Täysistunnon pöytäkirja 107/2013 vp

PTK 107/2013 vp

107. TIISTAINA 5. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 neljänneksi lisätalousarvioksi

 

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tänään ensimmäisenä asiana on käsiteltävänä hallituksen esitys tämän vuoden neljänneksi lisätalousarvioksi. Muutama positiivinen ilmaisu ja sen jälkeen vähän kritiikkiä tästä opuksesta.

Erinomainen asia on mielestäni se, joka ilmenee täältä sivulta Y 7, että hallitus ehdottaa 25 miljoonaa euroa valtiontakuun myöntämiseksi Eurenco Vihtavuori Osakeyhtiölle ennen vuotta 1998 syntyneistä kiinteistön hallintaan perustuvista julkisoikeudellisista ympäristövastuista. Tämä tarkoittaa sitä, että tuleva yrittäjä ei joudu vaihtamaan massoja eikä tekemään muitakaan ympäristöhaitoista aiheutuvia toimenpiteitä vaan valtio antaa siitä takuun. Tästä kiitokset hallitukselle. Erityiskiitokset myös valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistölle sekä kaikille kymmenelle kansanedustajalle Keski-Suomesta hyvästä työstä ja erityiskiitos eräälle uudelle kansanedustajalle, jonka tiedän olleen yhteyksissä erilaisiin instituutioihin, toimielimiin ja ministeriöihin. Häveliäisyys estää minua kertomasta Wallinheimon nimeä.

Toinen positiivinen asia, arvoisa puheenjohtaja, on, että lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden valtionrahoitukseen saadaan 2 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.

Kritiikkiä annan eräästä vanhasta asiasta, jo-ka kosketteli myöskin kotikylääni Jyväskylää. Meiltä siirrettiin hätäkeskus tuonne Vaasan suuntaan, ja täällä todetaan, että Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan 4,4 miljoonan euron määrärahaa, jotta Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevat entiset toimitilat voidaan hoitaa kuntoon eli maksaa pois erääntyneet vuokrat.

Edelleen totean hieman kriittisesti, että täällä todetaan, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon ehdotetaan 5,2 miljoonan euron lisäystä vastaanottokeskuksissa olevan ennakoitua suuremman asukasmäärän takia. Ennakoitua suurempi asukasmäärä johtuu ymmärtääkseni siitä, että peruskunnat Suomessa eivät tänä päivänä kovin mielellään ota vastaan näitä pakolaisia.

Rupesin vain miettimään, olisiko tässä syytä hallituksen ja sen alaisten toimielinten toimia siten, että ensin selvitetään Suomen peruskuntien kanssa, missä määrin ja kuinka paljon ja milloin he haluavat ottaa vastaan turvapaikanhakijoita ja pakolaisia, ja sitten vasta kelpuuttaa heidät tänne turvakeskuksiin. Edelleen olen sitä mieltä, että näihin turvapaikanhakijakeskuksiin täytyisi mielellään palkata lisää resursseja, lisää henkilöstöä, jotta siellä ei tarvitse, brutaalisti sanottuna, makuuttaa pakolaisia ja turvapaikanhakijoita vuodesta toiseen. Tämä kustantaa erittäin paljon suomalaisille veronmaksajille.

Arvoisa puhemies! Tässä tärkeimmät.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aion keskittyä puheessani vain ja ainoastaan yhteen hyvin tärkeään asiaan. Nimittäin tämän kuluvan vuoden neljäs lisätalousarvio ja siihen sisältyvä 25 miljoonan valtiontakaus ovat Laukaan Vihtavuorelle ja suomalaiselle ruutituotannolle parhaita asioita vuosikausiin. Sillä on myös suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta.

Päätöksellään ottaa vastuu Vihtavuoren ruutitehtaan ympäristöstä valtio avaa isoimman solmun kotimaisen ruutituotannon turvaavan yrityskaupan tieltä. Ympäristövastuusitoumuksen voimassaolon ehtona olisi, että yhtiö ylläpitää huoltovarmuuden kannalta tarpeellista kykyä sotilasruutien valmistamiseen Vihtavuoressa. Jos ja kun vielä viimeisiä hienosäätöjä vailla oleva kauppa Eurencon ja Nammon välillä toteutuu, turvaa se välillisesti noin 200—300 teollisen työpaikan säilymisen Keski-Suomessa. Näinä massairtisanomisten ja lomautusten aikoina kyseessä on mahdollisesti hyvin merkittävä työtä ja taloutta turvaava toimenpide Keski-Suomessa.

Hallitus ja erityisesti ministerit Haglund, Ihalainen ja Vapaavuori ansaitsevat tästä päätöksestä kiitokset. Kiitoksen ansaitsevat myös Vihtavuoren työntekijät, jotka ovat aktiivisesti olleet pelastusoperaatiossa mukana. Me kaikki muut pelastusprosessiin osallistuneet tiedämme, että matka tähän tilanteeseen on ollut kaikkea muuta kuin helppo, mutta sinnikkyydellä tämä Keski-Suomen kannalta tärkeä kysymys on saatettu nyt hyvälle mallille.

Toisaalta, arvon puhemies, jotta nyt tehdyt toimet eivät valuisi jatkossakaan hukkaan, tulee valtion olla jatkossakin aktiivisesti mukana kotimaisen ruutituotannon olosuhteiden parantamisessa. Erityisesti pohdinta siitä, miten Vihtavuoren omistuksen siirtymistä yhteispohjoismaisiin käsiin voitaisiin hyödyntää toiminnan vakauttamiseksi pidemmällä aikavälillä, tulisi tehdä nopealla aikataululla. Vaihtoehtoja ja aloja strategisen yhteistyön tiivistämiseksi löytyy useita. Samalla Vihtavuori voisi toimia esimerkkinä puolustusyhteistyön tiivistymisestä Pohjoismaiden kesken. Tällä yhteistyöllä, jos jollakin, on myös kansalaisten tuki takanaan.

Summa summarum: iso kiitos hallitukselle vielä kerran tästä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Olen aikaisempienkin lisätalousarvioitten, samoin kuin vuoden 2014 talousarvioesityksen käsittelyn yhteydessä arvostellut valtion alijäämäennustetta ensi vuodelle. Nythän tuon alijäämän arvioidaan olevan 9,2 miljardia euroa loppuvuodesta, kun alkuperäinen arvio tälle vuodelle oli 7,5 miljardia. Pidänkin edelleen ihmeenä, jos alijäämä laskee ensi vuonna 6,7 miljardiin euroon. Jos loppuvuodesta valtionvelan arvioidaan olevan 93 miljardia euroa ja siihen lisätään ensi vuoden alijäämäarvio, niin näiden kahden luvun yhteissumma jää nippa nappa alle psykologisen 100 miljardin euron velkarajan. En tiedä sitten, onko se keskeisin peruste näin alhaiselle alijäämäennusteelle.

Mutta, arvoisa puhemies, tämän lisätalousarvioesityksen yksityiskohdista.

Työttömyysturvan määrärahataso alenee arvioidusta 64 miljoonaa euroa. Vastaavasti peruspäivärahan ja työmarkkinatuen tarve kasvaa tuplaten. Se osoittaa, että pitkäaikaistyöttömien, jopa yli kaksi vuotta työttömänä olleiden, määrän kasvaessa ansiosidonnaisella olevien osuus vähenee ja työmarkkinatuella kituuttavien osuus kasvaa. Syyskuun työttömyyskatsauksen työttömien kokonaismäärästä, joka oli 285 000 henkeä, 123 000 oli ansiosidonnaisella turvalla ja enemmistö pääosin työmarkkinatuen varassa.

Kun yli kaksi vuotta työttömänä olleitten määrä kasvaa nopeammin kuin pitkäaikaistyöttömyys, niin se tarkoittaa, että niiden työttömien määrä, jotka puolittavat tulonsa eli putoavat työmarkkinatuen varaan, lisääntyy koko ajan. Se taas lisää painetta kuntien toimeentulotukiluukulla, eivätkä kunnat tarvitse yhtään lisää taakkaa kannettavakseen. Ja kyllä kai työttömillekin työttömyysturvan tason pitäisi olla niin riittävä, että sitä toimeentuloa ei tarvitsisi rukoilla useammalta kuin yhdeltä luukulta.

Toiseksi, työllisyysperusteisia siirtomenoja investointeihin onneksi lisätään 8 miljoonan euron verran, mutta on huomattava, että tällä työkalulla ei vaikuteta suoraan työttömien tilanteeseen, mutta lujitetaan ja laajennetaan kyllä elinkeinopohjaa, mikä sekin on äärimmäisen tärkeä asia. Työ- ja elinkeinoministeriöllä pitäisikin olla riittävä toimintavolyymi sekä henkilöihin että elinkeinorakenteisiin vaikuttavissa toimissa, ja ennen kaikkea ne eduskunnan myöntämät määrärahat pitäisi kunakin vuonna käyttää täysimääräisesti. Nyt nämä vuosittaiset säästöt ovat järkyttävän suuret.

Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä kiittää työministeri Ihalaista siitä, että hän rahoitti Kemijärven raideliikennejärjestelyjä. Metsätalouden korvaavien investointien toteuttaminen ja raaka-aine- sekä jalostevirtojen turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että edes osa menetetyistä työpaikoista saadaan korvattua lähivuosien aikana. Kun rakennemuutos jokin vuosi sitten runteli pahimmillaan Kemijärveä ja koko Itä-Lappia ja siitä syystä se nimettiin erityisalueeksi, niin valtiovallan johtopäätös silloin oli, että tuetaan seutukuntaa niin, että lopetetaan sieltä junayhteys. Onneksi nyt toimet ovat erisuuntaisia.

Työllisyysperusteinen investointituki on ollut kaikkein tehokkain työ- ja elinkeinoministeriön työkalu silloin, kun tavoitteena on ollut pysyvien työpaikkojen luominen, laaja-alaisten hankekokonaisuuksien edistäminen ja eri hankkeitten kriittisen kynnyksen ylittäminen. Onkin ollut käsittämätöntä, että juuri tämä määräraha on ajettu kutakuinkin alas, ja joidenkin tavoitteena on ehkä ollut lopettaa koko määräraha kokonaan.

Toivonkin, että tämän määrärahan kokonaisvolyymiä kasvatetaan jo varsinaisessa talousarviossa ja määrärahan yhteydessä käytetään paremminkin luovaa, mahdollisuuksia hakevaa tulkintaa kuin että sen käyttöä rajoitettaisiin keinotekoisilla ja byrokraattisilla esteillä. Miksi niin innokkaasti kehitetään aivan uusia tukimuotoja, kun hyvät vanhat työkalut jätetään käyttämättä?

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on tämän vuoden neljäs lisätalousarvio ja todennäköisesti viimeinen lisätalousarvio, jolla budjettia päivitetään. Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tämä lisätalousarvio on varsin tekninen ja ne menoerät, joita täällä on, ovat suurimmalta osalta täysin välttämättömiä, jotta asiat voidaan asianmukaisessa järjestyksessä hoitaa.

Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että nyt tässä lisätalousarviossa tämän jälkeen tämän vuoden valtiontalouden epätasapaino on 9,246 miljardia euroa eli melkein 9,3 miljardia euroa, ja täytyy sanoa, että se on huomattavan suuri luku. Jos me katsomme kehitystä, vuonna 2011 alijäämää oli 7 miljardia, sitten se oli viime vuonna 8,5 miljardia, mutta siinä oli vielä selvityksenä se, että silloin Euroopan vakausmekanismia pääomitettiin, mutta nyt ollaan sitten päästy jo 9,3 miljardiin euroon. Tietysti se, että velan määrä jatkuvasti kasvaa, vaikka etäisyys ajankohdasta, jolloin meillä oli tuo valtioitten velkakriisi, on etääntynyt, ei ole kovinkaan tervettä kehitystä.

Täytyy sanoa, että hallituksella tuntuu olevan jonkin verran sellaista asennetta, että kaikki raha, mikä on mahdollista käyttää, käytetään. Jos me katsomme, mikä on jakamaton varaus valtiontalouden kehyksissä, vuodelta 2012 on vielä käyttämättä 55 miljoonaa ja vuodelta 2013 tulee olemaan käyttämättä 78 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että kun valtion menot kaiken kaikkiaan ovat melkein 54 miljardia, niin on käytetty tuo kehysrahamäärä lähestulkoon kokonaisuudessaan.

Haluan myöskin kiinnittää huomiota tässä yhteydessä siihen, että kun on saatu päästökaupasta tuloja, niin päästökaupan tulojen osalta tuo koko summa käytetään kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön ja myöskin kehitysavun rahoittamiseen. Tältä osin täytyy sanoa, että olisi voinut ajatella sitä, että kun ylimääräisiä verotuloja valtiolle tulee — vaikka hallitusohjelmassa on todettu, että rahoja voidaan käyttää kehitysapuun päästökauppatulojen osalta — niin olisi voinut miettiä sitä, että hallitus olisi ollut tässä suhteessa varsin varovainen ja ainakin osan näistä tuloista käyttänyt nimenomaan valtiontalouden tasapainottamiseen.

Tältä osin täytyy sanoa, että nyt ensi vuoden talousarvion osalta kehyksissä, jotka kesäkuussa hyväksyttiin, tarkoitus oli, että alijäämä olisi 5,2 miljardia, hallituksen esityksessä se on 6,7 miljardia, ja kun katsotaan, kuinka lisätalousarvioilla jatkuvasti kuitenkin tuo tasapaino heikkenee vuoden kuluessa, niin täytyy olla hyvin huolissaan myöskin sitten vuoden 2014 budjetoitujen menojen osalta, että tuo tasapaino tulee kasvamaan siitä, mikä se on valtion talousarviossa ensi vuodelle.

Tältä osin täytyy toivoa, että hallitus pyrkii tehokkaasti tasapainottamaan taloutta, ja tietysti olisi kaikkein parasta, että sitä tehtäisiin jo marraskuussa, mutta tietysti viimeistään se täytyy tehdä maaliskuussa ensi vuonna, jolloin täytyy ehdottomasti pitää huolta siitä, että velkasuhde eli valtiontalouden epätasapaino suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun vuonna 2015.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Sasille muistuttaa, että tuo linjaus siitä, että päästökauppatulot kokonaisuudessaan käytetään kehitysyhteistyöhön, on hallituksen yhteinen linjaus ja sillä on tarkoituksena turvata se, että vuosikymmenten jälkeen Suomi voisi päästä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta kehitysyhteistyömäärärahoissa. Olemme kauan sitten tehneet kansainvälisen sitoumuksen auttaa kaikkein heikko-osaisimpia tässä maailmassa, kaikkein köyhimpiä maita, ja oikeastaan viimeinen takaraja tuon sitoumuksen saavuttamiselle on vuosi 2015. Tästä syystä hallitus yhdessä on päätynyt tuohon ratkaisuun, että päästökauppatuloilla täydennetään Suomen kehitysyhteistyömäärärahoja, joista esimerkiksi pienten lasten koulutusta rahoitetaan.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti todeta, että hallitusohjelmaa tehtäessä todellakin päätettiin näin, että kehitysyhteistyömenot jäädytetään tietyksi ajankohdaksi mutta jos päästökaupasta tulee tuloja, ne voidaan sitten käyttää kehitysyhteistyömenojen kasvattamiseen. Sinänsä tämä on täysin hallitusohjelman mukainen, enkä välttämättä kritisoi sitä lainkaan.

Toisaalta täytyy sanoa, että Suomen talous on supistunut viime aikoina, mikä merkitsee tosiasiassa sitä, että Suomen kehitysavun bruttokansantuoteosuus on kasvamassa. Me lähestymme 0,6:ta prosenttiyksikköä siitä syystä, että Suomen taloudella on suuria vaikeuksia. Se, mitä tietysti haluaisin tässä yhteydessä korostaa, on se, että hallituksella ei saisi olla semmoista asennetta, että kaikki raha, mikä voidaan käyttää, käytetään, vaan osa siitä rahasta pitäisi myöskin pyrkiä käyttämään siihen, että valtiontaloutta tasapainotetaan ja pyritään välttämään sitä, että joudumme todella kriisiin jossakin lähitulevaisuudessa.

Kimmo  Tiilikainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi toteaa surullisia asioita. Suomen velkaantuminen lisääntyy. Edelleen taas tulee, oliko se 141 miljoonaa, lisää velkaa, ja aivan kuten edustaja Mustajärvi täällä totesi, alkuperäiseen kuluvan vuoden arvioon nähden tuo velkataakan kasvu tulee sitten olemaan peräti 1,7 miljardia suurempi.

Täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesikin hyvin — se oli oikeastaan tämmöinen tunnustuksenomainen toteamus — miten tuo velkaantuminen on vuosi toisensa jälkeen vain pahentunut. Se kertoo siitä, että hallituksen politiikka on mennyt kiville ja epäonnistunut. Huolimatta kaikista hallituksen veronkiristys- ja leikkaustoimista velkaantuminen on vain kiihtynyt, ja se kertoo siitä, että tällä tiellä pitäisi olla loppu esissä. Ainoastaan uutta työtä ja kasvua etsimällä Suomi voi tästä suosta nousta.

Mutta, arvoisa puhemies, tuosta ensi vuoden budjetista edelleen valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesi, että tässä on nyt paljon teknisiä muutoksia. Myös nuo tekniset muutokset kertovat hallituksen politiikan epäonnistumisesta. Ensimmäinen tekninen muutos: 35 miljoonaa vähemmän kuluu uusiutuvan energian tukiin. 35 miljoonaa euroa vähemmän! Hallitus on varmaan siitä onnellinen, että johonkin menee vähemmän, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Suomen energiapoliittiset tavoitteet eivät ole toteutumassa. Uusiutuvan energian käyttö ei lisäänny. Sen sijaan se, mikä lisääntyy, on hiilen käyttö ja poltto. Tämän vuoden aikana hiilen käyttö on kasvanut peräti 50 prosenttia. Ei kulu rahaa kotimaisen uusiutuvan tukemiseen; rahat kuluvat siihen, että ulkomailta tuodaan hiiltä Suomeen entistä enemmän. (Ben Zyskowicz: Ai valtion rahat?)

Tuulivoiman osalta uusiutuvan energian käyttöön käytettävien rahojen vähennys kertoo siitä, että hankkeet seisovat. Suomessa on valtava määrä tuulivoimahankkeita, mutta lupaprosessien ja kaavoituksen hitauden takia nuo tuiki tarpeelliset investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät etene. Tästä on hyvä pompata siihen, että kun hallitus tuolta puolelta säästää, niin mihin sitten käytetään? Sinänsä se on hyvä asia eli datakeskusten sähköveron alennus. Eilen kuulimme hyviä uutisia: Google investoi Haminaan ja Suomeen 450 miljoonaa. Tosin tuo investointipäätös oli kyllä tehty ennen kuin minkäänlaisia lupauksia sähköveron alennuksesta oli ilmassa, mutta mistä Google hankkii tarvitsemansa sähkön? Ruotsista ostaa tuulisähköä, kun Suomessa tuulivoiman kehityshankkeet seisovat. Ei tätä voi kovin suurena voittona ja onnistumisena pitää.

Arvoisa puhemies! Toinen kohta, missä on ilmeisesti hallituksen mielestä vain teknisluontoinen muutos, on tuo, että maatalouden korkotukia leikataan 40 miljoonaa. Se kertoo siitä, että tulevaisuudenusko on romahtanut, investointeja ei maaseudulla enää tehdä. Ei uskota siihen, että suomalaisella ruualla ja maaseudun yrittämisellä olisi kunnollista tulevaisuutta. Tähän tarvitaan kertakaikkinen suunnanmuutos. On suorastaan järkyttävää, että kaikkien maatalouden ja metsätalouden pääluokkaan tehtyjen leikkausten jälkeen vielä näin viime metreillä ikään kuin teknisesti todetaan, että 40 miljoonaa veks korkotuista.

Keskusta esittää Suomelle suunnanmuutosta pois leikkaus- ja veronkiristyspolitiikasta kohti työtä ja kasvua. Tuota vaihtotasetta voidaan nopeimmin oikaista uusiutuvaa kotimaista energiaa tuntuvasti lisäämällä, sen käyttöä nopeuttamalla, ja toisaalta myöskään ruokalasku tällaisessa taloustilanteessa ei saa kasvaa niin, että ulkomaille maksamme kohtuuttomasti ruuasta. Kyllä sivistysvaltion täytyy jo huoltovarmuuden nimissä pystyä omat kansalaisensa ruokkimaan, ja kun joka tapauksessa ruuantuonti jossain määrin kasvaa, meillä pitäisi olla toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että suomalaista laadukasta maataloustuotantoa ja siitä jalostettuja elintarvikkeita kasvavassa määrin pystyttäisiin myös viemään ulkomaille ja näin oikaisemaan vaihtotasetta ruuan osalta.

Vesa-Matti  Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille yhden paljon puhuttavan lisämäärärahan tästä hallituksen neljännestä lisätalousarviosta vuodelle 2013. Se on nimittäin 5 miljoonan euron lisämääräraha sisäasiainministeriön hallinnonalan kohdalla pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.

Tämän rahallisen piikin syyksi todetaan lisätalousarviossa ennakoitua suurempi asukasmäärä vastaanottokeskuksissa ja kuntapaikkojen puute turvapaikanhakijoille. Kyseisen lisämäärärahan myöntäminen ei kuitenkaan tue ulkomaalaisten kotoutumisen toteutumista Suomessa, vaan toimivin ratkaisu olisi ensi sijassa rajoittaa sekä turvapaikanhakijoille annettavia sosiaalietuuksia että perheenyhdistämisoikeutta. Maastamuuttoa olisi myös kaikin käytettävissä olevin hallinnollisin ja rahallisin keinoin tuettava. Väestöllinen huoltosuhdekehityksemme ei kestä sitä, että laajamittainen, kotouttamisennusteeltaan haastavista yksilöistä koostuva joukko saa vuodesta toiseen tuhansia oleskelulupia maahamme turvapaikanhaku- tai kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Tämän vuoksi maahanmuuttopolitiikassa olisi tulevaisuudessa pyrittävä pienempään maahanmuuttoon ja suurempaan maastamuuttoon.

Arvoisa herra puhemies! Haluan myös puuttua tähän kehitysapupolitiikkaan. Nyt ehdotetaan lisättäväksi 15 miljoonaa tähän kehitysapuun, ja tällä kaudella lisätalousarvioissa on nyt yhteensä 50 miljoonaa esitetty vanhan päälle lisää. Tänne ulkomaille tuntuu sitä rahaa kyllä riittävän, mutta meillä edelleen tuolla on keräykset käynnissä lastensairaalan tukemiseksi. Kyllä jonkunmoinen arvojärjestys tässä pitää olla, ja toki on joillakin se, että ne ulkomaalaiset ovat ensimmäisellä sijalla, mutta ainakin itse koen, että kyllä suomalaiset lapset ovat tässä suhteessa se joukko, joiden etua meidän ensisijaisesti pitää täällä katsoa, ja sitten, jos rahaa on ja aikaa on, katsoa myös ulkomaan asioita.

Velkaantuminen näyttää jatkuvan. Sinänsä ei varmaan millään taholla ole tähän esittää mitään patenttiratkaisua, mutta haluan tämän nostaa esille, koska hallitus on itse luvannut, että se taittaa velkaantumisen. Näin ei ole käymässä.

Eero Reijonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja Sasi tunnusti sen tosiasian, että velkaantuminen on vain kiihtynyt. Tämä oli rehellinen tunnustus. 9,3 miljardia tänä vuonna lisää alijäämää, mittavan iso luku, ja on tietysti erinomaisen hienoa, että myös valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on jo huolissaan tilanteesta, ja meidän kaikkien varmaan pitää olla huolissaan siitä.

Tässä on oikeastaan sivulla Y 7 eräs asia, joka osoittaa sen, että politiikassa eletään aika lyhytsyklisesti eli pitkäjänteisyys puuttuu. Tässä esitetään Hätäkeskuslaitokselle 4,4 miljoonan euron lisärahaa. Muistamme hyvin, jotka täällä talossa viime kaudella olimme, että Joensuuhun rakennettiin aivan uusi tuliterä hätäkeskus, maksoi aika reippaasti, ja sitten tehtiin muutaman kuukauden päästä ratkaisu, että pannaanpas se kiinni. Nyt se on sitten jäämässä tyhjilleen, ja kun ei ihan halpaa hommaa näytä olevan tämä purkaminenkaan eli nyt sitten kun vuokrasopimusta ilmeisesti Senaatti-kiinteistöjen kanssa on tehty tietylle ajalle, niin tarvitaankin kohtuullisen reippaasti miljoonia, että tämä asia saadaan hoidettua kuntoon. (Kauko Tuupainen: Liian monta!) Eivät välttämättä välillä ole kovin taloudellisesti järkeviä nämä ratkaisut, joita tässäkin talossa tehdään, ja lyhytjänteisyys näkyy täällä hyvinkin voimakkaasti.

Mutta varsinainen puheenvuoroni keskittyy pääluokkaan 30, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan. Täällähän on muutama hyväkin asia mutta pääasiassa aika ihmeellisiä linjauksia.

Palaan tähän maaseutuelinkeinon korkotukiasiaan. Mehän kaikki tiedämme sen, että Makera-ratkaisu puuttuu edelleenkin kokonaisuudessaan. Ministerille ilmeisesti työryhmä on jättänyt tämän selvityksen, mutta linjauksia Makeran osalta ei ole tehty. Tämä johtaa hyvin pitkälti siihen, että maaseudulla ihmisillä tulevaisuudenusko alkaa horjua, kun ei tiedetä, onko investointirahaa jatkossa olemassa vai ei. Se ei nimittäin ihan ykköshetkessä tapahdu se uusi investointi. Pitäisi olla tieto siitä, että investointituki on olemassa jatkossakin, mutta Makera on täysin auki.

Toinen, joka varmasti vaikuttaa siihen, että korkotukipuolella näinkin mittava summa ollaan pudottamassa, on maaseutuneuvonnan määrärahojen erittäin voimakkaat leikkaukset tällä vaalikaudella. 42 prosenttia on maaseutuneuvonnasta leikattu tämän vaalikauden aikana. Eli kun ei ole enää niitä henkilöitä, jotka ihan oikeasti siellä maaseudulla käyvät sitä neuvontaa antamassa ja kannustavat yrittäjiä uusinvestointeihin, niin totta kai tämä sitten vaikuttaa tähän, ja ehkä se suurin asia on siinä se, että nyt kun loppuvuodessa eletään, niin 41 miljoonaa ollaan vähentämässä. Tulisi mieleen semmoinen ajatus, että ehkä se olisi ollut tiedossa jo hieman aikaisemminkin, tämä näin mittava pudotus, ja kun mietitään sitä, että maa- ja metsätalousministeriön pääluokan osalta leikkaukset ovat olleet mittavia — maaseudun kehittäminen yksi, mutta myös sitten täällä metsäsektorilla ja vesitaloudessa on ollut mittavia leikkauksia — niin eikö tällä rahalla, 40 miljoonalla, olisi tehty paljon hyvää tuolla vesitaloussektorilla ja metsäsektorilla, joissa varmasti tarvetta olisi ollut. Maaseudun kehittämisestä leikataan edelleen 190 000 euroa. Raha tosin siirretään tuonne 4H-toimintaan, mikä varmaan on ihan hyvä siirto.

Arvoisa puhemies! Lopuksi semmoinen positiivinen asia, joka täällä näkyy, on tämä lomitukselle myönnetty lisäraha, ja sehän on sinänsä ihan hyvä asia. Toivottavasti se sitten turvaa sen, että jatkossa lomitustoiminta edelleenkin kehittyy. Se on nimittäin alana aika haasteellinen tänä päivänä. Ihan hyvä, positiivinen asia tässä lopuksi.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Edellinen puhuja, edustaja Reijonen, nosti esiin, että maa- ja metsätalousministeriön pääluokassa on jotain positiivistakin, ja haluan tarttua yhteen. Siinä on pieni määrärahakorotus, joka osoitettaisiin laajakaistahankkeisiin. Vuosia sittenhän on jo lähtenyt liikkeelle hyvin kunnianhimoinen laajakaistaverkoston rakentamishanke maaseudulle. Tämä ei ole kuitenkaan edennyt suunnitellussa aikataulussa. On ollut monenlaisia vaikeuksia: milloin rahojen maksatukset ovat laahanneet kovasti jäljessä, ja yksinkertaisesti rahat ovat loppuneet. Tällainen hanke on äärimmäisen tärkeä jo kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi ja sen vuoksi, että edes jollakin tavoin elämän edellytyksiä maaseudulla, syrjäseudulla, parannettaisiin.

Huonosti toimivista liikenneyhteyksistä, tietoliikenneyhteyksistä, saa jatkuvasti palautetta syrjäseudulla asuvilta. Vähäpätöisen asian vuoksi, joka pitää hoitaa, sen vuoksi, kun tietoliikenneyhteydet eivät toimi, saattaa joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä.

Toivottavasti tämä hanke pikaisesti toteutuisi siihen asetettujen tavoitteiden mukaisesti. On hyvä, että edes jotakin määrärahaa tähän osoitetaan, vaikka on sanottava kliseenomaisesti tästä opposition tuolilta, että esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Toimi, joka sisältyy tähän lisätalousarvioon, joka omalta osaltaan luo edellytykset sille, että ruudin tuotanto omassa Suomessa voi jatkossakin olla totta, on ihan oikea ja hyvä ja paljon toivottu toimi. Tämä ei vielä sinänsä ratkaise kaikkea tuota kerrottua mutta luo edellytykset sille.

Arvoisa puhemies! Kansantuote supistuu, työttömyys kasvaa, valtion velkaantuminen on yli 3 prosenttia, nousee 3,8 prosenttiin, siis budjettialijäämä tarkemmin sanottuna, valtionvelan määrä kasvaa 9,2 miljardilla eurolla, vienti supistuu, teollisuustuotannon määrä tulee alas. Kasvussa on vain julkinen talous, julkinen sektori, sekä kuntajulkinen että valtiojulkinen sektori. Yksityinen kulutus on myös jonkun verran vielä kasvanut. Sitä rahoitetaan velkaantumisella noilla luvuilla, joihinka tuossa äsken ensimmäisenä kiinnitin huomiota.

Arvoisa puhemies! En ole ihan varma mutta luulen, että Euroopan unionin 28 maan joukosta ei monta maata löydy, jonka kohdalla kaikki keskeiset äsken sanotut indikaattorit näyttävät punaista, niin kuin ne näyttävät Suomen kohdalla. Suomen talouden kehitysura on erkaantumassa entistä enemmän ja selvästi siitä, millä tiellä vähitellen alkavat kulkea muiden eurooppalaisten, siis lähinnä Euroopan unioniin liittyneiden, maiden talouden kehitysurat.

Arvoisa puhemies! En ala uudestaan käymään sitä keskustelua, jota täällä käytiin, kun nämä vaihtoehtobudjetit esiteltiin. Se ei saanut sitä arvoistansa keskustelua, minkä se keskustelu oikeastaan olisi ansainnut, mutta meillä tässä syksyn mittaan on varmasti aikaa ja mahdollisuutta palata monilta osin kaikkeen siihen. Ylipäänsä viestini lyhyesti on se, että tarvittaisiin ratkaisuja tässä ja nyt, nopeita ratkaisuja. Ei hallitus voi enää mennä, jos edelliseltä hallitukselta on jäänyt kenties joku asia tekemättä, sen taakse, mitä kolme vuotta sitten tai neljä vuotta sitten tapahtui. Jonkun viiveen siinä aina voidaan sanoa olevan ennen kuin uuden hallituksen piikkiin voidaan johdonmukaisella tavalla pistää kehitystä, hyvää tai huonoa kehitystä. Nyt valitettavasti joudutaan pistämään huonoa kehitystä.

Hallitus seisoo tumput suorana, edelleenkin näin voi sanoa, vaikka tuporatkaisuun se saattoi vähän vaikuttaakin positiivisesti, vaikka se veroratkaisuissakin jotain teki, vaikka se teki tämän listan tämän kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, mutta sillä listalla, niin kauan kuin sen konkretisoimiseksi ei ole kunnon, ihan oikein tolkun toimia olemassa, on vain oma viite- tai viihdearvo — oikeastaan viite- ja viihdearvo molempia. Vasta sitten, kun ihan oikein siellä tapahtuu toimia, joilla kestävyysvajetta aletaan kuromaan umpeen mutta joilla toimilla tehdään kaikki tuo niin, että samaan aikaan saadaan kasvu vauhtiin, voidaan sanoa kaikista noista toimista olevan jotain positiivista seurausta.

Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen liittyy täällä edustaja Tiilikaisen esille ottamalla tavalla energiatukien leikkaus. En puhu nyt tuulesta enempää mutta puhun kuitenkin hiilestä, hiilestä sen takia, että viime viikolla julkistettiin uudet tilastot, jotka osoittavat, että tämän vuoden tähänastinen — muistaakseni syyskuun loppuun mennessä — hiilen tuotanto Suomeen on kasvanut lähes 50 prosentilla. Sähkön valmistuksessa hiilen käyttö kasvoi monella sadalla prosentilla, monella sadalla prosentilla.

Arvoisa puhemies! Kun hallitus on esittänyt Puhtaan energian ohjelman, jos ohjelma onkin puhdas, kuka siitä politiikasta voi sanoa, että se politiikka on puhdasta, jos hiilen tuotanto on kasvamassa maahan huippuvauhtia? Taas ollaan varmasti eurooppalaisessa kärjessä. Myönnän, että maakaasun tuontia monet maat ovat lisänneet mutta tuskin hiilen käyttöä niin paljon lisänneet kuin Suomessa täällä on tehty. Samaan aikaan suomalaisiin metsiin puu mätänee, ja myöskään turvetta ei voida eri syistä nyt käyttää niin kuin sitä voisi käyttää ja soisi käytettävän.

Äsken talousvaliokunnassa Sitran edustaja kertoi erinomaisen havainnollisella tavalla, miten on esimerkiksi Kuopion Energian tapauksessa, jos tehdään bioenergialla se energia, mitä siellä chp:llä tuotetaan, siis sekä sähköä että lämpöä, tai se tehdään hiilellä, ja ne esimerkit olivat kerta kaikkiaan vavahduttavia.

Arvoisa puhemies! Ties kuinka monennen kerran, mutta pakko se on tässäkin yhteydessä sanoa: Ottakaa nyt ihmeessä, hallitusherrat, järki käteen ja lopettakaa puolen miljardin euron syytäminen hiilen tuontiin tänne ja kääntäkää kelkka niin, että meillä aletaan käyttää energian tuotannossa suomalaista bioenergiaa. Kaikki muutkin maat tällä tavalla tekevät. Suomen kaikkeen uusiutuvaan energiaan käytetty tuki, kaikki verotuet mukaan lukien, on erittäin paljon pienempi kuin Saksan yhteen ainoaan energialähteeseen, kotimaiseen mutta saastuttavaan energiaan elikkä kivihiileen, käyttämä tuki. Saksa käyttää tänä vuonna yli 20 miljardia euroa uusiutuviin energialähteisiin ja toimii ihan oikein sellaisella tavalla, että myöskin nuo tavat syövät tuon rahan, mutta jopa siellä käytetään kivihiileenkin.

Minä pyydän, arvoisa puhemies, ja pyydän puhemiestä siinä vähän tuekseni, että Suomessa sentään ymmärrettäisiin vähitellen lopettaa tuota kivihiilen käyttöä ja siirtyä siihen, mistä edellinen hallitus päätti: kotimaisen bioenergian tukemiseen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen sanoi, että hallitus seisoo tumput suorina, vaikka talouden tilanne on hyvin vaikea, etten sanoisi haastava, niin kuin nykyään on tapana sanoa. Minun mielestäni edustaja Pekkarisen syytös tältä osin ainakin on perusteeton, sillä hallitus omalta osaltaan oli merkittävästi edesauttamassa sitä, että saatiin laaja-alainen, pitkäkestoinen ja maltillinen tuloratkaisu, joka toimii positiivisesti Suomen nykyisessä taloudellisessa tilanteessa.

Mitä tulee sitten niihin rakennelinjauksiin, niin, edustaja Pekkarinen, olette oikeassa siinä, että hallituksella on nyt kova haaste saada ne linjaukset konkretisoitua marraskuun loppuun mennessä, kuten se on luvannut, mutta niitä päätöksiä valmisteltaessa ei voi sanoa, että ollaan tumput suorina, vaan nyt on se aika, jolloin näitä valmisteluja tehdään, ja marraskuun lopussa pystymme arvioimaan tilannetta.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun johtava kansanedustaja Zyskowicz lupaa, että tässä marraskuun lopussa meillä on aito lista, jolla miljardit kurotaan umpeen, siihen täytyy nyt luottaa, ja minä kirjasin tämän erittäin isoin kirjaimin tänne muistiin. Elikkä tätä Zyskowiczin lupausta nyt sitten tässä lähiviikkojen aikana erittäin tarkalla silmällä seurataan. Me luotamme siihen, että käy niin kuin edustaja Zyskowicz sanoi.

Mutta, edustaja Zyskowicz, monet niistä toimista, mitkä siinä paketissa on ajateltu toteutettavan, ovat erittäin pitkävaikutteisia. Liian monta kurkea kerkiää kuolla ennen kuin suo sulaa. Noiden toimien lisäksi tarvitaan tässä ja nyt -toimia, joilla talouden pyöriä pannaan pyörimään. Tässä on nyt menetetty monta puolivuotiskautta ja aina on tultu ja sanottu, että nyt menee vielä vähän huonosti mutta puolen vuoden päästä aurinko paistaa. Ja kun on katsottu, paistaako, no, eipä paistakaan. Tämä laukka saisi loppua, ja talous pitäisi jo kääntää tässä ja nyt -toimin kasvuun.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen toi hyvin esille sen huolen, mikä on tullut kotimaisen energian käyttämiselle tällä hetkellä tämän hallituksen aikana. Siteeraan edustaja Tynkkystä, joka sanoi, että ennemmin kotimainen turve kuin kivihiili, eli vihreätkin ovat linjanneet jopa näin tämän asian, mutta tämä ei tällä hetkellä näy kuitenkaan hallituksen politiikassa, eli 35 miljoonaa on pois uusiutuvan energian käytöstä. Tämä osoittaa sen, että huoli aletaan huomata jopa niissäkin piireissä, mitkä ovat vastustaneet turvetta.

Sen verran täytyy positiivisena asiana tuoda omasta maakunnastani esille, että tuo runsaan miljoonan määrärahan osoitus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaaliin on jälleen otettu tuonne budjettiin. Kiitos siitä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajalle. Se aikoinaan tippui pois sieltä, koska se on ollut kilpailulainsäädännön vuoksi tuolla EU-komissiossa. Toivottavasti nyt saadaan tämä asia eteenpäin, kun olen itsekin sitä omalta osaltani ollut lobbaamassa.

Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lyhyesti. En sano ihan niin voimakkaasti kuin edustaja Pekkarinen, että hallitus on seisonut tumput suorassa, mutta jotain on jäänyt tekemättä. Reipas vuosi sitten meidän bkt oli 200 miljardia euroa. Viimeisen vuoden aikana siitä on luiskahtanut pois 7 miljardia euroa, eli se on 193 miljardia tänä päivänä. Jotain on jäänyt tekemättä, koska tämä bkt-mittari on siitä selvä osoitus.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On ikävä tuottaa arvostamalleni edustaja Pekkariselle pettymys, mutta en puheenvuorossani todellakaan luvannut yhtään mitään. Sanoin, että hallitus tällä hetkellä valmistelee näitä toimia ja että marraskuun lopulla voimme arvioida tilannetta.

Haluan itsekin edustaja Pekkarisen tavoin olla kannustamassa, näin ymmärsin, hallitusta konkretisoimaan ja viemään jämäkästi eteenpäin niitä periaatelinjauksia, jotka tehtiin budjettiriihen yhteydessä ja jotka nyt vaativat todellakin hallituksen aikomusten mukaisesti seurakseen konkreettisia päätöksiä siitä, miten asioita viedään eteenpäin tämän niin sanotun kestävyysvajeen kaventamiseksi. Siinä edustaja Pekkarinen on oikeassa, että ne ovat pitkävaikutteisia toimia ja niiden vaikutukset, useimpienkaan, eivät näy kovin pian. Eli tarvitaan myös lyhytvaikutteisia toimia, joita muun muassa ensi kevään kehysriihessä mietitään.

Mutta keskustan osalta pitää todeta, että te olette kauhuissanne velkaantumisesta ja samalla te esitätte valtiolle lisää menoja.

Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos valtiolle esitetään lisää menoja sen suhteen, että halutaan, että uusiutuvan energian tuotantotukea ei leikata, kyllä tämä tuo taas toista kautta meille huomattavasti enemmän lisää tuloja. (Ben Zyskowicz: Ikiliikkuja on keksitty!) Tämä hallituksen politiikka on käsittämätöntä tällä hetkellä, että te leikkaatte uusiutuvan energian tuotantotukea, te korotatte turpeen verotusta ja sitä kautta tänne raijataan laivalasteittain Uralin takaa kivihiiltä, joka syö kotimaisia työpaikkoja, suomalaisten alueiden elinvoimaa ja on kaikilla tavoin meidän kestävyysvajettamme kasvattava sen sijaan, että meidän pitäisi kuroa se nyt umpeen ja saada tänne maahan niitä kipeästi kaivattuja työpaikkoja.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kai taloussuunnittelun lähtökohtana on realistinen arvio nykytilanteesta ja tulevista menoista ja tuloista. Muistuu vain mieleen se, että kun yhteisöveron alennus rytkäistiin läpi, silloin puhuttiin hyvin ahneesti dynaamisista vaikutuksista. Nyt se puhe dynaamisista vaikutuksista on loppunut kokonaan, kun tavoite on saavutettu.

Mutta tästä kestävyysvajeesta: Kun sen nimiin nytten vannotaan joka suunnassa ja sillä oikeutetaan poliittisessa keskustelussa kaikki mahdolliset ja mahdottomat leikkaukset, niin kannattaa huomata se, että esimerkiksi Etlan hyvän vaihtoehdon mukaan ja Euroopan komission oman arvion mukaan kestävyysvajeen heitto on 10 miljardia euroa eli saman verran kuin sen sanotaan olevan. Kyllä kai tämä peruslähtökohta pitäisi saada ensin jollakin lailla avoimesti keskusteltua, sen laskentatapamääritelmä, ja jos sitä ei tehdä, niin tämä ei ole mikään arvio kestävyysvajeesta vaan se on uusliberalistinen julistus.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Edustaja Mustajärven puheenvuoroon on ehkä nyt kuitenkin syytä todeta, että näistä dynaamisista vaikutuksista voi toki puhua ja kiihdyttää jotain pyörää sillä tavalla, mutta kun ne yhteisöveron alennukset tulevat kuitenkin voimaan vasta ensi vuoden alusta, niin ehkä se tarkastelu niistä vaikutuksista olisi hyvä tehdä sitten sen jälkeen. Tietysti en itsekään ole täysin vakuuttunut siitä, että yhteisöveron alennuksella saavutettaisiin mitään ratkaisevaa, mutta voi olla, että saavutetaan. Ihan mielelläni kuulisin erilaisia muita vaihtoehtoja siitä, millä tavalla suomalaista vientiteollisuutta voitaisiin edistää niin, että Suomen vienti kasvaisi, koska koko tämän apparaatin rahoitus on kiinni siitä, että saamme verotulot aidosti kasvamaan. Emme voi ihan pelkästään kädet ristissä odottaa vain, josko tässä nyt joku ihme tapahtuisi. Hallituksen on syytä esittää erilaisia vaihtoehtoja, esimerkiksi yhteisöveron alentamista. (Puhemies koputtaa) Nähdään sitten, mitä tapahtuu.

Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty, että hallitus ei ole tehnyt mitään. Hallitus on todellakin tehnyt paljon, ja ennen kaikkea tulopoliittisen sopimuksen aikaansaaminen moniin vuosiin on erittäin merkittävä, ja tässä keskeisesti myös ministeri Ihalaisen rooli on erittäin korostettava. Muistelen, että muutama vuosi sitten EK julisti, että ei semmoista aikaa tulekaan, että tulopoliittinen sopimus saadaan, ja se on kumminkin nyt saatu.

Mutta minun on pakko yhtyä tähän edustaja Pekkarisen näkemykseen tästä puuntuotannosta ja sitten tuon bioenergian tuotannosta elikkä sillä tuotettavasta energiasta, ja siihen suuntaanhan hallitus valmistelee koko ajan toimia. Ennen kaikkea: Me tuomme jopa Kanadasta kivihiiltä tänne, ja meillä on turvetta vaikka kuinka paljon, niin että minä ihmettelen todella, miksi turvetta ei voi käyttää. Se olisi erittäin edullista, sillä olisi työllisyysvaikutuksia, ja se toisi hyvinvointia tähän yhteiskuntaan.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä luotan edustaja Zyskowicziin kuin vuoreen, ja kun hän täällä sanoi, että hallitus marraskuun lopussa tekee päätöksen, niin hallitus tietää, että sen on pakko tehdä päätöksiä. Uskon, että kuntien tehtäviä tullaan karsimaan.

Mutta, edustaja Pekkarinen, missä on se keskustan lista? Tekin sanoitte, että kuntien tehtäviä pitää karsia. Auttakaa hallitusta ja kertokaa, millä tavalla te karsisitte miljardin. Se auttaisi tätä työtä ja olisi merkittävä polku tuossa tehtävässä.

No, mitä sitten tulee tähän energiapolitiikkaan, niin Suomen eduskunnassa ei päätetä Saksan kivihiilen tuesta. Suomessa kivihiiltä ei tueta. Kivihiili on meillä kaikkein ankarimmin verotettu energiamuoto. Se, mitä te haluatte, on se, että pitäisi puun keräämiselle antaa lisää tukea. Kun sanotaan, että antamalla lisää tukea rahat saadaan moninkertaisesti takaisin, niin semmoista automaattia tässä yhteiskunnassa ei ole vielä kehitetty, jossa tukea antamalla saataisiin huomattava määrä lisää rahaa. Tässä suhteessa on tärkeätä, että me kaikki teemme kunnallisella tasolla työtä sen puolesta, että paikallisissa voimaloissa käytetään puuenergiaa ja paikallista energiaa ja ei pyritä käyttämään kivihiiltä missään olosuhteissa.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen järjestelmä uusiutuvan energian, puun, osalta on rakennettu niin, että siinä pyritään varmistamaan aina puu kilpailukykyiseksi turpeeseen ja kivihiileen verrattuna. Se oli se alkuperäinen esitys, mille se rakennettiin, ja hinta siitä koko Suomen osalta oli muutama kymmenen miljoonaa euroa vuodessa, Saksassa muutama kymmenen miljardia, kaiken uusiutuvan energian osalta. Mutta nyt te menitte ja muutitte tätä lainsäädäntöä niin, että te kiristitte turpeen veroa ja laskitte samalla kertaa tähän puuhun liittyvää tukea niin paljon, että kivihiilestä tuli puun ja turpeen yhdistelmää kilpailukykyisempi raaka-aine, ja sen seurauksena tuolta Uralin takaa kärrätään Suomeen kivihiiltä — kivihiiltä.

Luin tässä kirjan — sattuneesta syystä oli tilaisuus vähän lueskella muitakin kirjoja — jossa kerrottiin, mitä kaikkia ympäristöhaittoja kivihiili aiheuttaa, ei vain silloin, kun sitä poltetaan, vaan myös sen tuotantoprosessin, kuljetuksen aikaan. Kyllä tämä on täysin kestämätön tie hallituksella, joka kertoo, että sillä on puhtaan energian strategia. (Puhemies koputtaa) Lopettaisitte ainakin tuon käsitteen käyttämisen tässä yhteydessä nopeasti.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkariselle täytyy sanoa: Kuten sanoitte, se puun tuki ja siihen tehdyt leikkaukset, siinä ollaan miljoonaluokassa. Tässä suhteessa sillä ei ole välttämättä ratkaisevaa merkitystä. Turpeen verotusta on kiristetty, mutta sekin kiristys on tapahtunut portaittain ja suhteellisen maltillisesti. Mistä oikeastaan on kysymys? Kysymys on siitä, että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut, ja tie-tysti sillä on vaikutusta. Me emme voi päättää täällä siitä, mikä maailmanmarkkinahinta kullekin energiatuotteelle on.

Tietysti mielenkiintoista tulee olemaan myöskin kaasun osalta, koska kaasunkin hinta tulee laskemaan, ja se tulee tietysti vaikuttamaan energiamarkkinoihin. Voi olla tarvetta jossakin vaiheessa sitten kattavammin arvioida uudestaan, millä tavalla pidetään huolta siitä, että päästötöntä tuotantoa toteutetaan. Tässä suhteessa on erittäin tärkeätä, että muun muassa ministeri Pekkarinen oli voimakkaasti tekemässä työtä ydinvoiman puolesta, koska se on ainakin varmasti päästötöntä ja edullista.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mitä siihen viimeksi mainittuun asiaan tulee, niin minä toivon, että hallitus ensinnäkin nyt panisi järjestykseen omat näkemyksensä. Minä olen tunnistanut ydinvoiman osalta ainakin Vapaavuoren näkemyksen, joka tuntuu olevan jotenkin johdonmukainen ja ymmärrettävä ja selkeä, (Ministeri Jan Vapaavuori: Juuri näin!) sitten valtiovarainministerin näkemyksen, joka on ihan toista maata, ja sitten vielä vihreiden ministerien, ainakin kahden — niin, ei muita heitä olekaan — näkemykset, jotka ovat vielä sitten eri maata. Ei näin isossa asiassa voi olla kovin monta erilaista näkemystä.

Vielä, edustaja Sasi, tästä kivihiilestä ja vastaavasta: Se on totta, kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut. Me emme voi sille täältä Suomesta käsin mitään, mutta miten Suomen hallitus on reagoinut, kun kivihiilen hinta on laskenut? Kun muualla on parannettu tuossa tilanteessa kotimaisen energian kilpailukykyä, niin Suomi samalla kertaa on heikentänyt oman kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Ratkaisu tehtiin, liikku tehtiin, mutta täsmälleen väärään suuntaan. (Ben Zyskowicz: Eli lisää tukiaisia!) Onko nyt suuntavaisto (Puhemies koputtaa) kadonnut hallituksella näissäkin asioissa, se minua huolettaa.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen valisti hienolla tavalla edustaja Sasia siitä, että siinä tukipaketissa uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi, minkä yhdessä viime kaudella teimme, oli nimenomaan kyse muutamista kymmenistä miljoonista, millä aina kotimainen puun ja turpeen seos on kilpailukykyisempi kuin kivihiili. Näillä muutaman kymmenen miljoonan panoksilla pystytään korvaamaan satojen miljoonien eurojen, jopa puolen miljardin, arvoisen kivihiililastin tuonti. Tuo raha tulee kotimaahan. Tuon vastaavan energiamäärän korjuu suomalaisista metsistä työllistää kymmeniä, kymmeniä yrityksiä ja heidän kymmeniä, kymmeniä työntekijöitään. Tätä kautta tulee se yhteiskunnan kannalta oleva kokonaisedullisuus. Ilman muuta kannattaa käyttää kotimaista energiavaraa eikä antaa sen hapantua metsiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä herättää näköjään vielä tarvetta keskusteluun.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta keskustalla on paljon mahdollisuuksia edistää suomalaisen metsäpuuenergian käyntiin saamista erilaisilla keinoilla, jotka eivät kaikki edes vaatisi lisää rahaa yhteiskunnan budjetista. Jos tahtotilaa on, voisitte käynnistää keskustelun myös siitä, miten suomalainen puu saadaan metsistä paremmin liikenteeseen. Siihen liittyy myös verotuksellisia keinoja, siihen liittyy monenlaisia tilajärjestelykeinoja, metsälöiden järjestämisiä, mutta ne ovat olleet tabuja, joihin ei ole haluttu koskea, koska on haluttu maksimoida myös metsänomistajien mahdollisuus näillä markkinoilla toimia ja olla.

Valtion kannalta en toivo, että talousarviossa jouduttaisiin yhä enemmän tukia maksamaan energiapolitiikassa, vaan siellä pitäisi myös markkinat saada toimimaan. Joitain tarkistuksia voidaan joutua tekemään, mutta myöskään ennakoimaton energiapolitiikka ei ole kenenkään investorin etu tässä maassa.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä on oikein kiva, että turpeesta pidetään huolta ja sen puolesta puhutaan, koska se on kotimainen energianlähde, jota tulee jatkossakin käyttää. Mutta, edustaja Pekkarinen, oliko näin — itse muistelen, että 2011 ja 2012 olivat aika huonoja turvevuosia. Ne olivat kosteita kesiä, ja samanaikaisesti puukauppa ei käynyt sillä tasolla, millä se tänä päivänä käy. Oli kaksi tekijää, minkä takia nämä lämpölaitokset eivät saaneet polttoaineita, ja lämpölaitoksissa ilmeisesti on sen verran vastuullista johtoa kautta Suomen, että heidän on pakko lämmittää talvella nämä kerrostalot ja muut kaukolämmön avulla. Sen takia siihen hiileen mentiin, se oli se suurin syy, ja tätä edesauttoi se, edustaja Pekkarinen, että pitkäaikaiset lupaongelmat, jotka eivät tämän hallituksen syytä ole, vaikeuttivat uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa. Nämä asiat minun käsittääkseni ovat niitä tosiasioita, ja siihen aikaan kivihiili ostettiin kalliilla, päinvastoin kuin nykyään.

Jari  Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Toivottavasti hallitus nyt ei lähde sotkemaan puumarkkinoita. Nyt kuultiin äsken juuri semmoinen puheenvuoro, että pitäisi vielä puuttua puumarkkinoihinkin jollain tavalla. Puumarkkinat toimivat, ja ne ovat markkinaehtoisesti toimivia, ja niihin ei pidä puuttua. Missään nimessä niitä ei pidä sotkea — se, jos mikä, on pahinta mahdollista suomalaiselle kauppataseelle ja vaihtotaseelle.

Sitä kyllä ihmettelen kokoomuksen taholta, miksi ihmeessä te olette antaneet periksi sille, että meidän kauppa- ja vaihtotasettamme ei voida korvata ja korjata, ennen kaikkea korjata, uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaalla ja kestävällä käytöllä, (Ben Zyskowicz: Mikä sitä estää?) jota nimenomaan ovat ruoka ja uusiutuva energia ja muut puutuotteet. Tämä on tilanne: te olette ajaneet siihen pisteeseen energiatuotannon, että kivihiiltä on edullisempi tuoda ja polttaa ja nyt rakennetaan uusia laitoksia ja sitä tuodaan pitkin maailmaa tänne ja meillä oma puu jää käyttämättä. Tätä juuri edustaja Pekkarinen täällä on moneen kertaan tuonut esille, että meidän pitää oma rakenteemme saada sellaiselle tasolle, että aina on edullisempi ajaa se oma polttoaine, kotimainen polttoaine, sinne kattilaan. Te ette ole tehneet (Puhemies koputtaa) sellaista toimenpidettä, vaan päinvastoin olette menneet lisäämään kivihiilen kilpailukykyä suhteessa omiin polttoaineisiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikka on niin korkeata matematiikkaa, että en ole sitä ymmärtänyt enää pitkään aikaan, joten siinä, mitä nyt sanon, varmasti vastuu siirtyy kuulijalle.

Mutta on pakko kysyä näin markkinatalouden kannattajana, että jos puu ei pärjää kivihiilelle hintakilpailussa, niin mikä estää puun myyjiä laskemasta puun hintaa, jotta se pärjäisi. Onko ainoa vastaus se, että annetaan veronmaksajien rahoista lisää tukiaisia? Jos kerta markkinataloudessa eletään ja on aikomuksena se, että puuta käytettäisiin enemmän, niin eikö markkinatalous toimi niin, että jos sen kilpailijan hinta on laskenut, niin silloin se, joka haluaa myydä sitä omaa tuotettaan, joutuu vastaamaan kilpailuun ja laskemaan oman tuotteensa hintaa? Näin ainakin minä tässä asiassa täysin mistään mitään ymmärtämättä joudun kysymään.

Sen verran kuitenkin ymmärrän, että ei voida ihan laskea, että kun puhutaan meidän rahoista, niin tarkoitetaan yhtäältä veronmaksajien rahoja ja toisaalta kansantalouden rahoja. Siinä menee omenat ja melonit sekaisin, vai miten se nyt oli. Eli jos kansantalouden tasolla kivihiili maksaa näin ja näin paljon, niin ei se ole sama kuin se, että nyt vaaditte lisää tukiaisia puulle.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kyllä sillä on tämän kansantalouden kannalta iso merkitys, (Ben Zyskowicz: Totta kai!) että tänne tuodaan puolen miljardin edestä. — Edustaja Zyskowicz tietää, mitä se tarkoittaa maksutaseen kannalta, esimerkiksi tämän vaihtotaseen kannalta. Kauppataseen kannalta sillä on erittäin suuri merkitys.

Kaikkialla Euroopassa maat pyrkivät ensinnäkin turvaamaan vissin suuruisen kotimaisen energiakäytön ja toisekseen pyrkivät turvaamaan työllisyyttä ja energiaturvallisuutta, energiavarmuutta, energiaomavaraisuutta ylipäänsä. Ja silloin, kun ne tätä tekevät, ne joutuvat, kun ne tekevät tämän nimenomaan uusiutuvilla, käyttämään kaikki maat jonkun verran erilaisia tukia joko niin, että energian käyttäjät suoraan maksavat, tai niin, että verovaroista niitä maksetaan.

Meidän kohdalla on radikaali ero moniin muihin maihin verrattuna: meillä siitä puusta, jotta se saadaan kilpailukykyisesti energiaraaka-aineeksi, tarvitsee maksaa verrattoman paljon vähemmän kuin juuri missään maassa. Turpeesta ei makseta senttiäkään, päinvastoin turpeesta maksetaan vielä veroakin. Mutta sen puun tukeen tarvitsee vuodessa vain muutama kymmenen miljoonaa euroa käyttää, ja se on äärettömän vähän verrattuna siihen, kuinka paljon (Puhemies koputtaa) me maksamme, kun hiiltä ostetaan tuota maailmalta. (Ben Zyskowicz: Me! Valtio ei maksa hiilestä veronmaksajien rahoilla mitään! Älkää sekoittako!)

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin meillä on hyvin johdonmukainen energiaverojärjestelmä, jossa päästöillä on ratkaiseva vaikutus, ja sen takia kivihiili on raskaasti verotettua. Tämän johdosta meillä myöskin turpeelle tuli vero, mutta se yritettiin mitoittaa sillä tavalla, että turpeen käyttö jatkuisi entisessä laajuudessa, että se vero ei ole kohtuuton, ja toivon itse, että turvetta käytettäisiin mahdollisimman kattavasti. Kaikki välttämättä hallituksessa eivät ole sitä mieltä.

No, mitä tulee sitten puuhun, niin tältä osin täytyy sanoa, että olennaista on myöskin se, että sitä puuta käytetään ensi sijassa sellun tekemiseen ja tukkiin. Jos sitten sitä risun keräämistä kovasti tuetaan, niin se voi vaikuttaa kielteisesti meidän paperiteollisuuden edellytyksiin, ja meidän pitää saada puu mahdollisimman jalostettuna markkinoille, ja tämä on tärkeätä. Myöskin puhutaan muutamista kymmenistä miljoonista.

Mutta täytyy sanoa, että kun kivihiilen hinta on laskenut, niin se ei välttämättä korvaa, vaan tarvitaan enemmän tukea. Ja niin kuin sanottu, jos energian hinnat laskevat jossakin, niin jossakin täytyy olla se raja, paljonko ylipäätänsä kaikkia tuetaan. Kuten edustaja Kumpula-Natri täällä sanoi: jos jonkun energiatyypin hinta laskee, niin kyllä se tarkoittaa sitä, että puunkin hinnan pitäisi laskea. Eli senkin elementin, minkä puun myyjä saa itselleen, pitäisi joustaa. (Ben Zyskowicz: Näin toimii markkinatalous!)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Oliko edustaja Mölsä pyytänyt puheenvuoroa?

Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puheenjohtaja! Tavallaan se meni ohitse, mutta kyllä minä voin siihen vielä palata. Se oli tämä Pekkarisen alkuperäinen kysymys, ja kun Zyskowicz viittasi korkeampaan matematiikkaan, niin lähdetään nyt siitä liikkeelle.

Kuten edustaja Pekkarinen totesi, kivihiilen tuonti on kasvanut 50 prosentilla, ja kokonaiskulutuksestahan vuonna 2012 kivihiilellä tuotettiin 10 prosenttia. Tämän laskun mukaan se olisi nyt 15 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Kun edustaja Pekkarinen totesi, että sähköntuotanto on kivihiilellä kasvanut useilla sadoilla prosenteilla, niin tätä kysyisin, että saako tähän tarkempaa vastausta, kuinka monella sadalla prosentilla, kun kokonaiskulutus on kasvanut 5 prosentilla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Eestilälle, ja viimeiseksi edustaja Pekkarinen, jonka puheenvuorosta keskustelu lähti liikkeelle, ja sen jälkeen puhujalistaan. Ollaan aika kaukana jo lisäbudjetista.

Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä otti jo puukaupat tähän keskusteluun. Toteaisin näin, että hallitus ei kyllä voi vaikuttaa takautuvasti toteutuneisiin puukauppoihin, niihin, mitä edellisinä vuosina tapahtui, ja ne vaikuttivat sitä kautta myös sitten tietenkin energiapolitiikkaan.

Edustaja Lepälle ja muillekin tiedoksi, että hallitus aloitti 2011 toimintansa ja sen jälkeen hakkeen käyttö on lisääntynyt. Ennätysvuosi oli 2012, (Mauri Pekkarinen: Aivan!) 8,3 miljoonaa kuutiota, ja tavoite on vuoteen 2015 mennessä nostaa se 10—12 miljoonaan kuutioon. Nämä ovat faktoja, jotka ovat tilastoista löydettävissä.

Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eestilä kertoi erittäin hyvin, että 2012:een asti kasvoi puun ja turpeen käyttö. Miksi? Koska meillä oli silloin vielä voimassa lainsäädäntö, joka tuki puuta ja ei rasittanut turvetta niin kuin nyt tällä hetkellä rasittaa. Vielä viime vuonna ne olivat kilpailukykyisiä kivihiileen verrattuna, mutta eivät ole enää, koska tämä teidän uudistuksenne astui tämän vuoden 1. päivänä voimaan.

Mitä tulee sitten siihen energiapuun käyttöön, niin meidän kansallisessa strategiassa lähtökohta on se, että 2020 pitäisi käyttää ei 10:tä, edustaja Eestilä, vaan 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pöyryn TEMille tekemän selvityksen mukaan teknistaloudellinen mahdollisuus on hyödyntää noin 20 miljoonaa kiintokuutiometriä energiapuuta. Kuitenkin puunkäytön aivan valtaosa tulee nimenomaan puun teollisesta käytöstä, sen sivuvirroista. Kun noin 50 miljoonaa kuutiota käytetään teollisesti puuta, niin siitä loppujen lopuksi 50 prosenttia elikkä noin 25 miljoonaa kiintokuutiota tavalla taikka toisella ajautuu energiakäyttöön.

Mitä vielä tulee kysymykseen sähköntuotannosta, elokuun loppuun mennessä — minulla ei ole syyskuun tilastoa — sähköntuotannossa kivihiilen osuus oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut noin 300 prosentilla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten taidetaan palata tähän vuoden 2013 neljänteen lisätalousarvioon ja sen sisältöön.

Timo Heinonen /kok:

Puhemies! Totta kai velkaantuminen huolestuttaa varmasti jokaista tässä salissa ja toivottavasti myös jokaista suomalaista, ja lisätoimia tarvitaan, niin kuin tässä keskustelussa on esille tullut.

Tämä neljäs lisätalousarvio on varsin tekninen. Muutamia huomioita sieltä kuitenkin halusin esille nostaa. Yksi on tämä Vihtavuoren ruutitehtaan valtiontakuu, josta kyllä kiitosta täytyy erityisesti edustaja Wallinheimolle antaa. Hän on tehnyt tämän asian parissa merkittävästi työtä, ja näin 200—300 työpaikkaa pystytään pelastamaan. Aika usein tässä salissa kyllä syyttävä sormi osoittaa hallitusta silloin, kun ikäviä yt-neuvotteluja ja irtisanomisia tapahtuu, mutta aika harvoin muistamme antaa kiitosta siitä, että myös tehdään toimia työpaikkojen pelastamiseksi, ja Vihtavuoren ruutitehtaan valtiontakuu on yksi osoitus siitä. Siitä kiitos hallitukselle ja edustaja Wallinheimolle, joka siinä priimusmoottorina toimi.

Myönteistä on myös lääkintähelikoptereiden toiminnan turvaaminen. Pitkien etäisyyksien maassa usein kestää luvattoman kauan pelastushenkilökunnan paikalle saanti. Lääkintähelikopterit ovat tärkeässä osassa tässä, ja se on myönteistä myös tässä neljännessä lisätalousarviossa.

Myös erittäin myönteistä — joka menee lähelle toimia työpaikkojen pelastamiseksi tai uusien työpaikkojen luomiseksi — on lisätalousarviossa esitetty konesaliyhtiöiden sähköveron kevennys eli vastaava kuin perinteisemmillä teollisuudenaloilla on tähän asti ollut. Tässä jälleen kerran voi todeta, että hallituksen toimilla on vaikutusta suoraan myös työpaikkoihin. Google on ilmoittanut 450 miljoonan investoinnista jo aiemmin, ja lisäinvestointeja on Haminan palvelukeskukseen tulossa, ja toivottavasti, kun Microsoft paraikaa etsii itselleen oman palvelukeskuksen paikkaa, tämä konesaliyhtiöiden sähköveron kevennys osaltaan olisi tuomassa tätä panostusta myös Suomeen. Kilpailijoita meillä on runsaasti. Muun muassa Ruotsi todennäköisesti kilpailee Microsoftin palvelukeskuksesta ja monet muut. Tässä jälleen yksi hyvä toimenpide, jolla todennäköisesti Suomeen saadaan satoja uusia työpaikkoja luotua. Tämän kustannusvaikutus on veronmenetyksenä noin 10 miljoonaa, ja uskallan sanoa, että jo yksin Googlen panostukset tuovat sen monin kerroin takaisin. Eli oikeaan aikaan kannattaa toimia oikeassa paikassa. Sitä voi kysyä, jos miinus on nyt lisätalousarviossa 10 miljoonaa, kuinka paljon on sitten plussa näiden panostuksien jälkeen. Uskallan sanoa, että voimme ainakin kymmenellä kertoa. Ehkä vielä suuremmista luvuista on kyse. Konesaliyhtiöiden sähköveron alennus on omiaan varmasti houkuttelemaan lisää tällaisia Googlen ja toivottavasti Microsoftin ja muiden tapaisia investointeja Suomeen.

Arvoisa puhemies! Marraskuussa annetaan hallituksen toimesta ensi vuoden talousarvion täydentävä esitys ja silloin palataan näihin tupon valtion vastaantulotoimenpiteisiin, ja siellä on tulossa muun muassa erittäin odotettu kilometrikorvausten leikkauksesta luopuminen ja muut, joilla valtio oli osaltaan edesauttamassa tupon syntymistä, ja siitä erityisesti kiitos tietysti työministeri Ihalaiselle.

Arvoisa puhemies! Yritin tuossa debatissa saada puheenvuoroa, mutta silloin en sitä saanut, joten käytän sen tähän nyt perään.

Eli vakaata energiapolitiikkaa Suomi tarvitsee, josta äsken keskusteltiin. Se on ensiarvoisen tärkeää ja edullista energian hintaakin, ja siihen viittaa myös tuo konesaliyhtiöiden sähköveron kevennys. Tärkeää on myös saada aikaan ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta, josta viime kaudella periaatepäätökset tehtiin, ja jos nyt tarvitaan uusia päätöksiä, niin ne pitää tehdä nopeasti, että investoinnit saadaan etenemään.

Myös suomalaista uusiutuvaa energiaa pitää tukea, mutta niin, että esimerkiksi turvetuotanto vastaa jatkossa määrätietoisesti myös lähivesille aiheuttamistaan erittäinkin suurista pistekuormituksista. Valitettavasti näin edelleen pääsee tapahtumaan, vaikka paljon hyvääkin saralla on saatu aikaan.

Myös hallituksen jo eduskuntaan tuoma metsälaki vahvistaa puunsaantia ja osaltaan sitten myös oheistuotteena energiapuun saantia.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Salissa käytiin sähäkkä energiakeskustelu, josta aion jatkaa.

Hallituksen hiilenmusta energiapolitiikan linja ei yllätä tässä neljännessä lisätalousarviossakaan. Uusiutuvan energian tuotantotukea aiotaan alentaa 30 miljoonalla eurolla. Tämäkö on nyt sitä kotimaista uusiutuvan energian tukemispolitiikkaa? Keskustelua uudesta energia- ja ilmastopoliittisesta tiekartasta käydään ministeri Vapaavuoren johdolla. Hän piipahti tässä salissa vastikään, mutta ei antautunut tähän keskusteluun mukaan.

Mihin kunnianhimo on kotimaisen uusiutuvan energian tukemisessa oikein kadonnut? Me emme ole vielä päässeet niihin tavoitteisiin, joihin Euroopan unionissa ja näissä ilmastosopimuksissa ollaan Suomena sitouduttu. Meidän on pakko vielä ponnistella, että uusiutuvia energiamuotoja käytetään vahvasti Suomessa hyödyksi kestävällä tavalla. Ne myöskin työllistävät suomalaisia työntekijöitä. Uusiutuvaa pitää saada liikenteeseen, ja siksi onkin käsittämätöntä, että tätä tukea leikataan. Me mietimme, että säädöksiä varmasti pitää säätää, että puuta esimerkiksi saadaan liikenteeseen.

Mutta mitä tapahtuu lupaprosesseissa tällä hetkellä? Aika moni tuulivoimaa rakentava tai rakennuttava tai turvesoita hyödyntävä, turvemailta lupaa odottava, jonottaa ja odottaa tällä hetkellä ely-keskusten lupajonoissa. On kohtuutonta, että me emme saa näitä lupajonoja ja tätä byrokratiaa kevennettyä.

Energiaomavaraisuutta tarvitaan, koska me joudumme rahtaamaan tätä kivihiiltä, joka tällä hetkellä on kannattavampaa polttaa kuin turve ja kotimainen puu.

Mikko Savola /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Haluan kiinnittää tässä lisätalousarviokeskustelussa huomiota kolmeen tässä lisätalousarviossa olevaan asiaan: turvallisuuteen lähinnä puolustushallinnon näkökulmasta, tähän jo paljon tässä salissa tänään puhuttuun energiapolitiikkaan sekä ruokaan ja erityisesti siihen liittyen maatalouteen liittyviin kysymyksiin.

Herra puhemies! Puolustusmäärärahoista ensiksi muutama sana. Täältä lisätalousarviosta löytyy, kuinka toimintamenoista ollaan supistamassa yhteensä 1,33 miljoonaa euroa nimenomaan puolustushallinnon puolelle ja nimenomaan näihin puolustuksen toimintamenoihin liittyviin määrärahoihin. Tästä kuitenkin 225 000 siirretään materiaalihankintoihin, mikä on hyvä asia sinänsä. Edelleen puolustusmäärärahoihin kohdistetaan noin 1,1 miljoonan euron leikkaukset.

Muistelen sitä keskustelua, mitä käytiin tässäkin salissa viime syksynä, kun talousarviota käsiteltiin tälle vuodelle, ja puolustusministerikin oli täällä mukana. Mitä tulee näihin kertausharjoituksiin, joka on äärimmäisen tärkeä asia, jotta meidän osaava reservi pysyy toimintakuntoisena, niin puolustusministeri silloin viittasi, että kaikki liikenevät resurssit käytetään kertausharjoitusten lisäämiseen. Näin ei kuitenkaan nyt tässä tapauksessa tapahdu, joten tämä 1,1 miljoonaa euroa tapahtuu suoraan leikkauksena.

Täytyy huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa ja samalla turvallisuuteen liittyvissä asioissa antaa myös kiitosta tämän lisätalousarvion osalta. Se, että ruutitehdas saa kaipaamansa takauksen ja sitä kautta mahdollisuudet edelleen säilyä Suomessa, on äärimmäisen tärkeä asia. Tästä täytyy antaa kiitosta, että tämä asia pystytään turvaamaan.

Herra puhemies! Tästä energiapolitiikasta on siis puhuttu täällä nyt jo tänään pitkään, ja onhan tämä käsittämätön tilanne. Viime viikolla tulleitten tilastojen mukaan kivihiilen käyttö on lisääntynyt Suomessa lähes 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että ulkomailta tuodaan meille energiakivihiiltä, mikä tapahtuu meidän kotimaisten energiamuotojen kustannuksella. Tämän on aiheuttanut nimenomaan se, että turpeen verotus on moninkertaistettu ja samaan aikaan, kuten tämä lisätalousarviokin pitää sisällään, uusiutuvan energian tuotantotukea on laskettu. Tässä lisätalousarviossa sitä lasketaan 30 miljoonalla eurolla.

Nämä ovat asioita, joita on vaikea hyväksyä. Täällä salissa edustaja Zyskowicz sanoi nimenomaan siitä, että keskusta on lisäämässä kuluja, 30 miljoonaa euroa, ja tämäkin haluttaisiin "tukiaisiin" sijoittaa. Eihän se sitä ole, vaan tällä halutaan nimenomaan ehkäistä sitä, että meille tarvitsisi tuoda tuontienergiaa, vaan pystytään kotimaisia energiamuotoja hyödyntämään, saadaan kotimaista työllisyyttä parannettua ja saadaan ennen kaikkea alueiden elinvoimaisuutta parannettua tässä maassa. Jos mietitään Keski-Suomea, joka on siellä meidän naapurimaakunnassamme, joka on puu- ja turvemaakunta, niin onhan se käsittämätöntä, että sinne on investoitu noin 16 miljoonaa euroa laitokseen, jolla voidaan polttaa kivihiiltä — Keski-Suomeen, keskiseen Suomeen. Se on mielestäni käsittämätöntä, ja tähän tulee saada muutos.

Herra puhemies! Maataloudesta vielä pari sanaa tähän. Tämä lisätalousarvio pitää sisällään korkotuen leikkauksen, 40,9 miljoonaa euroa, eli siis korkotukea jää näiltä osin käyttämättä, ja kyllähän tämä viestii vakavasta huolesta siitä, että maaseudulla maatalouteen ei tällä hetkellä investoida. Makera on tyhjän päällä tulevaisuuden suhteen. Valitettavasti maatalousratkaisut ovat olleet negatiivissävytteisiä ja negatiivisia. Rahaa niihin on vähemmän, mitä on tukiratkaisuihin liittyen tapahtunut ja tapahtumassa. Se on valitettava asia. Nyt meidän pitäisi saada uusi investointibuumi maataloudellekin päälle, lisää investointeja, maatalouden, ruuan omavaraisuutta parannettua. Kyllä tämä maa elää sillä, että me pystymme oman ruokamme tuottamaan, suomalaista, kotimaista ruokaa, ja sitä kautta uutta kasvua. Jos mietitään suomalaista ruuantuotantoa, niin tällä hetkellä meille tuodaan moninkertainen määrä ruokaa suhteessa siihen, mitä me sitä viemme. Ruuan viennissäkin meillä olisi paljon suuremmat mahdollisuudet, vaihtotasetta parantavat mahdollisuudet, niin halutessamme.

Herra puhemies! Todellakin turvallisuuteen, energiaan ja ruokaan liittyvät kysymykset ovat minun huolenaiheinani tähän lisätalousarviokäsittelyyn liittyen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Salissa on todellakin tänään käyty kipakka energiakeskustelu, ja sitä on syytä jatkaa, ja paljonkin olisi siitä niin sanotusti moosestettavaa, mutta tuulienergiasta on ensinnäkin sanottava se, että niin kuin lisätalousarviossa todetaan, niin uusiutuvan energian tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi johtuen tuulivoimainvestointien ennakoitua hitaammasta käynnistymisestä. Nyt sitten kuullaan uutinen, että Google ostaa tuulisähköä Ruotsista, eli mielestäni tuulisähköön ollaan monella tavalla suhtauduttu pinnallisesti jopa, ja nyt käynnistyminen takkuaa ja ilmaantuu uusia ongelmia, joita ei olla vielä ratkaistu, muun muassa säätövoiman suhteen ollaan vielä avoimessa tilanteessa.

On toki hyvä, että lisätalousarviossa muun muassa bioenergialle on annettu avustuksia momentille, vaatimattomasti kylläkin: 500 000 euroa. Asiat ovat oikeita, mutta summa on vaatimaton, eli voidaan todeta, että oikeansuuntainen mutta riittämätön.

Painokkaat puheenvuorot kotimaisen energian puolesta muun muassa edustaja Pekkarinen esitti, ja olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan kyllä, mutta eilen kuulimme uutisen energiakauppataseen heikentymisestä, joka on jatkunut, ja tilanne on kehittynyt useiden vuosien ajan. Kyllä minä ihmettelen sitä, että täällä ovat kokoomus, keskusta olleet samassa hallituksessa näitä energia-asioita pohtimassa ja tätä ei ole huomattu. Tilanne on kuitenkin näin, ainakin Tullin ja Tilastokeskuksen laskelmien mukaan, kehittynyt vuosien aikana, joten kyllä tässä pikkuisen vaikuttaa siltä, että tuota ongelmaa ei ole havaittu eikä siihen ole sitten osattu reagoida.

Suomen energiatuonnin arvo on kahtena viime vuonna ollut 7—8 miljardia euroa korkeampi kuin energiaviennin. Minä kannatan kotimaisen energiatuotannon lisäämistä ja kannatan nimenomaan monialaista lisäämistä, ettemme me tuudittaudu pelkästään esimerkiksi tuulituotannon tukemiseen. Minusta aivan hyvin voitaisiin lähteä etsimään ratkaisua enemmänkin kuin tuon 500 000 euron edestä tulevaisuutta ja nimenomaan tätä energiakauppataseen kääntämistä varten.

Mitä edustaja Heinonen sanoi sitten tästä metsälain uudistuksesta, en malta olla puuttumatta siihen, että se kenties voi lisätä puun liikkumista metsästä mutta sinne sisältyy myös uusia rajoituksia metsien käyttöön, etenkin Pohjois-Suomesta talousmetsäpinta-alaa poistuu käytöstä, ja kun metsälakien kohdalla on useiden isojen lakien kokonaisuudistus, niin kyllä tähän liittyy niitä paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia emmekä suuntaa välttämättä tiedä.

Maataloudesta on sanottava myös sama, mitä täältä useasta suusta on kuultu, että kuten taas lisätalousarvio toteaa, investointihalukkuus on vähentynyt ja sieltä voidaan taas sitten siirtää rahaa toiselle momentille, mutta se, että investointeja ei maataloudessa tehdä, on todella huolestuttava merkki siitä, että maatalouteen ei välttämättä uskota, ja tämä voi sitten ruokkia sitä pahaa kierrettä, kuten juuri on kuultu, että Makera-rahoitus on auki. Meillä on myös tehty jo aikaisemmin sellaisia leikkauksia maatalouteen, muun muassa luopumistukeen, jotka varmasti myös heikentävät sitä investointihalukkuutta — tai tarkoitan sitä, että se maatilan sukupolvenvaihdos on niin herkkä hetki maatilalla, että luopumistuen vähentäminen voi todella vaikuttaa siihen paljonkin, ja se taas vaikuttaa näihin investointeihin. Olemme tällä hetkellä tilanteessa todellakin ruuan tuonnin kanssa, että ruuan tuonti on 2,7 miljardia suurempaa kuin vienti.

Kiitos kuitenkin hallitukselle, että 4H-toimintaan osoitetaan lisämäärärahat — se on arvokasta nuorisotoimintaa, arvokasta työllistävää toimintaa — samoin kuin että lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden valtionrahoituksiin ehdotetaan lisämäärärahaa.

Lastensairaalasta on lopuksi todettava, että sitä rahoitetaan nyt kansalaiskeräyksen avulla mutta eduskunnan korjausta rahoitetaan budjetista. Olen toki kyllä sitä mieltä, että eduskunnan, korkeinta valtaa käyttävän tahon, tilojen täytyy olla kunnossa, mutta kieli poskessa on pakko todeta, että ehkäpä kansan karttuisa käsi ei tätä remonttia rahoittaisi yhtä mielellään kuin lastensairaalan remonttia.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä neljännen lisätalousarvion keskustelussa on ollut hyvin vilkas energiapoliittinen painotus, ja ihan lyhyesti tuohon energiakeskusteluun vielä kommentoin.

Lähienergia on se, jonka tuottamista ja käyttöä pitää tukea ja niitä linjauksia hakea, joilla lähienergian käyttöä voidaan edistää. Se koskee niin metsähaketta, puuta, oljen hyötykäyttöä kuin esimerkiksi hevosen kuivikelannan hyötykäyttöä, jonka puolesta olen pitkään puhunut, ja toivon, että se viimein jossain vaiheessa saadaan kiinteistökohtaisiin kattiloihin lähienergiana hyödynnettäväksi.

Mutta sitten tästä keskustelusta muutoin. Täällä vedettiin aika lailla mutkia suoriksi, varsinkin tuossa edustaja Tiilikaisen puheenvuorossa, jossa hän vyörytti lähestulkoon kaiken syyn tästä maailmanlaajuisesta vaikeasta taloustilanteesta, Suomen teollisuuden rakennemuutoksesta ja sitä seuraavasta huonosta työllisyystilanteesta nykyhallituksen syyksi ja mitätöi täysin hallituksen toimet talouden tervehdyttämiseksi, joita kyllä on tehty. Tiilikainen sanoi myös, että tulevaisuudenusko on romahtanut varsinkin maaseudulla. Totta on, että näkymät tällä hetkellä eivät talouden kannalta Suomessa eikä maaseudullakaan ole kovin valoisat, mutta ainakin kun itse olen tavannut nuoria maaseutuyrittäjiä ja niitä ihmisiä, jotka maaseudulla toimivat, niin kyllä heillä on onneksi vielä se usko tallella ja siellä katsotaan tulevaisuuteen ja haetaan niitä menestymisen mahdollisuuksia, ja se on hyvä. Siellähän sen uskon pitää erityisesti olla, ja tämän salin ja hallituksen pitää tukea niitä pyrkimyksiä.

Sitten vielä kommentoin tämänhetkistä taloustilannetta. Hallitus oli vahvasti myötävaikuttamassa työmarkkinaratkaisun syntyyn. Nyt kun työmarkkinaratkaisu on myönteisesti viety maaliin, niin hallitus tulee sitten tekemään omia työmarkkinaratkaisuja tukevia toimia, joilla on varmasti talouteen tervehdyttäviä vaikutuksia. Valtioneuvosto on 25.10. tiedotteessaan kertonut joitakin asioita niistä toimista, joita nyt valmistellaan. Hallitus tulee tukemaan ostovoiman kehitystä tuloveroperusteiden 1,5 prosentin asteik-kotarkistuksella kaikille alle 100 000 euron ansiotuloluokille. Myös kilometrikorvauksiin suunniteltu lisäkiristys perutaan. Se on erittäin hyvä uutinen niille ihmisille, jotka tekevät työtä liikkumalla paljon, joiden ansio ja työnteko on kiinni siitä, että on ajettava omalla autolla pitkiä matkoja, yhä pidempien matkojen päästä työ ja leipä haettava. Rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamista kustannuksista kompensaationa väylämaksuihin on suunniteltu puolitusta ja tavaraliikenteen rataveron poistoa. Nämä ovat hyviä toimenpiteitä, joilla taloutta tervehdytetään ja tuetaan sitä uutta mahdollista kasvua, jota me kaikki tietysti odotamme.

Aivan lopuksi totean kaksi myönteistä, positiivista asiaa tästä neljännestä lisätalousarviosta. Tämä turvaa lääkärihelikopteritoiminnan, joka on kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta tärkeä turvallisuuden tae, ja on hyvä, että tässä lisätalousarviossa nyt turvataan tuo lääkärihelikopteritoiminta. Toinen positiivinen asia on kotimaisen ruudintuotannon varmistaminen sillä, että Vihtavuoren ruutitehdas saa valtiontakuun tämän lisätalousarvion myötä.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Jatkan siitä, mihin edustaja Jokinen lopetti näistä lääkintähelikoptereista.

Lääkintähelikopterit ovat sairaanhoitopiirien omistaman FinnHEMS Osakeyhtiön omistamia, ja yksi seikka — tulipa se maksu kunnille miten tahansa, maksoivatpa kunnat suoraan, tulipa se valtionosuuksina, niin kuin on suunniteltu — mihin pitää kiinnittää huomiota, on tämä kustannustason nousu. Kun me lähdimme 2011 liikkeelle, niin minusta budjetissa oli 23,7 miljoonaa, ja nyt FinnHEMSin budjetti on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Pitäisi tarkasti selvittää, miksi nämä kustannukset nousivat niin paljon, vaikka kyse on oleellisen tärkeästä toiminnasta, joka tukee ensihoitoa.

Ensihoidon kustannuksia on arvosteltu kovin paljon viime vuosina eri puolilla Suomea, mutta täytyy muistaa, että nopeasti toimiva ensihoito on tae sille, että infarktipotilaat saavat nopeasti hoidon, ja säästöt näistä tulevat olemaan kymmeniä miljoonia euroja sen takia, koska kuntoutus vähenee aivan oleellisesti, kun apu saadaan nopeasti paikalle.

Mutta tämä lääkintähelikopterien kustannusrakenteen jatkuva nousu pitäisi tutkia tarkkaan, mistä se johtuu.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä on keskustelun kuluessa käytetty monia hyviä puheenvuoroja, ja tähän lisätalousarvioon sisältyy monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla paitsi tehdään tietä uudelle talouden kasvulle myös vastataan moniin akuutteihin tarpeisiin määrärahojen suhteen.

Olin ajatellut käyttää puheenvuoron juuri samasta aiheesta, josta edellä edustaja Eestilä puhui, ja edustaja Eestilä puhui hyvin lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta, joten en sitten puhu oikeastaan sen pitempään. Totean vain saman asian, että lääkäri- ja lääkintähelikopterien toiminta on varsinkin tuolla vaikeammin saavutettavissa olevilla alueilla — pitkien etäisyyksien Lapissa, ylipäätään Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoisilla alueilla — aivan ensiarvoisen tärkeä osa ensihoidon ketjua. Kun nyt lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan kustannukset nousevat näin rajusti, niin on todella syytä kysyä, onko tämä toiminta kestävällä pohjalla, koska toiminnan turvaaminen kestävällä tavalla on aivan olennaista hyvän ensihoidon kannalta. Siksi toivoisin, että tähän myös ministeri jossain vaiheessa eduskunnalle selvityksen antaisi, että miten voi olla, että kustannukset näin nopeasti kasvavat.

Samalla haluaisin myös todeta sen, että kun vielä on olemassa näitä yksityisellä rahoituksella toimivia lääkintähelikoptereita, kuten vaikkapa pelastushelikopteri Aslak Lapissa, niin miksi näitä sinänsä täysin toimivia hyviä osia ensihoidon ketjusta ei voida palauttaa ja ottaa osaksi koko tätä ensihoidon ketjua vahventamaan sitä ja lisäämään ensihoidon vaikuttavuutta juurikin Pohjois-Suomessa, jossa tällä toiminnalla on eniten merkitystä. Uskon, että näiden yksityisten toimijoitten toiminnan turvaaminen olisi myös taloudellisen kestävyyden kannalta järkevää.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa ei ole mitään suuria muutoksia puoleen eikä toiseen, ja jos nyt jotain konkreettista hyvää haluaa sanoa, niin tähän vaikeavammaisten tulkkauspalveluun on 1 miljoona euroa.

Mutta olisin halunnut nähdä, että tuolla sosiaalipuolella olisi ollut lasten ja perheiden ennalta ehkäisevään tukeen, koska tuntuu, että niitä riittäviä voimavaroja tähän ei löydy.

Samoin tähän lääkintähelikopteriin on mainittava, että omaan pieneen kuntaan lääkärihelikopteri on Pirkkalasta tullut tänäkin vuonna lähes joka kuukausi ja varmaan pelastanut ihmishenkiä, niin että tavalla tai toisella tämä tulee turvata. Tämä on ollut hyvää palautetta ainakin meidän omille kuntalaisille.

No, jos sitten vielä tästä turpeesta: tämä olisi tietysti oma keskustelunsa, mutta kyllä olisi tärkeätä, että maamme hallitus tekee sellaisia päätöksiä, että tämä kivihiilen tuonti estetään, ja sitten jos tukea annetaan kotimaiselle polttoaineelle, on se metsälle tai jollekin muulle, niin kyllähän se tietää sitä, että vientiä ulkomailta ei tule tänne ja tämä vaihtotasekin pienentyisi hieman.

Mutta ihan tämmöinen yksi konkreettinen asia, joka ei varmaan nyt maata eikä taloutta kaada, on tämä, että jälleen hallitus esittää 90 miljoonaa Euroopan unionin jäsenmaksuille lisää ja samoin sitten Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävään maksuhelpotukseen. Näin näitä kymmeniä miljoonia laitetaan tähän.

Jotain hyvää mutta myös sitten huonoa — varmaan sitten tulevissa talousarvioissa näihin voi keskittyä paremmin.

Keskustelu päättyi.

​​​​