Täysistunnon pöytäkirja 107/2010 vp

PTK 107/2010 vp

107. KESKIVIIKKONA 27. LOKAKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys postilaiksi sekä Maailman postiliiton yleissopimuksen hyväksymiseksi ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

 

Viestintäministeri Suvi Lindén

Arvoisa puhemies! Hallituksen ehdotuksen taustalla on asiantuntijatyöryhmän työ. Lakia on muutettava, koska helmikuussa 2008 hyväksytyn kolmannen postidirektiivin edellyttämät muutokset on saatettava voimaan kansallisesti. Nämä muutokset liittyvät erityisesti kilpailun vapauttamiseen. Mahdollista kilpailua suurempi muutosvoima on kuitenkin postimarkkinoiden kehitys itsessään. Sähköistyvä viestinvälitys haastaa perinteisen postin kuljettamisen. Perinteisen postin volyymit ovat laskussa. Lainsäädäntö on joka tapauksessa arvioitava uudelleen, jotta meillä jatkossakin on laadukas ja kilpailukykyinen postipalvelujen tarjonta. Lain soveltamisala säilyy nykyisellään, eli se koskee kirjeiden ja yleispalvelupakettien välittämistä. Lehtijakelu jää edelleenkin lain ulkopuolelle. Tämä perustuu perustuslakivaliokunnan aiempiin linjauksiin.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että se turvaa edelleen viisipäiväisen jakelun ja lähetysten keräilyn koko maassa yhtäläisesti. Työryhmä ehdotti poikkeuksien lisäämistä. Hallituksen lähtökohta kuitenkin on, että poikkeukset jakeluun rajataan täysin välttämättömään ja niitä saa vain tehdä alueilla, joilla viisipäiväinen jakelu on käytännössä mahdotonta. Viisipäiväinen jakelu on toimivan ja laadukkaan postiverkon tukiranka, eikä siitä tule tinkiä. Direktiivikin tätä edellyttää. En kuitenkaan ummistaisi silmiä siltä, että sähköiseen kehitykseen ja tietotekniikan hyödyntämiseen tulee kiinnittää huomiota myös postipalveluissa.

Uudessakin laissa määritellään postipalveluiden perustaso, jonka tulee olla kaikkien saatavilla koko maassa. Viisipäiväisen jakelun ohella yleispalvelun toinen tukijalka on mahdollisuus lähettää yleispalveluun kuuluvia kohtuuhintaisia lähetyksiä. Laissa määriteltyyn yleispalveluun kuuluvat lähinnä kuluttajien käyttämät käteismaksulliset peruspalvelut, kuten peruspaketit ja postimerkkikirjeet. Tällä turvataan nimenomaan sellaiset peruspalvelut, joita tavallinen kuluttaja käyttää. Yleispalvelua eivät sen sijaan ole yritysten käyttämät palvelut, joiden hinnoista ja ehdoista sovitaan erikseen.

Laissa määritellään kirjetuote, joka vähintään tule olla tarjolla, tällainen uusi vakiokirje eli kirjelähetys, jonka tulee olla perillä yli kahden yön. Tälle kirjeelle asetetaan kulkunopeusstandardi sekä vaatimus yhtenäisestä hinnoittelusta koko maassa. Näin myös kuluttajien saataville tulee edullisempi kirje. Sähköisen viestinnän vallankumouksen myötä kirjeen kulkunopeuden merkitys on vähentynyt. Nopeaa reagointia vaativat asiat hoidetaan sähköpostilla.

Juuri eilen eduskunta hyväksyi muutokset lakiin sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi Kansaneläkelaitos, joka lähettää noin 17 miljoonaa kirjettä vuosittain, voi siirtyä sähköisten kirjeiden jakeluun, ja tähän varmasti jollakin aikavälillä siirrytäänkin. Yrityspostissa toimintatapojen muutos näkyy selvemmin. Laskut ja tiliotteet ovat jo pitkään kulkeneet ykköskirjettä hitaammalla toimitusnopeudella.

Muutos on perusteltu myös siksi, että se mahdollistaa yleispalveluyrityksen tuotantoprosessin kehittämisen. Muutos tuo lisäaikaa palvelutuotannolle. Tarkoitus ei ole lisätä hankalaan aikaan tehtävää työtä, niin sanottua yötyötä, vaan mahdollistaa suuremman työmäärän tekeminen jo jakelua edeltävänä päivänä. Esimerkiksi nykyisin hankaliin aikoihin tehtävää työtä voidaan tehdä jo jakelua edeltävänä päivänä.

Julkisuudessa on tuotu esille pelkoja siitä, että ykköskirje häviäisi kokonaan tai sen hinta kohoaisi merkittävästi. Itella on toimitusjohtajansa suulla vahvistanut sen, että nykyinen ykkösluokan kirje eli nopea kirje ja sitä myöten myös vakiokirjettä kalliimpi kirjetuote ei tule poistumaan Itellan valikoimista. Seuraavana päivänä perillä oleva kirje käteismaksullisena tarjottuna on edelleenkin yleispalvelua, ja sen hinnan tulee olla lain mukaan kohtuullinen.

Postitoimipaikkojen sijoittelua koskevaa sääntelyä uudistetaan. Postitoimipaikan on sijaittava kohtuullisen matkan päässä vakituisesta asunnosta, (Ed. Tennilä: Paljonkos se on?) ja laki lähtee siitä, että toimipisteet tuodaan sinne, missä asiakkaat muutoinkin liikkuvat ja asioivat. Uutta on, että toimipaikka voi olla myös liikkuva. Muutoksen tarkoitus ei ole antaa avointa valtakirjaa lakkauttaa toimipisteitä, vaan ohjata toimipaikkoja sijoittumaan sinne, missä ihmiset muutenkin asioivat.

Postinjakeluun ei muuten ole luvassa muutoksia. Postilaatikot sijoitellaan kuten nykyisinkin, ja kerrostalojen luukkujakelu säilyy. Ikääntyneiden ja liikuntaesteisten oikeus saada jakelu lähemmäs kotiovea vahvistetaan laissa. Ikäraja säilyy 75 vuodessa. Liikuntaesteisyys on aina peruste erityispalvelulle. Työryhmä ehdotti ikärajan nostamista, mutta hallitus pitää tärkeänä turvata ikääntyneiden mahdollisuudet käyttää postipalveluita nykypalvelutasolla.

Suomessa pääsy postimarkkinoille on vapautettu jo vuoden 1994 alusta lähtien, mutta kilpailua ei ole toistaiseksi syntynyt. Nyt EU edellyttää alalletulon kynnystä madallettavaksi. Postidirektiivi luo reunaehdot alan kansalliselle sääntelylle. Direktiivistä johtuen laissa kevennetään velvollisuuksia, jotka koskevat muita kuin nimettyä yleispalvelun tarjoajaa. Muilta postiyrityksiltä ei enää esimerkiksi voida direktiivin mukaan edellyttää viisipäiväistä jakelua. Samasta syystä kumotaan nykyinen verolaki, jonka EU:n komissio katsoi EU-oikeuden vastaiseksi Suomelle antamassaan virallisessa huomautuksessa.

Laissa parannetaan kilpailijan mahdollisuuksia hyödyntää joitakin postiverkon osia, kuten yleispalveluyrityksen osoiterekisteriä. Alalle pyrkivän toimiluvassa voidaan kuitenkin asettaa muita ehtoja, jotka ovat välttämättömiä palvelun laadun, saatavuuden tai tehokkuuden turvaamiseksi.

Uuden lain tavoite on, että toimintaympäristön muutoksesta huolimatta palvelut pystyttäisiin ylläpitämään postitoiminnan tuloilla niin pitkään kuin mahdollista. Vaikka alalle ei kilpailua syntyisikään, sähköinen viestinvälitys väistämättä syö pohjaa perinteiseltä postitoiminnalta, ja tärkeää on varautua juuri tähän. Vaikka akuuttia rahoitustarvetta tällä hetkellä ei ole, hallitus varautuu tulevaisuuteen julkisen palvelun rahoituksen suhteen.

Yleispalvelun rahoitus on nyt tuotu lakiin uutena asiana. Yleispalveluyrityksille maksetaan korvausta valtion varoista, jos yleispalvelun kustannukset muodostavat sille kohtuuttoman taloudellisen taakan. Tämän taakan olemassaolo pitää luonnollisesti todentaa. Korvaamisen pohjana onkin nettokustannusten laskenta, jonka suorittaa yleispalveluyrityksen pyynnöstä Viestintävirasto. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi laskelman pohjalta, onko taakka kohtuuton, ja päättää korvauksen maksamisesta. Mikäli korvausta on maksettava, on muilla postiyrityksillä velvollisuus osallistua kustannusten kattamiseen.

Korvauksen maksamiselle reunaehdot asettaa EU-sääntely. Direktiivi edellyttää, että kustannusten korvaaminen tulee toteuttaa puolueettomasti, avoimesti, syrjimättömästi ja oikeasuhtaisesti. Tämä tarkoittaa muun ohella sitä, että nettokustannukset lasketaan direktiivissä säädetyllä tavalla ja kompensaation tarve on objektiivisesti todennettavissa. Kompensaation perustana eivät näin ollen ole suoraan esimerkiksi haja-asutusalueen palvelujen kustannukset, vaan kokonaisarvioinnissa tulee ottaa huomioon myös saadut tulot ja muut, esimerkiksi toiminnan valtakunnallisuudesta yritykselle koituvat, hyödyt. EU-näkökulmasta valtiontuki on mahdollista, kunhan se on perusteltua ja EU-oikeuden mukaista.

Arvoisa puhemies! Lopuksi palaan vielä Itella Oyj:n rooliin yleispalvelun ja koko yhteiskuntaa palvelevan perusinfrastruktuurin ylläpitäjänä. Itella Oyj:n asema on todella vahva. Se on ainoa taho maassamme, jonka on mahdollista saavuttaa jokainen kotitalous ja yritys koko maassa. Vain Itella Oyj:n osoiterekistereissä on jokaisen ajantasainen tavoitettavuustieto eli osoite, johon kukin haluaa vastaanottaa postia. Tulevaisuutta ajatellen haluan heittää ilmaan ajatuksen siitä, millainen yleispalvelun tarjoajan rooli yhtiöllä voisi olla myös sähköisessä asioinnissa. Lisäksi tulee pohtia sitä, voidaanko tällaisella roolilla myös vahvistaa yhtiön mahdollisuuksia huolehtia fyysisen yleispalvelun tarjonnasta.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Kysehän on tietenkin hyvin isosta ja periaatteellisesta asiasta. Kyse on itse asiassa peruspalveluista ja miten ne tässä maassa saadaan säilymään. Meillä on erittäin monella osa-alueella ikävä kyllä jo nämä palvelut vaarantumassa, ja jos tämä lakiesitys tässä muodossa viedään eduskunnassa läpi ja jos se hyväksytään tässä hallituksen esittämässä muodossa, niin ei voi mihinkään muuhun johtopäätökseen päätyä kuin siihen, että silloin vaarannetaan myös postin osalta aivan perustavan laatuisia olevia palveluja kansalaisilta. Kyllä tässä hallituksen esityksessä on tämmöinen hampaattomuus taas kerran näkyvissä. Muissa eurooppalaisissa maissa, missä ollaan näihin järjestelmiin menossa tai ollaan menossa siihen suuntaan, selvästi esitetään laatuvaatimuksia tai sitten korvauksia, mutta meillä itse asiassa ei. Silloin mennään suoraan siihen tilanteeseen, että tulevaisuudessa koko maassa samanvertaisia palveluja samalla kustannusrakenteella on todella vaikea säilyttää.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri tuossa kertoi kauniisti tästä laista ja totesi myös, että Itellan asema on vahva ja se on ainoa, jolla on mahdollisuus saavuttaa joka koti tässä maassa. Olisi pitänyt sanoa, että se on ainoa, jolla on velvollisuus saavuttaa. Jotenkin tuntuu kovin oudolta ja todella huolissani olen tätä lakia lukenut, kun todellakin nyt olette antamassa parhaat palat kilpailulle ja katsotte sitten, että Itellan pitäisi hoitaa se muu Suomi. Jotenkin tulee väistämättä mieleen, koska viimeinen sammuttaa siellä maaseudulla valot, kun jopa postia olette sieltä viemässä. Olenkin sanonut, että kun tämä laki oli ennen postipalvelulaki, niin nyt se on postilaki. Palvelua tässä ei kyllä tavalliselle ihmiselle ole lainkaan, päinvastoin vain heikennyksiä. Ainoa, joka tästä hyötyy, ovat yritykset hyvillä alueilla. Todella suurella huolella tähän esitykseen kyllä suhtaudun.

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tätä lakia on varmaankin valmisteltu ihan huolella ja kohtalaisen hyvään tulokseen on päästy. Mutta kyllä juuri tätä perusoikeusnäkökulmaa tietysti miettii. Tässä jonkin verran muuttuu tuo postinjakelun kesto. Kaksi yötä kestää tässä. Onko se tasavertainen koko maassa? Onko siinä muutoksia?

Tuohon perustuslailliseen näkökulmaan varmaankin, että siellä on monia kiperiä kysymyksiä, tämäkin ikäkysymys. Jo muussa lainsäädännössä olen huomannut, että siihen asiantuntijat kyllä takertuvat, että varmaan pitkään joudutaan muokkaamaan tätä lakia sitten, kun lausuntoa aikanaan perustuslakivaliokunnassa annetaan.

Lyly Rajala /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä en näe tässä lakiesityksessä kovinkaan paljon huononnuksia. Kukapa meistä nyt haluaa, että ne laskut tulevat jo huomenna. Ei niitä kuitenkaan huomenna makseta. Jos ne tulevat ylihuomenna postissa, niin so what.

Arvoisa ministeri, kysyisin vaan sen verran, kun tässä on mahdollisuuksia kansalliseen lainsäädäntöön ja säännöstöihin, että meille esiteltiin muun muassa sellainen järjestelmä tuolla valiokunnalle, minkälainen on Belgiassa, semmoinen järjestelmä, että sillä voidaan kansallisesti hiukan estää kaikkien kermankuorijoitten tänne tulemista. Meillähän on monia muita tämmöisiä lakeja, mitä pidän hyvänä, joissa rajoitetaan sitä, että meidän palvelujamme huononnetaan. Minun mielestäni ei tämä lakiesitys huononna palveluja meillä eikä muualla.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on tänään jo puhuttu Euroopan unionista ja sen uusliberalistisesta, markkinamenoa lisäävästä roolista, ja tässähän se taas näkyy hyvin selvänä, tässä postidirektiivissä, joka pakottaa kilpailuttamaan sellaisen toiminnan, jonka pitää olla peruspalvelua. Kermankuorijat ottavat valtionyhtiöltä parhaat osat, ja maaseutu jää valtionyhtiölle, joka ei missään tapauksessa jatkossa tule palvelemaan maaseutuväkeä yhtä hyvin kuin tähän saakka tai yhtä hyvin kuin taajamien ihmisiä palvellaan, jollei paljon valtio laita siihen rahaa.

Te menitte EU:n taakse, mutta, rouva ministeri, te itse olitte siellä EU:ssa päättämässä tämmöisestä direktiivistä ettekä pannut vastaan, vaikka semmoista kehotusta teille kyllä annettiin. Eiväthän tämmöiset ole jostakin yhtäkkiä tupsahtaneet. Ministerithän siellä päättivät tämmöisestä erittäin kovasta lakisäädännöstä. Itse istuitte siellä ja kannatitte tätä kilpailutusta ja kermankuorintaa. Ette te voi sen EU:n taakse niin paljon mennä kuin tässä kuulosti, että EU on määrännyt. Te olitte itse määräämässä tämmöistä järjestelmää. Muistan hyvin.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei siinä nyt ole mitään tavatonta, jos kansallisen kokoomuksen kansanedustaja ministerinä neuvottelee tämmöisen rakenteen. Sehän on ideologian mukaista.

Mutta minä kiinnittäisin näihin rahavirtoihin huomiota, sillä jos minä nyt sain oikein tiedon, niin ruokakunnilta perittävistä kirjeitten kuljetuksista ja pakettien kuljetuksista jnp. nyt saatava tulo Itellalle on alle 5 prosenttia ja 95 prosenttia tulee sitten näistä muista, yrityspalveluista, yrityspalveluista, jotka nyt siirtyvät sitten kermankuorintana muille. Missä tässä hallituksen paksussa esityksessä on se selvittely, millä tavalla tämä rakenne muuttuu, että missä laukeaa sitten tämä perintämaksu näiltä muilta ja millä periaatteella se perintämaksu määräytyy?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Tilanteessa, jossa EU-direktiivi pakottaa avaamaan postitoiminnan kilpailulle (Ed. Tennilä: Miksi se hyväksyttiin, semmoinen direktiivi?) ja, aivan niin kuin ministeri sanoi, vielä suurempana tekijänä postitoiminnalta sähköinen liiketoiminnan kehittyminen, sähköiset palvelut, vievät sitä tulopohjaa, hallitus on tuonut minun mielestäni kohtuullisen hyvän ja tasapainoisen postilakiesityksen, joka turvaa postitoiminnan myös haja-asutusalueilla viisipäiväisenä ja tasahintajärjestelmänä. Siinä mielessä tämä kritiikki on kyllä kovin voimakasta. — Miksi hyväksyttiin? Minä sanoisin näin, että 500 miljoonaa asukasta EU:ssa, 27 jäsenvaltiota, niin jos siellä meidän ministeri polkee jalkaa, niin olisiko tämä tilanne ollut toisenlainen, sopii kysyä.

Olisinkin kysynyt ministeriltä, kun tämän lain mukaan on mahdollista asettaa markkinoille tulijoille joko maksu tai laatuvaatimuksia näissä lupaehdoissa, (Puhemies: Minuutti!) kumpi teidän mielestänne on se malli, jota Suomessa tulisi käyttää.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kauhistuttaa lappilaisena kansanedustajana kuunnella toisen lappilaisen kansanedustajan puheita, jos ne ovat tuon sisältöisiä. Kyllä tässä on ihan vahvana se maku, että EU:n mallioppilas halusi taas näyttää, kuinka kuuliaisia ollaan. Ei sitä kansallista etua aja kukaan muu kuin kansallinen edustaja, silloin kun niitä neuvotteluita käydään.

Mutta Posti- ja Logistiikka-alan Unionilla on hyvin painava kannanotto. Siinä todetaan, että uusia toimijoita on tulossa vain suurimpiin taajamiin. Nykyinen rahoituspohja tulee pettämään, Itella tulee menettämään volyymia kannattavimmilla toiminta-alueilla ja joutuu samanaikaisesti hintakilpailuun samoilla alueilla. Tässä nyt on kaksi isoa ongelmaa: se, että kumotaan laki haja-asutusalueitten postipalveluista ilman mitään tietoa siitä, mitä tulee tilalle, ja toinen asia on se, että tämä rahoituspohja, rahoitusrakenteen arviointi, tästä hallituksen esityksestä ja ministerin puheesta puuttuu kokonaan. Onko se lasku 100, 150 vai 200 miljoonaa euroa?

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herää kysymys, onko tämän EU:n postipalveludirektiivin liikkumavaraa edes yritetty aidosti käyttää siinä laajuudessa kuin se on mahdollista. Nimittäin yleispalveluvelvoitteen omaavalle näistä korvauksista, mahdollisista rahallisista korvauksista, viitataan, että tämä voidaan antaa mutta siitä säädetään erikseen lailla. Aidosti myös tässä voi kysyä, miksi ei tähän lakiin sitten ole sitä kirjattu. Samoin näistä laadullisista vaateista täällä 9 §:ssä todetaan, että voidaan asettaa laadullisia vaateita, eli jos laki tosiaan tässä muodossa menee, niin on vaarana, että tällä alalla erityisesti yleispalveluvelvoitteen omaavalla on rahoitusongelma ja vaarana on silloin, että tämän maksajiksi tulevat sitten kyseisen yleispalveluvelvoitteen omaava eli Itellan työntekijät.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ei tarvitse olla mikään kummoinen selvännäkijä, että tietää, että nimenomaan Lapissa, Kuusamossa, entisen Oulun läänin alueella ja kaiken kaikkiaan Itä-Suomessa tulevat tämän lain säätämisen seuraamukset kaikkein pahimmin ilmi. Kun Itellalta puuttuu rahoituspohjaa ja kun pitäisi haja-asutusalueilla, harvaanasutussa Suomessa, noudattaa tätä hidastettuakin mallia, mikä tässä nyt on, 3 vuorokautta, niin siellä se ensimmäiseksi sitten epäonnistuu. Valtion budjettirahoitukseen tulee paineita. Me tiedämme, että valtion budjettia pitäisi supistaa, sen menopuolta. Tästä jo ministeri Katainen on puhunut, vuonna 2012 ja 2013 jne. maksetaan velkaa takaisin. Mistä se löytyy sitten se ylimääräinen rahoitus, jolla voidaan Itella Oyj:n toimintaa tukea?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä eduskuntakäsittelyssä pitää tätä postilakia ainakin kahdelta osalta parantaa. Ensinnäkin toimilupiin pitää sisällyttää kaikkia toimijoita koskevat palvelutasovaatimukset riittävän selkeällä tavalla. Ne pitää määritellä riittävän selkeiksi kaikkia toimijoita kohtaan. Toisaalta kannattamattoman toiminnan valtiontuki pitää määritellä etukäteen samojen linjausten mukaan kuin esimerkiksi rautatieliikenteen osalta, ei niin, että sanotaan, että jälkikäteen voidaan katsoa, että voidaan tukea. Sehän käytännössä johtaa huonoimmassa tulkinnassa siihen, että vasta siinä tilanteessa, jos Itella ajautuu selvitystilaan, tätä tukiasiaa aletaan miettiä. Se on yhtiön kannalta täysin kohtuuton tilanne ja johtaa kyllä palveluitten heikentymiseen hyvin suurella tavalla. Meillä on jo täällä esimerkki, tämä Sonera-kysymys, jolla on tietynlainen velvoite toimia, mutta se kerää kuitenkin verkkoja tuolta maakunnista pois ja vetäytyy alueilta, vaikka on laki toisaalta velvoittamassa toimintaan. Kun me tämän tiedämme, ei meidän tässä postilaissa pidä tehdä samaa virhettä, vaan eduskunnan pitää tiukentaa (Puhemies: Minuutti!) ja tietenkin niin, että ministerin kanssa yhteistyössä ainakin nämä kaksi mainittua epäkohtaa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Rouva puhemies! Tämä on surullinen lakiesitys. Maaseutua isketään jälleen tämän kautta varsin voimallisestikin nyt Kiviniemen hallituksen toimesta. Tämä johtaa siihen, että palvelut heikkenevät maaseudulla. Lisäksi se johtaa siihen, että tulee kansainväliset kermankuorintafirmat, jotka keräävät parhaat voitot taajama-alueilta, ja veronmaksajat maksavat sitten sen laskun, joka siirtyy tätä kautta kansainvälisille tahoille. Ei tällaista järjestelmää Suomeen pidä päästää syntymään. Valitettavasti täällä nyt on direktiivi, jonka hallitus päästi menemään aivan kohtuuttoman löysässä mallissa läpi.

Mutta ministeri Lindén, milloin te arvioitte, että valtio alkaa maksaa tukea Itellalle, ja mikä on se summa, kuinka paljon on vuoden, kahden, kolmen, neljän kuluessa, mihin se kehittyy?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Onhan tämä ihan pöljä päätös, jossa ulkomaalaiset kermankuorijat korjaavat potin, Suomen valtio maksaa paljon rahaa ja palvelut kuitenkin huononevat. Mitä tässä on järkeä koko hommassa? Järkiselityksenä ed. Seurujärvikin esittää, että kun EU käski näin. Ei se minusta kauhean järkevä selitys ole sekään, etenkin kun Suomi istui siinä pöydässä, jossa tämmöistä päätöstä tehtiin, ministeri Lindén. Siellähän se päätettiin, määräenemmistöpäätöksellä, kyllä, tiedän, mutta Suomi äänesti tämän puolesta. Eihän tässä ole mitään järkeä, että tähän on menty. Tämä taipuisuus EU:ssa on se suomalainen tapa, se on se paha maan tapa, jota täällä paljon esiintyy, ja nyt sitten ollaan tämmöisessä tilanteessa. Kyllä kannattaisi vielä katsoa sitä viisipäiväisyyttä näille kilpailijoillekin, mennään sinne tuomioistuimeen kerrankin ja katsotaan, onko pakko tosiaan ajaa oman maan palveluja alas tai että panna valtio maksamaan tosi paljon, kun jotkut kermankuorijat ottavat potin.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Näissä puheenvuoroissa korostetaan kilpailun avaamisen kielteisiä vaikutuksia ja väitetään, että palvelut huononevat (Ed. Tennilä: Nimenomaan!) erityisesti haja-asutusalueilla. Haluaisin nyt ensimmäiseksi korostaa sitä, että jos tällä hetkellä 500 miljoonaa laskua lähetetään ja niistä 10 miljoonaa lähtee sähköisesti ja jos viiden vuoden tai kymmenen vuoden kuluttua 490 miljoonaa laskua lähtee sähköisesti ja 10 miljoonaa lähtee perinteisellä tavalla, niin tässähän on se kysymys, ei siinä, että joku kermankuorija tulee ja kykenee samassa määrin ikään kuin ottamaan tätä perinteistä postinjakelua kontolleen.

Se, että me rupeamme sähköisesti asioimaan, on se kysymys, joka uhkaa kaikista eniten tätä perinteistä postinjakelua, ei tämä laki siltä osin, että kilpailua avataan. Tämä laki turvaa haja-asutusalueilla postipalvelut kaikille yhtäläisesti. Se on tähän lakiin kirjoitettu selvästi. Viitenä päivänä, ed. Tiusanen, jaetaan, olipa se sitten kannattavaa tai ei. Siitä lähtee laki, ja tästä lain kirjaimesta ei varmasti voi poiketa.

Ed. Korhonen totesi, että muissa maissa asetetaan laatuvaatimuksia ja kirjoitetaan lakiin myös siitä, miten tullaan korvaamaan yleispalveluvelvoitteesta. No, esimerkiksi Ruotsissa on selvästi kirjattu lakiin, että missään olosuhteissa Ruotsissa ei tulla korvaamaan yleispalveluvelvoitetta, ja sitä tulee Ruotsin posti tekemään lain mukaan. Laatuvaatimuksia voidaan tämänkin lain mukaan toimilupiin kirjoittaa. Silloin, kun joku hypoteettisesti hakee toimilupaa osoitteelliseen kirjejakeluun, voidaan palvelun laadun varmistamiseksi toimilupaehtoja kirjoittaa. Me kyllä seuraamme hyvin tarkasti, miten muissa maissa laatuvaatimuksia kirjoitetaan lakiin tai toimilupiin, koska komissio lähtee kuitenkin siitä, että kilpailun täytyy olla avointa. Meidän laissamme on selvä pykälä, joka antaa mahdollisuuden silloin, kun joku toimiluvallisesti hakee tätä tehtävää itselleen, näitä laatuvaatimuksia sinne asettaa. Palvelut todellakin tässä laissa turvataan.

Ed. Hänninen pohdiskeli sitä, onko tämä tasavertainen koko maassa. Kyllä näin on. Tämä laki on samanlainen kaikille, asuitpa sitten Utsjoella tai Helsingissä taikka Oulussa tai Kuusamossa. Viitenä päivänä sinulle se kirje jaetaan, jos niitä kirjeitä on jaettavissa. Näyttävät vaan nämä tulevaisuuden ennusteet siltä, että tulevaisuudessa näitä kirjeitä ei valitettavasti jaeta, kun me kaikki asioimme sähköisesti. Mutta laki edellyttää, että pitää viiden päivän postinjakeluverkosto olla, vaikka ei olisi mitään jaettavaa.

Ed. Rajala, tälläkin hetkellä yritykset pääsääntöisesti lähettävät laskunsa kakkosluokan postissa. Eli siinä olette oikeassa, että kuluttajapostia on ykkösluokan posti, ja tämä ykkösluokan nopea kirje säilyy jatkossakin. Niin kuin tuossa lain esittelyssä totesin, sen Itella on vahvistanut, ja se on myös yleispalvelua, eli sen pitää olla kohtuuhintaista.

Mutta tällä laatuvaatimuksella elikkä sillä määreellä, että kirjeen pitää olla perillä tietyssä ajassa, se vakiokirje on nyt määritelty tässä laissa kahden yön yli -kirjeeksi, ja 95 prosenttia näistä kirjeistä pitää olla perillä kahdessa yössä. Tämän kirjeen hinta tulee olemaan halvempi kuluttajille, eli olen aivan varma, että itse asiassa ne kuluttajat, jotka kirjeitä vielä lähettelevät, ovat tyytyväisiä tästä uudistuksesta.

Niin, ed. Tennilä, direktiivi on säädetty. Suomi on ollut mukana sitä säätämässä. Olemme viimeiseen asti olleet vaatimassa sitä, että viiden päivän jakeluvelvoite voitaisiin asettaa muillekin maille, mutta emme sitten viitsineet jäädä yksin tässä asiassa, (Ed. Mustajärvi: Viitsineet?) vaan olimme hyväksymässä direktiiviä, koska mitä se itse asiassa muuttaisi loppujen lopuksi siltä osin, jos me olisimme yksin äänestäneet tämän viiden päivän jakeluvelvoitteen asettamisesta? Esimerkiksi rakas naapurimaamme Ruotsi ei tällaista ehtoa ollut hyväksymässä. Saksa teki kovasti töitä sen eteen, että minkäänlaisia laatuvaatimuksia ei saisi asettaa. Mutta tässä suhteessa saimme näkemyksemme läpi direktiivin lopullisessa päätöksessä, että laatuvaatimuksia voidaan toimilupaehtoihin kirjoittaa, jos näitä toimilupia joku hakee.

Ed. Pulliainen totesi, että 5 prosenttia Itellan volyymeista on näitä kuluttajakirjeitä, suurin osa on yrityspostia. Näin on, yritysposti on sopimuksenvaraista eikä kuulu tämän lain piiriin. Volyymit ovat siellä, mutta myös yrityspostin puolella on jo nyt nähtävissä se valtaisa muutos sinne sähköisen asioinnin puolelle. Viimeisenä varmasti kuluttajat siihen siirtyvät, mutta tällä hetkelläkin jo kovasti erilaiset isot toimijat tekevät töitä, jotta sähköinen asiointi lisääntyisi. Eli siinä suhteessa tätä kustannusvastaavuutta on aika vaikea laskea ja ennakoida eteenpäin etukäteen, koska meillä ei ole vertailuaineistoa emmekä voi tietää, kuinka nopeaa tämä muutos on.

Ed. Mustajärvi murehti Paun tulevaisuutta, työntekijöiden tulevaisuutta. Tässäkin haluan korostaa sitä, että kysymys on tämän sähköisen asioinnin lisääntymisestä, mikä nämä volyymit tulee viemään ja joka tulee vaikeuttamaan postin palvelua. Mutta edelleenkin haluan korostaa, että huolimatta siitä laki on aivan yksiselkoinen ja yksiselitteinen siltä osin, että viitenä päivänä postia jaetaan jatkossakin.

Ed. Kähkönen kyseli myös näistä nettokustannuksista, miksi niitä ei hallituksen esitykseen ole kirjoitettu auki. Meillä on tiettyjä laskelmia, joita olemme Itellalta saaneet, mutta valitettavasti ei ole ollut mahdollista esittää tarkkoja laskelmia siitä, mitä ne nettokustannukset ovat. Mutta laki lähtee siitä, että silloin, kun yleispalvelun tarjoaja eli todennäköisesti Itella esittää laskelman siitä, että yleispalvelun suorittaminen on heille kohtuutonta, laukeaa ikään kuin tämä nettokustannuslaskenta, ja laki lähtee siitä, että jos alalla on muita toimijoita, heidän tulee osallistua näitten kustannusten maksamiseen.

Mutta, arvoisat kollegat, tilanne voi myös olla sellainen, että silloin, kun tämä yleispalvelukorvausvelvoite lankeaa, alalla ei ole yhtään ainutta kilpailijaa johtuen siitä, että se suurin kilpailija on se suomalaisen tietoyhteiskunnan kehitys ja sähköinen asiointi. Silloin on ilman muuta selvää, että yleispalvelukustannukset tulee budjetista rahoittaa ja veronmaksajat siihen osallistuvat. Mutta tämä tapa halutaan jättää auki, jotta silloin, kun tämä asia tulee ajankohtaiseksi, siihen palataan.

Vielä ei ole tarkasti ratkaistu sitä, mikä se malli on, ja tämä nykyinen verolaki joudutaan kumoamaan juuri sen vuoksi, että siinä automaattisesti etukäteen jo alalle tulijoilta peritään maksu. Direktiivi on yksiselitteinen siltä osin, että vasta sen jälkeen, kun on osoitettavissa näitä yleispalvelukustannuksia eli näitä nettokustannuksia korvattavaksi, voidaan määritellä sitten, paljonko tätä resurssia pitää varata. Se voi olla 5 miljoonaa, se voi olla 100 miljoonaa. (Ed. Tennilä: 240 miljoonaa!) Sen aika näyttää, mutta yleispalvelun tarjoaja on oikeutettu tämän maksun tai korvauksen saamaan silloin, kun se on ajankohtainen.

Ed. Rantakangas, edellinen eduskunta sääti lain puhelinpalvelun teknologianeutraliteetista. Tämä laki on tullut voimaan vuoden 2007 alusta, ja se tarkoittaa sitä, että TeliaSonera valitettavasti saa purkaa kupariverkkonsa tarjotessaan tilalle mobiilin puhelinpalvelun. Tämä on eduskunnan tahto ollut edellisellä kaudella, ja sen mukaan vaan on elettävä.

Ministeriössä olemme kuitenkin töitä tehneet teleoperaattorin kanssa siltä osin, että yhteisesti olemme löytäneet ne laatuvaatimukset ja määritykset, joihin TeliaSonera on sitoutunut, että jos kupariverkkoa purkaa, on huolehdittava siitä, että mobiili puhelinpalvelu on laadultaan yhtä hyvää kuin lankaa pitkin annettava palvelu. Mutta tämä on todellakin edellisen eduskunnan hyväksymä laki, ja näin ollen lain mukaan meidänkin on vain toimittava.

Ed. Kankaanniemi kyseli, milloin yleispalvelukustannuksia sitten arvioidaan jouduttavan korvaamaan. Sitä on hirveän vaikea tietää. Sitä ei tiedä kukaan varmastikaan, ja sitä on vaikea ennustaa. Tällä hetkellä ei ole näkyvissä tilannetta. Itellan toiminta haja-asutusalueilla on kannattavaa suhteutettuna liiketoimintaan, mutta todellakin, jos sähköinen asiointi nopeasti etenee niin kuin naapurimaissamme Pohjoismaissa on tapahtunut, voi olla, että viiden vuoden kuluessa, viiden vuoden sisään ehkä on se tilanne, jolloin yleispalveluvelvoitteesta joudutaan korvaamaan. Jos ei sähköinen asiointi lisäänny tai kilpailua ei välttämättä synny alalle, voi mennä 10—15 vuotta tai tilannetta ei tule koskaan.

Mutta olen aivan varma, että sähköinen asiointi lisääntyy huomattavasti, kun lainsäädännöllä sitä pyritään edistämään, ja tuottavuuden näkökulmasta niin julkisen sektorin kuin yksityisen sektorin näkökulmasta tämä sähköisen asioinnin eteenpäin vieminen on erittäin merkittävää. On selvää, että se tulee postin volyymeihin tulevaisuudessa vaikuttamaan.

Saara Karhu /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kuulosti oudolta korvaan, kun ministeri totesi, että "emme viitsineet" ajaa Suomen etua siellä, kyllä vähän tuntui siltä, että pieleen menee, mutta "emme viitsineet", kun kukaan muukaan ei ollut sitä mieltä. Eikö siellä Suomen etu ole kuitenkin tärkein? Te tiedätte tämän pohjoisen harvaanasutun maan ongelmat paremmin kuin Keski-Eurooppa, mutta jos "ei viitsitä", niin eipä ihme jos tällaisia tuodaan sitten eduskuntaan. Hämmästelen sitäkin, miten Belgia voi asettaa laatuvaatimuksia, mutta Suomi ei voi, ei viitsi.

Toinen kysymys on sitten, että eikö ministeri yhtään kolkuta se, että tässä puhutaan 100, jopa 200 miljoonan euron kustannuksista todennäköisesti suomalaisille veronmaksajille samaan aikaan, kun se tuotto menee yritysten taskuihin. Ja kuitenkin puhutaan, että tulee olemaan hyvin kireää budjetissa ja katsotaan, mihin voidaan rahaa laittaa jnp., ja samalla annetaan tuosta noin vaan useita hyviä asioita auttavia rahoja suoraan kilpailijoiden taskuun, ja sitten veronmaksajat hoitavat sen näillä hupenevilla verorahoilla.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tekisi mieli kyllä sanoa, kun näistä teoriaherroista aina on puhuttu paljon, että kyllä tässä vähän semmoista teoriarouva-höpinääkin välillä tuntuu olevan. Varmaan se kiistatonta on, että sähköinen lasku tulee lisääntymään, eihän siinä mitään, mutta millä aikajänteellä se lisääntyy ja minkälaisessa määrin tätä muuta postitusta sitten hoidetaan sähköisesti, niin se kyllä jää tulevaisuuteen. Minä en ole niin hirveän vakuuttunut siitä lukumäärästä, että 500 miljoonasta laskusta tulee 490 miljoonaa menemään sähköisenä. Mutta se on teoriaa ja se jää nähtäväksi.

Mutta, rouva ministeri, tietojeni mukaan mikään muu maa ei tässä prosessissa ole alentamassa esimerkiksi kirjeen kulkunopeutta. Kyllähän nämä ovat ihan perustuvaa laatua olevia kysymyksiä, että me olemme antaneet jälkeen ja me olemme nyt nöyränä ja me teemme kaiken niin kuin etunojassa, mikä on käsittämätöntä, kun katsomme tämän maan fyysisiä mittoja. Tämä käy jollakin lailla varmaan Keski-Eurooppaan, en minä sitä kiistä, mutta kun sielläkin, niin kuin tässä todettiin, Belgia asettaa omia laatuvaatimuksiaan, Norja on tehnyt päätöksiä valtiontuesta jne., niin eihän tämä nyt voi toimia meillä. Tämä on sula mahdottomuus tässä muodossa.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, mikä liittyy tuohon "viihtimiseen", niin minä muistan siltä ajalta, kun olin itse liikennevaliokunnassa välillä vetäjänä, välillä muuten siellä, niin siihen aikaan näitten rekkojen omistajien työaika-asioista taisteltiin tuolla EU-foorumeilla ja onnistuttiin hannaamaan sitä aika pitkälle, kun liikenneministeri omistautui asioilleen. Mutta teillähän nyt tässä on ideologisesta asiasta kysymys, niin sitten se menee näin. Mutta ettekö te todellakaan ole laskenut näitä, tehnyt simulaatiomalleja? Kyllä kai te tiedätte, millä tavalla rahavirrat nykyisessä Itellassa kulkevat? Ainakin aikaisemmin ne tiedettiin, ihan tarkkaan. Silloin kun edellisen kerran näitä asioita ajettiin, palaan omassa varsinaisessa puheenvuorossani siihen, mutta ne olivat kaikki jo silloin tiedossa.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se, mikä täällä aika laajasti huolestuttaa, on postipalvelujen tasa-arvoinen saatavuus koko maassa, että rakennetaanko tässä semmoinen Troijan puuhevonen tähän järjestelmään sisään tämän kermankuorinnan kautta, että käytännössä me emme kykene huolehtimaan koko maan postipalveluista. Itellasta saamani tiedon mukaan olemme tilanteessa, että 80 prosenttia postin liikevaihdosta syntyy 2 prosentilla Suomen maantieteellisestä alasta. Se siis tarkoittaa, että jos tämä 2 prosentilla oleva ala tulee ulkopuoliseen kilpailuun ilman kunnollisia laatuehtoja, niin syntyy suuri riski, että tuotot menevät siinä samalla ja sitten jää tämä vähenevä ja erittäin heikosti kannattava toiminta valtaosassa Suomea. Joten pitäisi olla nyt tosi tarkkana ja tietysti kysyä senkin perään, miten EU:ssa on toimittu, mutta sitten katsoa, miten nämä laatuvaatimukset tehdään. Ihmettelen suuresti, miten tämmöinen lakiesitys on mennyt keskustalta lävitse hallituksessa. Se ei ole vielä auennut, mutta odotamme, että se tässä selviää illan aikana.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Viime torstaina kyselytunnilla ministeri Lindén sanoi: me hyväksymme kermankuorinnan. Kyllä se oli uskomatonta puhetta, että en olisi uskonut, että uusliberalismissa edes kokoomus menee niin pitkälle, että heidän mielestään on tärkeämpää turvata ulkomaalaisten yritysten voitot kuin suomalaisten veronmaksajien tuotot. Tähän asti viime vuotta lukuun ottamatta Itella valtionyhtiönä on jakanut keskimäärin noin 40 miljoonaa euroa vuodessa osinkoja valtiolle. Nyt tämän lakiesityksen myötä näistä osingoista ollaan luopumassa ja tilalle ollaan ottamassa arviolta 100—150 miljoonan euron vuosittaiset kulut. Te, ministeri Lindén, olette tällä esityksellä tekemässä 150—200 miljoonan euron vuosittaista kuprua suomalaisille veronmaksajille. Ei kai edes kokoomus voi olla sitä mieltä, että vapaat markkinat ovat tämän arvoisia?

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka lain tavoite on hyvä, turvata palvelut koko maan alueella, niin tässä tulee kuitenkin tämä taloudellinen realiteetti, että kun kermankuorijat vievät parhaan bisneksen Itellalta, niin Itellalla ei käytännössä ole voimavaroja pitää lain edellyttämällä tavalla palveluita haja-asutusalueilla. Se on se peruspihvi. Ja sen takia eduskunnan pitää muuttaa tätä lakiesitystä niin, että tämä kannattamattoman toiminnan valtiontuki määritellään etukäteen, että yhtiö tietää, mitkä ovat ne pelimerkit. Sitten pitää edellyttää, että yleispalveluyritysten sähköinen viestinvälitys määritellään julkiseksi tehtäväksi. Se on yksi tärkeä myös Itellan toimintaan liittyvä tekijä.

Ja sitten lopuksi, puhemies! Ministeri Lindén, kun te olette ollut kolme ja puoli vuotta ministerinä ja olette huomannut, että 2007 alusta voimaan tullut laki, joka koskettaa TeliaSoneraa, on huono, niin miksi ette ole tuonut tähän saliin uutta esitystä, jolla parannetaan tätä lakiesitystä? (Ed. Pulliainen: Ei ole viittiny!) Nyt kun meillä on tämä Sonera-keissi tiedossa, ministerillä erityisen hyvin, ja meillä kaikilla, niin eihän meidän toista virhettä pidä tehdä peräjälkeen. Ei pidä tietoisesti säätää huonoa lakia, joka jättää rahoituksen täysin ilmaan ja auki.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ei se varmasti ole ainoastaan ministeri Lindén, joka on tätä euronöyryyttä harjoittanut eikä ole vienyt loppuun saakka tappelua. Se yleensä vain otetaan annettuna Suomen puolella, se mitä EU esittää. Siellä on erilaiset olosuhteet, ja siellä on vallalla tämä kova markkina-ajattelu, joka meille Suomeen, tämmöiseen harvaanasuttuun maahan, erityisen huonosti sopii tämän tyyppisissä palveluissa. Mutta kyllä pitäis viittiä loppuun saakka painaa.

Toinen huomautus, kun laaduista puhutaan, niin ainakin työn laatu postialalla tulee minun käsittääkseni varmasti heikkenemään. Itella menettää asemiaan. Siellä ovat vakituisessa työsuhteessa nämä työntekijät. Nyt nämä 1—3 päivän kermankuorijat, siellä on erilaiset työsuhteet, paljon huonommat, paljon heikompilaatuiset, että ainakin siinä tulee isoa muutosta. Ja pidän teidän näkemystänne siitä, että kohta ollaan sähköisessä laskutuksessa, aikalailla epärealistisena, sillä se laajakaista pitäisi ensin olla siellä kauimmaisessakin mökissä ja sille pitäisi olla vielä osaava käyttäjä, ja nyt se on tökännyt jo siihen, ettei sitä laajakaistaa (Puhemies: Minuutti!) pysty maksamaan se köyhä ihminen, kun 5 000 euroa siitä viimeisestä jakelimosta tulee maksamaan, kun kotiin sen vetää. Että ei se näillä opeilla tämä sähköinen lasku kovin sähköisesti kyllä (Puhemies: Minuutti, ed. Tennilä!) sillä nopeudella ainakaan etene.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Liikun usein maaseudun miehenä haja-asutusalueilla ja käyn usein pienissä vähittäissekatavarakaupoissa, ja poikkeuksetta, kun ne ovat aika harvakseen, ne hoitavat postin palveluja, ja ne tykkäävät siitä hommasta. Se on heille jonkinlaista tuottoakin, ja he myös väittävät, että posti on myös tyytyväinen heidän toimintaansa, ja kaiken kaikkiaan he palvelevat monia osapuolia hyvin silloin. Sen takia kysyn ministeriltä: Eikö tämäntyyppistäkin hommaa olisi kuitenkin järkevää jatkaa ja jopa parantaa?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Lindén, kyllä ministerin pitää viitsiä silloin, kun on kyse peruspalvelusta ja kansallisen edun valvomisesta, vai annatteko te seuraavan kerran, kun Brysselistä tulette takkiinne saaneena, haastattelun, että kaikista kansallisista tärkeistä kannoista jouduttiin luopumaan, mutta kun ei kehannut. Juuriko teillä on kanttia sanoa seuraavallakin kerralla samalla tapaa?

Mutta olipa perinteisen postin volyymi mikä hyvänsä, niin sehän ei tässä laissa ja direktiivissä olevaa mekanismia poista miksikään, eli kannattavimmat osat annetaan ulos ja lopuista vastuu jää sitten viime kädessä valtiolle. Mutta se kiinnostaa, kun ed. Rantakangas puhui aikalailla erilailla kuin jotkut muut keskustalaiset, onko tässä asiassa nyt sitten keskustan linjat suorat ja onko hallituksen pääryhmien, pääpuolueitten, keskustan ja kokoomuksen linja yhtenäinen sitten. Kun kuunteli Rantakangasta, siitä sai aivan eri kuvan kuin joidenkin muiden puheista.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kustannuslaskennasta on ollut varsin erilaisia käsityksiä tämän valvovan viranomaisen eli Viestintäviraston ja Itellan välillä. Parhaillaanhan on vääntö vielä kesken liittyen tähän 1. luokan kirjeeseen. Kuitenkinhan tämän kustannuslaskennan pitäisi perustua yleisesti hyväksyttyihin liiketaloudellisiin periaatteisiin, ja kun tätä hinnoittelua mietitään, niin pitäisi ottaa pitempiä jaksoja, joilta tämä laskenta tehdään. Kun tätä lakiesitystä lukee, niin täällä temppelin harjalla on edelleen tämä Viestintävirasto. Näettekö, että tämä uusi laki tuo selvyyksiä tähän nykyiseen tilanteeseen, joka on kestämätön? Eli tavallaan on erilaiset laskentaperiaatteet, tai ei sitten luoteta yleispalveluvelvoitteen toimijaan, sen yrityksen laskentaan. Sillä ihan haitataan liiketoimintaa hyvin merkittävästi.

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kannattaa luottaa siihen lakiin, jota täällä ollaan säätämässä. Tämä laki turvaa haja-asutusalueille, Utsjokea myöten, viisipäiväisen jakelun ja tasahintajärjestelmän. Se, mikä sitä voi uhata, ei pakosti ole kilpailu vaan tämä tietoyhteiskuntakehitys, digitalisoituminen ja sähköisen asioinnin lisääntyminen.

Tämä tietoyhteiskuntakehitys Euroopassa — muun muassa Tanskassa 30 prosenttia postinjakelusta on lähtenyt 2000-luvulla, Norjassa 20 prosenttia, Suomessa vasta 9 prosenttia, eli olemme sillä tavalla alkuvaiheessa, mutta kehitys vie kyllä vääjäämättä aivan samaan suuntaan.

No, tässä postilaissa varaudutaan myös tilanteeseen niin, että postin kulkunopeutta viivästytetään yhden yön yli -kirjeestä kahden yön yli toimitettavaksi, joka on myös vastaus siihen, että pystytään postin logistiikkaa, jakelutoiminnan tehostamista ja kustannusten hillintää tekemään. Minun mielestäni se on looginen asia ja hyväksyttävä heikennys tämän lain myötä, jotta voidaan turvata kustannustehokkaat palvelut myös haja-asutusalueilla.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omassa kunnassani, joka on hyvin haja-asutusvaltainen maaseutukunta, on käsitelty laajakaistahankkeen toteuttamista, ja se tulee kunnalle äärettömän kalliiksi, se on oma lukunsa, ja sitten tulee vielä kuntalaisille aika iso lasku siitä. Ja sittenkin jää vielä sinne haja-asutusalueille ihmisiä, jotka eivät sitä ota, eivät halua. Mitä heille tehdään? Palvellaanko heitä vielä jatkossa vai ei? Kaikki eivät todellakaan tule sähköisen viestinnän piiriin tältä osin. Tämä on sellainen kysymys, että tasa-arvon nimissä pitää myös näistä ihmisistä kantaa huolta. Edes ne veroliput sinne pitää viedä, ne kiinteistöverot, jotka joka tapauksessa peritään, vaikkei tuloja ole. Eli tämä puoli ei kyllä nyt vielä ole peruste tälle laille, että sähköiseen kirjehommaan mennään. Se on monen vuoden päässä, ja kaikkia se ei kohtaa edes koskaan.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä nopeasta aikataulusta, jolla siirryttäisiin sähköisiin palveluihin. Joka tapauksessa nämä kermankuorijafirmat ehtivät tähän väliin. Se on aivan selvää.

Toinen asia on todella, niin kuin ed. Kankaanniemi sanoi, että suinkaan kaikilla suomalaisilla ei ole mahdollisuus siirtyä sähköisiin palveluihin, ei taloudellisista syistä, ei osaamiskysymysten vuoksi. Pienituloiset ihmiset, iäkkäämmät ihmiset — heidän etunsa on pidettävä mielessä.

Tänään täällä eduskunnassa kävi Itella opettamassa ja tekemässä sopimuksia kansanedustajien kanssa, millä tavalla kansanedustajien palkkiokuitit voidaan lähettää kotiin sähköisesti. Itellalla on omat järjestelmänsä edesauttaa sitä. Muun muassa tämän talon kansanedustajat pyritään saamaan tähän systeemiin. Mutta kaikilla suomalaisilla, nimenomaan niillä pienituloisilla, iäkkäämmillä ihmisillä taikka sitten tietyillä haja-asutusalueiden henkilöillä, ei ole sitä mahdollisuutta, että kyllä tässä jaetaan kansaa kahtia tälläkin tavalla.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ensimmäisenä haluan kiittää ed. Saara Karhua lämpimistä sanoista maaseudun puolesta, joita hän osoitti äskeisessä vastauspuheenvuorossaan. Kiitos siitä. Tampellan torin laidalla sykkii lämmin sydän maaseudun ihmisten puolesta. Kiitos siitä.

Mutta sitten asiaan. Joka tapauksessa postipalveluiden tarjoamisessa ympäristö on muuttumassa aivan valtavasti. Se on pakko meidän myöntää. Nimittäin sähköinen laskutus tulee joka tapauksessa. Itellan tekemän tutkimuksen mukaan jo yli 40 prosentilla suomalaisista yrityksistä on täydet valmiudet siirtyä sähköiseen laskutukseen. Elikkä elämme olosuhteissa, jolloin meidän on valmistauduttava muutokseen, ja kysynkin arvoisalta ministeriltä: Kun Viestintävirasto valvoo tätä yleispalveluperiaatteen toteutumista Suomessa, niin onko virastossa riittävästi henkilöstöä ja mahdollisuuksia valvoa tätä tavallaan vapaaksi ryöstäytyvää kilpailukenttää, koska tiedän sen olevan haastavaa? Onko teillä siihen keinoja?

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Jos aloittaisin tästä sähköisestä asioinnista. Todellakaan sähköisen postin vastaanottaminen ei vaadi nopeita yhteyksiä. Tällä hetkellä jo 86 prosenttia pankkien asiakkaista käyttää verkkopankkia. Ja kun näin on, niin on aika todennäköistä, että jollain aikavälillä nämä samaiset asiakkaat ottavat myös laskuja vastaan sähköisesti, koska he jo käyttävät sitä nettipankkia. (Ed. Martti Korhonen: Kyllä, kyllä, mutta 10 vuotta on pitkä aika!) — Se voi olla, se on 5 vuotta tai 10 tai 20 vuotta, ed. Martti Korhonen, mutta ihan yhtä teoreettisia ovat nämä luvut, joita ed. Karhukin heitti, 100, 200 miljoonaa, 10 miljoonaa. Kaikki on teoriaa niin kauan, kunnes käytäntö sen joksikin osoittaa. Mutta tällä lailla luodaan ne periaatteet, joilla kansalaisten postipalvelut tässä maassa turvataan yhtäläisesti kaikkialla, kaikille 5 päivänä viikossa. Ja kun se fyysinen postinjakelu turvataan 5 päivänä viikossa, niin se tarkoittaa, että ei sinun tarvitse ottaa sitä sähköistä laskua vastaan, jos sinä et niin halua. Mutta veikkaanpa, että jollakin aikavälillä ihmiset niitä sähköisiä laskuja haluavat vastaanottaa.

Mutta tämä postilaki ei ota kantaa sähköiseen asiointiin. Tässä on haluttu vain korostaa sitä, että itse asiassa suurempi uhka perinteiselle postinjakelulle on tämä sähköisen toimintaympäristön muutos kuin se, että tulee kermankuorijoita niitä fyysisiä kirjeitä jakelemaan.

Käytin ehkä vastauspuheenvuorossani väärää termiä puhuessani, että "emme olisi viitsineet". Kyllä me viitsimme ja taistelimme loppuun saakka. (Ed. Pulliainen: Jaa, vai niin!) — Tätä postipalveludirektiiviä valmisteltiin useamman vuoden ajan, ed. Pulliainen. Tiedätte sen vallan hyvin, koska olemme siitä matkan varrella valiokunnankin kanssa keskustelleet. — Mutta siinä vaiheessa, kun pöydällä on enää yksi asia, 5 päivän jakeluvelvoitteen asettaminen muille kuin yleispalvelun tarjoajalle, ja kukaan muu ei Suomea siinä kannattanut, siinä vaiheessa yleensä Suomen hallitus arvioi sen, kaadummeko saappaat jalassa vai lähdemmekö siitä, että haemme sitten kompensaatiota jostakin muusta. Ja tässä yhteydessä Suomen hallitus otti tämän kannan, että Suomi on ollut tätä direktiiviä hyväksymässä, mutta täällä on monia asioita, jotka me olemme kokeneet tärkeiksi, ja uskomme siihen, että pystymme tämän postipalveludirektiivin kanssa elämään.

Se on Suomen näkökulmasta mielestäni ollut ongelma, että todellakaan tässä direktiivissä ei ole millään tavalla arvioitu tätä varsinaista toimintaympäristön muutosta, joka johtuu tästä sähköisestä asioinnista, ja seuraavana komissio varmastikin tätä näkökulmaa alkaa pohtia ja direktiiviä siltä osin tullaan uudistamaan tulevina vuosina.

Täällä on vedottu Belgiaan ja Belgian postilakiin kirjoitettaviin laatuvaatimuksiin. Meillä ei siitä ole tietoa, mutta kuten olen jo täällä aikaisemmin todennut, meidän laissa lähdetään siitä, että osoitteellisen kirjepostin jakelu on edelleenkin toimiluvanvaraista toimintaa ja toimilupaan voidaan asettaa laatuvaatimuksia, eli laki mahdollistaa laatuvaatimukset. Ja on aivan ilman muuta selvää, että jos kilpailua rajoittavia laatuvaatimuksia muissa maissa asetetaan, niin miksi niitä ei asetettaisi Suomessa. (Ed. Martti Korhonen: Miksi ei? — Ed. Arhinmäki: Miksi ei?) Mutta se tulee siinä vaiheessa, kun joku hakee toimilupaa. Niitä ei tarvitse lakiin kirjoittaa. Ne ovat toimiluvassa, ilman muuta ne ovat toimiluvassa. Tämä on se periaate tässä laissa. Siitä varmastikin lain säätäjät ja toimiluvan myöntäjät pitävät kiinni, että laatuvaatimuksia sinne kirjoitetaan, kun se on mahdollista.

Norja ei ole Euroopan unionin jäsenmaa, joten heitä eivät siltä osin direktiivin vaatimukset koske. (Ed. Pulliainen: Anteeksianto!) — Ed. Pulliainen, hallituksen esityksessä on pyritty arvioimaan niitä mahdollisia kustannussäästöjä, joita on saatavissa sillä, että luodaan mahdollisuus uudistaa postinjakelun rakenteita. Itella on todennut, että tällä hetkellä tämmöiseen rakenteelliseen uudistukseen ei ole tarvetta, mutta on arvioitu, että jollain aikavälillä, jos volyymit kovasti alenevat, on syytä arvioida sitä, kannattaako kahta jakelukierrosta päivässä tehdä. Tässä laissa on pyritty löytämään sellaisia elementtejä, jotka mahdollistavat tulevaisuudessa, silloin kun on tarpeen, uudistaa toimintoja. Ja tällä halutaan turvata juuri Itellalle se, että se kustannustehokkaasti kykenee yleispalveluvelvoitetta suorittamaan. Jos tämän tyyppisiä uudistuksia tämä laki ei pitäisi sisällään, niin aivan varmasti tämä yleispalvelukorvausvelvoite, jos postinjakelun volyymit huomattavasti vähenevät, laukeaa huomattavasti aikaisemmin. Tämä lakiehdotus lähtee myös siitä, että selvästi todetaan, että jos kermankuorinta tulee, jos alalle tulee muita toimijoita, niin nämä nettokustannukset maksatetaan muilla alalle tulijoilla. Tämä laki on ihan yksiselitteinen siltä osin. Kun valiokunta sitten lakiin perehtyy, niin varmasti ne pykälät siltä osin löytyvät.

Ed. Rantakangas, Palvelu tulee haja-asutusalueilla olemaan ihan samanlaatuista kuin se on kaupungeissakin. Tämä laki on aivan yksiselitteinen siltä osin. En ymmärrä sitä, mistä kohdasta lakia löytyvät ne perustelut tai ne pykälät, että jossakin vaiheessa haja-asutusalueilla ikään kuin voitaisiin tarjota huonompaa palvelua kuin kaupungeissa. (Ed. Seurujärvi: Ei mistään!) — Ei mistään, laki on siltä osin ihan yksiselitteinen. — Toivonkin, että kun valiokunta lakiin perehtyy, se myös sen sieltä löytää ja huomaa, että se on se punainen lanka tässä lain kirjoituksessa ollut koko ajan, että sillä turvataan kaikkien kansalaisten peruspostipalvelut. Ne peruspostipalvelut ovat niitä postimerkillisiä kirjeitä ja postipaketteja, niitä tuotteita, joita sieltä postitoimipisteestä hankitaan, kun se paketti sinne viedään lähetettäväksi tai kirje viedään postitettavaksi. Ne ovat yleispalvelua, niiden pitää olla kohtuuhintaisia, ja erityisesti tälle kahden yön yli -kirjeelle on määritelty tämä laatuvaatimus jakeluaikaan.

Mutta kun tätä lakia on uudistettu, niin se tietysti pitää sanoa, että tässä on pyritty pohtimaan perinteisen postinjakelun tulevaisuutta, olipa se sitten siitä näkökulmasta, että tulee kilpailua, tai olipa se siitä näkökulmasta, että sähköinen asiointi lisääntyy. Ja siihen liittyy myös selvä huomio siltä osin, että 10 vuodessa on tapahtunut dramaattinen muutos siltä osin, että kuluttajat eivät käytä ykkösluokan kirjettä enää samassa määrin kuin aikaisemmin. Se johtunee varmasti siitä, että osittain asioita hoidetaan sähköisesti. Ja näin ollen tämä postityöryhmä, joka koostui eri asiantuntijoista, päätyi siihen, että on oleellista, että meillä on vakiokirje, mutta se kirjeen lähetysaika, se 2 vuorokautta, ei ole enää kuluttajan näkökulmasta oleellinen, vaan se, että se kirje on kohtuuhintainen ja se lähtee ja se jaetaan 5 päivänä viikossa. (Ed. Tennilä: Kyllä joskus olis hyvä, jos se tulis nopeammin!)

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä pääsääntöisesti näihin kansanedustajien vastauspuheenvuoroihin vastineet.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Onpas tämä aika hurja juttu. Jos palauttaisin mieleen, mitä tässä näytelmässä on aikaisemmin tapahtunut, viimeisen kymmenen vuoden aikana esimerkiksi, niin auennee joitakin sellaisia luukkuja, jotka ovat ehkä tässä tarpeellisia.

Ensinnäkin, tämä asiahan ei ole niin kuin yllätys, että kilpailua tällä tavalla avataan. Asia oli esillä jo 2000-luvun alussa voimallisesti. Deutsche Post ja Saksa sitä vastustivat. Mutta Deutsche Post oli mielenkiintoinen toimija tässä suhteessa. Se oli mielenkiintoinen siinä suhteessa, että toisaalta se halusi olla avaamatta omaa postiliikennettään kilpailulle ja toisaalta siirtyi toimimaan Suomeen. Jopa niin rohkeita oli näissä ministeripiireissä, että kertoivat siitä, kuinka silloin nämä Deutsche Postin agentit antoivat ymmärtää, että olisivat valmiit ostamaan koko Suomen Posti Oyj:n, joka se silloin oli nimeltään. Sitten alennettiin valtion osakeomistuksen rajaa. Se taisi mennä johonkin 60 prosentin tienoisiin, ja sitten se yhtäkkiä palautettiinkin takaisin, että ei tämä nyt ihan oikealla tiellä ollut. Elikkä tietysti se mahdollistaa silloin sen kokonaisuutena myynnin, että se on sikäli helpompi juttu. Mutta siis tämä kuvaa sen, millä tasolla nämä hommat ovat.

Kun tämä prosessi oli käynnissä, niin tänne etabloitui kaksi kappaletta kuljetusfirmoja, joissa omistajatahot ovat Hollannin posti ja Saksan posti elikkä TNT ja DHL, ja ne loivat järjestelmän; muun muassa Oulussa on näillä toimijoilla erittäin isot kalustot, niin että ne pystyvät hoitamaan koko nämä postin kermankuorintajakelut ja keräämiset ja kaikki, mitkä haluavat, Pohjois-Suomessa. Ne ovat kaikki jo ihan täysin valmiina, ettei siinä ole mitään muuta kuin siitä vaan.

Se, mikä tässä on semmoinen kustannustekijä — olisin nimittäin halunnut todellakin tietää, mitkä ne laskelmat ovat, jotka ministerille on esitetty — ja se, mikä tässä tulee ratkaisemaan hyvin paljon niitä kynnysraja-arvoja kannattavuudelle, on energian hinta. Siinä se sääntö pelaa sillä tavalla, että nykyisillä valuuttakursseilla 80 euron tynnyrihinta raakaöljylle on se kriittinen raja. Jos raakaöljytisleitten hinta rupeaa muodostumaan korkeammasta raakaöljyn tynnyrihinnasta, niin siitä on seurauksena, että näitten kuljetusautojen jnp. kustannukset nousevat sillä tavalla, että ne menevät tiettyjen kynnysarvojen toiselle puolelle. Minä odotin, että olisitte esitellyt näitä, mutta ei se nyt heruttelemallakaan sieltä esiin tullut.

Nyt onkin valitettavasti ed. Kankaanniemi varattu, minä nimittäin haluan nähdä ed. Kankaanniemen fasadin, kun otan seuraavan asian esille. Nimittäin varmaan ed. Kankaanniemi muistaa, mitenkä hänen kotiseutunsa lehti, Keskisuomalainen, järjesti varsinaisen röykkyytyksen liikennevaliokunnalle, jossa ideana oli se, että yhdistettäisiin postinjakelu ja Keskisuomalaisen jakelut yhteen varhaiskantoon asiakkaille ja sen takia piti postipalvelulakia muuttaa, siis juuri sitä lakia, josta tässä nyt on kysymys. Kysymys oli tämän postilain muuttamisyrityksestä silloin. Siinä meitä juoksutettiin tuolla Pääpostin uusissa tiloissa ja vaikka sun missä, mutta siitä ei tainnut tulla mitään sinne teidän perälle, elikkä sitten ne hinnat kuitenkin muodostuivat niin suuriksi. Sama koski Kaleva-lehteä Oulun vaalipiirin alueella ja saattoi koskea eräitä muitakin.

Siis toisin sanoen tässä niin kuin sameilla vesillä purjehtivat erinomaisen moninaiset yritykset ja toimijat, joilla jokaisella on syvä intressi, ja kysymys on sitten, millä lompakolla nämä kaikki ovat. Ne ovat veronmaksajan lompakolla. Nimenomaan tässä mallissa, mitä hallitus nyt tarjoilee eduskunnan hyväksyttäväksi, ihan jatkoksi sille, mitä tänä päivänä muuten on kerrottu, kaikista vastuista, olkoot ne finanssimaailman vastuut, minkä tahansa toimeliaisuuden, jotka tähän saakka on hyvin jaettu niin, että asiakkaat maksavat, huom., nyt pitää kerätä kermat yksityisille osakkeenomistajille ja sitten siirtää kaikki muu veronmaksajien maksettavaksi. Ei tämä nyt kuulosta kovin fiksulta, ei kerta kaikkiaan.

Sitten, arvoisa puhemies, minä valitan, että tässä on 6.20 menossa, mutta minä vielä yhden asian selvitän, sen, miten tämä palvelurakenne on muuttumassa. Niin kuin arvoisa ministeri tietää, niin minä olen tullut tänne periferiasta Oulun Pateniemestä, ja millä tavalla tämä järjestelmä toimii nyt, siis se palvelujärjestelmä Itellalla, ja millä tavalla se tulisi tämän lain mukaan toteutuneena toimimaan? Maanantaina posti jaetaan meille Pateniemeen maanantai-iltapäivänä. Laatikot tyhjennetään samana aamuna viimeistään kello 10, siis ei voi vastata saman päivän aikana. Jos aikoo vastata saman päivän aikana, niin 13 kilometriä, olkaa hyvä, siis siellä periferiassa Oulussa. Nyt siis tämä merkitsee sitä, että lähtevän postin laatikoitten tyhjentäminen on tiistaina kello 10 edelleenkin, ja tämän mukaan sitten, siihen kun tuot sen vastauskirjeen ja lähetyksen, niin se ei ole seuraavana elikkä keskiviikkoaamuna, vaan torstaiaamuna on vakiokirje tämän mukaan vastaanottajalla. Siis toisin sanoen siinä tärväytyy viikko ennen kuin tämmöinen kommunikaatio toimii. (Ed. Hoskosen välihuuto) — Voi, tämäkin tulos, mikä nyt on, on taistelujen tulos Oulun Itellan kanssa.

Siis toisin sanoen näillä toimenpiteillä Posti tuhoaa omat palvelurakenteensa, ja sitten vielä ehkä se periferiaksi se Pateniemi tulkitaan sillä tavalla, että se on sitten kolmantena päivänä, perjantaiaamuna, se kanto sitten tässä järjestelmässä, mitä te ajatte tänne meidän hyväksyttäväksi. Siis tässä hämätään koko ajan kaiken lisäksi, elikkä ne, mitä täällä vaatimuksia on esitetty, ovat olleet erittäin paikallaan. Mutta hallituspuolueillehan tämä on kovaa vaalityötä, tekee kaikkensa, että perussuomalaiset kukoistaisivat ja menestyisivät.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Nykyinen postilaki joudutaan uusimaan EU:n postipalveludirektiiviä vastaavaksi. Tämä direktiivihän on lähtenyt ja laadittu Keski-Euroopan tarpeista. Se ei todella sovellu meille. Tämän direktiivin tavoitteena on vapauttaa postitoiminta kilpailulle. Tosiasiassa tälläkin hetkellä nykyisenkin lain mukaan kilpailu on mahdollista, mutta näitä kilpailijoita ei kyllä ole tullut. Jos yhdelle toimijalle asetetaan velvoitteita ja laatuvaatimuksia mutta toisille ei, niin kilpailutilanne ei ole ongelmaton. Sitä hyvinkin paljon myös tuossa äskeisessä debatissa käsiteltiin.

En usko, että lakiesityksessä hallitus on käyttänyt kaikkea sitä liikkumavaraa, jonka direktiivi mahdollistaa. Tämä lakiesitys vaatii myös monia täsmennyksiä, selvennyksiä. Niistäkin tuossa debatissa oli äsken puhetta. Näitten täsmennysten ja parannusten avulla, joita uskon, että valiokunnassa me sitten aikanamme teemme, pystymme toivottavasti myös jatkossa turvaamaan postipalvelut kohtuuhintaisina koko maassa.

Arvoisa puhemies! Myös sanomalehtien, erityisesti pienilevikkisten sanomalehtien tulevaisuus, niiden jakelu haja-asutusalueilla ja syrjäseuduilla sekä hinta riippuvat olennaisesti käsiteltävänä olevan postilain lopullisesta sisällöstä. Tätä asiaa ei voi ohittaa toteamalla vain, että sanomalehdet eivät tähän käsiteltävään postilakiin kuulu.

Tämän lakiesityksen 29 §:ssä todetaan:

"- - yleispalvelun tarjoajan on kohdennettava kustannukset siten, että:

1) tiettyyn palveluun tai tuotteeseen suoraan kohdennettavissa olevat kustannukset kohdistetaan kyseiseen palveluun tai tuotteeseen;"

Siis uusi laki käytännössä, Viestintäviraston kanta, merkitsee sitä, että perusjakelussa olevien sanomalehtien hinta, jos tätä tiukasti näin tulkitaan, nousee haja-asutusalueilla rajusti. Kymmenistä prosenteista on puhuttu. Tämä tietysti merkitsee sanomalehtikuolemia ja katoa tilaajien osalta. Tämän myötä tasapuolinen tiedonsaanti vaarantuu. Jos tällaiseen tilanteeseen ajaudutaan, se ei ole muidenkaan tiedonvälittäjien kannalta toivottu tilanne, sillä varmasti tällainen terve kilpailu myös maakunnissa, jos ajatellaan pienilevikkisiä sanomalehtiä ja paikallisradiotakin jne., on varmasti hyvästä.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys merkitsee myös merkittäviä muutoksia postitoiminnan liiketoimintaympäristöön. Toimilupiin on saatava velvoitteet, olivat ne sitten rahallisia tai laadullisia, kaikille toimijoille, ja ne tulisi kyllä jo tässä vaiheessa kirjata täsmällisemmin, selkeämmin lakiin. Lakiesityksen 9 §:ssähän viitataan näihin toimilupiin, ja siellä toistuvat sanat: "voidaan asettaa". Se on mahdollista niiden molempien osalta, oli kyse sitten näistä yleispalvelun nettokustannuksista tai palvelujen laadun, saatavuuden tai tehokkuuden turvaamisesta, mutta siellä on vain sanat, kun toimilupaa myönnetään, että "voidaan asettaa" sitten nämä ehdot. Varmasti sanamuotoa ja tuotakin pykälää tullaan toivottavasti tarkentamaan.

Jos muille postiyrityksille ei aseteta näitä samoja perusvaatimuksia kuin yleispalveluvelvoitteen alaiselle Itellalle, joka todennäköisesti on jatkossakin siis Itella, mikä tälläkin hetkellä on, niin asutuskeskuksista, joissa varsinainen kilpailu käydään, yleispalveluyrityksen nykyisin saama rahoituspohja haja-asutusalueiden postinjakelun hoitamiseksi olennaisesti heikkenee. Täällä on puhuttu ja on tällaista tietoa saatu, että puhutaan 100—200 miljoonasta eurosta, ja toki se varmasti voi vuosittain vaihdella, ja se on tavalla tai toisella varmistettava myös jatkossa yleispalveluyritykselle, jotta peruspostipalvelut voidaan turvata lähes kaikille saman laatuisina ja samalla hinnalla. Näitähän on muutama sata taloutta, joissa se on mahdottomuus näillä aikarajoilla. Täällä viitattiin myös monessa yhteydessä Belgiaan, jossa parlamentti on asettamassa jo laatuvaateita toimijoille. Miksi ei sitten Suomessa tällaista vastaavaa, tätä voi kysyä.

Arvoisa puhemies! Viittaan vielä lakiesityksen 33 §:ään, jossa puhutaan kustannusten korvaamisesta yleispalvelun tarjoajalle: "yleispalvelun tarjoajalle on korvattava valtion varoista se osa yleispalvelun nettokustannuksista, joka muodostaa tälle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen". En kaikkea tuosta lue, siinä on neljä kohtaa, mutta mikä on sitten kohtuuton taloudellinen rasite yleispalveluyritykselle? Viittasin jo aiemmin debatissa Viestintäviraston rooliin ja näihin tämänkin hetken kädenvääntöihin. Jälkikäteen budjetin kautta tapahtuva ylimääräisten kustannusten mahdollinen korvaus yrityksille on käytännössä mahdoton, sillä tämä yleispalveluvelvoitteen alainen yritys joutuu tekemään käytännössä jo ennakkoon investointeja, ja se tietysti on mahdotonta, jos ei tiedä rahoituksen määrää eikä aikataulua, ajoitusta, milloin tämä rahoitus tulisi. Tämä on todella mahdoton tilanne. Täällä jo aiemmin viitattiin esimerkkinä, jossa se toimii ihan, VR:ään.

Edelleen 33 §:ssä todetaan: "- - korvaamisesta päättää liikenne- ja viestintäministeriö Viestintäviraston laatiman nettokustannuslaskelman pohjalta. Muilla postiyrityksillä on velvollisuus osallistua kustannusten korvaamiseen niiden Suomessa harjoittaman postitoiminnan liikevaihtojen tai lähetysmäärien suhteessa siten kuin lailla erikseen säädetään." Aiemmin jo totesin, miksi näin, että taas viitataan erilliseen lakiin. En toista sitä, mitä puhuin näistä tämänhetkisistä Viestintäviraston ja Itellan väännöistä, mutta sen haluan todeta, että tämän kustannuslaskelman tulisi tosiaan perustua yleisesti hyväksyttyihin liiketaloudellisiin periaatteisiin. Toivotaan, että tämän lain myötä ... (Min. Lindénin välihuuto) — Menikö minulta ohi, vastasiko ministeri juuri tähän kysymykseeni, että millä tavalla tämä asia saataisiin tavallaan toimivammaksi? — Mielestäni on kestämätöntä, että yrityksen toiminnalle tulee merkittävää haittaa, kun tämä ongelma on.

Arvoisa puhemies! Aivan viimeiseksi, jakelusäännöksiin ei käsittääkseni ole tulossa muutoksia. Liikuntaesteisyys ja vähintään 75 vuoden ikä takaavat sen, että asiakas saa postin edelleen kotiovelle. Keväällähän tästä melkoista hämminkiä tuli, kun joissakin keskusteluissa on puhuttu 80 vuoden iästä. Tällä hetkellä näitä yli 75-vuotiaita, joille tämä palvelu on, on sanottu olevan 15 000, mutta jos me menemme eteenpäin, niin ei kovin pitkään tarvitse mennä, kun on kyse miljoonien kustannusten lisäyksestä, kun ajatellaan, että koko ajan keski-ikä kasvaa ja suuret ikäluokat ajallaan tulevat saavuttamaan tämän iän. Tämä ei ole tietysti tämän hetken kysymys eikä tärkein tässä laissa, mutta varmasti tähän asiaan jollakin aikataululla joudutaan palaamaan. Kuitenkin on tärkeää se, että ne, joilla on liikuntaesteitä, jotka ovat vammaisia, iästä riippumatta jatkossakin saavat tämän palvelun, tämän postiluukkukannon.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, tehtävää riittää valiokunnalle. Olen aidosti huolissani siitä, että kun tämä lakiluonnos tällä hetkellä tämmöisenä on, siinä vaarana on tulla rahoitusongelma tälle yleispalveluyritykselle. Siitä pitäisi huoli pitää, että siihen ei ajauduta. Se on samalla erittäin suuri työllisyyskysymys, ja maksajiksi voivat joutua ja joutuvat, jos siihen ajaudutaan, kyseisen yrityksen työntekijät.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä postilaki on erittäin ongelmallinen työntekijöiden, veronmaksajien ja alueiden kannalta. Tämä mahdollistaa kermankuorinnan tuomisen suomalaiseen postiin, ja sitähän ministeri Lindén kannattaa, kuten on täällä julkisesti eduskunnassa sanonut. Nyt kysymys on siitä, löytyykö aikaisemmin alueita puolustaneelta keskustalta ja myös alueilta tulevilta kokoomuksen kansanedustajilta uskallusta haastaa tämä ääriuusliberalistinen politiikka, jota Lindénin johdolla kokoomus vie. Kokoomus veti jo kölin alta jätevesiasetuksessa keskustaa. Vetääkö se myös kölin alta tässä postilaissa?

Arvoisa rouva puhemies! Mitkä ovat tämän postilain suurimmat ongelmat? Ensinnäkin, kuten täällä keskustelussa, debatissa, tuli ilmi, aivan valtaosa Itellan, joka hoitaa yleispalveluvelvoitetta, tuloista tulee Etelä-Suomesta ja valtaosa kustannuksista Pohjois-Suomesta. Ja totta kai on halpaa jakaa etelässä, josta saadaan se tulos, jolla pidetään huolta koko Suomen postinjakelusta. Totta kai se on halpaa jakaa täällä etelässä. Vielä halvempaa se on totta kai jakaa, kun ei tarvitse jakaa viitenä päivänä vaan esimerkiksi kolmena päivänä, ja totta kai se on halvempaa jakaa, kun se vielä riistetään työntekijöiden selkänahasta pätkätyösuhteilla, pienillä palkoilla, epävarmuudella.

Nyt kysymys, arvoisa puhemies, on siitä, hyväksyykö eduskunta todella sen, että EU-direktiiviin vedoten me heikennämme postipalveluita valtakunnallisesti. (Ed. Rajala: Millä tavalla?) — Sillä tavalla, että luovutaan muun muassa ykkösluokan kirjeestä, sillä tavalla, että me entistä enemmän suljemme postitoimipaikkoja, koska niitä ei ole varaa pitää senkään vertaa auki kuin tällä hetkellä, ja sillä tavalla, että annamme ulkomaalaisille yhtiöille veronmaksajien rahaa suoraan käteen sitä kautta, että joudumme tukemaan Itellaa jatkossa. — Tätä minä en voi hyväksyä sen vuoksi, että markkinoiden pitää olla vapaita ja meidän pitää kumartaa EU:lle, tehdä paavillisemmin kuin Paavi itse, toteuttaa EU:n direktiivit. Tosiasiassa ensimmäinen virhe tehtiin siinä, että ministeri Lindén ei pitänyt Suomen puolta, vaan meni Keski-Euroopan suurten maiden mukana, kun olisi pitänyt puolustaa isänmaata, suomalaisia veronmaksajia, suomalaisia Postin työntekijöitä, suomalaisia postinkäyttäjiä.

Toinen virhe tehdään siinä, että nyt ollaan menemässä ihan äärimuodossa tässä direktiivissä. Ei käytetä hyväksi niitä mahdollisuuksia, mitä tämä direktiivi takaisi sille, että edes jollain tavalla puututtaisiin kermankuorintaan. Mutta eihän siihen haluta puuttua, kun me hyväksymme kermankuorinnan, niin kuin ministeri Lindén sanoi. Toisaalta, mitä tämä tulee nyt merkitsemään Itellalle? Mitä tämä tulee merkitsemään yleispalveluvelvoitteesta huolehtivalle Postille? Itella on tähän asti viime vuotta lukuun ottamatta keskimäärin noin 40 miljoonaa euroa osinkoja jakanut valtion omistamana yhtiönä, noin 50 prosenttia tuloksestaan. Jatkossa tätä tulosta ei tule. Jatkossa emme tule saamaan Itellalta kaikille meille veronmaksajille valtion kautta tuloja, vaan päinvastoin meidän tulee alkaa maksaa Itellalle siitä, jotta se pystyy huolehtimaan yleispalveluvelvoitteesta. (Ed. Rajalan välihuuto) — Eihän tämä voi olla, ed. Rajala, edes kokoomuksen tavoite, että ulkomailta tulevien yritysten etu on tärkeämpi kuin 150—200 miljoonan euron vuosittainen etu veronmaksajille. Olen hämmästynyt, jos teidän isänmaallisuutenne onkin sellaista kansainvälisyyttä, että mieluummin kansainväliset firmat ensin, sitten vasta suomalaiset veronmaksajat. — Tämä on ensimmäinen kysymys.

Toinen kysymys on se, että tällä hetkellä Itella työllistää yli 20 000 ihmistä. Varovainenkin arvio on se, että 2 000—3 000 työpaikkaa lähtee ensi vaiheessa — turvallista tai ainakin kohtuullisen turvallista ja pysyvää työpaikkaa — ja niiden tilalle tulee pienempipalkkaisia pätkätyösuhteita, vuokratyösuhteita. Tätäkö halutaan, vai halutaanko puolustaa suomalaista työtä, suomalaista työntekijää? Me, vasemmisto, haluamme puolustaa.

Kolmas kysymys on se, ollaanko siirtymässä kohti varhaisjakelua. Tämä avaa mahdollisuuden siihen, että pakotetaan toistakymmentätuhatta ihmistä tekemään yötöitä. Itellan tavoite se ei ole, mutta tässäkin keskustelussa ministeri Lindén sotki jälleen kerran, sanoi, että tällä lailla, jos tulee kustannuksia, niin pannaan yhteen jakelut, varhaisjakelu. En kyllä tiedä, miten se tulee toimimaan lehtien suhteen. Kukaan ei kaipaa postia ennen kymmentä, kahtatoista, kahta, mutta jokainen haluaa kyllä lehden viimeistään kuudelta, (Ed. Rajala: Sehän tulee!) jotta ennen töihin seitsemäksi kahdeksaksi menemistä se voidaan lukea. Millä ihmeellä me pystymme huolehtimaan yleispalveluvelvoitteesta ja jakamaan lehdet ennen kuutta? Ei millään. Sen vuoksi tämä ei tule toteutumaan. Se on höpöpuhetta, että tällä korvataan ne kustannukset, mitä tulee, kun kaiken lisäksi niitä kustannuksia ei siinä vaan tehosteta, vaan toiselta puolelta tulee ylityökustannuksia, lisäkustannuksia yötyöstä. Ne ovat kuitenkin toistaiseksi ainakin työehtosopimuksissa, ja varmasti tulee ammattiyhdistysliike pitämään niistä kiinni, ja pitääkin pitää kiinni.

Arvoisa rouva puhemies! Näistä syistä tätä lakia pitää täällä muuttaa. Siitä syystä, että tämä tulee kalliiksi veronmaksajille, siitä syystä, että tämä on heikko työntekijöille ja siitä syystä, että tässä on suuret pelot siitä, että palvelut entisestään heikkenevät. Mitkä meidän vaihtoehdot ovat? Meillä on kaksi vaihtoehtoa, jos olemme isänmaallisia, jos pidämme huolta Suomesta, Suomen verotuloista, siitä, että meillä on menestyvä valtionyritys.

Ensimmäinen mahdollisuus on tietenkin se, että me emme hyväksy tätä lakia. EU-direktiivi edellyttää, että sen mukainen laki astuu voimaan ensi vuoden alussa. Mitä sitten, jos me emme hyväksy sitä? Kestää jokunen vuosi, että tulee huomautus, sitten menee jokunen vuosi, että ollaan EY-tuomioistuimessa, ja lopulta tulee sieltä päätös. Ja voi olla, että se on surkeaa niiden mielestä, joiden mukaan kaikki pitää tehdä juuri niin kuin EU:sta sanotaan ja pilkulleen ja vielä entistä enemmän, mutta siinä vaiheessa on säästetty jo pitkä penni. Jos 10 vuotta esimerkiksi on kysymyksessä, on säästetty miljardi euroa veronmaksajien rahoja. Kyllä se kannattaa tehdä.

Toinen vaihtoehto, arvoisa puhemies, hyvä ministeri, on se, että katsotaan. Oli minusta omituista, että sanoitte, että meillä ei ole siitä tietoa, mitä Belgiassa tapahtuu. No, toivoisi, että ministeri selvittää näinkin oleellisen asian, kun lakia ollaan säätämässä, miten muut maat ovat toteuttamassa postipalveludirektiiviä. Belgiassa ollaan muun muassa viidessä vuodessa vaatimassa 80 prosentin alueellista kattavuutta kaikilta, jotka tulevat markkinoille. Toisaalta siellä on tulossa jakovelvoite siitä, että tietty määrä päiviä vähintään pitää olla jakona. (Ed. Seurujärvi: Kaksi! — Ed. Rajala: Onhan meillä 5 päivää!) Miksi meillä ei tällaista tule kaikille? (Ed. Rajala: Kaikille!) — Kaikille. — Miksi meille ei tule lain mukaan määrityksiä siitä, mitä pitäisi? Direktiivihän lähtee siitä, että yleispalveluvelvoitteeseen kuuluvat tietyt asiat: viisipäiväinen jako, kattavuus jne., ja direktiivissä sanotaan, että muilta toimijoilta ei saa vaatia näitä yleispalveluvelvoitteen asioita, mutta me voimme vaatia neljäpäiväistä jakoa, me voimme vaatia 95-prosenttista alueellista kattavuutta. Sillä me estämme sen, että pelkkiä kermankuorijoita tänne ei tule. Tässä on toinen mahdollisuus, jolla direktiivi toteutetaan sen mukaisesti kuin vaaditaan, mutta pidetään huolta suomalaisista työntekijöistä tai kaikista työntekijöistä, jotka ovat Itellalla, pidetään huolta siitä, että veronmaksajille tämä ei tule kohtuuttoman kalliiksi, pidetään huolta siitä, että palvelut ovat turvattuina.

Ja viimeinen mahdollisuus: Edes sen verran toivoisi, että ed. Seurujärvelläkin Lapin miehenä ja keskustalla on voimaa, että edes vietäisiin eteenpäin ed. Rantakankaan esityksiä siitä, mitä lakiin pitää kirjata. Kyllä tuntuu omituiselta, jos te olette valmiita nielemään tämän tällaisenaan, kun meillä on kaikki mahdollisuudet eduskunnassa parantaa tätä.

Tältä pohjalta, arvoisa puhemies, kolme vaihtoehtoa. Kaksi niistä on parempia kuin kolmas, mutta täytyyhän tähän muutos tulla. Emme me nyt voi ihan näin markkinauskovaisella meiningillä mennä kuin kermankuorijoita puolustava ministeri Lindén tässä esittää. (Ed. Rajala: Hyvä, Paavo, taas lähti vasemmistoliitolta äänestäjiä!)

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Täytyy sanoa, että kömpelöä retoriikkaa ed. Arhinmäeltä hänen puheenvuorossaan.

Aloitetaan siitä, että keskusta on ollut rakentamassa tätä lakia turvatakseen maaseudun postipalvelut, turvatakseen viisipäiväisen jakelun, tasahintajärjestelmän, ja ne täällä laissa lukee. Se, millä tavalla tulevaisuudessa nämä rahoituskysymykset ratkaistaan, se on kokonaan oma kysymyksensä. Mutta me olemme huolehtineet siitä, että tässä laissa yksiselitteisesti turvataan postipalvelut kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta. Se, mitä tapahtuu tietoyhteiskunnassa, digitalisoimisessa, sähköisessä asioinnissa, niin tietysti voidaan ajatella, että jarrutetaan sitä kehitystä, mutta onko se tapa vaikuttaa tähän asiaan? Meidän tulee huolehtia siitä, että myös rahoituspohja kilpailutilanteessa kestää sen, että tämän lain mukaista periaatetta, palveluiden turvaamista kaikille, tullaan noudattamaan. Ed. Arhinmäki, se lukee täällä laissa. Jos te perehdytte lakiin (Puhemies: Minuutti!), niin tämä laki turvaa ne palvelut kaikille suomalaisille.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Haluaisin ensin kommentoida ed. Arhinmäen puheenvuoroa. Ensiksikin, en ole sanonut, että hyväksyn kermankuorinnan. Olen todennut sen, että yleensä kun kilpailua on ja markkinat ovat avoimet, niin silloin jotkut onnistuvat kuorimaan kermaa, mutta en ole missään ... (Ed. Arhinmäen välihuuto) — Olen lukenut vastauspuheenvuoroni, enkä ole sanonut, että hyväksyn kerman-... (Ed. Arhinmäki: Siinä lukee, että hyväksytte kermankuorinnan!) — En hyväksy kermankuorintaa, vaan silloin kun on kilpailua, niin se aivan varmasti pitää sisällään kermankuorintaa. Näin vaan on fakta.

Täällä on kysytty sitä ja ed. Arhinmäki ei mielestäni kyennyt vastaamaan siihen, miten nämä palvelut heikkenevät. Itse asiassa, jos minä olisin kuluttaja, minä kokisin, että tämä laki parantaa minun palveluani siltä osin kuin haluan lähettää sen vakiokirjeen. Se, että se kirjeen hinta alenee, se on minulle palvelun parantumista. Tänä päivänä, kun puhutaan kustannuksista, niin on ihan selvää, että kun minä kirjettä lähetän, niin mieluummin minä lähetän, jos se on jonkun sentin halvempi kuin jos se on kalliimpi.

Toisaalta tämä laki lähtee myös siitä, että postitoimipaikan pitää olla kohtuullisen matkan etäisyydellä. Nykyinen laki lähtee siitä, että yksi postitoimipaikka kunnassa riittää, ja meillä on kuntia, joissa on hyvinkin pitkät välimatkat, ja teoriassa tällä yhdellä postitoimipaikalla asiakas voisi jopa joutua yli 100 kilometrin matkan postitoimipaikkaan matkustamaan. Tämä lain mukaan — kohtuullinen matka, joka tullaan sitten asiakaskohtaisesti arvioimaan huomioiden asukastiheys, huomioiden asiointimatka — ei varmastikaan ikinä päädyttäisi sellaiseen ratkaisuun, että 100 kilometriä on kohtuullinen matka. Eli minun mielestäni kuluttajan näkökulmasta tämä lakiehdotus parantaa palvelua eikä sitä missään tapauksessa heikennä.

Se, että tämä laki mahdollistaa päivä- ja varhaisjakelun yhdistämisen, on yksi asia, jolla luodaan pitkällä aikavälillä edellytyksiä yleispalveluvelvoitteella toimivan yrityksen toteuttaa tätä palvelua kustannustehokkaasti. Mutta kuten me tiedämme, se ei tule lähivuosina tapahtumaan. Näinhän on Itella sanonut, ja luotan ja uskon siihen, että tähän ei ole tarvetta. Vaikka nämä kaksi jakelua yhdistettäisiin, niin se ei tarkoita sitä, että yötyö lisääntyisi. (Ed. Arhinmäki: Miten niin?) Se antaa palvelutuotannolle lisää aikaa, ja se tarkoittaa sitä, että se kirje, jossa on laatuvaatimus, voidaan lajitella edellisenä päivänä. Sitä ei tarvitse lajitella yöllä.

Ykkösluokan kirje ei ole häviämässä. Jos haluat ja jos sinulla on tarve ... Koko ajan vähemmän ja vähemmän kansalaisilla on tarve lähettää kirjeitä, joitten pitää olla perillä yhdessä yössä. Jos on tämä välttämättömyys, että kirjeen pitää olla yhdessä yössä perillä, niin suosittelen tällä hetkelläkin sen kirjaamista tai pikana lähettämistä. Tämänhetkisillä laatuvaatimuksilla 85 prosenttia ykkösluokan kirjeistä pitää olla yhdessä yössä perillä, ja valitettavasti kovin moni usein, ainakin kansalaispalautteen näkökulmasta, ei tässä yhdessä yössä mene silloin, kun sen pitäisi mennä.

Arvoisa puhemies! Täällä on Belgiaan vedottu useita kertoja. Jos Belgiassa ollaan asettamassa laatuvaatimuksia, jotka liittyvät peittovaatimuksiin, saman tyyppisiä voidaan asettaa Suomessa, kun toimilupaa myönnetään. Belgiassa jos ollaan asettamassa laatuvaatimuksia siltä osin, että pitää jaella usein, ei kuitenkaan viitenä päivänä. Direktiivi lähtee yksiselitteisesti siitä, että viiden päivän jakeluvelvoitetta ei voi asettaa kuin yhdelle toimijalle, sille toimijalle, jolla on yleispalveluvelvoite. (Ed. Arhinmäki: Mutta neljälle päivälle voi!) — Mutta jos neljän päivän jakeluvelvoitetta asetetaan, niin mikään ei estä Suomea asettamasta samanlaista ehtoa toimilupaan, jos joku tällaista toimilupaa hakee ja sellaisen toimiluvan haluaa.

Ed. Arhinmäki omassa puheenvuorossaan väittää mustaa valkoiseksi, ja toivoisinkin, (Ed. Arhinmäki: Miltä osin? Kertokaa, miltä osin!) että perehtyisitte tähän lakiehdotukseen syvällisemmin, niin kuin ed. Kähkönen oli perehtynyt, ja haluaisinkin hänelle vastata siltä osin, että kustannusten kohdentaminen on äärimmäisen vaikeaa ja juuri näihin pykäliin olemme perehtyneet ja yrittäneet asiantuntijoiden kanssa kirjoittaa mahdollisimman yksiselitteisesti auki sitä, miten yleispalvelun kustannukset syntyvät, mitä kustannuksia voidaan allokoida yleispalvelulle. Direktiivi on yksiselitteinen siltä osin, että yleispalvelun kustannuksia ei voi allokoida muille, ja tätä keskustelua on käyty niin Itellan kuin talouspuolen asiantuntijoiden kanssa. Toivomme, että tämä laki on yksiselitteisempi kuin nykyinen laki, mutta viime kädessä tietysti tuomioistuin tai Viestintävirasto sitten arvioi sen, onko tässä onnistuttu.

Haluan vielä todeta tässä, miksi tässä laissa näitten kustannusvaikutusten arviointi on ollut vaikeaa. Itella on Oyj, ja valitettavasti kaikkea sitä tietoa emme ole voineet Itellalta saada, mikä olisi ollut edellytys, että pystyisimme tarkkarajaisia arvioita kustannuksista lain perusteluihin kirjoittamaan, koska Itellalla ei ole velvoitetta näitä tietoja meille antaa. Mutta uskomme siihen vakaasti, että erityisesti nämä kustannuspykälät on nyt paremmin kirjoitettu ja niin, että juuri direktiivin vaatimukset siitä, miten näitä nettokustannuksia lasketaan, on tähän lakiin paremmin kirjoitettu kuin ne on nykyisessä laissa.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu varmaan olisi helpompaa, jos ministeri Lindénin sanomisetkin olisivat linjassa siihen nähden, mitä hän sanoi viikko sitten kyselytunnilla tästä kermankuorinnasta: "Se, että kilpailu avataan tai kilpailua tulee, väistämättä tarkoittaa sitä, että jotkut voivat kuoria kerman. Kaikilla aloilla, missä kilpailua on, jotkut kuorivat ja toiset eivät. - - Me hyväksymme kermankuorinnan juuri sen vuoksi, että kilpailu avataan ja se on tapa toimia silloin, kun markkinat ovat vapaat."

Eli te viime kyselytunnilla olette sanonut yksiselitteisesti, että me hyväksymme kermankuorinnan.

Martti Korhonen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietenkin tässä keskustelussa pitää olla äärimmäisen tarkka, mistä puhuu, ja nyt kun ministeri esimerkiksi puhuu koko ajan, että tämä ei tule johtamaan erilaistuvaan hintakilpailuun, uskallan kyllä olla eri mieltä. Ei varmaan tulekaan johtamaan kirjepalveluiden osalta, mutta se on se, jossa ei tule todennäköisesti näin tapahtumaan. Mutta muissa palveluissa todennäköisesti tulee tapahtumaan, jos laatuvaatimuksia ei aseteta muille. Se johtuu hyvin pitkälle siitä, että tämä antaa sen mahdollisuuden menetellä näin päin, että joillakin muilla alueilla, siis kaupunkialueilla, varmaan tulee osin joku pärjäämään. Jos ei sitä kompensoida verorahoituksella tai jollakin muulla tavalla tuolla maakunnissa, siellä tulevat hinnat eriarvoistumaan aivan varmasti jollakin aikajänteellä.

Toinen asia sitten on tietenkin se, kun ministeri sanoo, että ei ole arvioita siitä, mitä tämä tulee vaikuttamaan euromääräisesti. Kyllä me olemme saaneet julkisuudesta arvioita, 40 miljoonaa euroa Itella on tulouttanut valtiolle osinkoja, ja arviot liikkuvat 100—150 miljoonan euron (Puhemies: Minuutti!) määrien välillä, mitä menetyksiä sitten tulee, jos laatuvaatimuksia ei tulla asettamaan.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ministeri Lindén sanoi, että Arhinmäki yrittää kääntää mustan valkoiseksi puheenvuorossaan. Minusta olisi kohtuullista, että ministeri Lindén nyt kertoisi tarkalleen, missä kohdassa yritin kääntää mustan valkoiseksi, etenkin sen jälkeen, kun hän omassa puheenvuorossaan kiistää sanoneensa, että "me hyväksymme kermankuorinnan". Aivan kuten ed. Mustajärvi äsken totesi, suora lainaus eduskunnan keskustelupöytäkirjasta, välihuuto ed. Arhinmäeltä: "Miksi te hyväksytte sen?" Sen jälkeen suora lainaus, ministeri Lindén: "Me hyväksymme kermankuorinnan juuri sen vuoksi, että kilpailu avataan ja se on tapa toimia silloin, kun markkinat ovat vapaat."

Tämän te kiistitte sanoneenne, että te hyväksytte kermankuorinnan, ja sen jälkeen te syytätte mustan valkoiseksi puhumisesta. Nyt olisi hyvä, että kertoisitte, missä kohdassa mustaa on puhuttu valkoiseksi muualla kuin teidän omissa puheenvuoroissanne.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäki, väitätte koko ajan, että palvelut tulevat tämän lain myötä heikkenemään, ja tässä laissa yksiselitteisesti määritellään, että viitenä päivänä jaetaan, postitoimipaikan pitää sijaita kohtuullisen matkan päässä, alle 2 kilon kirjeet ja alle 10 kilon paketit ovat yleispalvelua, niiden pitää olla kohtuuhintaisia, ja kahden yön yli kirjeen ... (Ed. Mustajärvi: Mikä on kohtuuhintainen?) — Kohtuuhintaisuus viime kädessä määritellään Viestintävirastossa silloin, kun joku asiakas kokee, että palvelu ei ole kohtuuhintaista. — (Ed. Arhinmäki: Mikä teidän mielestänne on?) — Kohtuuhintaisuus kohdistuu myös siihen, että yleispalvelutuotteelle ei saa allokoida muiden palveluiden kustannuksia, ja juuri tästä esimerkiksi Viestintävirasto ja Itella tällä hetkellä käyvät keskustelua, että onko yleispalveluhintaan sisällytetty muita kustannuksia, ja sen perusteella Itella on laskenut postimerkin hintaa.

Kysymys on juuri siitä, että tässä laissa itse asiassa mielestäni on parannuksia kuluttajan näkökulmasta. (Ed. Arhinmäki: Teidän mielestänne, mutta mustaa valkoisella on eri asia kuin mielipide!) — Ihan sama se on, ed. Arhinmäki, että te yksiselitteisesti väitätte tässä, että palvelut tulevat kategorisesti heikkenemään. Näin ei tule, jos lain pykäliä noudatetaan ja toimitaan niin kuin laki määrittelee.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Postitoimintaa voidaan pitää yhtenä suomalaisten pitkäaikaisimmista peruspalveluista. Posti perustettiin Ruotsin kuningaskuntaan jo vuonna 1638, siis 372 vuotta sitten. Oman postiviraston Suomi sai vuonna 1811 Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Tämä postitoiminnan pitkä ja kunniakas historia velvoittaa meitä huolehtimaan postipalveluiden häiriöttömästä ja tasa-arvoisesta toiminnasta kaikkialle maahan ja kaikille suomalaisille myös jatkossa. Siksi ei ole yhdentekevää, minkälaista lainsäädäntöä me tässä talossa alalle säädämme.

Arvoisa puhemies! EU:n postidirektiivin keskeinen periaate on avata 27 jäsenmaan ja yli 500 miljoonan asukkaan sisämarkkinoiden postitoiminta kilpailulle ensi vuodesta eteenpäin. Suomea vastaava kansallinen lainvalmistelutyö on siten käynnissä myös muissa EU-maissa. Suomen kaltaiselle laajalle ja harvaanasutulle valtiolle postitoiminnan avaaminen kilpailulle on vähintäänkin haastavaa, ovathan meidän jakelu- ja keräilykustannukset aivan eri luokkaa kuin Keski- ja Etelä-Euroopan tiiviiden väestökeskittymien maissa.

Itse pidän kuitenkin postitoiminnan tulevaisuudelle vielä postikilpailun avaamistakin suurempana tekijänä tietoyhteiskunnan mukanaan tuomaa haastetta perinteiselle kirjepostille. Sähköposti on korvannut kirjeen ja tekstiviesti kortin. Digitaalisen viestinnän viimeisimmät virtaukset lennättävät terveiset ympäri maailmaa sekunneissa Skypen, Facebookin ja Twitterin tapaisten palveluiden avulla. Laskukaan ei ole kohta enää lasku, vaan siitä on kovaa vauhtia tulossa e-lasku, siis elektroninen sellainen. Paperinen palkkalaskelma alkaa eduskunnan palkkahallinnon tapaan olla niin ikään pian historiaa, kun kuukauden rätinki luetaan jatkossa sähköisen NetPostin kautta.

Näiden postitoiminnan toimintaympäristössä tapahtuneen kahden merkittävän muutoksen jälkeen hallitus on mielestäni valmistellut Suomen olosuhteisiin vähintään kohtuullisen esityksen uudeksi postilaiksi. Tärkeimpänä laki turvaa kansalaisille viisipäiväisen jakelun Utsjoelta Hankoon, siis kaikkialla maassa asuinpaikasta riippumatta. Poikkeama tästä voi vaikeiden kulkuyhteyksien takia koskea vain 300:aa taloutta. Uusi laki turvaa myös jatkossa kuluttajapostin tasahinnan joka puolella Suomea.

Nämä kaksi keskeistä yleispalveluun kuuluvaa periaatetta turvaavat kansalaisille tasa-arvoiset postipalvelut myös tulevaisuudessa, mutta tämä ei ollut mikään itsestäänselvyys. Lain valmisteluvaiheessa esitettiin myös sellaisia näkemyksiä, että siirryttäisiin kolmipäiväiseen jakeluun haja-asutusalueilla sekä maan eri osiin jakavan hinnoittelujärjestelmän käyttöönottoon. Tällöin postin lähettäminen Sevettijärveltä olisi voinut maksaa tuplasti sen, mitä Helsingistä. Nämä uhkakuvat onnistuttiin torjumaan uudessa laissa. Keskusta piti lisäksi loppuun asti kiinni yli 75-vuotiaiden postin kotiinkannon mahdollistamisesta, kun paineita ikärajan nostamiseksi 80 vuoteen esitettiin.

Arvoisa puhemies! Postilaki tuo mukanaan myös eräitä heikennyksiä nykytilanteeseen. Eräs sellainen on vakiokirjeen kulkunopeuden viivästyminen yhden yön yli -kirjeestä kahden yön yli toimitettavaksi. (Ed. Martti Korhonen: Ainoana Euroopan maista!) Asiakas saa siis parin viikon päähän eräpäivätyn laskun käteensä huomisen sijaan ylihuomenna. Muutos mahdollistaa kirjeiden ja pienten pakettien jakelun yhdistämisen lehtijakelun ja muun postijakelun kanssa, mikä parantaa postiyritysten mahdollisuuksia jakelutoiminnan tehostamiseen ja kustannusten hillintään. Tämä on mielestäni kohtuullinen ja hyväksyttävä heikennys postitoiminnan toimintaympäristön rajussa muutoksessa.

Ainakin kaksi muutosta uudessa laissa vaativat liikenne- ja viestintävaliokunnalta vielä erityishuomiota asiantuntijakuulemisessa. (Ed. Martti Korhonen: Rantakangashan ne kertoi!) Yleispalvelua tarjoavan postiyrityksen toimipisteitä koskeva määrittely muuttuu postilaissa. Vanhassa laissa edellytetään postin toimipisteen sijoittamista jokaiseen kuntaan. Uudessa laissa vaatimus on kirjattu muotoon "kohtuullisen matkan päässä vakituisesta asunnosta". Valiokunnan on syytä varmistua, että "kohtuullinen matka" tarkoittaa todellakin kohtuullista eikä jotakin kohtuutonta. Uskon, että itse omalta osaltani inarilaisena kansanedustajana kykenen hahmottamaan etäisyyden määrittelyn hienojakoisimmatkin vivahteet. (Ed. Mustajärvi: Korkeintaan naapuripitäjässä!)

Toinen huomiota vaativa seikka on kilpailun avautumiseen liittyvät erityispiirteet ja ehdot. Julkisessa keskustelussa on aiheellisesti esitetty huoli niin sanotun kermankuorinnan tulosta väkirikkaille alueille, lähinnä Pääkaupunkiseudun ja eräiden suurten kaupunkien yrityspostimarkkinoille. Kysymys kuuluu: Millä tavalla koko maan kattava yleispalvelun alainen postitoiminta jatkossa rahoitetaan? Helpoin vastaus on: valtion budjetista veronmaksajien varoilla. Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä todeta, että postikilpailun avaaminen ei estä keräämästä kaikilta postitoimiluvan saavilta yrityksiltä veroluonteista, verotyyppistä maksua yleispalvelukustannusten kattamiseen muualla tai asettamasta myös näille toimijoille toimilupaehtoihin erityisiä laatuvaatimuksia postipalveluiden järjestämisessä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kuten jo eilen totesin, olisi ollut järkevää käsitellä Itellalle annettu osittainen verovapaus sekä postilaki yhdessä. Hallituksen lakiesitys lähtee siitä, että toteutetaan peruspalveluna postinjakelu, joka koskee nykyisiä kakkosluokan kirjeitä. Nykyisellä postimaksulla saa siis kirjeen kahden päivän kuluttua lähettämisestä ainakin kaupunkialueilla. Tämä lähtökohta on väärä, jos sitä verrataan haasteisiin eli sähköpostiin sekä sähköisiin laskuihin, jotka tulevat asiakkaille napin painalluksella.

Päinvastoin kuin laki esittää, Itellan pitäisi pystyä toimittamaan kirjeet perille samana päivänä, jotta se olisi jotenkin kilpailukykyinen. Hallituksen esitys tarkoittaa myös, että kirjeen toimittaminen yhdessä päivässä perille tulee nykyistä kalliimmaksi. Samalla kuitenkin annamme peruspalveluille osittaisen verovapauden ja lisäksi valtio tukee haja-asutuksen postinjakelua. Se on tietysti oikein. Tähän vielä lisätään, että jos yleispalvelun tuottajan tappiot tulevat kohtuuttomiksi, valtio tulee mukaan rahoittajaksi.

Arvoisa puhemies! Suomen postilähetysmarkkinoiden arvo on kuitenkin 1,2 miljardia euroa puhumattakaan logistiikka- ja kuljetusmarkkinoista. Postilähetysmarkkinoista 40 prosenttia on kirjelähetyksiä, 25 prosenttia pakettilähetyksiä ja 15 prosenttia lehtijakelua sekä noin 7—8 prosenttia osoitteetonta jakelua. Näistä kirjelähetykset vähenevät tulevaisuudessa. Itellan liikevaihto oli viime vuonna 1,8 miljardia euroa. Sen suurimman kilpailijan eli Schenkerin liikevaihto oli yhdestoista osa siitä.

Itellalle annettiin suuret mahdollisuudet lisätä markkinaosuuttaan, mutta se ei ole tässä tehtävässä onnistunut ainakaan kotimaassaan. Itellaa ovat kiinnostaneet enemmänkin logistiikkapalvelut Pohjoismaiden, Itä-Euroopan ja Venäjän markkinoilla. Itella pyrkii tunkeutumaan Pohjoismaiden ja Itä-Euroopan markkinoille myös sähköisillä maksu- ja laskutuspalveluilla. Näyttää kuitenkin siltä, että pankit ovat tässä asiassa selvästi Itellan edellä.

Kun Itellan kiinnostuksen kohteet ovat muualla kuin suomalaisissa asiakkaissa, on vain hyväksi, että postinjakelu avataan kilpailulle. Kaupunkien ja haja-asutusalueiden postinjakelun kilpailuttaminen viestintäviraston toimesta saattaisi olla avain parempiin ja laadukkaampiin palveluihin. Itella voisi silloin rauhassa keskittyä operoimaan Pohjoismaissa, Itä-Euroopassa, Venäjän ja kenties jopa Kiinan markkinoilla.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Tämänkin hallituksen esityksen yhteydessä joutuu pohtimaan kansallisen lainsäädännön ja edunvalvonnan suhdetta EU:n direktiiveihin. Näytöt hallituksen halusta taistella kansallisen näkökulman ja etujen puolesta ovat heikot jo ennestään, ja eivät ne nyt ainakaan vahvistu.

Postilaki koskettaa jokaista kansalaista. Suurten uhkien vuoksi asian olisi voinut viedä EY-tuomioistuimeen. Siinä on riskinsä, mutta ei kai Suomi voi aina mennä lauman mukana tahdottoman lampaan lailla. Viitaten ministerin käyttämään puheenvuoroon: ministerin tehtävä ja velvollisuus on kyllä viitsiä, silloin kun on näin tärkeästä edunvalvonnasta kysymys Euroopan unionissa.

Tämän hallituksen esityksen ydin on siinä, että se mahdollistaa kermankuorinnan suuremmissa keskuksissa ja vaarantaa ajan myötä postinjakelun haja-asutusalueilla. Varmaa on se, että ajan oloon palvelu tulee huonontumaan. Siksi lakia haja-asutusalueiden postipalveluiden turvaamisesta ei saa kumota ennen kuin sen tilalle säädetään uusi laki.

Esityksessä ei ole arvioitu eri kilpailutilanteissa syntyvän rahoitustarpeen suuruutta. Siinä todetaan, että yleispalvelun osalta ei ole rahoitusongelmaa. Lain nimenomaisena tarkoituksena on kuitenkin kilpailun avaaminen. Siksi yleispalvelun rahoituspohja tulee väistämättä heikkenemään. Yleispalvelun nettokustannus tulisikin korvata täysimääräisesti ilman harkinnanvaraisuutta. Esityksessä oletetaan, että yleispalveluvelvoitetta kaventamalla ja palvelutasoa leikkaamalla yleispalvelu voidaan edelleen rahoittaa omilla ja Itellan muiden markkinaehtoisten tuotteitten tuotoilla. Oletusten pitäisi kuitenkin perustua tosiasioihin eikä epärealistisiin toiveisiin. Kilpailun avautumisen synnyttämää rahoitusvajetta ei kyetä paikkaamaan jakeluita yhdistämällä. Esimerkiksi Itella on ilmoittanut, että yötyö ei ole realiteetti lähivuosina eikä nykyisillä volyymeillä. Epävarmuus rahoituksesta ja tehostamiskeinoista on synnyttänyt toimialalle vaikean työmarkkinatilanteen, niin kuin me olemme tänä päivänäkin saaneet nähdä. Esimerkiksi Rovaniemellä väki on marssinut ulos työpaikoiltaan.

Arvoisa puhemies! Esityksessä perustellaan, että Itellan talouden vaarantuessa on tarkoitus hyvittää osa nettokustannuserosta, jos yleispalvelun kulut muodostuvat kohtuuttomiksi. Hyvitys suoritettaisiin jälkikäteen valtion varoista. Esityksen muotoilu, jonka mukaan muut postiyritykset osallistuisivat kustannuksiin erikseen säädettävällä tavalla, aiheuttaa tulkintaongelmia. Kuinka alalle tuleva yritys käynnistää toimintansa, jos se ei tiedä sille jatkossa lankeavan rahoitusvelvoitteen suuruutta? Asetelma on mahdollisen epäselvä ja kohtuuton sekä yritysten että valtion kannalta.

Avautuvasta kilpailusta tulevat hyötymään kilpaillulla alueella suureriä lähettävät yritykset. Pienasiakkaisiin vaikuttaa palvelutason lasku ja vakiokirjeen tuleva hinnoittelu. Esitetyssä muodossa laki ei tule tarjoamaan pienpostittajille ja kansalaisille edullisempia tai laadukkaampia postipalveluita. Erityisesti pitäisi muistaa sen kauimmaisen kylän perimmäisen mökin asukas. Hänellä ei muutenkaan ole puolustajia liikaa. Kännykät eivät kuulu, laajakaista jää vain haaveeksi, valtion palvelut ovat karanneet yhä kauemmaksi, ja nyt sellainenkin perusasia kuin postinjakelu asettuu kyseenalaiseksi. Jatkossa voi syntyä tilanne, kun tiedetään mikä on valtion velkaantumisvauhti, että joudutaan toteamaan, että kun rahaa ei ole, niin sitä ei sitten ole, eikä ole mitään muuta keinoa enää kuin karsia palveluista.

Kilpailutilannetta tasoittaisivat kaikille yrityksille asetettavat laatu- ja saatavuusvaateet. Tasaisempi kilpailutilanne merkitsisi myös pienempää rahoitustarvetta. Laatu- ja saatavuusvaateiden tulisi olla sellaisia, että ne levittäisivät avautuvasta kilpailusta syntyvää hyötyä mahdollisimman laajalti. Nyt käy niin, että hyödyn kuorivat suuret yritykset ja valtiolle jää tappion takaajan rooli, eikä rahoitusrakennetta ole edes avattu hallituksen esityksissä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa oleva postilaki korvaa voimassa olevan postipalvelulain. Tällä uudella postilailla pannaan täytäntöön Euroopan unionin postidirektiivin muutokset kansalliseen lakiin. Euroopan unionin postidirektiivi edellyttää kilpailun avaamista myös postipalvelun tarjoamisessa. Tämän keskustelun aikana on heitetty ilmaan valtavia uhkakuvia, mutta näiden uhkakuvien maalaajilta on unohtunut se, että maailma on muuttunut ja vääjäämättä muuttuu. Onko sitten meidän syymme, että varaudumme siihen? Sen lähitulevaisuus näyttää ja historia sitten kirjoittaa. Joka tapauksessa meidän on uuteen tilanteeseen sopeuduttava ja varauduttava.

Lain soveltamisala säilyy ennallaan. Lakia sovelletaan vain osoitteellisten kirjelähetysten ja yleispalvelupakettien toimittamiseen asiakkaalle. Tämä laki ei siis koske lehtien jakelua. Postipalveluiden tarjoamisessa on menossa nopea toimintaympäristön muutos. Sähköinen viestintä lisääntyy koko ajan, mikä muuttaa joka tapauksessa postitoiminnan luonnetta olennaisesti. Itella Oyj:n tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan tällä hetkellä hieman yli 40 prosenttia yrityksistä pystyy hyödyntämään sähköistä laskutusta asiakkaidensa laskutuksessa ja olemme tässä sähköisessä laskutuksessa muita Euroopan unionin maita valitettavasti aika paljon jäljessä, mutta se kertoo sen vääjäämättömän tosiasian, että sähköinen laskutus on tullut jäädäkseen ja sen suosio lähivuosina kasvaa kohisten. Tämä lainmuutos tulee osittain palvelemaan sitä, että pystymme postipalvelut tässä maassa takaamaan laadukkaina.

Sähköinen laskutus vähentää lähitulevaisuudessa perinteisen postin käyttöä nopeasti. Hallituksen esityksellä uudeksi postilaiksi ajanmukaistetaan ja selkeytetään postisääntelyä sekä saatetaan voimaan Maailman postiliiton, Upu:n, yleissopimus. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1. päivänä maaliskuuta 2011.

Arvoisa herra puhemies! Keskeinen vaatimus uudessa postilaissa on, että postipalvelut turvataan koko maan alueella. Postin viisipäiväinen palvelu maassa säilyy. Päinvastoin kuin tässä lähetekeskustelussa on monia puheenvuoroja pidetty tämän tosiasian vastaisesti, toivon, että nämä epäilevät tuomaat lukevat lakitekstiä hieman huolellisemmin. On välttämätöntä, että liikenne- ja viestintävaliokunta mietintöä kirjoittaessaan huomioi postipalvelujen tärkeyden maassamme ottaen huomioon eri alueilla olevat, toisistaan poikkeavat olosuhteet. Uskon, että ed. Seurujärvi liikenne- ja viestintävaliokunnan valiokuntavastaavana tähän asiaan paneutuu kaikella voimallaan.

Haja-asutusalueilla on pystyttävä turvaamaan laadukkaat postipalvelut myös uuden lain olosuhteissa. Postilaissa määritellään yleispalveluksi ne palvelut, joita tulee olla tarjolla kohtuulliseen hintaan koko maassa. Lakiin kirjataan myös riittävä palvelujen taso, jota alalla toimivien yritysten on noudatettava. Yleispalvelun piiriin luetaan kuuluvaksi asiakkaiden käyttämät käteismaksulliset palvelut. Yleispalvelun minimitasona lakiesityksessä pidetään vakiokirjeen toimittamista perille kahdessa päivässä. Joka tapauksessa kirjepostin perillemeno kohtuullisessa ajassa on turvattava koko maassa, ja tämä lakiesitys pystyy sen vaatimuksen kyllä turvaamaan. Sähköinen laskutus mullistaa lähivuosina nimenomaan postina kannettavien kirjeiden määrää, mutta perinteisen postin palvelut joka tapauksessa tarvitaan, kun sähköinen laskutus tuskin koskaan toimii kattavasti koko maassa.

Herra puhemies! Uudessa postilaissa on kirjattuna postinjakelun takaaminen lähelle asiakasta yli 75-vuotiaalle ja liikuntaesteiselle. Tämä on erittäin hyvä asia, kun lain tasolla määritellään laadukkaiden palveluiden saanti inhimilliset seikat huomioiden. Postin toimipisteverkko määritellään uudessa laissa niin, että postitoimipaikan tulee sijaita kohtuullisen matkan päässä. Toimipaikoissa asioimista helpotetaan lakiin merkityllä vaatimuksella esteettömästä liikkumisesta. Laki mahdollistaa postipalvelujen tarjoamisen myös palveluautosta, mikä voi olla varsinkin harvaan asutulla seudulla hyvä keino laadukkaiden postipalvelujen tarjoamisessa. Postilain perusteella määritettävän yleispalveluvelvoitteen asettaa Viestintävirasto.

Uuden lain aikana on pystyttävä turvaamaan laadukkaat postipalvelut koko maassa. Vapaan markkinatalouden nimissä ei pidä sallia menettelyä, jossa suuret kansainväliset toimijat tekevät suuret voitot suurimmissa asutuskeskuksissa tarjoamillaan postipalveluilla. Tässä tilanteessa muu osa maata jäisi tilanteeseen, jossa postipalveluita olisi tarjolla paljon kalliimmalla hinnalla palvelun tason poiketessa olennaisesti asutuskeskuksiin verrattuna. Tätä lakia koskevan mietinnön kirjoittamisessa viestintävaliokunnalla tulee olemaan merkittävän tärkeä rooli, että pystytään lakiteksti laittamaan niin, että tällainen keinottelu voidaan estää. Meidän on huolehdittava, että postilaissa on sellaiset pykälät, joilla pystytään keräämään toimiluvan saaneilta postipalveluyhtiöiltä maksuja, joilla voidaan taata laadukkaat postipalvelut koko maassa, tai sitten on postipalveluita tarjoaville yhtiöille asetettava sellaiset laatuvaatimukset toiminnassaan, että niillä pystytään turvaamaan postipalveluiden hyvä laatu samoin koko maan alueella. Ja viimeisenä vaihtoehtona pitää olla valmiutta tarvittaessa vaikka budjettirahoituksen kautta turvata postipalvelut vähintään nykytasolla tästä eteenpäin. Ensisijaisesti rahoitus on kerättävä asiakkailta ja alalla toimivilta postipalveluyrityksiltä. Budjettivaihtoehtoa en suosi missään tilanteessa käytettävän.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että valiokunta mietintöä kirjoittaessaan ottaa huomioon Suomen poikkeukselliset olosuhteet Euroopan unionin ydinmaihin verrattuna, ja uskon, että se onnistuu myös tässä työssä.

Katja Taimela /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Postipalvelut on Suomessa järjestetty Itellan hoitamana kokonaisuutena, jossa heikommin kannattavaa haja-asutusalueiden postinjakelua on tuettu paremmin kannattavien palveluiden eli lähinnä taajama-alueella jaetun postin tuotoilla. Näin on pystytty tarjoamaan koko maahan kattavat, laadultaan yhtenäiset ja hinnaltaan tasa-arvoiset postipalvelut.

Postipalvelulain uudistamisen kohdalla kiteytyy Suomen kannalta EU-lainsäädännön kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin palveluiden kattavuutta ja tuottamista tarkastellaan tiheään asutun Keski- ja Etelä-Euroopan vinkkelistä. Tämän lainsäädännön tuominen pitkien etäisyyksien harvaanasuttuun Suomeen tuottaa suuria ongelmia.

Toisaalta myös EU-lainsäädännön perusperiaatteena olevan vapaan kilpailun ulottaminen uusille alueille on ongelmallista. Postipalvelujen avaaminen päästäen markkinoille yksityisiä yrityksiä niin, että niiden ei tarvitse jakaa postia joka päivä eikä joka puolella maata, tuo tilanteeseen sekavuutta ja mahdollistaa epäterveen tilanteen markkinoilla, etenkin kun palvelut on pakko turvata jättämällä tämä yleispalveluvelvoite Itellalle. Herää kysymys, mikä on Itellan tulevaisuus nyt, kun sen kannattavuutta tällä tavalla lähdetään heikentämään? Onko edessä lisää ja lisää irtisanomisia ja nyt jo paikoin täysin ala-arvoisten työehtojen polkemista edelleen?

Vaikka nyt tällä lailla ei suoraan oltaisikaan heikentämässä palveluja, voi tämän lain hyväksyminen hyvinkin olla lähtölaukaus sille kehitykselle, joka muutamien vuosien päästä johtaa haja-asutusalueiden postipalveluiden heikentämiseen. Peruspalveluiden hävitessä Ruuhka-Suomi ruuhkautuu ja maaseutu autioituu. Tämä ei kaiketi ole tämän salin tavoite.

Arvoisa puhemies! Itellan toimintaan tästä lainmuutoksesta välttämättä seuraavaa aukkoa on tulevina vuosina pakko paikata valtion verorahoituksella. Haja-asutusalueiden postinjakelu on keskimäärin neljä kertaa kalliimpaa kuin taajamien. Itellan on arvioitu rahoittavan kannattamatonta postinjakelua voitollisten alueiden tuotoilla 100—150 miljoonalla eurolla vuosittain. Tämä vääristymä tulee vääjäämättä kaiken muun kannattavuutta syövän kehityksen lisäksi. Pahimmillaan tämä tarkoittaa suurta laskua veronmaksajille. Tätäkö me haluamme?

Ministeri Lindén on todennut, että myös näitä markkinoille tulevia kilpailijoita voidaan velvoittaa osallistumaan tähän Itellan yleispalveluvelvoitteeseen liittyvään tukeen. Niiden osuus määriteltäisiin aina toimiluvan käsittelyn yhteydessä. Kilpailevien jakeluyritysten merkittävän osallistumisen tukeen tuleekin olla aivan ehdoton vähimmäisvaatimus toimiluvalle.

Tässä hallituksen esityksessä ei kuitenkaan tällaisesta tuesta ole mainintaa. Siinä ehdotetaan vain, että yleispalvelun tarjoajalle korvattaisiin valtion varoista se osa yleispalvelun nettokustannuksista, joka muodostaa tälle kohtuuttoman taloudellisen rasitteen. Toisaalta pelkään pahoin, että tosipaikan tullen jälleen todettaisiin, ettei tätä tukivelvoitetta voidakaan määritellä näille jakeluyrityksille vaikkapa EU:n kilpailumääräyksiin vedoten.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Käsittelyssä oleva uusi postilaki perustuu EU:n Suomen oloihin sopimattomaan direktiiviin, jonka Suomi on ollut hyväksymässä. Varsinkin nyt, kun Lissabonin sopimus on voimassa, niin näin tulee käymään jatkuvasti, että Suomi on jäänyt vähemmistöön, kun määräenemmistöllä unionissa tehdään päätöksiä, jotka sellaisenaan sitten sitovat meitä. Tässä kävi niin jo ennen sitä. Taisi olla sellaisesta direktiivistä kysymys, että se meni määräenemmistöllä jo ennen Lissabonin sopimustakin, koska tämä on silloin ymmärtääkseni hyväksytty. Mutta tämä direktiivi on tehty Keski-Euroopan aivan toisenlaisia oloja varten kuin mitkä ovat Suomessa tänä päivänä ja erityisesti siltä osin, mikä kehitys on Suomessa menossa. Ankara maaseudun tyhjentämispolitiikka on menossa, ja se johtaa tähän tilanteeseen, että nämä keskieurooppalaiset säädökset soveltuvat entistä heikommin meidän maahamme, eriarvoistavat alueita ja ihmisiä hyvin kylmällä tavalla.

Valtiohan on viime aikoina voimallisesti ajanut alas omia paikallishallinnon palveluita seutukaupungeista. Noin 50 seutukaupungista on valtion paikallishallinnon palvelut keskitetty muutamaan maakuntakeskukseen. Ihmiset ovat joutuneet entistä kauempaa hakemaan omin kustannuksin ne palvelut, jotka ennen on julkinen sektori tarjonnut ihmisille. Tässä on nyt käymässä postin osalta samalla tavalla. Palveluverkosto ohenee, heikkenee ja sitä kautta ihmisten omat kustannukset nousevat, kun valtio ja tässä tapauksessa postitoimintaa harjoittava yhtiö ajaa alas palveluitaan pakotettuna ylhäältä.

Arvoisa puhemies! Tämä maaseutua koskeva kehitys on todella murheellinen. Kun tuossa eräässä vastauspuheenvuorossa ed. Hoskonen sanoi, että tämä nyt täytyy hyväksyä ja sitten seuraavan hallituksen korjata nämä viat tästä esityksestä, niin vähän ihmettelen keskustalaisen puhetta. Odottaako hän, että tulee Soinille niin suuri vaalivoitto, että Soini sitten korjaa sekä EU:n säädökset että Suomen nyt tehtävät lait? Ei näin tule tapahtumaan. Mikä nyt hyväksytään, niin se on sitten jatkossa meillä voimassa. Tämä lähtökohta on ikävä todeta, mutta näin siinä käy.

Arvoisa puhemies! Tämä lainsäädäntö vastaa siis direktiiviä, eikä ole edes kovin hyvin käytetty niitä mahdollisuuksia, mitä direktiivi sallisi, nimenomaan tämä, että lakiin ei ole näitten uusien kermankuorintafirmojen vastuuta kirjoitettu ulos selkeästi niin kuin olisi pitänyt. Mielestäni valiokunnan tulisi kirjoittaa pykälään, että näille määrätään se maksu, mikä on mahdollista, jotta nämä palvelut voidaan turvata eivätkä ne tule veronmaksajien maksettavaksi.

Tämä on sellainen peruskysymys. Jos yleispalveluvelvoitetta koko maan kattavasti ei aseteta, niin tällainen maksu, jolla korvataan sitten haja-asutusalueiden palvelut, on määrättävä. Ihmettelen, että hallitus ei ole esitykseen tätä pannut, jos kerran on mahdollista direktiivin mukaan näin menetellä.

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt se mahdollisuus ja todennäköisyys, ei vielä ensi vuonna mutta lähivuosina, että meille tulee kansainväliset kermankuorintafirmat, jotka parhaat alueet kattavat ja vievät kannattavuuden Itellalta. Itella joutuu siis taajamissa kovan kilpailun kohteeksi, niin kuin EU haluaa ja hallituskin näyttää haluavan. Se menettää silloin myös tämän kilpailun myötä sen tuoton, jolla se on pystynyt pitämään 20 000 työntekijää ja palvelut kautta maan. Siis ensi vuonna näin ei vielä tapahdu, mutta tämä direktiivi ja nyt tämä lainsäädäntö johtavat siihen kehitykseen, että näin tulee käymään.

Juuri nyt lähivuosina Itella tarvitsisi näitä voittoja, jotta se voisi vastata siihen, mitä on tulossa sähköisen postin myötä muutosta tähän kenttään. Sähköinen puoli varmasti kehittyy, niin kuin täällä sanotaan ja on moneen kertaan ministerikin todennut. Siihen pitää varautua, mutta vielä se ei varmastikaan muutamaan vuoteen ole, ja kun tämä muutama vuosi hyödynnettäisiin nyt Itellan toimintaa vahvistamalla eikä päästettäisi näitä kansainvälisiä ja muita kermankuorintafirmoja keräämään voittoja, niin silloin oltaisiin paljon paremmassa asemassa, kun tilanne todellakin tässä sähköisen osalta on muuttumassa.

Arvoisa puhemies! On myös vaara sitten, kun Itellan talous heikkenee, että se joutuu etsimään yhteistyökumppaneita, ja se on helposti sitten myös joutumassa samalla tavalla kansainvälisten firmojen ostamaksi kuin on tapahtunut Ruotsin ja Tanskan osalta ja Manner-Euroopassa. Myös jopa Ison-Britannian Royal Mail on etsinyt ulkomaista osakasta. Näinhän kävi Soneran televerkoille ja Digitan tv-jakeluverkolle, että ne päätyivät ulkomaiseen omistukseen, ja tämä vaara on myös Itellan osalta. En pidä sitä ollenkaan isänmaallisena enkä hyvänä, että näin pääsisi tapahtumaan ja päätösvalta pääsisi menemään. Toivon, että ministeri vastaa, onko mahdollista ja todennäköistä, että näin voisi käydä, että Itellakin ajautuisi pois meidän hallinnastamme.

Arvoisa puhemies! Sinänsä kilpailun avaaminen ja lisääminen yhteiskunnassa on paikallaan, mutta kyllä postitoiminta on sellainen toiminta, että siihen pitää pihtiputaan mummonkin luottaa, että se posti tulee ja se on pysyvästi kohtuuhintainen ja palvelut säilyvät kaikkialla tasapuolisina ja hyvinä. Kun tätä on pystytty tekemään jo satoja vuosia Suomessa, niin ihmeellistä on, jos 2000-luvulla ei pystytä pitämään palveluja maaseudun ihmisille tasavertaisesti yllä niin kuin muuallakin maassa tapahtuu.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle uudeksi postilaiksi muodostaa uuden yleisen säätelykehyksen postitoiminnan harjoittamiselle maassamme. Lailla säädetään, aivan kuten tässä salissa on kuultu, EU:n postidirektiivin mukaisen yleispalvelun tarjonnasta. Tämä laki koskee osoitteellisia kirjelähetyksiä ja yleispalvelupakettien välittämistä. Esitys ei koske lehtijakelua ja osoitteettomien lähetysten jakelua. Lain voimaantuloajaksi on suunniteltu 1.3.2011.

Uudistusta on perusteltu sähköisen viestinnän lisääntymisellä, koska se muuttaa postitoimintaa ja sen toimintaympäristöä. Esityksessä yleispalveluyrityksellä on velvollisuus jakaa ja keräillä 5 päivänä viikossa. Yleispalveluvelvollisuuden asettaa Viestintävirasto. Yleispalveluyritykselle korvaus tulee valtion varoista. Esityksellä kevennetään postiyritysten velvollisuuksia, ja niitä ovat viisipäiväinen jakeluvelvoite ja laatustandardi vain yleispalveluyritykselle. Uudistuksessa kirjepostin kulku jatkuu lajittelusyistä 1 yöstä 2 yöhön. Ongelmana uudistuksessa henkilökunta on nähnyt työaikojen muuttumisen yhä enemmän aamuyön tunneille.

Arvoisa puhemies! Huolellisesta valmistelusta huolimatta epäilen, että perustuslakivaliokunnassa joudumme vielä pohtimaan postipalvelujen saatavuuden tasa-arvoisuutta eri puolilla maata. Vaikka pidän hyvänä tässä esityksessä ikäihmisten ottamista huomioon palvelujen tarjonnassa, tiedän perustuslain asiantuntijoiden makustelevan tätä asiaa vielä monelta kantilta. Sen olemme viime päivinä muita lakiesityksiä käsitellessä huomanneet.

Arvoisa puhemies! Tämä postilaki vaatii vielä kulmien hiomista oloihimme sopivaksi. Rahoituksen osalta yleispalveluvelvoitteen hoitamiseen Itella tarvitsee riittävän rahoituksen. Postin kulku on, aivan kuten täällä on todettu, hyvin tärkeä peruspalvelu.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on ollut aika mielenkiintoinen lähetekeskustelu. Käytännössä kaikki — paitsi kenties ed. Seurujärvi — jotka ovat tästä laista puhuneet ja sitä kehuneet, ovat kuitenkin esittäneet aika merkittäviä muutostoiveita tähän lakiin. Ne muutostoiveet ovat aika pitkälti linjassa niiden kauhuskenaarioiden kanssa, joita taas opposition puolelta on esitetty, miksi ne puuttuvat sieltä laista, miksi ne eivät ole siellä. Uskoisinkin, että jostain sieltä puolivälistä saatetaan sitten valiokuntakeskustelussa ja valiokunnan asiantuntijakuulemisessa löytää se oikea tie.

Tällä hetkellä kuitenkin, jos nyt laki sitten toteutuisi näin, tuntuu siltä, että hallitus esittää tässä todellakin lakia nimeltä postilaki. Siitä on pudotettu se vanhan lain palvelu-sana välistä pois. Ennen meillä oli postipalvelulaki. Se on aika kuvaava poispudotus. Ei edes yritetä väittää, että tässä olisi jostain palvelusta kysymys.

Uuden lain myötä yritykset pääsevät hakemaan voittoja ja siten kuorimaan kermaa kannattaville postinjakelualueille, kun taas huonojen alueiden postinkanto jää Itellan eli valtion huoleksi. Puhutaan jopa 100—200 miljoonan euron rahavirrasta. Kun nyt mietitään tätä tarkan euron Suomea, mistä on puhuttu, on jotenkin outoa ajatella, että aiemmin kun Itella on voinut ristisubventiolla sisäisesti hoitaa näitä huonoja alueita paremmilta alueilta tulevilla tuotoilla, niin nyt sitten tämä hyvä tuotto annetaan ulos ja valtio huolehtii sitten siitä alueesta, jota kukaan ei halua ja jota ketään ei laiteta ottamaan, paitsi tietysti Itella, joka kantaa tämän yleispalveluvelvoitteen. Jotenkin sotii ainakin omaa näkemystäni vastaan se, että näin toimittaisiin ja että nämä uudet kilpailijat voisivat täysin ilman mitään sen laajempaa vastuuta tulla yksinkertaisesti vaan siihen hyvään markkinaan ja sitten me veronmaksajat maksamme sen muun alueen, jotta siellä sitten posti kulkee. Outoa on senkin takia, että aika monissa semmoisissa kapitalistimaissa, joissa on erittäin tiukat kapitalistiset arvot, postipalvelua on kuitenkin vielä olemassa, mutta näin siis meillä on nyt suunnitelma.

Tässä laissa ollaan myös 1. luokan kirje lopettamassa. Täysin poikkeuksellista. Tällaista ei ole muualla. Tässä on joku sanonut, että eihän sillä tee mitään, ne laskut ehtii saada hitaamminkin. Sieltä postiluukusta tulee muutakin kuin laskuja. Esimerkiksi tänään itse kiirehdin eduskunnan postitoimistoon, joka menee kello 16 kiinni, että kun ennen 16:ta ehtii viedä sinne kirjeensä, niin saa vielä tämän päivän postitukseen. Vein sinne joukon kirjeitä, joiden on tärkeä olla pian perillä, toivon mukaan ne ovat huomenna perillä, mutta viimeistään ylihuomenna. En olisi lähettänyt niitä, jos ne eivät menisi tässä ajassa. Ei olisi ollut mitään mieltä lähettää niitä. Eli myös sillä kirjeen kulkunopeudella on merkityksensä. Aika moni vielä tänä päivänä käyttää kirjepostia. Tosin se on vähenevä.

Sähköiseen viittaaminen on sellainen viittaus, että se vaatii sitten mukaansa myös toimenpiteitä sen puolesta, että eri puolilla on toimiva laajakaista. Sitä ei ole välttämättä kaikilla kaupungissakaan asuvilla tänä päivänä — on hitaita, hankalia, niiaavia yhteyksiä — saati sitten tuolla maaseudulla. Kyllä tämä myös asettaa aikamoisia vaatimuksia sille, että tuo meidän sähköinen toimii tasapuolisesti, yhtenevästi ja oikeudenmukaisesti joka puolella tätä Suomenmaata, jos se otetaan kriteeriksi ja sitä kautta sanotaan, että tätä 1. luokan nopeaa kirjettä ei tarvita.

Myös postitoimipaikkoja karsitaan merkittävä määrä, on puhuttu jopa 250:stä. Vanha laki piti sisällään sen, että jokaisessa kunnassa pitää olla postitoimipaikka. Muistan sen keskustelun, joka siitä käytiin. Sitä pidettiin paitsi postin palveluiden kannalta tärkeänä, sen läheisyysperiaatteen kannalta tärkeänä, myös jonkinlaisena maaseutukuntien juttuna, että siellä on se postin toimipiste, että kaikkia yhteiskunnan, valtion toimia ei viedä sieltä pois malliin, että on tyhjät ikkunat, pimeät ikkunat, ehkä joku kioski ja sitten ei mitään muuta, että pidetään se maaseutu jollain lailla elävänä myös valtion toimesta. Tämmöistä keskustelua käytiin viimeksi.

Ymmärrän sen, että kun kunnat ovat yhdistyneet ja kunnan alueella on yksi postitoimipaikka, se saattaa olla joku kioski jossain. Jossain se saattaa toimia ihan hyvin, ei siinä mitään. Tavallaan määritelmä on ehkä vanhentunut, mutta haluan nostaa tämän asian esiin sen takia, että sillä on muutakin merkitystä kuin pelkästään se posti. Se on aika kova juttu noilla pienillä paikkakunnilla, että siellä olisi vähän jotain. Monta kertaa sanotaan, että on meillä vielä Kelan toimisto täällä ja on meillä tuo postikin. Jos ne menevät, niin tuntuu siltä, että todellakin viimeinen voi kohta sammuttaa sillä kylällä valot, monen ihmisen mielestä.

Sitten myös pienilevikkiset maakuntalehdet ovat kyllä tässä mahdollisesti uhattuina, sillä niiden jakelukustannusten on arvioitu nousevan merkittävästi, jopa 30 prosenttia. Jos ne pystyvät laittamaan nämä jakelukustannukset hintoihin, ongelmaahan ei ole, mutta ovatko ihmiset halukkaita näin merkittäviin hinnannousuihin. Tuleeko karsintaa? Me emme tilaa enää lehteä, meillä ei ole enää varaa tilata sitä lehteä. Mitä se tarkoittaa näille pienille lehdille, maakunnan sanantuojille? Se on iso kysymys, ja siinä tehdään aikamoinen arvovalinta myös.

Kun tätä on katsellut, niin jotenkin tuntuu siltä, että tässä kokoomusministeri ja keskustavetoinen porvarihallitus aikovat ajaa maaseutua oikein kunnolla taas uudella keinolla alas, ja se tuntuu todella uskomattomalta. Yhtenä semmoisena ikävänä asiana täytyy sanoa myös se, että lain valmistelussa ei työntekijöitä ole kuunneltu kuin yhden lakia valmistelleelle työryhmälle annetun lausunnon verran, ja se ei todellakaan ole hyvää työnantajapolitiikkaa. Kyllä jotenkin jos on puhtaat jauhot pussissa ja halutaan tehdä yhdessä hyvää, täytyy työntekijöitä kuunnella eri lailla. Heidät pitää pitää mukana lain valmistelussa, mielellään ottaa mukaan työryhmään, eikä katsoa vaan, että jos siellä on työntekijät mukana, ei saada mitään kivoja muutoksia aikaan. Siltä se tuntuu. Kyllä hyvä työnantaja huolehtii myös siitä, että niillä henkilöillä, joita lainsäädäntö koskee, on sanansa sanottavana myös siinä valmistelussa. Se on todella tärkeää.

Sitten hämmästelen sitä, että mitään laatuvaatimuksia, esimerkiksi palvelua yksittäiselle kirjeenlähettäjälle, pienpostittajalle, täällä ei ole. Se on ihan mahdollista. Ministeri itse on kertonut, että hän ei tiedä tästä Belgian kokeilusta mitään. Sekin on tietysti outoa, ja toivon, että hän tutustuu siihen. Jos sitten valiokunnassa kykenisimme liikahtamaan tähän suuntaan, niin että ministerillä olisi mahdollisuutta ja valmiutta harkita asiaa vielä siitä näkökulmasta.

Sitten täytyy lopuksi esittää ihan semmoinen kauhuskenaario, että käykö tässä nyt sitten niin, että kun kilpailu etenee ja halvin tarjous voittaa, niin meidän postiamme jaetaan kohta samalla lailla kuin tuolla jaetaan noita mainoslehtisiä. Siellä menee koululainen alle 2 euron tuntipalkalla, lajittelusta ei makseta mitään, hän työntää vanhoja lastenrattaita, vai viekö vanhempi omalla autollaan ovelta toiselle, ja vähän niin kuin taskurahan kokoisella palkkiolla jakaa sitä meidän postiamme. Kysyin asiaa, kun meillä oli tästä valiokunnassa ohimennen puhetta, se ei ollut mikään virallinen kuuleminen, kysyin, voiko näin käydä, ja minulle todettiin, että tällainenkin vaihtoehto saattaa olla tulevaisuudessa mahdollinen. Se kuulosti kyllä tosi pelottavalta.

Tässä ei kyllä nyt pitäisi mennä EU:n taakse. Liikkumavaraa on. Uskon itse, että totuus löytyy tällaisten kauhuskenaarioiden ja hallituksen esitystä ihannoivien ratkaisujen puolivälistä, jostain sieltä, missä tätä hallituksen esitystä kehuneet kansanedustajat ovat esittäneet, että täytyy tehdä korjauksia ja kiristyksiä ja määritelmiä. Minä todella toivon, että valiokunta katsoo tätä asiaa avarasti, ministeri vielä miettii sitten, jos me asiantuntijakuulemisten jälkeen saamme sinne yhteisiä hyviä näkökulmia, jotka toimivat niin, että tästä tulee hyvää lainsäädäntöä, eikä niin, että tämä ajaa yhdenvertaisuutta ja suomalaista postinsaannin tasa-arvoa alas.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä käsittelyssä oleva laki on minulle ainakin siinä mielessä erikoinen laki, että meitä valiokunnan jäseniä, kuten myöskin eduskuntaryhmien jäseniä, on jo vuosi sitten pyydetty Itellaan kuulemaan mielipiteitä tästä asiasta, ja se on tuossa matkalla muuttunut huomattavasti parempaan suuntaan. Tämä on ollut meillä jo niin monesti käsittelyssä tuolla erilaisissa ryhmissä, että minä rupesin tänään miettimään, että missäs meidän mietintömme tästä on. Tämä on minusta niin valmis.

Siksi minä ihmettelenkin, vaikka ymmärrän kyllä, että demareilla ja vasemmistolla menee huonosti, (Ed. Laitinen: Ei demareilla mene huonosti!) että sekä valiokunnan puheenjohtaja, vasemmistoliitto, että varapuheenjohtaja, sosialidemokraatit, haukkuvat tätä asiaa, joka on mielestäni äärettömän hyvä laki. Varapuheenjohtaja Karhu tässä yritti kääntää valkoista mustaksi, että tämä päinvastoin huonontaa palveluja. Tämähän parantaa palveluita. Ykköskirje ei häivy mihinkään, se säilyy entisellään. Jos ed. Karhu haluaa lähettää ykköskirjeen, voitte lähettää sen edelleenkin.

Sen sijaan se niin sanottu peruskirje eli kakkoskirje vaan siirtyy yhdellä yöllä eteenpäin. Se tarkoittaa sitä, että lasku ei tulekaan huomenna vaan se tulee ylihuomenna, millä ei ole minun mielestäni kuin piristävä vaikutus. Et saakaan huomenna vielä sitä laskua, vaan saat sen ylihuomenna. Sehän piristää, kun et huomenna saakaan sitä laskua. Näin minä sen ajattelen.

Täällä myöskin ed. Kankaanniemi murehti sitä, että jos tämmöinen laki nyt tehdään, niin se on ja pysyy. Miten se missään pysyy? Olemme valiokunnassa käsitelleet tämän minunkin 7,5 vuoden aikana nykyisinkin voimassa olevaa postipalvelulakia, ja varmaan kolmeen kertaan sitä on muutettu. Mehän olemme täällä sitä varten, että lakeja muutetaan, jos huomataan huonoja asioita. Taksilaki tuli voimaan vuoden 2007 elokuussa. Sitäkin on muutettu jo kaksi kertaa. Koko ajan lakeja muutetaan, eiväthän ne ole kiveen hakattuja sen jälkeen, kun täällä joku laki tehdään.

Sitten ihmettelen tuotakin, että täällä mellastetaan siitä, kun aikaisemmin jokaisessa kunnassa piti olla yksi postitoimipaikka. Tämähän parantaa sitä asiaa. Sanotaanpa, että kun tällä hetkellä Pudasjärvellä pitää lain mukaan olla yksi postitoimipaikka, tämän jälkeen sen täytyy olla kohtuullisen matkan päässä. Tällä hetkellä se ainoa paikka voisi olla 100 kilometrin päässä, mutta tällä se kohtuullistetaan.

Tällä myöskin mahdollistetaan entistä paremmin se, että postipalvelut voidaan antaa vaikkapa jossakin kaupassa, joka on iltakahdeksaan asti auki, tai myöskin mobiilissa elikkä liikkuvassa postissa. Kirjastoauto on muuten erinomainen paikka postille. Se tulee semmoisiinkin paikkoihin, ettei tarvitse mummelin lähteä kovin kauas. Kun kirjastoauto tulee, niin posti tulee ihan viereen.

Kilpailu tällä alalla on vapautettu jo vuonna 1994, eikä tänne ketään ole tullut. Samalla tavalla on vapautettu Suomessa jäänmurto — ei tänne ole ketään tullut. Samalla tavalla on vapautettu VR:n tavaraliikenne — ei tänne ole ketään tullut. Hullu kai se on, joka tänne raukoille rajoille tulee kilpailemaan semmoisten kanssa, joilla on valmis järjestelmä, organisaatio olemassa.

On totta, että nykyään jo hyvin pieni osa Itellan toiminnasta tulee kirjeitten kantamisesta. Se on logistiikkayhtiö. Edelleenkin tuossa viereisessä talossa lukee seinässä Posti. Niin se lukee Saksassakin, Deutsche Post, mutta heti kun mennään rajan yli, niin eipä luekaan enää Deutsche Post missään, vaan lukee DHL. Siitä syystä myöskin Suomen postin nimi on Itella, koska he toimivat hyvin monissa maissa, kilpailevat muiden kansainvälisten niin kuin Hollannin posti, joka on siis TNT kansainvälisellä nimikkeellä, kuten täällä ed. Pulliainen taisi mainitakin.

Ed. Arhinmäki täällä murehti sitä, että tällä tapetaan Itellan toiminnot, kun entistä vähemmän ihmiset lähettävät kirjeitä. Minä yritin huutaa ed. Arhinmäelle vihjeen, että lähetä muutama tuhat joulukorttia enemmän, niin sillä voit tukea Itellan toimintaa.

Tämä aamujakelu, mistä täällä on puhuttu, minun mielestäni se on myöskin parannus. Se tarkoittaa sitä, että ei olekaan mitään iltapäiväjakelua, millä tuotaisiin vain niitä kirjeitä, vaan aamujakelu mahdollistaa sen, että aamulla tulevat yhtä aikaa ne aikaisemmin eilen tulleet kirjeet ja sen aamun sanomalehti, mikä halventaa molempien jakelukustannuksia. Sehän on järkevä juttu. Se parantaa siis tämän jakelu- ja logistiikkayhtiö Itellan toimintamahdollisuuksia ja parantaa myöskin sanomalehtien kustannustehokkuutta ja mahdollistaa todella halvemman lehtijakelun ja kirjeiden hinnan. Se myöskin mahdollistaa sen, että yötöitä ei tarvitsekaan tehdä tuolla Itellan keskuksissa niin paljon, kun voidaan lajittelu tehdä edellisenä päivänä ihan päiväsaikaan valmiiksi sitä seuraavan aamun aamujakelua varten. Ainoastaan postipojat niin sanotusti, nämä aamujakelijat, toimivat samaan työaikaan kuin nykyäänkin, mutta lajittelu ja tämmöinen voidaan tehdä edellisenä päivänä. Siksi ihmettelen, miksi täällä pidetään niin kovasti mekkalaa siitä, että työolot huononevat. Nehän paranevat, kun ei tarvitse olla niin paljon yötöissä. Jotkuthan tietenkin tykkää yötöistä, kun niistä saa vissiin vähän parempaa palkkaa.

Meillä on myöskin Suomessa semmoinen poikkeus. Täällä on puhuttu, että tämä direktiivi on tehty Etelä-Euroopan säännöillä. Mielestäni meillä on kuitenkin yksi poikkeus, joka säilyy tässä tulevassakin laissa ennallaan: kerrostaloihin postit jaetaan edelleenkin. Vaikka olisi kymmenen kerrosta, niin ne tulevat postiluukusta sisään. Missään muualla Euroopassa näin ei ole, vaan siellä on, niin kuin meilläkin on nykyään opiskelija-asunnoissa, alhaalla postilaatikot. Mutta tämä laki sisältää sen, että ne tulevat entiseen tapaan postiluukusta.

Hinta säilyy edelleen kaikille samana. Sitäkin on täällä yritetty vääntää toiseen muotoon ja sitten sitä, että tänne lakiin ei ole ei sisällytetty näitä erilaisia ehtoja. Ei tänne lakiin tarvitse sisällyttää mitään ehtoja. Jos joku hullu aikoo ulkomailta tänne tulla kilpailemaan postinjakamishommista — siis tietenkin DHL ja TNT jo kilpailevat täällä Itellan kanssa muussa logistiikassa, mutta jos varsinaiseen postin kantamiseen tänne joku hullu tulee — kyseiseen toimilupaan meillä on kansallisesti mahdollisuus laittaa ehtoja heille, minkälaisia ehtoja sinne laitetaankaan.

Postityöryhmä siis antoi tästä hommasta jo viime keväänä mietintönsä, ja direktiivikin on tullut voimaan jo pari vuotta sitten. Minä olen tutustunut tosiaan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä ja kokoomuslaisena kansanedustajana tähän, ja Itellan puolelta meille on tätä asiaa esitelty varmaan ainakin vuosi ellei pitempäänkin, useita useita kertoja. Minä en tässä näe mitään huononnuksia.

Ihmettelen myöskin sitä, että puhutaan, että tämä tulee kalliimmaksi. Tällähän nimenomaan se peruskirjekin halpenee. Sitä minä ihmettelen, että kansanedustajat vastustavat sellaisia palveluja, jotka tulevat kansalaisille tämän lain myötä edullisemmaksi.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Muutama huomio postilakiesitykseen. Minusta yksi keskeinen huolenaihe, mikä täällä on kyllä esille noussut, on se, ettei postilakiesityksessä ole oikeastaan millään tavalla puututtu siihen — puhumattakaan, että olisi esitetty — miten yleispalveluvelvoitteen kustannukset rahoitetaan. Tällä hetkellähän Itella rahoittaa kannattamattomien alueiden, eli siis maaseudun ja laajemmin haja-asutusalueiden, jakelun kannattavien alueiden tuotoilla.

Nyt kun kilpailu avataan, kilpailua syntyy ainoastaan kannattaville alueille. Me tiedämme sen, mikä tämä asukastiheys on eri alueilla. Siten kannattamattomien alueiden jakelun rahoittaminen nykyisellä tavalla ei tietenkään ole jatkossa samalla tavalla mahdollista. Kyllä se pelko siitä, että uudet operaattorit, joita uskon varmaan tulevan, nauttivat hillon, on mielestäni aiheellinen. Itellahan on todennut muun muassa sen, että yhtäläisiin velvoitteisiin perustuva malli on hillinnyt kermankuorintakilpailua sekä turvannut osaltaan vakaan rahoituspohjan maaseudun postipalveluille, mukaan lukien maan kattava toimipaikkaverkko, ja postipalveluiden yhtenäishinnoittelulle. Edelleen Itella on todennut, että uusi lainsäädäntö suosii kilpailua taajamissa. Siellä syntyvän hintakilpailun seurauksena tällä hetkellä taajamista maaseudulle siirtyvä noin 100 miljoonan euron rahoitus poistunee jatkossa huomattavilta osin.

Sosialidemokraatit pitävät välttämättömänä, että postipalvelut turvataan kohtuuhintaisina koko maan alueella. Kyllä minusta on kysymys kansalaisten perusturvasta ja tasavertaisesta kohtelemisesta. Jos niin käy, että kilpailu avataan, niin kuin oletan, niin silloin kaikkien toimiluvan saaneiden on osallistuttava yleispalveluvelvoitteen rahoittamiseen. Ja mielestäni myöskin kaikille yrityksille on asetettava selkeät laatuvaatimukset niin, että kilpailusta syntyy etua myös kansalaisille. Sehän on myönnettävä, että tämä toimiala kokonaisuudessaan on varsin voimakkaan muutoksen kohteena, siis posti, kuriiri ja muun jakelutoiminnan toimiala. Täällä perusteluissa todetaan niin, että tällä toimialalla on työntekijöitä Tilastokeskuksen mukaan — tosin tämä on hivenen vanha tieto — noin 22 000 henkilöä. Näistä noin 19 000 työntekijää, taitaa olla tällä hetkellä vähemmän, on Itellan palveluksessa. Loput työskentelevät erilaisissa kuljetus- ja jakeluyrityksissä, joita on noin kolmisensataa.

Edelleen perusteluissa todetaan se, että postitoiminnan toimintaympäristön ja tapojen sekä liiketoiminnan muuttuessa Itella Oyj:n työntekijämäärä vähenee. Yhtiön arvion mukaan, siis yhtiön arvion mukaan, muutokset merkitsevät noin 5 000 työpaikan vähennystarvetta, josta osahan on kyllä jo toteutunut. On perin kummallista se, että tässä hallituksen esityksen perustelussa ei ole mitään arviota lakiehdotuksen työllisyysvaikutuksesta eikä myöskään siitä, miten työsuhteiden luonne tulee muuttumaan. Kyllä varmaa on se, että työpaikkoja menetetään merkittävästi ja työsuhteet tulevat muuttumaan ja syntyy aivan varmasti lisää määräaikaisia, pirstaloituja työsuhteita. Tähän suuntaan mennään. Olisi voinut edellyttää, että kun tällä on kohta "Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään", niin myöskin olisi arvioitu, mitä vaikutuksia on, eikä pelkästään lainattu Itellan osalta. Elikkä mitkä ovat tämän lain vaikutukset? Siitä ei puhuta yhtään mitään työllisyyteen ja työsuhteiden laatuun liittyvää.

Aluekehityksen osalta täällä todetaan se, että laajamittaisen kilpailun synnyttäminen voi vaikuttaa jossakin määrin harvaan asuttujen alueiden postitoiminnan järjestämiseen ja postipalveluiden käyttäjien asemaan. No, tätäkään ei ole sen tarkemmin analysoitu eikä arvioitu. Voi todeta oikeastaan sen, että vaikutusten arviointiin ei ole kyllä paljon uhrattu aikaa eikä nähty vaivaa. Minusta tämä on sillä tavoin huonosti valmisteltu, että kyllä olisi pitänyt hallituksella olla mahdollisuus näitä arvioita tehdä, ja sillä tavalla meille olisi avautunut myöskin tämä lakiehdotus vähän paremmin.

Viestintäministeri  Suvi  Lindén

Arvoisa puhemies! Ihan joitain huomioita tästä yleispalvelukustannuksen korvaamisesta yleensä ottaen ja tästä kilpailun avaamisesta. Meillähän on vuonna 1994 periaatteessa postipalvelut avattu kilpailulle, mutta vuonna 1996 on säädetty verolaki, joka on huolehtinut siitä, että kilpailua ei ole syntynyt. Verolaki on sen luonteinen, että kun hakee toimilupaa, niin automaattisesti riippuen sitten siitä, minkä väestötiheyden alueelle toimiluvan hakee, syntyy maksuvelvoite. Tämä verolaki on sen suuntainen, että olemme saaneet komissiolta huomautuksen sen kilpailun rajoittavuudesta. Se kertoo minun mielestäni sen viestin, että nyt hallituksen esityksessä lähdetään siitä ja direktiivi lähtee siitä, että täytyy todentaa se, että on syntynyt tarve korvata tätä yleispalvelun tarjoamista. Sen jälkeen määritellään, kuinka paljon tätä nettokustannusta on syntynyt. Laki lähtee siitä, että tällöin alalla toimijat siitä kustannuksesta huolehtivat, elikkä veronmaksajat eivät huolehdi, jos alalla on toimijoita, vaan alalle tulleet huolehtivat.

Tämä ei rajoita kilpailua samalla tavalla kuin nyt, kun periaatteessa pitää maksaa maksu, vaikka tämmöistä yleispalvelun korvausvelvoitetta ei ole todennettu ja sellaista ei tällä hetkellä ole olemassa. Eli tämän vuoksi on tärkeää uudistaa tätä maksujärjestelmää. Itse asiassa laki sitten on valtionvarainministeriön laki, ja se on ihan selvää, että tällaisessa taloudellisessa tilanteessa valtiovarainministeriöstä tuskin ministeriltä tulee sellaista esitystä, että veronmaksajat maksaisivat tämän yleispalvelun korvauksen, vaan se on ilman muuta selvää, että jos alalla on toimijoita, niin alan toimijat tämän kustannuksen maksavat.

Täällä ed. Karhu käytti esimerkkiä, että hänkin lähettää ykkösluokan kirjeitä, ja esitti toiveen, että ainakin toisena päivänä ne olisivat perillä. Tässä vakiokirjeessä on laatuvaatimus: jatkossa 95 prosenttia pitää olla toisena päivänä perillä, eli kyllä ed. Karhun kirjeet vakiokirjeenäkin menevät kahdessa yössä. Jos haluaa varmistaa ja olla täysin varma siitä, että se palvelu menee yhdessä yössä, niin silloin pitää kirjata tai maksaa pikakirjemaksua.

Sen verran, arvoisa puhemies, haluaisin vielä todeta kilpailusta, jota vielä kohtuullisen vähän Euroopan tasolla on, mutta naapurimaassamme Ruotsissa kilpailu on avattu. Siellä ei ole ollut kilpailua rajoittavia lakeja, ja tällä hetkellä siellä on tilanne, että 90 prosenttia jakelusta hoitaa Ruotsin ja Tanskan yhdistynyt postilaitos ja 10 prosentille on syntynyt sitten muita palveluntarjoajia. Eli kilpailun kautta on noin 10 prosenttia jakelusta siirtynyt muille kuin Ruotsin ja Tanskan yhdistetylle postille.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Suomen Posti nauttii kansainvälisesti arvostettua asemaa. Se johtuu siitä, että meidän postilaitoksemme on pystynyt selviytymään erilaisissa vertailuissa kerta toisensa jälkeen erinomaisesti toimittamillaan kirjeillä niin, että todella tavoite on ylitetty, kuinka paljon kirjeitä perille pitää minäkin aikana saada.

Suomen valtio on joutunut, kuten täällä on todettu, muuttamaan ja joutuu muuttamaan omaa postilainsäädäntöään siten, että se avautuu kilpailulle paremmin kuin nykyisin. Henkilökohtaisesti kuitenkin uskon, että kovin paljoa kilpailijoita ei tule, ei ainakaan tähän perinteiseen postitoimeen, sen sijaan niihin logistiikkapalveluihin, joissa tällä hetkelläkin on jo aito kilpailu, samoin sitten ehkä sille puolelle, jossa on osoitteettoman postin jakelusta kyse kerran tai kaksi viikossa, saattaa hyvinkin tulla lisää kilpailua, mutta sekin todennäköisesti vain kaupungeissa tai tiheästi asutuilla alueilla. Tällä hetkellä Posti on siellä kilpailemassa. Joskus voittaa ja joskus häviää. Mutta varmaan komission peruslähtökohta on ollut se, että postitoimi, siinä kuin moni muukin, on alue, jossa kannattaa ylläpitää kilpailua tai ainakin sitä mahdollisuutta, että kilpaillaan, koska se lisää tuottavuutta, luo uusia toimintatapoja ja sitä kautta kansallista kilpailukykyäkin.

Henkilökohtaisesti uskon, että ehkä ennen kaikkea näillä haja-asutusalueilla innovaatioille olisi hyvinkin sijaa, vaikka yleisesti luullaan, että nimenomaan kaupungeissa kilpailu käynnistyisi. Suomen Postihan on joutunut rakentamaan itse asiassa jakelujärjestelmän asiakaspintaa — en nyt puhu jakelusta, vaan vastaanottamisesta tai tavaroiden, pakettien luovuttamisesta — aika lailla uudestaan silloin, kun valtiollinen pankki luopui jakeluverkoston käytöstä. Tästäkin posti selvisi varsin hyvin, ja tällä hetkellä niin sanottuja asiamiesposteja on yllättävän paljon. Myös minun omassa kotikunnassani, jossa jo kymmeniä vuosia toimi perinteinen postitoimisto, tällä hetkellä posti jaetaan myös virka-ajan ulkopuolella lähinnä sen takia, että siitä huolehtii asiamiesposti, joka on samalla myös R-kirjakauppa. Uskon, että kyläläiset ovat paremminkin tyytyväisiä, koska meidän alueella paljon ihmisiä käy kunnan ulkopuolella töissä eivätkä normaaliin virastoaikaan tai postin normaaliaikaan olisi voineet saada palvelua.

Haja-asutusalueilla, jotka ovat varmasti kansallisesti hankala asia hoitaa, postinjakelu yhdistettynä esimerkiksi tiettyihin palveluihin, joita voi olla asiakkaan tavaroiden toimittaminen, jos ne nyt on ostettu kylän kaupasta tai vaikka vähän kauempaa tai tulevat nettitoimituksena, tämmöisen palvelun liittäminen postin perinteiseen toimintaan olisi asiakkaiden kannalta merkittävä etu. Itse asiassa, kun täällä viitattiin Postin pitkään historiaan, niin kerran totesin, että 350 vuoteen Posti ei pystynyt toteuttamaan sitä alkuperäistä ajatustaan: Kun kirje lähti Turun torilta sunnuntaina kello 15 ja oli Viipurissa seuraavana keskiviikkona suunnilleen samaan kello 15:n aikaan. Kirjeen nopeuttamiseen 350 vuotta ei riittänyt. Vasta sen jälkeen, kun siirryttiin sähköiseen viestintään, kuten itse asiassa ensimmäisen luokan kirjeen kohdalla on käynyt, tämä aika kompensoitiin sähköisellä viestinnällä niin, että itse asiassa ensimmäisen luokan kirjeen tarve on pääsääntöisesti kadonnut. Myös liike-elämä käyttää e-laskutusta ja muita sähköisiä palveluja.

Kysymys on siis markkinoiden muutoksesta. Charles Darwin aikanaan totesi, että vahvimmat lajit eivät jääneet eloon. Ne, jotka sopeutuivat nopeimmin, jäivät eloon. Minun mielestäni tässä on samasta asiasta kyse. Suomen Posti eli Itella on sopeutunut markkinoihin ja haluaa myös sopeutua jatkossa, ja ehkä keskeisin mahdollisuus Suomessa on niin sanotun sanomalehtien varhaisjakelun yhdistäminen päiväkantoon, joka mahdollistetaan sillä, että siirrytään tähän kahden yön kirjeeseen, joka vastaa tällä hetkellä myös markkinoita paremmin kuin ne ensimmäisen luokan kirjeet.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin on tuntunut välillä siltä, mahtaako täällä hallitus ja oppositio puhua edes samasta laista, koska tuntuvat olevan näkemyserot varsin huomattavat ja myöskin tulkinnat. Itse luotan niihin puheenvuoroihin, joita täällä ovat käyttäneet ministeri, samoin edustajat Rajala, Seurujärvi ja Lehti.

Lähinnä pyysin tämän puheenvuoron kommentoidakseni täällä hetki sitten ed. Karhun pitämää puheenvuoroa. Hän oli kovasti huolissaan siitä, että enää ei ole taattu se, että jokaisessa kunnassa on yksi postitoimipiste. Itse kyllä tulen ainakin sellaisesta kunnasta, jossa luulen, että se ei tee ketään iloiseksi, jos sanoo, että tässä meidän kunnassa ei ole kuin yksi postitoimipiste. Kyllä nimenomaan on niin, niin kuin täällä muistaakseni ainakin ed. Rajala mainitsi, että kyllä huomattavasti tärkeämpi on tämä kohtuullinen etäisyys, koska omassa kunnassanikin, vaikka tulen Etelä-Suomesta, matka sinne kunnan keskustaan on yli 50 kilometriä joistakin pisteistä, ja sitä ei varmaan pidetä kovin mukavana, jos siellä on ainoastaan tämä yksi piste. Sen sijaan on paljon järkevämpi hakea niitä uusia innovatiivisia malleja, miten postipalvelut haja-asutusalueilla, mihin ed. Lehtikin viittasi, voidaan yhdistää muihin asioihin.

Toinen asia, jota ihmettelen ed. Karhun puheenvuorossa, on se, että hän pisti samaan kategoriaan tämän postin välityksen ja esimerkiksi urheiluseurojen nuorten tekemät jakelut, jotka maailman sivu ovat olleet talkootyön kaltaisia toimintoja. Jotenkin on hirveän vaikea uskoa, että Suomessa mentäisiin sellaiseen tilanteeseen, että tästä tulisi hallitseva postinvälitysmuoto, oli järjestelmä sitten mikä tahansa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi muutama huomio tästä käydystä keskustelusta.

Ensinnäkin pidän erittäin pöyristyttävinä niitä esitettyjä väitteitä, että tällä lainsäädännöllä ja muutamilla muilla oltaisiin systemaattisesti tekemässä maaseudun alasajoa. Se on minun mielestäni halpahintaista retoriikkaa ja täysin perusteetonta ihmisten pelottelua, mutta se tietysti kuuluu tähän aikaan. Elämme hektisiä aikoja lähellä vaaleja, ja tällaiseen argumentointiin tämänkin lain yhteydessä näköjään piti opposition sortua.

Ed. Karhu toi puheenvuorossaan esille sen, että postitoimipaikkoja oltaisiin tämän lain yhteydessä lopettamassa 250. Missä siellä niin lukee, että postitoimipaikkoja ollaan lopettamassa 250? Ei missään. Itellan kertoman mukaan postitoimipaikkoja on Suomessa nyt noin 1 100, joista omia on 140 ja asiamiesposteja — joita ed. Eero Lehti tuossa äskettäin kehui, joita itsekin kehun hyvinä palvelumuotoina — muun muassa maaseudun kyläkaupoissa on siis vajaa 1 000. Näistä 300:ssa tapahtumia on päivittäin 5 tai vähemmän ja näistä 300:sta itse asiassa 2 tai vähemmän, mutta silti niitä palveluita on ylläpidetty ja Itellan mukaan tullaan ylläpitämään jatkossakin siten, että Itellan puolelta paineita näiden toimintojen alasajoon ei ole. Jos kyläkauppa harmittavasti lopettaa jossakin, niin siellä voi se postitoimipaikka mennä, mutta se, että tällä lailla, nimenomaisesti tällä lailla lopetettaisiin maaseudun postitoimipaikkoja, ei todellakaan pidä paikkaansa.

Sitten aika huomattavaa epäloogisuutta on minun mielestäni vaatia postipalveluiden rahoituksen turvaamista, vaatia sitä mahdollisesti alalle tulevilta yrityksiltä kerättävillä maksuilla ja samaan aikaan vaatia, että yhden yön yli vakiokirje tulee säilyttää tilanteessa, jossa käytännössä postimarkkinalta viedään pohjaa sähköisen liiketoiminnan ja sähköisten palveluiden kehittymisen myötä. Se on minusta hyvin epäloogista. Tässä laissa, niin kun itsekin omassa puheenvuorossani totesin, tulee muutamia heikennyksiä nykytilanteeseen, ja eräs sellainen on vakiokirjeen kulkunopeuden viivästyttäminen yhden yön kirjeestä kahden yön yli toimitettavaksi. Mutta tällä muutoksella mahdollistetaan kirjeiden, pienten pakettien jakelun yhdistäminen lehtijakeluun ja muuhun postijakeluun niin, että se parantaa postiyrityksen, myös yleispalveluyrityksen, toimintaedellytyksiä jakelutoiminnan tehostamisen kautta ja sitten kustannusten hillinnän kautta. Eli itse asiassa tällä hyväksyttävällä heikennyksellä pyritään ratkaisemaan osittain sitä tilannetta, jossa markkinan luisumisen ja mahdollisen kilpailutilanteen kautta sitten yrityksen liiketoiminta ja sen toiminnan pyörittäminen ja mahdollinen rahoittaminen vaikkapa ulkopuolisin varoin, verovaroin, on se päivän tilanne.

Totean vielä senkin, että täällä todettiin, että Suomi ei olisi ajanut omaa asiaansa EU:ssa. Vaikka ministeri Lindén olisi huutanut ja päällään seissyt, niin tämä asia ei olisi muuksi muuttunut. Vaikka olisi ollut joku muu ministeri jostakin muusta puolueesta, niin olen aivan vakuuttunut siitä, että tämä EU-direktiivi, jonka pohjalta nyt kansallista lainsäädäntöä tehdään, ei olisi muuksi muuttunut. Siksi on turha täällä syyllistää hallitusta, ministeriä ja esittää, että tämä laki pohjautuisi ideologiseen valintaan siitä, että me ajaisimme yleispalvelun alas ja maaseudun postitoiminnan alas. Eli tällä tavalla nämä puheenvuorot voidaan kyllä kuitata perusteettomaksi retoriikaksi.

Toimilupaehtojen ja laatuvaatimusten osalta: Aivan niin kun ministeri sanoi, niin ne sitten voidaan määritellä ja parasta aikaa tietysti muuallakin EU-maissa tehdään lainsäädäntöä. Me seuraamme tarkkaan, minkälaista lainsäädäntöä, minkälaisia laatuvaatimuksia näihin toimilupaehtoihin muualla sisällytetään, ja totta kai sitten viime kädessä komissio ja edelleen tuomioistuin asettavat ne rajat, mitkä tällä kilpaillulla markkinalla voi toimilupaehtoihin asettaa.

Arvoisa puhemies! Ihan lopuksi totean, että täällä ed. Rajala hyvin ansiokkaasti toi esille, että Suomi ja Suomen postimarkkina ei taatusti ole niitä ensimmäisiä ja houkuttelevimpia markkinoita kansainväliselle postitoiminnalle, varsinkin kun näköpiirissä on, että sähköisen liiketoiminnan, e-kirjeen ja tämän digitaalisen kehittymisen myötä tämä markkina käytännössä rapautuu alta. Mutta mikäli kilpailutilanne sitten tulee vastaan, niin siihen ollaan valmiita varautumaan niin, että yleispalveluvelvoitteen mukainen postitoiminta kaikkialla maassa tulee säilymään, ja tämän lain mukaan se säilyy viisipäiväisenä tasahinnoiteltuna kaikkialla Suomessa Utsjoelta Hankoon. Näin lukee laissa, ja siitä me tietysti pidämme täällä kiinni.

Valiokunta tulee tarkastelemaan tietysti tämän kokonaisuuden hyvin huolella ja niitä mahdollisia tarkennuksia sitten yhdessä sopien tullaan tähän esitykseen varmasti tekemään. Siltä osin tässä salissa varmasti voidaan luottaa, että tämä lakiesitys on maaseudunkin postipalvelut turvaava myös tulevaisuudessa.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä laissa on selvästi sekä mahdollisuuksia että uhkakuvia. Itse näen kuitenkin, että kun elämme aikaa, jossa joka tapauksessa postipalvelut ovat muuttumassa, niin tämä tuo meille enemmän mahdollisuuksia kuin uhkakuvia, etenkin kun tässä taustalla on tämän direktiivin muutos, joka on väistämätön. Posti jaetaan edelleen jokaisena arkipäivänä ja postipalvelut turvataan koko maahan. Lisäksi myös vanhusten kotiin tapahtuva jakelu turvataan tämän lain myötä. Aikaisemminhan tätä ei ole lakisääteisesti määritelty. Postitoimipisteiden osalta näen, että erityisesti maaseudulla, jossa palveluajat eivät välttämättä ole palvelleet etäällä työskenteleviä, postitoimipisteiden sijaitseminen esimerkiksi kauppapalveluiden yhteydessä lisää ihmisten mahdollisuuksia käyttää palveluita.

Muutama huomio kuitenkin, kuten Itellan hallintoneuvosto on osaltaan esittänyt, joita olisi hyvä tarkastella vielä valiokuntakäsittelyssä. Yksi on palvelutasovaatimukset. On tiedossa, että eräissä EU-maissa tullaan kilpaileville yrityksille asettamaan voimakkaita vaatimuksia, esimerkiksi Belgiassa. Toinen on tämä valtiontukimahdollisuus, jonka osalta voisi vielä harkita etukäteen tehtävien rahoituspäätöksien mahdollisuuksia.

Keskustelu päättyi.

​​​​