Täysistunnon pöytäkirja 107/2013 vp

PTK 107/2013 vp

107. TIISTAINA 5. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

13) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta

 

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä ollut hallituksen esitys liittyen uuteen joustavaan hoitorahaan saa keskustalta tuen periaatteen tasolla. Pidämme erittäin hyvänä kaikkea sellaista sosiaaliturvaamme ja perhepolitiikkaamme liittyvää uudistustyötä, joka parantaa perheiden valinnanmahdollisuuksia oman arjen järjestelyissä ja tukee perheiden valinnanvapautta siltä osalta, että vaihtoehtoja perheen arjen järjestämiseen työn ja perheen yhteensovittamisessa on tarjolla entistä enemmän. Pidämme siis lähtökohtaisesti erittäin hyvänä, että joustavan hoitorahan järjestelmä luodaan ja täten eurosummaisesti kannustetaan yhä vahvemmin siihen, että lapsenhoito kotona olisi luontevimmin yhdistettävissä siihen, että osa-aikaista työtä osana työelämää jompikumpi vanhemmista pystyisi tekemään.

Samanaikaisesti kuitenkin olemme tämän valiokuntakäsittelyn pohjalta joutuneet laatimaan aiheesta vastalauseen liittyen siihen valmisteluun, jota ministeriössä tämän joustavan hoitorahan osalta on tehty. Suhtaudumme kriittisesti niihin kustannusarvioihin, joiden pohjalta lakia on valmisteltu. Emme ole saaneet riittävän kattavaa käsitystä siitä, että tuon uuden joustavan hoitorahan käyttöönottoon varatut rahat olisivat riittäviä kuntatalouden näkökulmasta.

Kuten tiedossamme kaikilla on, kuntien taloustilanne on tiukka ja sitä ei ole laisinkaan helpotettu erittäin mittavilla ja vakavilla valtionosuusleikkauksilla. Ne kohdistuvat peruspalveluihin, joiksi mitä syvimmin päivähoitoon liittyvät asiat voidaan mieltää. Emme ole vakuuttuneita siitä, että tähän uudistukseen tehdyt kustannusvaikutukset olisivat siis todenperäisiä. Ja kuka tässä tietenkin on maksumiehenä: kunnat.

Arvoisa puhemies! Toinen näkökulma liittyen keskustan kritiikkiin tähän joustavaan hoitorahaan kohdistuu tämän lainvalmistelun hallinnolliseen järjestämiseen. Olemme jo aiemmin tuoneet tämän esiin silloin, kun eduskunta sai käsiteltäväkseen hallinnonalasiirron, jonka myötä varhaiskasvatukseen liittyvät asiat valmistellaan jatkossa opetus- ja kulttuuriministeriössä. Näin siis nyt tällä hetkellä tapahtuu.

Mutta osana tuota uudistusta tulimme samalla tehneeksi ison railon perhepoliittisen kokonaiskuvan hahmottamiseen. Nykyisellään sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee edelleen kotona tapahtuvan hoiva- ja hoitotyön tukimuodot, juuri joustavan hoitorahan, yksityisen hoidon tuen ja kotihoidon tuen, joka niin ikään on ollut isosti tapetilla eduskuntakäsittelyssä hallituksen tämänsyksyisen rakennepaketin myötä. Pidämme kestämättömänä sitä, että osana joustavan hoitorahan valmistelua siihen kiinteästi liittyvä tuntiperustainen päivähoitomaksu valmistellaan toisaalla osana varhaiskasvatusta opetus- ja kulttuuriministeriössä ja tämä osa-aikaista työntekoa ja siten pienempää päivähoitomaksua ja päivähoitomäärää tarvitsevien perheiden asia on toisaalla eritahoisessa valmistelussa.

On ongelmallista, että hallitukselta puuttuu perhepolitiikan kokonaiskuva. Se ei ole pelkästään ongelmallista, vaan se on myös kestämätöntä. Olemme saaneet eduskuntakäsittelyyn jo valmiita lakiesityksiä ja siihen liittyen lisäksi hallituksen kaavailuja isoista perhepoliittisista ratkaisuista. Yksi niistä kohdistuu juuri kotihoidon tuen kiintiöittämiseen, toinen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaamiseen. Lisäksi on esitys joustavasta hoitorahasta, joka nyt siis on käsittelyssä, tuntiperusteisesta päivähoitomaksusta, jonka valmistelusta kuulemme varmaan myöhemmin, ja tämän kaiken lisäksi samanaikaisesti hallituksen piirissä valmistellaan sinänsä varsin toivottua ja odotettua varhaiskasvatuslain kokonaisuudistusta. Keskustan mielestä on kestämätöntä ja lapsen näkökulmasta ja lapsiperheiden näkökulmasta ongelmallista, että tätä kokonaisuudistusta valmistellaan irrallaan näistä yksittäisistä, merkittävistä linjauksista.

Näin ollen hallituksen valmistelusta puuttuu kokonaisnäkemys, jonka vuoksi päädyimme keskustan ryhmänä jättämään valiokunnassa tähän vastalauseen. Tähän vastalauseeseen olemme muotoilleet lausumaehdotuksen, joka kuuluu seuraavasti:

"Eduskunta edellyttää, että joustavan hoitorahauudistuksen vaikutuksia — käyttäjämäärää, perheiden suhtautumista sekä kuntatalouteen kohdistuvia kokonaisvaikutuksia — seurataan tarkoin. Lisäksi eduskunta edellyttää, että varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus etenee ripeästi ja eduskunta saa sen pian käsiteltäväkseen."

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan kannattaa tätä edustaja Saarikon tekemää lausumaehdotusta, ja pari sanaa vielä tästä itse asiasta.

Tässähän todellakin korvataan tämä osittainen hoitoraha uudella joustavalla hoitorahalla. Se on järkevä esitys kaiken kaikkiaan. Osittaista hoitorahaa on käytetty todella vähän riippuen varmastikin etuudesta, mikä tasoltaan on ollut erittäin pieni. Mutta nyt, kun tämä osittainen hoitoraha korvataan tällä joustavalla hoitorahalla, on täysin uskomustiedon varassa se, minkä verran tullaan jatkossa, lähivuosina, ensi vuonna ja tulevina vuosina, käyttämään sitten tätä joustavaa hoitorahaa. Näitä arvioita ovat kritisoineet näitten talousvaikutusten osalta sekä Kuntaliitto että myös Suomen Yrittäjät, ja sitten, kun tiedetään, mikä meidän työllisyystilanteemme tänä päivänä on, on aika todennäköistä, että nämä hallituksen arvioinnit siitä, kuinka paljon siirtyisi kotihoidon tuelta tänne joustavan hoitorahan piiriin, vaikuttavat ylimitoitetuilta. Tämä tuli selville myös siellä valiokuntakuulemisissa, että nämä vaikutusarvioinnit eivät oikein perustu kyllä suoraan sanoen yhtään mihinkään.

Toinen iso, hankala asia, johon edustaja Saarikko ansiokkaasti jo tuossa äsken puuttui, liittyy tähän hallituksen perhepolitiikkaan ja kaiken kaikkiaan hyvin sirpaleiseen ja näkemyksettömään otteeseen hyvästä varhaiskasvatuksesta. Samaan aikaan, kun tehdään varhaiskasvatuksen kokonaisuudistusta, tuodaan sirpaleisia esityksiä eduskuntaan tai ainakin niitä valmistellaan. Tämä ei kerro semmoisesta kokonaisnäkemyksestä ja hyvän perhepolitiikan hallinnasta. Tässä jo edellä tuli esille, mitä kaikkia muita uudistuksia ollaan samaan aikaan tekemässä, ja tietysti, kun tässä muutetaan tätä kotihoidon tuen lakia, tulee ensimmäisenä mieleen se, että samalla hallitus täyttä häkää suunnittelee kotihoidon tuen leikkausta kiintiöittämällä sen vanhemmille.

Niin kuin jo tuossa alussa totesin, kannatan tätä edustaja Saarikon lausumaesitystä.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Huolimatta sinänsä positiivisesta hallituksen esityksestä joustavaa hoitorahaa koskien on hallituksen politiikka lapsiperheitä kohtaan kokonaisuutena tarkastellen kylmää. Lasten kotihoidon tukeen hallituksen taannoin esittämä iso rakennemuutos kaventaa perheiden oikeutta valinnanvapauteen rajulla tavalla. Kyse on lastenkin oikeudesta.

Perheille tarjotaan nyt siis ensisijaisesti keppiä. Kysymys kuuluukin, missä ovat todelliset porkkanat perheiden jääkaappeihin. Lapsiperheiden köyhyys on akuutti ongelma, johon täytyy löytyä lääkkeitä jo pelkästään senkin takia, ettei maamme ikäjakauma tule entisestään vääristymään. Lapsiperheiden tukeminen ja kannustaminen on aivan keskeistä, jos haluamme panostaa kestävään huoltosuhteen korjaamiseen.

Vaaravyöhykkeessä lapsiperheiden köyhtymisessä ovat etenkin yksinhuoltajatalouskunnat sekä monilapsiset perheet, joilla on alle kolmevuotiaita lapsia. Myös toisen vanhemman pitkäaikaissairauden vuoksi ainoastaan hänen puolisonsa tulonsaannista riippuvaisten perheiden taloudellinen asema on nykyään vaikea.

Lapsiperheiden varallisuuden vähentymiseen ovat yhä enenevissä määrin vaikuttaneet lapsilisän ostovoiman putoaminen sekä erilaisten tasaverojen, kuten arvonlisä-, valmiste- ja polttoaine- sekä energiaverojen, korottaminen. Omistusasujien korkovähennyksiä leikataan niin ikään, ja kiinteistöverot nousevat samalla, kun kunnallisverojakin korotetaan. Myös kireällä ansiotuloverotuksella on ollut ratkaiseva osa lapsiperheiden käytettävissä olevien tulojen vähentymisessä viime vuosina.

Arvoisa herra puhemies! Alentunut syntyvyys on johtanut liian pienien työikäisten ikäluokkien muodostumiseen. Työvoiman tarjonnan riittävän tason varmistaminen edellyttääkin syntyvyyden saamista nousuun, jotta kotimainen väestömme pystyisi vastaamaan työmarkkinoidemme vaatimuksiin. Aktiivisella perheitä tukevalla veropolitiikalla voidaan tuntuvasti vaikuttaa sekä perheiden tulotasoon että syntyvyyden kehitykseen positiivisesti.

Nyt onkin aika keskustella perheverotuksen lanseeraamisesta Suomeen. Tärkein argumentti perheverotuksen puolesta on sen valtava positiivinen vaikutus perheiden käytettävissä oleviin tuloihin. Tämä lisäisi perheiden mahdollisuuksia tarjota lapsilleen laadukkaampi kasvuympäristö sekä virikkeellisempi arki, mikä johtaisi huomattavaan yleisen elämänlaadun parantumiseen nuorimpien suomalaisten keskuudessa. Yhteisverotuksen vaikutus ei rajoittuisi ainoastaan varakkaimpiin kotitalouksiin, vaan hyötyjiä olisivat kotimaisten tutkimusten mukaan reilusti yli puolet maamme perheistä.

Arvoisa herra puhemies! Mannerheimin Lastensuojeluliitto on todennut, että verotukseen tehtävä lapsivähennys vähentäisi perheiden köyhyyttä. MLL:n mukaan satsaukset lapsivähennykseen johtaisivat myös perheiden kasvavaan kulutuskysyntään, jolla olisi taloutta stimuloiva vaikutus. Lisäksi tästä vähennyksestä koituva aukko valtion verokertymään pienentyisi automaattisesti palautumien kautta muista verolähteistä.

Perheyksikkö olisi nähtävä maamme veropolitiikassa verotuksellisena kokonaisuutena. Suomalaisten lapsiperheiden toimeentulon ja syntyvyyden nostamiseksi valtion olisikin sallittava pariskunnille mahdollisuus valita erillisverotuksen vaihtoehtona yhteisverotus, jossa kahden verovelvollisen tulot lasketaan yhteen sekä jaetaan kahdella, mistä veroviranomaiset laskisivat yhteisen veroprosentin. Lapsivähennys taas olisi palautettava ansiotuloverosta tehtäviin vähennyksiin, ja sen suuruuden olisi vastattava vähintään inflaatiokorjausten jälkeen vuoteen 1994 asti voimassa olleen lapsivähennyksen rahallista tasoa.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Meillä on selkeää tutkimusnäyttöä siitä, että lyhyet ja katkonaiset työurat pienentävät naisten palkkatasoa ja vaikeuttavat uralla etenemistä. Viikonloppuna media uutisoi myös siitä, että pitkät hoitovapaat pienentävät naisten eläkkeitä jopa useilla sadoilla euroilla kuukaudessa. Kaikki naisten työuria pidentämään tähtäävät toimenpiteet ovatkin kannatettavia.

Tämä laki edistää sukupuolten välistä taloudellista tasa-arvoa ja antaa samalla joustavampia mahdollisuuksia molemmille vanhemmille perheen ja työn yhteensovittamiseen. Uskon tällä lailla olevan myös ainakin pienessä määrin asenteita muuttava vaikutus työelämässä. Monet miehet ovat minullekin kertoneet, että he haluaisivat olla enemmän kotona hoitamassa lapsia, mutta työelämän kulttuuri ei tue tätä. Uskon myös, että tämä laki omalta osaltaan edistää erilaisten uusien työaikamuotojen kehittämistä perheystävällisemmiksi.

Keskustan huoli varhaiskasvatuksen kokonaisuudistuksen etenemisestä on toki tärkeä asia, mutta kyllä tämä kokonaisuudistus etenee edelleen määrätietoisesti. Tämä laki ei vaikeuta tätä prosessia millään tavalla. Lain toteutumista tullaan myös seuraamaan aivan varmasti ja tarkasti jatkossa ilman lausumaakin.

Saara Karhu /sd:

Puhemies! Tämä hallituksen esitys on myönteinen uudistus, kuten täällä on yli puolue- ja hallitus—oppositio-rajojen jo todettu. Hyvää tässä on, että valiokunta on liittänyt tähän omaan mietintöönsä mukaan seurannan, josta viimeinen virke kuuluu kutakuinkin samoin kuin opposition vastalauseen lausumaehdotus. Se, miten tuo varhaiskasvatuksen kokonaisuudistus sitten liittyy tähän lakiin, on oma asiakohtansa täysin.

Mielestäni mietintö on hyvä, ja ihmettelen vähän tuon vastalauseen sisältöä, kun se löytyy ihan tästä valtaosasta valiokunnan tekstiä.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis hallituksen esitys eduskunnalle laiksi lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain muuttamisesta. Sisällöltään on kyse siitä, että osittainen hoitoraha korvataan joustavalla hoitorahalla. Asia on kannatettava. Se lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia ja on se suunta, johon pitää edetä. Tarkoitan sitä, että perheillä on aidosti mahdolli-suuksiensa mukaan niitä päätöksenteon tilanteita, mikä on kussakin elämäntilanteessa se paras vaihtoehto lasten hoidolle ja hoivalle.

Mutta kyllä tämänkin lain käsittelyn yhteydessä on välttämätöntä kysyä, kenen näkökulmasta meillä perhepolitiikkaa tässä maassa tehdään. On kiistämätön tosiasia, että tasa-arvoon työelämässä ja naisten palkkojen jälkeenjääneisyyteen miesten palkoista pitää kiinnittää huomiota ja se on tärkeää. Mutta kun meillä on tulossa käsittelyyn kotihoidon tuen selkeä leikkaus, joka on puettu tasa-arvon kaapuun, niin voi vain tässäkin kohdassa kysyä ja ihmetellä, ja totean uudemman kerran: kenen näkökulmasta tämä laki on tehty?

Toisekseen asia, johon kiinnitämme lausumassamme huomiota, on se, että kun tavoite tälle lainmuutokselle on, että kotihoidon tuelta siirryttäisiin osa-aikatyöhön, ennustan — ennuste voi mennä pieleenkin, mutta ennustan joka tapauksessa — että todennäköisempää kuin se, että siirrytään kotihoidon tuelta työelämään, on se, että siirrytään täysipäiväisestä työstä osa-aikatyöhön, osa-aikaiselle joustavalle hoitorahalle. Ketä tämä sitten palvelee, niin sen aika näyttää.

Saara Karhu /sd:

Puhemies! Edustaja Rehula tuossa kyseenalaisti hallituksen perhepolitiikan, ja tässä on viitattu tähän toiseen kotihoidontukiasiaan. Minullakin on tässä pari tutkimustulosta, jotka hyvin tukevat sitä väitettä, että kyseessä on hyvin tärkeä naisten työmarkkinatasa-arvon ja lasten oikeuksien molempiin vanhempiinsa näkökulmasta tapahtuva uudistus.

Otetaan nyt vaikka tämä vanhempi tutkimus, josta jos lyhyesti siteeraan, niin Palkansaajien tutkimuslaitos on todennut, että eniten pätkätöitä tekevät korkeakoulutetut naiset ja tutkimusten mukaan sukupuolten ura- ja palkkakehitys on monessa suhteessa samansuuntainen ennen perheellistymistä mutta eriytyy lastensaannin jälkeen, ja se on sitten tällä nykyjärjestelmällä naisten tappioksi.

Aivan tuore tutkimus vuodelta 2014 — se on tarkoitus silloin julkistaa, eli sitä ei ole vielä julkistettu, mutta joitain tuloksia siitä on olemassa — on tanskalainen. Siinä todetaan, että jos isä ei aktiivisesti osallistu lapsenhoitoon pikkulapsivaiheessa, riski vanhempien eroon on suurempi. Sitten vaikka niin ikävästi kävisi, että tämä ero tulisi, niin jos isä on osallistunut lastenhoitoon lapsen ollessa pieni, niin todennäköisyys siihen, että hän tapaa lasta myöhemmin ja on paremmassa yhteistyössä lapseen liittyvien asioiden kanssa jatkossa, on suurempi kuin niillä isillä, jotka eivät ole pikkulapsivaiheessa osallistuneet lapsenhoitoon.

Eli jo nämä kaksi tutkimusta tukevat sitä, että hallitus on hyvällä tiellä tässä asiassa, kunhan me vain ensin mukaudumme tähän uuteen ajatteluun ja muutokseen.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on vastalauseessaan kiinnittänyt nimenomaan huomiota siihen, mikä on hallituksen perhepoliittinen linja. Kysymys kuuluu, onko sitä. Se on sirpaleista, se on hajanaista, ja ykköskysymys on se, kenen ehdoilla sitä perhepolitiikkaa tehdään.

Meillä on olemassa tutkittua tietoa siitä, mikä on naisen euro verrattuna miehen euroon. Meillä on tutkittua tietoa siitä, mikä on kasvatustieteellisin perustein lapselle paras ikä olla kotihoidossa, päivähoidossa. Erilaiset hoitomuodot, niitähän on, sen takia on joustavuutta. Joustavuutta pitää kannattaa ja valinnanvapautta pitää edistää, jotta perhe voisi itse päättää tilanteessa, jossa niitä mahdollisuuksia yhteiskunta on tarjoamassa, mikä sille perheelle on parasta. Meillä on olemassa ihan riittävästi tietoa, kunhan sitä tietoa halutaan käyttää lapsen näkökulmasta.

Sitten toisekseen meillä, arvoisa puhemies, vastalauseessa olevassa lausumaehdotuksessa on kaksi osaa. Toinen osa liittyy siihen, että eduskunta edellyttäisi, että varhaiskasvatuslain kokonaisuudistus etenisi ripeästi.

Edustaja Mäkisalo-Ropponen täällä vakuutti, että varhaiskasvatuslain uudistaminen etenee määrätietoisesti. On hyvä kuulla, että hallituspuolueen edustaja näin vakuuttaa. Sen verran historiatietoa, että taitaa olla kolmas hallitusohjelma, johon on kirjattu aiemmin päivähoitolainsäädännön kokonaisuudistus, mutta nyt kun tämä kieli ja termi on näiltä osin muuttunut, niin on kysymys varhaiskasvatuslain kokonaisuudistuksesta, jota toden totta odotamme eduskunnan käsittelyyn vielä tällä vaalikaudella. Ei voi kuin toivoa ja tietysti uskoa ja luottaa siihen, että vakuutukset valmistelun määrätietoisesta etenemisestä pitävät paikkansa. Hieman huolestunut olisin jo muun muassa siksi, että tällaista sirpaleista lainsäädäntöä tänne meille on tuotu ja tullaan tuomaan.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä minun mielestäni lapsen edun näkökulma on se, että hänellä on molempiin vanhempiinsa hyvä ja läheinen, luottamuksellinen suhde, joka on syntynyt jo pienenä lapsena. Silloin se kantaa myös niiden vaikeuksien yli, joita saattaa syntyä, ja siinä vaiheessa, jos pariskunta esimerkiksi eroaa ja lapsen koti siirtyy toisen vanhemman luo, yhteys tähän toiseen vanhempaan tutkitusti säilyy parempana. Eli kyllä se on ehdottomasti myös lapsen edun mukaista.

Merja   Mäkisalo-Ropponen  /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen perhepoliittinen linjaus on tukea perheitä tekemään perheiden ja lasten kannalta hyviä ratkaisuja, ja tämä laki lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia. Lapsen koti on aina siinä vanhempien hyvinvoinnissa, eli lasten hyvinvointi on kaikkein tärkein asia, ja tämä laki omalta osaltaan tämän valinnanmahdollisuuksien lisäyksen kautta antaa myöskin perheille sitä hyvinvointia, koska vanhempienkin hyvinvointi lisääntyy.

Keskustelu päättyi.

​​​​