Täysistunnon pöytäkirja 107/2013 vp

PTK 107/2013 vp

107. TIISTAINA 5. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistöverolain, varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain 14 §:n muuttamisesta; Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n muuttamisesta

  jatkui

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on kunnallinen infravero. Tämä verotus kohdistuu pääomaan, ei tuottoon eikä tulokseen. Nämä arvonkorotukset kohdistuvat erityisen ahtaasti tai huonosti vanhoihin rakennuksiin, joissa arvonkorotukset selvästi muuttuvat ja verotus jonkin verran kiristyy. Yleensä nämä kiinteistöt sijaitsevat maaseudulla ja näissä asuvat suhteellisen pienipalkkaiset ja vähätuloiset ihmiset. Erityisen huonosti tämä kiinteistövero kohdistuu maatiloihin ja erityisesti niihin maatiloihin, joissa on tehty suuria kotieläininvestointeja, joista kiinteistöveroa kannetaan useampia tuhansia euroja, jopa 10 000 euroa saattaa olla kysymyksessä. Kun meidän pitäisi löytää ratkaisuja, joilla maataloustuotantoa ja sen kannattavuutta parannetaan, kun seuraavan kerran tämä asia tavalla tai toisella tulee esiin, niin toivomuksena esittäisin, että Suomessa maatilojen kiinteistöt poistettaisiin kiinteistöveron piiristä.

Tämä ei ole ainutkertaista. EU:ssa löytyy maita, joissa samoilla sisämarkkinoilla joissakin ei maatilojen kiinteistöistä peritä kiinteistöveroa. Siksi yhdenvertaisuuden ja suomalaisen elintarviketalouden kilpailuedun kannalta pitää vakavasti miettiä, ja toivottavasti tämä miettiminen päättyy siihen, että maatilat ja niiden rakennukset vapautetaan kiinteistöverosta.

Hyväksyn tämän esityksen pitkin hampain ja mielelläni jään kuuntelemaan, kun hallituspuolueiden edustajat tätäkin lakia ponnekkaasti täällä puolustavat.

Esko  Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvin aiheellista keskustelua siitä, pitäisikö niin sanottujen mummonmökkien kiinteistöverotusta lieventää nyt salissa olevasta ehdotuksesta eli hallituksen ehdotukseen verrattuna ja onko tämä muutosesitys ylipäänsä kohtuullinen vanhojen asuinrakennusten kannalta. Ei se sitä ole.

Eräs keino vaikuttaa asiaan nimenomaan näitten mummonmökkien näkökulmasta on korottaa pienimmän perittävän kiinteistöveron määrää, joka tällä hetkellä on kiinteistöverolain mukaan 17 euroa. Raja on ollut sama kiinteistöverolain voimaantulosta lähtien eli 1.8.1992 lähtien. Markka-aikana se oli 100 markkaa. Pelkkänä inflaatiokorotuksena — katsoin tuossa rahanarvonmuutostaulukosta oikein — sitä pitäisi nostaa 25 euroon, mutta mielestäni tätä rajaa voisi saman tien nostaa 100 euroon.

Megaluokan kysymys on se, että kiinteistöverotuksessa noudatettavan rakennusten jälleenhankinta-arvon, siis asuinrakennusten jälleenhankinta-arvon, laskentaperusteet ovat samat koko maassa. Arvot määritetään teknisin perustein. Tämä merkitsee sitä, että asuinrakennus on samanarvoinen kiinteistöverotuksessa, sijaitsee se sitten Hyrynsalmella tai Espoossa. Tämä ei voi olla oikein.

Arvoisa puhemies! On totta, että asumiseen kohdistuva kiinteistöverotus on eri syistä nousemassa ensi vuonna toimeenpantavassa kiinteistöverotuksessa merkittävästi. Tähän vaikuttaa osaltaan täällä nyt salissa keskusteltavana oleva vanhojen asuinrakennusten ikäalennuksen pienentäminen 10 prosenttiyksiköllä lainmuutoksella. Sitähän nyt ollaan pienentämässä sillä tavalla, että kun se nyt on enimmillään 80 prosenttia, niin jatkossa se olisi enimmillään 70 prosenttia. Mutta on sitten tulossa, ja hallituskin nämä esityksessään kertoo, muita korotuksia, jotka hallinto pystyy tekemään sillä jo laissa nyt olevin valtuuksin.

Ensi vuonna ollaan nostamassa kaikkien asuinrakennusten jälleenhankinta-arvoja, siis niitä arvoja, joista tämä ikäalennus tehdään, jatkossakin enimmillään 70 prosenttia. Näitä jälleenhankinta-arvoja, joista ikäalennus tehdään, ollaan nostamassa noin 14 prosentilla rakennuskustannusindeksin vuosimuutosta vastaavan korotuksen lisäksi. Siis tulossa on tasokorotus näihin asuinrakennusten jälleenhankinta-arvoihin, ja tämä siis koskee kaikkia asuinrakennuksia, niin vanhoja kuin uusiakin. Lisäksi tonttien arvoihin, siis rakennusmaan arvoihin, myös näitten asuinrakennusten alla olevan tontin arvoon, on tulossa tasokorotuksia useampaakin kautta ensi vuonna Verohallinnon päätöksellä.

Henkilökohtaisesti en ole koskaan ollut kiinteistöveron ystävä. Siihen on monia syitä, mutta semmoinen syy, jonka kaikki varmaan hyväksyvät, on se, että se on tietyllä tavalla sokea, koska se ei ota huomioon verovelvollisen veronmaksukykyä.

Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, totean sen, että en voi yhtyä siihen edustaja Katajan täällä esittämään näkemykseen, että kiinteistöverot tulevat vielä nousemaan moninkertaisiksi. Minusta tämä on huono vero, jota ei pidä käyttää. Verojen täytyy perustua veronmaksukykyyn. Se on ainoa perusta, ja sellaisia veroja on jo keksitty ihan riittävästi, jotka perustuvat veronmaksukykyyn. Kiinteistövero ei ole sellainen.

Kalle  Jokinen  /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain varojen arvostamisesta verotuksessa, elikkä kysymys on kiinteistöjen verotusarvoista. Täällä on pidetty muutama oikein hyvä puheenvuoro aiheesta, ja jaan myös tämän huolen, joka näissä edellisissä puheenvuoroissa on esitetty.

Tässä esityksessähän esitetään, että asuinrakennusten arvoksi katsottaisiin vähintään 30 prosenttia niiden jälleenhankinta-arvosta. Tuossa valtiovarainvaliokunnan mietinnössä todetaan myös, että valiokunnassa on keskusteltu mahdollisuudesta sisällyttää kiinteistövero osaksi ennakkoperintää. Kannatan tätä näkemystä ja sitä, että kiinteistövero olisi osa ennakkoperintää ja se kertyisi silloin tasaisemmin verotusvuoden aikana eikä olisi niin kuin muutamalla isolla laskulla maksettava vero. Tällä on merkitystä erityisesti niille ihmisille, jotka asuvat isoissa kiinteistöissä ja kuitenkin ovat pienituloisia. Monesti tuo kiinteistövero, kun se isoina summina lankeaa maksettavaksi, on haastava paikka talouden suunnittelun kannalta. Tätä kiinteistöverotuksen perimistä ennakkoperintänä on Verohallinnossa kuulemma selvitetty, mutta Verohallinto kuitenkaan ei ole sitä puoltanut. Tuo valiokunnan ponsilausuma, joka viittaa tähän, on erittäin kannatettava.

Edustaja Kalli kantoi täällä huolta maaseudun kiinteistöistä ja niiden verotusarvon noususta, ja se huoli on aivan aiheellinen. Toisaalta voi tähän yhteyteen tuoda myös sen näkökulman, että kokoomus on pitänyt huolta siitä, että kiinteistöveroa ei ole yrityksistä huolimatta ulotettu maa- ja metsätalousmaahan. Se linja täytyy pitää, että kiinteistöverotusta ei viedä maan verotukseen.

Eräs huoli, joka liittyy tähän asuinrakennusten ja muidenkin rakennusten verotusarvojen korottamiseen, on se kumulaatio, joka voi aiheutua. Niin kuin aiemmin kuultiin, asuinrakennusten ja tonttien jälleenhankinta-arvoa ollaan toisaalta korottamassa, tätä verotusarvoa. Samaan aikaan nyt kunnissa käydään keskustelua ensi vuoden verotuksesta, ja hyvin monessa kunnassa tämä kiinteistövero on nyt korotuslistalla, joten tästä kumulaatiosta olen huolissani, miten sitten kohdistuu kiinteistönomistajille se summa sinne veronmaksun alariville. Tätä on erityisen tarkkaan seurattava. Kiinteistöverokaan ei voi olla vero, jota alituisesti nostetaan. Ihmisten pitää asua ja pitää voida yrittää ja tehdä elinkeinotoimintaa esimerkiksi maaseudulla, ja se perustuu monesti kiinteistöihin. Ilman sitä ei ole mahdollista sitä elinkeinoakaan siellä harjoittaa.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Ennen istuntovapaaviikkoa pidetyssä istunnossa edustaja Kataja edustaja Soininvaaran myötäilemänä kannatti kiinteistöveron moninkertaistamista. Opposition edustajien puheissa kehotettiin hallitusta kohtuullisuuteen näiden muutosten kanssa. Vähän epäselväksi on jäänyt, miksi maaseutuasuntoja — siellähän näitä vanhoja kiinteistöjä enemmän on — halutaan kohdella osin eriarvoisesti. Tietysti sen asumisrakenteen vuoksi kohdistuu enemmän maaseudulle tämä kiinteistöverojen korotus tässä tapauksessa, jos vanhoilta asunnoilta perittävää veroa nostetaan. Onneksi vielä metsäveroista ei ole tässä kohdassa puhuttu. Jää mietittäväksi kaupunkien osalta, pitäisiköhän osakehuoneistoillekin säätää vastaavat verot, jotta saataisiin kaupunkikuntienkin budjetit vähän paremmalle tolalle.

Hallituksen esitys 102/2013 on varsinainen kiinteistönomistajien riistoehdotus. Siinä ehdotetaan, että käytössä olevan asuinrakennuksen verotusarvoa laskettaessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta vuosittain tehtävien ikäalennusten enimmäismäärää alennettaisiin siten, että verotusarvo olisi vähintään 30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta nykyisen 20 prosentin sijasta. Tämähän nostaisi vanhojen kiinteistöjen veroa heti karkeasti laskien kolmanneksella elikkä 50 prosenttia nykyisestä verosta laskettuna. Kuntien kaipaama verokertymä kyllä kasvaisi, mutta loppuisiko samalla pienituloisten ja pienillä eläkkeillä elävien elämänhalu, ja ajaisiko se heidät pitkiksi jonoiksi Kelan toimeentuloluukulle, vai jäisivätkö tarpeelliset lääkkeet ostamatta? Tämä edellä kuvattu kehitys haittaa ja masentaa myös työssä käyvää ikäluokkaa, joiden tuttuja ja omaisia ja vanhempia edellä mainitut ovat.

Tässä hallituksen esityksessä hyvää on se, että maksun, kiinteistöveron, perintää suunnitellaan siirrettäväksi ennakkoperintään, jolloin kerralla maksettava summa ei muodostu kohtuuttomaksi. Tosin silloin kun pienituloisen kokonaisvuositulot eivät enää riitä laskujen ja verojen maksuun, niin ei siinä ole paljon apua laskujen pilkkomisesta pienempiin osiinkaan. Pitäisi olla kohtuullisuutta.

Kauko Tuupainen /ps:

Arvoisa puhemies! Kuten useimmat meistä tietävät, kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 — taikka säädettiin ja hyväksyttiin silloin ja astui voimaan vuoden 1993 alusta. Tällöin poistui perinteinen katumaksu, manttaalimaksu, asuntotuloverotus ja kiinteistöjen harkintaverotus. Tältä osin esimerkiksi Jyväskylässä, josta olen kotoisin, pidettiin tätä uutta veroa erittäin hyvänä. Meille lupailtiin vähän sitäkin virkamiesten taholta, että kiinteistövero ei tule missään olosuhteissa olemaan suurempi kuin vanha katumaksulaki. Näinhän suinkaan ei ole käynyt.

Kiinteistövero on kaikille Suomen kunnille — mitä niitä on, 320 kappaletta tänä päivänä — merkittävä tulonlähde, ja vakiintuneeksi tavaksi on tullut se, että kiinteistövero vuosittain nousee. Tähän eräs syy on se, että monessa kunnassa kunnanhallituksen toiveesta kiinteistöveroa on nostettu siten, että näitä kiinteistön verotusarvoja on nostettu kohti käypää arvoa. Tässä mielessä, kun kiinteistöveron kohde rahallisesti nousee, niin totta kai myöskin kiinteistövero nousee.

Tämä on muodostunut epäkohdaksi niin sanotuille rintamamiestonteille, joita Jyväskylänkin liepeillä on paljon. Talot ovat 40-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Tontti on hyvin usein suuri, 1 200 tai jopa 1 500 neliötä, ja sen päälle on rakennettu yksi ja puoli -kerroksinen omakotitalo. Tänä päivänä, kun tonttien arvoa on nostettu, sen maapohjan hinta on merkittävästi korkeampi kuin sillä sijaitseva rakennus, ja tämä on aiheuttanut ongelmia monille eläkeläisille siinä mielessä, että he ovat joutuneet luopumaan tästä omasta kodistaan. Tämä ei ole hyvä asia.

On käynyt jo tänään varmaan selväksi, arvoisa puheenjohtaja, että me perussuomalaiset emme pidä hyvänä sitä, mitä hallitus kokoomuksen johdolla viikko sitten täällä esitti, eli kokoomus pyrkii aktiivisesti nostamaan kiinteistöverojen alarajoja. Tämä aiheuttaa juuri sen, että asumiskustannukset tätä kautta kaikissa Suomen kunnissa merkittävästi kohoavat. Olen itse korostanut sitä, että viime kädessähän peruskuntien valtuustot määräävät sen kiinteistöveron suuruuden tämän haarukan puitteissa, mutta jos jatkuvasti alarajoja nostetaan, niin tämähän on pakkoverotusta tältä osin.

Tässä taisi edellinen puhuja ottaa kantaa asunto-osakeyhtiöitten eli niin sanottujen kovan rahan asuntojen verotukseen. Sama asia, siis kiinteistövero, koskee myöskin asunto-osakeyhtiöitä, joissa asuu osakkeenomistajia, ja he maksavat sen vastikkeessaan, ja kiinteistövero koskee myöskin, kuten tiedetään, kiinteistöosakeyhtiöitä, jotka ovat pääsääntöisesti vuokra-asuntoja, eli vuokralaiset joutuvat tätä kautta maksamaan myöskin kiinteistöveroa. Kukaan ei pääse tästä asiasta kuin kissa veräjästä.

Arvoisa puheenjohtaja! Tässä omat saatesanani tälle asialle.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämän kiinteistöveron arvon nostossa on kieltämättä näitä useita epäkohtia, joita tässä keskustelussa on tullut esiin. Muun muassa näiden ikäihmisten asuntotonttien ja näiden rintamamiestonttien osalta on paljon huolia, ja tämä kiinteistöveron nosto on tässä ajassa yksi lisätaakka monille kuntalaisille. Mutta toisaalta on huomioitava se, että kiinteistöveron arvon nosto on myös kunnille erittäin tärkeää tuloa. Nyt kun kunnat ovat joka tapauksessa tilanteessa, että monet kunnat nostavat kunnallisveroaan ja myös omaa kiinteistöveroprosenttiaan, niin tämä osaltaan edesauttaa sitä, että kunnat voivat paikata sitä talouttaan sitten edes pieneltä osin. Uskon, että tämä on helpompi tapa ratkaista asia kuin tehdä se omassa kunnassa, valtuustossa, kiinteistöveroa korottamalla.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä verokeskustelu sinänsä on mielenkiintoista, ja loppujen lopuksi on kohtalaisen sama, mistä se verokertymä kunnalle otetaan, mihin edustaja Mäkelä viittasi, ja totta kai me ymmärrämme, että kun meillä on alijäämää sekä kunnissa että valtiolla, niin joudumme veroja nostamaan. Mutta kyllä se sisältää selvän riskin siinä mielessä, että me olemme viime vuodet Suomessa kuitenkin eläneet kotimaisen kulutuksen varassa. Yrittäminen, palvelut ovat pelanneet vain sen takia, että rahaa on riittävästi kuluttajilla eli kansalaisilla, ja kun nostetaan veroja, niin siinä saattaa tapahtua käänteinen ilmiö, että kotimainen kulutus alkaa vähentyä ja sitä kautta me ajaudumme deflatoriseen kierteeseen, joka on kyllä todella myrkkyä.

Tämä verokysymys ei ole äkkiä sanottuna niin helppo kuin miltä se näyttää, ja jos jollakin on suurta harrastusta lähteä puhumaan siihen suuntaan, että kiinteistöverot moninkertaistetaan Suomessa, niin silloin me joudumme väistämättä tilanteeseen, että me joudumme arvioimaan, pitääkö kiinteistövero palauttaa uudelleen verotulojen tasausjärjestelmään.

Keskustelu päättyi.

​​​​