltäisiin ja heti, kun se saataisiin vahvistettua, niin se tulisi myöskin voimassa olevaksi lainsäädännöksi — niin tästä tehtäisiinkin, kun hallitus nyt on tämänlaatuiseen esitykseen päätynyt, määräaikaislaki ja katsottaisiin, mitkä sen tosiasialliset vaikutukset ovat. Tässähän ei lain suunnittelupuoli ole oikein uskonut omaan asiaansa lainkaan, ja se puoltaisi sitä, että tämä on määräaikainen laki, esimerkiksi kaksi kolme vuotta, ja seuraava eduskunta ratkaisisi sitten, onko tällä haluttuja, toivottuja tuloksia saavutettavissa. Nimittäin minun mielestäni joka tapauksessa alkoholihaittoihin on kiinnitettävä huomiota. Ne ovat äärimmäisen vakava yhteiskunnallinen ongelma, joka lisii koko ajan yhdistettynä työttömyyden korkealla tasolla pysymiseen. Kysymys on myöskin erittäin vakavasta yhteiskunnallisesta ongelmasta, jonka myöskin sitten budjetääriset seuraukset ovat kuntatasolla erittäin rankat sen takia, että lähinnä kuntatasollahan sitten näitä laskuja maksetaan sairaanhoitomenoissa jnp.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Annika  Lapintie  /vas:

Herra puhemies! Tämä lakiesitys on jo toinen tämän hallituksen tekemä, joka kyllä saa miettimään, onko siellä ihan eri valmistelijat ja eri päättäjät vai miten teksti ja lopputulos voivat olla niin täysin ristiriitaisia toistensa kanssa. Tämän lakiesityksen alkuvalmistelu ... Ed. Pulliaisen tavoin minullakin on materiaalina tässä pelkästään hallituksen oma esitys, kun se on niin hyvää luettavaa. Eli tämä teksti alkaa näin:

"Alkoholin matkustajatuonnin vapauttamisen ja veronalennusten seurauksena kokonaiskulutuksen kasvuvauhti kiihtyi - -. Kokonaiskulutus oli vuonna 2005 suurempi kuin koskaan: - - 10,5 litraa asukasta kohti. Samalla ovat kasvaneet myös alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat. Esimerkiksi alkoholin aiheuttama kuolleisuus ja alkoholinkäyttöön liittyvä väkivaltarikollisuus ovat kasvaneet jopa nopeammin kuin alkoholin kulutus. Alkoholisyyt ovat nyt toiseksi yleisin työikäisten miesten ja naisten kuolinsyy. Yli 3/4 poliisin tietoon tulleisiin pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin syyllisiksi epäillyistä on ollut humalassa."

Tämä on sinänsä tuttua tekstiä, koska juuri tällä samalla tavalla hallitus perusteli sitä, miksi alkoholin hintaa pitää alentaa. Eli alkoholiveroa alennetaan, ja sitten seuraukset ovat taas juuri ne, mitä hallitus juuri silloin edellyttikin niiden olevan. (Ed. Pulliainen: Siinä on säästetty tekstiä, kun on käytetty samaa tekstiä!) — Sama teksti. — Eli kaikki nämä tapahtumat olivat hallituksen tiedossa etukäteen, ja siitä huolimatta hallitus antoi tänne ja vielä runnoi läpi esityksen siitä, että alkoholin hintaa on alennettava, jotta sitä voidaan käyttää enemmän. Eli kyllä on suoraan sanottuna täysin tolkutonta käyttäytymistä. Eli tämän hallituksen osalta alkoholipolitiikkaa tuntuu olevan aivan mahdotonta mitenkään pitää loogisessa ja järjellisessä päätöksenteossa mukana. No, ehkä se on sitten syynä siihen, että tässäkään täysistunnossa, jossa tätä lähetekeskustelua käydään, vastuussa oleva ministeri Hyssälä ei ole paikalla. En sitten tiedä, eikö asia kiinnosta vai eikö hän kykene perustelemaan tätä sitten täällä meille.

Sen lisäksi, että hallitus taas kerran tietää, mitä alkoholin hinnanalennus silloin aikoinaan aiheutti, tässä todetaan, että alkoholihaittojen välittömät kustannukset ovat noin yksi miljardi euroa vuodessa ja painottuvat kuntien osalta sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksiin ja valtion osalta taas poliisin, oikeuslaitoksen ja vankeinhuollon kustannuksiin. Lisäksi välillisiä kustannuksia syntyi alkoholisairauksista johtuvan työkyvyttömyyden ja ennenaikaisten kuolemien kautta. No, ymmärrän sen, että kaiken tämän jälkeen varmastikin yleisen mielipiteenkin takia vaalien lähetessä näköjään hallituksen on ollut pakko kuroa kasaan tämä lakipaketti, josta on todettu, että tämä nyt ehkä ei vaikuta, ja sitten joidenkin vuosien kuluttua voidaan ehkä huomata joitakin vaikutuksia, mutta siitäkään ei voi olla ihan varma. Mutta toisaalta, kun ajatellaan näitä suuria haittoja, niin voi olla aihetta käsitellä tätä hallituksen esitystä vakavahenkisemmin täällä eduskunnassa kuin mihin hallitus on kyennyt.

Sen lisäksi, että tässä on käytetty niitä samoja perusteluita kuin aikanaan alkoholiveron alennuksen osalta, niin täältäkin, yllätys yllätys, löytyy kyllä oikea lääke siihen, miten asioihin pitäisi puuttua. Täällä todetaan näin, sivulla 11 hallituksen omassa esityksessä: "- - Maailman terveysjärjestön julkaiseman tutkimuksen mukaan alkoholimainonnan kieltäminen on verotuksen jälkeen tehokkain käytettävissä oleva keino, jolla alkoholihaittoja voidaan vähentää." Eli nyt jos hallituksessa olisi luettu tämä heidän oma tekstinsä ja haluna todellakin on puuttua alkoholihaittojen tuomaan ongelmaan, inhimilliseen ja taloudelliseen ongelmaan, niin silloinhan järkevä hallitus esittäisi alkoholimainonnan kieltämistä ja alkoholiverotuksen nostamista, mutta ei, tämä hallitus ei päädy siihen, vaan se toteaa, että liimataan varoituslappuja alkoholipullojen kylkiin, niin kyllä se siitä sitten pikkuhiljaa. Toisaalta täällä kyllä todetaan, että "alkoholimainontaan ja valistukseen liittyvät toimenpiteet eivät vaikuta välittömästi", kuten esimerkiksi hinta vaikuttaisi, eli hallitus taas aivan tietoisesti myöntää, että tarkoituksena ei olekaan oikeasti puuttua asiaan.

Voin antaa tässä lopuksi vielä hallitukselle vinkin siitä, miten tämä asia parhaiten korjataan, ja se on vasemmistoliiton, vihreiden, kokoomuksen ja kristillisten eduskuntaryhmien tekemät esitykset siitä, että alkoholiveroa on nostettava, eli siitä vain, olkaa hyvä, hyvä hallitus, ja ottakaa käyttöön se keino, josta myös itse täällä olette ilmoittaneet, että se Maailman terveysjärjestön tutkimuksen mukaan on kaikkein tehokkain keino, eli verotuksen käyttäminen. Eli aivan käsittämätön lakiesitys, ja onpa hyvä, että täällä edes lukee, että hallitus kyllä tietää, mikä on tehokkain keino, mutta jostain kumman syystä sitä nyt ei haluta käyttää.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Aina on sanottu, että viina on viisasten juomaa, ja minä luulen, että sekin edelleen pätee ainakin niitten ihmisten kohdalla, jotka eivät ole joutuneet kurimukseen sen kanssa.

Mutta tähän esitykseen sinänsä: Ed. Lapintielle täytyy heti sanoa, että kyllä hintaa voidaan kohottaa, ja annetaan sitten trokareille hommia. Niitä sitten tulee riittämään jälleen. Kyllä kun siinä vaiheessa, kun hintaa alennettiin, ja sen jälkeen on tuossa reissaillut itsekin sen verran erityisesti tuohon eteläpuolelle Suomea ja myöskin kun tietää tuon itäliikenteen kuvion, niin täytyy sanoa, että se nykyään on loppunut. Aikaisemmin 90-luvun alussa meillä oli pontikkaa myynnissä vaikka kuinka paljon. Ympäri maata sitä myytiin. Sitten sen jälkeen tuli pirtu, jota tuotiin. Tuhannen litran sammioissakin sitä tuotiin, ajettiin pitkin Pirkanmaata. Sitä saatiin aika monta tuhattakin litraa yhdelläkin kertaa kiinni, ja sitä oli vähän joka puolella saamaksella kohtuullisen hyvin. Ymmärrän kyllä sen tilanteen silloin, kun hintaa piti laskea, kun EU-kuvio tuli tuohon eteläpuolellekin voimaan. Ei siinä oikein paljon muuta mahdollisuutta ollut, jos meinattiin edes jonkinlaisessa mallissa Suomessa pitää tämä myynti.

Onko sitten taso oikea, siitä voidaan olla montaa mieltä. Eihän koskaan hinta ole ollut samassa tasossa aina vuodesta toiseen, elikkä kyllä sitä veroa minun mielestäni voidaan vähän tarkastaa vuosittain, mutta jos sitä oleellisesti lähdetään nostamaan, niin kyllä veikkaan vaan, että niin käy, että trokarit tässä hymyilee ja alkaa jälleen entistä isompi ralli myöskin tuolta Venäjältä päin. Nyt se käy se ralli vain tuosta Viron suunnasta ja Saksasta, joista täytyy muistaa, että väkevä viina ja viinit ovat edelleen vähintään 50 prosenttia halvempia kuin täällä Suomessa. Sitä aika paljon sopii nykyään tuoda, kun mitään tuontirajoituksia ei ole. Siellä pakettiautoihin lyödään, viime kesänäkin katselin, lastattiin suunnilleen tonnin verran tavaraa, mitä sieltä saa tuoda. Siinä useampi ukko oli paikalla. Elikkä kyllä tässä se on toisena puolena, halutaanko me täällä myydä enää mitään vai annetaanko ihan suosiolla kaikki trokareille. Ne, jotka eivät ole halukkaita lähtemään sitten tuolta pohjoisemmasta Suomesta, ovat huonommassa asemassa ja joutuvat ostamaan sitä kalliimpaa viinaa ja olutta.

Mutta näihin konsteihin, mitä hallitus tässä esittää, muutamia kommentteja:

Tietysti täytyy sanoa, että en tiedä, kuka tuota mainontaa oikein kaipaa. En minä ainakaan usko, että sillä mainonnalla nyt niin kauhea merkitys on edes niille myyjille. Vaikka se mainonta olisi kokonaan pois, niin en minä siinä mitään ongelmaa näe. Joka sitä tarvitsee, ihan varmasti kyllä ilman mainontaakin sen sieltä kaupasta löytää.

Sitten suhtaudun kyllä aika lailla penseästi näihin pullojen kylkiin tuleviin mainoksiin. Jos nyt on näitä ed. Pulliaisen mainitsemia tässä malliksi, että "tupakointi on hengenvaarallista ja tupakointi tukkii verisuonet sekä aiheuttaa sydänkohtauksia ja aivoveritulppia", niin jos näitä nyt samanlaisia sitten laitellaan, että "alkoholi saa aikaan tasapainottomuutta ja hyvän olon tuntua, joka vaihtuu seuraavana aamuna pahoinvointiin", niin kyllähän niitä tietysti voidaan laittaa, mutta kuinka paljon tällä sitten estetään sitä myyntiä ja saadaan ihmiset harkitsemaan. Toivottavasti joku jopa ymmärtää sen lukea siitä, mutta veikkaisin kyllä, että kyllä jotain muita konstejakin pitäisi miettiä. Ehkä pitäisi lähteä alkuunsa jo siitä ihan oikeasti, miksi suomalaiset juovat näin paljon. Siis minkä takia suomalaiset juovat näin paljon ja minkä takia esimerkiksi nuoret menevät sinne, jokuhan siinä on syynä. Pitäisi siihen syyhyn paneutua eikä suinkaan näihin seurauksiin niinkään, koska se olisi kaikkein tehokkainta minun mielestäni. Mietittäisiin, mikä on se perimmäinen syy, minkä takia me alamme ryypätä jo pienestä pitäen.

Ed. Pulliainen mainitsi kyllä ihan oikein, mutta jätti mainitsematta siitä rekkakolarista, että kyseessä oli rattijuoppo nainen, joka henkilöautolla törmäsi tähän rekkaan, että se oli se asian ydin. Uutisointi oli tässä taas raskaan liikenteen kohdalta vääränlainen. Tuli kuva, että rahtimies oli pöhnässä. (Ed. E. Lahtela: 51-vuotias!) — No, joka tapauksessa näin siinä kävi. Se täytyy tunnustaa, että liikenteessä nollalinja pitää ehdottomasti olla ja siihen meidän olla valmiita hyväksymään vaikka 0 prosenttia.

Mutta tähän mainontaan: Jos se nyt elokuvateattereissa kielletään määrättyinä aikoina, niin saman tien vaikka kiellettäisiin kokonaan, ei se minua haittaa yhtään. Minun mielestäni mainonnalla voi olla joku merkitys, mutta onko se kovin iso.

Sitten tämä mäyräkoirakuvio ja happy hour kuvio, niin saas nähdä, mihinkä tullaan, mutta epäilen, että siinä tulee käymään niin, että niitä mäyräkoiria saa ihan yhtä halvalla tulevaisuudessakin, ja kun ne on käteviä kantaa, niin se 12:n paketti otetaan ennemmin kuin otetaan 4—5 pulloa, koska ne on vaikeampi ottaa näin kynsiin. Se on helppo napata se 12-pakkinen tuos- ta kainaloon ja lähteä sen kanssa, niin että en ihan välttämättä usko tähänkään, mutta jos joku uskoo, niin saahan se olla uskonkappaleena.

Puhemies! Nämä ovat sellaisia asioita, että me olemme kaikki näissä asioissa varmaan asiantuntijoita, jopa nekin, jotka eivät edes aukaise pullon korkkia. Hekin ovat asiantuntijoita, koska he ovat nähneet meitä muita sitten kekkuloimassa ja tekemässä pahoinvointia muille.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aivan välttämätöntä nyt tarkentaa sitä, mitä minä yritin sanoa, koska on hyvin tärkeä asia, ettei väärää tahoa syytetä. Nimittäin minä yritin sanoa sen, että tämä rekkakuski väisti alkoholin vaikutuksessa ajaneen ajoneuvoa ja siitä seurasi tämä kolari, mutta ilmeisesti jälleen kerran olin niin huolimaton sanonnassani, että viesti ei mennyt perille oikein.

Riikka Moilanen-Savolainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä kyllä ainakin haluan uskoa siihen, että hallituksella on vilpitön tahto vähentää suomalaisten rajusti lisääntynyttä alkoholinkäyttöä. Yhdyn kyllä näihin lain perusteluihin, joissa todetaan, että tavoitteeseen pääsemiseksi tulee käyttää kaikkia mahdollisia toimenpiteitä. Mutta kuten täällä aiemmatkin puhujat ovat todenneet, suhtaudun omalta osaltanikin hyvin varauksella tähän lain uudistukseen, joka tuo pulloihin varoitusmerkinnät.

On totta, että erityisesti naisten alkoholinkäyttö on lisääntynyt ja sitä kautta myös raskauden ajan alkoholinkäyttö on kasvanut, ja jää nähtäväksi, kuinka tämä laki sitten edesauttaa alkoholinkäytön vähentämisessä. Hieman kyllä uskallan tätä epäillä.

Minä kyllä kuitenkin kannustan hallitusta toimimaan alkoholipoliittisten linjauksien mukaisesti. Mielelläni näkisin toimenpiteitä, joilla satsataan päihdevalistukseen ja neuvolatoimintaan. Muun muassa Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirillä on kuntien neuvolatoiminnan kanssa yhteistyössä toteutettu erityisen onnistunut projekti, jossa hyvin varhaisessa vaiheessa eli neuvolassa puututaan päihdeäitien ja huumeita käyttävien äitien tilanteeseen, ja tästä on saatu loistavia tuloksia. Tämän tyyppisiä suuntauksia ja päätöksiä olisin mielelläni tukemassa, mutta katsotaan. Valiokunnan kuulemisessa varmaan kuullaan asiantuntijoitten näkemyksiä nimenomaan näitten varoitusmerkintöjen vaikuttavuudesta.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholihaittojen välittömät kustannukset ovat, kuten tässä lakiehdotuksessakin sanotaan, jo lähes miljardi euroa. Ja mistähän tämä kustannusten nousu johtuu? Sehän johtuu nimenomaan tästä alkoholin veronalennuksesta, ja siitä nyt ei mitään juuri ole sanottu tässä lakiehdotuksessa, vain yksi lause sen asian tueksi. Alkoholinkäyttöhän riippuu sen saatavuudesta sekä sen hinnasta, ei suinkaan mainonnasta, joka on ehkä siellä kaukana kärkisijoilta. Lakaiseekohan tässä nyt peruspalveluministeri Hyssälä näitä roskia maton alle?

Voin kyllä ymmärtää sen, että nämä paljousalennukset ja mainonnan sääntely voivat vaikuttaa tähän alkoholinkäyttöön nimenomaan, kun kyseessä ovat nuoret henkilöt. Mutta nämä varoitusmerkinnät, kyllä niihin tulee suhtautua aika skeptisesti, sillä ei ole mitään näyttöä, että niistä olisi ollut jotakin hyötyä. Nimenomaan jos niitä liimataan kaikkiin pulloihin, joissa on yli 2,8 prosenttia alkoholia, eli siis keskiolutpulloihinkin, niin tuskinpa niillä on sitä vaikutusta kuin mitä maksaa se koko revohka, kun kaikkiin ulkomailta tuotuihinkin kaljapulloihin tämä merkintä laitetaan. Vielä se, että jos siihen laitetaan, että se on vaarallinen sikiölle, niin sekin taitaa olla vähän liioittelua, sillä meillä Suomessa on alle yksi prosentti ihmisiä raskaana kerrallaan.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on yksi näkökulma jäänyt pois kokonaan tästä keskustelusta. Minusta pitäisi miettiä sitä, mitkä syyt aiheuttavat tämän, ja muutamia syitä tässä voi olla, joiden uskon olevan merkittäviä, miksi alkoholin kulutus on lisääntynyt sen syyn lisäksi, että kun alkoholin hinta on halventunut, niin köyhemmätkin ovat saaneet enemmän sitä.

Kyllä työttömien keskuudessa ennen kaikkea on tämmöistä tarpeettomuuden tunnetta, toivottomuutta siitä, jotta heidän työpanostaan ja heitä ihmisenä ei enää arvosteta. Viimeksi tänään olin Järvenpäässä ihmisoikeuspäivillä, jolloin tämä tuli hyvin esille. Siellä koetaan, että he ovat roskasakkia, jota yhteiskunta ei paljon tarvitse. Niissä tunnelmissa voi miettiä, onko sillä niin väliä sitten, jos vähän ottaa piristystä vaikka pullosta. Siinä on yksi syy.

Toinen sitten koskee tätä nuorta porukkaa. Meillähän kunnissa on kuitenkin tapahtunut sillä tavalla menneiden vuosien varrella, kun lamasta on kuitenkin jo aikaa, että siellä on leikattu lama-aikana ja nyt niitä nuorisotoimen ja liikuntatoimen rahoja ei välttämättä ole lisätty. Sieltä on hävinnyt semmoisia toimintoja pois, mitkä ovat pitäneet nuoret jonkin aktiivitoimen piirissä. Se on urheilua, liikuntaa, jotain muuta harrastetta, ja tänä päivänä se on monessa paikassa, ainakin pienemmissä kunnissa, lähes tyystin hävinnyt.

Sitten tietysti iso kysymys koko yhteiskunnan osalta on se, jotta meillä ei välitetä toisista, ei enää ole semmoista kanssakäymistä olemassakaan. Ihmiset ovat vähän lokeroituneet laatikoihin, ja ollaan siellä ja sitten, kun tullaan pesästä ulos, ei siinä paljon enää tunnetakaan toisia. Se on kaikkein isoin murros, mikä minusta vaikuttaa siihen, jotta ilmeisesti hukutetaan sitten näitä tuntemuksia tähän viinaan, josta on todettu, että se ei välttämättä pitkään ja paljon nautittuna ole hyvin terveellistä, vähän silloin tällöin otettuna sehän on päinvastoin niin kuin lääke. Mutta se rajan vetäminen on sellaista, että jos päivittäin ottaa pullon, niin se kai lienee pikkasen liikaa.

Tässä nyt on tapahtunut toimenpiteitä, silloin alennettiin, ihan ok, näimme tarpeelliseksi sen, jotta silloin alennettiin alkoholiveroa, koska se oli tiedossa, se nähtiin tästä eteläsuunnasta, miten paljon rahdattiin laivoilla alkoholia, ja Itä-Suomessa, tiedän ihan tarkkaan, tälläkin hetkellä tapahtuu sitä aika paljon vielä, mutta se on vähentynyt. Se on ihan ammattimaista. Venäläiset tuovat sitä ja suomalaiset käyvät hakemassa sikäli kuin ennättävät. Nyt siellä suomalaisilla on vaan se, että joutuvat olemaan yhden yön siellä, koska ei saa muuten tuoda, mutta kyllä näköjään venäläiset ovat organisoineet sen homman aika taitavasti, jotta siellä tilausliikenne toimii. He tuovat sen sallitun määrän ja tuodaan ihan osakkeeseen tai mökkiin asti, ei siitä ole epäilystäkään. Kun katsoo sitä liikennettä, niin tietää, minä päivänä on eläkepäivä joillakin ihmisillä. Sen takia se on semmoinen kova juttu. Sille me emme mahda mitään. Me emme niin alas tätä viinan hintaa saa, että se ihan kokonaan loppuisi, koska Venäjällä vodkapullo on sen verran halpa. Siihen me emme pysty.

Mutta kyllä minä näen, että meidän pitäisi tehdä semmoinen juttu, asteittain tätä alkoholiveroa pyrkiä nostamaan, ei rajuja korotuksia tässä voi tehdä. Mutta toinen tie on se, jotta EU-suunnassa pitää kyllä tiukasti yrittää saada tulosta aikaan. Kun monia muita asioita harmonisoidaan ja pyritään saamaan niihin jotain järkeä, jotta ei käytäisi kilpailua eri asioissa, niin kuin aikaisemmin merenkulun osalta, tukipakettien osalta, niin miksei tässä alkoholipuolella nyt? Siinä vain tarvitaan semmoinen yhteinen tahto, koska kyse on kansojen terveydestä ja kyse on siitä, jotta varmaan useammat valtiot tarvitsevat myös verotuloja. Olen ymmärtänyt, että tuossa lahden takana Virossakin terveydenhuolto on aika huonolla tolalla, kuralla suorastaan, siinä olisi yksi pointti kerätä veroja.

Miksi ei sitten tämän tyyppistä tahtoa löydy tässä? Tiedän sen, että jotkut suuret EU-maat jarruttavat, kun ovat perinteisiä viinimaita, ja voi olla, että siellä ei ole tahtoa, mutta mikään meitä pieninä ei estäisi vähän niin kuin liittoutumasta ja yrittämästä viedä tämmöistä hyvää asiaa läpi, koska uskon, että järkevä asia menee EU:ssa läpi, kun tarpeeksi pitkään sitä junnataan ja yritetään perustella, miksi tämä on tehtävissä. Eli tämä antaa rahaa ja antaa terveyttä, vähentää sairauskuluja sieltä.

Mikä tämä itse lain sisältö on tässä, nämä pikkujipot ja temput, niin minun puolestani tämän voisi eduskunta tehdäkin. Lopetetaan tämä alkoholimainonta määräajaksi, katsotaan, vaikuttaako se mihinkään. Minä en kyllä usko, että sillä hirveän iso vaikutus on, mutta jos joku uskoo, että tällä on, niin olkoon. Tällä voi nuoriin henkilöihin olla vaikutusta, koska heille voi syntyä mielikuva. Jos on oikein komeat taustat ja hiekkarannat ja iloista meininkiä ja siellä naukkaillaan viinaa, niin voi olla, että se antaa sen kuvan, jotta muutenhan ei iloa saa kuin niin, että pitää naukkailla vähän väkevämpiä. Lopetetaan koko mainonta. Metrotunnelissa, kun mennään portaita alas, näkyy viinipullon kuvia. Itse minä en ole kokenut sitä sillä tavalla, että se millään tavalla kiihdyttäisi, että pitäisi ottaa niitä viinejä, mutta voi olla, että joku kokee ahaa-elämyksiä ja juoksee viinakauppaan hakemaan, että tuossa on nyt se autuuden lähde.

Sitten toinen asia tässä on tämä, että yksittäisiä pakkauksia ei saa myydä halvemmalla. Markkinatalous on aina viisas. Kyllä minä luulen, että tässä myös kehitetään semmoinen systeemi, jotta ei tässä mitään sen kummempaa tapahdu. Voi olla sillä tavalla, että tällä ihan pieni vaikutus voi olla jollekin nuorelle henkilölle, jolla sattuu olemaan viikkoraha sen kokoinen, että pystyy ostamaan pullon tai kaksi. Siihen se voi vaikuttaa, että koko sikspäkkiä ei pysty ostamaan tai mäyräkoiraa. Mutta siihenkin on konsti. Tämähän opettaa liittoutumaan, eli silloin pitää etsiä kavereita ja hakea koko pakki, joka jaetaan. (Ed. Pulliainen: Verkosta kaveri!) Sinällään se liittoutuma-ajatus on hyvä, nimittäin meitähän opetetaan kunnissa ja kaikessa, että pitää etsiä isompia kokonaisuuksia. Mutta minä uskon, että ihminen on tässäkin viisas ja se kiertää tämänkin jutun.

Sitten se yleinen varoitusjuttu. Minä olen samaa ajatellut kuin monet muut edelliset puhujat, että sillä ei ole kyllä mitään merkitystä. Nimittäin tuolla lukee kaiken näköisiä varoituksia tupakkatopissa, ja tuo ed. Rönni yhä vaan polttaa, vaikka hän on lukenut sitä varoitusta ja näyttänyt jopa eduskunnan pöntöstä monta kertaa tuon tupakkatopan. Se on tosin vaihtunut, joka päivä uusi, siitä huolimatta ei vaan mene perille. Samanlaisia varmasti on paljon muita. Se tulee vasta sitten, kun makaa punkan pohjalla ja toteaa, että keuhkosyöpä on pahana, ja sitten vasta miettii, jotta olisi voinut elää elämänsä toisinkin. Niin minä uskon, että tässä viinankin kanssa läträtessä mahdollisesti näin tapahtuu.

Tämähän on hyväksyttävä, mutta sillä edellytyksellä, jotta tehdään semmoinen muutos, jotta mainonta kokonaan poistetaan määräajaksi.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä EU-verotuksen harmonisointi alkoholissa on aivan turha toivo. Meillä on juuri käsittelyssä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa sekä suuressa valiokunnassa nämä minimiverotusarvot, ja ainoastaan Kypros on sen minimiverotuksen alapuolella väkevissä alkoholijuomissa ja Suomen verotus jo tällä tasolla on kymmenkertainen. On aivan turha toivo, että muut maat tulevat tähän mukaan. Alkoholiverotus on nolla viinimaissa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Asko-Seljavaaralle voisi todeta sen, jotta aina pitää olla toivoa, aina pitää yrittää viedä asioita eteenpäin. Ei pidä lannistua. Nimittäin jos me lannistumme, niin meidäthän joku nokkii tässä hommassa. Kokeillaan ainakin vielä, että se usko pidetään, että yritetään.

Jukka Vihriälä /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Alkoholiasiat ovat aina hyvin herkkiä, ja niihin on jokaisella aina vahva ja toisilla sitten heikompi mielipide, miten pitäisi toimia. Minä ainakin uskon, että kun hallitus on tämän lakiesityksen antanut, niin sen vilpitön tarkoitus on vähentää alkoholin käyttöä ja haittoja. Täällä on edellä jo kyselty monessa puheenvuorossa, että johtavatko nämä määräykset ja uudet säännökset, joita nyt tällä lailla tuodaan, sellaiseen tulokseen, että sillä olisi jotakin merkitystä. Sitä sopii kysyä. Otan kuitenkin esille sivulta 11 sen, mitä täällä todetaan näistä haitoista ja yleensä taloudellisista vaikutuksista, joka lienee totta ja perusteltua: "Alkoholijuomat tuottavat yhteiskunnalle verotuloja, erilaisille yrityksille liiketuloja ja alkoholin valmistukseen, myyntiin ja mainontaan osallistuville ihmisille työtuloja. Toisaalta alkoholinkäyttö aiheuttaa Stakesin arvion mukaan vuosittain yhteiskunnalle ja yksilöille noin miljardin euron välittömät kustannukset. Alkoholin aiheuttamien kustannusten laskennassa voidaan lisäksi arvioida alkoholin aiheuttamia tuotannonmenetyksiä ja ennenaikaisten kuolemien vuoksi menetetyn elämän rahallista arvoa. Nämä välilliset kustannukset ovat Stakesin arvion mukaan yhteensä 2,5—4,7 miljardia euroa vuodessa." (Ed. Pulliainen: Eikä ole ympäristövaikutuksia ollenkaan!) Mielestäni nämä ovat aika merkittäviä rahasummia, mitä tässä nostetaan esille.

Mutta sitten näistä alkoholin haittavaikutuksista. Juuri viime viikon aikana on ollut julkisuudessa tietoja siitä, että meillä syntyy vuosittain noin 600 lasta, jotka äidin alkoholinkäytön takia syntyvät vammautuneina. Se on minusta kyllä hyvin surullista, vaikka määrä on pieni kaikista syntyvistä lapsista. Päihdeäitien ongelma on minusta erittäin vakava kysymys ja kun tästä oli tänäkin aamuna televisiossa asiantuntijoita kertomassa, niin kyllä se pysähdyttää ajattelemaan, että pystymmekö me lainsäädännöllä sitten estämään, että näitä ei synny. Jokainen tietää, että vaikka minkälainen laki säädetään tässä suhteessa, niin jos ei ihminen itse pysty ottamaan itseään niskasta kiinni, niin mitään ei tapahdu. Tämä on niin kun se realiteetti, jossa me elämme. Mutta miten me pystymme lainsäädännöllä sitten vaikuttamaan, että alkoholihaittoja ei olisi ja ennen kaikkea, ettei syntyisi vammautuneita lapsia alkoholin liiallisen käytön vuoksi, niin se onkin toinen kysymys, erittäin vakava asia, johon toivoisi ratkaisun löytyvän. Toivottavasti kun nyt sitten sosiaali- ja terveysvaliokunta tätä lakia valmistelee, niin se kuuntelee myöskin näitä näkemyksiä. Itselläni on myöskin se kuva, että tämä lainsäädäntö, mikä nyt annetaan ja viedään ja on vietävä mahdollisimman nopeasti läpi, ei näitä ongelmia suinkaan poista.

Herra puhemies! Kyllä kuitenkin vero on tärkeä tekijä. Täällä ed. Rönni toi hyvin esille sen, minkä takia alkoholiveroa alennettiin Baltian maiden tullessa Euroopan unionin jäseniksi. Se oli välttämätöntä, ja sen verran olen myöskin liikkunut ja matkustanut, että selvästihän tämä viinankuljetus Suomeen on vähentynyt. Se on aivan tosiasia. Mutta kyllä toisaalta hinta on se seikka, että jos alkoholiveroa korotettaisiin, niin ainakin maltillisella linjalla minusta se on tällä hetkellä liian alhainen. En usko, että se merkittävästi vaikuttaisi, mutta olisin toivonut, että hallitus olisi pystynyt nyt, kun verotuloja tarvitaan moneen seikkaan, myöskin näiden haittojen korjaamiseen niin kuin edellä luettelin, nostamaan alkoholin veroa ainakin varmasti kaikkien alkoholijuomien osalta, mutta ennen kaikkea väkevien alkoholijuomien osalta, niin saataisiin myöskin tuloja. En tiedä sitten, perustelut sille varmasti on löytynyt, että näin ei ole tehty, mutta mielestäni se olisi ollut tässä tilanteessa parempi ratkaisu.

Kyllä näin on, että tarrojen liimaaminen näihin pulloihin ja nämä mainoskiellot, niin minä luulen, että niiden vaikutus aika vähälle jää kuitenkin. Ja kun täällä ed. Pulliainen toi esille, että tämä laki ei voisi olla määräaikainen, voitaisiin nähdä, mitä muutosta tämä tuo, jos se olisi määräaikaiseksi säädetty. Toivonkin, että kun valiokunta tätä miettii, niin voisi myöskin tähän voimassaoloaikaan ottaa kannan ja miettiä, aiheuttaako tämä nyt sitten selvästi tuota alkoholihaittojen vähentymistä vai käykö vaan sitten toisinpäin kuitenkin, kun lopputulos katsotaan muutaman vuoden perästä.

Arvoisa puhemies! On tietenkin suuri asia tässä alkoholikysymyksessä heittää tämä kysymys, että miksi Jeppe juo ja miksi Jeppe juo liikaa. Tämä on se asia, johon ei varmaan tälläkään lainsäädännöllä perusteellista ratkaisua aikaansaada, mutta uskon, että vilpitön tarkoitus hallituksella kuitenkin on, että haittoja voitaisiin tämänkin lainsäädännön kautta osaltaan vähentää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata tämän ed. Vihriälän ajatuksen siitä, että nämä alkoholin aiheuttamat sikiövauriot voitaisiin estää tällä tarralla. En usko siihen. Me terveyspoliitikot, aivan niin kuin ed. Moilanen-Savolainen sanoi, olemme sitä mieltä, että parhaiten ne estää hyvät neuvolapalvelut sekä se, että voisimme saada nyt kerrankin semmoisen lainsäädännön, että tämmöinen juomariäiti saataisiin pakkohoitoon viikoksi tai pariksi. Tätä kaikki synnytyslääkärit meille ovat ehdottaneet, mutta sitä lakia ei ole uskallettu tuoda, vaikka meillä on siitä lakiehdotus.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En suinkaan niin sanonut, että tarralla voitaisiin näitä estää. Tulin varmasti väärinymmärretyksi. Ed. Asko-Seljavaara ymmärsi minut sitten väärin, mutta tarkoitan tätä koko lakipakettia, että se voisi vähentää alkoholihaittoja, mutta en missään tapauksessa tätä yksityiskohtaa. Kyllä luotan tässä täysin asiantuntijoihin ja minä sanon, että meillä on hyvä neuvolajärjestelmä. Siellä tarvitaan lisää resursseja jne., mutta tällä kokonaisuudella kuitenkin pyritään alkoholihaittoja vähentämään.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Minäkin olisin ed. Vihriälän huomiota kiinnittänyt siihen, että vaikka hallituksen tarkoitus näillä ehdotuksilla on varmasti hyvä, niin tämä erityinen kysymys, joka aivan viime päivinä on noussut keskusteluun ilmeisesti sen jälkeen, kun pitkään poliisityötä tehnyt entinen vuoden poliisi Marja Vuento Helsingin Sanomien yleisönosastossa nosti asian esille eli alkoholiongelmista kärsivien odottavien äitien tilanne, ja sen jälkeen keskustelu on jatkunut kuten tänä aamuna radiossa. On järkyttävää lukea, että syntyy jatkuvasti lapsia, jotka jo syntyessään, jo sikiöasteella ovat kärsineet siitä, että heidän äitinsä kärsii pahoista alkoholiongelmista. Kun tämä ongelma on olemassa ja se on todellinen ja meidän neuvolajärjestelmämme, joka on maailman parhaita, ei pysty tähän ongelmaan, niin kyllä sitä itse kukin joutuu kysymään itseltään, olisiko sittenkin tämän ongelman hoitamiseksi otettava käyttöön kovemmat keinot eli näiden äitien hoitaminen jollakin tavoin pakolla niin, että lapset eivät jo elämänsä ensimmäisestä hetkestä alkaen saisi näin huonoja lähtökohtia.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Zyskowiczin vastauspuheenvuoroon, joka ei ollut vastauspuheenvuoro, niin haluaisin itse vain todeta, tuohon tematiikkaan, että todella asiantuntijat ovat vuosia, varmasti vuosikymmeniä, puhuneet tästä asiasta ja sehän ei tietenkään yleisönosastokirjoituksilla ratkea eikä varmasti (Ed. Zyskowiczin välihuuto) paljon muullakaan tällaisella. Mutta se, kun tämä odottava äiti käyttää alkoholia, usein vielä lisäksi niin, että siinä on muuta mukana, sekakäyttöä, ja jopa niin, ettei hän tiedä aluksi olevansa edes raskaana, se on sellainen kombinaatio, joka on todella vaikeasti ratkaistavissa. Miten nämä fas- ja muut aivomuutokset voidaan estää, siinä on todella miettimistä.

Mitä sitten tulee nimenomaan näiden varoitustarrojen liimaamiseen — todella ed. Rönni, niin kuin ed. Esa Lahtela totesi, kävi täällä näyttämässä, miten hänkin tupakoi, vaikka askissa lukee, että tupakka vaarantaa terveyttäsi — niin tämä mallihan on käytössä Yhdysvalloissa ollut aika pitkään, Ranskassa sitä ollaan käyttämässä, ollaan ottamassa se käyttöön ja tässä mielessä sillä on varmaan joihinkin ihmisiin positiivinen vaikutus. Mutta kokonaisnäkökulmasta näiden tarrojen liimaaminen kaikkiin alkoholipulloihin ei varmasti aiheuta mitään muuta kuin liimaajalle ehkä vähän paremman omantunnon, kun kuitenkin myydään sitä alkoholia. Eli se on kuitenkin myyntiartikkeli, jonka kauppaa pyritään edistämään myyjän näkökulmasta mahdollisimman paljon.

Mutta sitten, puhemies, tähän kokonaisuuteen: Tässä on vähän samanlaisesta lainsäädännöstä kysymys kuin oli maankäyttö- ja rakennuslain puolella. Kun maankäyttö- ja rakennuslain kohdalla tuotiin tänne hallituksen esitys 81, niin sen tarkoitushan oli lisätä asuntojen tuotantoa, tämän yhden miehen, selvitysmies Tarastin toimikunnan tulos. Aivan samalla tavalla tämän ongelman ratkaisua ei siinä hallituksen esityksessä juuri ole, vaan jää itse pihvi avaamatta ja käsittelemättä eli se, että esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla on 40 000 asuntoa kaavoitettu, mutta näitä kaavoitettuja tontteja ei ole otettu rakennuskäyttöön. Mutta tähän ei kohdisteta toimenpiteitä, vaan aivan epäoleellisiin kohtiin, jotka eivät lisää asuntotuotantoa.

Aivan samalla tavalla hallituksen esityksessä sen yleisperusteluissa ja nimenomaan erittäin tarkoin myös sen yksityiskohtaisessa osassa käydään läpi alkoholin juomisesta johtuvat todella suuret yhteiskunnalliset ongelmat, mutta lopputulosta ei kuitenkaan löydy. Nämä perustelut eivät johda loogiseen lopputulokseen, vaan siitä jää jäljelle se, että kylttejä ravintolan ulkopuolella ei voi pitää, että on happy hour, taikka ei voi myydä satunnaisesti halvalla alkoholia tai että aletaan sitten esittää näiden tarrojen liimaamista. Mutta itse asia eli nimenomaan alkoholiveron nostaminen, se jää esityksen ulkopuolelle. Siltä suljetaan silmät.

Se, mitä tulee sitten mainontaan, niin sen kohdalla olen sitä mieltä, että arvoisa sosiaali- ja terveysvaliokunta voisi nimenomaan katsoa, olisiko perusteltua esittää alkoholimainonnan selkeää yleiskieltoa. Tämä alkoholimainonta kuitenkin esimerkiksi sähköisten tiedotusvälineiden kautta tunkeutuu tajuntaan. Eivät sitä silmät eivätkä aivot analysoi, onko tämä hyvää vai huonoa mainontaa. Se vain tulee ja se jättää jälkensä alitajuntaan ja nimenomaan nuorten ihmisten alitajuntaan. Kun kaksi asiaa, joku miellyttävä asia ja toisaalta alkoholin juominen, yhdistetään samaan näkymään, niin me emme pysty sitä kontrollia toteuttamaan, että me analysoisimme sen pois. Sillä on oma vaikutuksensa. Ei niitä turhanpäiten näitä euroja makseta mainonnasta.

Tämä alkoholimainontahan on historiallisesti sellainen, että sekä formula ykköset että erilaiset ralliautot ovat kulkeneet alkoholin voimalla. Siis sehän on ollut keskeinen mainosrahan lähde tupakkateollisuuden rahojen lisäksi, nimenomaan nämä kaksi asiaa, alkoholi ja tupakka, kaksi eniten kansanterveyteen vaikuttavaa negatiivista tekijää niin sanottujen kovien rasvojen ohella. Tämä kolminaisuus pitäisi rikkoa. Meidän on hyvin tärkeää tämän paljon puhutun rasvapolitiikan lisäksi käydä voimakkaammin rajoittamaan alkoholia ja tupakkaa. Tupakan käytön vähentämisen kohdalla on päästy eteenpäin paljon nopeammin kuin alkoholin kohdalla, jonka suhteen hallitus tällä vaalikaudella on ottanut taka-askeleita. Silloin kun eduskunnalle tuotiin esitys alkoholiveron alentamisesta, siinä vaiheessa ennakoitiin se, että tästä seuraa noin 600 lisäkuolemantapausta vuositasolla. Nyt tämä perustelu täällä vielä samalla tavalla analysoi tätä ongelmaa vielä yksityiskohtaisemmin.

Humalajuominen on lisääntynyt, ja ympäristöhaittoja, mihinkä ed. Pulliainen aluksi kiinnitti huomiota, niitä toki on. Tuossa vaikkapa päärautatieaseman ympäristössä voimme niitä aivan hyvin nähdä. Meillä on nyt paljon enemmän mbd-lapsia, meillä on fas-lapsia enemmän kuin aikaisemmin ja tämä nuorten juominen on ongelma, nimenomaan vahvan alkoholin, kirkkaan viinan juominen, joka on koettu edullisimmaksi, mistä tosin eduskunta on väitellyt, mikä on edullisempaa, olut vaiko kirkas viina, taloudellisesti humalan saamiseksi, niin joka tapauksessa alkoholin juominen on entistä edullisempaa ja nuoriso on siihen sitten enemmän koukussa. Tämä tilanne ei ole hyvä, ja yhteiskunnan pitäisi tietysti näistä analyyseistä vetää johtopäätöksiä. Yksi johtopäätös ja keskeisin olisi todellakin alkoholiveron selkeä nostaminen. Tässä kyllä sosiaali- ja terveysvaliokunta nyt on jälleen kerran tämän asian kanssa sitten tekemisissä, ja täällä on arvoisan valiokunnan jäseniä ollut kovastikin nyt äänessä. Alkoholi kuitenkin aikaansaa tämän keskustelun, joka on erittäin tarpeellista.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitukselle ja ministeri Hyssälälle on annettava täysi tunnustus, että tämä hallituksen esitys 232 alkoholilain muuttamisesta on saatu ja saatu vielä aikaan näin ripeästi ja nopeasti ja että siinä on tehokkaita toimia suunniteltu alkoholihaittojen eliminoimiseksi. Tässä laissa on kyse terveestä ja tervehdyttävästä signaalista, jolla halutaan osoittaa niitä vaaratekijöitä, mitä liittyy alkoholiin.

Aikoinaan vietettiin näihin aikoihin syksyssä raittiusviikkoa. Itse olen käynyt koulussa semmoisina vuosina, että olipa kansakoulu tai oppikoulu kyseessä, niin raittiusviikko oli eri tavoin esillä tuon viikon aikana ja haluttiin nuorille antaa selkeät tiedot, mutta myöskin ihanteet siitä, mikä olisi terveellistä elämää. Tosin tuolloin jotkut kritisoivatkin tuota viikkoa, mutta kuitenkin se halusi antaa oikeaa tietoa. Samoin oli aikoinaan terveiden elämäntapojen edistämisvuosia. Annettiin ihanteita ja ennakoitiin tuolloin yli 30 vuotta ennen vuotta 2000, että vuonna 2000 vain epäsosiaalinen henkilö tupakoi. Vastustettiin niin alkoholin kuin tupakoinnin esiintymistä. Minä en ota kenenkään sosiaalisiin kykyihin enkä taitoihin suinkaan kantaa. Ei siitä ole kysymys. Mutta luotiin siis tiettyä ihannetta ja arvomaailmaa. Samoin selkeästi opetettiin, että alkoholi ja liikenne eivät kuulu yhteen.

Nyt tilanne on ryöstäytynyt jo pitemmän aikaa pahasti käsistä. Kaikkein pahin asia oli tämä alkoholiveron alentaminen, johon ei olisi pitänyt tällä tapaa mennä kuin ikävä kyllä on menty. Toivon, että tähän asiaan saadaan korjaus Suomen kansallisessa lainsäädännössä ja vaikutetaan myös pohjoismaisesti siten, että tähän asiaan saadaan Euroopan unionissa korjaus. Ja kun Suomi aikoinaan Euroopan unioniin oli liittymässä, niin sanottiin, että meidänhän pitää mennä, jotta me sitten voimme siellä vaikuttaa Euroopan asioihin. Nyt jos koskaan vielä Suomen ollessa puheenjohtajamaa olisi todella aihetta, ja paljon, vaikuttaa Euroopan unionissa nimenomaan alkoholipolitiikkaan ja alkoholiveropolitiikkaan.

Hallituksen esitys antaa aivan oikean signaalin. Voi olla, että kaikki toimet eivät parhaimmalla tavalla tehoa, mutta ne kuitenkin antavat oikean suunnan. Aikoinaan viime vaalikaudella muun muassa — taisi olla eduskunta-aloite — esitin juuri alkoholin varoittamissignaalia, -merkkiä, alkoholijuomien yhteyteen. Se ainakin kertoo, että siinä on vaara. Se antaa toisenlaisen signaalin kuin todella tehokkaasti tehdyt alkoholimainokset, joissa on tuo piilomainonta paljon ovelampaa kuin katsojat tai havaitsijat huomaavatkaan. Pitäisi päästä siihen, että alkoholimainonta kaikissa muodoissaan ja kaikissa medioissa olisi Suomessa kielletty. Tietenkään me emme voisi estää, mitä satelliittikanavilta ja kansainvälisesti tulee, mutta selkeä signaali tässä olisi paikallaan. Alkoholimainonta tulisi saada kokonaan pois.

Samoin liikenteeseen tulisi saada täysraittius. Jos niin on, että voi olla vaikea joittenkin yskänlääkkeitten, vastaavien aineitten vuoksi ihan 0,0 promillea mitata, niin vähintään 0,2:een promilleen tulisi saada sanktioitavassa, vaikka rikesakosta alkaen sanktioitavassa liikennekäyttäytymisessä tuo alkoholiraja. Sitten jos oltaisiin nykyisissä rajoissa, niin sitten sanktiot voisivat olla raskaammat. Mutta jo puuttuminen lievään alkoholiin liikenteessä olisi signaali, joka varmasti parantaisi kaikkein edullisimmin ja tehokkaimmin liikenneturvallisuutta. Jokainen alkoholin aiheuttama liikenneonnettomuus, kuten tietysti muutkin liikenneonnettomuudet, ovat ikäviä asioita, ja alkoholin ollessa kyseessä täysin tarpeettomia. Todella pitäisi ottaa voimakkaat toimet siinä, että alkoholi poistuisi liikenteestä. Osaltaan tällä hallituksen esityksellä myös annetaan tuohon selkeitä signaaleita. Samoin pitäisi olla kampanja "jos ajat, et ota, jos otat, et aja".

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on antanut hyvän esityksen. Toivon, että esitys menee mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön.

Pertti Hemmilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On pakko todeta kunnioitetun ed. Oinosen puheenvuoron päälle, kun hän sanoi, että hallitus on antanut hyvän — hän totesi tässä puheenvuorossaan sekä aluksi että lopuksi, että hallitus on nyt tuonut eduskunnalle hyvän esityksen, jolla näitä alkoholihaittoja voidaan tehokkaasti ehkäistä. Se ei kyllä pidä paikkaansa. Olen täysin eri mieltä. Tämä hallituksen esitys on siihen tavoitteeseen nähden ihan liirumlaarumia. Mitä tulee sitten tähän alkoholinkäyttöön liikenteessä, mihin ed. Oinonen myöskin puuttui, on sinänsä hyvä, että siihen puututaan. Mutta tällä esityksellä ei kyllä liikenteen rattijuopumukseen vaikuteta yhtään millään lailla, ei edes sitä signaalin vertaa.

Lauri Oinonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustajakollega Hemmilälle: haluan kiittää vastauspuheenvuorosta. On tietysti totta, että eivät alkoholiongelmat tällä hallituksen esityksellä poistu, (Ed. Hemmilä: Eikä edes vähene!) mutta minä katson, että se on kuitenkin oikea ja on hyvä, että tämä on tehty. Tässä suhteessa signaali on oikea, mutta tarvitaan, aivan kuten ed. Hemmilä tahtoo, paljon konkreettisempia toimia ja minä toivon, että myös niihin olisi hallituksella valmiutta. Olen tyytyväinen siihen, että tämä valmius on osoitettu tässä muodossa, mutta lisää tarvitaan.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisten alkoholiasenteita on tutkittu tämän vuoden aikana seikkaperäisesti. Selvityksen päätulokset ovat seuraavat: Kaksi kolmesta suomalaisesta elikkä 66 prosenttia pitää alkoholin nykyistä kulutustasoa ongelmana. Vastaajista 68 prosenttia toivoi yleisen asenteen tiukentuvan alkoholin juomista ja humala-käyttäytymistä kohtaan. Alkoholin mielikuvamainonnan haluaa kieltää 62 prosenttia suomalaisista ja 59 prosenttia alkoholiteollisuuden mainonnan ja sponsoroinnin urheilutapahtumissa. Useampi kuin kolme neljästä elikkä 77 prosenttia on sitä mieltä, että alaikäisten alkoholinkäytön ehkäisemiseksi tulisi lisätä alkoholin myynnin valvontaa. Selvä enemmistö, 60 prosenttia, kannattaa rattijuopumuksen rajan laskemista 0,2 promilleen. 54 prosenttia kannatti myös alkolukon säätämistä vähitellen pakolliseksi kaikkiin uusiin autoihin. Lähes puolet suomalaisista elikkä 45 prosenttia haluaisi nostaa alkoholiverotusta kasvaneiden alkoholihaittojen vähentämiseksi. Lähes kaksi kolmesta kansalaisesta ajattelee, että Suomen hallitus ei ole tehnyt riittävästi alkoholihaittojen vähentämiseksi. Lähes kaikki eli 89 prosenttia pitivät sopivana sitä, että terveydenhuoltohenkilöstö kysyy vastaanotolla rutiininomaisesti asiakkaan alkoholinkäytöstä ja antaa tarvittaessa neuvontaa.

Tässä olivat päällimmäiset tulokset tuosta selvityksestä. Tätä taustaa vasten hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta on paikallaan. Se on toimenpide, jolla pyritään tarttumaan yhteen tämän päivän kipeistä ongelmista. Oikeastaan tämä on alku niille toimenpiteille, joilla alkoholihaittoja lähdetään torjumaan. Näin ainakin itse asian näen.

Nämä toimet, joilla tartutaan mainontaan televisiossa ja elokuvateattereissa, näillä pyritään vaikuttamaan erityisesti nuorten käytökseen ja väärien mielikuvien syntymiseen. Menestyminen ja alkoholinkäyttö on tuttu yhdistelmä näissä mainoksissa, ja nuorelle syntyy helposti väärä kuva menestymisen avaimista. Paljousalennukset ja tarjoukset ravintoloissa, niiden poistaminen vaikuttaa toivottavasti suurkuluttajien ja heräteostajien toimintaan ja ostojen määrään. Varoitusmerkintä alkoholin haitallisuudesta juomapullossa toivottavasti vaikuttaa siihen, että esimerkiksi odottavat äidit eivät alkoholia nauttisi. Kyllä on ollut hälyttävää kuulla viime päivinä, että 600 vammaista lasta syntyy juuri alkoholihaittojen vuoksi äidin raskaudenaikaisesta juomisesta johtuen. Jokapäiväisiä ovat uutiset humalassa tehdyistä väkivaltarikoksista ja päihtyneiden aiheuttamista liikenneonnettomuuksista. Terveyskeskusten päivystysten potilaskäynneistä 25 prosenttia liittyy jollakin tavalla alkoholiin.

Arvoisa puhemies! Päihde- ja raittiusasiain neuvottelukunta on huolestuneena seurannut alkoholin haittojen kasvua ja kielteistä kehitystä. Tässä valossa hallituksen esitys on myönteinen mielestäni ja myöskin neuvottelukunnan mielestä. Kaikki voitava on tehtävä, jotta alkoholihaitat eivät paisuisi ja kasva elämää suuremmiksi kysymyksiksi. Hyvinvointivaltiota ja yhteiskuntaamme ei tule riskeerata ainakaan viinalla. Tässä valossa tämä hallituksen esitys on aivan paikallaan.

Martin Saarikangas /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin täällä on kuultu, alkoholi on Suomessa suuri ongelma, siitä on aivan riittävästi esimerkkejä tuotu esille enkä tällä puheenvuorolla aio kyseenalaistaa sitä ongelmaa. Mielestäni suuri syy siihen on parin vuoden takainen päätös, jolla laskettiin nimenomaan väkevien alkoholituotteiden veroa, ja sitä yritetään nyt korjata tässä tällaisella mielestäni itsepetoksella, jossa etikettejä liimaamalla ja tällaista silmänlumetta tuomalla pöytään ja eduskuntaan puhuttavaksi yritetään poistaa se todellinen ongelma.

Tämä lakiehdotus mielestäni tulisi hylätä ja korvata sellaisella, jossa todella nostetaan väkevien alkoholijuomien hintaa ja sillä sitten saadaan kulutus alas. Samalla pitäisi pohtia niitä toimenpiteitä, joita täällä on muun muassa ed. Asko-Seljavaara tuonut esille, odottavien äitien pakkohoitoa jne.

Sitten kun puhutaan näistä alennuksista, mäyräkoirista ynnä muista, minä en usko alkuunkaan, että niitä poistamalla saadaan kulutusta muuttumaan. Palataan siihen, mitä minä aina käytän, minä ostan koko korillisen, se on helpompi kantaa ja pullot palautuvat siinä samassa paljon helpommin. Emme me tällaisilla silmänlume- ja silmänkääntötempuilla saa suomalaisten alkoholikäyttäytymistä muuttumaan.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Alkoholipolitiikasta puhuminen on Suomessa ollut ikuisuusasia ja taitaa sitä olla edelleen. On kauan siitä, kun alkoholiliike perustettiin, ja on kauan siitä, kun meillä oli kieltolaki, ja on erilaisia kausia ollut sodanjälkeisenä aikana.

Siitä johtuen, kun sain käsiini tämmöisen opuksen, jonka on Terveyden edistämisen keskus aivan vähän aikaa sitten julkaissut ja joka on suomalaisten alkoholiasenteista, niin ajattelin, että siteeraan täällä tässä olevia tietoja, koska on hyvä, että ne nyt ainakin sitten pöytäkirjoihin jäävät, ja ehkäpä niitä joku kuunteleekin. Tässä yhteenvedossa suurin osa on siis siteerausta tästä kirjasta, jonka ovat kirjoittaneet Sami Peltovuoma, Ritva Varamäki ja Jaana Komonen.

Ensinnäkin tämän laajan kyselyn perusteella ilmoitetaan, että suurin osa suomalaisista on kyllästynyt alkoholista aiheutuvien haittojen ja ongelmien kasvuun. Ihmiset haluavat sekä yleistä asenteellista muutosta alkoholi- ja humalamyönteiseen kulttuuriimme että käytännön toimenpiteitä todella arveluttavan kehityskulun pysäyttämiseksi ja kääntämiseksi aivan toiseen suuntaan. Kansan mielipide on tässä erittäin vankka. Pelkästään tämä virke on jo niin rajusti ja voimakkaasti sanottu, että kyllä hallituksen tässä nyt puheena olevassa lakiesityksessä pitäisi ottaa aivan toisenlaisia asioita esille, jotta se edes tähän vastaisi.

Taustatiedot nimittäin ovat aika hurjia. Ensinnäkin siis liiallisen alkoholinkäytön haittoja pitäisi jotenkin käsitellä sektoreittain eikä puhua vain yhdenlaisista päihdeongelmaisista ja sillä siisti. Ensinnä ne jaetaan nimittäin kolmeen eri ryhmään: Humalatilan aiheuttamiin kertaluonteisiin haittoihin, silloin tapahtuu tapaturmia, väkivaltaa, rattijuoppoutta, muuta rikollisuutta, sairauskohtauksia, myrkytyksiä, jopa itsemurhia, mutta siis ne ovat humalatilan aiheuttamia. Toinen on pitkäaikaisen käytön aiheuttamat haitat, ne ovat usein sitten lääkäreiden tietämiä elimellisiä sairauksia, mielenterveysongelmia, riippuvuutta, ja kolmas on sosiaaliset haitat. Näitä ehkä pitäisi vähän muistaa erottaa toisistaan, siis ihmissuhdeongelmat, taloudelliset vaikeudet ja syrjäytyminen.

Kokonaiskulutus on noussut hurjasti, 40 vuodessa nelinkertaiseksi. Se tarkoittaa sitä, että vuonna 2005 tämä kokonaiskulutus oli 10,5 litraa, ja jokaiselle suomalaiselle jyvitettynä tämä tarkoittaa yli Koskenkorva-pullollista viikossa. Nousua edellisvuodesta on ollut 2,5 prosenttia.

Palaan jälleen tähän hallituksen esitykseen. muun muassa näihin asioihin nähden hallituksen esitykset etiketeistä ja muista ovat totta kai oikean suuntaisia, mutta ne ovat kyllä ihan miniatyyriehdotuksia verrattuna siihen, mikäli esimerkiksi nämä Terveyden edistämisen keskuksen tiedot pitävät paikkansa. Vuonna 1995 määrä oli vain 8,8 litraa, nyt se on jo yli 10 litraa. Siis nämä ovat tosi voimakkaita nousuja.

Alkoholisyyt ovat työikäisen väestön — mikä? — yleisin kuolinsyy yhdessä sepelvaltimotaudin kanssa eli ne yhdistettynä. Näistä saataisiin mitä oivallisinta terveysvalistusta Suomen kansalle esimerkiksi televisio-ohjelmissa, jotta edes tiedettäisiin näiden asioiden yhdistäminen. Veikkaan, että pelkästään tätä tietoa eivät edes tämän eduskunnan edustajatkaan kaikki tiedä, että on näin voimakas tämä lopputulos tai että ovat näin hurjat nämä nousut olleet. Eurooppalaisessa vertailussa humalajuominen on yleisintä Suomessa, Irlannissa ja Britanniassa, joten kyllä me täysin, arvoisa puhemies, omassa joukossamme tässä olemme olleet.

Entä sitten tämä ajokykyasia ja rattijuoppoudet? Vuonna 2004 poliisin tietoon tuli 27 000 rattijuopumustapausta, siis tietoon tuli, sehän on ihan eri asia, kuinka paljon niitä on, (Ed. Hemmilä: Kymmenkertainen määrä!) mutta tietoon tuli, eli noin 74 rattijuoppoa päivässä. Kun täältä etelästä ajaa tuonne pohjoiseen ylös, niin satakunta rattijuoppoa tulee vastaan. Minä luulen, että se on kymmenen kertaa enemmän, se todellinen riski, krapulaiset ja muut mukaan lukien. Kyllä me jokainen pienen pommin kanssa ajamme tuolla, kun vastaantulijoita katsomme. Erään tutkimuksen mukaan noin joka 140. autoilija on rattijuoppo, joka voi täysin syyttömiä ihmisiä saattaa työkyvyttömään tilaan mitä inhottavimpiin olosuhteisiin. Tähän tämä hallituksen esitys ei myöskään pureudu ollenkaan niin kuin se voisi pureutua. Palaan näihin sanktioihin noin yleisellä tasolla vielä vähän myöhemmin, kun lopetan tämän lainaamisen.

Hallitushan on tähän suhtautunut niin, että lokakuussa 2003 tehtiin periaatepäätös, jonka mukaan kokonaisuus jaettiin kolmeen eri ryhmään, mihin kiinnitetään huomiota, tehtiin alkoholiohjelma, ja nyt maaliskuussa tänä vuonna on tehty toimenpidepaketti ja me näemme ehdotukset tässä. Aika raskaan suunnittelun tulosta, kun vajaassa neljässä vuodessa saadaan tämän verran ehdotuksia aikaan lakitasolla. Ei taatusti näitä asioita tällä lailla ratkaista, ei kansanterveysongelmia eikä muitakaan.

Alkoholiverotuksen vaikutukset tunnetaan. Sehän on todettu, että kun verotus meni 33 prosenttia alaspäin, niin huomattavasti kulutus nousi, se tiedetään, ja esimerkiksi 5 prosenttiyksikön korotus väkevien alkoholijuomien verotukseen vähentäisi väkevien alkoholijuomien kysyntää noin 2,8 prosenttia, näin on laskettu. Jos halutaan, siinä on yksi täsmäohje, jonka hallitus olisi voinut näistä ottaa tähän mukaan, jos olisi halunnut, mutta ei ole halunnut.

Täällä keskusteltiin harmonisoinnista EU-tasolla, ei se mikään mahdoton asia ole. Sitä kannattaa toivoa ihan niin kuin ed. Esa Lahtela sanoi. Olen samaa mieltä, mutta kyllä se on pitkä juoksu, että viinimaat ja olutmaat olisivat keskenänsä yhtä mieltä jostain alkoholiin liittyvästä asiasta. Siis Saksa ja Ranska tulevat aina olemaan eri linjoilla ja sitten valmistajamaat omilla linjoillaan ja suomalaiset siinä välissä täällä kaukana Pohjolassa, mutta siihen pitää tähdätä silti. Sen pitää olla tämmöinen tavoite, johon kurkottaa.

Entä sitten näistä toimenpiteistä? Niistäkin täällä kerrotaan. Siinä yhteydessä sanon omana mielipiteenäni sen, että tämä koko keskustelu, mitä minä olen lääkärinäkin nähnyt näin pitkään ja kuullut vaikka mistä, on sillä lailla merkillistä Suomessa, että me tiedämme kaikki konstit, millä tämä saataisiin kertaheitolla kuriin. Kaikki konstit ovat olemassa, se ei ole mikään ongelma. Ongelma on se, mitä niistä voidaan poliittisesti ottaa käyttöön, ja osa niistä on niin rajuja, ettei niitä voidakaan ehkä ottaa. Mutta siis uudestaan ei pyörää tarvitse keksiä. Vaikkapa tämä raskaana olevien äitien alkoholinkäyttö, se on ihan selvää, että jos heidät otetaan pakkohoitoon koko raskauden ajaksi, valvottuun tilaan, niin ei alkoholia käytetä tipan vertaa. Mutta kun siihen sotketaan kaikenlaiset muut ihmisoikeusasiat ja viisastellaan sinne ja tänne, niin siinä sivussa se lapsi sitten vaurioituu.

Me tässä salissa suomme tämän kaiken. Me emme käytä ollenkaan niitä konsteja, jotka olisivat pakollisia. Mehän hyväksymme rattijuoppojen ajamisen ympäri Suomea, ei siitä semmoisia rangaistuksia ole, mitä oli joskus entisaikaan. Me viisastelemme täällä, onko etiketti hyvä vai huono pullon kyljessä, pitääkö mainonta kieltää vai olla kieltämättä. Paljon raskaampia konsteja voidaan käyttää, mutta asetan nyt kysyttäväksi tälle valiokunnalle, mihin tämä menee, miksi niitä ei esitetä, ja toisaalta hallitukselta, nykyiseltä hallitukselta voisi kysyä, ehkä tuleviltakin, miksi niitä rankempia ohjeita ei oteta käyttöön.

Tämä samainen Terveyden edistämisen keskuksen paperi myöskin kertoo näistä toimenpiteistä, että alkoholin kulutustasoa voidaan laskea monin keinoin, kuten sanottu, siis ne on luetteloitu täällä. Alkoholin myynnin viranomaisvalvonnan tehostaminen ehkäisee alaikäisten alkoholinkäyttöä, otetaan siis käyttöön. Rattijuopumuksen rajan laskeminen 0,2 promilleen, Ruotsissa ja Norjassa käytössä, miksi ei siis meilläkin? Alkolukon säätäminen vähitellen pakolliseksi kaikkiin uusiin autoihin. Niin, minkä takia vähitellen, miksei huomisesta lähtien tai ensi vuoden alusta tai ensi kesästä ennen juhannusta? Siis jos halutaan saada ratkaisua aikaan, niin tässä on jo monta keinoa. (Ed. Pulliainen: Mutta sittenhän loppuu politiikanteko kokonaan!) — No, ehkei kokonaan.

Hallituksella on useita tehokkaita keinoja vähentää alkoholihaittoja: veron laskeminen, alkoholimainontaan puuttuminen, sen lisäksi on mielikuva- ja elämäntapamainonnasta hinta- ja tuotetietojen esittelyyn jne. Terveydenhuoltohenkilöstön lyhytneuvontaa voitaisiin lisätä, aivan toisenlaista koulutusta, keskustelua, television käyttöä ja päihdetyön resurssien ohjaamista ennaltaehkäisyyn jne.

Arvon puhemies! Tähän loppuun: tietyllä lailla olen ihan turhautunut suomalaiseen alkoholipolitiikkaan. Ainakin 50 vuotta on tehty erittäin runsasta tieteellistä tutkimusta, ja edelleen tilanne on se, että me emme tiedä, miksi jeppe juo, niin kuin ed. Vihriäläkin täällä sanoi.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta pitää mielestäni sisällään hyviä toimenpide-esityksiä alkoholinkäytön vähentämiseksi suomalaisessa yhteiskunnassa, vaikka täällä hieman kriittisiäkin puheenvuoroja tästä hallituksen esityksestä on kuultu.

Aikuisten ihmisten, niin kuin me kaikki täällä salissa olemme, siis meidän alkoholinkäyttöämme ja alkoholitottumuksiamme tai kulutustottumuksiamme on valitettavasti aika vaikea muuttaa, vaikka monesti vanhempien alkoholin suurkulutuksesta kärsivätkin eniten juuri perheen lapset, niin kuin olen itse opettajan työssä monesti todennut.

Toimenpiteitä alkoholin suurkulutuksen vähentämiseksi kuitenkin tarvitaan siitäkin huolimatta, että asenteiden muuttaminen on vaikeaa, mutta mielestäni erityinen painopiste tässä keskustelussa tulisi kohdistaa nuoriin, sillä heidän alkoholiasenteidensa muokkaaminen on helpompaa ja yhteiskunnan kannalta myös välttämätöntä.

Vuonna 2004 eli kaksi vuotta sitten oli suomalaisissa kunnissa vain 80 täysipäiväistä ehkäisevän päihdetyön tekijää, eli 80, vaikka laki velvoittaa, että jokaisessa kunnassa pitäisi olla ehkäisevän päihdetyön tekijä. Eli suurimmassa osassa kunnista, niin kuin omassakin kotikaupungissani Kokkolassa, tämä ehkäisevä päihdetyö on yhden nuorisotyöntekijän työtehtävästä 1/3, eli se on hoidettu ikään kuin osa-aikatehtävänä. Ja uskon, että tämä resurssipula, joka tuossa ehkäisevässä päihdetyössä tällä hetkellä kunnissa vallitsee, myös osaltaan näkyy nuorten alkoholinkäytössä, nimittäin tällä hetkellä nuorten alkoholinkäytön aloittamisikä on vähän alle 14 vuotta suomalaisessa yhteiskunnassa, eli alle 14-vuotiaina suomalaiset nuoret aloittavat keskimäärin alkoholinkäytön.

Terveyskasvatus, joka viime hallituskaudella päätettiin ottaa osaksi peruskoulun opetussuunnitelmaa, on tärkeä omalta osaltaan, koska terveyskasvatuksen myötä toivottavasti myös kouluissa puututaan tähän päihdevalistukseen entistä enemmän.

Mutta sitten yksi tärkeä osa-alue, jolla mielestäni vaikutetaan nuorten alkoholinkäyttöön, on elämäntapa ja asenteet, jotka meillä ovat vallitsevia yhteiskunnassa. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan, 2003 Oxfordin yliopistossa julkistetun tutkimuksen mukaan, on selkeästi osoitettavissa, että alkoholimainonnalla lisätään alkoholinkäytön aloittamista nuorten keskuudessa sekä myös runsaan alkoholinkäytön riskiä.

Olisin toivonut muutoksia tähän hallituksen esitykseen siltä osin, että tässä esityksessä olisi ollut tiukempi ote alkoholin mielikuva- ja elämäntapamainontaan. Itse olisin valmis yhtymään monen kollegan näkemykseen siitä, että alkoholimainonta pitäisi kieltää kokonaan. Ja henkilökohtaisesti toivoisin myös, että tupakka- ja alkoholimainonta saataisiin pois urheilusta, koska nimenomaan urheilusta, jossa ovat mukana ne suuret urheilusankarit, tähdet, ajatellaan jääkiekkoa tai formulaa tai montaa muuta urheilulajia, löytyvät ne suuret nuorten esikuvat, ja jos siihen aina kytkeytyy esimerkiksi tupakka- tai alkoholimainonta, niin uskon, että sillä on myös oma merkityksensä nuorten päihteidenkäyttöön.

Sitten haluaisin aivan lopuksi, arvoisa puhemies, sanoa muutaman sanasen tästä alkoholinkäytöstä liikenteessä. Valitettavasti maistissa ajaminen on yleistynyt suomalaisten keskuudessa ja ennen kaikkea, mitä pidän huolestuttavimpana, asenteet maistissa ajamista kohtaan ovat muuttuneet myönteisemmiksi. Eli kun itsekin koulussa muistan oppineeni vanhan perusmoton, että jos otat, et aja, jos ajat, et ota, niin se on aika harvinainen ajattelutapa nuorten aikuisten ja ylipäänsä meidän suomalaisten mielessä. Tästä hyvä esimerkki on se, että kun tehtiin nuorten keskuudessa tutkimusta siitä, kuinka moni nuori ei ole koskaan ajanut päihtyneenä, kun tarkoitetaan päihtyneellä sitä, että olisi jonkin verran nauttinut alkoholia, niin itse asiassa määrät ovat pudonneet aika huomattavasti. Vuonna 1977 eli vajaat 30 vuotta sitten 85 prosenttia nuorista vastasi, että he eivät ole koskaan ajaneet päihtyneinä. Kun viisi vuotta sitten eli vuonna 2001 tuo lukumäärä oli 67 prosenttia, se mielestäni osoittaa nimenomaan tämän asenteiden muuttumisen. Tänä päivänä on ihan ok, että yhden oluen jälkeen vielä käydään auton rattiin ja ehkä vielä laskeskellaankin, että toisenkin oluen voin ottaa, jos odottelen puoli tuntia. Tämmöinen asennemuutos on mielestäni aika huolestuttava, ja toivon, että seuraavalla hallituskaudella pystyttäisiin saamaan myös selkeitä toimenpiteitä tämän asenteen muuttamiseksi.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Missä EU, siellä ongelma, voisi sanoa tässä, koska kyllähän tämä tilanne, johon on Suomessa jouduttu, on EU-jäsenyyden seurausta eikä ole välttämättä kaikin osin positiivista. Onhan EU tuonut paljon positiivistakin, mutta tässä on yksi asia, joka on varmasti eri tavalla kuin me haluaisimme. Niin kuin täällä on kuultu näitä tilastotietoja ja ihmisten, suomalaisten, mielipiteitä, niin eivät he ole tyytyväisiä tähän tilanteeseen eikä ole ilmeisesti eduskuntakaan. Mutta tässä nyt olemme.

Tämä hallituksen esitys alkoholilain muuttamisesta on mielestäni oikea askel ja oikeaan suuntaan. Siksi en moiti näitä toimenpiteitä, joita tässä ehdotetaan. Nämä on syytä viedä ihan pysyvänä lainmuutoksena läpi ja sitten katsoa, onko niillä vaikutusta. En ymmärrä, miksi tämä pitäisi määräaikaisena panna voimaan, mitä etua siitä on. Eduskuntahan on vaalien jälkeenkin jälleen uusi valittuna, ja sillä on valta muuttaa lakeja, jos havaitaan, että ei ole hyvä lainsäädäntö joiltakin osin. (Ed. Pulliainen: Onko tämä entisen alkoministerin mielestä sitten ok?) Näinpäin on parempi mennä, että mennään tämä askel eteenpäin näiltä osin, vaikka en näitten toimenpiteitten tehoon kovinkaan paljon usko, mutta uskon, että ne ovat hieman parempia kuin on nykyinen tilanne. Eivät ne ainakaan huononna tilannetta. Siksi ministeri Hyssälälle on annettava pieni palkinto sisukkuudesta, että on saanut edes tällaisen esityksen läpi. Näyttää olevan tavattoman työlästä saada nykyisessä hallituksessa järkeviä esityksiä eteenpäin, eikä tämäkään tietysti ole mikään pitkä askel vaan todellakin vain vaatimaton mutta siitä huolimatta kannatettava.

Arvoisa puhemies! Mainonnan osalta yhdyn niihin, jotka vaativat, että täyskielto olisi yksiselitteinen ja selkeä ja siihen tulisi mennä.

Mitä tulee niihin todellisiin toimenpiteisiin, joita odottaisin hallitukselta, kaksi asiaa kaikkien selvitysten ja tutkimusten mukaan on peruskysymyksiä alkoholin kulutuksen osalta. Toinen on saatavuus ja toinen on hinta. Niillä voidaan sen verran vaikuttaa, kuin tosiasiassa voidaan vaikuttaa, väheksymättä sinänsä asennekasvatusta koulun ja muun yhteiskunnan osalta, johon esimerkiksi mainonta liittyy.

Saatavuuttahan meillä on koko ajan, lainausmerkeissä, parannettu eli helpotettu, eikä lapsilla ja nuorillakaan ole, vaikka se on laitonta, mitään ongelmia saada alkoholipitoisia juomia, ja se on tietysti valitettavaa, että vanhemmat, omat vanhemmat tai vieraat vanhemmat, hankkivat alkoholijuomia lapsille ja nuorille, alaikäisille. Tähän pitäisi kiinnittää huomiota, mutta poliisin voimavarat ovat aivan riittämättömät, ja muuta tällaista valvontaa ei meillä enää tänä päivänä juurikaan ole. Saatavuuden suhteen kannattaa kyllä miettiä, onko kaikilla huoltoasemilla ja muualla syytä olla alkoholipitoisia juomia tarjolla niin helposti kuin tänä päivänä on.

Mutta, herra puhemies, toinen tekijä on tämä hinta. Tämä eduskunta vuonna 2003 käsitteli alkoholiverolain. Äänestys oli 3. päivänä joulukuuta 2003 kello 15 tai tarkkaan ottaen 15.22. (Ed. Hemmilä: Mitäs silloin päätettiin?) Tuolloin äänestettiin alkoholiverolaista, jolla alennettiin tämä alkoholiverotus, yli 40 prosenttia kerralla romautettiin alemmaksi. Perustelut olivat EU-jäsenyyden myötä tullut sääntelyajan päättyminen ja toisaalta Viron liittyminen Euroopan unionin jäseneksi, eli perustelut olivat siltä osin ihan ok. Mutta tuo raju alennus, joka nyt on suunnilleen kaikkien mielestä todettu liian suureksi, kuitenkin hyväksyttiin täällä äänin 127 puolesta, 44 vastaan, 28 poissa.

Keskustan eduskuntaryhmästä vain viisi oli alennusta vastaan. Sosialidemokraatit kaikki olivat alennuksen puolella. Kokoomuksesta ed. Hemmilä ja kolme muuta olivat vastaan, (Ed. Hemmilä: Ohhoh!) mutta kokoomus näyttää nyt tehneen kovasti parannusta, ja he ovat kaikki ryhmäpäätöksellä nyt korottamassa entiselle tasolle alkoholiveroa, (Ed. Pulliainen: Hitaasti kypsyneet todellisuuteen!) eli on tietysti positiivista kehitystä. Vasemmistoliiton ryhmä oli lähes yksimielisesti alennusta vastaan. Vihreät olivat kaikki äänestämässä "ei" eli alkoholin hinnanalennusta vastaan. Rkp puolestaan täysilukuisesti — no, kaksi oli poissa — oli hallituksen esityksen kannalla ja rajun alennuksen puolella. Kristillisdemokraattien ryhmä oli yksimielisesti alennusta vastaan ja kaikki paikalla. Perussuomalaisista kaksi oli alennusta vastaan, yksi poissa.

Näin äänestettiin silloin — ja miksi näin äänestettiin? Perusteluita voi lukea esimerkiksi silloisen käsittelyssä olleen hallituksen esityksen perusteluista. Täällä todetaan muun muassa näistä sosiaali- ja terveyspoliittisista vaikutuksista, suora lainaus: "Tässä esityksessä ehdotettavien muutosten seurauksena on odotettavissa, että alkoholin suurkuluttajien määrä kasvaisi noin 50 prosenttia, noin 600 000 henkilöön." — Siis silloisesta 400 000:sta 600 000 henkilöön. — "Kun suurkuluttajat aiheuttavat suuren määrän onnettomuuksista, väkivaltatapauksista ja terveyshaitoista, voidaan olettaa, että tällaisten tapausten määrä kasvaisi myös merkittävästi."

Tässä myös hallitus toteaa oman esityksensä perusteluissa silloin, että alennuksen "seurauksena alkoholiehtoisten kuolemien voidaan olettaa tämän mukaisesti lisääntyvän nykyisestä noin 3 000:sta noin 3 600 kuolemaan vuonna 2005". Kun 2000-luvun alkuvuosina oli 3 000 alkoholikuolemaa vuodessa, niin viime vuonna hallituksen arvion mukaan oli 3 600, ja määrä on hitaasti tai aika nopeastikin ehkä kasvamassa. Näiden tietojen jo olisi pitänyt silloin herättää meitä kaikkia vielä enemmän miettimään, oliko niin raju hinnanalennus kohdallaan ja tarpeellinen. Kun Viro tuli unioniin ja seitsemän vuoden siirtymäaika päättyi — ei kun se oli vielä pitempikin vissiin, minkä saimme jäsenyysneuvotteluissa — näiden vaikutukset tietysti tulivat yhtäkkiä ja yhdellä kertaa käsille, ja silloin piti jotakin tehdä.

Nyt pitää nämä tosiasiat tunnustaa ja todeta, että alkoholiveroa on syytä korottaa. En kuitenkaan yhdy kokoomuksen lakialoitteeseen, että palautetaan ennalleen. Se toisi niin rajun korotuksen kerralla, että tuonti lähinnä Virosta, ehkä Venäjältäkin, epävarman laadun suhteen ja muutoinkin aiheuttaisi sen, että meiltä menisivät verotulot, menisivät myyntitulot Alkon monopolilta jne. ja kulutus kasvaisi sitä myötä hyvin ikävällä tavalla. Kristillisdemokraattien linja on se, että nyt pitäisi tehdä vuoden alusta 20 prosentin korotus alkoholiveroon, keskimäärin 20 prosenttia. Sen sietäisi tehdä, koska se ei laukaisisi tätä tuontia, ja toisaalta se olisi sen verran tuntuva korotus hintaan, että kulutus alenisi, haitat alenisivat, kuolemat alenisivat, liikenneonnettomuudet, pahoinpitelyt ja muut seuraukset, joita nyt on kasvavassa määrin, vähenisivät.

Herra puhemies! Totean vielä, että yhdyn siihen vakavaan huoleen, mikä täällä on eri tahoilta esitetty näitten fas-lasten osalta eli raskaana olevien äitien alkoholinkäytön aiheuttamien vakavien seurausten poistamisesta, eli meidän pitäisi saada vastentahtoinen hoitojärjestelmä näille sen yhdeksän kuukauden ajaksi, jonka naiset ovat raskaana. Se on kyllä enemmän sen lapsen ihmisoikeuksien puolustamista kuin sen äidin vapauteen koskemista. Tämä määrä, joka nyt on meillä näitä lapsia, on huolestuttavan suuri.

Pertti Hemmilä /kok:

Herra puhemies! Ed. Kankaanniemi lopetti puheensa äsken muistuttamalla lasten ihmisoikeuksista, ja hän varmasti tarkoitti myöskin näitten syntymättömien lasten ihmisoikeuksia ja niitten puolustamista. Se olkoonkin lähtökohtana myöskin alkoholipolitiikalle Suomessa. Täällä on erittäin hyvin tuotu esille nimenomaan tämä odottavien äitien alkoholinkäyttö ja siitä johtuvat suorastaan ihmisoikeusloukkaukset.

Nyt hallitus esittää alkoholilain muuttamista, jonka esityksen mukaan alkoholijuomien ja vähintään 1,2 tilavuusprosenttia etyylialkoholia sisältävien juomien mainonta televisiossa kiellettäisiin kello 7—21 elikkä päiväaikaan ja elokuvateattereissa 18:aa vuotta nuoremmille esitettävien kuvaohjelmien yhteydessä. Nämä kaksi pääasiaa tässä alkoholilain muuttamisessa on. Sen lisäksi tässä on tietysti näitä etiketti- ym. vähemmän merkityksellisiä asioita.

Mutta, herra puhemies, hallitus on yleisperusteluissaan lausunut aivan oikein, että alkoholin kulutus on 40 vuoden aikana nelinkertaistunut. Täällä yleisperusteluissa on hyvin painavaa tekstiä: "Alkoholin matkustajatuonnin vapauttamisen ja veronalennusten seurauksena kokonaiskulutuksen kasvuvauhti kiihtyi vuonna 2004." Me äsken kuulimme erittäin tarkan selostuksen, jopa päivämäärä ja kellonaika oli muistissa ed. Kankaanniemellä, milloinka tässä salissa tehtiin se väkevien alkoholijuomien noin 40 prosentin veronkevennyspäätös. Tämän veronkevennyspäätöksen seurauksena todellakin tämä alkoholin kulutuksen kasvuvauhti kiihtyi rajusti vuonna 2004. Silloin jo sekä hallitus esityksessään että myös valiokunta mietinnössään ennakoi, että näin tulee käymään, mutta siitä huolimatta tässä eduskunnassa on sellainen päätös tehty.

"Kokonaiskulutus oli vuonna 2005 suurempi kuin koskaan: absoluuttisena alkoholina 10,5 litraa asukasta kohti. Samalla ovat kasvaneet myös alkoholin aiheuttamat terveydelliset ja sosiaaliset haitat. Esimerkiksi alkoholin aiheuttama kuolleisuus ja alkoholin käyttöön liittyvä väkivaltarikollisuus ovat kasvaneet jopa nopeammin kuin alkoholin kulutus. Alkoholisyyt ovat nyt toiseksi yleisin" — siis toiseksi yleisin — "työikäisten miesten ja naisten kuolinsyy. Yli 3/4 poliisin tietoon tulleisiin pahoinpitelyihin ja henkirikoksiin syyllisiksi epäillyistä on ollut humalassa."

Näin siis perustellaan tätä esitystä. Sen lisäksi valtioneuvosto päätti 9.10.2003 alkoholipolitiikan linjauksista tehdyssä periaatepäätöksessään alkoholihaittojen vähentämistä koskevista tavoitteista. Siis syksyllä kolme vuotta sitten hallitus päätti periaateohjelmassaan: "Tavoitteena on alkoholin lasten ja nuorten hyvinvoinnille aiheuttamien haittojen vähentäminen, alkoholin riskikulutuksen ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen ja näitä tukevana tavoitteena kokonaiskulutuksen kääntäminen laskuun." Siis kuvitelkaa: Kolme vuotta sitten, muutamaa kuukautta ennen sitä päätöstä, minkä ed. Kankaanniemi täällä selosti äsken puheenvuorossaan, muutamaa kuukautta ennen, hallitus teki tällaisen äsken mainitun periaatepäätöksen, ja sitten kuitenkin tehtiin sellainen veronkevennysratkaisu täällä, minkä seuraukset ovat nyt tavallisen kansan katseltavana kaameita.

Miksi ei sitten puututa näihin ongelmiin nyt, kun hallitus on kerran perusteluissaan todennut, että haitat näistä päätöksistä ovat niin merkittävät? Miksi ei voida käyttää niitä rankempia keinoja? Miksi alkoholin saatavuuteen ei kiinnitetä huomiota? Miksi alkoholin saatavuuteen ei puututa? Miksi saatavuutta ei heikennetä? Miksi hintaa ei voida nostaa?

Ed. Kankaanniemi, äsken te totesitte, että kokoomus vaatii veronkorotusta heti, siis ikään kuin täysimääräisesti siihen veroon palaamista, mikä silloin kolme vuotta sitten oli olemassa. Kyllä kokoomukselle sopii varsin hyvin varmasti se, että kunhan tästä tehdään päätös, että tämä vero palautetaan, se veron korotus voidaan tehdä asteittain. Näin varmaan voidaan menetellä, kunhan löytyy vain yksimielisyys tästä salista.

No, sitten tässä keskustelussa on noussut esiin myöskin alkoholin osuus liikenteessä. Myöskin monet edustajat ovat puhuneet promillerajan alentamisesta. Promillerajahan on monissa maissa alempi kuin Suomessa. Jossakin on ainakin kokeilumielessä otettu käyttöön ihan viime aikoina niin sanottu nollatoleranssi, mutta esimerkiksi naapurimaissa on käytössä 0,2 promillen raja. Itse olen viime vaalikaudella jo ensimmäisen kerran tehnyt tästä asiasta lakialoitteen promillerajan alentamiseksi 0,2:een nykyisestä 0,5:stä. Edelleenkin olen sitä mieltä, että tämä promilleraja pitäisi alentaa nykyisestään. Sen sijaan suhtaudun aika lailla varovaisesti tai suorastaan kriittisesti siihen, että me säätäisimme Suomeen nollatoleranssin. Elikkä periaatteella "jos otat, et aja" saatettaisiin joutua siihen tilanteeseen, että liikennettä valvovan poliisin olisi suorastaan mahdotonta toimia siinä tilanteessa.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi minäkin haluan puuttua tähän nuorten humalahakuiseen juomiseen ja siihen, mitä ed. Urpilainen tuossa otti esille, että muutama kymmenen vuotta takaperin hyvin harva nuori suhtautui myönteisesti siihen, että lähtisi liikenteeseen alkoholin vaikutuksen alaisena ja tällä hetkellä nuoret ovat huomattavasti valmiimpia lähtemään liikenteeseen juovuspäissään, jos näin voi sanoa.

Arvoisa puhemies! Jos valiokunta nyt vähänkin parantelee tätä hallituksen esitystä, niin tästä saattaa tulla vielä hyvä pohja sille seuraavan hallituksen uudelle alkoholipoliittiselle linjaukselle, mikä tarkoittaisi sitä, että palattaisiin muutama järkevä askel takaisin.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Sirkka-Liisa Anttila.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Yhdyn siihen, että liikenteeseen ei nollatoleranssia pidä säätää. Aina silloin tällöin ehtoollisellakin käyvänä totean, että on ehkä syytä, että siellä on 0,2 esimerkiksi, joka kyllä tarkoittaa käytännössä täysraittiutta, ja siihen olisi syytä mennä.

Arvoisa puhemies! Nyt meillä kuolee, ainakin tuon hallituksen esityksen mukaan, 3 600 ihmistä alkoholin aiheuttamaan tilanteeseen vuosittain. Se luku on niin suuri, että se hämmästyttää, että hallitus ja eduskunta, kunnat ja monet muut tahot eivät ota tätä asiaa vakavasti. Kun meillä kuolee 300—400 ihmistä liikenteessä, niin sen johdosta tehdään kyllä tiukkoja ohjelmia ja nopeusrajoituksia alennetaan ja monenlaisia toimenpiteitä tehdään, mutta kun tässä kuolee kymmenen kertaa enemmän, niin ollaan kädet taskussa ja katsellaan, että näin siinä nyt vaan käy, eikä tehdä niitä todellisia toimenpiteitä, joita pitäisi tehdä.

Näistä kustannuksista: Valtio kantaa aika suuren osan näistä alkoholin aiheuttamista kustannuksista, mutta se saa tietysti myös verotulot, mutta kuntien luulisi olevan, ja työnantajien ja vakuutusyhtiöiden ja Kelan, erityisen huolissaan tästä tilanteesta ja kehityksestä, koska kaikille näille, ja sitä kautta siis työnantajien ja työntekijöiden maksurasitukselle, tämä alkoholin käyttö ja sen kulutuksen näin raju kasvu aiheuttaa kyllä valtavia menoja, ja sitä kautta niiden, esimerkiksi Kuntaliiton ja kuntien, luulisi olevan paljon innokkaammin tätä asiaa ajamassa järkevälle linjalle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Edustajat Hemmilä ja Kankaanniemi käyttivät puheenvuoroja, joissa oli hyviä ajatuksia. Minä toivon, että tämä kysymys alkoholipolitiikasta kokonaisuudessaan otettaisiin vakavasti tulevaa hallitusohjelmaa laadittaessa ja hyvin keskeisesti, koska kysymys on todella vakavasta yhteiskunnallisesta asiasta. Aivan kuin ed. Kankaanniemi mainitsi, nämä alkoholisairauksiin kuolleet yli 3 000 henkilöä — tämä vakava lukumäärä — ja sairauksien hoito maksaa, tulee inhimillistä kärsimystä. Kyse on vakavasta asiasta.

Eräs suunnilleen ikäiseni ystäväni, tunnettu urheilija, joka oli sairastunut kuolettavaan alkoholin aiheuttamaan sairauteen, sanoi ennen kuin tauti oli johtanut päämääräänsä, että mitenkä Koskenkorvan saisi vastuuseen siitä, mitä se on hänelle aiheuttanut. Todella on kysymys vastuusta. Meidän päättäjien on tunnettava tuo vastuu ja saatava se lainsäädäntöön. Ei ole ollenkaan pienestä asiasta kyse. Tähän liittyvät sitten perheet, joita tämä ongelma myös välillisesti ja suoraan koskettaa.

Mutta palaan vielä tuohon kysymykseen liikenneraittiudesta. Siinä todella tarvitaan voimakkaita toimia. Aivan kuten ed. Kankaanniemi sanoi, meillä tehdään, aivan oikein, kalliita toimia turvallisempien teiden, kevytliikenneväylien jne. puolesta. Se on aivan oikein. Niitä pitää tehdä ja niitä tarvitaan lisää, ja minulla on asianomaisia tiealoitteitakin tähän asiaan liittyen. Mutta keino, joka ei maksa mitään, olisi ilmainen mutta toimisi myös tehokkaasti ja joka tulisi ottaa pelkillä lainsäädäntötoimilla käyttöön, on juuri raittius liikenteeseen. Se 0,2 promillea, se on semmoinen käytännön raja, joka käytännössä merkitsee täysraittiutta. Siihen pitäisi päästä kaikissa liikennemuodoissa välittömästi, ei vain maanteillä, vaan kyllä myöskin vesillä. Siellä on nimittäin se hukkumisen riski. Vaikka se muuten on pehmeämmässä ympäristössä, monet riskit liittyvät sinne vesille, ja sen takia sinnekin se pitäisi saada.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tästä alkoholipolitiikasta on vähän laajemminkin sallittu keskustelua, ja kun puhemies sallii, niin itse puuttuisin tuohon, mitä edellinen puhuja, ed. Oinonen, taas jälleen muistutti liikenneraittiudesta. Ei se pelkästään, että me alennamme promillerajaa 0,2:een, tietenkään ihan yksin riitä. Silloin pitäisi tietenkin myöskin poliisin resursointia parantaa sillä tavalla, että poliisi voisi vaikka nyt jo tällä 0,5 promillerajallakin paremmin puuttua rattijuoppojen tekemisiin, koska tutkimusten mukaan vain kuitenkin ehkä noin joka sadas rattijuoppo jää kiinni. Elikkä jos rattijuoppoja on, kuten ed. Akaan-Penttilä aiemmin totesi, 28 000 jäänyt kiinni, siis poliisin tietoon tullut, niin niitä on sitten todellisuudessa liikenteessä todennäköisesti satojatuhansia. Tämä voisi olla seuraavan hallituksen merkittävä liikenneturvallisuusteko, voisi sanoa.

Mutta valitettavasti tässä keskustelussa muuten ei ole yhtään ministeriä istunut täällä kuuntelemassa sinänsä hyvää alkoholipoliittista keskustelua. Mutta ehkäpä tätä kautta kuitenkin tiedot ministereille ja hallitukselle menevät.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Hemmilä aivan oikein sanoi, että jos alkoholin promillerajoja lasketaan, niin poliisin voimavaroja tulee lisätä. Totta kai, mutta me tiedämme, että poliisin voimavarojen lisäämisellä on omat rajoitteensa. Mutta jo pelkkä signaali siitä, että lainsäädännössä tai asetuksissa on täysraittiutta käytännössä merkitsevä raja, on lainkuuliaisille kansalaisille jo selkeä signaali ja sillä on kasvattava vaikutus. Samalla poliisit nyt turhautuvat, kun tapaavat yhä enemmän lievästi alkoholia veressä olevia autoilijoita, mutta eivät voi tehdä mitään. Rikesakko olisi silloin helppo menettely.

Keskustelu päättyy.