1) Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2013 neljänneksi
lisätalousarvioksi
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa herra puhemies! Tänään ensimmäisenä asiana
on käsiteltävänä hallituksen
esitys tämän vuoden neljänneksi lisätalousarvioksi.
Muutama positiivinen ilmaisu ja sen jälkeen vähän
kritiikkiä tästä opuksesta.
Erinomainen asia on mielestäni se, joka ilmenee täältä sivulta
Y 7, että hallitus ehdottaa 25 miljoonaa euroa
valtiontakuun myöntämiseksi Eurenco Vihtavuori
Osakeyhtiölle ennen vuotta 1998 syntyneistä kiinteistön
hallintaan perustuvista julkisoikeudellisista ympäristövastuista. Tämä tarkoittaa
sitä, että tuleva yrittäjä ei
joudu vaihtamaan massoja eikä tekemään
muitakaan ympäristöhaitoista aiheutuvia toimenpiteitä vaan valtio
antaa siitä takuun. Tästä kiitokset hallitukselle.
Erityiskiitokset myös valiokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistölle
sekä kaikille kymmenelle kansanedustajalle Keski-Suomesta
hyvästä työstä ja erityiskiitos
eräälle uudelle kansanedustajalle, jonka tiedän
olleen yhteyksissä erilaisiin instituutioihin, toimielimiin
ja ministeriöihin. Häveliäisyys estää minua
kertomasta Wallinheimon nimeä.
Toinen positiivinen asia, arvoisa puheenjohtaja, on, että lääkäri-
ja lääkintähelikoptereiden valtionrahoitukseen
saadaan 2 miljoonaa euroa lisämäärärahaa.
Kritiikkiä annan eräästä vanhasta
asiasta, jo-ka kosketteli myöskin kotikylääni
Jyväskylää. Meiltä siirrettiin
hätäkeskus tuonne Vaasan suuntaan, ja täällä todetaan,
että Hätäkeskuslaitokselle ehdotetaan
4,4 miljoonan euron määrärahaa, jotta
Joensuussa ja Kouvolassa sijaitsevat entiset toimitilat voidaan
hoitaa kuntoon eli maksaa pois erääntyneet vuokrat.
Edelleen totean hieman kriittisesti, että täällä todetaan,
että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottoon
ehdotetaan 5,2 miljoonan euron lisäystä vastaanottokeskuksissa
olevan ennakoitua suuremman asukasmäärän
takia. Ennakoitua suurempi asukasmäärä johtuu
ymmärtääkseni siitä, että peruskunnat
Suomessa eivät tänä päivänä kovin
mielellään ota vastaan näitä pakolaisia.
Rupesin vain miettimään, olisiko tässä syytä hallituksen
ja sen alaisten toimielinten toimia siten, että ensin selvitetään
Suomen peruskuntien kanssa, missä määrin
ja kuinka paljon ja milloin he haluavat ottaa vastaan turvapaikanhakijoita
ja pakolaisia, ja sitten vasta kelpuuttaa heidät tänne turvakeskuksiin.
Edelleen olen sitä mieltä, että näihin
turvapaikanhakijakeskuksiin täytyisi mielellään
palkata lisää resursseja, lisää henkilöstöä, jotta
siellä ei tarvitse, brutaalisti sanottuna, makuuttaa pakolaisia
ja turvapaikanhakijoita vuodesta toiseen. Tämä kustantaa
erittäin paljon suomalaisille veronmaksajille.
Arvoisa puhemies! Tässä tärkeimmät.
Sinuhe Wallinheimo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Aion keskittyä puheessani vain
ja ainoastaan yhteen hyvin tärkeään asiaan.
Nimittäin tämän kuluvan vuoden neljäs
lisätalousarvio ja siihen sisältyvä 25
miljoonan valtiontakaus ovat Laukaan Vihtavuorelle ja suomalaiselle
ruutituotannolle parhaita asioita vuosikausiin. Sillä on myös
suuri merkitys Suomen huoltovarmuuden kannalta.
Päätöksellään ottaa
vastuu Vihtavuoren ruutitehtaan ympäristöstä valtio
avaa isoimman solmun kotimaisen ruutituotannon turvaavan yrityskaupan
tieltä. Ympäristövastuusitoumuksen voimassaolon
ehtona olisi, että yhtiö ylläpitää huoltovarmuuden
kannalta tarpeellista kykyä sotilasruutien valmistamiseen
Vihtavuoressa. Jos ja kun vielä viimeisiä hienosäätöjä vailla
oleva kauppa Eurencon ja Nammon välillä toteutuu, turvaa
se välillisesti noin 200—300 teollisen työpaikan
säilymisen Keski-Suomessa. Näinä massairtisanomisten
ja lomautusten aikoina kyseessä on mahdollisesti hyvin
merkittävä työtä ja taloutta
turvaava toimenpide Keski-Suomessa.
Hallitus ja erityisesti ministerit Haglund, Ihalainen ja Vapaavuori
ansaitsevat tästä päätöksestä kiitokset.
Kiitoksen ansaitsevat myös Vihtavuoren työntekijät,
jotka ovat aktiivisesti olleet pelastusoperaatiossa mukana. Me kaikki
muut pelastusprosessiin osallistuneet tiedämme, että matka
tähän tilanteeseen on ollut kaikkea muuta kuin
helppo, mutta sinnikkyydellä tämä Keski-Suomen
kannalta tärkeä kysymys on saatettu nyt hyvälle
mallille.
Toisaalta, arvon puhemies, jotta nyt tehdyt toimet eivät
valuisi jatkossakaan hukkaan, tulee valtion olla jatkossakin aktiivisesti
mukana kotimaisen ruutituotannon olosuhteiden parantamisessa. Erityisesti
pohdinta siitä, miten Vihtavuoren omistuksen siirtymistä yhteispohjoismaisiin käsiin
voitaisiin hyödyntää toiminnan vakauttamiseksi
pidemmällä aikavälillä, tulisi
tehdä nopealla aikataululla. Vaihtoehtoja ja aloja strategisen
yhteistyön tiivistämiseksi löytyy useita.
Samalla Vihtavuori voisi toimia esimerkkinä puolustusyhteistyön
tiivistymisestä Pohjoismaiden kesken. Tällä yhteistyöllä,
jos jollakin, on myös kansalaisten tuki takanaan.
Summa summarum: iso kiitos hallitukselle vielä kerran
tästä.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Olen aikaisempienkin lisätalousarvioitten,
samoin kuin vuoden 2014 talousarvioesityksen käsittelyn
yhteydessä arvostellut valtion alijäämäennustetta
ensi vuodelle. Nythän tuon alijäämän arvioidaan
olevan 9,2 miljardia euroa loppuvuodesta, kun alkuperäinen
arvio tälle vuodelle oli 7,5 miljardia. Pidänkin
edelleen ihmeenä, jos alijäämä laskee
ensi vuonna 6,7 miljardiin euroon. Jos loppuvuodesta valtionvelan
arvioidaan olevan 93 miljardia euroa ja siihen lisätään
ensi vuoden alijäämäarvio, niin näiden
kahden luvun yhteissumma jää nippa nappa alle
psykologisen 100 miljardin euron velkarajan. En tiedä sitten,
onko se keskeisin peruste näin alhaiselle alijäämäennusteelle.
Mutta, arvoisa puhemies, tämän lisätalousarvioesityksen
yksityiskohdista.
Työttömyysturvan määrärahataso
alenee arvioidusta 64 miljoonaa euroa. Vastaavasti peruspäivärahan
ja työmarkkinatuen tarve kasvaa tuplaten. Se osoittaa,
että pitkäaikaistyöttömien, jopa
yli kaksi vuotta työttömänä olleiden,
määrän kasvaessa ansiosidonnaisella olevien
osuus vähenee ja työmarkkinatuella kituuttavien
osuus kasvaa. Syyskuun työttömyyskatsauksen työttömien
kokonaismäärästä, joka oli 285 000
henkeä, 123 000 oli ansiosidonnaisella turvalla
ja enemmistö pääosin työmarkkinatuen
varassa.
Kun yli kaksi vuotta työttömänä olleitten
määrä kasvaa nopeammin kuin pitkäaikaistyöttömyys,
niin se tarkoittaa, että niiden työttömien määrä,
jotka puolittavat tulonsa eli putoavat työmarkkinatuen
varaan, lisääntyy koko ajan. Se taas lisää painetta
kuntien toimeentulotukiluukulla, eivätkä kunnat
tarvitse yhtään lisää taakkaa
kannettavakseen. Ja kyllä kai työttömillekin työttömyysturvan
tason pitäisi olla niin riittävä, että sitä toimeentuloa
ei tarvitsisi rukoilla useammalta kuin yhdeltä luukulta.
Toiseksi, työllisyysperusteisia siirtomenoja investointeihin
onneksi lisätään 8 miljoonan euron verran,
mutta on huomattava, että tällä työkalulla
ei vaikuteta suoraan työttömien tilanteeseen,
mutta lujitetaan ja laajennetaan kyllä elinkeinopohjaa,
mikä sekin on äärimmäisen tärkeä asia.
Työ- ja elinkeinoministeriöllä pitäisikin
olla riittävä toimintavolyymi sekä henkilöihin
että elinkeinorakenteisiin vaikuttavissa toimissa, ja ennen
kaikkea ne eduskunnan myöntämät määrärahat
pitäisi kunakin vuonna käyttää täysimääräisesti.
Nyt nämä vuosittaiset säästöt
ovat järkyttävän suuret.
Tässä yhteydessä on kuitenkin syytä kiittää työministeri
Ihalaista siitä, että hän rahoitti Kemijärven
raideliikennejärjestelyjä. Metsätalouden
korvaavien investointien toteuttaminen ja raaka-aine- sekä jalostevirtojen
turvaaminen on ehdoton edellytys sille, että edes osa menetetyistä työpaikoista
saadaan korvattua lähivuosien aikana. Kun rakennemuutos
jokin vuosi sitten runteli pahimmillaan Kemijärveä ja
koko Itä-Lappia ja siitä syystä se nimettiin
erityisalueeksi, niin valtiovallan johtopäätös
silloin oli, että tuetaan seutukuntaa niin, että lopetetaan
sieltä junayhteys. Onneksi nyt toimet ovat erisuuntaisia.
Työllisyysperusteinen investointituki on ollut kaikkein
tehokkain työ- ja elinkeinoministeriön työkalu
silloin, kun tavoitteena on ollut pysyvien työpaikkojen
luominen, laaja-alaisten hankekokonaisuuksien edistäminen
ja eri hankkeitten kriittisen kynnyksen ylittäminen. Onkin
ollut käsittämätöntä,
että juuri tämä määräraha
on ajettu kutakuinkin alas, ja joidenkin tavoitteena on ehkä ollut
lopettaa koko määräraha kokonaan.
Toivonkin, että tämän määrärahan
kokonaisvolyymiä kasvatetaan jo varsinaisessa talousarviossa
ja määrärahan yhteydessä käytetään
paremminkin luovaa, mahdollisuuksia hakevaa tulkintaa kuin että sen
käyttöä rajoitettaisiin keinotekoisilla
ja byrokraattisilla esteillä. Miksi niin innokkaasti kehitetään
aivan uusia tukimuotoja, kun hyvät vanhat työkalut
jätetään käyttämättä?
Kimmo Sasi /kok:
Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä on tämän
vuoden neljäs lisätalousarvio ja todennäköisesti
viimeinen lisätalousarvio, jolla budjettia päivitetään.
Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että tämä lisätalousarvio
on varsin tekninen ja ne menoerät, joita täällä on,
ovat suurimmalta osalta täysin välttämättömiä,
jotta asiat voidaan asianmukaisessa järjestyksessä hoitaa.
Kiinnitän kuitenkin huomiota siihen, että nyt tässä lisätalousarviossa
tämän jälkeen tämän vuoden
valtiontalouden epätasapaino on 9,246 miljardia euroa eli
melkein 9,3 miljardia euroa, ja täytyy sanoa, että se
on huomattavan suuri luku. Jos me katsomme kehitystä, vuonna
2011 alijäämää oli 7 miljardia,
sitten se oli viime vuonna 8,5 miljardia, mutta siinä oli
vielä selvityksenä se, että silloin Euroopan
vakausmekanismia pääomitettiin, mutta nyt ollaan
sitten päästy jo 9,3 miljardiin euroon. Tietysti
se, että velan määrä jatkuvasti
kasvaa, vaikka etäisyys ajankohdasta, jolloin meillä oli
tuo valtioitten velkakriisi, on etääntynyt, ei
ole kovinkaan tervettä kehitystä.
Täytyy sanoa, että hallituksella tuntuu olevan jonkin
verran sellaista asennetta, että kaikki raha, mikä on
mahdollista käyttää, käytetään.
Jos me katsomme, mikä on jakamaton varaus valtiontalouden
kehyksissä, vuodelta 2012 on vielä käyttämättä 55
miljoonaa ja vuodelta 2013 tulee olemaan käyttämättä 78
miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa sitä, että kun
valtion menot kaiken kaikkiaan ovat melkein 54 miljardia, niin on
käytetty tuo kehysrahamäärä lähestulkoon
kokonaisuudessaan.
Haluan myöskin kiinnittää huomiota
tässä yhteydessä siihen, että kun
on saatu päästökaupasta tuloja, niin
päästökaupan tulojen osalta tuo koko summa
käytetään kokonaisuudessaan kehitysyhteistyöhön
ja myöskin kehitysavun rahoittamiseen. Tältä osin
täytyy sanoa, että olisi voinut ajatella sitä,
että kun ylimääräisiä verotuloja
valtiolle tulee — vaikka hallitusohjelmassa on todettu,
että rahoja voidaan käyttää kehitysapuun päästökauppatulojen
osalta — niin olisi voinut miettiä sitä,
että hallitus olisi ollut tässä suhteessa
varsin varovainen ja ainakin osan näistä tuloista
käyttänyt nimenomaan valtiontalouden tasapainottamiseen.
Tältä osin täytyy sanoa, että nyt
ensi vuoden talousarvion osalta kehyksissä, jotka kesäkuussa hyväksyttiin,
tarkoitus oli, että alijäämä olisi
5,2 miljardia, hallituksen esityksessä se on 6,7 miljardia,
ja kun katsotaan, kuinka lisätalousarvioilla jatkuvasti
kuitenkin tuo tasapaino heikkenee vuoden kuluessa, niin täytyy
olla hyvin huolissaan myöskin sitten vuoden 2014 budjetoitujen menojen
osalta, että tuo tasapaino tulee kasvamaan siitä,
mikä se on valtion talousarviossa ensi vuodelle.
Tältä osin täytyy toivoa, että hallitus
pyrkii tehokkaasti tasapainottamaan taloutta, ja tietysti olisi
kaikkein parasta, että sitä tehtäisiin
jo marraskuussa, mutta tietysti viimeistään se
täytyy tehdä maaliskuussa ensi vuonna, jolloin
täytyy ehdottomasti pitää huolta siitä,
että velkasuhde eli valtiontalouden epätasapaino
suhteessa bruttokansantuotteeseen kääntyy laskuun
vuonna 2015.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluaisin edustaja Sasille muistuttaa, että tuo
linjaus siitä, että päästökauppatulot
kokonaisuudessaan käytetään kehitysyhteistyöhön,
on hallituksen yhteinen linjaus ja sillä on tarkoituksena
turvata se, että vuosikymmenten jälkeen Suomi
voisi päästä 0,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta
kehitysyhteistyömäärärahoissa.
Olemme kauan sitten tehneet kansainvälisen sitoumuksen
auttaa kaikkein heikko-osaisimpia tässä maailmassa,
kaikkein köyhimpiä maita, ja oikeastaan viimeinen
takaraja tuon sitoumuksen saavuttamiselle on vuosi 2015. Tästä syystä hallitus
yhdessä on päätynyt tuohon ratkaisuun,
että päästökauppatuloilla täydennetään Suomen
kehitysyhteistyömäärärahoja,
joista esimerkiksi pienten lasten koulutusta rahoitetaan.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan lyhyesti todeta, että hallitusohjelmaa
tehtäessä todellakin päätettiin näin,
että kehitysyhteistyömenot jäädytetään
tietyksi ajankohdaksi mutta jos päästökaupasta
tulee tuloja, ne voidaan sitten käyttää kehitysyhteistyömenojen
kasvattamiseen. Sinänsä tämä on täysin
hallitusohjelman mukainen, enkä välttämättä kritisoi
sitä lainkaan.
Toisaalta täytyy sanoa, että Suomen talous
on supistunut viime aikoina, mikä merkitsee tosiasiassa
sitä, että Suomen kehitysavun bruttokansantuoteosuus
on kasvamassa. Me lähestymme 0,6:ta prosenttiyksikköä siitä syystä,
että Suomen taloudella on suuria vaikeuksia. Se, mitä tietysti
haluaisin tässä yhteydessä korostaa,
on se, että hallituksella ei saisi olla semmoista asennetta,
että kaikki raha, mikä voidaan käyttää,
käytetään, vaan osa siitä rahasta
pitäisi myöskin pyrkiä käyttämään
siihen, että valtiontaloutta tasapainotetaan ja pyritään
välttämään sitä, että joudumme
todella kriisiin jossakin lähitulevaisuudessa.
Kimmo Tiilikainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi
toteaa surullisia asioita. Suomen velkaantuminen lisääntyy.
Edelleen taas tulee, oliko se 141 miljoonaa, lisää velkaa,
ja aivan kuten edustaja Mustajärvi täällä totesi,
alkuperäiseen kuluvan vuoden arvioon nähden tuo
velkataakan kasvu tulee sitten olemaan peräti 1,7 miljardia
suurempi.
Täällä valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja
Sasi totesikin hyvin — se oli oikeastaan tämmöinen
tunnustuksenomainen toteamus — miten tuo velkaantuminen
on vuosi toisensa jälkeen vain pahentunut. Se kertoo siitä,
että hallituksen politiikka on mennyt kiville ja epäonnistunut.
Huolimatta kaikista hallituksen veronkiristys- ja leikkaustoimista
velkaantuminen on vain kiihtynyt, ja se kertoo siitä, että tällä tiellä pitäisi
olla loppu esissä. Ainoastaan uutta työtä ja kasvua
etsimällä Suomi voi tästä suosta
nousta.
Mutta, arvoisa puhemies, tuosta ensi vuoden budjetista edelleen
valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Sasi totesi, että tässä on
nyt paljon teknisiä muutoksia. Myös nuo tekniset
muutokset kertovat hallituksen politiikan epäonnistumisesta.
Ensimmäinen tekninen muutos: 35 miljoonaa vähemmän
kuluu uusiutuvan energian tukiin. 35 miljoonaa euroa vähemmän!
Hallitus on varmaan siitä onnellinen, että johonkin
menee vähemmän, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä,
että Suomen energiapoliittiset tavoitteet eivät
ole toteutumassa. Uusiutuvan energian käyttö ei
lisäänny. Sen sijaan se, mikä lisääntyy,
on hiilen käyttö ja poltto. Tämän
vuoden aikana hiilen käyttö on kasvanut peräti
50 prosenttia. Ei kulu rahaa kotimaisen uusiutuvan tukemiseen; rahat
kuluvat siihen, että ulkomailta tuodaan hiiltä Suomeen
entistä enemmän. (Ben Zyskowicz: Ai valtion rahat?)
Tuulivoiman osalta uusiutuvan energian käyttöön
käytettävien rahojen vähennys kertoo
siitä, että hankkeet seisovat. Suomessa on valtava määrä tuulivoimahankkeita,
mutta lupaprosessien ja kaavoituksen hitauden takia nuo tuiki tarpeelliset
investoinnit uusiutuvaan energiaan eivät etene. Tästä on
hyvä pompata siihen, että kun hallitus tuolta
puolelta säästää, niin mihin
sitten käytetään? Sinänsä se
on hyvä asia eli datakeskusten sähköveron
alennus. Eilen kuulimme hyviä uutisia: Google investoi
Haminaan ja Suomeen 450 miljoonaa. Tosin tuo investointipäätös oli
kyllä tehty ennen kuin minkäänlaisia
lupauksia sähköveron alennuksesta oli ilmassa,
mutta mistä Google hankkii tarvitsemansa sähkön? Ruotsista
ostaa tuulisähköä, kun Suomessa tuulivoiman
kehityshankkeet seisovat. Ei tätä voi kovin suurena
voittona ja onnistumisena pitää.
Arvoisa puhemies! Toinen kohta, missä on ilmeisesti
hallituksen mielestä vain teknisluontoinen muutos, on tuo,
että maatalouden korkotukia leikataan 40 miljoonaa. Se
kertoo siitä, että tulevaisuudenusko on romahtanut,
investointeja ei maaseudulla enää tehdä.
Ei uskota siihen, että suomalaisella ruualla ja maaseudun
yrittämisellä olisi kunnollista tulevaisuutta.
Tähän tarvitaan kertakaikkinen suunnanmuutos.
On suorastaan järkyttävää, että kaikkien
maatalouden ja metsätalouden pääluokkaan
tehtyjen leikkausten jälkeen vielä näin
viime metreillä ikään kuin teknisesti
todetaan, että 40 miljoonaa veks korkotuista.
Keskusta esittää Suomelle suunnanmuutosta pois
leikkaus- ja veronkiristyspolitiikasta kohti työtä ja
kasvua. Tuota vaihtotasetta voidaan nopeimmin oikaista uusiutuvaa
kotimaista energiaa tuntuvasti lisäämällä,
sen käyttöä nopeuttamalla, ja toisaalta
myöskään ruokalasku tällaisessa
taloustilanteessa ei saa kasvaa niin, että ulkomaille maksamme
kohtuuttomasti ruuasta. Kyllä sivistysvaltion täytyy
jo huoltovarmuuden nimissä pystyä omat kansalaisensa
ruokkimaan, ja kun joka tapauksessa ruuantuonti jossain määrin
kasvaa, meillä pitäisi olla toimenpiteitä sen varmistamiseksi,
että suomalaista laadukasta maataloustuotantoa ja siitä jalostettuja
elintarvikkeita kasvavassa määrin pystyttäisiin
myös viemään ulkomaille ja näin
oikaisemaan vaihtotasetta ruuan osalta.
Vesa-Matti Saarakkala /ps:
Arvoisa herra puhemies! Haluan nostaa esille yhden paljon puhuttavan
lisämäärärahan tästä hallituksen
neljännestä lisätalousarviosta vuodelle
2013. Se on nimittäin 5 miljoonan euron lisämääräraha
sisäasiainministeriön hallinnonalan kohdalla pakolaisten
ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseen.
Tämän rahallisen piikin syyksi todetaan lisätalousarviossa
ennakoitua suurempi asukasmäärä vastaanottokeskuksissa
ja kuntapaikkojen puute turvapaikanhakijoille. Kyseisen lisämäärärahan myöntäminen
ei kuitenkaan tue ulkomaalaisten kotoutumisen toteutumista Suomessa,
vaan toimivin ratkaisu olisi ensi sijassa rajoittaa sekä turvapaikanhakijoille
annettavia sosiaalietuuksia että perheenyhdistämisoikeutta.
Maastamuuttoa olisi myös kaikin käytettävissä olevin
hallinnollisin ja rahallisin keinoin tuettava. Väestöllinen huoltosuhdekehityksemme
ei kestä sitä, että laajamittainen, kotouttamisennusteeltaan
haastavista yksilöistä koostuva joukko saa vuodesta
toiseen tuhansia oleskelulupia maahamme turvapaikanhaku- tai kiintiöpakolaisjärjestelmän
kautta. Tämän vuoksi maahanmuuttopolitiikassa
olisi tulevaisuudessa pyrittävä pienempään
maahanmuuttoon ja suurempaan maastamuuttoon.
Arvoisa herra puhemies! Haluan myös puuttua tähän
kehitysapupolitiikkaan. Nyt ehdotetaan lisättäväksi
15 miljoonaa tähän kehitysapuun, ja tällä kaudella
lisätalousarvioissa on nyt yhteensä 50 miljoonaa
esitetty vanhan päälle lisää.
Tänne ulkomaille tuntuu sitä rahaa kyllä riittävän,
mutta meillä edelleen tuolla on keräykset käynnissä lastensairaalan
tukemiseksi. Kyllä jonkunmoinen arvojärjestys
tässä pitää olla, ja toki on
joillakin se, että ne ulkomaalaiset ovat ensimmäisellä sijalla,
mutta ainakin itse koen, että kyllä suomalaiset
lapset ovat tässä suhteessa se joukko, joiden
etua meidän ensisijaisesti pitää täällä katsoa,
ja sitten, jos rahaa on ja aikaa on, katsoa myös ulkomaan
asioita.
Velkaantuminen näyttää jatkuvan.
Sinänsä ei varmaan millään taholla
ole tähän esittää mitään patenttiratkaisua,
mutta haluan tämän nostaa esille, koska hallitus
on itse luvannut, että se taittaa velkaantumisen. Näin
ei ole käymässä.
Eero Reijonen /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, edustaja
Sasi tunnusti sen tosiasian, että velkaantuminen on vain
kiihtynyt. Tämä oli rehellinen tunnustus. 9,3
miljardia tänä vuonna lisää alijäämää,
mittavan iso luku, ja on tietysti erinomaisen hienoa, että myös
valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja on jo huolissaan tilanteesta,
ja meidän kaikkien varmaan pitää olla
huolissaan siitä.
Tässä on oikeastaan sivulla Y 7 eräs
asia, joka osoittaa sen, että politiikassa eletään
aika lyhytsyklisesti eli pitkäjänteisyys puuttuu.
Tässä esitetään Hätäkeskuslaitokselle
4,4 miljoonan euron lisärahaa. Muistamme hyvin, jotka täällä talossa viime
kaudella olimme, että Joensuuhun rakennettiin aivan uusi
tuliterä hätäkeskus, maksoi aika reippaasti,
ja sitten tehtiin muutaman kuukauden päästä ratkaisu,
että pannaanpas se kiinni. Nyt se on sitten jäämässä tyhjilleen,
ja kun ei ihan halpaa hommaa näytä olevan tämä purkaminenkaan
eli nyt sitten kun vuokrasopimusta ilmeisesti Senaatti-kiinteistöjen
kanssa on tehty tietylle ajalle, niin tarvitaankin kohtuullisen
reippaasti miljoonia, että tämä asia
saadaan hoidettua kuntoon. (Kauko Tuupainen: Liian monta!) Eivät
välttämättä välillä ole
kovin taloudellisesti järkeviä nämä ratkaisut,
joita tässäkin talossa tehdään,
ja lyhytjänteisyys näkyy täällä hyvinkin voimakkaasti.
Mutta varsinainen puheenvuoroni keskittyy pääluokkaan
30, maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan.
Täällähän on muutama hyväkin asia
mutta pääasiassa aika ihmeellisiä linjauksia.
Palaan tähän maaseutuelinkeinon korkotukiasiaan.
Mehän kaikki tiedämme sen, että Makera-ratkaisu
puuttuu edelleenkin kokonaisuudessaan. Ministerille ilmeisesti työryhmä on
jättänyt tämän selvityksen,
mutta linjauksia Makeran osalta ei ole tehty. Tämä johtaa
hyvin pitkälti siihen, että maaseudulla ihmisillä tulevaisuudenusko
alkaa horjua, kun ei tiedetä, onko investointirahaa jatkossa
olemassa vai ei. Se ei nimittäin ihan ykköshetkessä tapahdu
se uusi investointi. Pitäisi olla tieto siitä,
että investointituki on olemassa jatkossakin, mutta Makera
on täysin auki.
Toinen, joka varmasti vaikuttaa siihen, että korkotukipuolella
näinkin mittava summa ollaan pudottamassa, on maaseutuneuvonnan
määrärahojen erittäin voimakkaat
leikkaukset tällä vaalikaudella. 42 prosenttia
on maaseutuneuvonnasta leikattu tämän vaalikauden
aikana. Eli kun ei ole enää niitä henkilöitä,
jotka ihan oikeasti siellä maaseudulla käyvät
sitä neuvontaa antamassa ja kannustavat yrittäjiä uusinvestointeihin,
niin totta kai tämä sitten vaikuttaa tähän,
ja ehkä se suurin asia on siinä se, että nyt
kun loppuvuodessa eletään, niin 41 miljoonaa ollaan
vähentämässä. Tulisi mieleen
semmoinen ajatus, että ehkä se olisi ollut tiedossa
jo hieman aikaisemminkin, tämä näin mittava
pudotus, ja kun mietitään sitä, että maa-
ja metsätalousministeriön pääluokan osalta
leikkaukset ovat olleet mittavia — maaseudun kehittäminen
yksi, mutta myös sitten täällä metsäsektorilla
ja vesitaloudessa on ollut mittavia leikkauksia — niin
eikö tällä rahalla, 40 miljoonalla, olisi
tehty paljon hyvää tuolla vesitaloussektorilla
ja metsäsektorilla, joissa varmasti tarvetta olisi ollut.
Maaseudun kehittämisestä leikataan edelleen 190 000
euroa. Raha tosin siirretään tuonne 4H-toimintaan,
mikä varmaan on ihan hyvä siirto.
Arvoisa puhemies! Lopuksi semmoinen positiivinen asia, joka
täällä näkyy, on tämä lomitukselle
myönnetty lisäraha, ja sehän on sinänsä ihan
hyvä asia. Toivottavasti se sitten turvaa sen, että jatkossa
lomitustoiminta edelleenkin kehittyy. Se on nimittäin alana
aika haasteellinen tänä päivänä.
Ihan hyvä, positiivinen asia tässä lopuksi.
Kimmo Kivelä /ps:
Arvoisa herra puhemies! Edellinen puhuja, edustaja Reijonen,
nosti esiin, että maa- ja metsätalousministeriön
pääluokassa on jotain positiivistakin, ja haluan
tarttua yhteen. Siinä on pieni määrärahakorotus,
joka osoitettaisiin laajakaistahankkeisiin. Vuosia sittenhän
on jo lähtenyt liikkeelle hyvin kunnianhimoinen laajakaistaverkoston
rakentamishanke maaseudulle. Tämä ei ole kuitenkaan
edennyt suunnitellussa aikataulussa. On ollut monenlaisia vaikeuksia:
milloin rahojen maksatukset ovat laahanneet kovasti jäljessä,
ja yksinkertaisesti rahat ovat loppuneet. Tällainen hanke
on äärimmäisen tärkeä jo
kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi ja sen vuoksi, että edes
jollakin tavoin elämän edellytyksiä maaseudulla,
syrjäseudulla, parannettaisiin.
Huonosti toimivista liikenneyhteyksistä, tietoliikenneyhteyksistä,
saa jatkuvasti palautetta syrjäseudulla asuvilta. Vähäpätöisen
asian vuoksi, joka pitää hoitaa, sen vuoksi, kun
tietoliikenneyhteydet eivät toimi, saattaa joutua ajamaan kymmeniä kilometrejä.
Toivottavasti tämä hanke pikaisesti toteutuisi siihen
asetettujen tavoitteiden mukaisesti. On hyvä, että edes
jotakin määrärahaa tähän
osoitetaan, vaikka on sanottava kliseenomaisesti tästä opposition
tuolilta, että esitys on oikeansuuntainen mutta riittämätön.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Toimi, joka sisältyy tähän
lisätalousarvioon, joka omalta osaltaan luo edellytykset
sille, että ruudin tuotanto omassa Suomessa voi jatkossakin
olla totta, on ihan oikea ja hyvä ja paljon toivottu toimi.
Tämä ei vielä sinänsä ratkaise kaikkea
tuota kerrottua mutta luo edellytykset sille.
Arvoisa puhemies! Kansantuote supistuu, työttömyys
kasvaa, valtion velkaantuminen on yli 3 prosenttia, nousee 3,8 prosenttiin,
siis budjettialijäämä tarkemmin sanottuna,
valtionvelan määrä kasvaa 9,2 miljardilla
eurolla, vienti supistuu, teollisuustuotannon määrä tulee
alas. Kasvussa on vain julkinen talous, julkinen sektori, sekä kuntajulkinen
että valtiojulkinen sektori. Yksityinen kulutus on myös
jonkun verran vielä kasvanut. Sitä rahoitetaan
velkaantumisella noilla luvuilla, joihinka tuossa äsken
ensimmäisenä kiinnitin huomiota.
Arvoisa puhemies! En ole ihan varma mutta luulen, että Euroopan
unionin 28 maan joukosta ei monta maata löydy, jonka kohdalla
kaikki keskeiset äsken sanotut indikaattorit näyttävät
punaista, niin kuin ne näyttävät Suomen
kohdalla. Suomen talouden kehitysura on erkaantumassa entistä enemmän
ja selvästi siitä, millä tiellä vähitellen
alkavat kulkea muiden eurooppalaisten, siis lähinnä Euroopan
unioniin liittyneiden, maiden talouden kehitysurat.
Arvoisa puhemies! En ala uudestaan käymään sitä keskustelua,
jota täällä käytiin, kun nämä vaihtoehtobudjetit
esiteltiin. Se ei saanut sitä arvoistansa keskustelua,
minkä se keskustelu oikeastaan olisi ansainnut, mutta meillä tässä syksyn mittaan
on varmasti aikaa ja mahdollisuutta palata monilta osin kaikkeen
siihen. Ylipäänsä viestini lyhyesti on
se, että tarvittaisiin ratkaisuja tässä ja
nyt, nopeita ratkaisuja. Ei hallitus voi enää mennä,
jos edelliseltä hallitukselta on jäänyt
kenties joku asia tekemättä, sen taakse, mitä kolme vuotta
sitten tai neljä vuotta sitten tapahtui. Jonkun viiveen
siinä aina voidaan sanoa olevan ennen kuin uuden hallituksen
piikkiin voidaan johdonmukaisella tavalla pistää kehitystä,
hyvää tai huonoa kehitystä. Nyt valitettavasti
joudutaan pistämään huonoa kehitystä.
Hallitus seisoo tumput suorana, edelleenkin näin voi
sanoa, vaikka tuporatkaisuun se saattoi vähän
vaikuttaakin positiivisesti, vaikka se veroratkaisuissakin jotain
teki, vaikka se teki tämän listan tämän
kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi, mutta sillä listalla,
niin kauan kuin sen konkretisoimiseksi ei ole kunnon, ihan oikein tolkun
toimia olemassa, on vain oma viite- tai viihdearvo — oikeastaan
viite- ja viihdearvo molempia. Vasta sitten, kun ihan oikein siellä tapahtuu
toimia, joilla kestävyysvajetta aletaan kuromaan umpeen
mutta joilla toimilla tehdään kaikki tuo niin,
että samaan aikaan saadaan kasvu vauhtiin, voidaan sanoa
kaikista noista toimista olevan jotain positiivista seurausta.
Arvoisa puhemies! Tähän hallituksen esitykseen
liittyy täällä edustaja Tiilikaisen esille
ottamalla tavalla energiatukien leikkaus. En puhu nyt tuulesta enempää mutta
puhun kuitenkin hiilestä, hiilestä sen takia,
että viime viikolla julkistettiin uudet tilastot, jotka
osoittavat, että tämän vuoden tähänastinen — muistaakseni
syyskuun loppuun mennessä — hiilen tuotanto Suomeen on
kasvanut lähes 50 prosentilla. Sähkön
valmistuksessa hiilen käyttö kasvoi monella sadalla prosentilla,
monella sadalla prosentilla.
Arvoisa puhemies! Kun hallitus on esittänyt Puhtaan
energian ohjelman, jos ohjelma onkin puhdas, kuka siitä politiikasta
voi sanoa, että se politiikka on puhdasta, jos hiilen tuotanto
on kasvamassa maahan huippuvauhtia? Taas ollaan varmasti eurooppalaisessa
kärjessä. Myönnän, että maakaasun
tuontia monet maat ovat lisänneet mutta tuskin hiilen käyttöä niin
paljon lisänneet kuin Suomessa täällä on
tehty. Samaan aikaan suomalaisiin metsiin puu mätänee,
ja myöskään turvetta ei voida eri syistä nyt
käyttää niin kuin sitä voisi
käyttää ja soisi käytettävän.
Äsken talousvaliokunnassa Sitran edustaja kertoi erinomaisen
havainnollisella tavalla, miten on esimerkiksi Kuopion Energian
tapauksessa, jos tehdään bioenergialla se energia,
mitä siellä chp:llä tuotetaan, siis sekä sähköä että lämpöä, tai
se tehdään hiilellä, ja ne esimerkit
olivat kerta kaikkiaan vavahduttavia.
Arvoisa puhemies! Ties kuinka monennen kerran, mutta pakko se
on tässäkin yhteydessä sanoa: Ottakaa
nyt ihmeessä, hallitusherrat, järki käteen
ja lopettakaa puolen miljardin euron syytäminen hiilen
tuontiin tänne ja kääntäkää kelkka
niin, että meillä aletaan käyttää energian
tuotannossa suomalaista bioenergiaa. Kaikki muutkin maat tällä tavalla
tekevät. Suomen kaikkeen uusiutuvaan energiaan käytetty
tuki, kaikki verotuet mukaan lukien, on erittäin paljon
pienempi kuin Saksan yhteen ainoaan energialähteeseen, kotimaiseen
mutta saastuttavaan energiaan elikkä kivihiileen, käyttämä tuki.
Saksa käyttää tänä vuonna
yli 20 miljardia euroa uusiutuviin energialähteisiin ja
toimii ihan oikein sellaisella tavalla, että myöskin
nuo tavat syövät tuon rahan, mutta jopa siellä käytetään
kivihiileenkin.
Minä pyydän, arvoisa puhemies, ja pyydän puhemiestä siinä vähän
tuekseni, että Suomessa sentään ymmärrettäisiin
vähitellen lopettaa tuota kivihiilen käyttöä ja
siirtyä siihen, mistä edellinen hallitus päätti:
kotimaisen bioenergian tukemiseen.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen sanoi, että hallitus
seisoo tumput suorina, vaikka talouden tilanne on hyvin vaikea,
etten sanoisi haastava, niin kuin nykyään on tapana
sanoa. Minun mielestäni edustaja Pekkarisen syytös
tältä osin ainakin on perusteeton, sillä hallitus
omalta osaltaan oli merkittävästi edesauttamassa
sitä, että saatiin laaja-alainen, pitkäkestoinen
ja maltillinen tuloratkaisu, joka toimii positiivisesti Suomen nykyisessä taloudellisessa
tilanteessa.
Mitä tulee sitten niihin rakennelinjauksiin, niin,
edustaja Pekkarinen, olette oikeassa siinä, että hallituksella
on nyt kova haaste saada ne linjaukset konkretisoitua marraskuun
loppuun mennessä, kuten se on luvannut, mutta niitä päätöksiä valmisteltaessa
ei voi sanoa, että ollaan tumput suorina, vaan nyt on se
aika, jolloin näitä valmisteluja tehdään,
ja marraskuun lopussa pystymme arvioimaan tilannetta.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kun johtava kansanedustaja Zyskowicz lupaa,
että tässä marraskuun lopussa meillä on
aito lista, jolla miljardit kurotaan umpeen, siihen täytyy
nyt luottaa, ja minä kirjasin tämän erittäin
isoin kirjaimin tänne muistiin. Elikkä tätä Zyskowiczin
lupausta nyt sitten tässä lähiviikkojen
aikana erittäin tarkalla silmällä seurataan.
Me luotamme siihen, että käy niin kuin edustaja
Zyskowicz sanoi.
Mutta, edustaja Zyskowicz, monet niistä toimista, mitkä siinä paketissa
on ajateltu toteutettavan, ovat erittäin pitkävaikutteisia.
Liian monta kurkea kerkiää kuolla ennen kuin suo
sulaa. Noiden toimien lisäksi tarvitaan tässä ja
nyt -toimia, joilla talouden pyöriä pannaan pyörimään.
Tässä on nyt menetetty monta puolivuotiskautta
ja aina on tultu ja sanottu, että nyt menee vielä vähän huonosti
mutta puolen vuoden päästä aurinko paistaa.
Ja kun on katsottu, paistaako, no, eipä paistakaan. Tämä laukka
saisi loppua, ja talous pitäisi jo kääntää tässä ja
nyt -toimin kasvuun.
Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen toi hyvin esille sen huolen,
mikä on tullut kotimaisen energian käyttämiselle
tällä hetkellä tämän
hallituksen aikana. Siteeraan edustaja Tynkkystä, joka
sanoi, että ennemmin kotimainen turve kuin kivihiili, eli
vihreätkin ovat linjanneet jopa näin tämän
asian, mutta tämä ei tällä hetkellä näy
kuitenkaan hallituksen politiikassa, eli 35 miljoonaa on pois uusiutuvan
energian käytöstä. Tämä osoittaa
sen, että huoli aletaan huomata jopa niissäkin
piireissä, mitkä ovat vastustaneet turvetta.
Sen verran täytyy positiivisena asiana tuoda omasta
maakunnastani esille, että tuo runsaan miljoonan määrärahan
osoitus Tampere-Pirkkalan lentoaseman kakkosterminaaliin on jälleen otettu
tuonne budjettiin. Kiitos siitä valtiovarainvaliokunnan
puheenjohtajalle. Se aikoinaan tippui pois sieltä, koska
se on ollut kilpailulainsäädännön
vuoksi tuolla EU-komissiossa. Toivottavasti nyt saadaan tämä asia
eteenpäin, kun olen itsekin sitä omalta osaltani
ollut lobbaamassa.
Kauko Tuupainen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Lyhyesti. En sano ihan niin voimakkaasti
kuin edustaja Pekkarinen, että hallitus on seisonut tumput
suorassa, mutta jotain on jäänyt tekemättä.
Reipas vuosi sitten meidän bkt oli 200 miljardia euroa.
Viimeisen vuoden aikana siitä on luiskahtanut pois 7 miljardia euroa,
eli se on 193 miljardia tänä päivänä.
Jotain on jäänyt tekemättä,
koska tämä bkt-mittari on siitä selvä osoitus.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! On ikävä tuottaa arvostamalleni
edustaja Pekkariselle pettymys, mutta en puheenvuorossani todellakaan
luvannut yhtään mitään. Sanoin,
että hallitus tällä hetkellä valmistelee
näitä toimia ja että marraskuun lopulla
voimme arvioida tilannetta.
Haluan itsekin edustaja Pekkarisen tavoin olla kannustamassa,
näin ymmärsin, hallitusta konkretisoimaan ja viemään
jämäkästi eteenpäin niitä periaatelinjauksia,
jotka tehtiin budjettiriihen yhteydessä ja jotka nyt vaativat
todellakin hallituksen aikomusten mukaisesti seurakseen konkreettisia
päätöksiä siitä, miten
asioita viedään eteenpäin tämän
niin sanotun kestävyysvajeen kaventamiseksi. Siinä edustaja
Pekkarinen on oikeassa, että ne ovat pitkävaikutteisia
toimia ja niiden vaikutukset, useimpienkaan, eivät näy
kovin pian. Eli tarvitaan myös lyhytvaikutteisia toimia, joita
muun muassa ensi kevään kehysriihessä mietitään.
Mutta keskustan osalta pitää todeta, että te olette
kauhuissanne velkaantumisesta ja samalla te esitätte valtiolle
lisää menoja.
Mikko Savola /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jos valtiolle esitetään
lisää menoja sen suhteen, että halutaan,
että uusiutuvan energian tuotantotukea ei leikata, kyllä tämä tuo
taas toista kautta meille huomattavasti enemmän lisää tuloja.
(Ben Zyskowicz: Ikiliikkuja on keksitty!) Tämä hallituksen
politiikka on käsittämätöntä tällä hetkellä,
että te leikkaatte uusiutuvan energian tuotantotukea, te
korotatte turpeen verotusta ja sitä kautta tänne
raijataan laivalasteittain Uralin takaa kivihiiltä, joka
syö kotimaisia työpaikkoja, suomalaisten alueiden
elinvoimaa ja on kaikilla tavoin meidän kestävyysvajettamme
kasvattava sen sijaan, että meidän pitäisi kuroa
se nyt umpeen ja saada tänne maahan niitä kipeästi
kaivattuja työpaikkoja.
Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Kyllä kai taloussuunnittelun lähtökohtana
on realistinen arvio nykytilanteesta ja tulevista menoista ja tuloista.
Muistuu vain mieleen se, että kun yhteisöveron
alennus rytkäistiin läpi, silloin puhuttiin hyvin
ahneesti dynaamisista vaikutuksista. Nyt se puhe dynaamisista vaikutuksista
on loppunut kokonaan, kun tavoite on saavutettu.
Mutta tästä kestävyysvajeesta: Kun
sen nimiin nytten vannotaan joka suunnassa ja sillä oikeutetaan
poliittisessa keskustelussa kaikki mahdolliset ja mahdottomat leikkaukset,
niin kannattaa huomata se, että esimerkiksi Etlan hyvän vaihtoehdon
mukaan ja Euroopan komission oman arvion mukaan kestävyysvajeen
heitto on 10 miljardia euroa eli saman verran kuin sen sanotaan
olevan. Kyllä kai tämä peruslähtökohta pitäisi
saada ensin jollakin lailla avoimesti keskusteltua, sen laskentatapamääritelmä,
ja jos sitä ei tehdä, niin tämä ei
ole mikään arvio kestävyysvajeesta vaan
se on uusliberalistinen julistus.
Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):
Puhemies! Edustaja Mustajärven puheenvuoroon on ehkä nyt
kuitenkin syytä todeta, että näistä dynaamisista
vaikutuksista voi toki puhua ja kiihdyttää jotain
pyörää sillä tavalla, mutta
kun ne yhteisöveron alennukset tulevat kuitenkin voimaan
vasta ensi vuoden alusta, niin ehkä se tarkastelu niistä vaikutuksista
olisi hyvä tehdä sitten sen jälkeen.
Tietysti en itsekään ole täysin vakuuttunut
siitä, että yhteisöveron alennuksella saavutettaisiin
mitään ratkaisevaa, mutta voi olla, että saavutetaan.
Ihan mielelläni kuulisin erilaisia muita vaihtoehtoja siitä,
millä tavalla suomalaista vientiteollisuutta voitaisiin
edistää niin, että Suomen vienti kasvaisi,
koska koko tämän apparaatin rahoitus on kiinni
siitä, että saamme verotulot aidosti kasvamaan.
Emme voi ihan pelkästään kädet
ristissä odottaa vain, josko tässä nyt
joku ihme tapahtuisi. Hallituksen on syytä esittää erilaisia
vaihtoehtoja, esimerkiksi yhteisöveron alentamista. (Puhemies
koputtaa) Nähdään sitten, mitä tapahtuu.
Raimo Piirainen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on väitetty,
että hallitus ei ole tehnyt mitään. Hallitus
on todellakin tehnyt paljon, ja ennen kaikkea tulopoliittisen sopimuksen
aikaansaaminen moniin vuosiin on erittäin merkittävä,
ja tässä keskeisesti myös ministeri Ihalaisen
rooli on erittäin korostettava. Muistelen, että muutama
vuosi sitten EK julisti, että ei semmoista aikaa tulekaan,
että tulopoliittinen sopimus saadaan, ja se on kumminkin
nyt saatu.
Mutta minun on pakko yhtyä tähän
edustaja Pekkarisen näkemykseen tästä puuntuotannosta ja
sitten tuon bioenergian tuotannosta elikkä sillä tuotettavasta
energiasta, ja siihen suuntaanhan hallitus valmistelee koko ajan
toimia. Ennen kaikkea: Me tuomme jopa Kanadasta kivihiiltä tänne,
ja meillä on turvetta vaikka kuinka paljon, niin että minä ihmettelen
todella, miksi turvetta ei voi käyttää.
Se olisi erittäin edullista, sillä olisi työllisyysvaikutuksia,
ja se toisi hyvinvointia tähän yhteiskuntaan.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minä luotan edustaja Zyskowicziin
kuin vuoreen, ja kun hän täällä sanoi,
että hallitus marraskuun lopussa tekee päätöksen, niin
hallitus tietää, että sen on pakko tehdä päätöksiä.
Uskon, että kuntien tehtäviä tullaan
karsimaan.
Mutta, edustaja Pekkarinen, missä on se keskustan lista?
Tekin sanoitte, että kuntien tehtäviä pitää karsia.
Auttakaa hallitusta ja kertokaa, millä tavalla te karsisitte
miljardin. Se auttaisi tätä työtä ja
olisi merkittävä polku tuossa tehtävässä.
No, mitä sitten tulee tähän energiapolitiikkaan,
niin Suomen eduskunnassa ei päätetä Saksan
kivihiilen tuesta. Suomessa kivihiiltä ei tueta. Kivihiili
on meillä kaikkein ankarimmin verotettu energiamuoto. Se,
mitä te haluatte, on se, että pitäisi
puun keräämiselle antaa lisää tukea. Kun
sanotaan, että antamalla lisää tukea
rahat saadaan moninkertaisesti takaisin, niin semmoista automaattia
tässä yhteiskunnassa ei ole vielä kehitetty,
jossa tukea antamalla saataisiin huomattava määrä lisää rahaa.
Tässä suhteessa on tärkeätä,
että me kaikki teemme kunnallisella tasolla työtä sen
puolesta, että paikallisissa voimaloissa käytetään
puuenergiaa ja paikallista energiaa ja ei pyritä käyttämään
kivihiiltä missään olosuhteissa.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Suomen järjestelmä uusiutuvan
energian, puun, osalta on rakennettu niin, että siinä pyritään
varmistamaan aina puu kilpailukykyiseksi turpeeseen ja kivihiileen
verrattuna. Se oli se alkuperäinen esitys, mille se rakennettiin,
ja hinta siitä koko Suomen osalta oli muutama kymmenen
miljoonaa euroa vuodessa, Saksassa muutama kymmenen miljardia, kaiken uusiutuvan
energian osalta. Mutta nyt te menitte ja muutitte tätä lainsäädäntöä niin,
että te kiristitte turpeen veroa ja laskitte samalla kertaa
tähän puuhun liittyvää tukea
niin paljon, että kivihiilestä tuli puun ja turpeen
yhdistelmää kilpailukykyisempi raaka-aine, ja
sen seurauksena tuolta Uralin takaa kärrätään
Suomeen kivihiiltä — kivihiiltä.
Luin tässä kirjan — sattuneesta syystä oli
tilaisuus vähän lueskella muitakin kirjoja — jossa kerrottiin,
mitä kaikkia ympäristöhaittoja kivihiili
aiheuttaa, ei vain silloin, kun sitä poltetaan, vaan myös
sen tuotantoprosessin, kuljetuksen aikaan. Kyllä tämä on
täysin kestämätön tie hallituksella,
joka kertoo, että sillä on puhtaan energian strategia.
(Puhemies koputtaa) Lopettaisitte ainakin tuon käsitteen
käyttämisen tässä yhteydessä nopeasti.
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Edustaja Pekkariselle täytyy
sanoa: Kuten sanoitte, se puun tuki ja siihen tehdyt leikkaukset,
siinä ollaan miljoonaluokassa. Tässä suhteessa
sillä ei ole välttämättä ratkaisevaa
merkitystä. Turpeen verotusta on kiristetty, mutta sekin
kiristys on tapahtunut portaittain ja suhteellisen maltillisesti.
Mistä oikeastaan on kysymys? Kysymys on siitä,
että kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut, ja tie-tysti
sillä on vaikutusta. Me emme voi päättää täällä siitä,
mikä maailmanmarkkinahinta kullekin energiatuotteelle on.
Tietysti mielenkiintoista tulee olemaan myöskin kaasun
osalta, koska kaasunkin hinta tulee laskemaan, ja se tulee tietysti
vaikuttamaan energiamarkkinoihin. Voi olla tarvetta jossakin vaiheessa
sitten kattavammin arvioida uudestaan, millä tavalla pidetään
huolta siitä, että päästötöntä tuotantoa
toteutetaan. Tässä suhteessa on erittäin
tärkeätä, että muun muassa ministeri
Pekkarinen oli voimakkaasti tekemässä työtä ydinvoiman
puolesta, koska se on ainakin varmasti päästötöntä ja
edullista.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Mitä siihen viimeksi mainittuun asiaan
tulee, niin minä toivon, että hallitus ensinnäkin
nyt panisi järjestykseen omat näkemyksensä.
Minä olen tunnistanut ydinvoiman osalta ainakin Vapaavuoren
näkemyksen, joka tuntuu olevan jotenkin johdonmukainen
ja ymmärrettävä ja selkeä, (Ministeri
Jan Vapaavuori: Juuri näin!) sitten valtiovarainministerin näkemyksen,
joka on ihan toista maata, ja sitten vielä vihreiden ministerien,
ainakin kahden — niin, ei muita heitä olekaan — näkemykset,
jotka ovat vielä sitten eri maata. Ei näin isossa
asiassa voi olla kovin monta erilaista näkemystä.
Vielä, edustaja Sasi, tästä kivihiilestä ja
vastaavasta: Se on totta, kivihiilen maailmanmarkkinahinta on laskenut.
Me emme voi sille täältä Suomesta käsin
mitään, mutta miten Suomen hallitus on reagoinut,
kun kivihiilen hinta on laskenut? Kun muualla on parannettu tuossa
tilanteessa kotimaisen energian kilpailukykyä, niin Suomi
samalla kertaa on heikentänyt oman kotimaisen bioenergian
kilpailukykyä. Ratkaisu tehtiin, liikku tehtiin, mutta
täsmälleen väärään suuntaan.
(Ben Zyskowicz: Eli lisää tukiaisia!) Onko nyt
suuntavaisto (Puhemies koputtaa) kadonnut hallituksella näissäkin
asioissa, se minua huolettaa.
Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen valisti hienolla tavalla
edustaja Sasia siitä, että siinä tukipaketissa
uusiutuvan energian käytön lisäämiseksi,
minkä yhdessä viime kaudella teimme, oli nimenomaan
kyse muutamista kymmenistä miljoonista, millä aina
kotimainen puun ja turpeen seos on kilpailukykyisempi kuin kivihiili.
Näillä muutaman kymmenen miljoonan panoksilla
pystytään korvaamaan satojen miljoonien eurojen,
jopa puolen miljardin, arvoisen kivihiililastin tuonti. Tuo raha
tulee kotimaahan. Tuon vastaavan energiamäärän
korjuu suomalaisista metsistä työllistää kymmeniä,
kymmeniä yrityksiä ja heidän kymmeniä,
kymmeniä työntekijöitään.
Tätä kautta tulee se yhteiskunnan kannalta oleva
kokonaisedullisuus. Ilman muuta kannattaa käyttää kotimaista
energiavaraa eikä antaa sen hapantua metsiin.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Tämä herättää näköjään
vielä tarvetta keskusteluun.
Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta keskustalla on paljon mahdollisuuksia
edistää suomalaisen metsäpuuenergian
käyntiin saamista erilaisilla keinoilla, jotka eivät
kaikki edes vaatisi lisää rahaa yhteiskunnan budjetista.
Jos tahtotilaa on, voisitte käynnistää keskustelun
myös siitä, miten suomalainen puu saadaan metsistä paremmin
liikenteeseen. Siihen liittyy myös verotuksellisia keinoja,
siihen liittyy monenlaisia tilajärjestelykeinoja, metsälöiden
järjestämisiä, mutta ne ovat olleet tabuja,
joihin ei ole haluttu koskea, koska on haluttu maksimoida myös
metsänomistajien mahdollisuus näillä markkinoilla
toimia ja olla.
Valtion kannalta en toivo, että talousarviossa jouduttaisiin
yhä enemmän tukia maksamaan energiapolitiikassa,
vaan siellä pitäisi myös markkinat saada
toimimaan. Joitain tarkistuksia voidaan joutua tekemään,
mutta myöskään ennakoimaton energiapolitiikka
ei ole kenenkään investorin etu tässä maassa.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täällä on oikein
kiva, että turpeesta pidetään huolta
ja sen puolesta puhutaan, koska se on kotimainen energianlähde,
jota tulee jatkossakin käyttää. Mutta,
edustaja Pekkarinen, oliko näin — itse muistelen,
että 2011 ja 2012 olivat aika huonoja turvevuosia. Ne olivat kosteita
kesiä, ja samanaikaisesti puukauppa ei käynyt
sillä tasolla, millä se tänä päivänä käy.
Oli kaksi tekijää, minkä takia nämä lämpölaitokset eivät
saaneet polttoaineita, ja lämpölaitoksissa ilmeisesti
on sen verran vastuullista johtoa kautta Suomen, että heidän
on pakko lämmittää talvella nämä kerrostalot
ja muut kaukolämmön avulla. Sen takia siihen hiileen
mentiin, se oli se suurin syy, ja tätä edesauttoi
se, edustaja Pekkarinen, että pitkäaikaiset lupaongelmat,
jotka eivät tämän hallituksen syytä ole,
vaikeuttivat uusien turvetuotantoalueiden käyttöönottoa.
Nämä asiat minun käsittääkseni
ovat niitä tosiasioita, ja siihen aikaan kivihiili ostettiin
kalliilla, päinvastoin kuin nykyään.
Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Toivottavasti hallitus nyt ei lähde
sotkemaan puumarkkinoita. Nyt kuultiin äsken juuri semmoinen
puheenvuoro, että pitäisi vielä puuttua
puumarkkinoihinkin jollain tavalla. Puumarkkinat toimivat, ja ne
ovat markkinaehtoisesti toimivia, ja niihin ei pidä puuttua.
Missään nimessä niitä ei pidä sotkea — se,
jos mikä, on pahinta mahdollista suomalaiselle kauppataseelle
ja vaihtotaseelle.
Sitä kyllä ihmettelen kokoomuksen taholta, miksi
ihmeessä te olette antaneet periksi sille, että meidän
kauppa- ja vaihtotasettamme ei voida korvata ja korjata, ennen kaikkea
korjata, uusiutuvien luonnonvarojen tehokkaalla ja kestävällä käytöllä,
(Ben Zyskowicz: Mikä sitä estää?)
jota nimenomaan ovat ruoka ja uusiutuva energia ja muut puutuotteet.
Tämä on tilanne: te olette ajaneet siihen pisteeseen
energiatuotannon, että kivihiiltä on edullisempi
tuoda ja polttaa ja nyt rakennetaan uusia laitoksia ja sitä tuodaan
pitkin maailmaa tänne ja meillä oma puu jää käyttämättä.
Tätä juuri edustaja Pekkarinen täällä on
moneen kertaan tuonut esille, että meidän pitää oma
rakenteemme saada sellaiselle tasolle, että aina on edullisempi
ajaa se oma polttoaine, kotimainen polttoaine, sinne kattilaan.
Te ette ole tehneet (Puhemies koputtaa) sellaista toimenpidettä,
vaan päinvastoin olette menneet lisäämään kivihiilen
kilpailukykyä suhteessa omiin polttoaineisiin.
Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Energiapolitiikka on niin korkeata matematiikkaa,
että en ole sitä ymmärtänyt
enää pitkään aikaan, joten siinä,
mitä nyt sanon, varmasti vastuu siirtyy kuulijalle.
Mutta on pakko kysyä näin markkinatalouden kannattajana,
että jos puu ei pärjää kivihiilelle hintakilpailussa,
niin mikä estää puun myyjiä laskemasta
puun hintaa, jotta se pärjäisi. Onko ainoa vastaus
se, että annetaan veronmaksajien rahoista lisää tukiaisia?
Jos kerta markkinataloudessa eletään ja on aikomuksena
se, että puuta käytettäisiin enemmän,
niin eikö markkinatalous toimi niin, että jos
sen kilpailijan hinta on laskenut, niin silloin se, joka haluaa
myydä sitä omaa tuotettaan, joutuu vastaamaan
kilpailuun ja laskemaan oman tuotteensa hintaa? Näin ainakin minä tässä asiassa
täysin mistään mitään
ymmärtämättä joudun kysymään.
Sen verran kuitenkin ymmärrän, että ei
voida ihan laskea, että kun puhutaan meidän rahoista, niin
tarkoitetaan yhtäältä veronmaksajien
rahoja ja toisaalta kansantalouden rahoja. Siinä menee omenat
ja melonit sekaisin, vai miten se nyt oli. Eli jos kansantalouden
tasolla kivihiili maksaa näin ja näin paljon,
niin ei se ole sama kuin se, että nyt vaaditte lisää tukiaisia
puulle.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kyllä sillä on
tämän kansantalouden kannalta iso merkitys, (Ben
Zyskowicz: Totta kai!) että tänne tuodaan puolen
miljardin edestä. — Edustaja Zyskowicz tietää,
mitä se tarkoittaa maksutaseen kannalta, esimerkiksi tämän
vaihtotaseen kannalta. Kauppataseen kannalta sillä on erittäin
suuri merkitys.
Kaikkialla Euroopassa maat pyrkivät ensinnäkin
turvaamaan vissin suuruisen kotimaisen energiakäytön
ja toisekseen pyrkivät turvaamaan työllisyyttä ja
energiaturvallisuutta, energiavarmuutta, energiaomavaraisuutta ylipäänsä. Ja
silloin, kun ne tätä tekevät, ne joutuvat,
kun ne tekevät tämän nimenomaan uusiutuvilla,
käyttämään kaikki maat jonkun
verran erilaisia tukia joko niin, että energian käyttäjät
suoraan maksavat, tai niin, että verovaroista niitä maksetaan.
Meidän kohdalla on radikaali ero moniin muihin maihin
verrattuna: meillä siitä puusta, jotta se saadaan
kilpailukykyisesti energiaraaka-aineeksi, tarvitsee maksaa verrattoman
paljon vähemmän kuin juuri missään
maassa. Turpeesta ei makseta senttiäkään,
päinvastoin turpeesta maksetaan vielä veroakin.
Mutta sen puun tukeen tarvitsee vuodessa vain muutama kymmenen miljoonaa
euroa käyttää, ja se on äärettömän
vähän verrattuna siihen, kuinka paljon (Puhemies
koputtaa) me maksamme, kun hiiltä ostetaan tuota maailmalta.
(Ben Zyskowicz: Me! Valtio ei maksa hiilestä veronmaksajien
rahoilla mitään! Älkää sekoittako!)
Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin meillä on hyvin johdonmukainen
energiaverojärjestelmä, jossa päästöillä on
ratkaiseva vaikutus, ja sen takia kivihiili on raskaasti verotettua.
Tämän johdosta meillä myöskin
turpeelle tuli vero, mutta se yritettiin mitoittaa sillä tavalla,
että turpeen käyttö jatkuisi entisessä laajuudessa,
että se vero ei ole kohtuuton, ja toivon itse, että turvetta
käytettäisiin mahdollisimman kattavasti. Kaikki
välttämättä hallituksessa eivät
ole sitä mieltä.
No, mitä tulee sitten puuhun, niin tältä osin täytyy
sanoa, että olennaista on myöskin se, että sitä puuta
käytetään ensi sijassa sellun tekemiseen
ja tukkiin. Jos sitten sitä risun keräämistä kovasti
tuetaan, niin se voi vaikuttaa kielteisesti meidän paperiteollisuuden
edellytyksiin, ja meidän pitää saada
puu mahdollisimman jalostettuna markkinoille, ja tämä on
tärkeätä. Myöskin puhutaan muutamista
kymmenistä miljoonista.
Mutta täytyy sanoa, että kun kivihiilen hinta on
laskenut, niin se ei välttämättä korvaa,
vaan tarvitaan enemmän tukea. Ja niin kuin sanottu, jos
energian hinnat laskevat jossakin, niin jossakin täytyy
olla se raja, paljonko ylipäätänsä kaikkia
tuetaan. Kuten edustaja Kumpula-Natri täällä sanoi:
jos jonkun energiatyypin hinta laskee, niin kyllä se tarkoittaa
sitä, että puunkin hinnan pitäisi laskea.
Eli senkin elementin, minkä puun myyjä saa itselleen,
pitäisi joustaa. (Ben Zyskowicz: Näin toimii markkinatalous!)
Puhemies Eero Heinäluoma:
Oliko edustaja Mölsä pyytänyt puheenvuoroa?
Martti Mölsä /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puheenjohtaja! Tavallaan se meni ohitse, mutta kyllä minä voin
siihen vielä palata. Se oli tämä Pekkarisen
alkuperäinen kysymys, ja kun Zyskowicz viittasi korkeampaan
matematiikkaan, niin lähdetään nyt siitä liikkeelle.
Kuten edustaja Pekkarinen totesi, kivihiilen tuonti on kasvanut
50 prosentilla, ja kokonaiskulutuksestahan vuonna 2012 kivihiilellä tuotettiin 10
prosenttia. Tämän laskun mukaan se olisi nyt 15
prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Kun edustaja Pekkarinen
totesi, että sähköntuotanto on kivihiilellä kasvanut
useilla sadoilla prosenteilla, niin tätä kysyisin,
että saako tähän tarkempaa vastausta,
kuinka monella sadalla prosentilla, kun kokonaiskulutus on kasvanut
5 prosentilla.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä vastauspuheenvuoro edustaja Eestilälle,
ja viimeiseksi edustaja Pekkarinen, jonka puheenvuorosta keskustelu
lähti liikkeelle, ja sen jälkeen puhujalistaan.
Ollaan aika kaukana jo lisäbudjetista.
Markku Eestilä /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Edustaja Leppä otti jo puukaupat
tähän keskusteluun. Toteaisin näin, että hallitus
ei kyllä voi vaikuttaa takautuvasti toteutuneisiin puukauppoihin,
niihin, mitä edellisinä vuosina tapahtui, ja ne
vaikuttivat sitä kautta myös sitten tietenkin
energiapolitiikkaan.
Edustaja Lepälle ja muillekin tiedoksi, että hallitus
aloitti 2011 toimintansa ja sen jälkeen hakkeen käyttö on
lisääntynyt. Ennätysvuosi oli 2012, (Mauri
Pekkarinen: Aivan!) 8,3 miljoonaa kuutiota, ja tavoite on vuoteen
2015 mennessä nostaa se 10—12 miljoonaan kuutioon.
Nämä ovat faktoja, jotka ovat tilastoista löydettävissä.
Mauri Pekkarinen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eestilä kertoi erittäin hyvin,
että 2012:een asti kasvoi puun ja turpeen käyttö.
Miksi? Koska meillä oli silloin vielä voimassa
lainsäädäntö, joka tuki puuta
ja ei rasittanut turvetta niin kuin nyt tällä hetkellä rasittaa. Vielä viime
vuonna ne olivat kilpailukykyisiä kivihiileen verrattuna,
mutta eivät ole enää, koska tämä teidän
uudistuksenne astui tämän vuoden 1. päivänä voimaan.
Mitä tulee sitten siihen energiapuun käyttöön, niin
meidän kansallisessa strategiassa lähtökohta on
se, että 2020 pitäisi käyttää ei
10:tä, edustaja Eestilä, vaan 13,5 miljoonaa kiintokuutiometriä. Pöyryn
TEMille tekemän selvityksen mukaan teknistaloudellinen
mahdollisuus on hyödyntää noin 20 miljoonaa
kiintokuutiometriä energiapuuta. Kuitenkin puunkäytön
aivan valtaosa tulee nimenomaan puun teollisesta käytöstä,
sen sivuvirroista. Kun noin 50 miljoonaa kuutiota käytetään
teollisesti puuta, niin siitä loppujen lopuksi 50 prosenttia
elikkä noin 25 miljoonaa kiintokuutiota tavalla taikka
toisella ajautuu energiakäyttöön.
Mitä vielä tulee kysymykseen sähköntuotannosta,
elokuun loppuun mennessä — minulla ei ole syyskuun
tilastoa — sähköntuotannossa kivihiilen
osuus oli edelliseen vuoteen verrattuna kasvanut noin 300 prosentilla.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Sitten taidetaan palata tähän vuoden 2013
neljänteen lisätalousarvioon ja sen sisältöön.
Timo Heinonen /kok:
Puhemies! Totta kai velkaantuminen huolestuttaa varmasti jokaista tässä salissa
ja toivottavasti myös jokaista suomalaista, ja lisätoimia
tarvitaan, niin kuin tässä keskustelussa on esille
tullut.
Tämä neljäs lisätalousarvio
on varsin tekninen. Muutamia huomioita sieltä kuitenkin
halusin esille nostaa. Yksi on tämä Vihtavuoren
ruutitehtaan valtiontakuu, josta kyllä kiitosta täytyy erityisesti
edustaja Wallinheimolle antaa. Hän on tehnyt tämän
asian parissa merkittävästi työtä,
ja näin 200—300 työpaikkaa pystytään
pelastamaan. Aika usein tässä salissa kyllä syyttävä sormi
osoittaa hallitusta silloin, kun ikäviä yt-neuvotteluja
ja irtisanomisia tapahtuu, mutta aika harvoin muistamme antaa kiitosta
siitä, että myös tehdään
toimia työpaikkojen pelastamiseksi, ja Vihtavuoren ruutitehtaan
valtiontakuu on yksi osoitus siitä. Siitä kiitos
hallitukselle ja edustaja Wallinheimolle, joka siinä priimusmoottorina toimi.
Myönteistä on myös lääkintähelikoptereiden toiminnan
turvaaminen. Pitkien etäisyyksien maassa usein kestää luvattoman
kauan pelastushenkilökunnan paikalle saanti. Lääkintähelikopterit
ovat tärkeässä osassa tässä,
ja se on myönteistä myös tässä neljännessä lisätalousarviossa.
Myös erittäin myönteistä — joka
menee lähelle toimia työpaikkojen pelastamiseksi
tai uusien työpaikkojen luomiseksi — on lisätalousarviossa
esitetty konesaliyhtiöiden sähköveron
kevennys eli vastaava kuin perinteisemmillä teollisuudenaloilla
on tähän asti ollut. Tässä jälleen
kerran voi todeta, että hallituksen toimilla on vaikutusta
suoraan myös työpaikkoihin. Google on ilmoittanut
450 miljoonan investoinnista jo aiemmin, ja lisäinvestointeja
on Haminan palvelukeskukseen tulossa, ja toivottavasti, kun Microsoft
paraikaa etsii itselleen oman palvelukeskuksen paikkaa, tämä konesaliyhtiöiden
sähköveron kevennys osaltaan olisi tuomassa tätä panostusta myös
Suomeen. Kilpailijoita meillä on runsaasti. Muun muassa
Ruotsi todennäköisesti kilpailee Microsoftin palvelukeskuksesta
ja monet muut. Tässä jälleen yksi hyvä toimenpide,
jolla todennäköisesti Suomeen saadaan satoja uusia
työpaikkoja luotua. Tämän kustannusvaikutus
on veronmenetyksenä noin 10 miljoonaa, ja uskallan sanoa,
että jo yksin Googlen panostukset tuovat sen monin kerroin
takaisin. Eli oikeaan aikaan kannattaa toimia oikeassa paikassa.
Sitä voi kysyä, jos miinus on nyt lisätalousarviossa
10 miljoonaa, kuinka paljon on sitten plussa näiden panostuksien
jälkeen. Uskallan sanoa, että voimme ainakin kymmenellä kertoa.
Ehkä vielä suuremmista luvuista on kyse. Konesaliyhtiöiden sähköveron
alennus on omiaan varmasti houkuttelemaan lisää tällaisia
Googlen ja toivottavasti Microsoftin ja muiden tapaisia investointeja
Suomeen.
Arvoisa puhemies! Marraskuussa annetaan hallituksen toimesta
ensi vuoden talousarvion täydentävä esitys
ja silloin palataan näihin tupon valtion vastaantulotoimenpiteisiin,
ja siellä on tulossa muun muassa erittäin odotettu
kilometrikorvausten leikkauksesta luopuminen ja muut, joilla valtio
oli osaltaan edesauttamassa tupon syntymistä, ja siitä erityisesti
kiitos tietysti työministeri Ihalaiselle.
Arvoisa puhemies! Yritin tuossa debatissa saada puheenvuoroa,
mutta silloin en sitä saanut, joten käytän
sen tähän nyt perään.
Eli vakaata energiapolitiikkaa Suomi tarvitsee, josta äsken
keskusteltiin. Se on ensiarvoisen tärkeää ja
edullista energian hintaakin, ja siihen viittaa myös tuo
konesaliyhtiöiden sähköveron kevennys.
Tärkeää on myös saada aikaan
ratkaisu ydinvoiman lisärakentamisesta, josta viime kaudella
periaatepäätökset tehtiin, ja jos nyt
tarvitaan uusia päätöksiä, niin
ne pitää tehdä nopeasti, että investoinnit
saadaan etenemään.
Myös suomalaista uusiutuvaa energiaa pitää tukea,
mutta niin, että esimerkiksi turvetuotanto vastaa jatkossa
määrätietoisesti myös lähivesille aiheuttamistaan
erittäinkin suurista pistekuormituksista. Valitettavasti
näin edelleen pääsee tapahtumaan, vaikka
paljon hyvääkin saralla on saatu aikaan.
Myös hallituksen jo eduskuntaan tuoma metsälaki
vahvistaa puunsaantia ja osaltaan sitten myös oheistuotteena
energiapuun saantia.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Salissa käytiin sähäkkä energiakeskustelu,
josta aion jatkaa.
Hallituksen hiilenmusta energiapolitiikan linja ei yllätä tässä neljännessä lisätalousarviossakaan.
Uusiutuvan energian tuotantotukea aiotaan alentaa 30 miljoonalla
eurolla. Tämäkö on nyt sitä kotimaista
uusiutuvan energian tukemispolitiikkaa? Keskustelua uudesta energia-
ja ilmastopoliittisesta tiekartasta käydään
ministeri Vapaavuoren johdolla. Hän piipahti tässä salissa vastikään,
mutta ei antautunut tähän keskusteluun mukaan.
Mihin kunnianhimo on kotimaisen uusiutuvan energian tukemisessa
oikein kadonnut? Me emme ole vielä päässeet
niihin tavoitteisiin, joihin Euroopan unionissa ja näissä ilmastosopimuksissa
ollaan Suomena sitouduttu. Meidän on pakko vielä ponnistella,
että uusiutuvia energiamuotoja käytetään
vahvasti Suomessa hyödyksi kestävällä tavalla.
Ne myöskin työllistävät suomalaisia
työntekijöitä. Uusiutuvaa pitää saada liikenteeseen,
ja siksi onkin käsittämätöntä,
että tätä tukea leikataan. Me mietimme,
että säädöksiä varmasti
pitää säätää,
että puuta esimerkiksi saadaan liikenteeseen.
Mutta mitä tapahtuu lupaprosesseissa tällä hetkellä?
Aika moni tuulivoimaa rakentava tai rakennuttava tai turvesoita
hyödyntävä, turvemailta lupaa odottava,
jonottaa ja odottaa tällä hetkellä ely-keskusten
lupajonoissa. On kohtuutonta, että me emme saa näitä lupajonoja
ja tätä byrokratiaa kevennettyä.
Energiaomavaraisuutta tarvitaan, koska me joudumme rahtaamaan
tätä kivihiiltä, joka tällä hetkellä on
kannattavampaa polttaa kuin turve ja kotimainen puu.
Mikko Savola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Haluan kiinnittää tässä lisätalousarviokeskustelussa
huomiota kolmeen tässä lisätalousarviossa
olevaan asiaan: turvallisuuteen lähinnä puolustushallinnon
näkökulmasta, tähän jo paljon
tässä salissa tänään
puhuttuun energiapolitiikkaan sekä ruokaan ja erityisesti
siihen liittyen maatalouteen liittyviin kysymyksiin.
Herra puhemies! Puolustusmäärärahoista
ensiksi muutama sana. Täältä lisätalousarviosta löytyy,
kuinka toimintamenoista ollaan supistamassa yhteensä 1,33
miljoonaa euroa nimenomaan puolustushallinnon puolelle ja nimenomaan
näihin puolustuksen toimintamenoihin liittyviin määrärahoihin.
Tästä kuitenkin 225 000 siirretään
materiaalihankintoihin, mikä on hyvä asia sinänsä.
Edelleen puolustusmäärärahoihin kohdistetaan
noin 1,1 miljoonan euron leikkaukset.
Muistelen sitä keskustelua, mitä käytiin
tässäkin salissa viime syksynä, kun talousarviota
käsiteltiin tälle vuodelle, ja puolustusministerikin
oli täällä mukana. Mitä tulee
näihin kertausharjoituksiin, joka on äärimmäisen
tärkeä asia, jotta meidän osaava reservi
pysyy toimintakuntoisena, niin puolustusministeri silloin viittasi,
että kaikki liikenevät resurssit käytetään
kertausharjoitusten lisäämiseen. Näin
ei kuitenkaan nyt tässä tapauksessa tapahdu, joten
tämä 1,1 miljoonaa euroa tapahtuu suoraan leikkauksena.
Täytyy huoltovarmuuteen liittyvissä asioissa ja
samalla turvallisuuteen liittyvissä asioissa antaa myös
kiitosta tämän lisätalousarvion osalta. Se,
että ruutitehdas saa kaipaamansa takauksen ja sitä kautta
mahdollisuudet edelleen säilyä Suomessa, on äärimmäisen
tärkeä asia. Tästä täytyy antaa
kiitosta, että tämä asia pystytään
turvaamaan.
Herra puhemies! Tästä energiapolitiikasta
on siis puhuttu täällä nyt jo tänään
pitkään, ja onhan tämä käsittämätön
tilanne. Viime viikolla tulleitten tilastojen mukaan kivihiilen
käyttö on lisääntynyt Suomessa
lähes 50 prosenttia. Tämä tarkoittaa
sitä, että ulkomailta tuodaan meille energiakivihiiltä,
mikä tapahtuu meidän kotimaisten energiamuotojen
kustannuksella. Tämän on aiheuttanut nimenomaan
se, että turpeen verotus on moninkertaistettu ja samaan
aikaan, kuten tämä lisätalousarviokin
pitää sisällään, uusiutuvan energian
tuotantotukea on laskettu. Tässä lisätalousarviossa
sitä lasketaan 30 miljoonalla eurolla.
Nämä ovat asioita, joita on vaikea hyväksyä. Täällä salissa
edustaja Zyskowicz sanoi nimenomaan siitä, että keskusta
on lisäämässä kuluja, 30 miljoonaa
euroa, ja tämäkin haluttaisiin "tukiaisiin" sijoittaa.
Eihän se sitä ole, vaan tällä halutaan
nimenomaan ehkäistä sitä, että meille
tarvitsisi tuoda tuontienergiaa, vaan pystytään
kotimaisia energiamuotoja hyödyntämään,
saadaan kotimaista työllisyyttä parannettua ja
saadaan ennen kaikkea alueiden elinvoimaisuutta parannettua tässä maassa.
Jos mietitään Keski-Suomea, joka on siellä meidän
naapurimaakunnassamme, joka on puu- ja turvemaakunta, niin onhan
se käsittämätöntä,
että sinne on investoitu noin 16 miljoonaa euroa laitokseen,
jolla voidaan polttaa kivihiiltä — Keski-Suomeen,
keskiseen Suomeen. Se on mielestäni käsittämätöntä,
ja tähän tulee saada muutos.
Herra puhemies! Maataloudesta vielä pari sanaa tähän.
Tämä lisätalousarvio pitää sisällään korkotuen
leikkauksen, 40,9 miljoonaa euroa, eli siis korkotukea jää näiltä osin
käyttämättä, ja kyllähän
tämä viestii vakavasta huolesta siitä, että maaseudulla
maatalouteen ei tällä hetkellä investoida.
Makera on tyhjän päällä tulevaisuuden
suhteen. Valitettavasti maatalousratkaisut ovat olleet negatiivissävytteisiä ja
negatiivisia. Rahaa niihin on vähemmän, mitä on
tukiratkaisuihin liittyen tapahtunut ja tapahtumassa. Se on valitettava
asia. Nyt meidän pitäisi saada uusi investointibuumi
maataloudellekin päälle, lisää investointeja,
maatalouden, ruuan omavaraisuutta parannettua. Kyllä tämä maa
elää sillä, että me pystymme
oman ruokamme tuottamaan, suomalaista, kotimaista ruokaa, ja sitä kautta
uutta kasvua. Jos mietitään suomalaista ruuantuotantoa, niin
tällä hetkellä meille tuodaan moninkertainen
määrä ruokaa suhteessa siihen, mitä me
sitä viemme. Ruuan viennissäkin meillä olisi
paljon suuremmat mahdollisuudet, vaihtotasetta parantavat mahdollisuudet,
niin halutessamme.
Herra puhemies! Todellakin turvallisuuteen, energiaan ja ruokaan
liittyvät kysymykset ovat minun huolenaiheinani tähän
lisätalousarviokäsittelyyn liittyen.
Pirkko Mattila /ps:
Arvoisa puhemies! Salissa on todellakin tänään
käyty kipakka energiakeskustelu, ja sitä on syytä jatkaa,
ja paljonkin olisi siitä niin sanotusti moosestettavaa,
mutta tuulienergiasta on ensinnäkin sanottava se, että niin
kuin lisätalousarviossa todetaan, niin uusiutuvan energian
tuotantotuen määrärahaa ehdotetaan alennettavaksi
johtuen tuulivoimainvestointien ennakoitua hitaammasta käynnistymisestä. Nyt
sitten kuullaan uutinen, että Google ostaa tuulisähköä Ruotsista,
eli mielestäni tuulisähköön
ollaan monella tavalla suhtauduttu pinnallisesti jopa, ja nyt käynnistyminen
takkuaa ja ilmaantuu uusia ongelmia, joita ei olla vielä ratkaistu,
muun muassa säätövoiman suhteen ollaan
vielä avoimessa tilanteessa.
On toki hyvä, että lisätalousarviossa
muun muassa bioenergialle on annettu avustuksia momentille, vaatimattomasti
kylläkin: 500 000 euroa. Asiat ovat oikeita, mutta
summa on vaatimaton, eli voidaan todeta, että oikeansuuntainen mutta
riittämätön.
Painokkaat puheenvuorot kotimaisen energian puolesta muun muassa
edustaja Pekkarinen esitti, ja olen aivan samaa mieltä hänen
kanssaan kyllä, mutta eilen kuulimme uutisen energiakauppataseen
heikentymisestä, joka on jatkunut, ja tilanne on kehittynyt
useiden vuosien ajan. Kyllä minä ihmettelen sitä,
että täällä ovat kokoomus, keskusta
olleet samassa hallituksessa näitä energia-asioita
pohtimassa ja tätä ei ole huomattu. Tilanne on
kuitenkin näin, ainakin Tullin ja Tilastokeskuksen laskelmien
mukaan, kehittynyt vuosien aikana, joten kyllä tässä pikkuisen
vaikuttaa siltä, että tuota ongelmaa ei ole havaittu
eikä siihen ole sitten osattu reagoida.
Suomen energiatuonnin arvo on kahtena viime vuonna ollut 7—8
miljardia euroa korkeampi kuin energiaviennin. Minä kannatan
kotimaisen energiatuotannon lisäämistä ja
kannatan nimenomaan monialaista lisäämistä,
ettemme me tuudittaudu pelkästään esimerkiksi
tuulituotannon tukemiseen. Minusta aivan hyvin voitaisiin lähteä etsimään
ratkaisua enemmänkin kuin tuon 500 000 euron edestä tulevaisuutta
ja nimenomaan tätä energiakauppataseen kääntämistä varten.
Mitä edustaja Heinonen sanoi sitten tästä metsälain
uudistuksesta, en malta olla puuttumatta siihen, että se
kenties voi lisätä puun liikkumista metsästä mutta
sinne sisältyy myös uusia rajoituksia metsien
käyttöön, etenkin Pohjois-Suomesta talousmetsäpinta-alaa
poistuu käytöstä, ja kun metsälakien
kohdalla on useiden isojen lakien kokonaisuudistus, niin kyllä tähän
liittyy niitä paljon puhuttuja dynaamisia vaikutuksia emmekä suuntaa
välttämättä tiedä.
Maataloudesta on sanottava myös sama, mitä täältä useasta
suusta on kuultu, että kuten taas lisätalousarvio
toteaa, investointihalukkuus on vähentynyt ja sieltä voidaan
taas sitten siirtää rahaa toiselle momentille,
mutta se, että investointeja ei maataloudessa tehdä,
on todella huolestuttava merkki siitä, että maatalouteen
ei välttämättä uskota, ja tämä voi
sitten ruokkia sitä pahaa kierrettä, kuten juuri
on kuultu, että Makera-rahoitus on auki. Meillä on
myös tehty jo aikaisemmin sellaisia leikkauksia maatalouteen,
muun muassa luopumistukeen, jotka varmasti myös heikentävät sitä investointihalukkuutta
— tai
tarkoitan sitä, että se maatilan sukupolvenvaihdos
on niin herkkä hetki maatilalla, että luopumistuen
vähentäminen voi todella vaikuttaa siihen paljonkin,
ja se taas vaikuttaa näihin investointeihin. Olemme tällä hetkellä tilanteessa
todellakin ruuan tuonnin kanssa, että ruuan tuonti on 2,7
miljardia suurempaa kuin vienti.
Kiitos kuitenkin hallitukselle, että 4H-toimintaan
osoitetaan lisämäärärahat — se
on arvokasta nuorisotoimintaa, arvokasta työllistävää toimintaa — samoin
kuin että lääkäri- ja lääkintähelikoptereiden
valtionrahoituksiin ehdotetaan lisämäärärahaa.
Lastensairaalasta on lopuksi todettava, että sitä rahoitetaan
nyt kansalaiskeräyksen avulla mutta eduskunnan korjausta
rahoitetaan budjetista. Olen toki kyllä sitä mieltä,
että eduskunnan, korkeinta valtaa käyttävän
tahon, tilojen täytyy olla kunnossa, mutta kieli poskessa
on pakko todeta, että ehkäpä kansan karttuisa
käsi ei tätä remonttia rahoittaisi yhtä mielellään
kuin lastensairaalan remonttia.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä neljännen
lisätalousarvion keskustelussa on ollut hyvin vilkas energiapoliittinen
painotus, ja ihan lyhyesti tuohon energiakeskusteluun vielä kommentoin.
Lähienergia on se, jonka tuottamista ja käyttöä pitää tukea
ja niitä linjauksia hakea, joilla lähienergian
käyttöä voidaan edistää.
Se koskee niin metsähaketta, puuta, oljen hyötykäyttöä kuin esimerkiksi
hevosen kuivikelannan hyötykäyttöä,
jonka puolesta olen pitkään puhunut, ja toivon,
että se viimein jossain vaiheessa saadaan kiinteistökohtaisiin
kattiloihin lähienergiana hyödynnettäväksi.
Mutta sitten tästä keskustelusta muutoin.
Täällä vedettiin aika lailla mutkia suoriksi,
varsinkin tuossa edustaja Tiilikaisen puheenvuorossa, jossa hän
vyörytti lähestulkoon kaiken syyn tästä maailmanlaajuisesta
vaikeasta taloustilanteesta, Suomen teollisuuden rakennemuutoksesta
ja sitä seuraavasta huonosta työllisyystilanteesta
nykyhallituksen syyksi ja mitätöi täysin
hallituksen toimet talouden tervehdyttämiseksi, joita kyllä on
tehty. Tiilikainen sanoi myös, että tulevaisuudenusko
on romahtanut varsinkin maaseudulla. Totta on, että näkymät
tällä hetkellä eivät talouden
kannalta Suomessa eikä maaseudullakaan ole kovin valoisat,
mutta ainakin kun itse olen tavannut nuoria maaseutuyrittäjiä ja
niitä ihmisiä, jotka maaseudulla toimivat, niin
kyllä heillä on onneksi vielä se usko
tallella ja siellä katsotaan tulevaisuuteen ja haetaan
niitä menestymisen mahdollisuuksia, ja se on hyvä.
Siellähän sen uskon pitää erityisesti
olla, ja tämän salin ja hallituksen pitää tukea
niitä pyrkimyksiä.
Sitten vielä kommentoin tämänhetkistä taloustilannetta.
Hallitus oli vahvasti myötävaikuttamassa työmarkkinaratkaisun
syntyyn. Nyt kun työmarkkinaratkaisu on myönteisesti
viety maaliin, niin hallitus tulee sitten tekemään
omia työmarkkinaratkaisuja tukevia toimia, joilla on varmasti
talouteen tervehdyttäviä vaikutuksia. Valtioneuvosto
on 25.10. tiedotteessaan kertonut joitakin asioita niistä toimista,
joita nyt valmistellaan. Hallitus tulee tukemaan ostovoiman kehitystä tuloveroperusteiden
1,5 prosentin asteik-kotarkistuksella kaikille alle 100 000 euron ansiotuloluokille.
Myös kilometrikorvauksiin suunniteltu lisäkiristys
perutaan. Se on erittäin hyvä uutinen niille ihmisille,
jotka tekevät työtä liikkumalla paljon,
joiden ansio ja työnteko on kiinni siitä, että on
ajettava omalla autolla pitkiä matkoja, yhä pidempien
matkojen päästä työ ja leipä haettava.
Rikkidirektiivin ulkomaankaupalle aiheuttamista kustannuksista kompensaationa väylämaksuihin
on suunniteltu puolitusta ja tavaraliikenteen rataveron poistoa.
Nämä ovat hyviä toimenpiteitä,
joilla taloutta tervehdytetään ja tuetaan sitä uutta
mahdollista kasvua, jota me kaikki tietysti odotamme.
Aivan lopuksi totean kaksi myönteistä, positiivista
asiaa tästä neljännestä lisätalousarviosta. Tämä turvaa
lääkärihelikopteritoiminnan, joka on
kaikille suomalaisille asuinpaikasta riippumatta tärkeä turvallisuuden
tae, ja on hyvä, että tässä lisätalousarviossa
nyt turvataan tuo lääkärihelikopteritoiminta.
Toinen positiivinen asia on kotimaisen ruudintuotannon varmistaminen
sillä, että Vihtavuoren ruutitehdas saa valtiontakuun
tämän lisätalousarvion myötä.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puheenjohtaja! Jatkan siitä, mihin edustaja
Jokinen lopetti näistä lääkintähelikoptereista.
Lääkintähelikopterit ovat sairaanhoitopiirien omistaman
FinnHEMS Osakeyhtiön omistamia, ja yksi seikka — tulipa
se maksu kunnille miten tahansa, maksoivatpa kunnat suoraan, tulipa
se valtionosuuksina, niin kuin on suunniteltu — mihin pitää kiinnittää huomiota,
on tämä kustannustason nousu. Kun me lähdimme
2011 liikkeelle, niin minusta budjetissa oli 23,7 miljoonaa, ja
nyt FinnHEMSin budjetti on yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Pitäisi
tarkasti selvittää, miksi nämä kustannukset
nousivat niin paljon, vaikka kyse on oleellisen tärkeästä toiminnasta,
joka tukee ensihoitoa.
Ensihoidon kustannuksia on arvosteltu kovin paljon viime vuosina
eri puolilla Suomea, mutta täytyy muistaa, että nopeasti
toimiva ensihoito on tae sille, että infarktipotilaat saavat
nopeasti hoidon, ja säästöt näistä tulevat
olemaan kymmeniä miljoonia euroja sen takia, koska kuntoutus vähenee
aivan oleellisesti, kun apu saadaan nopeasti paikalle.
Mutta tämä lääkintähelikopterien
kustannusrakenteen jatkuva nousu pitäisi tutkia tarkkaan, mistä se
johtuu.
Heikki Autto /kok:
Arvoisa herra puhemies! Tässä on keskustelun
kuluessa käytetty monia hyviä puheenvuoroja, ja
tähän lisätalousarvioon sisältyy
monia tärkeitä toimenpiteitä, joilla
paitsi tehdään tietä uudelle talouden
kasvulle myös vastataan moniin akuutteihin tarpeisiin määrärahojen
suhteen.
Olin ajatellut käyttää puheenvuoron
juuri samasta aiheesta, josta edellä edustaja Eestilä puhui,
ja edustaja Eestilä puhui hyvin lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnasta,
joten en sitten puhu oikeastaan sen pitempään.
Totean vain saman asian, että lääkäri- ja
lääkintähelikopterien toiminta on varsinkin
tuolla vaikeammin saavutettavissa olevilla alueilla — pitkien
etäisyyksien Lapissa, ylipäätään
Pohjois- ja Itä-Suomessa sekä saaristoisilla
alueilla — aivan ensiarvoisen tärkeä osa
ensihoidon ketjua. Kun nyt lääkäri- ja lääkintähelikopteritoiminnan
kustannukset nousevat näin rajusti, niin on todella syytä kysyä, onko
tämä toiminta kestävällä pohjalla,
koska toiminnan turvaaminen kestävällä tavalla
on aivan olennaista hyvän ensihoidon kannalta. Siksi toivoisin,
että tähän myös ministeri jossain
vaiheessa eduskunnalle selvityksen antaisi, että miten
voi olla, että kustannukset näin nopeasti kasvavat.
Samalla haluaisin myös todeta sen, että kun vielä on
olemassa näitä yksityisellä rahoituksella toimivia
lääkintähelikoptereita, kuten vaikkapa pelastushelikopteri
Aslak Lapissa, niin miksi näitä sinänsä täysin
toimivia hyviä osia ensihoidon ketjusta ei voida palauttaa
ja ottaa osaksi koko tätä ensihoidon ketjua vahventamaan
sitä ja lisäämään ensihoidon
vaikuttavuutta juurikin Pohjois-Suomessa, jossa tällä toiminnalla
on eniten merkitystä. Uskon, että näiden
yksityisten toimijoitten toiminnan turvaaminen olisi myös taloudellisen
kestävyyden kannalta järkevää.
Lea Mäkipää /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa
ei ole mitään suuria muutoksia puoleen eikä toiseen,
ja jos nyt jotain konkreettista hyvää haluaa sanoa,
niin tähän vaikeavammaisten tulkkauspalveluun
on 1 miljoona euroa.
Mutta olisin halunnut nähdä, että tuolla
sosiaalipuolella olisi ollut lasten ja perheiden ennalta ehkäisevään
tukeen, koska tuntuu, että niitä riittäviä voimavaroja
tähän ei löydy.
Samoin tähän lääkintähelikopteriin
on mainittava, että omaan pieneen kuntaan lääkärihelikopteri
on Pirkkalasta tullut tänäkin vuonna lähes joka
kuukausi ja varmaan pelastanut ihmishenkiä, niin että tavalla
tai toisella tämä tulee turvata. Tämä on
ollut hyvää palautetta ainakin meidän
omille kuntalaisille.
No, jos sitten vielä tästä turpeesta:
tämä olisi tietysti oma keskustelunsa, mutta kyllä olisi
tärkeätä, että maamme hallitus
tekee sellaisia päätöksiä, että tämä kivihiilen
tuonti estetään, ja sitten jos tukea annetaan
kotimaiselle polttoaineelle, on se metsälle tai jollekin
muulle, niin kyllähän se tietää sitä,
että vientiä ulkomailta ei tule tänne
ja tämä vaihtotasekin pienentyisi hieman.
Mutta ihan tämmöinen yksi konkreettinen asia,
joka ei varmaan nyt maata eikä taloutta kaada, on tämä,
että jälleen hallitus esittää 90
miljoonaa Euroopan unionin jäsenmaksuille lisää ja samoin
sitten Yhdistyneelle kuningaskunnalle myönnettävään
maksuhelpotukseen. Näin näitä kymmeniä miljoonia
laitetaan tähän.
Jotain hyvää mutta myös sitten huonoa — varmaan
sitten tulevissa talousarvioissa näihin voi keskittyä paremmin.
Keskustelu päättyi.