Täysistunnon pöytäkirja 108/2010 vp

PTK 108/2010 vp

108. TORSTAINA 28. LOKAKUUTA 2010 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

6) Laki eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisesta

 

Satu Taiveaho /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä aloitteessa ehdotetaan turkiseläinten häkkitarhauksen kieltämistä siirtymäajalla vuoteen 2025 mennessä. Tämä mukailee Eläinsuojeluliitto Animalian aihetta käsittelevän kampanjan tavoitteita. Myös muutamat keskeiset poliitikot ovat mukana tuossa Animalian kampanjassa tai ovat muuten julkisesti ottaneet kantaa asian puolesta.

Aloitteen mukaisesti toiminnassa olevat tarhat tulisi lopettaa 1.1.2025 mennessä, jolloin myös uusien turkistarhojen perustamiskielto tulisi voimaan. Voimassa olevan eläinsuojelulain tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta. Tavoitteena on edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Turkistuotanto ja nykyisenlainen turkistarhaus ovat näiden tavoitteiden kanssa vahvassa ristiriidassa.

Turkistarhauksessa on suuria eläinsuojelullisia ja eettisiä ongelmia. Viimeisen vuodenkin aikana on tullut ilmi vakavia eläinsuojelurikkomuksia turkistarhoilla. Turkiseläimet ja häkkitilat ovat paikoitellen erittäin huonokuntoisia, eivätkä häkit mahdollista lajityypillistä eläinten hyvinvointia tukevaa toimintaa. Turkiseläimillä on kuitenkin villien serkkujensa tapaan tarpeet ja vaistot, kuten saalistusvietti, tarve reviirin puolustamiseen, pariutumisvietti ja tarve muodostaa lajityypillisiä sosiaalisia järjestelmiä. Eläimillä on tarve suojautua pesään, kaivaa maata, kiivetä, liikkua, uida, tutkia ympäristöä, virtsata ja ulostaa vain tiettyihin paikkoihin jne. (Ed. Rajamäki: Entäs lehmillä?) Eläimillä esiintyykin turkistarhoilla käytöshäiriöitä, apaattisuutta ja hermostuneisuutta, koska lajin luontaiset tarpeet on riistetty. Vaihtelevat sääolot sekä kylmyys ja kuumuus aiheuttavat myös kärsimystä, ja käsittely, epähygieenisyys ja tappotavat aiheuttavat eläimille ahdistusta ja paikoitellen myös sairauksia, sekä keinosiemennys aiheuttaa naaraille usein stressiä. Rehumyrkytyksiäkin esiintyy. Eläimet kärsivät ahtaissa ja virikkeettömissä häkeissä. Myös Euroopan unionin komission raportissa todetaan, että eläinten hyvinvoinnissa ja häkkien koossa on puutteita. Eläinsuojeluliitto Animalian mukaan maamme turkiseläimistä kolmasosa on edelleen eläinlainsuojelulainsäädännön edellyttämää pienemmissä häkeissä.

En voi hyväksyä turkistarhausta näiden seikkojen vuoksi, se ei ole mielestäni eettistä toimintaa eikä tällainen elinkeino mielestäni kuulu nykyaikaan.

Häkkejä on kyllä parannettu viime vuosina, mikä on hyvä asia ja mistä kertoo osin muun muassa viimeaikaiset uutiset investointien lisääntymisestä turkistuotannossa. Eläinten hyvinvoinnin parantaminen, muun muassa hyvinvoinnin mittareiden kehittäminen turkistarhoille sekä häkkien kokojen kasvattaminen ovat hyvä suuntaus mutta eivät poista turkistarhauksen kaikkia edellä esitettyjä ongelmia.

Toisaalta investointien lisääntyminen kertoo myös siitä, että turkisten kysyntä on ollut kasvavaa, mikä on valitettavaa. Se on myös vahvassa ristiriidassa sen kanssa, että muun muassa poliittisten toimijoiden kriittisyys turkistarhausta kohtaan, kuten muutamien puolueen johtajien kannanotot asiassa, sekä yleisemmin ihmisten ja kuluttajien kriittisyys turkistarhausta kohtaan on ollut kasvavaa. Esimerkiksi nuoremmat kuluttajat havittelevat hyvin harvoin aitoja turkistuotteita. On myös hyvä, että monet vaateketjut ovat jo sitoutuneet karttamaan aitojen turkisten käyttöä vaatteissaan. Viimeksi tällaisen ratkaisun teki Seppälä-ketju, ja yhteensä jo 59 Suomessa toimivaa vaatealan yritystä on jo päätynyt samaan ratkaisuun.

Suomi on maailman suurin ketun nahkojen ja merkittävä minkin nahkojen tuottaja. Turkistarhoillamme elää vuosittain lähes neljä miljoonaa turkiseläintä, erityisesti kettuja, naaleja, minkkejä, hillereitä ja supikoiria. Turkistuotanto aiheuttaa eläinten kärsimysten lisäksi ympäristön pilaantumista, muun muassa lannan ja virtsan aiheuttamia typpi-, fosfori- ja ammoniakkipäästöjä, ja tämä näkyy esimerkiksi pistekuormituksena vesistöissä. Myös muita kielteisiä ympäristöseurauksia esiintyy muun muassa rehun tuotantoon ja energiankulutukseen liittyen.

Turkikset eivät ole välttämättömiä nykyaikana kenellekään. Turkistarhojen tuotteet menevät pääosin vientiin tai kotimaassa somisteiksi asusteisiin. Turkikset ovat aivan turha ylellisyystuote ihmisille. Perusteita ja tarvetta turkistarhaukselle on tässä ajassa hyvin vaikea nähdä.

Suomi on Länsi-Euroopan viimeisimpiä tarhaajamaita, joissa turkistarhausta ei ole kielletty tai edes rajoitettu. Turkistarhaus on kielletty Isossa-Britanniassa, Bulgariassa, Irlannissa ja Kroatiassa. Itävallassa ja Sveitsissä lainsäädännölliset vaatimukset ovat lopettaneet turkistarhauksen kokonaan. Tiukkoja rajoituksia ja lajikohtaisia tarhauskieltoja on voimassa Hollannissa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa.

Turkistarhauksen kieltämiseksi Suomessa tulee tehdä pikimmiten suunnitelma, jossa luodaan puitteet turkistarhauksesta luopumiseksi esimerkiksi vuoteen 2025 mennessä. Tätä on esittänyt Eläinsuojeluliitto Animalia kampanjassaan, johon jo viittasin ja jossa on mukana näkyviä poliitikkoja, myös julkisuuden henkilöitä. Pelkät puheet eivät riitä, tarvitaan myös tekoja ja toimia, siksi tämä lakialoite on tällä kertaa jätetty. Aloite mukailee pitkälti aiempia aiheesta jätettyjä aloitteita, kuten ed. Meriläisen ja ed. Lapintien aiheesta aiemmin tekemiä aloitteita.

Turkistarhauksesta vuoteen 2025 mennessä luopumisen ja sitä tukevan suunnitelman yhteydessä tulee luoda ilman muuta myös väylät ja taloudellinen tuki turkistarhaajien siirtymiseksi muiden elinkeinojen tai ammattien harjoittamiseen. Tällainen kohtuullinen siirtymäaika mahdollistaa alan asteittaisen lopettamisen. Turkistuottajien elannon varmistaminen sekä mahdollisuus eettisempään työhön tulee taata. Työllisyydelläkään ei voi mielestäni perustella tai hyväksyä epäeettistä toimintaa.

Arvoisa puhemies! Turkistarhauksen kieltämiseksi esitän aloitteessa, jonka on allekirjoittanut 14 muuta edustajaa, eläinsuojelulain 22 § muuttamista siten, että lisätään 22 §:ään uusi 1 momentti, jolloin nykyinen 1 momentti siirtyy 2 momentiksi. Uusi momentti kuuluu seuraavasti: "Eläinten kasvattaminen häkkitarhauksena turkisten tuotantoa varten on kiellettyä. - - Lain 22 §:n 1 momentissa säädettyä häkkitarhauksen kieltoa sovelletaan lain voimaan tullessa toimiviin turkistarhoihin 1. päivästä tammikuuta 2025 alkaen."

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Suomessa on noin 1 500 turkistarhaa, joista 90 prosenttia sijaitsee Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella. Turkistarhaus on keskittynyt Pohjanmaan ruotsinkieliselle rannikolle, Keski-Pohjanmaalle ja järviseudun kuntiin. Suomi tuottaa kaksi kolmasosaa maailman siniketunnahoista, ja Länsi-Suomen ympäristökeskuksen alueella tuotetaan 70 prosenttia maan minkin- ja ketunnahoista. Tanska, Yhdysvallat ja Hollanti ovat minkinnahan tuotannossa edelläkävijämaita. Nahkojen myynnin vuotuinen arvo on noin 255 miljoonaa euroa.

Turkistarhaus on usein maatalouden sivuelinkeino mutta monille myös pääelinkeino, joka työllistää useita satoja ihmisiä. Turkistarhaus asiallisesti hoidettuna, tarkasti valvottuna ja eläinten hyvinvoinnin turvaten on osa suomalaisten yritystoimintaa, ja sellaisena sitä pitää tarkastella. Turkiseläinten tarhauksen valvontaan on viime vuosina keskitetty paljon voimavaroja, ja tulokset ovat rohkaisevia.

Turkiseläinten tarhauksessa laiminlyönnit ovat merkittävästi vähentyneet viime vuosikymmenen alun kymmenistä laiminlyönneistä. Turkiseläinten laiminlyönnit ovat nykyään onneksi vain pieni osa kaikista hyötyeläinten laiminlyönneistä. Eniten tuhoa ovat aiheuttaneet turkistarhauksen vastustajat aiheuttamalla merkittäviä vahinkoja tälle elinkeinolle.

Arvoisa puhemies! Sen sijaan turkistarhaukseen liittyviin ympäristöongelmiin on syytä kiinnittää huomiota. Turkistarhojen aiheuttama vesistökuormitus voi olla paikallisesti merkittävää, koska tarhat voivat sijaita lähekkäin samalla valuma-alueella. Vesiensuojelun suuntaviivoista vuoteen 2015 annetun valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaan turkistuotannon ja turkiseläinkasvatuksen haittojen vähentämisessä korostetaan vesiensuojelunäkökohtien huomioon ottamista tuotannon sijoittautumisessa ja parhaan käyttökelpoisen tekniikan soveltamista ravinnepäästöjen vähentämiseksi sekä lannan hyötykäytön ja tuotteistamisen selvittämisessä. Viime vuosina ympäristölupien ja pohjavesialueilla olevien tilojen siirtoprosessin myötä vesiensuojelu on turkistuotannon osalta tehostunut, mutta turkistarhauksen osalta vesien suojelutoimia pitää jatkaa.

Ja lopuksi: jos kiellämme meillä tämän hyvin hoidetun tarhauksen, tarhaus varmasti jatkuu jossain päin maailmaa, vaikka esimerkiksi Kiinassa, mutta ovatko olosuhteet varmasti eläimille sen jälkeen yhtä hyvät kuin meillä?

Lopuksi pienenä lisäyksenä: kaikesta tästä huolimatta meidän taloudessamme ei osteta turkiksia.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Entisiä tuotantotapoja turkiseläinten, kanojen, kotieläinten osalta on korostettu ihan aiheesta viime vuosina, ja on tapahtunut myönteistä kehitystä. Haluan kuitenkin samalla, kun jyrkästi vastustan tätä lakialoitetta, myöskin korostaa, että sosialidemokraatit eivät ole lakkauttamassa tätä elinkeinoa. Kun täällä puhutaan, että 4 miljoonaa eläintä elää turkistarhoillamme, meillä niistä elävät tuhannet ihmiset ja myös heidän elinkeinonsa alueellisesti on keskeisesti kiinni tästä tärkeästä mahdollisuudesta ansaita leipänsä. Eli tällä on maaseudun elinvoimaisuuden, alueellisen ja kansallisen kehityksen kannalta tietty merkitys.

On kyseessä siis laillinen elinkeino, ja kun eläinten ahdistuksella muun muassa perustellaan tätä lakialoitetta, niin on syytä myöskin varoittaa sellaisista toimenpiteistä, joista laillisen elinkeinon harjoittajille aiheutuu tarpeetonta ahdistusta. Jouduin sisäministerin tehtävissä tutustumaan nimittäin siihen nurjaan puoleen, jota nimitin jopa ekoterrorismiksi ja joka kohdistui voimakkaana jopa tämän elinkeinon ja turkiskaupan parissa työskentelevien perheisiin kotirauhan häirintänä, ja jouduttiin perustamaan jopa näiden iskujen torjuntaan erikoistunut poliisiyksikkö.

Eli meillä kannattaa totta kai vaatia näitä eettisiä tuotantotapoja ja keskustella asiallisesti, niin kuin ed. Taiveaho halusikin tehdä, näistä kysymyksistä. Mutta erityisesti minä varoitan myöskin siitä, että ne innostavat ylilyönteihin, sanotaan, talon ulkopuolella, joten tämä on hyvä, että käydään asiallisesti tätä keskustelua täällä.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä ed. Taiveahon tekemä aloite on hyvin kannatettava. Aloitteessa todetaan, että eläinsuojelulain tavoitteena on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta, ja on tunnettu tosiasia, etteivät häkissä kasvavat eläimet pysty käyttäytymään lajityypillisesti ja häkkituotanto ei tue eläinten hyvinvointia.

Turkistarhauksestahan on luovuttu laajoilla alueilla Euroopassa. Suomi on niitä harvoja maita, joissa se on edelleen sallittu. Mielestäni lakialoitteessa on hyvin otettu huomioon tärkeitä seikkoja, esimerkiksi se, että on annettu reilusti siirtymäaikaa, ja myöskin se, että huolehditaan siitä, että turkistuottajille löytyy muita, vaihtoehtoisia urapolkuja ja tukea ammatin vaihtoon.

Tietysti on sekin näkökulma, että jossakin muualla maailmassa, esimerkiksi Kiinassa, voivat olla vieläkin heikommat tuotanto-olosuhteet, mutta siihen varmasti tarvittaisiin joitakin tarkempia laatustandardeja ja tarkkailua, ettei meille tulisi tuontina mitään epäeettisesti tuotettuja tuotteita. Tämähän koskee ihan kaikkea tuontia, mitä meille tulee, ettei tule mitään lapsityövoimalla tuotettua eikä mitään kovin epäeettisissä oloissa tuotettuja tuotteita.

Toivon, että valiokunnassa tarkkaan harkitaan tässä aloitteessa esitettyjä näkökohtia ja että Suomessakin voisimme siirtyä samalle tasolle muun Euroopan kanssa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Haluan yhtyä tässä ed. Laxellin ja ed. Rajamäen puheenvuoroissa esitettyihin näkemyksiin. Turkistarhaus on Suomessa laillinen elinkeino. On aivan oikein jatkuvasti kiinnittää oikeisiin eläinsuojelun eettisiin kysymyksiin huomiota. Aina tulee pitää huolta eläinten hyvinvoinnista. Hyvinvoivalla eläimellä on myös hyvin kaunis turkki. Terve eläin tuottaa parhaimman tuloksen, jotenka minä uskon, että vastuulliset alan yrittäjät tajuavat myöskin tämän.

Kuten täällä mainitsemani edustajat totesivat, tuskin turkisten maahantuonti Suomeen loppuisi, vaikka tuotanto täällä loppuisi, jotenka kysymys on siitä, tuotetaanko tänne halutut turkikset kotimaassa vai jossakin muualla. Alaan liittyy tietysti myös liitännäistä: myöskin teollisuudella, joka sitten jatkojalostaa näitä turkiksia, on työpaikkoja.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Taiveahon lakialoite on varsin hyvä, ja täällä kuulimme muun muassa jo ed. Karimäen kannatuspuheenvuoron. Itse olen myös tämän lakialoitteen allekirjoittanut. Katson, että tämä on sitä viisaiden naisten jatkumoa, edustajat Meriläinen, Lapintie ja nyt Taiveaho ovat tehneet tämän eläinsuojelulain 22 §:n muuttamisen, niin että Suomessa ei olisi turkistarhaus enää mahdollista 1. päivä tammikuuta 2025 jälkeen. Näin ollen tämä vuosilukuhan on vielä 15 vuoden päässä, joten mistään äkillisestä kieltämisestä ei ole kysymys. Aivan niin kuin ed. Karimäki jo totesi, tässä viitataan myös muiden elinkeinojen mahdollisuuteen, muiden ammattien harjoittamiseen, jotta päästäisiin tästä epäeettisestä tavasta pitää eläimiä häkeissä ja käyttää erilaisia lähellä kidutusta ja eläinrääkkäystä olevia keinoja näiden eläinten lopettamiseen, ylläpitämiseen ja myöskin lisääntymiseen.

Tässä Suomen asema on kyllä kestämätön Euroopassa. Toivon mukaan tässä tapahtuu Suomessa muutos. Kun puhutaan tämän toimialan jatkamisesta muualla, esimerkiksi Kiinassa, on todettava, että suomalaiset turkistuottajat rahtasivat Helsinki-Vantaan-kentältä siitoseläimiä hyvinkin kummallisella tavalla, mihinkä myös eläinsuojelijat kiinnittivät huomiota, kun kettuja lastattiin lentokoneisiin.

Satu Taiveaho /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on käyty hyvää keskustelua turkistarhaukseen liittyen, ja arvostan ja ymmärrän toki näitä erilaisiakin näkökulmia tähän aihealueeseen liittyen, kuten esimerkiksi ed. Rajamäen edellä esittämiä näkemyksiä. Ajattelen vaan näistä asioista hyvin eri lailla niiden kanssa, jotka kannattavat turkistarhausta. Olen sitä mieltä, että turkistarhauksesta tulee luopua, kuten tässä aloitteessani esitän.

Totean vaan esimerkiksi tuon ed. Rajamäen puheenvuoron jälkeen, että myös puolueessamme on toisenlaisia näkökulmia kuin ed. Rajamäen esiin tuoma näkemys. Esimerkiksi ed. Kalliomäki on ollut varsin näkyvästikin Animalian kampanjassa mukana, (Ed. Rajamäki: Ei ole allekirjoittanut!) kuten myös ministereistä esimerkiksi ministeri Virkkunen on mukana siinä kampanjassa.

Arviot siitä, kuinka paljon turkistuotanto työllistää, vaihtelevat, mutta suoraan on arvioitu yleisimmin niin, että 5 000—7 000 henkilöä työllistyisi suoraan turkistarhauksesta ja välillisesti yhteensä 10 000 henkilöä. On todella tärkeätä heille näitä vaihtoehtoisia työuria rakentaa, niin että toimeentulo ei kohtuuttomasti vaarannu, kun luovutaan tästä epäeettisestä turkistarhauksesta.

Lopuksi haluan vielä todeta, että itsekään en missään nimessä hyväksy laittomia toimia, en millään saralla, en myöskään missään nimessä näitä turkistarhaiskuja. Ne eivät ole oikea tapa viedä asioita eteenpäin, vaan näitä täytyy viedä muilla keinoin. Mielestäni eläinsuojeluasiatkin vaativat tällaista rakentavaa eteenpäinvientiä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tuon tässä yhteydessä esiin myös sen merkityksen, mikä on metsästyksellä saatavien eläinten turkiksilla. Toivon, että luonnossa sinne villiintyneet villiminkit metsästettäisiin kuten supikoirat, ja sitten teen myöskin huomion siitä, että meillä hyötyeläimiä, nautaeläimiä, hevosia teurastetaan. Kukaan ei koskaan puhu, minnekä joutuvat nautojen, hevosten vuodat. Näilläkin on monia hyödyntämisen mahdollisuuksia. Niitä hyödynnetään, mutta mahdollisuuksia on tätä kautta myös olemassa paljon enemmän kuin nykyaikana suomalainen alan teollisuus hyväksikäyttää.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Rouva puhemies! Se on hyvä, että turkiseläinten hyvinvoinnista on huolehdittava ja on tehtävä kaikki mahdollinen, että kaikkien turkiseläinten hoito ja peräänkatsominen paranee. Pahojakin kuvia on nähty.

Tämä lakialoitehan johtaisi siihen, että koko turkistarhaus siirtyisi semmoisiin maihin, joissa taatusti ainakin meidän on mahdoton vaikuttaa siihen, mitä siellä tapahtuu. Niin kauan kuin kysyntää on, niin markkinatalous on sellainen, että tuotetaan ne tietyt tuotteet, ja tämä lakialoite hyvässä tarkoituksessa johtaisi siihen, että turkiseläinten hyvinvoinnista huolehtiminen siirtyisi maihin, joihin meillä ei ole minkään näköistä mahdollisuutta vaikuttaa. Suomessa voidaan vaikuttaa ja pitää vaikuttaa, että se hyvinvointi paranee, ja siihen meillä on kyllä keinommekin, jos niitä halutaan riittävästi käyttää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kysymys turkistarhauksessa on sen tyyppisestä eläimen kohtelusta, jota ei voi millään tavalla puolustella. (Ed. Tennilä: Miten niin?) Sellaista turkistarhauksen tasoa ei olekaan, että se olisi eläimen hyvän elämän kannalta mahdollista ja sopivaa. Lajinmukainen käyttäytyminen ei onnistu, ja eläin on pienessä häkissä oman elämänsä ajan, ja näin ollen siinä ei ole mitään sellaista, jolla me voisimme tässä elämänlaadussa päästä uudelle tasolle.

Se, että sitten Kiinassa tai muualla tilanne olisi vielä huonompi kuin Suomessa, ei tilannetta sinänsä muuta. Suomalaisten turkistuottajien olisi pitänyt ja pitäisi hiukan katsoa sitten, kun he tällä tavoin argumentoivat omaa toimintaansa, sitä, ovatko he oikealla asialla myydessään siitoseläimiä Kiinaan. Näin suomalaiset turkistarhaajat ovat tehneet ja tekevät. He tekevät sen aivan tieten tahtoen. Onko sitten tarkoituksena luoda kilpailevat markkinat ja tällä tavalla piristää markkinaelämää ja maailmaa? En tiedä, mutta joka tapauksessa myöskään Suomessa ei turkistarhausta koskaan saada sellaiselle tasolle, että se olisi eettisesti hyväksyttävää ja taloudellisesti kannattavaa.

Keskustelu päättyi.