Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä näyttää näin päällisin puolin lukien siltä, että hallitus on tehnyt erinomaisen esityksen. Jäin tarkkana katsomaan ja kuuntelemaan sitä, mihin valiokuntaan tämä lähetetään. Kuultuani puhemiehen ehdotuksen työ- ja tasa-arvovaliokunnasta ja perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan kuulemisesta tässä asiassa näyttää siltä, että tässä asiassa ei nyt ole mitään semmoista huomautettavaa, mihin olisi pitänyt tarttua tässä kiinni.

Mutta peruspohjana näkisin, että erinomaisen hyvä näköala — niin kuin ed. Kuosmanen on aina oppinut kysymään, vaikka hän ei olekaan paikalla, onko tässä mitään näköalaa — on siinä asiassa, että hallitus on vihdoinkin ryhdistäytynyt ja saanut sellaista lainsäädäntöä ja sellaista esitystä syntymään tänne, missä myöskin näkemyksen suhteen siitä asiasta, että pitää elää raittiina, huumeettomana, kunniallisena jne., työnantajallekin jää jotain mahdollisuutta. Kyllähän tässä tämä hyvä pohja tuntuu olevan.

Tässä aina perusteluissa kumotaan ja liiankin väljäksi ja vaisuksi tämä jää, mutta toivon, että valiokuntakäsittelyssä tätä vielä vähän terästettäisiin ja annettaisiin sen näköinen vastaus mietintövaiheessa, että työnantajallekin jäisi oikeus todella vaatia huumeettomuus-, päihteettömyystodistusta jo siinä vaiheessa, kun epäilee, onko kansalainen sopiva työhön pyrkiessään ja onko nuhteeton ja päihteetön elämä takana.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela tuossa totesi tyytyväisenä, jotta tämä menee oikeaan valiokuntaan. Kiitos siitä, koska tämä kuuluu työelämän puolelle ja tullaan varmasti valiokunnassa käsittelemään ihan perusteellisesti.

Tässähän on oikeastaan kolmesta asiasta kyse: huumausainetesteistä, kameravalvonnasta ja sitten vielä sähköpostin lukuoikeudesta. Kaikki koskevat työelämän pelisääntöjä ja sitä, miten työpaikoilla suhtaudutaan näihin asioihin. Tässä sillä tavalla herkällä alueella liikutaan, että tässä mennään juuri sinne yksityisyyden suojan puolelle. Tässä pitää olla tarkkana muun muassa sähköpostin avaamisen osalta, että ei mentäisi sinne tutkimaan yksityistä sähköpostia. Tosin kun tuota esitystä luin, se on aika pitkälti otettu huomioon, mutta varmasti valiokunnassa käydään tarkkaan läpi se kuvio, mitä se tarkoittaa.

Toinen asia on tietysti kameravalvonta, koska sitä voidaan käyttää jollakin tavalla väärinkin. Tässä pohjaesityksessä näköjään kyllä todetaan, että sen voi laittaa, jos on kyse henkilöiden turvallisuudesta tai isosta omaisuusvahingosta. Vahditaan vaikka tulipalon varalta, jos se edesauttaisi, jotta ei omaisuuksia tuhoudu, tai varastamisen tai ryöstön tai jonkin tämmöisen varalta. Sen takia minusta tämä on hyvä asia, ja uskon, että me tulemme valiokunnassa käymään tarkkaan läpi jokaisen nippelin ja nappelin ja kuuntelemaan asiantuntijoita tässä asiassa.

Heidi Hautala /vihr:

Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunta saa tämän esityksen käsiteltäväkseen, ja tähän liittyykin eräitä menettelyjä, joista päätetään yhteistoimintamenettelyssä, muun muassa se, mitkä työtehtävät ovat sellaisia, että niissä voidaan edellyttää huumetestiä. Paikallaan on varmasti pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto, koska kyse on monella tavalla perusoikeuksista, esimerkiksi pääsääntöisesti yksityisyyden suojasta, mutta myöskin sillä tavalla, että tässä esitetään työnantajalle joitakin menettelyjä ja oikeuksia, jotka saattavat olla ristiriidassa yksityisyyden suojan kanssa pyrkiessään turvaamaan joitakin yleisiä etuja.

Ensinnäkin kysymys huumetesteistä. Tämä herättää seuraavia kysymyksiä: Miten positiivisiin tuloksiin reagoidaan, ja miten tietoa positiivisesta testituloksesta suojataan? Entä kysymys siitä, miten tieto työntekijän vieroitushoitoon ohjauksesta salataan työpaikan muulta henkilökunnalta, koska kuuluuhan tällainen tieto aivan ilmiselvästi ainakin minun mielestäni yksityisyyden suojan piiriin. Tähän kysymykseen on vain epäsuora viittaus 8 §:n viimeisessä momentissa.

Kysymys hoitoonohjauksesta on sekin hankala. Kuinka positiivisen tuloksen saaneet hoidetaan, kun tiettävästi ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja huumeongelmaisille? Ja miten työntekijää kohdellaan ne kuukaudet, jotka hän joutuu odottamaan pääsyä hoitoon? Mitä mahtaa tarkoittaa testitulos "lievästi positiivinen"? Käsittääkseni testitulos voi olla positiivinen tai negatiivinen eikä tällaista ilmaisua "lievästi positiivinen" olisi asianmukaista lainkaan käyttää ilman asiantuntijan tulkintaa.

Herää varmasti kysymys, miten suhtaudutaan esimerkiksi henkilöön, joka silloin tällöin käyttää kannabista, satunnaisesti vaikkapa kerran kuukaudessa, ja elimistöstä sitten löytyy jäämiä tästä aineen käytöstä. Oletan, että tällaisen henkilön kohdalla hoitoonohjauksella ei ole suurta merkitystä, tuskin mitään merkitystä, eikä hänen kykynsä hoitaa työtehtäviään välttämättä ole millään tavalla vaarantunut. Toisaalta näin pikkujouluaikana — itsellänikin on tänä iltana, arvoisa puhemies, kahdet pikkujoulut — voi tietysti kysyä, että kun pyritään huumeettomaan työpaikkaan, niin olisiko tässä hieman sitten terveisiä myöskin tuonne perinteisempien päihteiden käyttöpuolelle, jonne työnantaja hyvin halukkaasti kannustaa näin pikkujouluaikaan.

On aivan ilmiselvästi huolehdittava siitä, että huumetestimenetelmät ovat luotettavia. Luettuani hallituksen esityksen en ole vakuuttunut siitä, että tällainen luotettavuus olisi taattu. Huumetestien yhteydessä ei olekaan samanlaista virheettömyysvaatimusta kuin henkilö- ja soveltuvuusarviointitestien yhteydessä. Tämä käy ilmi 13 §:stä.

Sitten kysymys kameravalvonnasta on toinen merkittävä kysymys, jota on tarkasteltava erityisesti yksityisyyden suojan valossa, ja luonnollisesti on tilanteita, jolloin turvallisuus edellyttää kameravalvontaa. Hallituksen esitys unohtaa kaikille avoimet valvontakamerat, joita saattaa olla esimerkiksi rakennustyömailla. Kuvaa voi kuka tahansa seurata kameroiden avulla, jotka välittävät Internetiin kuvaa. Miten näihin tulisi suhtautua? Yhdysvalloista tiedämme, että päiväkodin tai koululuokan nurkassa, siis hoitajan tai opettajan työpaikalla, voi olla nettikamera, josta lasten vanhemmat voivat seurata lastensa päivää. Mitä tästä ajattelemme Suomessa?

Kolmantena suurena kysymyksenä on sähköpostin hakeminen ja avaaminen. 18 §:ssä esitetään, että työntekijällä pitäisi olla automaattinen vastaustoiminto silloin, kun hän ei ole tavoitettavissa. Mutta ne, jotka tuntevat sähköpostimaailman ongelmat, tietävät hyvin, että tällaista automaattista vastaustoimintoa ei nykymaailmassa enää juurikaan voi käyttää, ja näinpä se onkin monessa organisaatiossa kielletty erinäisistä syistä.

Yksi syy on se, että automaattivastausviestit kuormittavat tavattomasti verkkoa. Toinen selitys on se, että tällaiset automaattiset vastausviestit houkuttelevat osoitteeseen mainossähköpostia — se on muuten aivan erinomainen tapa estää henkilöä suoriutumasta varsinaisista työtehtävistään. Tiedämme, että eräät työntekijät lomalta palatessaan, mikseipä myös aivan yksityiset henkilöt omassa elämässään, saattavat löytää postilaatikostaan kirjaimellisesti tuhansia mainostekstiviestejä. Kolmas syy näiden automaattisten vastaustoimintojen kieltoon on, että päivittämättömät sähköpostiohjelmat voivat joutua automaattiseen vastauskierteeseen. Voi tapahtua niin, että kahden lomalle lähteneen sähköpostin käyttäjän sähköpostiohjelmat alkavat lähettää automaattivastauksia toisilleen, kunnes jommankumman kiintolevytila loppuu. Sitten myöskin jotkut sähköpostilistat toimivat niin, että ne välittävät myös listan kautta lähetettyihin viesteihin vastaavat automaattivastaukset kaikille listan tilaajille, ja näitä saattaa olla jopa satoja, joista jollakin puolestaan voi olla automaattivastaustoiminto päällä, ja niin on saatu aikaan kierre, jota ei hevin katkaista.

Arvoisa puhemies! Lakiesitys on äärimmäisen tärkeä, ja eduskunnan onkin paneuduttava siihen varsin perusteellisesti.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Heidi Hautalan viimeiseen lauseeseen, että lakiehdotus, hallituksen esitys 162 vuoden 2003 valtiopäivillä, on erityisen tärkeä ja siihen tulee myöskin sen mukaisesti huolella paneutua. On aivan oikein, että tämä osoitetaan vaativaan työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan, jossa viime vaalikaudella työskentelin, jossa nämä työelämän monimutkaiset, raskaat ja vaikeat kysymykset käytiin lävitse, ja tätäkin asiaa siellä sivusimme. Toivon, että tämä asia nyt tulee siellä nopeasti valmiiksi ja päästään lainsäädäntöön.

Huumausaineet ovat meillä monella tavalla vakava ongelma. Kaikki voitava huumeiden käytön estämiseksi kaikilla rintamilla on tehtävä. Eräs ennalta ehkäisevä vaikutus jo sinällään on tietoisuus siitä, että työpaikoilla on huumausainetestit ja että työhön pääseminen ja työpaikan säilyttäminen voi olla vaikeaa, jos huumausaineet ovat ongelma tai jos on todettu niiden käyttöä. Mielestäni ainut oikea linja on ehdoton "ei" huumeille ja tähän tulee kaikin tavoin pyrkiä kaikilla työpaikoilla.

En voisi ajatella, että olisi opettaja tai sairaanhoitaja, joka käyttäisi huumeita. Tämä olisi kaikin tavoin kielteistä itse työn kannalta, mutta samalla myöskin kansalaisesimerkin kannalta erittäin kielteistä, tai jos vaikka Puolustusvoimien palveluksessa oleva henkilö käyttäisi huumetta, eihän se tulisi lukuun. Aivan samoin, jos liikenteessä linja-autonkuljettaja, veturinkuljettaja tai lentäjä käyttäisi näitä aineita, tämähän on hyvin ongelmallinen tilanne. Tiedän, että onneksi muun muassa Puolustusvoimilla on testit, joilla henkilö, joka enemmälti on käyttänyt alkoholia, saadaan selville, eikä hän esimerkiksi lentäjän tehtäviin Puolustusvoimissa tule lukuun missään tapauksessa.

Onkin hyvä, että tämän kaltaisia lainsäädäntöjä ollaan luomassa, ja samalla toivoisin, että näistä tulisi hyvin selkeät lainsäädännöt ja näihin lainsäädäntöihin liitettäisiin mukaan myös alkoholi entistä enemmän. Ajattelen esimerkiksi vaativissa tehtävissä, vaikkapa lääkärin tehtävissä, henkilöä. Jos hän on alkoholiongelmainen, niin se ei ole potilasturvallisuuden kannalta ollenkaan hyvä asia. Helposti on myös niin, että työpaikoilla suojellaan hieman hyssytellen henkilöä, jolla on alkoholiongelma, hieman naureskellaan ja suvaitaan. Meidän pitäisi lainsäädännöllämme luoda selkeät suuntaviivat siihen, että asianmukaisella tavalla näihin asioihin puututtaisiin sekä työnohjauksellisesti että myös lääketieteellisesti ja tarvittaessa sitten ohjattaisiin pois töistä muihin tehtäviin, jos havaitaan, että henkilö ei ota ojentuakseen.

Lainsäädännöllä yhteiskunnan on annettava selvät signaalit, mikä on yhteiskunnan tahtotila, ja tänä aikana, jolloinka huumeet ja alkoholi ovat nousemassa entistä vakavammaksi uhkakuvaksi, on todella entistä ajankohtaisempaa saada tämä hallituksen esitys n:o 162, joka on aivan erinomainen, lainsäädäntöön. Meillä tarvitaan muutoinkin yhteiskunnassa selkeitä pelisääntöjä, ja minä näen, että tämän hallituksen esityksen tekstit ovat muutoinkin tämän kaltaisia. Aiemmin päivällä puhuin lääkärin etiikasta ja lääkärin vaitiolovelvollisuudesta. Totta kai näissäkin kysymyksissä lääkärin tehtävä on olla lääkäri ja hänellä on omat vaitiolovelvollisuutensa, mutta toisaalta myös yhteiskunnalla on oikeus silloin, jos on huumausaineitten alainen henkilö, saada nämä tiedot. Tässä suhteessa lainsäädännöllä tuetaan ja autetaan sitä, että huumausaineongelmat eivät pahenisi eivätkä ilmenisi työpaikoilla.

Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tämä hallituksen esitys n:o 162 saa perusteellisen ja nopean käsittelyn valiokuntavaiheessa ja tulee mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Heidi Hautala puhui aikaisemmin huumetestien osalta ja siitä vaikeudesta, miten salata se työpaikalla. Käytännössähän meillä isommilla työpaikoilla ainakin on olemassa järjestelmä hoitoonohjauksesta. Itsekin olen siinä jonkun verran mukana ollut työntekijäpuolen edustajana. Kysehän on siitä, jotta se tietohan tulee aina vuotamaan. Nimittäin työkaverit kyllä tietävät semmoisessa yhteisössä, missä ollaan lähekkäin, nämä ongelmat. Lähinnä, kun itse olin mukana, siellä oli alkoholiongelmaisia. Huumeita ei siihen aikaan, muutama vuosi sitten, ainakaan niillä seutukunnilla käytetty.

Kyse on juuri, niin kuin ed. Oinonen totesi, suhtautumisesta. Jos me annamme väljiä ohjaksia riittävästi, niin varmasti tämmöisiä huumeita tulee enemmän. Sen takia semmoinen nollatoleranssi näissä kannabis- tai muissa huumejutuissa pitäisi olla, koska me tiedämme, että kun alkoholista on ihan riittävästi ongelmia, sitten osa on syntymähumalassa jo luonnostaan, niin siihen ei enää muita lisää tarvita, koska semmoinen kielteinen asenne kaiken kaikkiaan päihteiden käyttöön työpaikoilla pitäisi olla olemassa samaten kuin liikenteessä ja kaiken kaikkiaan yhteiskunnan osalta.

Toinen kysymys, mikä tuli ed. Hautalan puheenvuorossa hyvin esille, on tämä sähköpostiproblematiikka. Minusta meidän pitää valiokunnassa kyllä siihen paneutua, että siinä ei kävisi sillä tavalla, että mennään semmoisten viestien puolelle — työnantajakaan ei voi mennä — jotka ovat henkilökohtaisia viestejä. Toivon mukaan saadaan nyt erotettua tässä se selkeästi. Tässä lakiesityksessä käydään sitä problematiikkaa läpi, ja tästä minä en ihan kyllä päässyt perille, miten se voidaan niin tarkkaan erottaa. Koska työnantajalla on samat salasanat ja se pääsee sinne sisälle, niin miten saadaan niin, että henkilökohtainen viesti jää salaiseksi?

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä haisee hiukan nyt tämä varovaisuus ja ylireagointi kaiken kaikkiaan. Viitaten ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon sähköpostiviestin osalta, mikä työpaikalle tulee, totean, että jos on sellainen uhka olemassa, että työnantajan perehtyessä tämän lain perusteella ja perusteitten perusteella viestiin, johon on sitten sotkettu joitakin muita semmoisia, mitkä eivät liity ollenkaan siihen työpaikkaan, sellaisia, miten voisi sanoa, jotka puhuvat työpaikkaromansseista, mutta voisi sanoa, että jotain muutakin romanssia siellä käsitellään, niin mielestäni ne eivät kuulukaan sinne työpaikalle. Työntekijänhän pitää siellä työpaikalla tehdä työtä sen palkanmaksajan eteen, ja siitä muusta vehkeilystä, mitä hoidetaan muuten, ja siitä ajasta, mitä käytetään tähän sähköpostipeliin, itse ainakin katsoisin, että se ei kuulukaan sinne. Jos törkeästi tässä eletään ja perhesuhteet vaarantuvat, niin joutaakin vaarantua. Tämmöinen uhka pitää olla. Pitää tehdä aktiivisesti, pontevasti töitä ja kaikki muu kirjeenvaihto jättää pois.

Mutta, herra puhemies, tässä on nähtävissä, että jo hallituksen esityksessäkin on vähän tämmöistä ylivarovaisuutta, kun täällä yksityisyyden suojan osalta 23 §:ssä sanotaan nähtävilläpidosta: "Työnantajan on pidettävä tämä laki työntekijöiden nähtävillä työpaikoilla." Kyllä minusta valiokunta voisi tätä pohtia, että tämä olisi saatavissa ja nähtävillä, jos tarvitaan. Kun työnantajan on pidettävä muutenkin kaiken maailman lait siellä näkyvillä, niin kyllä pitäisi jokaisen ymmärtää alun perin, että tällainen laki on olemassa ja työnantajalla on oikeus tähän ja työntekijällä velvollisuus. Tämmöinen erikseen oleva nähtävilläpitovaatimus, eiköhän tämä ole vähän hätävarjelun liioittelua.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Molemmat Lahtelat käyttävät aina erinomaisen hyviä puheenvuoroja, näin nytkin tässä. Aivan ilo on yhtyä niihin ajatuksiin.

Mutta vielä huumeista tuon esille sen, mikä aivan erinomaisesti hallituksen esityksessä on tuotu esille, että ne kätkevät sitten yhteyksiä myöskin muuhun rikollisuuteen ja tällä olisi työpaikkojen kannalta ja työyhteisöjen kannalta hyvin kielteiset vaikutukset. Sen takia ainut linja, mikä on oikea, on huumeita nolla työpaikoille ja tämän tiukka valvonta. Samalla olisi toivottavaa, että hyvin nopeasti myöskin alkoholin suhteen päästäisiin tähän samaan, koska alkoholi on meillä paljon suurempi ongelma kuin tänä päivänä halutaan myöntää.