31) Hallituksen esitys laiksi yksityisyyden suojasta työelämässä ja
eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä näyttää näin
päällisin puolin lukien siltä, että hallitus
on tehnyt erinomaisen esityksen. Jäin tarkkana katsomaan
ja kuuntelemaan sitä, mihin valiokuntaan tämä lähetetään.
Kuultuani puhemiehen ehdotuksen työ- ja tasa-arvovaliokunnasta
ja perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan kuulemisesta tässä asiassa
näyttää siltä, että tässä asiassa
ei nyt ole mitään semmoista huomautettavaa, mihin
olisi pitänyt tarttua tässä kiinni.
Mutta peruspohjana näkisin, että erinomaisen hyvä näköala — niin
kuin ed. Kuosmanen on aina oppinut kysymään, vaikka
hän ei olekaan paikalla, onko tässä mitään
näköalaa — on siinä asiassa,
että hallitus on vihdoinkin ryhdistäytynyt ja
saanut sellaista lainsäädäntöä ja
sellaista esitystä syntymään tänne,
missä myöskin näkemyksen suhteen siitä asiasta,
että pitää elää raittiina,
huumeettomana, kunniallisena jne., työnantajallekin jää jotain
mahdollisuutta. Kyllähän tässä tämä hyvä pohja
tuntuu olevan.
Tässä aina perusteluissa kumotaan ja liiankin väljäksi
ja vaisuksi tämä jää, mutta
toivon, että valiokuntakäsittelyssä tätä vielä vähän
terästettäisiin ja annettaisiin sen näköinen
vastaus mietintövaiheessa, että työnantajallekin
jäisi oikeus todella vaatia huumeettomuus-, päihteettömyystodistusta
jo siinä vaiheessa, kun epäilee, onko kansalainen
sopiva työhön pyrkiessään ja
onko nuhteeton ja päihteetön elämä takana.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Seppo Lahtela tuossa totesi tyytyväisenä,
jotta tämä menee oikeaan valiokuntaan. Kiitos
siitä, koska tämä kuuluu työelämän
puolelle ja tullaan varmasti valiokunnassa käsittelemään
ihan perusteellisesti.
Tässähän on oikeastaan kolmesta asiasta
kyse: huumausainetesteistä, kameravalvonnasta ja sitten
vielä sähköpostin lukuoikeudesta. Kaikki koskevat
työelämän pelisääntöjä ja
sitä, miten työpaikoilla suhtaudutaan näihin
asioihin. Tässä sillä tavalla herkällä alueella
liikutaan, että tässä mennään
juuri sinne yksityisyyden suojan puolelle. Tässä pitää olla
tarkkana muun muassa sähköpostin avaamisen osalta,
että ei mentäisi sinne tutkimaan yksityistä sähköpostia.
Tosin kun tuota esitystä luin, se on aika pitkälti
otettu huomioon, mutta varmasti valiokunnassa käydään
tarkkaan läpi se kuvio, mitä se tarkoittaa.
Toinen asia on tietysti kameravalvonta, koska sitä voidaan
käyttää jollakin tavalla väärinkin. Tässä pohjaesityksessä näköjään
kyllä todetaan, että sen voi laittaa, jos on kyse
henkilöiden turvallisuudesta tai isosta omaisuusvahingosta. Vahditaan
vaikka tulipalon varalta, jos se edesauttaisi, jotta ei omaisuuksia
tuhoudu, tai varastamisen tai ryöstön tai jonkin
tämmöisen varalta. Sen takia minusta tämä on
hyvä asia, ja uskon, että me tulemme valiokunnassa
käymään tarkkaan läpi jokaisen
nippelin ja nappelin ja kuuntelemaan asiantuntijoita tässä asiassa.
Heidi Hautala /vihr:
Arvoisa puhemies! Työ- ja tasa-arvovaliokunta saa tämän
esityksen käsiteltäväkseen, ja tähän
liittyykin eräitä menettelyjä, joista
päätetään yhteistoimintamenettelyssä, muun
muassa se, mitkä työtehtävät
ovat sellaisia, että niissä voidaan edellyttää huumetestiä. Paikallaan
on varmasti pyytää perustuslakivaliokunnan lausunto,
koska kyse on monella tavalla perusoikeuksista, esimerkiksi pääsääntöisesti
yksityisyyden suojasta, mutta myöskin sillä tavalla,
että tässä esitetään
työnantajalle joitakin menettelyjä ja oikeuksia,
jotka saattavat olla ristiriidassa yksityisyyden suojan kanssa pyrkiessään turvaamaan
joitakin yleisiä etuja.
Ensinnäkin kysymys huumetesteistä. Tämä herättää seuraavia
kysymyksiä: Miten positiivisiin tuloksiin reagoidaan, ja
miten tietoa positiivisesta testituloksesta suojataan? Entä kysymys siitä,
miten tieto työntekijän vieroitushoitoon ohjauksesta
salataan työpaikan muulta henkilökunnalta, koska
kuuluuhan tällainen tieto aivan ilmiselvästi ainakin
minun mielestäni yksityisyyden suojan piiriin. Tähän
kysymykseen on vain epäsuora viittaus 8 §:n viimeisessä momentissa.
Kysymys hoitoonohjauksesta on sekin hankala. Kuinka positiivisen
tuloksen saaneet hoidetaan, kun tiettävästi ei
ole tarpeeksi hoitopaikkoja huumeongelmaisille? Ja miten työntekijää kohdellaan
ne kuukaudet, jotka hän joutuu odottamaan pääsyä hoitoon?
Mitä mahtaa tarkoittaa testitulos "lievästi positiivinen"?
Käsittääkseni testitulos voi olla positiivinen
tai negatiivinen eikä tällaista ilmaisua "lievästi
positiivinen" olisi asianmukaista lainkaan käyttää ilman
asiantuntijan tulkintaa.
Herää varmasti kysymys, miten suhtaudutaan esimerkiksi
henkilöön, joka silloin tällöin
käyttää kannabista, satunnaisesti vaikkapa
kerran kuukaudessa, ja elimistöstä sitten löytyy
jäämiä tästä aineen
käytöstä. Oletan, että tällaisen
henkilön kohdalla hoitoonohjauksella ei ole suurta merkitystä,
tuskin mitään merkitystä, eikä hänen kykynsä hoitaa
työtehtäviään välttämättä ole
millään tavalla vaarantunut. Toisaalta näin
pikkujouluaikana — itsellänikin on tänä iltana,
arvoisa puhemies, kahdet pikkujoulut — voi tietysti kysyä,
että kun pyritään huumeettomaan työpaikkaan,
niin olisiko tässä hieman sitten terveisiä myöskin
tuonne perinteisempien päihteiden käyttöpuolelle,
jonne työnantaja hyvin halukkaasti kannustaa näin
pikkujouluaikaan.
On aivan ilmiselvästi huolehdittava siitä,
että huumetestimenetelmät ovat luotettavia. Luettuani
hallituksen esityksen en ole vakuuttunut siitä, että tällainen
luotettavuus olisi taattu. Huumetestien yhteydessä ei olekaan
samanlaista virheettömyysvaatimusta kuin henkilö-
ja soveltuvuusarviointitestien yhteydessä. Tämä käy
ilmi 13 §:stä.
Sitten kysymys kameravalvonnasta on toinen merkittävä kysymys,
jota on tarkasteltava erityisesti yksityisyyden suojan valossa,
ja luonnollisesti on tilanteita, jolloin turvallisuus edellyttää kameravalvontaa.
Hallituksen esitys unohtaa kaikille avoimet valvontakamerat, joita
saattaa olla esimerkiksi rakennustyömailla. Kuvaa voi kuka tahansa
seurata kameroiden avulla, jotka välittävät
Internetiin kuvaa. Miten näihin tulisi suhtautua? Yhdysvalloista
tiedämme, että päiväkodin tai
koululuokan nurkassa, siis hoitajan tai opettajan työpaikalla,
voi olla nettikamera, josta lasten vanhemmat voivat seurata lastensa
päivää. Mitä tästä ajattelemme
Suomessa?
Kolmantena suurena kysymyksenä on sähköpostin
hakeminen ja avaaminen. 18 §:ssä esitetään,
että työntekijällä pitäisi
olla automaattinen vastaustoiminto silloin, kun hän ei
ole tavoitettavissa. Mutta ne, jotka tuntevat sähköpostimaailman
ongelmat, tietävät hyvin, että tällaista
automaattista vastaustoimintoa ei nykymaailmassa enää juurikaan
voi käyttää, ja näinpä se
onkin monessa organisaatiossa kielletty erinäisistä syistä.
Yksi syy on se, että automaattivastausviestit kuormittavat
tavattomasti verkkoa. Toinen selitys on se, että tällaiset
automaattiset vastausviestit houkuttelevat osoitteeseen mainossähköpostia — se
on muuten aivan erinomainen tapa estää henkilöä suoriutumasta
varsinaisista työtehtävistään.
Tiedämme, että eräät työntekijät
lomalta palatessaan, mikseipä myös aivan yksityiset
henkilöt omassa elämässään,
saattavat löytää postilaatikostaan kirjaimellisesti
tuhansia mainostekstiviestejä. Kolmas syy näiden
automaattisten vastaustoimintojen kieltoon on, että päivittämättömät
sähköpostiohjelmat voivat joutua automaattiseen
vastauskierteeseen. Voi tapahtua niin, että kahden lomalle
lähteneen sähköpostin käyttäjän
sähköpostiohjelmat alkavat lähettää automaattivastauksia
toisilleen, kunnes jommankumman kiintolevytila loppuu. Sitten myöskin
jotkut sähköpostilistat toimivat niin, että ne
välittävät myös listan kautta
lähetettyihin viesteihin vastaavat automaattivastaukset
kaikille listan tilaajille, ja näitä saattaa olla
jopa satoja, joista jollakin puolestaan voi olla automaattivastaustoiminto päällä,
ja niin on saatu aikaan kierre, jota ei hevin katkaista.
Arvoisa puhemies! Lakiesitys on äärimmäisen
tärkeä, ja eduskunnan onkin paneuduttava siihen
varsin perusteellisesti.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Yhdyn ed. Heidi Hautalan viimeiseen lauseeseen,
että lakiehdotus, hallituksen esitys 162 vuoden 2003 valtiopäivillä,
on erityisen tärkeä ja siihen tulee myöskin
sen mukaisesti huolella paneutua. On aivan oikein, että tämä osoitetaan vaativaan
työelämä- ja tasa-arvoasiainvaliokuntaan,
jossa viime vaalikaudella työskentelin, jossa nämä työelämän
monimutkaiset, raskaat ja vaikeat kysymykset käytiin lävitse,
ja tätäkin asiaa siellä sivusimme. Toivon,
että tämä asia nyt tulee siellä nopeasti
valmiiksi ja päästään lainsäädäntöön.
Huumausaineet ovat meillä monella tavalla vakava ongelma.
Kaikki voitava huumeiden käytön estämiseksi
kaikilla rintamilla on tehtävä. Eräs
ennalta ehkäisevä vaikutus jo sinällään
on tietoisuus siitä, että työpaikoilla
on huumausainetestit ja että työhön pääseminen
ja työpaikan säilyttäminen voi olla vaikeaa,
jos huumausaineet ovat ongelma tai jos on todettu niiden käyttöä.
Mielestäni ainut oikea linja on ehdoton "ei" huumeille
ja tähän tulee kaikin tavoin pyrkiä kaikilla
työpaikoilla.
En voisi ajatella, että olisi opettaja tai sairaanhoitaja,
joka käyttäisi huumeita. Tämä olisi
kaikin tavoin kielteistä itse työn kannalta, mutta
samalla myöskin kansalaisesimerkin kannalta erittäin
kielteistä, tai jos vaikka Puolustusvoimien palveluksessa
oleva henkilö käyttäisi huumetta, eihän
se tulisi lukuun. Aivan samoin, jos liikenteessä linja-autonkuljettaja,
veturinkuljettaja tai lentäjä käyttäisi
näitä aineita, tämähän
on hyvin ongelmallinen tilanne. Tiedän, että onneksi muun
muassa Puolustusvoimilla on testit, joilla henkilö, joka
enemmälti on käyttänyt alkoholia, saadaan
selville, eikä hän esimerkiksi lentäjän tehtäviin
Puolustusvoimissa tule lukuun missään tapauksessa.
Onkin hyvä, että tämän kaltaisia
lainsäädäntöjä ollaan
luomassa, ja samalla toivoisin, että näistä tulisi
hyvin selkeät lainsäädännöt
ja näihin lainsäädäntöihin
liitettäisiin mukaan myös alkoholi entistä enemmän.
Ajattelen esimerkiksi vaativissa tehtävissä, vaikkapa
lääkärin tehtävissä, henkilöä.
Jos hän on alkoholiongelmainen, niin se ei ole potilasturvallisuuden
kannalta ollenkaan hyvä asia. Helposti on myös
niin, että työpaikoilla suojellaan hieman hyssytellen
henkilöä, jolla on alkoholiongelma, hieman naureskellaan
ja suvaitaan. Meidän pitäisi lainsäädännöllämme
luoda selkeät suuntaviivat siihen, että asianmukaisella
tavalla näihin asioihin puututtaisiin sekä työnohjauksellisesti
että myös lääketieteellisesti
ja tarvittaessa sitten ohjattaisiin pois töistä muihin
tehtäviin, jos havaitaan, että henkilö ei
ota ojentuakseen.
Lainsäädännöllä yhteiskunnan
on annettava selvät signaalit, mikä on yhteiskunnan
tahtotila, ja tänä aikana, jolloinka huumeet ja
alkoholi ovat nousemassa entistä vakavammaksi uhkakuvaksi,
on todella entistä ajankohtaisempaa saada tämä hallituksen
esitys n:o 162, joka on aivan erinomainen, lainsäädäntöön.
Meillä tarvitaan muutoinkin yhteiskunnassa selkeitä pelisääntöjä,
ja minä näen, että tämän
hallituksen esityksen tekstit ovat muutoinkin tämän
kaltaisia. Aiemmin päivällä puhuin lääkärin
etiikasta ja lääkärin vaitiolovelvollisuudesta.
Totta kai näissäkin kysymyksissä lääkärin
tehtävä on olla lääkäri
ja hänellä on omat vaitiolovelvollisuutensa, mutta
toisaalta myös yhteiskunnalla on oikeus silloin, jos on
huumausaineitten alainen henkilö, saada nämä tiedot.
Tässä suhteessa lainsäädännöllä tuetaan
ja autetaan sitä, että huumausaineongelmat eivät
pahenisi eivätkä ilmenisi työpaikoilla.
Arvoisa herra puhemies! Toivon, että tämä hallituksen
esitys n:o 162 saa perusteellisen ja nopean käsittelyn
valiokuntavaiheessa ja tulee mahdollisimman nopeasti lainsäädäntöön.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Heidi Hautala puhui aikaisemmin
huumetestien osalta ja siitä vaikeudesta, miten salata
se työpaikalla. Käytännössähän
meillä isommilla työpaikoilla ainakin on olemassa
järjestelmä hoitoonohjauksesta. Itsekin olen siinä jonkun
verran mukana ollut työntekijäpuolen edustajana.
Kysehän on siitä, jotta se tietohan tulee aina
vuotamaan. Nimittäin työkaverit kyllä tietävät
semmoisessa yhteisössä, missä ollaan
lähekkäin, nämä ongelmat. Lähinnä,
kun itse olin mukana, siellä oli alkoholiongelmaisia. Huumeita
ei siihen aikaan, muutama vuosi sitten, ainakaan niillä seutukunnilla
käytetty.
Kyse on juuri, niin kuin ed. Oinonen totesi, suhtautumisesta.
Jos me annamme väljiä ohjaksia riittävästi,
niin varmasti tämmöisiä huumeita tulee
enemmän. Sen takia semmoinen nollatoleranssi näissä kannabis-
tai muissa huumejutuissa pitäisi olla, koska me tiedämme,
että kun alkoholista on ihan riittävästi
ongelmia, sitten osa on syntymähumalassa jo luonnostaan,
niin siihen ei enää muita lisää tarvita,
koska semmoinen kielteinen asenne kaiken kaikkiaan päihteiden
käyttöön työpaikoilla pitäisi
olla olemassa samaten kuin liikenteessä ja kaiken kaikkiaan
yhteiskunnan osalta.
Toinen kysymys, mikä tuli ed. Hautalan puheenvuorossa
hyvin esille, on tämä sähköpostiproblematiikka.
Minusta meidän pitää valiokunnassa kyllä siihen
paneutua, että siinä ei kävisi sillä tavalla,
että mennään semmoisten viestien puolelle — työnantajakaan
ei voi mennä — jotka ovat henkilökohtaisia
viestejä. Toivon mukaan saadaan nyt erotettua tässä se
selkeästi. Tässä lakiesityksessä käydään
sitä problematiikkaa läpi, ja tästä minä en
ihan kyllä päässyt perille, miten se
voidaan niin tarkkaan erottaa. Koska työnantajalla on samat
salasanat ja se pääsee sinne sisälle,
niin miten saadaan niin, että henkilökohtainen
viesti jää salaiseksi?
Seppo Lahtela /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Tässä haisee hiukan
nyt tämä varovaisuus ja ylireagointi kaiken kaikkiaan.
Viitaten ed. Esa Lahtelan puheenvuoroon sähköpostiviestin
osalta, mikä työpaikalle tulee, totean, että jos
on sellainen uhka olemassa, että työnantajan perehtyessä tämän
lain perusteella ja perusteitten perusteella viestiin, johon on
sitten sotkettu joitakin muita semmoisia, mitkä eivät
liity ollenkaan siihen työpaikkaan, sellaisia, miten voisi
sanoa, jotka puhuvat työpaikkaromansseista, mutta voisi sanoa,
että jotain muutakin romanssia siellä käsitellään,
niin mielestäni ne eivät kuulukaan sinne työpaikalle.
Työntekijänhän pitää siellä työpaikalla
tehdä työtä sen palkanmaksajan eteen,
ja siitä muusta vehkeilystä, mitä hoidetaan
muuten, ja siitä ajasta, mitä käytetään
tähän sähköpostipeliin, itse
ainakin katsoisin, että se ei kuulukaan sinne. Jos törkeästi
tässä eletään ja perhesuhteet vaarantuvat,
niin joutaakin vaarantua. Tämmöinen uhka pitää olla.
Pitää tehdä aktiivisesti, pontevasti
töitä ja kaikki muu kirjeenvaihto jättää pois.
Mutta, herra puhemies, tässä on nähtävissä, että jo
hallituksen esityksessäkin on vähän tämmöistä ylivarovaisuutta,
kun täällä yksityisyyden suojan osalta
23 §:ssä sanotaan nähtävilläpidosta:
"Työnantajan on pidettävä tämä laki
työntekijöiden nähtävillä työpaikoilla."
Kyllä minusta valiokunta voisi tätä pohtia,
että tämä olisi saatavissa ja nähtävillä,
jos tarvitaan. Kun työnantajan on pidettävä muutenkin
kaiken maailman lait siellä näkyvillä,
niin kyllä pitäisi jokaisen ymmärtää alun
perin, että tällainen laki on olemassa ja työnantajalla
on oikeus tähän ja työntekijällä velvollisuus.
Tämmöinen erikseen oleva nähtävilläpitovaatimus,
eiköhän tämä ole vähän
hätävarjelun liioittelua.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Molemmat Lahtelat käyttävät
aina erinomaisen hyviä puheenvuoroja, näin nytkin
tässä. Aivan ilo on yhtyä niihin ajatuksiin.
Mutta vielä huumeista tuon esille sen, mikä aivan
erinomaisesti hallituksen esityksessä on tuotu esille,
että ne kätkevät sitten yhteyksiä myöskin
muuhun rikollisuuteen ja tällä olisi työpaikkojen
kannalta ja työyhteisöjen kannalta hyvin kielteiset
vaikutukset. Sen takia ainut linja, mikä on oikea, on huumeita
nolla työpaikoille ja tämän tiukka valvonta.
Samalla olisi toivottavaa, että hyvin nopeasti myöskin
alkoholin suhteen päästäisiin tähän
samaan, koska alkoholi on meillä paljon suurempi ongelma
kuin tänä päivänä halutaan
myöntää.
Keskustelu päättyy.