10) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kiinteistöverolain,
varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain 30 §:n
sekä verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun
lain 14 §:n muuttamisesta; Hallituksen esitys
eduskunnalle laiksi varojen arvostamisesta verotuksessa annetun
lain 30 §:n muuttamisesta
jatkui
Timo Kalli /kesk:
Arvoisa puhemies! Käsittelyn pohjana on kunnallinen
infravero. Tämä verotus kohdistuu pääomaan,
ei tuottoon eikä tulokseen. Nämä arvonkorotukset
kohdistuvat erityisen ahtaasti tai huonosti vanhoihin rakennuksiin,
joissa arvonkorotukset selvästi muuttuvat ja verotus jonkin
verran kiristyy. Yleensä nämä kiinteistöt
sijaitsevat maaseudulla ja näissä asuvat suhteellisen
pienipalkkaiset ja vähätuloiset ihmiset. Erityisen
huonosti tämä kiinteistövero kohdistuu
maatiloihin ja erityisesti niihin maatiloihin, joissa on tehty suuria
kotieläininvestointeja, joista kiinteistöveroa
kannetaan useampia tuhansia euroja, jopa 10 000 euroa saattaa
olla kysymyksessä. Kun meidän pitäisi
löytää ratkaisuja, joilla maataloustuotantoa
ja sen kannattavuutta parannetaan, kun seuraavan kerran tämä asia
tavalla tai toisella tulee esiin, niin toivomuksena esittäisin,
että Suomessa maatilojen kiinteistöt poistettaisiin
kiinteistöveron piiristä.
Tämä ei ole ainutkertaista. EU:ssa löytyy
maita, joissa samoilla sisämarkkinoilla joissakin ei maatilojen
kiinteistöistä peritä kiinteistöveroa. Siksi
yhdenvertaisuuden ja suomalaisen elintarviketalouden kilpailuedun
kannalta pitää vakavasti miettiä, ja
toivottavasti tämä miettiminen päättyy
siihen, että maatilat ja niiden rakennukset vapautetaan
kiinteistöverosta.
Hyväksyn tämän esityksen pitkin hampain
ja mielelläni jään kuuntelemaan, kun
hallituspuolueiden edustajat tätäkin lakia ponnekkaasti
täällä puolustavat.
Esko Kiviranta /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on käyty
hyvin aiheellista keskustelua siitä, pitäisikö niin
sanottujen mummonmökkien kiinteistöverotusta lieventää nyt
salissa olevasta ehdotuksesta eli hallituksen ehdotukseen verrattuna
ja onko tämä muutosesitys ylipäänsä kohtuullinen
vanhojen asuinrakennusten kannalta. Ei se sitä ole.
Eräs keino vaikuttaa asiaan nimenomaan näitten
mummonmökkien näkökulmasta on korottaa pienimmän
perittävän kiinteistöveron määrää, joka
tällä hetkellä on kiinteistöverolain
mukaan 17 euroa. Raja on ollut sama kiinteistöverolain voimaantulosta
lähtien eli 1.8.1992 lähtien. Markka-aikana se
oli 100 markkaa. Pelkkänä inflaatiokorotuksena — katsoin
tuossa rahanarvonmuutostaulukosta oikein — sitä pitäisi
nostaa 25 euroon, mutta mielestäni tätä rajaa
voisi saman tien nostaa 100 euroon.
Megaluokan kysymys on se, että kiinteistöverotuksessa
noudatettavan rakennusten jälleenhankinta-arvon, siis asuinrakennusten
jälleenhankinta-arvon, laskentaperusteet ovat samat koko
maassa. Arvot määritetään teknisin
perustein. Tämä merkitsee sitä, että asuinrakennus
on samanarvoinen kiinteistöverotuksessa, sijaitsee se sitten
Hyrynsalmella tai Espoossa. Tämä ei voi olla oikein.
Arvoisa puhemies! On totta, että asumiseen kohdistuva
kiinteistöverotus on eri syistä nousemassa ensi
vuonna toimeenpantavassa kiinteistöverotuksessa merkittävästi.
Tähän vaikuttaa osaltaan täällä nyt
salissa keskusteltavana oleva vanhojen asuinrakennusten ikäalennuksen
pienentäminen 10 prosenttiyksiköllä lainmuutoksella.
Sitähän nyt ollaan pienentämässä sillä tavalla,
että kun se nyt on enimmillään 80 prosenttia,
niin jatkossa se olisi enimmillään 70 prosenttia.
Mutta on sitten tulossa, ja hallituskin nämä esityksessään
kertoo, muita korotuksia, jotka hallinto pystyy tekemään
sillä jo laissa nyt olevin valtuuksin.
Ensi vuonna ollaan nostamassa kaikkien asuinrakennusten jälleenhankinta-arvoja,
siis niitä arvoja, joista tämä ikäalennus
tehdään, jatkossakin enimmillään
70 prosenttia. Näitä jälleenhankinta-arvoja,
joista ikäalennus tehdään, ollaan nostamassa
noin 14 prosentilla rakennuskustannusindeksin vuosimuutosta vastaavan
korotuksen lisäksi. Siis tulossa on tasokorotus näihin
asuinrakennusten jälleenhankinta-arvoihin, ja tämä siis
koskee kaikkia asuinrakennuksia, niin vanhoja kuin uusiakin. Lisäksi
tonttien arvoihin, siis rakennusmaan arvoihin, myös näitten
asuinrakennusten alla olevan tontin arvoon, on tulossa tasokorotuksia
useampaakin kautta ensi vuonna Verohallinnon päätöksellä.
Henkilökohtaisesti en ole koskaan ollut kiinteistöveron
ystävä. Siihen on monia syitä, mutta semmoinen
syy, jonka kaikki varmaan hyväksyvät, on se, että se
on tietyllä tavalla sokea, koska se ei ota huomioon verovelvollisen
veronmaksukykyä.
Ihan lopuksi, arvoisa puhemies, totean sen, että en
voi yhtyä siihen edustaja Katajan täällä esittämään
näkemykseen, että kiinteistöverot tulevat
vielä nousemaan moninkertaisiksi. Minusta tämä on
huono vero, jota ei pidä käyttää.
Verojen täytyy perustua veronmaksukykyyn. Se on ainoa perusta,
ja sellaisia veroja on jo keksitty ihan riittävästi,
jotka perustuvat veronmaksukykyyn. Kiinteistövero ei ole
sellainen.
Kalle Jokinen /kok:
Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on hallituksen
esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain varojen arvostamisesta
verotuksessa, elikkä kysymys on kiinteistöjen
verotusarvoista. Täällä on pidetty muutama oikein
hyvä puheenvuoro aiheesta, ja jaan myös tämän
huolen, joka näissä edellisissä puheenvuoroissa
on esitetty.
Tässä esityksessähän esitetään,
että asuinrakennusten arvoksi katsottaisiin vähintään
30 prosenttia niiden jälleenhankinta-arvosta. Tuossa valtiovarainvaliokunnan
mietinnössä todetaan myös, että valiokunnassa
on keskusteltu mahdollisuudesta sisällyttää kiinteistövero
osaksi ennakkoperintää. Kannatan tätä näkemystä ja
sitä, että kiinteistövero olisi osa ennakkoperintää ja
se kertyisi silloin tasaisemmin verotusvuoden aikana eikä olisi
niin kuin muutamalla isolla laskulla maksettava vero. Tällä on
merkitystä erityisesti niille ihmisille, jotka asuvat isoissa
kiinteistöissä ja kuitenkin ovat pienituloisia.
Monesti tuo kiinteistövero, kun se isoina summina lankeaa
maksettavaksi, on haastava paikka talouden suunnittelun kannalta.
Tätä kiinteistöverotuksen perimistä ennakkoperintänä on
Verohallinnossa kuulemma selvitetty, mutta Verohallinto kuitenkaan ei
ole sitä puoltanut. Tuo valiokunnan ponsilausuma, joka
viittaa tähän, on erittäin kannatettava.
Edustaja Kalli kantoi täällä huolta
maaseudun kiinteistöistä ja niiden verotusarvon
noususta, ja se huoli on aivan aiheellinen. Toisaalta voi tähän yhteyteen
tuoda myös sen näkökulman, että kokoomus
on pitänyt huolta siitä, että kiinteistöveroa
ei ole yrityksistä huolimatta ulotettu maa- ja metsätalousmaahan.
Se linja täytyy pitää, että kiinteistöverotusta
ei viedä maan verotukseen.
Eräs huoli, joka liittyy tähän asuinrakennusten
ja muidenkin rakennusten verotusarvojen korottamiseen, on se kumulaatio,
joka voi aiheutua. Niin kuin aiemmin kuultiin, asuinrakennusten
ja tonttien jälleenhankinta-arvoa ollaan toisaalta korottamassa,
tätä verotusarvoa. Samaan aikaan nyt kunnissa
käydään keskustelua ensi vuoden verotuksesta,
ja hyvin monessa kunnassa tämä kiinteistövero
on nyt korotuslistalla, joten tästä kumulaatiosta
olen huolissani, miten sitten kohdistuu kiinteistönomistajille
se summa sinne veronmaksun alariville. Tätä on
erityisen tarkkaan seurattava. Kiinteistöverokaan ei voi
olla vero, jota alituisesti nostetaan. Ihmisten pitää asua
ja pitää voida yrittää ja tehdä elinkeinotoimintaa
esimerkiksi maaseudulla, ja se perustuu monesti kiinteistöihin.
Ilman sitä ei ole mahdollista sitä elinkeinoakaan
siellä harjoittaa.
Lauri Heikkilä /ps:
Arvoisa puhemies! Ennen istuntovapaaviikkoa pidetyssä istunnossa edustaja
Kataja edustaja Soininvaaran myötäilemänä kannatti
kiinteistöveron moninkertaistamista. Opposition edustajien
puheissa kehotettiin hallitusta kohtuullisuuteen näiden
muutosten kanssa. Vähän epäselväksi
on jäänyt, miksi maaseutuasuntoja — siellähän
näitä vanhoja kiinteistöjä enemmän
on — halutaan kohdella osin eriarvoisesti. Tietysti sen
asumisrakenteen vuoksi kohdistuu enemmän maaseudulle tämä kiinteistöverojen
korotus tässä tapauksessa, jos vanhoilta asunnoilta
perittävää veroa nostetaan. Onneksi vielä metsäveroista
ei ole tässä kohdassa puhuttu. Jää mietittäväksi
kaupunkien osalta, pitäisiköhän osakehuoneistoillekin
säätää vastaavat verot, jotta
saataisiin kaupunkikuntienkin budjetit vähän paremmalle
tolalle.
Hallituksen esitys 102/2013 on varsinainen kiinteistönomistajien
riistoehdotus. Siinä ehdotetaan, että käytössä olevan
asuinrakennuksen verotusarvoa laskettaessa rakennuksen jälleenhankinta-arvosta
vuosittain tehtävien ikäalennusten enimmäismäärää alennettaisiin
siten, että verotusarvo olisi vähintään
30 prosenttia jälleenhankinta-arvosta nykyisen 20 prosentin
sijasta. Tämähän nostaisi vanhojen kiinteistöjen
veroa heti karkeasti laskien kolmanneksella elikkä 50 prosenttia
nykyisestä verosta laskettuna. Kuntien kaipaama verokertymä kyllä kasvaisi,
mutta loppuisiko samalla pienituloisten ja pienillä eläkkeillä elävien
elämänhalu, ja ajaisiko se heidät pitkiksi
jonoiksi Kelan toimeentuloluukulle, vai jäisivätkö tarpeelliset
lääkkeet ostamatta? Tämä edellä kuvattu
kehitys haittaa ja masentaa myös työssä käyvää ikäluokkaa,
joiden tuttuja ja omaisia ja vanhempia edellä mainitut
ovat.
Tässä hallituksen esityksessä hyvää on
se, että maksun, kiinteistöveron, perintää suunnitellaan siirrettäväksi
ennakkoperintään, jolloin kerralla maksettava
summa ei muodostu kohtuuttomaksi. Tosin silloin kun pienituloisen
kokonaisvuositulot eivät enää riitä laskujen
ja verojen maksuun, niin ei siinä ole paljon apua laskujen
pilkkomisesta pienempiin osiinkaan. Pitäisi olla kohtuullisuutta.
Kauko Tuupainen /ps:
Arvoisa puhemies! Kuten useimmat meistä tietävät,
kiinteistöverolaki tuli voimaan 1.8.1992 — taikka
säädettiin ja hyväksyttiin silloin ja
astui voimaan vuoden 1993 alusta. Tällöin poistui
perinteinen katumaksu, manttaalimaksu, asuntotuloverotus ja kiinteistöjen
harkintaverotus. Tältä osin esimerkiksi Jyväskylässä,
josta olen kotoisin, pidettiin tätä uutta veroa
erittäin hyvänä. Meille lupailtiin vähän
sitäkin virkamiesten taholta, että kiinteistövero
ei tule missään olosuhteissa olemaan suurempi
kuin vanha katumaksulaki. Näinhän suinkaan ei
ole käynyt.
Kiinteistövero on kaikille Suomen kunnille — mitä niitä on,
320 kappaletta tänä päivänä — merkittävä tulonlähde,
ja vakiintuneeksi tavaksi on tullut se, että kiinteistövero
vuosittain nousee. Tähän eräs syy on
se, että monessa kunnassa kunnanhallituksen toiveesta kiinteistöveroa
on nostettu siten, että näitä kiinteistön
verotusarvoja on nostettu kohti käypää arvoa.
Tässä mielessä, kun kiinteistöveron
kohde rahallisesti nousee, niin totta kai myöskin kiinteistövero
nousee.
Tämä on muodostunut epäkohdaksi niin
sanotuille rintamamiestonteille, joita Jyväskylänkin liepeillä on
paljon. Talot ovat 40-luvulla rakennettuja omakotitaloja. Tontti
on hyvin usein suuri, 1 200 tai jopa 1 500 neliötä,
ja sen päälle on rakennettu yksi ja puoli -kerroksinen
omakotitalo. Tänä päivänä,
kun tonttien arvoa on nostettu, sen maapohjan hinta on merkittävästi
korkeampi kuin sillä sijaitseva rakennus, ja tämä on
aiheuttanut ongelmia monille eläkeläisille siinä mielessä,
että he ovat joutuneet luopumaan tästä omasta
kodistaan. Tämä ei ole hyvä asia.
On käynyt jo tänään varmaan
selväksi, arvoisa puheenjohtaja, että me perussuomalaiset emme
pidä hyvänä sitä, mitä hallitus
kokoomuksen johdolla viikko sitten täällä esitti,
eli kokoomus pyrkii aktiivisesti nostamaan kiinteistöverojen
alarajoja. Tämä aiheuttaa juuri sen, että asumiskustannukset
tätä kautta kaikissa Suomen kunnissa merkittävästi
kohoavat. Olen itse korostanut sitä, että viime
kädessähän peruskuntien valtuustot määräävät
sen kiinteistöveron suuruuden tämän haarukan
puitteissa, mutta jos jatkuvasti alarajoja nostetaan, niin tämähän
on pakkoverotusta tältä osin.
Tässä taisi edellinen puhuja ottaa kantaa
asunto-osakeyhtiöitten eli niin sanottujen kovan rahan
asuntojen verotukseen. Sama asia, siis kiinteistövero,
koskee myöskin asunto-osakeyhtiöitä,
joissa asuu osakkeenomistajia, ja he maksavat sen vastikkeessaan,
ja kiinteistövero koskee myöskin, kuten tiedetään,
kiinteistöosakeyhtiöitä, jotka ovat pääsääntöisesti
vuokra-asuntoja, eli vuokralaiset joutuvat tätä kautta
maksamaan myöskin kiinteistöveroa. Kukaan ei pääse
tästä asiasta kuin kissa veräjästä.
Arvoisa puheenjohtaja! Tässä omat saatesanani
tälle asialle.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Pekka Ravi.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämän kiinteistöveron
arvon nostossa on kieltämättä näitä useita
epäkohtia, joita tässä keskustelussa
on tullut esiin. Muun muassa näiden ikäihmisten
asuntotonttien ja näiden rintamamiestonttien osalta on
paljon huolia, ja tämä kiinteistöveron nosto
on tässä ajassa yksi lisätaakka monille
kuntalaisille. Mutta toisaalta on huomioitava se, että kiinteistöveron
arvon nosto on myös kunnille erittäin tärkeää tuloa.
Nyt kun kunnat ovat joka tapauksessa tilanteessa, että monet
kunnat nostavat kunnallisveroaan ja myös omaa kiinteistöveroprosenttiaan,
niin tämä osaltaan edesauttaa sitä, että kunnat
voivat paikata sitä talouttaan sitten edes pieneltä osin.
Uskon, että tämä on helpompi tapa ratkaista
asia kuin tehdä se omassa kunnassa, valtuustossa, kiinteistöveroa
korottamalla.
Markku Eestilä /kok:
Arvoisa puhemies! Tämä verokeskustelu sinänsä on
mielenkiintoista, ja loppujen lopuksi on kohtalaisen sama, mistä se
verokertymä kunnalle otetaan, mihin edustaja Mäkelä viittasi,
ja totta kai me ymmärrämme, että kun
meillä on alijäämää sekä kunnissa että valtiolla,
niin joudumme veroja nostamaan. Mutta kyllä se sisältää selvän
riskin siinä mielessä, että me olemme
viime vuodet Suomessa kuitenkin eläneet kotimaisen kulutuksen
varassa. Yrittäminen, palvelut ovat pelanneet vain sen
takia, että rahaa on riittävästi kuluttajilla
eli kansalaisilla, ja kun nostetaan veroja, niin siinä saattaa tapahtua
käänteinen ilmiö, että kotimainen
kulutus alkaa vähentyä ja sitä kautta
me ajaudumme deflatoriseen kierteeseen, joka on kyllä todella myrkkyä.
Tämä verokysymys ei ole äkkiä sanottuna
niin helppo kuin miltä se näyttää,
ja jos jollakin on suurta harrastusta lähteä puhumaan
siihen suuntaan, että kiinteistöverot moninkertaistetaan
Suomessa, niin silloin me joudumme väistämättä tilanteeseen,
että me joudumme arvioimaan, pitääkö kiinteistövero
palauttaa uudelleen verotulojen tasausjärjestelmään.
Keskustelu päättyi.