Täysistunnon pöytäkirja 107/2008 vp

PTK 107/2008 vp

107. PERJANTAINA 14. MARRASKUUTA 2008 kello 13.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta

 

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymyksessä on lääkekorvauksiin liittyvä lainsäädäntö, jossa ollaan siirtymässä viitehintajärjestelmään eli siihen, että kutakin vaikuttavaa ainetta kohden otetaan yksi myynnissä oleva nimike eli preparaatti, jonka mukaan Kansaneläkelaitos maksaa takaisin lääkekorvausta. Jos toinen vastaavaa ainetta sisältävä valmiste on kalliimpi ja potilas valitsee sen omatoimisesti, niin tämä ero sitten jää potilaan maksettavaksi tämän lääkkeen hinnassa. Eli tällä tavalla ikään kuin viitataan "se" hinta tiettyyn valmisteeseen.

Asiaa käsiteltäessä, etenkin sen alkuvaiheessa, oli vahva epäily siitä, että jotkut lääkkeet joutuvat sitten ikään kuin potilaan terveyden näkökulmasta huonompaan asemaan eli potilas ei pysty käyttämään nimenomaan sitä viitehintalääkettä jostakin syystä — esimerkiksi yliherkkyys, laktoosi, erilaisia syitä — ja tällöin esitettiin tähän hallituksen esitykseen kriittisiä kysymyksiä ja sitä ei pidetty aivan hyvänä. Mutta nyt kun on päästy siihen, että mikäli lääkäri reseptiä kirjoittaessaan selkeästi toteaa, että lääke ei kuulu viitehintajärjestelmän piiriin vaan se on annettava potilaalle lääketieteellisistä syistä, ilman vaihtoa terveydellisistä syistä, niin tällöin potilas saa myös tämän kalliimman lääkkeen kokonaishinnasta korvauksen Kelalta ja tässä voi todeta sitten positiivista plussaa hallituksen esitykselle ja sen käsittelylle.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tämä viitehintalainsäädäntö oli hyvin mielenkiintoinen, sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kun sitä käsiteltiin. Kyse on nimenomaan siitä, niin kuin ed. Tiusanenkin sanoi, että tämä ei kauheasti muuta meidän järjestelmiämme. Eli lääkärillä on edelleen oikeus kirjoittaa se lääketieteellisesti sopivin lääke, mitä potilas tarvitsee, ja silloin sairausvakuutuskorvaus siihen tulee.

Potilasjärjestöt olivat myös voimakkaasti tämän niin sanotun geneerisen viitehintajärjestelmän takana. Jos olisi tarjottu terapeuttista viitehintaa, silloin tilanne olisi ollut aivan toisenlainen, mutta tämä geneerinen viitehinta hyväksyttiin. Tämän lainsäädännön kautta nyt arvioidaan, että noin 50 miljoonaa euroa tulee lääketeollisuuden kautta säästöä, kun nämä analogiset patentit tulivat myös tämän viitehintajärjestelmän piiriin.

Minun mielestäni tämä oli hyvin mielenkiintoinen sen suhteen, että ulkoasiainvaliokunta ja talousvaliokunta, molemmat, antoivat lausunnot, jotka olivat hyvinkin lääketeollisuusmyönteisiä. Se on ikävää sen suhteen, että kaikki edustajat, jotka valiokunnissa olivat, olivat hyvin yksimielisiä, eli nämä lausunnot eri valiokunnista olivat yksimielisiä. Myös meidän oppositiopuolueiden edustajat — heti ed. Annika Lapintiekin katselee tuolta, oli ulkoasiainvaliokunnassa — olivat tosiaan yksimielisen lausunnon takana. Mutta sosiaali- ja terveysvaliokunta tämän asian käsitteli ja yksimielisesti tämä tehtiin, koska nähtiin tämä säästövaikutus, mikä sairausvakuutusmenoihin tulee, ja se tosiaan on noin 50 miljoonaa euroa.

Meidän täytyy muistaa, että muutama vuosi sitten sairausvakuutusjärjestelmää muutettiin niin, että aikaisemmin Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutuskassaa rahoittivat myös työnantajat, ja tällä hetkellä sitä maksavat ainoastaan palkansaajat, eläkeläiset, työttömät ja valtio, eli täältä maksetaan sitä kassaa ja työnantajat eivät osallistu sen kassan ylläpitämiseen.

Toinen hyvä asia, mikä mietinnössä myös tuli esille, on se, että siellä on tietty kokoonpano hintalautakunnassa mutta hintalautakunta voi käyttää asiantuntijoita. Kun ensin valiokunnan mietintöön oli kirjoitettu, että hintalautakunnan edellytetään käyttävän asiantuntijana potilasjärjestöjä, niin tämä edellyttäminen vaihdettiin vähän lievempään muotoon, eli hintalautakunta voi, miten se nyt oli, käyttää hyväkseen näitä potilasjärjestöjä. Tämä on ollut potilasjärjestöjen pitkäaikainen tahto, että niitä kuullaan hintalautakunnassa, kun näitä eri lääkkeitä sitten korvauksen piiriin saatetaan.

Kaiken kaikkiaan voisi sanoa, että tämä on semmoinen laki, jota pitää seurata, että se toteutuu, ja nimenomaan tuki ja turva potilaille on se, että lääkäri saa edelleen määrätä ne sopivimmat lääkkeet. Jos nyt puhuttaisiin terapeuttisesta viitehintajärjestelmästä, silloin en hyväksyisi tätä lainsäädäntöä ollenkaan, mutta nyt on kyse nimenomaan geneerisestä viitehinnasta.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuten ed. Marjaana Koskinen viittasi, tämä on sikäli mielenkiintoinen sairausvakuutuslain ja lääkelain muutos, että tähän on antanut ulkoasiainvaliokunta lausuntonsa. On tietenkin kysyttävä, miksi ulkoasiainvaliokunta oli yhtäkkiä kiinnostunut tästä lainsäädännöstä. Täytyy sanoa, että en muista moniin vuosiin sellaista lainsäädäntöä, johon kohdistui niin kova kiinnostus eräiden ulkomaiden taholta kuin tähän hankkeeseen on kohdistunut.

Erään merkittävän ja, nykyäänhän sanotaan näin, ainoan supervallan suurlähettiläs ja lähetystön edustajat olivat yhteydessä tiettävästi moniin kansanedustajiin ja olivat sitä mieltä, että tämän kaltaista lainsäädäntöä ei saisi Suomessa lainkaan ottaa käyttöön. Jos erään ei enää supervallan edustaja olisi tehnyt samoin, olen aivan varma, että suomalaisessa lehdistössä olisi syytetty tätä ei enää suurvaltaa puuttumisesta Suomen sisäisiin asioihin. Mutta täytyy ihmetellä, että meillä näyttää olevan edelleenkin kansanedustajia, jotka juoksevat eräiden suurvaltojen toiveiden perässä.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tästä laista oli huolissaan Suomen ulkoasiainministeriö, joka eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa totesi, että tämä saattaa vaarantaa suomalaisten mainetta ensinnäkin innovaatioyhteiskuntana, koska tässä koetaan, että rikotaan patenttivapauksia, patenttioikeuksia. Se lähtökohtahan on kauppapoliittinen. Ulkoasiainvaliokunta katseli tätä asiaa pelkästään kauppapolitiikan kannalta ja sai siihen hyvin paljon tietoja juuri ulkoasiainministeriöstä ja muilta tahoilta. Myöskin on totta, että Yhdysvaltojen taholta tähän on reagoitu voimakkaasti, ja myös ulkoasiainvaliokunnan matkan yhteydessä me saimme tästä asiasta palautetta.

Nyt on vaan syytä toivoa, että tämä ei johda vastatoimiin, koska pahimmassa tapauksessa tässä käy niin, että 50 miljoonan euron säästöt johtavat meille miljardien tappioihin, jos meidän patenttioikeuksiamme vastaavasti käsitellään samalla tavalla ulkomailla. Tämä on tämä pudels kern.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunta nimenomaan katsoi tätä asiaa sosiaali- ja terveyspolitiikan näkökulmasta, mutta myös kuultiin näitä asiantuntijoita, jotka toivat huolen tästä kauppapolitiikasta.

Täytyy muistaa, että meillä silloin, kun niin sanotut kopiolääkkeet tulivat markkinoille, myös nämä analogiset patentit olivat ilman suojaa kolmen vuoden ajan eikä tapahtunut niitä uhkakuvia, joita väitettiin tapahtuvan esimerkiksi näitten asiantuntijoitten taholta, jotka olivat meilläkin valiokunnassa kuultavina. En usko, että sitä dramatiikkaa on tulossa, koska kolme vuotta oltiin siinä tilanteessa, missä tilanteessa nyt ollaan uudestaan.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On ehkä nyt syytä kuitenkin oikaista ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaa siinä, että suomalaista patenttilainsäädäntöä tällä ei muuteta millään tavalla. Tällä muutetaan vain suomalaista lääkekorvausjärjestelmää.

Toisekseen, kuten ed. Koskinen edellä totesi, tämä sama laki tämän 57 c §:n osalta oli voimassa kolme vuotta. Samat uhkakuvat esitettiin silloin, mitään ei tapahtunut. Olisin odottanut, että valiokunta olisi mietinnössään viitannut tähänkin, mutta ei sitäkään siellä näkynyt. Jos haluaa perehtyä siihen, mitä mieltä sosiaali- ja terveysvaliokunta on näistä sekä ulkoasiainvaliokunnan että talousvaliokunnan esittämistä uhkakuvista ollut, niin se on luettavissa valiokunnan mietinnöstä. Ne on siellä kuta kuinkin yksiselitteisesti kumottu.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laaksolle on nyt syytä sanoa, että eihän ulkoasiainvaliokunta ollut tästä kiinnostunut omalähtöisesti, vaan sosiaali- ja terveysvaliokunta pyysi meiltä lausunnon. (Ed. Laakso: Miksi pyysi?) — Miksi pyysi? — Me vastasimme siihen niin kuin talousvaliokuntakin vastasi siihen. Oli tavattoman tärkeää, että tämä kauppapoliittinen näkökulma, kuten valiokunnan puheenjohtaja täällä selosti, tuli tarkasteltua. Tämä käsittely olisi jäänyt vajavaiseksi, jos tätä näkökulmaa ei olisi tuotu tähän keskusteluun mukaan. Se on ollut hyvin tärkeää. Tietysti ymmärrän, että kun ed. Laakso puhuu siitä, että joku ulkovalta yrittää vaikuttaa Suomen lainsäädäntöön, niin voi sanoa, että hän kyllä tietää, mistä puhuu. Mutta tällä kertaahan kyse ei ollut siitä, että eduskunta olisi taipunut minkäänlaiseen ulkoiseen painostukseen, vaan toi esiin ne mahdolliset kauppapoliittiset uhkat, jotka tähän asiaan liittyivät. Sitä paitsi lopputulemahan on hyvin selkeä, tämä tullaan hyväksymään tässä muodossa ja valiokunnan lausunnosta käyvät ilmi nämä kauppapoliittiset tekijät, jotka minusta oli tavattoman tärkeää tähän kokonaisuuteen kirjata.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ed. Laukkasella on väärät tiedot. Se ei ollut sosiaali- ja terveysvaliokunta, joka pyysi ulkoasiainvaliokunnalta tätä lausuntoa, vaan se oli ulkoasiainvaliokunta, joka halusi tässä asiassa tulla kuulluksi ja muuten tulla kuulluksi sen jälkeen, kun Yhdysvaltain lähetystö oli ollut yhteydessä eräisiin kansanedustajiin. Ongelma tässä on nimenomaan se, että Yhdysvaltain lääketeollisuus haluaa, ettei tällainen laki olisi tullut koskaan voimaan. Kiitos ministeri Perhon, joka oli rohkea muutama vuosi sitten, hänen aloitteestaan ja hänen aikaansaamanaan saatiin ensimmäinen laki hyväksytyksi. Silloinkin painostus oli kova, mutta ei muuten niin kova kuin tällä hetkellä. Ja kummallista tietenkin on se, että meidän eduskunnassamme on kansanedustajia, joita kiinnostavat enemmän Yhdysvaltain lääketeollisuuden edut kuin suomalaisten lääkkeitä käyttävien edut.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä taikka eduskunnan ulkoasiainvaliokunta ei ole missään vaiheessa kertonut, että tässä on puututtu patenttilainsäädäntöön. Tässä on vaan kysymys siitä suojasta, jota amerikkalaiset lääkeyhtiöt voivat nauttia patentin osalta. Kun ne investoivat satoja miljoonia euroja taikka taaloja näihin lääkkeisiin, niin silloin ne odottavat, että saavat ne jotain kautta myöskin takaisin. Tästähän tässä on kysymys. Emme me ole puolustamassa tässä amerikkalaisia lääkeyhtiöitä. (Laakso: Näin te juuri teitte!) Me halusimme käsitellä tätä kauppapoliittisena kysymyksenä, ja tämä mahdollisesti johtaa Yhdysvaltain vastatoimiin. Tietenkin me toivomme, että sellaista ei tapahdu. Me kaikki toivomme, että sitä ei missään vaiheessa tapahdu, mutta jos näin tapahtuu, niin olisi aika omituista, jos me emme olisi mitään täällä käsitelleet ja tämän asian yhteydessä mitään sanoneet.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä on pohjimmiltaan kysymys siitä, mikä arvo annetaan keksijätyölle. Ed. Laakso on sitä mieltä, että keksijän työtä voidaan riistää ihan rauhassa, riistopolitiikkaa te kannatatte. Suomi on Trips-sopimuksen osapuoli, joka suojaa nimenomaan Wto:ssa teollisuus- ja tekijänoikeuksia. Kysymys on siitä, onko tämä ratkaisu kaiken kaikkiaan Trips-sopimuksen mukainen. Totuus on se, että se patenttijärjestelmä, joka meillä oli vuoteen 95, oli menetelmäpatenttijärjestelmä ja se luotiin suomalaisiin olosuhteisiin, jotta tosiasiassa voitaisiin heikentää muita patentteja. Kun Suomesta tuli EU:n jäsen, eihän kukaan tietysti hyväksynyt tätä Suomen menetelmäpatenttia enää, vaan meillä täytyi olla joku uusin keksintö lääkeaineessa, jotta se voitiin ottaa käyttöön. Tässä on pohjimmiltaan kysymys patenttisuojasta ja sen arvosta. Tietysti on totta, että on oikeus pyrkiä mahdollisimman edullisiin ratkaisuihin, mutta ihmisten tekemää keksijäntyötä myöskin pitää kunnioittaa, ed. Laakso.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin todeta ed. Kimmo Sasille, että ihmistä pitää kunnioittaa ja tässä ta-pauksessa potilasta. Nythän on sellainen tilanne, että me pyrimme ja olemme pääsemässä tilanteeseen, että meillä on 50 miljoonaa euroa enemmän rahaa käytettävissä lääkekorvauksiin viisaammalla tavalla, jos ja kun me voimme nimenomaan lääketieteellisin perustein kohdentaa nämä reseptinmääräämiset sen tyyppisiin lääkevalmisteisiin, joidenka hinta on kohtuullinen. Jos tilanne olisi jäänyt sellaiseksi, että lääkäri ei voisi itse päättää, että tämä lääkevalmiste ei kuulu tähän viitehintajärjestelmän piiriin, niin emme voisi hyväksyä sitä, mutta nyt voimme, ja tuskin lääkäreistäkään löytyy niitä, jotka sitten määräävät lääkkeen sen mukaan, onko se yhdysvaltalaisen patentin piirissä vai ei, vaan nimenomaan sen vaikuttavuuden ja myös taloudellisten etujen kannalta, koska potilas maksaa joka tapauksessa oleellisen osan siitä.

Markku Laukkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Laakso, teidän syytöksenne siitä, että edustajat olisivat taipuneet jollain tavalla yhdysvaltalaisen lääketeollisuuden painostuksessa, on asiaton, se on asiaton. (Ed. Laakso: Niin te teitte!) Ulkoasiainvaliokunnan lausunto oli yksimielinen. Voitte kysyä sitä edustajakollega Lapintieltä, teidän puoluekollegaltanne, hän oli mukana myöskin tässä lausunnossa. (Ed. Laakso: Huolimatta siitä!) Lopputulos oli asiallinen. Tämä kauppapoliittinen näkökulma ansaitsi tämän asiallisen käsittelyn, joka on nyt kirjattu tähän lakikokonaisuuteen ja tähän mietintökokonaisuuteen ulkoasiainvaliokunnan lausuntona, jota täydensi hyvällä tavalla, oikealla tavalla, myöskin talousvaliokunnan lausunto.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana haluaisin edelleen painottaa sitä, että mehän teimme yksimielisen mietinnön tästä asiasta, ja olemme erittäin kiitollisia UaV:lle ja talousvaliokunnalle, että te tarkastelitte tätä asiaa näitten immateriaalioikeuksien kannalta myöskin. Mutta siitä huolimatta me asetimme etusijalle sen, että tästä tulee 50 miljoonan euron säästöt potilaille ja Kelalle. Täytyy ottaa huomioon, että tämä analogiapatenttimenetelmähän on ollut suojattu jo yli 20 vuotta, joten uskoimme, että se olisi riittävän pitkä aika näiden kustannusten kuolettamiseksi, mitkä näihin alkuperäislääkkeisiin on pantu.

Puhemies:

Asian käsittely keskeytetään.