Täysistunnon pöytäkirja 108/2003 vp

PTK 108/2003 vp

108. TIISTAINA 9. JOULUKUUTA 2003 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

16) Hallituksen esitys laeiksi opintotukilain ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta

 

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Tänä päivänä on julkistettu selvitysmies Kurrin esitys opintotukijärjestelmän uudistamiseksi. Aluksi voisi lyhyesti todeta, että selvitysmies Kurri on aika pitkälti Raimo Sailaksen linjoilla. Esitys oli minulle suuri pettymys, vaikkakin vasemmistoliiton opintotukijärjestelmän parantamiseksi tekemiä joitakin esityksiä tässä Kurrin selvityksessä on osittain huomioitu. Sailaksen esityshän lähti siitä, että opintotuesta tehtäisiin entistä enemmän lainaperusteinen, ja tältä pohjaltahan myöskin Kurri tässä raportissaan liikkuu. Tämä on mielestäni paluuta menneisyyteen, jolloin opiskelu oli vain varakkaiden vanhempien lasten etuoikeus. Tänä päivänä onkin tullut paljon kritiikkiä muun muassa yliopistojen opiskelijoilta, jotka toteavat, että tulossa on musta joulu yliopistojen opiskelijoille riippumatta siitä, missäpäin Suomea he asuvat. (Ed. Rönni: Meteorologit lupaavat valkeaa joulua koko maassa!)

Arvoisa puhemies! Nyt esillä olevan lakiesityksen ensimmäisessä käsittelyssä ilmoitin tekeväni lausumaehdotuksen, jossa eduskunta kiinnittäisi huomiota erityisesti alle 20-vuotiaitten toisen asteen opiskelijoiden, siis esimerkiksi ammattioppilaitosten opiskelijoiden ja lukiossa opiskelevien, eriarvoiseen asemaan. Näiden täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opintotuki on edelleen Kurrin esityksessä vanhempien tuloon sidottu, (Ed. Zyskowicz: Eikö se ole oikein?) vaikka tätä epäoikeudenmukaisuutta on vaadittu monelta taholta korjattavaksi. Tämä on mielestäni juuri muun muassa ammattioppilaitosten opiskelijoiden tietoista syrjintää eikä varmasti lisää ammattioppilaitosten vetovoimaa, vaikka ministerit ja monet muutkin juhlapuheissa aina muistavat peräänkuuluttaa tätä ammattioppilaitosten vetovoimaisuuden parantamista. Siinä pitäisi myöskin ryhtyä joihinkin käytännön toteutustoimenpiteisiin eikä vain puhua kauniisti.

Huomauttaisin tässä vielä, että tämän esillä olevan epäkohdan ovat ottaneet minun mielestäni ansiokkaasti esille myöskin lakialoitteissaan ed. Leena Rauhala ja ed. Antti Rantakangas. Ed. Rantakangas on hyvin ansiokkaasti kerännyt myöskin tälle hyvälle asialle kannatusta. Varsin monet hallituspuolueitten edustajat, täällä salissakin paikalla istuvat, ovat kannattaneet tämän epäoikeudenmukaisuuden korjaamista. Minulla itselläni on myöskin lakialoite tästä. Uskonkin, että kun eduskunnassa on näin vahva tahto tämän asian korjaamiseen, niin tämä lausumaehdotus, joka ei vielä maksa mitään, mutta joka voidaan eduskunnan viestinä hallitukselle saattaa, tulee tässä salissa hyväksytyksi, sillä en usko kyllä, että hallituspuolueitten edustajat omaa lakialoitettaan vastaan tässä salissa ryhtyvät äänestämään. He ovat varmasti hyvin suoraselkäistä joukkoa, jotka ovat nimensä tähän paperiin pistäneet.

Arvoisa puhemies! Ehdotan lopuksi, että eduskunta hyväksyy tämän esittämäni lausuman, joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että vuonna 1994 voimaan tulleen opintotukilain 19 §:n 2 momentin mukainen tulosidonnaisuus poistetaan. Tämän mukaan muiden kuin korkeakouluopiskelijoiden ja aikuisopintorahaan oikeutettujen opiskelijoiden vanhempien tulot on otettu huomioon opintorahaa myönnettäessä, jos opiskelija on ollut alle 20-vuotias, sekä asumislisää myönnettäessä, jos opiskelija on ollut alle 18-vuotias ja elänyt itsenäisesti." Jos tämä lausumaesitys hyväksytään, niin tämän jälkeen myöskin toisen asteen opiskelijat, siis ammattikoulujen opiskelijat, ovat vain samalla viivalla muiden opiskelijoitten kanssa. Siis korkeakouluopiskelijat ja kaikki muutkin opiskelijat ovat sitten samanarvoisia, ja siihen samanarvoisuuteenhan me tässä salissa varmasti pyrimme tällaisissa asioissa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Unto Valppaan tavoin olen tänään seurannut sekä sähköpostiani että opetusministeriön tiedotteita. Itse innostuin nähdessäni otsikon "Aktiivisella opintotukipolitiikalla sujuvuutta opintoihin", joka oli annettu selvitysmies Eero Kurrin paperille julkisuuteen nimeksi. Oletin, että kyse on sisällössä siitä, miten opintoja tulevaisuudessa kehitetään niin, että ne tukevat suomalaista tietotaitoa.

Olen myös samaa mieltä, että aktiivisella opintotukipolitiikalla voidaan tuoda sujuvuutta opintoihin, mutta kieltämättä se nopea vilkaisu, minkä Eero Kurrin paperiin kerkesin tehdä, laittaa minut miettimään, onko Eero Kurrilla mittarina ollut jonkinlainen normiopiskelija, joka ei elä tässä maailmassa, joka on vain tietyn ikäinen, joka ei ole perheellinen, jolla on varma työpaikka tulossa ja tiedossa, joka ei sairasta ja jolla ei ole muutenkaan ongelmia opiskeluaikana, koska tämä keinovalikoima, mitä Eero Kurri on esittämässä, vastaa tätä maailmaa.

Toki Eero Kurrin esityksessä on hyvääkin. Siellä on se ateriatuki, joka korjaa ministeri Karpelan päätöksellä elokuussa voimaan astunutta opiskelijoiden elin- ja elämäntason heikennystä. Siellä on ehdotus opintotuen asumislisän vuokrakaton nostamisesta itse asiassa sille tasolle, jota yli 80 kansanedustajaa talousarvioaloitteessaan esitti ja joka todellisuudessa vastaa tämän hetken asumiskustannuksia. Sen sijaan siellä ei ole esitystä, miten pitkäaikaisköyhyyden kovaan ytimeen eli työttömyyteen, eläkeläisten ja opiskelijoiden tähän päivään voidaan vaikuttaa. Siellä ei huomioida sitä, että opintoraha on 12 prosenttia jälkeenjäänyt vuoden 95 jälkeen, eikä siellä huomioida sitä, että minun sukupolvellani on kokemusta lainapainotteisista opinnoista eivätkä meidän opintomme suinkaan lyhentyneet, päinvastoin ne pitkittyivät, koska teimme mieluummin töitä kuin otimme lainaa. (Ed. Zyskowicz: Se johtui siitä, että harrastitte niin kovasti opiskelijapolitiikkaa!) — Ehkäpä niinkin, mutta onneksi opiskelijapolitiikkaa.

Toiseksi minua ihmetyttää se, että Kurrin myötä ollaan myöntämässä jälkikäteistä opintotukea silloin, kun sitä välttämättä ei enää tarvita. Nimittäin jos opintotuessa siirrytään lainapainotteiseen ja lainapainotteisessa vielä verohelpotuspainotteiseen, täytyy olettaa, että ihmisillä on tuloja, joista näitä verohelpotuksia voidaan antaa. Toinen, mitä täytyy olettaa, on se, että tulevaisuuden maailmassa ilmeisesti eletään entisen Neuvostoliiton ihanneyhteiskuntaa, jossa kaikilla on sama palkka, sillä on aivan eri asia huippukirurgin ja sosiaalialan tulevan ammattilaisen maksaa erilaisista tuloistansa vain pelkkien verohelpotusten toivossa saman pituisia opintojansa.

Mielestäni siis Eero Kurrin esitys on kaukana elävästä elämästä, ja siksi olen kannattamassa Unto Valppaan äsken tekemää ehdotusta.

Lisäksi olen tekemässä pari muuta lausumaehdotusta, joista toinen tukee kansainvälistymistämme ja yhdenvertaisuuttamme omassa maassamme. Se on teille nimelläni jaettuna ja kuuluu: "Eduskunta edellyttää, että hallitus selvittää, tulisiko nyt hyväksyttävien lakiehdotusten pohjalta kehittää opintotukijärjestelmää siten, että ulkomailla harjoitettaviin opintoihin myönnettäisiin opintotukea tulevaisuudessa myös Suomessa vakinaisesti asuvalle ulkomaalaiselle samankaltaisin edellytyksin kuin Suomen kansalaiselle."

Lisäksi hätääntyneenä tästä Eero Kurrin maailmasta, jossa on vain normaaleja opiskelijoita ilman perhettä, ja innostuneena pääministerin lisääntymiskehotuksista toistan vastalauseen 3 lausumaehdotuksen: "Eduskunta edellyttää, että hyväksyttäviä syitä opintorahan maksamisen jatkamiselle voivat olla myös muut perhesyyt, kuten esimerkiksi raskaus, lapsen syntymä tai pienen lapsen hoito, vaikka opinnot eivät olisikaan edenneet riittävästi."

Muita korjauksia vasemmistoliiton eduskuntaryhmä tulee tekemään ensi viikolla talousarvioesityksissä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran tässä salissa keskustellaan opintotukikysymyksistä. Olemme tämän syksyn aikana useampaan kertaan tässä salissa pohtineet opiskelijoiden tilannetta ja todenneet sen tällä hetkellä opintososiaalisesta näkökulmasta aika heikoksi. Ensimmäinen pettymys varmasti suomalaisille opiskelijoille oli se, että opintotuesta vastaava ministeri Karpela ei halunnut tuoda budjettiriiheen ateriatuen korotusta taikka muitakaan esityksiä opintotuen parantamiseksi. Ilolla on pantu merkille kuitenkin se, että valtiovarainvaliokunnassa on tehty töitä sen eteen, että opintotukea jollakin tavalla korjataan, lähinnä ilmeisesti ateriatuen osalta. Mutta joka tapauksessa tässä salissa aina kysymykseen on saatu vastaus, kun on puhuttu opintotuesta, että on olemassa selvitysmiehen työ, joka valmistunee joulukuun alkupuolella, ja sen jälkeen palaamme asiaan.

Kuten olemme jo kuulleet, tänä päivänä on se H-hetki ollut, jolloin selvitysmiehen raportti on tullut julkisuuteen, ja tuntuu, että se on ollut kuin kohokas, jota on syksyn aikaan paistettu, ja koko ajan opiskelijoitten odotuksia on lisätty ja annettu ymmärtää, että sieltä joitakin uusia ihmeellisiä esityksiä tulee. Olemme useaan kertaan tässä salissa myös todenneet sen, että niin monta selvitystä opetusministeriössä on tehty, että emme usko siihen, että selvitysmies Kurri mitään uutta ihmeellistä taivaan alla löytää. Näin on myös tämän päivän selvityksestä todettava. Tästä kohokkaasta tuli pannukakku, se läsähti ihan kokonaisuudessaan. (Ed. Valpas: Kyllä!)

SYL on todellakin tyrmännyt esityksen eikä ihme. Opetusministeriössä on ollut perinne, että kun opintotukea uudistetaan, opiskelijajärjestöt ovat mukana tässä prosessissa. Tällä kertaa näin ei käynyt. Haluttiin, että selvitysmies yksin suuressa viisaudessaan pohtii asiaa ja tuo esityksen sitten kulttuuriministerille. Oletettavissa oli se, että kun opiskelijajärjestöt eivät saa osallistua tähän prosessiin, on todennäköistä, että sieltä ei sellaista esitystä tule, joka miellyttäisi niitä. Näin on.

Kurrin esityksessä on sinällään joitakin hyviä elementtejä. Me kokoomuksessa uskomme siihen, että tämä nykyisen opintotuen perusrakenne on ihan hyvä: opintoraha, opintolaina, asumistuki ja ateriatuki. Tähän on päätynyt myös selvitysmies Kurri. Toinen hyvä asia Kurrin esityksessä on se, että asumislisän vuokrakattoa esitetään korotettavaksi. Täällä salissa on oppositiopuolueiden talousarvioesitys siitä, että näin jo ensi vuoden budjetissa tehtäisiin, ja nyt, kun Kurri esittää, että vuoden 2005 aikana tämä tulisi voimaan, toivon, että hallituspuolueiden kansanedustajat, jotka kokevat opintotuen tärkeäksi asiaksi, muistaisivat jo talousarvion lopullisessa käsittelyssä tässä salissa muistaa opiskelijoita asumislisän osalta jo ensi vuonna. Ei ole olemassa yhtään ainoaa järkevää syytä, miksi sitä pitäisi siirtää vuodella eteenpäin.

Varmasti se suurin pettymys opiskelijoitten näkökulmasta on se, että opintorahaa ei koroteta. Se on mielestäni kyllä selvitysmieheltä todella surkea esitys. Toivoa sopii, että hallitus omassa keskuudessaan aidosti pohtii sitä, onko tosiaan niin, että opintorahan osalta korotusta ei tulla esittämään. Kurri esittää opintotukeen sellaisia uudistuksia, jotka tekisivät siitä selvästi lainapainotteisempaa, mutta vaikkakin siihen on yritetty kannustavaa elementtiä saada sisään, niin valitettavasti sillä mallilla, jonka Kurri tuo, kannustavuus lainan ottamiseen kyllä vesitetään. En usko, että sillä, että tehdään 2 500 euron omavastuu ja sidotaan 30 prosentin lainasubventio valmistumisaikaan, saadaan sellaista tulosta kuin tällä haetaan. En usko, että yhtään enempää lainaa otetaan tulevaisuudessa.

Sen verran ed. Sirnön puheesta haluaisin korjata, että käsittääkseni Kurri esittää, kuten kokoomuksen opintotukimallissa oli, että tämän subvention saa vähentää verosta, jolloin se kaikille ihan saman kokoinen summa, (Ed. Sirnö: Tulot ovat erilaisia!) olipa sitten valmistunut lääkäri taikka sosiaalityöntekijä. Erityisesti se mielestäni tukee pienituloisia, koska silloin suhteessa vaikutus on paljon suurempi, kun se summa on sama, jonka saa suoraan verosta vähentää, eli kyseinen henkilö maksaa saman verran vähemmän veroja, olipa sitten lääkäri tai sosiaalityöntekijä. Mutta se, että siihen on otettu tämä omavastuu, joka vielä sidotaan viiden vuoden valmistumisaikaan, varmasti aikaansaa sen, että kukaan ei tätä lainaa sen vuoksi ota.

Kokoomuksen mallissa, jonka esittelimme jonkin aikaa sitten, lähdimme siitä, että siinä ei ole mitään tällaista rajoitetta, vaan se on oikeus kaikille opiskelijoille, jotka valmistuvat, eli siinä kannustetaan siihen, että tutkinto, jota on alettu opiskella, suoritetaan. Sen jälkeen on oikeus kymmenen vuoden aikana verosta vähentää 50 prosenttia nostetusta lainasta. Ihan vakaasti uskomme siihen, että tällaisella mallilla jopa kannustetaan lainanottoon, kannustetaan siihen, että tutkinto suoritetaan, ja myös uskomme siihen, että se varmasti tietyillä aloilla ainakin nopeuttaisi myös opiskelua. Se, että suomalaiset opiskelijat keskimäärin opiskelevat 5,6 vuotta, on ihan keskimääräisesti hyvä opiskeluaika, enkä usko, että ainakaan tällä keppityylillä näitä opiskeluaikoja lyhennetään. Jos aidosti opintotukijärjestelmää kehitettäisiin sellaiseksi, että opiskelija niin halutessaan voisi täysipäiväisesti opiskella, uskoisin, että se olisi paras porkkana siihen, että myös opiskeluajat lyhentyvät.

Se, että Kurri esittää myös opintotuen enimmäisaikoja leikattavaksi, on elementti, joka ehdottomasti tulisi sitoa opintosisältöihin eli siihen, minkälaisia tutkintovaatimuksia erilaisissa tutkinnoissa on. Jos ihan vain lähdetään siitä, että viisi kuukautta opintotukea lyhennetään, tämä aiheuttaa suurta epävarmuutta opiskelijoiden keskuudessa. Uskonkin, että tulokset ovat päinvastaisia. Varmastikaan eivät tällä Kurrin mallilla opintoajat lyhene, lainanottoon ei kannusteta ja opiskelijoiden opintososiaalinen asema on edelleen hyvin heikko. Ainoa hyvä asia tässä on todellakin asumislisän vuokrakaton korottaminen, mutta tuskin tämä on se, mitä opiskelijat ovat odottaneet, varsinkin, kun lähtökohta käsittääkseni on ministeri Karpelalla ollut se, että todellakin tehdään se vuosituhannen uudistus, tehdään jotakin uutta, niin että todella opiskelijoitten tilanne paranee ja opiskelijat voivat keskittyä opiskelemiseen.

Jos se on tämän selvitysmies Kurrin mukainen esitys, joka hallitukselta joskus tänne taloon tulee, valitettavasti sitä ei voi kutsua todellakaan vuosituhannen uudistukseksi. Tämä on ehkä opiskelijoille mustan joulun lahja selvitysmies Kurrilta, mutta aina voi olettaa, että hallituksesta ja opintotuesta vastaavalla ministerillä vielä löytyy sitä suurta viisautta eli tätä Kurrin selvitystä tarkastellaan, ja ehkä olisi syytä palata niihin aikaisempiin selvityksiin, joita opetusministeriössä on tehty, joissa lähdetään siitä, että asumislisän vuokrakattoa korotetaan, joissa lähdetään siitä, että myös opintorahan tasoa nostetaan. Tähän asti opiskelijat ovat olleet ihan tyytyväisiä näihin ehdotuksiin, joita kannustava opintotuki -työryhmä teki. Eli periaatteessa tätä selvitysmies Kurrin opintotukiselvitystä ei olisi tarvinnut odottaa, vaan hallitus halutessaan olisi voinut jo puuttua opiskelijoiden opintososiaaliseen asemaan.

Toivoisin, että hallitus tulee tämän Kurrin raportin laittamaan ö-mappiin ja ottaa sieltä a-mapista ne aikaisemmat selvitykset ja lähtee tekemään vuosituhannen opintotukiuudistusta niitten pohjalta ja ottaa kokoomuksen opintotukimallista sen lainan kannustavuusosion, jolla todellakin niille opiskelijoille, jotka haluavat opiskella täysipäiväisesti korotetulla opintorahalla, mutta mahdollisesti myös lainan turvin, siitä tulee aidosti kannustavaa ja houkuttelevaa.

Irja Tulonen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Karpela otti selvitysmies Kurrin selvityksen vastaan, hän totesi, että tällä toimenpiteellä voidaan tehdä poliittiset ratkaisut tammi—helmikuussa opiskelijoitten sosiaalisten etuisuuksien parantamiseksi.

Mielestäni tämä Kurrin selvitys on aika laiha. Se on aika vakavaa, että se on näin laiha, koska olen ymmärtänyt, että koko eduskunnan tahto on ollut parantaa opiskelijoitten sosiaalisia etuja. Jos puhutaan esimerkiksi vuokrakatosta, vuokrat ovat karanneet jo monta vuotta sitten estäen opiskelijoitten mahdollisuuksia asua keskuksissa, joissa on myöskin yliopistokoulutusta. Kun ei siihen esimerkiksi Kurrin selvityksessä muuta kuin viitata, tuntuu aika pahalta. Ateriatuesta eduskunta todennäköisesti päättää, jos näin tahdotaan — valtiovarainvaliokunta on jo päättänyt — että se nousee.

Mutta kun eduskunnan tahto on ollut myöskin se, että jotenkin selvitettäisiin mahdollisuutta opiskella ympäri vuoden opintososiaalisin eduin, niin tämä lyö korvalle myöskin sitä. Kun tiedämme myöskin ne paineet, että opiskeluaikoja pitäisi todella lyhentää, ja se on mielestäni järkevä ehdotus, järkevä vaade, niin tämä Kurrin esitys ei kerta kaikkiaan luo mitään mahdollisuutta avata tätä problematiikkaa. Jos ajatellaan, että todella halutaan lyhentää opiskeluaikoja, sehän tarkoittaa sitä, mihin jotkut yliopistot ovat jo menneet, jotkut ammattikorkeakoulut, että on kolmas lukukausi. Se vaatii myöskin silloin, että opintotuki ja muut opintososiaaliset edut seuraavat mukana. Mielestäni tämä on aika vakava asia. Toivon kyllä hallitukselta selkeitä päätöksiä syksyllä tai mahdollisesti jo tammi—helmikuussa asian suhteen, koska ei ole oikeudenmukaista, että opiskelijat eivät voi opiskella ja opiskeluajat pitenevät.

Kaarina Dromberg /kok:

Herra puhemies! On todella otollinen hetki puhua tällä hetkellä opiskelijoiden asemasta ja opintotuesta, koska tänään on myöskin selvitysmies Kurri antanut tämän oman raporttinsa ja ne lähtökohdat hallituksen tulevalle toiminnalle. Hallituksen tavoite mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu sekä kohentaa opiskelijoiden opintososiaalista asemaa ei toteudu selvitysmies Eero Kurrin esittämillä toimenpiteillä.

Kurrin esityksessä korkeakouluopiskelijoiden opintorahan korotus jää jälleen kerran toteutumatta, vaikka sitä ei ole korotettu yli kymmeneen vuoteen. Se on ollut erittäin huono asia, kun ajatellaan, kuinka kustannustaso on koko ajan mennyt eteenpäin ja opiskelijat ovat jääneet niin sanotusti kuoppaan.

Selvitysmiehen esitys asumislisän vuokrakaton korotuksesta 214 eurosta 252 euroon kuukaudessa on perusteltu ja vastaa kokoomuksen asettamaa tavoitetta. Korotuksen pitäisi tulla kuitenkin voimaan heti ensi syksynä eikä vasta vuonna 2005, kuten hallituspuolueet ovat kaavailleet. Tosin tietysti tämä vuokrakattokin on aika merkittävä siinä mielessä, että siinä ei ole mitään porrasteisuutta. Esimerkiksi Pääkaupunkiseudulla verrattuna Rovaniemeen varmasti myöskin asumiskustannukset ovat eri luokkaa. Sitäkin minun mielestäni pitäisi tutkia vielä tulevaisuudessa.

Opintolainan subventiomalli on hyvin saman suuntainen kuin kokoomuksen jo aiemmin syksyllä esittämä oma malli, kuten ed. Lindén toi esille. Kokoomuksen mallissa opiskelija saisi kuitenkin vähentää 50 prosenttia koko lainan määrästä, ja 2 500 euron niin sanottua omavastuuta ei kokoomus hyväksy. Lainaa otetaan nykyään keskimäärin 5 000 euroa, jolloin 2 500 euron omavastuu romuttaa sinänsä hyvän subventiomallin, koska vähennyksen määrä jäisi hyvin pieneksi.

Jotta opintolainan houkuttelevuus todella nousisi, ei mitään normiaikoja pidä asettaa, vaan subvention saamisen edellytys olisi tutkinnon suorittaminen. Harva opiskelija on opintojen alkuvaiheessa varma opintojensa suoritusajasta. Näin ollen opintolainan nostaminen saattaa tuntua isolta riskiltä. Kurrin subventiomalli ei siten pienennä opiskelijoiden opintolainaa kohtaan tuntemaa epävarmuutta. Kuten me tiedämme, tästä syystä juuri, kun se opintoraha on niin pieni, opiskelijat haluavat mennä töihin, he eivät mielellään ota lainaa, joten siinä täytyisi olla myöskin kannustava malli, kuten esimerkiksi kokoomuksessa tehty erittäin hyvä pohjaesitys.

Yhdyn Suomen ylioppilaskuntien liiton huoleen tukikuukausien määrän vähentämisestä. Tukikuukausien lyhentäminen voisi tulla kyseeseen vain, jos opintotuen tasoa selvästi korotetaan ja täysipäiväinen opiskelu tehdään mahdolliseksi. Muutokset tukikuukausien määrään olisi hyvä tehdä vasta silloin, kun tulevan tutkintorakenneuudistuksen vaikutukset tutkinnon suoritusaikoihin olisi perusteellisesti selvitetty, ja näinhän ei ole todellakaan tapahtunut.

Kun tätä lakia käsiteltiin sivistysvaliokunnassa, siellä nousi hyvin vahvasti esille 19 §, josta ed. Valpas on myöskin tehnyt oman lausumansa. Siellä kyllä vahvasti kannatettiin opposition puolelta sitä lausumaa. Sehän merkitsee todellakin sitä, että alle 20-vuotiaat ei-kotona asuvat opiskelijat, jotka ovat toisen asteen koulutuksessa, eivät ole oikeutettuja saamaan myöskään samanlaista tukea kuin korkeakouluopiskelijat. Toisin sanoen heidän tulonsa ovat vanhempien tuloista riippuvaisia. Nyt Kurrin esitys on se, että vanhempien tulorajaa nostetaan, mutta se ei voi olla oikea tapa hoitaa tätä asiaa kuntoon, vaan se täytyy saattaa samaksi kuin vastaavassa asemassa olevien muidenkin korkeakouluopiskelijoiden asema tänä päivänä. On mielenkiintoista nähdä, että kun Kurri on antanut tämän raporttinsa ja tehtävän suorittanut, kuinka hallitus sitten tulee suhtautumaan ja viemään näitä asioita eteenpäin. Se on tietysti pieni askel, mutta odotamme vielä sitä suurta askelta, jolloin opiskelijan asema paranee tässä yhteiskunnassa.

Niissä rakenteellisissa uudistuksissa, mitkä tällä hetkellä on myöskin esitetty tulevaisuuden mahdollisuuksiksi, on sekä hyviä osioita että myöskin sellaisia, jotka eivät kannusta myöskään nuoria sen paremmin viemään opiskelua loppuun, mutta on perusteltua tarkastella erikseen niitä asioita sitten, kun niitä esityksiä alkaa tulla. Eli toisin sanoen opiskelijan asemaa ei tämä vielä vie sanottavasti eteenpäin, mutta on askel kuitenkin.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Opintotukeen ehdotetaan ohjelmaa, joka asteittain parantaisi opintotukea ja opiskelijoiden opintososiaalista asemaa sekä kannustaisi opiskelemaan ja suorittamaan tutkinnon tavoiteajassa. Muistutan erityisesti opposition edustajia siitä, että aikaisemmat opintotukeen tehdyt parannukset ovat tapahtuneet 90-luvun alussa Ahon hallituksen aikaan ja nyt on kumminkin korkea aika puuttua tähän epäkohtaan, ja tässä on lähdetty viemään asiaa eteenpäin.

Selvitysmies Kurrin tehtävänä oli valmistella Matti Vanhasen hallitusohjelman ehdotuksia, joiden mukaan opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö laatii näiden esitysten pohjalta toimenpideohjelman, jolla edistetään tutkinnon suorittamista tavoiteajassa. Tämähän kulkee rinnan sen tutkintojen suorittamisen nopeuttamisen kanssa. Jo nyt ateriakorvaukseen on tulossa 20 sentin korotus, ja tämä on hyvä lähtökohta edistää opiskelijoiden asemaa.

Selvitysmiehen mukaan opintolainan enimmäismäärää korkeakouluasteella tulisi nostaa nykyisestä 220 eurosta 280 euroon kuukaudessa. Tutkinnon suorittamiseen määräajassa kannustavana uutena elementtinä ehdotetaan korkeakouluasteella otettavaksi käyttöön opintolainasubventio. Kyseessä olisi pääsääntöisesti normiajan puitteissa suoritetun loppututkinnon jälkeen suoraan verosta tehtävä vähennys, joka olisi 30 prosenttia opintolainan 2 500 euroa ylittävältä osalta. Vähennys tehtäisiin kymmenen vuoden aikana tutkinnon suorittamisvuoden jälkeen. Uuden tukimuodon käyttöönotto syksyllä 2005 ja sen jälkeen opintonsa aloittavia koskevana vähentäisi verotuloja asteittain vuodesta 2009 lähtien arviolta noin 25 miljoonaa euroa vuodessa. Elikkä me toimimme kuitenkin niukkojen resurssien varassa.

Vuokratason nousun vuoksi ehdotetaan korotettavaksi opintotuen asumislisässä huomioon otettavaa vuokran määrää nykyisestä 214 eurosta 252 euroon. Asumislisän enimmäismäärä nousisi tällöin 30 euroa kuukaudessa. Muutos koskisi kaikkia koulutusasteita.

Selvitysmies ehdottaa, että toisen asteen koulutuksessa olevien nuorten opintorahan saantiin vaikuttavaa opiskelijoiden vanhempien verotettavien vuositulojen rajaa korotetaan. Tämäkin on jäänyt jälkeen, koska edelliset tarkistukset on tehty vuonna 93.

Opintotuessa nyt käytössä olevien enimmäistukikuukausien määrää voidaan lyhentää viidellä kuukaudella opiskeluaikojen lyhentyessä yliopistojen tutkintorakenneuudistuksen yhteydessä. Tästä aiheutuu säästöjä, ja nämä mahdollistavat näitä muutoksia tehtäväksi.

Herra puhemies! Selvitysmies tähdentää terveydenhuollon, opinto-ohjauksen ja psykososiaalisten palvelujen merkitystä yksilöllisten ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Tämä on hyvä lähtökohta mielestäni opintotuen kehittämiseen. Nyt on konkreettisia esityksiä tämän kehittämisen pohjaksi.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Tätä keskustelua tuntuu nyt vaivaavan hieman se, että kun esitys on tuotu tuoreeltaan tänään, se pyritään ampumaan alas heti. Varmasti sellaiseen on perustelunsa, mutta mielestäni pitäisi kuitenkin tässä asiassa, kuten muissakin asioissa, koettaa analyyttisesti ikään kuin löytää se, mitä siinä on sellaista, joka olisi kehitettävää. Täällä on todettu, että opintotukijärjestelmää on uudistettu kymmenisen vuotta sitten, ja nythän tässä keväällä, muistan, oli työllisyysryhmän toimesta esitys, jossa oli hyvin korostuneesti tämä lainapainotteisuus esillä ja sitten toisaalta korkovähennysoikeus. Muistan, että niin Akavan kuin kokoomuksen suunnalta on tehty ehdotuksia opintotukijärjestelmän osalta ja molemmissa on yhteistä se, että siellä kannustetaan lainanottoon ja sitten taas verovähennystä käytettäisiin.

Nyt tämä selvitysmies Kurrin esitys lähtee siitä — tietenkin selvitysmiehelle annetun tehtävän mukaisesti, koska siinä nimenomaan häneltä odotettiin opintotukijärjestelmän kehittämistä — että pidentyneitä opiskeluaikoja voidaan uudelleenmotivoinnin kautta lyhentää. (Ed: Lindén: Mitä se uudelleenmotivointi on?) — Hän tarkoittaa nimenomaan sitä, että annetaan kannustin tavoiteaikataulussa valmistuvalle ja kannustin olisi silloin tämä 30 prosentin ikään kuin palautuminen kymmenen vuoden aikana palkkatulosta vähennettynä. Tässä on se motivaatio, jonka hän asettaa. Ei sitä voi kiistää. Mutta toisaalta on kysyttävä, onko tämä ainut motivaatiokeino. Taloudellisesti mitattuna se varmasti on sellainen, josta kannattaa käydä laaja keskustelu.

Toinen kysymys nimittäin, joka liittyy opintojen venymiseen, on se, onko yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa asetetut opintotavoitteet ja tutkintosisällöt mitoitettu oikein suhteessa valmistumisaikaan. Arvelenpa, että tässä suhteessa silloin, kun 70-luvulla, arvoisa puhemies, niin sanottu Fytt-mietintö ajettiin 70-luvun lopulla yliopistojen tutkintovaatimuksiin, tapahtui se, että sinne ikään kuin ympättiin liian paljon aineksia ja tätä valmistumisaikaa ei kuitenkaan annettu riittävästi, vaikka se määriteltiin suoraan ylemmäksi korkeakoulututkinnoksi. Silloinhan alempi korkeakoulututkinto pääsääntöisesti poistui. (Ed. Pulliainen: Se oli suuri virhe!) — Se oli minunkin mielestäni, sanoisin, varomatonta, se oli ehkä virhekin, mutta nythän sitä on paikattu sillä tavoin opetusministeriön toimesta, että alempi tutkinto on palautettu lähes kaikille aloille. Se on taas ollut viisas ratkaisu. — Tässä yhteydessä tietenkään selvitysmies Kurri ei ole voinut mennä näin sisällölliseen tarkasteluun, koska hänellä on toimeksianto ollut selvästi opintotukeen liittyvä.

Mutta täällä on kyllä opintorahaan liittyvä pieni korotus 17-vuotiaille ja alle 20-vuotiaille, toisin kuin eräässä puheenvuorossa mainittiin, ja se on lähinnä pitkän aikavälin tavoitteissa Kurrilla sisällä.

Myös on syytä todeta, että myönteistä Kurrin esityksessä on se, että hän ainakin viittaa niin sanottuun Norjan-malliin, joka tarkoittaisi tässä tapauksessa seuraavaa: Muuttotappioalueille Itä- ja Pohjois-Suomeen töihin muuttava henkilö voisi Norjan-mallin mukaan, jos sitä sellaisenaan toteutetaan, saada jopa opintolainansa anteeksi kokonaan, mutta silloin se edellyttää kyllä olemista siellä alueella pidempään.

Arvoisa puhemies! Tarkoitan tällä puheenvuorollani sitä, että ei pidä nyt ihan heti ampua alas tätä esitystä, tätä on niin pitkään vatvottu ja niin pitkään selvitetty, ei myöskään niin sanottua Sailaksen mallia. Se oli harmi, että se ammuttiin alas. Kun siihen oikein perehdyin, sen logiikan kyllä löysin. Kurri tuntee asiat, hän on tehtävävastuussa ollut näillä alueilla, hän on lähellä opiskelijoita, ja jos siitä on kiinni, että yliopisto- tai ammattikorkeakouluopiskelijoiden puolelta ei ole oltu tässä mukana, niin sellaiset pitää neuvotteluin järjestää. Toivon siis sitä, että tämä selvitysmiehen työ saisi asiallisen kohtelun ja siitä voitaisiin sitten edetä tietyillä korjauksilla ja paikkauksilla järkevään lopputulokseen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että ammattikoululaisten taloudellista tukea pyritään lisäämään ja ettei kenenkään opintie katkea siihen, ettei ole rahaa. Ennustan, että jos ei huolehdita ammatillisesta koulutuksesta ja saada sitä tarpeeksi mielenkiintoiseksi, niin talous tukehtuu siihen, ettei ole käsiä tekemään töitä. Mielestäni nyt jo koulutetaan liikaa, liian korkealle: heille ei ole töitä ehkä lääkäreitä lukuun ottamatta. Lääkäreistä on Suomessa huutava pula. Kun tehdään esimerkiksi nykyaikaisia paperikoneita, ne eivät synny ilman hitsareita, sorvareita ja elektroniikka-asentajia; samoin rakennukset eivät valmistu ilman rakennusmiehiä; samoin hoiva-ala tarvitsee käsiä tekemään töitä. Mielestäni koulutus on avainsana, kun suunnitellaan Suomen tulevaisuutta. Näin pienessä maassa pitää ottaa kaikki aivot käyttöön.

Asumisen osalta sanon, että väliaikainen vuokrakatto tulisi ottaa kaikkiin vuokriin käyttöön. Varsinkin opiskelukaupungeissa, niin kuin kotikaupungissani Jyväskylässä, vuokrat ovat nousseet sen takia, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa toisiaan. Samoin 7 prosentin omavastuu vuokralaiselle pitäisi poistaa. Se on kohtuuton.

Annika  Lapintie  /vas:

Herra puhemies! Opintotukijärjestelmällä on valtavan iso merkitys, jotta Suomessa opintoja voivat harjoittaa myös ne, joiden vanhemmilla ei ole varaa tukea opiskelua. Sillä on suuri merkitys suomalaiselle yhteiskunnalle, että kaikki, jotka haluavat ja kykenevät, voivat opiskella. Silloin opintotuen kehittäminen ei valitettavasti ole vielä tässä esityksessä riittävän hyvä.

Samoin, kun tänään on luovutettu korkeakouluopiskelijoiden opintoaikoja ja opintotuen kehittämistä koskevat raportit hallitukselle, kovasti ihmettelen sitä, miksi näiden raporttien valmistelussa opiskelijajärjestöt eivät ole olleet mukana. Eikö ole ollut aina hyvä periaate se, että ne osallistuvat valmisteluun, jotka päätösten kohteeksi joutuvat? Sillä tavalla saadaan sellaista tietämystä tosielämästä mukaan raportteihin ja selvityksiin, jota millään muilla keinoin ei voi saada. Ihmettelen kovasti tätä hallituksen uutta linjausta nyt, että opiskelijat on suljettu pois valmistelutyöstä. Mielestäni tämä näkyykin tuloksissa eli esimerkiksi totta kai on hyvä, että asumislisän vuokrakatto nousee, mutta missä viipyy esitys siitä, että asumistukea saisi myös kesäaikana? Tämähän on pitkän ajan kuluessa jo tunnustettu asumistuen suurimmaksi ongelmaksi ja tähän ei ole ollenkaan nyt puututtu. Aika oudolta vaikuttaa myös tukikuukausien määrän supistaminen.

Pyysin puheenvuoron varsinaisesti siksi, että haluan kannattaa molempia ed. Sirnön tekemiä lausumaehdotuksia, ja kannatan niitä.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että halutaan lähteä liikkeelle opiskelijoitten taloudellisen ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. Näin olen ymmärtänyt hallituksen halunneen tehdä ja olen ymmärtänyt myöskin, että on haluttu edetä tänään julkistetun Kurrin selvitystyön pohjalta.

Toisaalta on aina tietysti nähtävä myöskin niitä kysymyksiä, mitkä voitaisiin, jos mahdollisuuksia on, tehdä paremmin. Todellakin, onko niin, että opiskelijajärjestöjä on ajateltu kuulla vasta, kun selvitysmies on tehnyt tehtävänsä? Olen ymmärtänyt näin, että selvitysmiehelle on haluttu antaa tietty työrauha ja sen jälkeen on laajemman vuorovaikutuksen ja keskustelun aika ja paikka. Toivon, että opiskelijajärjestöt ovat siinä yhteydessä tuomassa, kuten on jo tapahtunutkin, näkemyksensä esille keskusteluun ja tehtävien ratkaisujen osavaikuttajaksi.

Opintorahahan on ollut todellakin Ahon hallituksen jälkeen samalla tasolla. Valitettavasti rahanarvo on vain huonontunut ja opiskelijoitten taloudellinen tilanne on kiristynyt. Nyt osaltaan on haluttu aloittaa tilanteen korjaaminen, joka on päässyt vaikeasti korjattavaksi ongelmaksi.

Opintoaikojen lyhentäminen on yleisesti hyväksytty tavoite työvoimapoliittisista syistä ja ennen kaikkea myös yksilöiden itsensä kannalta, mutta samalla haluan korostaa, että myös nyt esitetyissä suunnitelmissa on kohtuullisessa määrin myös yksilöllisiä vaihtoehtoja yksilöllisen elämäntilanteen mukaan haluttu ottaa esille. Toivon, että nämä määrät voisivat olla myöskin runsaammat, koska eri syistä opinnot saattavat pitkittyä: perhe-elämän, perheen lisääntymisen, lasten syntymän vuoksi. Toivon mukaan lapsia syntyy jatkossakin, ja opinnot aivan ymmärrettävästi voivat silloin osaltaan siirtyä. Saattaa tulla kansainvälisiä vaiheita opiskeluihin ja monia muita asioita, jotka pitkittävät.

Itse toki näen hyväksi sen, että opintoaikoja tietoisesti pyritään lyhentämään, enkä näe, että tällä mitään akateemista vapautta suinkaan on vielä aiottukaan rajoittaa. Pidän akateemista vapautta yliopistomaailmassa hyvin arvokkaana ja säilytettävänä asiana, mutta samalla opinnot on voitava suorittaa myös mahdollisimman tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Samoin toivon, että nämä tutkintovaatimukset ja -mitoitukset, kuten ed. Olin puheenvuorossaan toi esille, myöskin tarkistettaisiin kohtuullisiksi, tarkoituksenmukaisiksi, ja samalla vähenisi tuommoinen inhimillinen vaihtelevuus, mitä saattaa olla eri professorienkin kesken tai tentin vastaanottajien kesken hyväksymisen ja hylkäämisen välillä, inhimillisyydestä riippuen. Toivottavasti näissä päästäisiin kutakuinkin kohtuullisesti samoille tasoille. Aikanaan omalta opiskeluajaltani muistan hyvin, kuinka äärilaidoilla saattoi olla samankin tentin läpäiseminen riippuen siitä, kenelle tenttiä suoritettiin. Toivon, että tuollaiset opiskelijoihin kohdistuvat simputukset olisivat kaukaisessa historiassa. (Ed. Pulliainen: Kuka se nyt on simputtanut tässä ja ketä?) — No, se jääköön salaisuudeksi, ketkä ovat simputtaneet, eivät enää vanhat, 30 vuoden takaiset asiat kuulu kenellekään. Minua ei ole kukaan simputtanut, (Ed. Pulliainen: Se on hyvä, sitä minä pahoin pelkäsin!) sen voin sanoa, mutta minä tiedän, että joitakin muita on, varsin hyvin.

Toisin sen esille, että kun opinnot päättyvät, siinä on perheellisellä opiskelijalla, jos perhe on jo syntynyt, monenlaisia menoja: asunnosta, kodin perustamisesta, lasten syntymästä, joten tuo velkapainotteinen linja on osaltaan myös asetettava kriittiseen tarkasteluun. Me tiedämme sen, että nuorten perheiden kohdalla menot ovat suurimmillaan silloin, kun tulot ovat pienimmillään, eli tämä epäkohta meidän on myöskin tiedostettava asian jatkokäsittelyssä.

Hanna-Leena Hemming /kok:

Arvoisa puhemies! Tänään on tuotu julkisuuteen esitys keinoista lyhentää opintojen suoritusaikaa. Yksi keskeinen asia, mihin on puututtu, on opintojen osa-aikaisuus ja sen välttäminen jatkossa. Opintojen osa-aikaisuus on kiinteästi sidoksissa opiskelijoitten työssäkäyntiin.

Haluaisinkin kysyä, mitä vikaa periaatteellisella tasolla on opiskelijoiden työssäkäynnissä. Opiskelijoiden työllä on nimittäin pitkälti merkitys, esimerkiksi humanistilla, keinona hankkia työkokemusta esimerkiksi opettajan sijaisuuksia tekemällä. Nämä ovat myöskin jatkossa sellaisia töitä, joihin on valmistuneita, jo pätevöityneitä opettajia erittäin vaikea saada, esimerkiksi viikon sijaisuutta hoitamaan Pääkaupunkiseudulla tai missä tahansa opintopaikkakunnalla. Emme tule saamaan työvoimaa, muuta kuin opiskelijoita, jatkossakaan näihin tehtäviin, lyhyisiin sijaisuuksiin, mahdollisesti myöskään töihin, joissa ei periaatteellisestikaan voida tarjota 38 tunnin työviikkoa tai säännöllistä työaikaa.

Esimerkiksi Viking Line, Silja Line ja tällaiset yritykset tarjoavat nimenomaan muutaman tunnin työaikaa opiskelijoille mahdollisesti säännöllisesti, mutta ei missään nimessä seitsemää tuntia ja rapiat päälle, lounastauot ja kahvitunnit vielä lisäten. Meillä on yhteiskunnassa paljon töitä, joissa nimenomaan osa-aikaista työtä on tarjolla, ja opiskelijoiden mahdollisuus sitä kautta laajentaa elantoansa on minusta ihan oikein. Ihmettelen todellakin periaatteellisella tasolla sitä, että tätä paheksutaan nyt. Kuitenkin se on osa sitä jatkumoa, joka pyörittää yhteiskuntaamme. Kun nämä poistetaan työmarkkinoilta, niin ihmettelen, kuka työt tekee jatkossa.

Tavoitteena on myöskin laajojen tutkintoon kuulumattomien opintojen suorittamismahdollisuuden heikentäminen. Ihmettelen, kuka voi esimerkiksi humanistin kyseessä ollen määritellä, mikä kuuluu opintoihin ja mikä ei. Onko tarkoitus jatkossa muuttaa yliopistokoulutus ammattikoulutukseksi, ammattiin valmistavaksi koulutukseksi? Onko jatkossa mahdollista, että historioitsija ei enää voi toimia pörssimeklarina tai pankkiirina, koska hänen opintoputkensa on määrätty suuntautumaan johonkin muuhun ammattiin? Mihin häviää akateeminen vapaus? Kuka on se ihminen, joka voi sanoa, mikä kuuluu yliopisto-opiskelijan opintoihin ja mikä ei kuulu? Onko tarkoitus nimenomaan suunnitella opinnot jollain auktoriteettitasolla?

Periaatteessa on hyvä, että tullaan seuraamaan ja ohjaamaan opintojen suorittamista sinänsä. Tavoite on erityisen hyvä, jos siihen vielä saadaan pätevä tukihenkilö taakse eli tässä tapauksessa opettaja tai assistentti tai professori mielellään. Kysynpä vaan, mistä saadaan ne lisäresurssit, sillä kukaan tätä ohjaustyötä ei ilman lisäpalkkaa tule tekemään. Eli kun tätä viedään eteenpäin, toivonkin, että vastaavasti rahaa löytyy valtion budjetista.

Tähän pakettiin on lisätty myös ohjaavan opettajan käsite, joka on kokonaan uusi yliopistotasolla. Tätä tietysti toivon. Tätä on ulkomaisissa korkeakouluissa erittäin laajasti käytetty hyvällä menestyksellä, mutta rahat puuttuvat toisaalta.

Ihmettelen, mitä tarkoittaa lause: "Opiskelijan tulee suorittaa alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon kuuluvat opinnot viimeistään kahta vuotta niiden yhteenlaskettua laajuutta pitemmässä ajassa." Onko ajatuksena, että opintoviikon käsite viimein saadaan vastaamaan kaikilla opintoalueilla 40 tunnin viikkotyötä? Jos näin on, niin se on erittäin hyvä. Nimittäin tällä hetkellä on aloja, joilla 40 tuntia tulee erittäin nopeasti täyteen ja silti opintoviikkoja ei ole kertynyt vielä ollenkaan. Pidän tätä erittäin suotavana, jahka näen vielä sitten oikeita ponnistuksia tässä asiassa.

Rahapuolella on ongelmia. Opiskelijoitten asumislisän nostaminen on erittäin hyvä asia. Erityisesti ihailen sitä, että se on juuri kokoomuksen tekemän esityksen mukainen korotus. Tulenpa seuraamaan mielenkiinnolla, mikä on täällä äänestyskäyttäyminen jatkossa. Kuitenkin ihmettelen rahan riittävyyttä suurissa kaupungeissa, niin kuin Helsingissä, jossa vuokrataso on ihan toista luokkaa kuin pienissä kaupungeissa Helsingin ulkopuolella. Asumislisä ei yhä edelleenkään tule kattamaan kaikkien opiskelijoiden tarvetta eikä se vastaa sitä, millä hinnalla opiskelija pystyy elämään. Näin ollen meidän on yhä edelleen pakko sallia opiskelijoille työssäkäyntimahdollisuus. Jotta tähän ei jouduttaisi, olisi opintotukea välttämätöntä ollutkin korottaa. Se onkin mielestäni otettava käsittelyyn pikaisesti, koska opintotukea ei ole korotettu moniin moniin vuosiin ja sen riittämättömyys on aivan todistettu asia.

Ed. Oinonen otti täällä oivallisesti esiin jo, mikä vika on opintolainassa ja mitä varten sitä ei haluta ottaa. Ensimmäinen ongelma on vähentämisoikeus, 30 prosenttia, jota pidän liian vähäisenä. Meillä on erittäin tuoreessa muistissa se, mihin opintolaina johtaa. Tällä hetkellä meillä vielä lisääntyvästi on opiskelijoilla vastassaan pätkätöitä ja vielä runsaammin koulutusta vastaamattomia työpaikkoja, joista ei millään voi saada sellaisia palkkoja, millä sitten näitä opintolainoja lähdetään lyhentämään. Opintolainan lyhentäminen sattuu, aivan kuten ed. Oinonen sanoi, juuri siihen vaiheeseen, kun ollaan perustamassa pesää, perhettä, ollaan tekemässä lapsia, ollaan mahdollisesti ostamassa asunto ja nimenomaan perheen kuljettamiseen joudutaan hankkimaan ehkä autokin, nimenomaan siihen vaiheeseen ihmisen elämässä, jossa on hirveä määrä muitakin rahanreikiä, ja tässä pitäisi sitten vielä kiristää opintolainan maksua. Muistan itse elävästi, kuinka piinallinen, tuskaisa vaihe se oli, varsinkin, kun lapsia oli perheessä paljon. Toivonkin, että jatkossa opintotukiasiaa tutkitaan suurennuslasin kanssa. Tässä muodossa se on mielestäni erittäin riittämätön.

Aivan yhtä lailla se on riittämätön kuin nyt pöydällä olevassa esityksessä se, miten opintoja jatkossa tullaan tukemaan siinä vaiheessa, jos opiskelija, hallituksen suosituksenkin mukaisesti tavallaan, sattuisi tulemaan raskaaksi opintojen aikana, mutta raskaus ei etenekään aivan normaalisti eikä suunnitellun mukaisesti, vaan opiskelija ehkä sairastuu ja joutuu olemaan jopa useita kuukausia sairaslomalla. Kuka tukee hänen elämäänsä siinä vaiheessa? Kuka tukee perhettä siinä vaiheessa, kun opintojen olisi tarkoitus jo jatkua, mutta opiskelija ei pystykään vielä jatkamaan, esimerkiksi lapsen sairastumisen takia tai muusta syystä ei pystykään siirtymään normaalissa aikataulussa opintojen pariin? Kuka silloin huolehtii opiskelijasta? Mielestäni tällaiset asiat, kun erityisesti hallitus rummuttaa väestöpolitiikan puolesta, olisi voinut ottaa aivan hyvin huomioon tätä hallituksen esitystä tehtäessä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Olin täällä omassa puheenvuorossaan monta kertaa totesi, että ei pidä ampua alas heti tätä esitystä. Sitä pitää nyt tutkiskella ja pohdiskella ja ei ammuta alas. Useassa puheenvuorossa täällä, lähinnä hallituspuolueitten kansanedustajien taholta, on todettu, että tässä on nyt jotakin: lähdetään liikkeelle, kyllä sitten tulevaisuudessa tulee jotakin muutakin, mutta lähdetään liikkeelle.

Arvoisa puhemies! Jos katsotaan selvitysmiehen tehtävää ja hallitusohjelmaa, niin hallitusohjelman mukaan "Opiskelijoiden opintososiaalista asemaa kohennetaan, jotta täysipäiväinen ja suunnitelmallinen opiskelu on mahdollista ja opiskeluajat lyhenevät. Opetusministeriö laatii heti hallituskauden alussa toimenpideohjelman - -". Jos Kurrin esitys on todellakin toimenpideohjelma, niin kyllä sen pitäisi pitää sisällään sitten kaikki ne toimenpiteet, vaikkakin ne jaksotettaisiin eri vuosille, mutta nähdäkseni tämä toimenpideohjelma, jossa se on, pitää sisällään lähinnä 30 euron korotuksen asumislisän vuokrakattoon, ei mitään muuta.

Kuten jo aikaisemmin totesin, tämä kannustava opintotuki -työryhmä teki toimenpideohjelman, jossa ensimmäinen askel, ykköstarve, oli tämä asumislisän vuokrakaton korottaminen, ihan sama summa, 252:een, mutta seuraavina askeleina oli tulevina vuosina muitten epäkohtien korjaaminen, kuten esimerkiksi opintorahan nostaminen. Se oli toimenpideohjelma. Jos Kurrin raportti todellakin on toimenpideohjelma, niin toivon, että se pannaan sinne ö-mappiin ja hallitus ihan todella miettii, millä tavalla tällä hallituskaudella opiskelijoiden opintososiaalista asemaa parannetaan.

Ed. Olin totesi myös sen, että opintotukea on kohennettu viimeksi kymmenisen vuotta sitten, ja myös julkisuudessa opintotuesta vastaava ministeri Karpela on useaan otteeseen todennut, että opintotukea ei ole korotettu kahdeksaan vuoteen. Jotta arkistoihin jää oikea tieto, haluan tässä sen käydä lävitse, että vuodesta 96 tähän vuoteen saakka joka ainut vuosi lukuun ottamatta vuotta 99 on hallituksen talousarvioehdotukseen sisältynyt joitakin opintotuen parantamiseen liittyviä ehdotuksia.

Vuonna 96 ammattikorkeakouluopiskelijat nostettiin yliopisto-opiskelijoiden tavoin korkeimman opintotuen piiriin, mikä oli silloin merkittävä uudistus ammattikorkeakouluopiskelijoille ja myös suuri taloudellinen panostus opintotukeen.

Vuonna 97 nostettiin itsenäisesti asuvien 19-vuotiaiden tuki 20-vuotiaiden tasolle ja vuonna 98 tehtiin 18-vuotiaille sama korotus. Siis vuonna 99 ei mitään.

Vuonna 2000 toukokuussa opiskelijoiden asumisen tukea yhtenäistävän uudistuksen yhteydessä asumislisän korvausaste korotettiin 67 prosentista 80 prosenttiin. Lainmuutoksen jälkeen itsenäisesti asuvien ja asumislisää saavien opiskelijoiden kuukausittainen opintorahan ja asumislisän yhteenlaskettu määrä nousi merkittävästi. Asumislisää saavan opiskelijan opintotuki nousi keskimäärin 30 euroa kuussa eli sen summan, mitä nyt hallitus kokonaisuudessaan esittää opiskelijoille tulevaisuudessa parannettavaksi opintotukea.

Liikaa maksetun opintotuen takaisinperinnän epäkohtia helpotettiin ja kohtuullistettiin vuonna 2001. Lisäksi vapaaehtoisen palauttamisen määräaikaa pidennettiin seuraavan tukivuoden maaliskuun viimeiseen päivään saakka.

Vuonna 2000 lisäksi hallitus nosti korkeakouluopiskelijoiden opintotukeen kuuluvaa ateriatukea vuoden 2002 alusta 50 pennillä ateriaa kohden. Nykyinen hallitus on toistaiseksi korottanut opiskelijan lounaan enimmäishintaa 20 senttiä ja samalla säilyttänyt ateriatuen ennallaan eli heikentänyt opintotukea 20 sentillä. Jos hyvin käy, eduskunta korjaa tämän vääryyden.

Vuonna 2003 edellinen hallitus toteutti myös pidempien tutkintojen eli 180 opintoviikon tutkintojen tukiajan lisäyksen. Musiikin, kuvataiteen ja psykologian maistereiden, diplomi-insinöörien, arkkitehtien sekä maisema-arkkitehtien enimmäistukiajaksi vahvistettiin 55 tukikuukauden sijaan 60 kuukautta.

Siis lähes joka vuosi on opintotukea kohennettu ja parannettu. Toivon, että tämän jälkeen ne keskustelut siitä, että kahdeksaan vuoteen ei olisi mitään opintotuen eteen tehty edellisten hallitusten aikana, unohdetaan.

Täällä tuotiin esille myös se, että positiivista Kurrin mallissa voisi olla se, että siinä vihjataan tähän Norjan mallin käyttöönottoon. Ollessani opintotuesta vastaavana ministerinä tätä asiaa selvitettiin ja silloin todettiin, että käytännössä sen toteuttaminen on mahdotonta. En usko, että virkamiesten näkemys olisi tässä kolmessa neljässä vuodessa muuttunut niin, että yhtäkkiä tämä Norjan malli olisi toteuttamiskelpoinen Suomessa, jos se sitä ei ollut kolme vuotta sitten. On varmasti paljon muita keinoja, joilla voidaan näitten vähemmän kehittyneitten alueitten ammattitaitoisen työvoiman saantiin vaikuttaa, kuin se, että otetaan käyttöön Norjan malli, jota itse asiassa Norjassa ollaan purkamassa pois, koska sen ei ole todettu tuovan sitä lisäarvoa, mitä siltä toivottiin.

Ed. Olin totesi, että selvitysmies Kurrin tehtävänä on opintotukijärjestelmän kehittäminen niin, kuin hallitusohjelmassa todettiin, ja että tässä on hyvä kannustin, että sitten kun viidessä vuodessa valmistuu, on mahdollisuus saada tämä veroporkkana, joka tämäkin veroporkkana mielestäni on vesitetty. Mutta kysyisinkin, mikä on selvitysmies Kurrin lääke siihen, että opiskelijat voisivat täysipäiväisesti opiskella, jotta he voivat viidessä vuodessa suorittaa tutkintonsa, koska tällä hetkellä keskimääräinen suoritusaika on 5,7 vuotta. Jos todellakin lähdetään siitä, että se kannustin tulee opintojen suorittamisen jälkeen, täytyy luoda ne edellytykset, joilla mahdollistetaan täysipäiväinen opiskelu. Jos ei opintorahan tasoon kosketa millään tavalla, ei se tällä esityksellä mahdollistu. Jos näitä veroporkkanakannustimia tulee, niin ehdottomasti täytyy myös opintorahan tasoon tulla korotusta, jotta täysipäiväisesti voidaan opiskella.

Siinä olen ed. Olinin kanssa samaa mieltä, että tutkintojen sisällöt ovat tärkeitä. Niissä on menty överiksi. Tällä hetkellä on aloja, joilla yhden opintoviikon suorittaminen vaatii huomattavasti enemmän ponnistuksia kuin yhden viikon verran. Tällä hetkellä insinöörien opintoviikko ei ole sama kuin humanistien opintoviikko. Siinä on suuri haaste opetusministeriölle ja yliopistoille, että todellakin, kun tutkintorakennejärjestelmää uudistetaan, opintopisteet ovat silloin saman arvoisia. Vain silloin voidaan luoda opintotukijärjestelmä, joka kohtelee kaikkia saman arvoisesti. Jos tätä ongelmaa ei saada poistetuksi, ei millään ihmeen opintotukijärjestelmällä saada oikeudenmukaisuutta aikaiseksi. Siis tässä on suuri haaste, mutta jos todellakin uskotaan siihen ja tavoitteena on se, että opintokokonaisuuksien sisältöjä uudistamalla voidaan opiskeluaikoja lyhentää, miksi lähteä siitä, että ensimmäisenä tulee keppi eli vähennetään opintotukikuukausien määrää viisi kuukautta ja sen jälkeen lähdetään pohtimaan näitä sisältöjä? Pitäisi lähteä siitä, että on itsestäänselvää, että huolehditaan näistä sisällöistä, ja tällöin opintoajat automaattisesti lyhenevät. Emme tarvitse keppiä.

Toivoisin, että hallitus todellakin pohtii tätä opintotukiuudistusta. Selvitysmiehen selvitys jääköön selvitykseksi ja varsinainen opintotuesta vastaavan ministerin esitys hallitukselle olkoon sitten jotain aivan muuta kuin mitä tänään olemme saaneet lehdistä lukea.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Ilkka Kanerva.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Lindén toi erinomaisella tavalla esille sen, miten vuodesta 1996 on erilaisia parannuksia tehty opintososiaalisiin etuuksiin ja siinä mielessä on turhaa puhetta ollut se, että ei ole mitään tehty. Mutta ainoa, mikä siinä todellakin on ollut, on ollut tämä opintoraha, jota ei todellakaan ole korotettu yli kymmeneen vuoteen. Sehän jäi vielä eväiksi muun muassa tälle hallitukselle, ja siihen ei ole millään lailla nyt puututtu tässä uudessa Kurrin selvityksessä. Todellakin se on semmoinen kohta, johon täytyy tulevaisuudessa myöskin puuttua ja saada muutosta ja lisää rahaa.

Minna Sirnö /vas:

Arvoisa puhemies! Olen samaa mieltä ed. Olinin kanssa siitä, että Kurrin paperi ansaitsee asiallisen kohtelun ja se ansaitsee huolellisen lukemisen. Mutta nyt minä olen lukenut sen paperin kaksi kertaa tämän keskustelun aikana ja mielestäni kohtuullisen huolellisesti. Täytyy myöntää, että kyseinen selvityspaperi ei täytä minun odotuksiani eikä taatusti täytä yhdenkään opiskelijajärjestön odotuksia siitä, mitä tälle selvitykselle oli annettu alun perin tehtäväksi.

Käsittääkseni tässä ei ole mitään uutta, ja olenkin ed. Lindénin kanssa samaa mieltä siitä, että kyse onkin lähinnä nollatutkimuksesta, jolla vain siunataan se, että hallitus ei tee mitään tämän asian eteen. Jos lähdetään siitä, niin kuin täällä kuvailulehdessä sanotaan, että "selvitystyössä on keskitytty opintotukilain mukaisen opintotuen kehittämistarpeiden tunnistamiseen", väittäisin, että Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Suomen ylioppilaskuntien liitto ja Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ovat paljon paremmin useammissa tutkimuksissa tunnistaneet ne kehittämistarpeet, mitä opintotuessa on, sillä Kurrin paperissa ei ole tunnistettu opiskelijoiden elintaso-ongelmaa, ei ole tunnistettu opiskelijoitten sosiaalisia ongelmia eikä ole tunnistettu opiskelijoiden eriarvoisuutta, joilla takuuvarmasti on vaikutusta opintojen edistymisen kannalta. Mielestäni tämä ei ole millään tavalla perusviritykseltään kokopäiväistä opiskelua tukeva, ei ainakaan niin, että se olisi kokopäiväisenä tarkoitettu kaikille taloudelliseen tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Edelleen palaan tähän lainapainotteisuuteen. Korostan sitä, että lainapainotteisessa opintotuessa edellytetään tuloja. Millä motivoidaan matalapalkkaisia, lähinnä naisvaltaisia, korkeasti koulutettuja naisia tulevaisuudessa kouluttautumaan niille arvokkaille aloille, joilla tällä hetkellä myös korkeakouluissa opiskellaan, kun odotuksena saattaa olla pätkätöitä, kiitos sukupuolen ja kiitos potentiaalisen lisääntymisen? Kyllä edelleenkin väittäisin niin, että tulotasolla on taatusti tekemistä myös sen kanssa, miten lainaa pystytään ottamaan, vai minkä takia muuten pienituloisemmat useimmiten päätyvät Ladaan ja suurituloisemmat Mersuun?

Opintorahan osalta totean, että kyllähän itse asiassa tämä selvitys antaa jo kannan siihen, mitä opintorahalle on tapahtumassa. Opintorahan taso käytännössä tulee laskemaan samalla tavalla kuin se on laskenut viimeiset kymmenkunta vuotta, eli nyt se on 12 prosenttia jäljessä muusta elintasosta ja elinkustannuksista. Näillä näkymin menokatto pitää huolta siitä, että ei minkäänlaista lisärahaa ainakaan hallituksen puolelta ole opintorahoihin tasokorotuksina tulossa.

Mitä taas tulee nopeutumiseen, olen samaa mieltä kuin täällä joissakin puheenvuoroissa kerrottiin, että tämmöinen kaavamainen viiden kuukauden poisotto opiskeluajasta vastaa jälleen normiopiskelijaa, jota ei ole oikeasti olemassa, jolla ei ole siis muuta elämää kuin opinnot, joka on nuori, menestyvä ja asunnollinen ja ties mitä, eikä huomioida sitä, että viisikin kuukautta nuoremman ihmisen elämässä saattaa tarkoittaa suurta kypsymistä, se saattaa tarkoittaa suurta elämänmuutosta ja saattaa tarkoittaa loppu-uran kannalta vaikka mitä.

Lainatakseni erään lempirehtorini lausuntoa eli Tampereen teknillisen yliopiston rehtoria hän muutama kerta sitten tavattuamme sanoi minulle, että hän aina mieluummin ottaa valmiin ja kypsän insinöörin vaikka muutaman vuoden yliajalla kuin sen putkitutkintolaisen, joka ei sitten elävässä elämässä koskaan tule pärjäämään. Muun muassa sosiaaliset kyvyt ovat yksi asia, joka myös opintoaikoina tulevaa työtä ajatellen on otettava huomioon.

Se, mitä todella minä tässä arvostelen, on se, mihin unohtui se tärkein asia. Nyt puhutaan vain rahasta myös Kurrin osalta — joskin tietysti opintotuki nyt hänelle sen manttelin tässä antoikin, mutta rahasta — ja unohdetaan täysin se tärkein asia eli sisällön kehittäminen. Jos puhutaan rahasta, miksei puhuta samanaikaisesti esimerkiksi tämän hetken yliopistojen resursoinnista, jossa käytännössä Senaatti-kiinteistöjen markkinahenkisyyden seurauksena useilla paikkakunnilla perusopetuksesta ollaan luopumassa ainakin osittain tai jopa kokonaan ja osaa opetuksesta ollaan ajamassa alas sen takia, että pystytään maksamaan tämän hetken vuokrat?

Toivottavasti tämä asia kypsyy, kuten ed. Lindén edellisen puheenvuoron lopussa totesi, vielä parempaan tai ainakin parempaan suuntaan.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Lindén ja samoin ed. Sirnö kritisoivat, että hallitus ei tee yhtään mitään tälle asialle, että tutkintovaatimuksia lyhennettäisiin. Tänäänhän ministeriö julkaisi "Korkeakoulujen opintoaikojen lyhentämisen toimenpideohjelman". Siinä on erittäin paljon vaihtoehtoja, mitä tulevaisuudessa tehdään. Esimerkiksi tutkintovaatimuksien liiallinen kuormitus poistuisi, henkilökohtaisten opintosuunnitelmien laatimista parannetaan, opintojen ohjausta tehostetaan ja korkeakoululaitoksen sektorilta toiselle siirtymistä selkeytetään. Täällä on erittäin monta ehdotusta, miten näitä uudistettaisiin, mutta huomaan, että aika loppuu, joten täytyy lopettaa.

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vain todeta ed. Hurskaiselle, että puheenvuorossani en kiinnittänyt huomiota siihen, ettei hallitus tekisi mitään opintoaikojen lyhentämiseksi. Totesin vain, että jos lähdetään siitä, että ensimmäisenä pätkäistään viisi kuukautta opintotukikuukausista pois, tämä on väärä järjestys. Pitää lähteä siitä, että ensin käydään nämä tutkintorakenteitten sisällöt läpi ja sen jälkeen, jos siinä onnistutaan, nämä opintoajat lyhenevät ilman, että se pitää tehdä kepin kautta ikään kuin pakottamalla opiskelijat nopeammin opiskelemaan.

Kaarina Dromberg /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Myöskin itse toin esille sen, että tähän rakenteeseen täytyy puuttua, ja juuri näitä asioita, mitä luettelitte, ed. Hurskainen, on käsitelty viime kaudella jo valiokunnassa ja tuotu esille ne. Todella yliopistot ovat myöskin itse lähteneet rakentamaan jo tältä pohjalta sitä järjestelmää, mutta se ei ole kypsä vielä. Siinä mielessä ehdotuksia varmaan on ollut tähänkin asti, mutta ne eivät vain ole toteutuneet vielä. Toivon, että nykyinen hallitus saisi edellisten hallitusten eväät myös käytettyä hyväkseen näiden tutkintojen rakenteiden muuttamiseksi.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hurskainen puuttui tähän liiallisen kuormituksen vähentämiseen. Liiallinen kuormitus johtuu minusta siitä, että opiskelijat joutuvat nykyisin yhä enemmän laajentamaan tutkintoaan sen takia, että jollain lailla turvaisivat työpaikan saannin jatkossa. Kilpailu koulutusta vastaavista työpaikoista on tullut siinä määrin armottomaksi johtuen aivan siitä, että meillä yliopistokoulutusta tarjotaan liikaa, mikä aiheuttaa sen, että ihmiset joutuvat pääsääntöisesti tyytymään työpaikkoihin, jotka eivät vastaa koulutusta. Tätä ongelmaa ei suinkaan poistettu Kesussa, päinvastoin yliopistojen aloituspaikkoja lisättiin entisestään, enemmän kuin millään muulla sektorilla. Jatkossakin opiskelijat tulevat valitsemaan liian suuria opintoja aivan sen takia, että he pystyisivät mitenkään takaamaan itselleen työpaikkoja.

Toinen varapuhemies:

Takaisin pyydettyjen puheenvuorojen kavalkadiin!

Mikko Elo /sd:

(Ed. Zyskowicz: Ei se kavalkadi tarkoita sitä, että pitäisi pönttöön mennä!) Puhemies! — Kuitenkaan ei ole kysymys revyystä, joten en aio laulaa, herra puhemies. Ehkä se ilahduttaa myöskin ed. Zyskowiczia.

Puhemies! Suomen opintoajat ovat venyneet vuosikymmenien mittaan todella pitkiksi. Ne ovat Euroopan pisimpiä. Tässä on lainattu ... (Välihuutoja) — Jos, puhemies, saan puheenvuoron ed. Drombergin kavalkadiin liittyvältä puheenvuorolta, hyvä olisi. — Joka tapauksessa todella pitkiä opintoaikoja meillä on. Tässä on julkisuudessa lainattu parin ministerin pitkiä opintoaikoja. Niihin en nyt puutu. Niissä on varmasti omat syynsä, minkä takia opinnot venyvät jopa yli kymmenen vuoden mittaisiksi.

Mutta, puhemies, kun täällä ed. Lindén, entinen ministeri Lindén, puhui siitä, kuinka opintotukea on parannettu, se pitää paikkansa. On tällaisia yksittäisiä parannuksia tehty aika paljonkin kymmenen viime vuoden aikana. Mutta varsinaisesti näihin perusopintotukimääriin ei ole tosiaan kymmeneen vuoteen tehty korjauksia, koska ei ole ollut rahaa. Kysymyshän ei tietysti ole siitä enkä nyt sano, että se johtuu siitä, että valtiovarainministerinä oli pitkään Sauli Niinistö, ei siitä ole kysymys. Kysymys on siitä, että yleisesti ottaen ei ollut varaa uudistuksiin, koska piti säästää.

Puhemies! Mielestäni opintojen pituuteen vaikuttaa kaksi seikkaa, jotka täälläkin ovat eri puheenvuoroissa tulleet esille. Toinen on opintotukikysymys, ja toinen on opintojen vaatimustaso, minkälainen taso asetetaan. Kyllä henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että työssäkäyntiä, joka ei mitenkään liity opiskeluun, on vaikea puolustaa. Kun toissa perjantaina menin lentokentälle, niin erittäin mukavan sorttinen nuorimies oli taksinkuljettajana. Hän sanoi, että tämä on hänen ensimmäinen työpäivänsä, ja kysyin, mitä hän tekee muuten. Hän on kemian tekniikan opiskelija Teknillisestä korkeakoulusta. Hän sanoi, että hän aikoo tehdä nyt tätä ainakin muutaman kuukauden ajan. Ei minun mielestäni suomalaisessa yhteiskunnassa eikä tämän henkilönkään kannalta ole mitään järkeä siinä, että kemian tekniikan korkeakouluopiskelija ajaa taksia muutaman kuukauden. En osaa liittää sitä mitenkään kemian tekniikan opiskeluun. Samanlaisia esimerkkejä täällä oli. Ed. Hemming toi esille laivoissa myymistä harrastavia opiskelijoita tai ravintoloiden myyjiä tai kassoja tai mitä tahansa, jotka opiskelevat yliopistossa ja korkeakouluissa jotain aivan muita asioita.

Toinen näkökohta on kokonaan se, että se työ, jota tehdään, liittyy siihen ammattiin, johon valmistutaan, esimerkiksi teknillisellä alalla tai kaupallisella alalla tai miksei vaikkapa toimien väliaikaisena opettajana henkilö, joka yrittää valmistua opettajaksi. Mutta yksilön ja yhteiskunnan, molempien, kannalta on järkevää valmistua mahdollisimman nopeasti. Kun henkilökohtaisesti opiskelin, minulle opiskelu oli päätoimi, ja tein sitä erittäin ahkerasti ja valmistuinkin kohtuuajassa, mutta en ole jälkeenpäin sitä katunut. Pääsin myös suhteellisen nopeasti työelämään kiinni siihen ammattiin, johon olin valmistunut, eli kieltenopettajaksi.

Mutta tässä ed. Oinonen mielestäni ihan oikein totesi, mihin ed. Pulliainen välihuutoja huusi, että kyllä opintojen vaatimustasossakin on selviä vaihteluja yliopistosta toiseen, samoin yliopistojen sisällä, eri aineiden sisällä. Jopa saman aineen sisällä toinen professori vaatii eritasoiset suoritukset kuin toinen professori. Minun mielestäni tämä on myös asia, johon pitää kiinnittää huomiota. Se on paljon vaikeampi asia. On vaikea asia puuttua autonomisen yliopiston yksittäisen professorin vaatimustasoon, mutta se on kuitenkin asia, joka vaikuttaa opintojen pituuteen. Minusta se on ihan yhtä tärkeä asia kuin tämä opintotukiasia, mutta asia, johon me emme täällä eduskunnassa pysty muuten kuin ihan yleisellä tasolla puuttumaan. Opintotukeen sen sijaan pystymme puuttumaan varsin konkreettisesti.

Mitä tulee paljon keskusteltuun Kurrin malliin, niin henkilökohtaisesti kyllä koen sillä tavalla, että tämä lainapainotteinen malli, joka oli myöskin Raimo Sailaksen paperissa, ei ole riittävän kannustava. Se on ensimmäinen kritiikki. Toinen on, että tämä järjestelmä on erittäin monimutkainen, joka tässä esitetään.

Kyllä minun mielestäni tämmöisiä kannustavia elementtejä voisi olla paljon yksinkertaisempia. Esitän nyt vaan yhden mallin, joka ei välttämättä ehkä kyllä toteudu. Mutta sanotaan esimerkiksi, että jos henkilö valmistuu siinä ajassa, joka yhteisesti sovitaan, olkoonpa se viisi vuotta, hän saa kolmen neljän kuukauden ylimääräisen opintotuen, tai jos valmistuu vuotta nopeammin, hänelle annetaan kuuden kuukauden ylimääräinen opintotuki. Tämä ainakin on asia, joka varmasti kiihdyttäisi opiskelua. Saattaa jostakin tuntua, että se on aivan liian rasittavaa ja liian kunnianhimoisia päämääriä asetetaan, että ihminen valmistuu normiajassa tai sitä nopeammin. Mutta henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että tämä tällainen lainamalli, jossa tuntuu siltä, että rahaa siirretään taskusta toiseen, ei todennäköisesti kuitenkaan kiihdytä näitä opiskelijoita nopeampaan valmistumiseen eikä ole riittävän yksiselitteinen ja kannustava.

Puhemies! Hyviä puolia tässä ehdotuksessa on muun muassa, että asumistukeen ehdotetaan nousua. Mutta niin kuin täällä ovat monet kansanedustajat jo todenneet, kyllä nämä kesäkuukaudet — jokainen olemme saaneet palautetta siitä — niille opiskelijoille, joille se on tarpeellista, pitäisi ottaa huomioon asumistuessa.

Ehkä vielä, puhemies, kun täällä on myös ammatillisen koulutuksen kannustamisesta keskusteltu: Tässähän on nyt parannusehdotus myöskin, kun 17—20-vuotiaille tukea lisätään. (Ed. Valpas: Ei poista sitä epäkohtaa!) — Ei se välttämättä poista sitä epäkohtaa kokonaan, mutta kuitenkin lisää tukea annetaan tälle ikäryhmälle.

Mutta kokonaisuutena haluaisin sanoa ammatillisesta koulutuksesta ja korkeakouluopetuksesta sen, että meidän täällä eduskunnassa jossakin vaiheessa pitäisi käydä ihan yhtä perusteellinen keskustelu siitä, missä järjettömässä mallissa me olemme tänä päivänä. 60 prosenttia ikäluokasta suorittaa lukion. Ammatilliseen koulutukseen voisi ajatella menevän 40 prosenttia. Mutta kun 10 prosenttia lopettaa peruskouluun, 10 prosenttia keskeyttää ammatillisen koulutuksen, jää 20 prosenttia; eihän meillä riitä työntekijöitä. Ei meillä riitä sellaisia, jotka suorittavat työntekijäasteisia tehtäviä. Niitä ei kerta kaikkiaan tällä mallilla riitä. Kyllä meillä tämä korkeakouluopetus on saanut aivan liian korkean sijan. Se johtuu palkkausjärjestelmästä. Se johtuu monista erilaisista arvoasetelmista, mitä yhteiskunnassa on.

Sen takia minun mielestäni tässä pitäisi tehdä radikaali muutos. Miten se tehdään, siitä ei minulla ole selvää parannusehdotusta, mutta ammatillisen koulutuksen arvostusta ja sen sisältöä pitää kehittää, myöskin sisältöä sillä tavalla, että siellä toisaalta ehkä olisi vaikka linjajako, jossa olisi kädentaitoa vaativa linja ja toisaalta linja niille, jotka tähtäävät esimerkiksi ammattikorkeakouluopetukseen. Meillähän ammattikorkeakouluopetus on mennyt entistä enemmän siihen, että ylioppilaat vaan menevät ammattikorkeakouluun, kun aikaisemmin sentään esimerkiksi insinööreiksi hyvin paljon lähdettiin lukemaan ammatillisesta opetuksesta, siis ammatillisen koulutuksen saaneet. Nyt se on paljon vähäisempää.

Puhemies! Ehkä ihan lopuksi vielä: On tullut hyviä ajatuksia esille tässä keskustelussa. Yksi, kun itse olen toiminut suurin piirtein puolet elämästäni opettajana, on tullut mieleen. Se on se, että meillä pitäisi olla kaksi asiaa. Ensinnäkin seurataan sitä, miten se koulutuksen sisältö vastaa sen ammatin sisältöä, mihin sijoitutaan, ja toisaalta, miten yleensäkin ihmiset sijoittuvat työelämään joiltakin tietyiltä koulutushaaroilta. On selvää, että lääkäri sijoittuu lääkäriksi, diplomi-insinööri todennäköisesti diplomi-insinöörin tehtäviin tai ainakin johtotehtäviin tässä yhteiskunnassa, mutta kun tullaan sosiaali- ja kirjastoalan ja muihin tehtäviin, niin kyllä aikamoinen kirjo löytyy, puhumattakaan siitä, mihin esimerkiksi ammattikorkeakoulun naistradenomit sijoittuvat. Suuri osa, olen esimerkiksi Porissa havainnut, löytyy tuolta markettien kassoilta. Se ei kyllä vastaa ammattikorkeakoulun koulutusta.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kuka jatkossa ajaa taksia, jos kemian tekniikan insinööri sitä ei saa tehdä? Kuka jatkossa ajaa taksia, jos luokanopettajaksi opiskeleva ei sitä saa tehdä maksaakseen opiskelut, koska lainanotto opettajaksi opiskelevalla tulee olemaan erittäin vaikea? Opettajaksi ei suinkaan opiskella sen takia, että palkka olisi edes keskitasoinen, saati että se olisi hyvä. Eli silloin ainoa vaihtoehto maksaa opiskelu on ajaa taksia.

Kysyn myöskin, mikä järki on siinä, että ikäluokka vuonna 2008 on 66 000 ihmistä ja aloituspaikkoja oppilaitoksissa tarjotaan 90 000:lle. Mistä tulevat ne melkein 30 000 lisäihmistä? Ovatko ne maahanmuuttajia vai aikuisia? Minkälainen koulutus ylipäätään taksinkuljettajalla pitää jatkossa olla? Ei sitä tarjota tietääkseni missään minkäänlaisessa oppilaitoksessa tällä hetkellä. Meillä tulee jatkossakin olemaan siis työpaikkoja, joihin tarvitaan työntekijöitä, jotka sitoutuvat vaan osapäiväiseen työntekoon. Mielestäni opiskelijat tarjoavat tähän ihan hyvän vaihtoehdon niin kauan aikaa, kunnes opintoraha nostetaan sille tasolle, että sillä pystyy opiskelemaan.

Toinen varapuhemies:

Suostuakseni jatkossakin myöntämään vastauspuheenvuoroja edellytän, että edustajat pysyvät vastauspuheenvuoroissaan sovitussa 1 minuutin aikarajoituksessa.

Suvi  Lindén  /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ed. Elo totesi, että edellisten hallitusten aikana on tehty parannuksia, mutta ei uudistusta, ei ole ollut varaa uudistukseen, ei ole ollut varaa opintorahan korottamiseen. Selvitysmies Kurri ei esitä myöskään nyt opintorahan korottamista. Tätä Kurrin esitystä ei voi pitää missään tapauksessa uudistuksena, jos ainoa uudistus, jonka se sisältää, on se, että on oikeus vähentää lainan korot veroista, jos viidessä vuodessa opiskelee ja silloinkin on vielä omavastuuta 30 prosenttia.

Ed. Elo totesi myös, että hänen mielestään pitäisi antaa porkkanoita nopeasti opiskeleville, mutta jos on nälkä opiskellessa, niin miten siinä opiskelet? Eli opintotukea pitää parantaa silloin, kun opiskellaan. Tällaiset jälkikäteen annettavat porkkanat eivät opiskelijoita ilahduta opiskeluaikana.

Unto Valpas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Elo puhui varsin ansiokkaasti ammatillisen koulutuksen asioista. Nyt meillä on juuri sellainen hetki, että jos me haluamme tehdä ammatillisen oppilaitoksen vetovoimaiseksi, niin hyväksytään edes tämä opintotuki näille samanarvoiseksi kuin muillekin opiskelijoille. Tässä on näytön paikka nyt ed. Elolle ja kaikille niille, jotka puhuvat kauniisti ammattioppilaitosten oppilaiden puolesta.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun on kuunnellut tätä keskustelua, niin tässä on helposti saanut sen käsityksen, että tässä jo päätettäisiin selvitysmies Kurrin tekemästä esityksestä opintotuen uudistamiseksi. Siitähän ei todellakaan ole kyse. Oppositionkin kannattaisi tämä haukkumisruuti vielä säästää siihen, kun on se varsinainen hallituksen esitys täällä käsittelyssä helmikuussa: tämä toimenpideohjelma, jossa laajasti pyritään siihen, että opintoaikoja lyhennetään, jonka osa on tämä opintotuen uudistaminen. Vasta ensi vuoden puolella ne varsinaiset esitykset ovat valmiit.

Minun mielestäni tämä selvitysmies Kurrin esitys tarjoaa oivan pohjan keskustelulle ja jatkotyöstämiselle. Siinä on erittäin paljon hyviä elementtejä. Haluan nostaa siitä esiin yhden asian, jota tässä keskustelussa ei ole tuotu kovinkaan paljon esille. Se on tämä alle 20-vuotiaiden opintotuen pidemmän tähtäimen kehittäminen ja opintorahan nostaminen lapsilisäetuuden tasolle. Tämä joukko on usein tässä keskustelussa jäänyt korkeakouluopiskelijoiden edunvalvonnan alle, joka sinänsä on tarpeellista. On hyvä, että tässä Kurrin selvityksessä nostetaan myöskin nämä epäkohdat esiin.

On selvää, että meidän on pystyttävä tässä sinänsä hyvän mallin ja pohjan tarjoavassa opintotukijärjestelmässämme myöskin sellaisiin kannustaviin elementteihin, että opiskelijat valmistuisivat nykyistä nopeammin, ja myöskin siihen, että lainaa uskallettaisiin ottaa nykyistä enemmän. Meillä ei, tällä yhteiskunnalla, valitettavasti ole varaa sellaiseen järjestelmään, että koko opintotuki tulisi opintorahan muodossa, mutta jo tämä nykyinen järjestelmä on erinomainen myöskin kansainvälisessä vertailussa, koska tämän vastikkeettoman rahan osuus on niin merkittävä.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Parasta tässä esityksessä on ehdottomasti tämä kannustavuus (Ed. Dromberg: Missä kannustavuus on? — Ed. Lindén: Vain keppiä!), ja opintoja suunnitellaan tässä nyt uudesta näkökulmasta. Opintojen nopeutumisesta hyötyy eniten opiskelija itse sekä henkisesti että taloudellisesti. On huomattavasti helpompi, kun opinnot menevät ajallaan eteenpäin.

Vastoin täällä keskustelussa esitettyjä väitteitä tiedän selvitysmies Kurrin olleen tiiviissä yhteistyössä myöskin opiskelijatahojen kanssa. Niin kuin on todettu, tämäkin esitys on tehty käytettävissä olevien niukkojen resurssien vallitessa. Kaikki edellisetkin hallitukset ovat saman rahapulan kanssa painineet, ja se on ollut ongelmana. Nämä esitykset on tehty käytettävissä olevan rahan puitteissa. Selvitysmiehen esitys on, niin kuin on todettu, hyvä lähtökohta kehittää opintotukea. Opetusministeriö tekee toimenpideohjelman, ja räätälöidään tästä yhdessä meille hyvä, kannustava järjestelmä.

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun tähän saakka vähän syyttävä sormi on osoittanut opiskelijoita ja syyttänyt siitä, että opiskeluajat ovat pitkiä, minusta tässä työryhmän selvityksessä on erinomaista se, että työryhmä suuntaa katseensa opetuksen antajiin eli korkeakouluihin ja yliopistoihin. Työryhmä esittää nimittäin ihan oikein opintoprosessien kehittämistä opiskelijakeskeisempään suuntaan. On aivan varmaa, että opetussuunnitelmia pitää uudistaa, opintojen suunnittelua, seurantaa ja ohjausta tehostaa. Se on tullut ilmi lukemattomista keskusteluista, joita henkilökohtaisestikin olen käynyt eri yliopistoissa opiskelevien kanssa, ja opiskelijavalintoja täytyy uudistaa.

Eli mieluummin lähdetään myös sieltäpäin purkamaan tätä sumaa, että Suomessa mennään myöhään työelämään ja lähdetään sieltä aikaisin pois. Vaikka täällä tuli esille äsken, että ei pidä paikkaansa nämä pitkät opiskeluajat, kyllä se ihan totta on, että Suomessa ylempi korkeakoulututkinto suoritetaan keskimäärin 27-vuotiaana ja ammattikorkeakoulututkinto 25-vuotiaana, ja luvut ovat todellakin kansainvälisesti korkeita.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tänä aamuna ministeri Karpela ottaessaan selvitysmies Kurrin työryhmämietinnön vastaan ja täällä keskustelussa muun muassa edustajat Kiviniemi ja Hänninen ovat kovasti kehuneet tätä selvitysmiehen työtä ja korostaneet sitä, että se on realistinen ja hyvä pohja opintotuen kehittämiselle. Sinänsä tällainen asennoituminen olisi ihan ymmärrettävää enkä sitä muuten moittisi, mutta kun tarkastellaan selvitysmies Kurrin esitystä keskustan vaalilupausten valossa, niin kyllä ihmettelen sitä, että keskustan johtavat toimijat nyt ylistävät ja kehuvat tätä Kurrin selvitystä.

Nimittäin keskustan vaaliohjelmassa sanottiin sanatarkasti seuraavaa, sivu 15, vasen palsta: "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi." Nyt selvitysmies Kurri ei esitä mitään tällaista. Hän ei esitä asumislisää ympärivuotiseksi eikä hän esitä opintorahaa korotettavaksi. Jos tämä on kaikkein kiireellisintä keskustan mielestä vaaliohjelman mukaan ja nyt kehutaan esitystä, jossa ei ole mitään tällaisia elementtejä, niin miten olisi suhtauduttava tähän keskustan politiikkaan?

Olen aikaisemminkin tullut siihen käsitykseen, että keskustan vaalilupaukset olivat tyhjää sanahelinää, joka oli tarkoitettu äänestäjien harhaanjohtamiseksi, ja itse täällä eduskunnassa ja hallituksessa ei lainkaan toimita näiden lupausten mukaisesti. Kuunneltuani nyt keskustan edustajien puheenvuoroja, joissa he kehuvat tätä Kurrin pohjaa eivätkä lainkaan edellytä, että tässä jatkotyössäkään toteutettaisiin tätä heidän omaa vaaliohjelmaansa, olen entistä vakuuttuneempi siitä, että vaaliohjelma oli tarkoitettu propagandaksi äänestäjille, mutta työ täällä hallituksessa ja eduskunnassa perustuu vallan muulle pohjalle.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minulla ei ole tarkoitus puolustaa keskustaa eikä niitä vaalilupauksia. Haluan vain esittää vastakysymyksen, herra puhemies, ehkä ed. Zyskowicz voi vastata siihen. Milloin joku puolue saa vaalivoiton oikeilla perusteilla?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen aika pitkään seurannut tätä keskustelua ja suoraan sanoen jossain määrin nyt närkästynyt siitä, että tässä niin voimakkaasti otetaan kantaa tähän Kurrin esitykseen, johon ei kovin perusteellisesti ole ollut mahdollisuus vielä edes perehtyä. Kun ei ole mahdollisuutta jäädä tänne käyttämään puheenvuoroa, totean, että minulla on kädessäni tuore demariopiskelijoiden kannanotto tästä, jossa todetaan monta hyvää puolta, monta ongelmallista asiaa, mutta perussuhtautuminen on verrattain kriittinen.

Kaksi esimerkkiä: Täällä todetaan tästä opiskeluaikojen lyhentämisestä seitsemään vuoteen: "Se ei kuulu sivistysyliopiston periaatteisiin ja voisi aiheuttaa tarpeettomia keskeytyksiä." Tämä oli suoraan kannanotosta. Myöskin tässä kannanotossa todetaan, että korkeakouluopiskelijoitten opintotuen kehittämisen pitää perustua opintorahapainotteiseen lainajärjestelmään. Tämä on kanta, tätä nyt puidaan, tämä on Kurrin esitys, (Puhemies koputtaa) johon eri järjestöelimissä nyt otetaan rauhallisesti kantaa.

Toinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Gustafsson, kiitoksia. Vastauspuheenvuoro, ed. Komi.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi luullut ed. Zyskowiczinkin jo tuohon parlamentaariseen ikään päästessään tietävän sen, että vaalien alla esitetään tavoitteita ja hallitusneuvotteluissa sitten muodostetaan kompromisseja, kun emme ole yksipuoluejärjestelmässä.

Tuosta asumislisän vuokrakaton nostosta 252 euroon, johon täällä on viitattu, olen antanut opiskelijajärjestöjen kertoa itselleni, että se on se ykköstavoite, jota ne toivovat. Itsekin olisin ollut edelleenkin enemmän sen kannalla, että tämä ympärivuotistaminen olisi ollut ykkösasia, koska siinä ei ainakaan olisi ollut sitä vaaraa, että se tuki liukuu vuokrien korotuksiin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tietysti ed. Elon tavoin voi suhtautua, sanoisinko, kyynisesti tai inhorealistisesti vaalilupauksiin ja lähteä siitä, että ne ovat niitä äänestäjille tarkoitettuja valheita, joita tuolla vaalikentillä levitellään, ja sitten kun tullaan eduskuntaan ja hallitukseen, tehdään ihan muuta kuin mitä vaaleissa on puhuttu. Mutta luulen olematta nyt liian sinisilmäinen, että toisenlainenkin suhtautumistapa olisi mahdollinen, ja se olisi se, että vaalikampanjatilanteessa vältetään ylisuurten vaalilupausten antamista, vältetään epärealististen lupausten antamista. Nostamalla aika ajoin täällä esiin keskustan ylisuuret, täysin epärealistiset, propagandistiset vaalilupaukset yritän muistuttaa meille täällä, mutta ennen kaikkea heidän äänestäjilleen, että äänestäjiä näillä vaalilupauksilla on johdettu harhaan ja se, mitä sitten tehdään eduskunnassa ja hallituksessa, on jotain aivan muuta kuin mitä äänestäjille on luvattu.

Mari Kiviniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se asiakirja, mitä ed. Zyskowicz täällä kuukaudesta toiseen tavailee — saa nähdä, kuinka monta vuotta hän sitä jaksaa — on keskustan puoluekokouksen hyväksymä vaaliohjelma. Keskustan yksityiskohtaiset, euromääräiset vaalitavoitteet hyväksyttiin helmikuussa, ja toivoisin, että hän käyttäisi sitä asiakirjaa. Mutta on tietenkin vaikea ymmärtää, että keskustan puoluekokouksessa on väkeä enemmän kuin muitten puolueitten puoluekokouksissa yhteensä. Se on hyvä esimerkki todellisesta puoluedemokratiasta.

Mutta mitä tulee siihen, mitä äsken sanoin Eero Kurrin selvityksestä, niin minä en todellakaan ylistänyt sitä. Totesin vain sen, että nämä puheenvuorot, joita täällä on käytetty ja joissa on lytätty tämä esitys kokonaisuudessaan ja ikään kuin sanottu, että sitä ei voi käyttää edes pohjana, ovat mielestäni erittäin huonoja puheenvuoroja, koska tässä Kurrin esityksessä on erittäin hyviä asioita nostettu esiin. Yhtenä esimerkkinä on tämä alle 20-vuotiaitten opintorahan korotus. Eli siellä, ed. Zyskowicz, toisin kuin väititte, (Puhemies koputtaa) myös esitetään opintorahaa korotettavaksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Eräällä tavalla yhteenvetona ja havaintona kuullusta keskustelusta voisi todeta, että ed. Zyskowiczin poliittisen historian tietopalvelu toimii aivan vääjäämättömällä tarkkuudella ja voimalla. Sillä on oma historiallinen merkityksensä. Toinen havainto tästä keskustelusta, kun opposition puheenvuoroja on kuullut, on toteamus, että nomen est omen eli ’nimi on enne’: Kurri. Ne, jotka tietävät, mitä kurri on, voivat tehdä johtopäätöksen.

Arvoisa puhemies! Muutama näkökohta tähän keskusteluun. Ensinnäkin, olkoon nyt kysymys Jäppisen tai Kurrin ehdotuksista tai mistä tahansa, mihinkä todellisuuteen ne pitää projisoida? Mikä on se, mistä tässä on kysymys? (Ed. Elo: Rahan puute!) — Edustaja Elo, ei oteta niin yksinkertaisesti, otetaan vähän monimutkaisemmin tällä kertaa. — Otetaan sillä tavalla monimutkaisemmin, että silloin kun meikäläiset opiskelivat 50-luvun lopussa ja pikkuisen 60-luvun alussa, silloin, ed. Elo, se maailma, mihinkä me valmistuimme, se oli, ed. Elo, paljon yksinkertaisempi. Se oli maailma, jossa me tiesimme, että kun me yliopistossa kunnolla hommamme hoidamme ja suhtkoht tehokkaasti, niin meille on paikka auringossa valmiina. Me tiesimme erittäin suurella odotusarvolla, että me saamme vaikka elämänikäisen työpaikan, joka on vakinainen virka tai toimi, ja siitä me sitten huippasemme eläkkeelle joskus, jos hengissä selviämme, eikä työkyvyttömyyseläkkeelle joudu. (Ed. Elo: Taikka eduskuntaan!) — Joo, taikka tullaan vaikka eduskuntaankin, mutta tämä on pätkätyöpaikka.

Mutta nyt se tilanne on aivan kokonaan tästä poikkeava. Tilanne on se, että 70—80 prosenttia työpaikoista on pätkätyöpaikkoja, myöskin yliopiston professuurit ovat pätkätyöpaikkoja, niin kuin kansanedustajan tehtävätkin ovat pätkätyöpaikkoja. Tämä muuttaa tietysti tällaisen opintotukijärjestelmän ja lainapainotteisuuden aivan toiseen ulottuvuuteen, ed. Elo. Se on aivan kokonaan muuta.

Täällä keskustelussa on puhuttu kolmannesta lukukaudesta ja sen mahdottomuudesta. Harvat ilmeisesti tietävät, että meillä on opinala yliopistoissa, ei kaikissa tosin, mutta osassa, jossa on kolme lukukautta. Se on minun oma alani, biologia. Meillä on kolme kesää kesätöitä, me teemme kolme lukukautta, normaalit syys- ja kevätlukukaudet ja kesälukukauden. Se koskee myöskin opettajia, jotka ovat de facto koko vuoden töissä.

Mutta, arvoisa puhemies, tässä on yksi pieni juju, kun täällä puhutaan siitä niin kuin keskustan vaaliohjelmassakin, että asumistuki pitäisi saada läpi vuoden ulottuvaksi. Meillä se on sillä tavalla toteutettu, että me olemme kesät internaatissa. Siellä ovat sekä opettajat että oppilaat. Tässä ei sinänsä ole mitään uutta, kysymys on vain siitä, että joko se on pakkotila, kun biologeilla kesä on pakollista opiskeluaikaa tai se on muutoin järjestetty pakkotila. Joka tapauksessa siinä ei epätasa-arvoisuuden kannalta ole mitään sanomista eli näin voidaan tehdä muutoinkin. Mutta se merkitsee sitä, että opintorahapainotteisuus korostuu ratkaisussa, eikö niin, koska mitään rationaalista mahdollisuutta sivuansioihin ei silloin ole. Silloin tällaista Kurrin mallia tai Jäppisen työryhmän mallia tai mitä tahansa pitää arvioida näissä kahdessa todellisuudessa, pätkätyötodellisuudessa, sitten työelämän aikana ja sitten siinä opiskeluaikana, millä tavalla opiskelu toteutetaan.

Arvoisa puhemies! Asia, joka ei minun kuulemani mukaan ole vielä tullut esille, on se, että Kurrin ehdotukseen sisältyy, niin kuin ed. Paloniemikö se aivan oikein viittasi siihen, tämän opiskelujärjestelmän uudistaminen. Tämä on aika mielenkiintoista. Nimittäin senhän täytyy olla yliopistotalouden kannalta mahdollinen. Minä olen ollut aika hämmästynyt ihan oman alani puitteissa yliopistolla, kun ei ole niitä kursseja niin kuin pitäisi olla, sen takia että rahat puuttuvat. Tässä on eräällä tavalla laiton tilanne tällä hetkellä yliopistoissa sillä tavalla, että nykyisten statuuttienkin mukaan, kun henkilö on saanut opiskelupaikan ja tulee opiskelemaan, hänelle pitää kertoa sillä hetkellä, millä tavalla hän valmistuu kurssi kurssilta ja kaikki siihen asti, että hän pääsee sieltä ulos, kaikki pitää näyttää. Näyttää voi, mutta se on osittain valhetta. Niitä opintosuorituksia ei ole mahdollista tehdä.

Toisin sanoen kysymys on koko yliopisto- ja korkeakouluopiskelujärjestelmän talouden kuntoon saattamisesta, joka on yksi kokonaisuus, jossa kaikkien osatekijöiden täytyy toimia, eikä kysymys ole vain yhdestä yksittäisestä kohdasta, johon helposti keskustelu juuttautuu.

Ed. Martin Saarikangas merkitään läsnä olevaksi.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia kommentteja aiempiin puheenvuoroihin.

Ed. Elo sanoi, että työssäkäyntiä, joka ei liity opiskeluun, on vaikea puolustaa. Olen tässä eri mieltä. Mihin tahansa työhön tarttuminen opettaa varmasti monia eri taitoja. Kukaanhan ei voi tietää, mihin tulevaisuus meitä heittää. Itse koen erittäin hyödyllisinä nykyisessä tehtävässä ne monet hommat, joita olen tehnyt: kenties öisin Hesarin jakajana, iltaisin puhelinhaastattelijana, kesäisin yrittäjänä ja torimyyjänä. Muutakin on toki tullut tehtyä, veromarkkoja maksettua ja maisteriksikin lopulta valmistuttua. Mutta on selvää, että yhteiskunnan varojen turvin taataan vain rajattu mahdollisuus opintojen venyttämiseen.

Noin viikko sitten minulle kerrottiin faktoja, että lukukauden aikana työssäkäyvät opiskelevat keskimäärin 19 tuntia per viikko, työssäkäymättömät opiskelevat 35 tuntia per viikko ja 60 prosenttia opiskelijoista vähentäisi työssä käyntiään, mikäli opintotuen taso olisi riittävä. Näin sanoo Tampereella tehty tutkimus. Toki voi hieman kysyä, kävisikö näin ja mikä on riittävä taso. Ei tuo opiskelu, 35 tuntia per viikko työssäkäymättömillä, ihan vielä ylityörajojakaan ylitä. Muistan, kun opiskelijat olivat 90-luvun alun opintotukiuudistukseenkin tyytymättömiä. Se oli kuitenkin silloin huomattava parannus; lainamäärä väheni huomattavasti.

Kun ed. Lapintie totesi, ettei opiskelijoita ole Kurri kuunnellut, voin todeta, että olen ollut itsekin tilaisuudessa, jossa Kurri kuunteli eri opiskelijajärjestöjen edustajia, joten ainakin epävirallisempaa keskustelua ja kuuntelemista on varmasti tapahtunut.

Kaarina  Dromberg  /kok:

Arvoisa puhemies! Mennäkseni näihin selvityksiin, mitä on nyt tehty, viime vuonna kannustavan opintotuen työryhmässä olivat opiskelijat ihan myös jäseninä mukana, eli toisenlainen menettelytapa on ollut nyt tässä, kun tätä asiaa on viety eteenpäin.

Ed. Pulliainen minusta käytti erittäin arvokkaan ja hyvän puheenvuoron siitä järjestelmästä ja niistä tämän päivän muuttuneista olosuhteista. Opintotuenkin täytyisi muuttua sen mukaisesti. Kun tiedämme, kuinka tiukalla yliopistot ovat olleet muun muassa Senaatti-kiinteistöt -järjestelmän vuoksi. Jos sieltä vapautuisi rahaa opintojen järjestämiseen kaikella lailla, niin se varmaan helpottaisi tilannetta.

Sitten kun ed. Elo otti ja monet muutkin ottivat esille, että opintoajat ovat niin pitkiä, ed. Paloniemi esimerkiksi, niin tällä hetkellä se aika on puoli vuotta lyhentynyt. Meillä on kuusi vuotta se keskimääräinen opiskeluaika, niin että ei se mikään mahdoton ole, jos ajattelee näitä tuleviakin järjestelmiä, mihin pyritään.

Sitten ed. Kiviniemelle olisin sanonut vielä, kun hän sanoi, että tässä on hyvä uudistus alle 20-vuotiaalle tuleva lisäys opintotukimuotona, että sehän on vanhemmista riippuvainen myös näille toisen asteen opiskelijoille jatkossakin. Ei se ole mikään ongelman poistaminen, koska minun mielestäni heidät pitäisi rinnastaa täysin samanlaiseen asemaan kuin korkeakoulussa opiskelevat, jotka eivät asu kotona. Eli se olkoon lähtökohta myös tulevaisuudessa.

Asumislisästä: Asumislisä oli ensimmäinen tavoite opiskelijoille siitä syystä, että jos ei mitään muuta uudistusta saada, niin tämä on ensimmäinen porras, jolla voidaan helpottaa opiskelijoiden tilannetta. Kokonaisuusuudistusta varmasti odottivat niin päättäjät kuin erityisesti opiskelijat, että antaa jotakin lisäarvoa, mutta näin nyt ei kuitenkaan suuremmassa määrin tapahdu.

Ed. Outi Ojala merkitään läsnä olevaksi.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Paloniemi täällä iloitsi, että Kurrin raportissa ei syyllistetä opiskelijoita hitaasta opiskelutahdista vaan kiinnitetään huomiota opetuksen sisältöön. Ilmeisesti ed. Paloniemi on lukenut tämän Kurrin selvityksen hieman eri lasien lävitse kuin Suomen ylioppilaskuntien liitto, joka omassa kannanotossaan toteaa, että raportissa tähdätään alusta alkaen samaan maaliin, siihen, että johtopäätöksenä on rajauksia yliopisto-opiskeluun. Raportissa opiskelijat tunnutaan näkevän laiskoina ja epärehellisinä järjestelmän hyväksikäyttäjinä. Tätä SYL pitää loukkaavana. SYLin mielestä opintojen etenemistä on parannettava rakentavilla keinoilla, kuten lisäämällä ja kehittämällä opetusta ja opintojen ohjausta. Opiskelija haluaa valmistua. Parhaiten opintoja nopeutetaan mahdollistamalla täysipäiväinen opiskelu. Tämä oli siis SYLin kannanotto eli ihan eri suuntainen kuin ed. Paloniemeltä.

Ed. Hänninen täällä totesi, että esitys on tehty tiukoissa raameissa. Näin täytyy todeta, koska kun hallitus hyväksyi menokehyksensä tälle vaalikaudelle, niin opiskelijat eivät todellakaan tärkeysjärjestyksessä kovin korkealla olleet, koska menokehys ei pitänyt sisällään senttiäkään opiskelijoille. Siis positiivista tässä esityksessä on se, että siinä on jotain satsauksia, mutta sillä ei todellakaan päästä siihen tavoitteeseen, jonka hallitus on omassa ohjelmassaan hyväksynyt: lupauksen täysipäiväisen opiskelun mahdollistamisesta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Opintotuen korjaamista ei ole mielestäni se, että opintotukea muutetaan entistä enemmän lainaperusteiseen suuntaan. Ihmettelenkin sitä, että eräät hallituspuolueiden edustajat ovat valmiita tukemaan selvitysmies Kurrin esityksiä jo tässä vaiheessa. Tämähän ei ollut keskustan eikä SDP:n linja ennen eduskuntavaaleja, aivan niin kuin ed. Zyskowicz totesi keskustan osalta. Silloin nimittäin annettiin ymmärtää näitten puolueitten taholta, että lainaperusteinen opintotuki ei ole niiden tavoite. Nyt kuitenkin Kurri viitoittaa tietä tähän suuntaan.

Hallituksenhan ei ole pakko hyväksyä Kurrin esityksiä, eikä myöskään täällä olevien edustajien ole pakko sitoutua Kurrin linjauksiin. Mutta siitä huolimatta näyttää siltä, että monet heistä, vaikka eivät ole edes ehkä lukeneetkaan tätä paperia, ovat jo täällä hyvin innostuneita tukemaan näitä Kurrin huonoja linjauksia, esimerkkinä vain ed. Hänninen. Eli hallituksella näyttää olevan hyvin nöyriä ja kuuliaisia oppilaita täällä. En tiedä sitten, kenen opintopiirissä ovat nämä oppilaat istuneet.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen myös erästä asiaa. Olemme käsitelleet täällä jo useita sivistysvaliokunnan mietintöjä. Kertaakaan ei ole asianomainen ministeri, ministeri Karpela, vaivautunut paikalle. Silloin kun näitä tärkeitä hänen sektoriinsa kuuluvia asioita käsitellään, olisi ollut hyvä, että esittelevä ministeri olisi ollut myös täällä läsnä. (Ed. Pulliainen: Hän on kertomassa Kurrin mietelmyksiä juuri nyt kansalle! — Ed. Dromberg: Näkemyksiä Kurrin esitykseen!) Muut ministerithän ovat yleensä läsnä silloin, kun heidän esittämänsä asiat on täällä eduskunnan käsittelyssä.

Nyt varsinkin olisi odottanut tänne ministeri Karpelaa paikalle, kun käsitellään tätä tärkeää opintotukilain muutosta. Tätähän on odotettu kovasti, samoin kuin Kurrin esitystä, joka tuli tänään julkisuuteen. Nyt jos koskaan olisi ollut hyvä, että olisimme voineet keskustella täällä myöskin ministerin kanssa. Karpelahan muuten viime eduskuntakaudella hyvin ansiokkaasti puolusti opiskelijoita ja vaati korjauksia opintotukijärjestelmään. Muun muassa ympärivuotista asumistukea hän vaati hyvin voimallisesti ja oli myöskin tukemassa opiskelijoiden eriarvoisuuteen liittyviä korjauksia. Mutta on valitettavaa, että hänen kanssaan ei voida nyt asiasta keskustella.

Arvoisa puhemies! Toisen asteen oppilaitosten opiskelijoiden eriarvoinen asema on noussut täällä hyvin voimakkaasti esille tänä iltapäivänä, (Ed. Elo: Aivan oikeutetusti!) ja se on todella hyvä asia. Muun muassa ed. Elo oli hyvin huolissaan ammatillisen koulutuksen tulevaisuudesta. Minusta tämä huoli oli täysin aiheellinen. Ed. Elon puhe oli todella hyvä, ja hän vaati, että ammattioppilaitosten arvostusta on kohotettava ja kaikki keinot on siinä käytettävä.

Mutta ongelma on se, että Kurrin linjaus on edelleen se, että näitä ammattioppilaitosten opiskelijoita ja myöskin lukiolaisia pidetään edelleen eriarvoisessa asemassa korkeakouluopiskelijoihin nähden. Tässä on se asian ydin, eli Kurrin esitys ei ainakaan poista tätä eriarvoisuutta. Asiantuntijoiden mielestä — kuulimme heitä sivistysvaliokunnassa — ei ole mitään perusteita olemassa sille, että ammatillisissa oppilaitoksissa täysi-ikäisillä opiskelijoilla on erilaiset perusteet opintotukeen. Tämä tuli täysin selväksi, eli tämä on aivan poliittinen harkintakysymys. Näyttää siltä, että jotkut haluavat pitää ammattioppilaitosten opiskelijoita eriarvoisessa asemassa. Tämä jos mikä on se syy, kun kysytään, miksi ammatilliset oppilaitokset eivät ole vetovoimaisia. Jos opiskelijat jo täällä eriarvoistetaan, niin voi miettiä, miten sitä asiaa voitaisiin ainakin korjata.

Arvoisa puhemies! Toivoisinkin, että ainakin tältä osin hallituspuolueiden edustajat sanoutuisivat irti Kurrin linjauksista. Esittämäni lausumaehdotus, jonka olen jo täällä tehnyt, velvoittaisi nimittäin hallituksen korjaamaan tämän epäkohdan, jota täällä salissa olevat monet hallituspuolueiden edustajat ovat lakiesityksissään myöskin vaatineet ja allekirjoittaneet, muun muassa ed. Seppo Lahtela, joka hyvin ryhdikkäästi varmasti pysyy myöskin sanojensa ja allekirjoittamansa paperin takana. Se on hieno juttu. (Ed. S. Lahtela: Soveltuvin osin!)

Tässä on nyt meillä esillä asia, jossa ammatillisen koulutuksen arvostusta voidaan nostaa. Voidaan tehdä, niin kuin ed. Elokin täällä on vaatinut, eli poistetaan tämä eriarvoisuus opintotuesta eli velvoitetaan hallitus tuomaan sellainen esitys, että tämä on korjattu. Kurrin esityksellä tämä ongelma ei kyllä poistu.

Mielestäni ed. Gustafsson, joka myöskin on allekirjoittanut tämän lakialoitteen ihan tässä muutama viikko sitten, suhtautui tähän opintotukiasiaan hyvin realistisesti. Hän näki siellä myöskin joitain epäkohtia. Hän oli sitä mieltä, että se ei ole välttämättä niin hyvä kuin eräät edustajat täällä, varsinkin keskustan taholta, ovat suorastaan ylistäneet.

Arvoisa puhemies! Ed. Hänninen vetosi niukkoihin resursseihin. Mielestäni niihin on turha vedota. Onhan hänkin ollut nimittäin antamassa täällä eduskunnassa hulppeita veronalennuksia suurituloisille, suuryrityksille ja muun muassa väkeviin viinaksiin viimeksi. Kyllä siellä varmasti rahaa olisi ollut käytettävissä, mutta kysymys on vain, ed. Hänninen, siitä, miksi te mieluummin panette esimerkiksi väkevien viinojen veronalennukseen nämä rahat ettekä anna niitä opiskelijoille.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun täällä aikaisemmin keskustelussa osoitin, että keskustan kansanedustajien ja myös ministerin tälle Kurrin selvitystyölle antama positiivinen vastaanotto on hyvin kaukana keskustan vaaliohjelman lupauksista, joita vaalien alla tarjottiin hyväuskoisille opiskelijoille, ed. Kiviniemi kävi vastakeskusteluun todistelemalla, että ne otteet, jotka keskustan vaaliohjelmasta luin, ne lupaukset, jotka siinä opiskelijoille annettiin, eivät olisikaan olleet keskustan vaaliohjelmasta, vaan ne olisivat olleet sellaisesta keskustan puoluekokouksen hyväksymästä asiakirjasta, joka ed. Kiviniemen mukaan ei mukamas ollutkaan keskustan vaaliohjelma. (Ed. Paloniemi: Vaalit olivat jo, ed. Zyskowicz! Joulu tulee!)

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä sama keskustelu on tullut käytäväksi eräissä muissakin yhteyksissä, joissa olen osoittanut keskustan törkeästi pettäneen vaalilupauksensa Suomen kansalle, niin on ehkä syytä tässä yhteydessä selventää, mistä ohjelmasta on kyse ja mitä keskusta itse vaalien alla sanoi siitä, mikä on sen vaaliohjelma. Nyt on tietysti pakko myöntää, että keskusta pyöritti sellaista propagandaruljanssia ennen vaaleja — etten sanoisi: Hämäytys ja Höynäytys Oy:tä — johon kuului muun muassa useampi samanaikaisesti voimassa oleva keskenään ristiriitainen vaaliohjelma, että ulkopuolisen oli hieman vaikeata pysyä kärryillä, mutta kuitenkin mielestäni ainakin näin jälkikäteen on osoitettavissa aika selvästi, mitä he vaalien alla pitivät vaaliohjelmanaan ja mitä näin ollen myös äänestäjille lupasivat.

Arvoisa herra puhemies! Olen pitänyt keskustan vaaliohjelmana tätä vihreätä raamattua, jossa lukee kannessa "Keskustan vaaliohjelma". Nyt on kysyttävä, onko se keskustan vaaliohjelma, niin kuin siinä lukee, vai eikö se ole, niin kuin puolueen varapuheenjohtaja ed. Kiviniemi täällä todisti. (Ed. Pulliainen: Se on hämäystä, ed. Zyskowicz!) Itse asiassa tämä keskustelu ei ole esillä ensimmäistä kertaa, vaan keskustelua käytiin jo ennen vaaleja. Silloin nimittäin erehdyimme kokoomuksen puoluevaltuustossa — myönnän, että erehdyimme — pitämään keskustan vaaliohjelmana Vanhalla Ylioppilastalolla vaalien lähtölaukaustilaisuudessa julkistettua vaaliohjelmaa, ja silloin keskusta reagoi tähän meidän erehdyksessä vaaliohjelmana pitämäämme esitteeseen nähden ja ilmoitti, että se ei ole keskustan vaaliohjelma. Mutta samassa yhteydessä keskusta virallisesti todisti, että sen sijaan heidän vaaliohjelmansa on tämä dokumentti, jota olen vaaliohjelmana pitänyt.

Todistaakseni sen, mitä äsken sanoin, saanen viitata seuraavaan dokumenttiin. Nimittäin 16. tammikuuta 2003 eli pari kuukautta ennen vaaleja keskustan puoluetoimistosta tiedotuspäällikkö Markku Rajala lähetti seuraavan tiedonannon otsikolla "Ohessa liitteenä keskustan eduskuntavaaliohjelma". Teksti kuuluu näin: "Keskusta päätti vaaliohjelmastaan ja tavoitteistaan kaudelle 2003—2007 Hämeenlinnan puoluekokouksessa kesäkuussa 2002. Se on mielestämme varsin seikkaperäinen tavoitteiden ja keinojen osalta. Viime perjantaina keskustan vaalistartissa oli jaossa vaaliohjelmasta tiivistetty ja pelkistetty esite, jota jaetaan vaalikampanjan aikana yleisötilaisuuksissa niin sanottuna lennäkkinä." Ja sitten oleellinen sitaatti: "Vastuulliset mediat" — no, ei näy — "ottanevat huomioon, että kun verrataan eri puolueiden vaaliohjelmia, keskustan osalta oikea vertailukohta nyt ja vaaleihin asti on ohessa liitteenä oleva Hämeenlinnan kokouksen hyväksymä paperi. Toivon, että tältä osin keskusta saa itse määritellä, mikä sen vaaliohjelma on." Alla: "Markku Rajala, tiedotuspäällikkö, keskusta."

Arvoisa herra puhemies! En ymmärtänyt, että oleelliset sanat tässä ovat "oikea vertailukohta nyt ja vaaleihin asti". Eli tarkoittaako keskustan eduskuntaryhmä, ed. Kiviniemi, että vaaleihin asti oli vaaliohjelmana tämä, jota täällä kiusallisella tavalla siteeraan, mutta vaalien jälkeen sitten vaaliohjelma olikin joku toinen? Eiköhän lähdetä siitä, että keskusta saa itse määritellä, mikä sen vaaliohjelma on, ja tässä dokumentissa keskusta on määritellyt kaksi kuukautta ennen vaaleja, että sen vaaliohjelma on tämä vaaliohjelma. Ed. Kiviniemi ei nyt ole paikalla, mutta kun hän kuuntelee tuolla työhuoneessaan, niin toivon, että tämä asia nyt tuli selväksi.

No, mitäs täällä keskustan vaaliohjelmassa sitten opintotuesta sanotaan? Täällä sanotaan sanatarkasti seuraavaa: "Opintotuen parantamisessa kiireellisintä on muuttaa asumislisä ympärivuotiseksi sekä nostaa opintoraha kustannuksia vastaavaksi." Nyt selvitysmies Kurri ei esitä kumpaakaan näistä kiireellisimmistä, kaikkein kiireellisimmistä tavoitteista. Kuitenkin tänä aamuna ministeri Karpela piti ja tänä iltapäivänä täällä salissa keskustan edustajat pitävät Kurrin selvitystyötä hyvänä pohjana, kehuvat sen realistisuutta ja pitävät sitä myönteisenä selvityksenä. Näin ristiriitaista on keskustan politiikka. Luulisi nyt, että kun vaaliohjelman mukaan kiireellisintä on asumislisän ympärivuotistaminen ja opintorahan korottaminen, te ajaisitte näitä kaikkein kiireellisimpiä asioita ettekä näitä vähemmän kiireellisiä asioita, joita Kurrin selvitys nyt pitää sisällään.

Kun täällä sitten keskustan edustajien toimesta sanotaan, että no kyllä kyllä me ajammekin, mutta kun emme me saaneet niitä läpi ja on niin pienet resurssit nyt tähän varattu, että kyllä me olisimme laittaneet, mutta kun eivät nuo muut, niin pakko on tietysti taas kääntyä muiden hallituspuolueiden edustajien puoleen ja kysyä, tekö todellakin estitte näiden keskustan tärkeiden tavoitteiden toteuttamisen sekä hallitusohjelmassa että muutoin hallitusneuvotteluissa. Ed. Eloko siellä asettui poikkiteloin, että näitä keskustan kaikkein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä asioita ei päästä toteuttamaan, vai onko niin, että keskusta pyöritti vaalien alla tämmöistä Hämäys ja Höynäytys Oy:tä, joka sai opiskelijatkin kuvittelemaan, että kun keskustaa äänestää, niin asumislisä tulee ympärivuotiseksi ja opintoraha nousee? Mutta epäilenpä, ettei näin tule nyt käymään.

Kaiken kaikkiaan tästä asumislisästä ed. Komi totesi, että opiskelijat ovat pitäneet kaikkein tärkeimpänä siihen tehtävää vuokrakattokorotusta. Minulla on se käsitys, että ihan lähiviikkoina, siis lähimmän kahden viikon aikana, tästäkin asiasta täällä salissa äänestetään, jolloin siinä yhteydessä ainakin on sitten tilaisuus osoittaa käytännön tekoina, miten näihin omiin puheisiin suhtaudutaan.

Jukka Vihriälä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On erinomainen asia, että ed. Zyskowicz on perehtynyt keskustan vaaliohjelmiin ja näköjään muihinkin ohjelmiin erittäin perusteellisesti. On myöskin suurenmoista, että hän käy näitä kertomassa täällä, kun käsittelemme hallituksen lakiesitystä laeiksi opintotukilain ja lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden koulumatkatuesta annetun lain muuttamisesta. Tämähän nyt on käsittelyssä. (Ed. Dromberg: Ei!) — Kyllä, ainakin päiväjärjestyksen mukaan pitäisi olla. Ei täällä käsitellä nyt keskustan vaaliohjelmia, ed. Zyskowicz, mutta täällä käsitellään hallituksen antamaa lakiesitystä, ja olisi hyvä, että ed. Zyskowicz pysyisi myöskin siinä. (Ed. Zyskowicz: Haluatte siis tukkia suuni!)

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Tässä joutuu väkisinkin sekä arvostelemaan että kannattamaan sekä kokoomusta että keskustaa.

Ed. Zyskowiczille haluaisin vain edelleen sanoa sen, että kovin vakuuttava ei ollut ed. Zyskowicz. Oli oikeastaan ensimmäisen kerran, kun huomasin, että hän haparoi vähän sanoissaan, kun yritti vastata siihen kysymykseen, mikä on se tilanne, missä vaalit voitetaan oikeilla perusteilla, ja ed. Zyskowicz tuli näihin ylisuuriin lupauksiin. Nyt, ed. Zyskowicz, on seuraava kysymys: Mikä on ylisuuri lupaus? Missä kulkee raja suuren lupauksen ja ylisuuren lupauksen välillä? Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ed. Zyskowicz sanoo siihen.

Toinen asiahan kokonaan sitten, kun vakavasti puhutaan, on se, että meillä on monipuoluehallitukset. Kun ed. Zyskowicz keväällä kovasti arvosteli hallitusohjelmaa, että siellä on paljon selvityksiä, tässähän on nyt selvitys tehty. Tämän jälkeen tehdään sitten johtopäätöksiä. En minä henkilökohtaisesti lähtisi kovasti kehumaan tätä. Mutta tässä on myöskin eräs näkökohta, ed. Zyskowicz, ja se on se, että teidän puheenjohtajanne Itälä kyllä keväällä, kun Sailaksen paperi, jossa nimenomaan painotettiin tätä lainapainotteista opintotukea, oli tullut julkisuuteen, antoi täyden tukensa tälle Sailaksen paperille ja ilmoitti, että se kelpaa kokoomukselle hallitusohjelmaksi. Kyllä tässä on jauhot sekaisin vähän joka ryhmässä; tarkoitan nyt keskustaa ja kokoomusta, demareillahan eivät ole jauhot sekaisin tässä. (Naurua)

Puhemies! Jos vielä pariin kolmeen puheenvuoroon saisi kommentin esittää, niin ed. Komin kanssa oikeastaan olen osaksi samaa mieltä. Sanotaan, että on tällainen kesätyö, jota opiskelija tekee. Kun minä olin kielten opiskelija, mitäs kielten opiskelua olisi löytynyt kesäaikana? Ajoin savijunaa ja olin konttoristina, eli tätä työtä tietysti pitää hyväksyä. Kesätyö on eri asia, mutta siinä, että Teknillisen korkeakoulun opiskelija ajaa taksia täällä päätoimekseen kuukausikaupalla, minusta ei ole mitään järkeä. Mahdollisimman nopeasti diplomi-insinööriksi ja siihen työhön. Se olisi hänen etunsa, ja se olisi koko yhteiskunnan etu. Tässä on vaan eräs esimerkki. Toivottavasti tämä kyseinen henkilö nyt ei ... Ei tässä kenenkään nimiä mainita.

Sitten myöskin täällä on tullut esille akateeminen vapaus ja ammattiin valmistuminen. Muistaakseni ed. Hemming puhui siitä, että yliopistokoulutuksen päämääränä ei pitäisi olla ammattiin valmistumisen. Minä kyllä vähän ihmettelen tällaisia puheita. Mikä sen yliopistokoulutuksen tehtävä sitten on? Minä olen sitä mieltä, että jos ihminen haluaa akateemista vapautta ja viettää vuosikausia yliopistossa tekemättä mitään, niin hän myöskin maksakoon siitä. Eihän yhteiskunnan tehtävä ole kaiken vapauden maksaminen. Kyllähän meillä on kaiken näköistä taiteellista vapautta. Eiväthän kaikki taiteilijatkaan saa niin paljon rahaa yhteiskunnalta kuin haluaisivat eivätkä myöskään opiskelijat. Jos nauttii vapaudesta, niin siitä pitää sitten myöskin maksaa. Mutta kyllä kai ammattiin valmistuminen yliopisto-opiskelussakin on keskeinen perusta.

Mitä sitten tulee siihen, että ihmiset todella valmistuvat yliopistoista kuuden seitsemän vuoden opiskelun jälkeen — en tiedä, mihin entisen ministerin ed. Drombergin tilastot nyt perustuvat, että kuuteen vuoteen olisi saatu tämä keskimääräinen yliopisto-opiskeluaika — aikaisemmin muistaakseni se oli esimerkiksi humanistisilla aloilla seitsemän ja puoli vuotta, jos esimerkiksi opiskeli kieliä. Mutta sitten jos valmistut esimerkiksi yhteiskunnalliselle alalle, sosiaalialalle, erittäin vaikeaa on kuuden seitsemän vuoden opiskeluajan jälkeen löytää minkään näköistä työtä tänä päivänä. Tämän nuoret opiskelijat ovat hyvin katkerasti kokeneet.

Puhemies! Lopetan tämän tähän ed. Valppaan varsin retoriseen puheenvuoroon, kun hän puhui ammatillisesta koulutuksesta: Opintotuki on osa ammatillisen koulutuksen arvostuksen lisäämistä. Mutta minä uskon, että ed. Unto Valpas, joka itse on käynyt tämmöisen ammatillisen koulutuksen, hän on insinööri koulutukseltaan, myöskin ymmärtää varmaan sen, että koko yhteiskunnallisen ajattelun pitää muuttua. Lukioon menee 60 prosenttia ikäluokasta keskimäärin ja 40 prosenttia voisi mennä ammatilliseen koulutukseen, mutta sitten tosiaan 20 prosenttia näistä karsiutuu: 10 prosenttia ei lähde ollenkaan ja 10 prosenttia keskeyttää. Eihän tämä vastaa Suomen lähivuosien työelämän tarpeita. Minun mielestäni tässä täytyy tapahtua todella radikaali muutos, ja vielä kerran sanon, että se on suurempi asia kuin liian pitkät opiskeluajat.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin nyt enemmän keskittyä tähän Kurrin raporttiin — tästä on vähän tullut tällainen lähetekeskustelu — Kurrin raportin hyviin ja huonoihin puoliin enemmmän kuin siihen, kuka lupasi mitä ennen vaaleja. Se keskustelu on nyt jo aika paljon tässä käyty, ja se asia on käynyt hyvin selväksi. Mutta se, mikä tässä minun mielestäni on huolestuttavaa: Jos lähdetään siitä perusasiasta ensin liikkeelle, niin olen aivan samaa mieltä kuin pääministeri Vanhanen siitä, että opintoaikoja pitäisi saada lyhyemmiksi. Mutta on täysin epärealistista vaatia, että opiskelijat opiskelevat lyhyemmässä ajassa, jos ei päätoiminen opiskelu ole mahdollista.

Nyt tällä esityksellä, mikä todennäköisesti tulee myöhemmin tänne hallituksen esityksenä, opiskelijoiden taloudellista asemaa parannetaan sen verran heikosti, että se ei tule mitään vaikutusta tähän tekemään ja ennen kaikkea, kun täällä perässä on tämä lainamalli. Sinänsä hyväksyn tämän lainamallin, mikä on myöskin kokoomuksen esille tuomassa raportissa, mutta kun se tässä muodossa esitetään, jossa on 2 500 euron omavastuu ja vain 30 prosentin verovähennysoikeus, tämä on käytännössä sellainen malli, että eivät opiskelijat lähde ottamaan lainaa tällaisella mallilla. Tällä esityksellä ei saada mitään positiivista aikaan paitsi asumislisän vuokrakaton nosto, joka on tulossa vuonna 2005, ja kuten täällä ed. Zyskowicz viimeksi sanoi, tämä asia on mahdollista äänestää jo ennen joulua kuntoon. Nimenomaan haluaisin korostaa sitä, että jos tavoite todella on se, minkä pääministeri Vanhanen on sanonut ja joka on Suomen kansantalouden kannalta järkevää, pitäisi myös esitysten olla sen mukaisia, että niihin voidaan päästä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kiitokset ed. Ben Zyskowiczille. Te olette ehdottomasti keskustan paras mainosmies tässä eduskunnassa. Kiitos siitä!

Ed. Lindénille haluan sanoa, että tiedän ja tunnen tosi paljon opiskelijoita oma opiskeleva aikuinen poikani, fiksu sitä paitsi, mukaan lukien, jotka nimenomaan valittavat opinto-ohjauksen puutetta. Tietoa, ohjausta, neuvoa ei milloin mistäkin syystä saa aika ajoin ollenkaan. Tiedän paljon opiskelijoita, jotka joutuvat haalimaan laajoja tutkintoon kuulumattomia opintoja ihan pelkästään varmuuden vuoksi ja sillä tavalla, että ne eivät millään tavalla tue toisiaan, koska tiedon puutetta ja opinto-ohjauksen puutetta on niin paljon. Olen kyllä sitä mieltä, että yliopistoilla todella on tekemistä näitten opintoprosessien kehittämisessä ja nimenomaan opinto-ohjausosastossa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Opintotukiasiat olivat todella esillä eduskuntavaalien edellä, niin kuin ovat kautta vuosien olleet. Kymmenen vuotta sitten Ahon hallitus teki kuitenkin varsin hyvän opintotukiuudistuksen. Se on pääpiirteissään edelleen voimassa. Nyt sitä ollaan mahdollisesti uudistamassa ehkä Kurrin esitysten pohjalta tulevina aikoina, eivätkä nuo tänään esille tulleet esitykset välttämättä hyvältä tunnu. Ymmärrettävää on, että ne saavat kovaa kritiikkiä. Mutta ei nyt tässä vaiheessa ole ehkä syytä mennä niihin sen syvemmälle.

Herra puhemies! Todellakin kymmenen vuotta sitten tehtiin laaja opintotukiuudistus, ja se sai varsin myönteisen vastaanoton, kun ajatellaan, että silloin elettiin laman kaikkein syvimpiä, synkimpiä hetkiä. Tuo uudistus on ollut voimassa ja sen sisältämät eräät tulo- ja markka- ja euromääräiset rajat ovat tietysti jääneet jälkeen siitä kehityksestä, mikä olisi ollut oikeutettua opiskelijoiden kannalta, mutta järjestelmä sinänsä on toiminut kohtuullisen hyvin.

Herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys ja valiokunnan mietintö ovat avanneet myös opintotukilain 19 §:n, jossa säädetään vanhempien tulojen huomioon ottamisesta. Tämä asia jäi kymmenen vuotta sitten mielestäni epäoikeudenmukaiseen ja huonoon malliin, ja syy oli lähinnä taloudellinen, eli haluttiin jostakin kohtaa etsiä säästöjä siinä taloudellisessa tilanteessa. Kun näin oli, niin nyt kun tilanne taloudellisesti on maassa kovasti parantunut, olisi odottanut, että hallitus olisi avatessaan tuon 19 §:n, korjannut sen kokonaisuudessaan niin, että opiskelijat olisivat oppilaitoksen nimestä riippumatta tasa-arvoisessa asemassa keskenään. Näin ei nyt kuitenkaan ole.

Tämä asia on ollut myös lakialoitteitten kohteena. Ed. Valpas on tehnyt tänä vuonna lakialoitteen 140, jossa on lukuisa määrä allekirjoittajia; henkilökohtaisestikin olen siinä mukana. Sen lisäksi ed. Rantakangas keskustasta on tehnyt viime kaudella lakialoitteen, joka olisi korjannut tämän vääryyden, epäoikeudenmukaisuuden, joka lakiesityksessä on. Ed. Rantakankaan aloitteessa on mukana useita keskustan vaikuttavia henkilöitä, erityisesti omankin maakunnan miehet, edustajat Oinonen ja Neittaanmäki, ovat täällä mukana, ja ed. Oinonen on myös tässä ed. Valppaan uudemmassa aloitteessa. Nyt on aika tietysti lunastaa allekirjoitusten tuoma velvollisuus ja vastuu. Vaalikentillähän tämä asia todellakin oli erityisesti nuorten edustajaehdokkaitten ja nykyisten edustajien vaalityössä vahvasti mukana, joten nyt on todellakin näiden lupausten lunastamisen konkreettinen aika.

Herra puhemies! Tämä vanhempien tulojen tarveharkinta eräiltä osin on ongelmallinen asia. Perustuslakivaliokunnassa tätä asiaa nostin esille. Siellä asiantuntija opetusministeriöstä totesi, että kysymyksessä on todella, niin kuin muistan kymmenen vuoden takaa, säästökohde, niin että toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelijat ovat huonommassa asemassa kuin korkeakouluopiskelijat. Mitään muuta perustetta tällaiselle eriarvoisuudelle ei todellakaan ole kuin että tästä kohtaa juuri etsitään säästöjä.

Otin siellä esimerkin, jonka nytkin haluan nostaa esille. On esimerkiksi perhe, jossa on kaksoset Kalle ja Ville. Kalle menee ammattikorkeakouluun opiskelemaan insinööriksi. Hänen kaksoisveljensä Ville menee ammattikouluun. Esimerkiksi Jyväskylässä ne ovat vierekkäin. Toisesta tulee insinööri, toisesta ehkä kirvesmies tai ammattiputkimies, rakennusalalle ehkä molemmat. He kun ovat kaksoset, heillä on yhteiset vanhemmat ja taloudellinen asema siinä mielessä aivan sama, mutta niinpä käy, että Kalle saa opintotuen vanhempien tuloista riippumatta, mutta Ville ei saa vain sen tähden, että menevät eri ovesta aamulla sisään opiskelemaan. Molemmat opiskelevat yhteiskuntaa palveleviin ja omaa elämäänsä ajatellen hyvin tärkeisiin ammatteihin. (Ed. Kuoppa: Kalle ansaitsee vielä paljon paremmin! — Ed. Rönni: On se hirveätä!) — On se hirveätä, että näin eriarvoisesti kohdellaan saman perheen kaksospoikia. Miksi, kysyn?

Todettiin, että kustannukset saattavat olla näissä eri ovien takana opiskelevilla erilaiset. Mutta kun tarkemmin sitä on selvitetty, eivät ne mene ollenkaan yhteen sillä lailla, että ne voisi tällä perusteella eritellä näin merkittävällä tavalla. Varmasti tällainen esimerkkiajattelu on ollut takana näillä lakialoitteiden tekijöillä, mutta nyt eduskunta on kuitenkin, vaikka pykälä on auki, edelleen hyväksymässä tämän eriarvoisuuden. Tämä meni ensimmäisessä käsittelyssä näin. Valitettavasti äänestyksessä hävisimme.

Mutta nyt ed. Valpas on tehnyt ponsiesityksen hallituksen velvoittamiseksi tämä asia korjaamaan. Tämän ponsiesityksen puolesta äänestän ja vetoan, että koko eduskunta ja varsinkin esimerkiksi ne keskustan edustajat, jotka ovat näitä lakialoitteita tehtailleet, olisivat nyt tässä asiassa edes tämän verran mukana. Tänään on yhdellä ponnella jo hallitusta kovin kovisteltu tässä liikenne- ja lääkärikysymyksessä. Nyt on yhtä vakava asia, ja on syytä korjata ja velvoittaa hallitus korjaamaan tämä uudella esityksellä. Tällaista eriarvoisuutta en näe oikeudenmukaiseksi tässä yhteiskunnassa.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Vastaisin vielä ed. Elon hyvään puheenvuoroon. Ammatillisen koulutuksen arvostuksen nostamiseen tarvitaan asennemuutos yhteiskunnassamme. Tässä olen hänen kanssaan täysin samaa mieltä. Mutta olen myöskin sitä mieltä, että asenteita voidaan muuttaa ainakin hiukan myös lainsäädännöllä. Ammattioppilaitosten opiskelijoita ei saa mielestäni asettaa eriarvoiseen asemaan opintotuessa. Tämä on nyt tämän asian yksi keskeisimpiä kohtia, kun me tässä käsittelemme tätä opintotukilakia. On selvää, että jos näin tehdään, että eriarvoisuus on olemassa, niin kuin se tällä hetkellä on, se ei ainakaan lisää ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Toivoisin, että ed. Elokin olisi tästä asiasta kanssani samaa mieltä.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Haluaisin korjata ed. Elon hieman väärän muistikuvan puheenjohtaja Itälän suhtautumisesta opintotukeen. Viime keväänä, kun Sailas julkisti oman mallinsa, kokoomus tervehti ilolla sitä mahdollisuutta tai esitystä, että opintolainaa voisi valmistumisen jälkeen vähentää verotuksessa. Tämä Jäätteenmäen, tai nykyisin Vanhasen, hallituksen ohjelma jää varmasti historiaan selvitysten äitinä, ja myös kokoomus otti hieman mallia hallituksesta, ja teimme oman selvityksemme opintotuesta. Laina on osa myös meidän malliamme, mutta meidän mallissamme lainan suhteellinen osuus koko opintotuesta ei kasva, kuten Kurrin esityksessä. Eli me lähdemme siitä, että opintorahaa korotetaan ja lainaa valmistumisen jälkeen voi vähentää verotuksessa. Tämä on mielestäni hyvä malli, ja tähän suuntaan myös Kurrin esitystä tulisi kehittää.

Ed. Paloniemi todisti, miten tärkeää on, että korkeakoulussa opinto-ohjausta kehitetään. Olen aivan samaa mieltä hänen kanssaan, ja näin on jo toimittu. Onneksi tänä päivänä akateeminen vapaus ei enää tarkoita sitä, etteikö opiskelija voisi saada tarvittavaa tukea opinnoissaan.

Mikko Elo /sd(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Aivan niin kuin Raimo Sailaksen paperi oli eräs ehdotus siitä, miten opintotukea kehitetään — siihen sisältyy monia, monia muita yksityiskohtia — aivan samalla tavalla, ed. Lindén, nyt on kysymys selvitysmiehen selvityksestä. Tämän jälkeen hallituspuolueet alkavat pohtia, mitä tämän selvityksen osalta tehdään. Kyllä minä edelleenkin väitän, ettei kokoomuksen ajattelussa ollut kovin suurta eroa tähän Kurrin esittämään malliin, ehkä vähän yksityiskohtia, niin kuin ed. Lindén äsken totesi yksityiskohdista. Mutta painotitte lainamallia aivan samalla tavalla kuin Sailaksen esityksessäkin.

Kaarina Dromberg /kok:

Arvoisa puhemies! Vielä ed. Paloniemen puheeseen opinto-ohjauksesta: Mehän olemme sivistysvaliokunnassa nimenomaan halunneet painottaa, että opinto-ohjaus ja opintosuunnitelman teko henkilökohtaisesti jokaiselle opiskelijalle on yksi tärkeimpiä asioita, joilla pystytään myöskin lyhentämään opiskeluaikoja. Siinä me varmaan olemme kaikki aivan samaa mieltä, että se on yksi keino päästä nopeammin läpi opiskelusta.

Vielä tästä 19 §:stä, kun siitä on niin paljon keskusteltu, eli toisen asteen koulutuksen eriarvoisuus verrattuna korkea-asteen koulutukseen: Me äänestimme valiokunnassa oppositio vastaan hallitus ja hävisimme sen. Nyt on tehty siitä lausuma. Haluamme sitä puolustaa nyt täällä, ja katsotaan nyt niistä allekirjoittajista, kuinka moni on puolustamassa tätä toisen asteen koulutusta ja sen arvostusta.

Tämä Kurrin raportti oli erittäin odotettu raportti. Siinä nimenomaan toivottiin myös selkeitä, konkreettisia esityksiä ja myöskin tekoja niiden esitysten puolesta. Tämä on nyt esitys, ja nyt hallitus vastatkoon, että se pysyy myöskin niiden esitysten takana, mitkä eduskunta on täällä moneen kertaan antanut ohjeeksi.

Suvi Lindén /kok:

Arvoisa puhemies! Kurrin esityksessä on hyvin paljon yhteneväisiä piirteitä kokoomuksen mallin kanssa, mutta valitettavasti siinä on myös osioita, joilla vesitetään se koko kokonaisuus. Me lähdemme, kuten Kurri, siitä, että rakenne pysyy entisellään. Me lähdemme siitä, että asumislisän vuokrakatto nostetaan 252:een. Me lähdemme myös siitä, että viidellä kuukaudella lyhennetään opintotukikuukausia, mutta samanaikaisesti opintorahaa korotetaan, jotta on mahdollista täysipäiväisesti opiskella ja näin lyhyemmässä ajassa saada opintonsa valmiiksi.

Meillä oli myös tämä mahdollisuus opintolainaa vähentää verosta, mutta kuten täällä on jo sanottu, tällä 2 500 euron omavastuuosuudella ja 30 prosentin vähennysosuudella varmastikaan ei sitä samaa tulosta saada kuin sillä, mitä kokoomus esitti: että ei ole omavastuuosuutta ja vähennysmahdollisuus on 50 prosenttia, ja kokoomuksen mallissa ei tätä sidottu opintoaikaan. Eli Kurri on selvästi tutustunut kokoomuksen paperiin, mutta valitettavasti vain tietyillä elementeillä vesittänyt sen kokonaisuuden.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että kun tästä Kurrin esityksestä käydään jatkokeskustelua ja valmisteluja, siinä yhteydessä voitaisiin tämä opintotukilain epäkohta, mitä nyt on tuotu toiselta asteelta esille lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen osalta, hoitaa ja korjata kuntoon. Toivon, että siinä yhteydessä todella tämä asia tulisi tasa-arvoisesti huomioon otettua.

Keskustelu päättyy.