Täysistunnon pöytäkirja 109/2001 vp

PTK 109/2001 vp

109. TORSTAINA 4. LOKAKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta

 

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 145 tältä vuodelta on yleisistä teistä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta. Esitys on toki tarpeellinen toimenpide tässä tilanteessa, kun valtiontalouden ahdinkoon vedoten Tielaitokselle ei ole osoitettu riittävästi määrärahoja teiden perusparantamiseen.

Nyt on 21 tiesuunnitelmaa uhanalaisena, jos tätä lakia ei hyväksytä, ja toivottavasti se hyväksytään, mutta toivoisi, että valiokunnassa otetaan kantaa lain käsittelyn yhteydessä myös tiemäärärahoihin. Tulot tieliikenteeltä ovat valtiontaloudelle yli 35 miljardia markkaa, ja tiestöön käytettävät rahat ovat vuonna 95 olleet 5 miljardia markkaa ja ovat vuonna 2001 talousarvion mukaan 3,97 miljardia markkaa. Tämä on osoitus siitä, että ei yksinkertaisesti haluta ylläpitää sitä tietasetta, joka meillä on ollut.

Tämä ei ole syyttävä osoitus liikenneministeriölle, vaan päinvastoin siellä on nähty vaivaa. On rakennettu Lahden tie jälkirahoituksella. Mikä on todella ilolla merkille pantavaa, E18-tien rahoitusjärjestelyt on saatu sovittua valtiovarainministeriön kanssa ja hankkeet etenevät. Mutta niin kuin lain perusteluista hyvin käy ilmi, jo yleissuunnitelma on pitkäkestoinen. Laki mahdollistaa sen, että vasta vajaan kahdeksan vuoden kuluttua lähdetään tekemään yleissuunnitelman valmistumisen jälkeen tiesuunnitelmaa. Kun tiesuunnitelma on voinut jo tässä vaiheessa olla kahdeksan vuotta vanha, tässä on sellainen 15 vuoden prosessi jo monessakin kohdassa käyty, ja nyt vielä joudumme jatkamaan sitä odotusaikaa, joka täällä maakunnissa on.

Pääkaupunkiseudulle on syntynyt hyvin nopealla aikavälillä teitä toinen toisensa jälkeen. Esimerkiksi Kehäkakkonen lähti aikanaan liikkeelle 20 miljoonan markan alkurahoituksella. Nyt se on rakennettu suurin piirtein valmiiksi ja on maksanut monta sataa miljoonaa markkaa. Nämä ovat tietysti tarpeellisia täällä Kehäkolmosen sisäpuolella olevia infrahankkeita, jotta täällä liikenne saadaan sujumaan, mutta sitä enemmän tälle alueelle tulee paineita, mitä heikommassa kunnossa on maan muu infra. Tämä on eittämätön tosiasia. Minulla on tässä erityisesti mielessä Valtatie 8, ja tiedän myös, että ministerillä on tätä asiaa kohtaan hyvä ymmärtämys, että asia pitäisi hoitaa, mutta kun rahaa ei ole, niin sitä ei tässä tilanteessa saada tehtyä.

Toivottavasti nämä hankkeet, jotka uhkaavat raueta ja joiden elinaikaa nyt jatketaan, ovat ensisijaisesti sitten sellaisia hankkeita, jotka tullaan mahdollisimman nopeasti toteuttamaan. Kyllä eduskunnan on syytä havahtua tähän tilanteeseen, että Tielaitos noilla resursseilla, joita sillä on, ei kykene siitä tehtävästä suoriutumaan, jonka sille laki määrää.

Kun puhutaan juuri aluekehityksestä, niin kuten jo kerran sanoin, tasapuolisen aluekehityksen esteenä alkaa olla tiestön heikko kunto. Eri talousalueiden, seutukuntien, väliset tieyhteydet voivat olla niin heikkoja, että se yhteistyö, jonka pitäisi olla mahdollista, jää olematta, koska liikennöiminen on täysin mahdotonta. Tästä on esimerkkinä Loimaan ja Salon seutukuntien välinen liikenneyhteys. 50 miljoonan markan investoinnilla se saataisiin todella hyvään kuntoon. Kun tiedämme, että Salon talousalueen, seutukunnan, bruttokansantuote on noin kaksikymmentäviisikertainen Loimaan seutukuntaan nähden, niin myös Loimaan heikosti menevälle seutukunnalle siitä olisi hyvin merkittävä etu.

Laivatukikeskustelussa ministeri nosti esiin juuri sen valtiontalouden näkökulman, että parempi kuitenkin antaa verohuojennusta sen verran, mikä on verotulo, mutta jos sitä sitten vielä laajennetaan kattamaan koko kansantaloutta, niin sillä on todella moninkertainen merkitys. Sama se on näissä maakunnallisissa isoissa hankkeissa: mitä paremmin toimivat muut seutukunnat Pääkaupunkiseudun ulkopuolella, sitä paremminhan kansantalous kasvaa ja kehittyy.

Toivon, että todella valiokunnassa lausuttaisiin näistä tiemäärärahoista. Tämä on oiva kohta siihen hallitukselle evästykseksi.

Pertti Mäki-Hakola /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kerrankin voi sanoa, että pääsääntöisesti yhtyy keskustalaisen kansanedustajan puheenvuoroon. Oikein tuntuu lämpimältä täällä sydämessä. Kovin usein sellaista ei tapahdu.

Hallituksen esitys laiksi yleisistä teistä annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamiseksi on tässä tilanteessa järkevä ja pakon sanelema. Se on myönnettävä, että lakimuutos on varsin keinotekoinen, mutta välttämätön, kun tiehankkeita on odottamassa toteuttamistaan. Tässä tapauksessa suunnitelman vanheneminen ei saa muodostua ongelmaksi eikä hankaloittavaksi tekijäksi. Hyvä esimerkki, ja varmaan on monta muutakin, on Tampereen läntinen kehätie, joka on yksi näistä teistä, jotka ovat joutumassa vaaraan.

Kuten lakiesityksen perustelussa todetaan, "tiesuunnitelmien rauettua hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on, että rauenneiden tiesuunnitelmien aineisto tarkistetaan ja saatetaan uuteen käsittelyyn maanomistajien kuulemista, muistutuksia, lausuntoja ja hyväksymispäätöstä varten. Suurelta osin samat asiat käsiteltäisiin kahteen kertaan, mikä ei ole tarkoituksenmukaista. Myös muutoksenhakumahdollisuudet avautuisivat silloin uudestaan käyttöön. Uusi käsittely johtaisi hankkeiden lykkääntymiseen ja aiheuttaisi lisäkustannuksia. Hallinnollisesti nämä tiesuunnitelmat ovat jo kertaalleen saavuttaneet täytäntöönpanokelpoisen statuksen rahoituspäätöstä lukuun ottamatta."

Sitten todetaan vielä, että "esityksellä ei ole sinänsä valtion menoja lisääviä vaikutuksia. Esityksen toteuttamatta jättäminen sen sijaan lisäisi valtion menoja. Tiesuunnitelmien raukeaminen ja samojen tiesuunnitelmien uusi hallinnollinen käsittely aiheuttaisi tiehallinnolle keskimäärin noin 100 000—200 000 markan lisäkustannukset tiesuunnitelmaan kohden." Eli kun nämä ottaa huomioon, niin harvinaisen järkevä esitys.

Jos todella tätä Tampereen läntistä kehätietä tarkastelee, niin voi olettaa, että jos tämä joutuu uuteen käsittelyyn sen takia, että tämä pääsisi raukeamaan, aika paljon varmastikin jouduttaisiin työpanosta ja rahaakin käyttämään ja mahdollisesti jouduttaisiin hankaliin valitusprosesseihin vielä sen lisäksi.

Tampereen tie on tietenkin näin pohjalaisena kansanedustajana siinä mielessä tärkeä, että se on yksi keskeinen tieyhteys tai oikeastaan ainoa tieyhteys meidän alueemme yrittäjille tänne Pääkaupunkiseudulle, jonne nyt valitettavasti joudutaan kuitenkin meiltäkin päin kulkemaan. Se kyllä tänä päivänä muodostaa aikamoisen pullonkaulan varsinkin isojen rekkojen liikkeelle. Silloin tässä tapauksessa voi kyllä nähdä, että sen parantaminen myöskin meidän aluettamme palvelee aivan erinomaisella tavalla.

Tässä on vielä se, että ennusteen mukaan Tampereen liikenne kasvaa sillä tavalla, että tällä tiepätkällä odotetaan vuonna 2010 olevan noin 30 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kun se tänä päivänä lienee 20 000 ajoneuvon tietämissä, voi uskoa, että ongelmat tulevat olemaan todella isoja. Lisäksi se aiheuttaa tietenkin Tampereen kaupungin sisäiselle liikenteelle aikamoisia ongelmia monessakin eri suhteessa.

Tässä tapauksessa voi yhtyä ed. Mauri Salon puheenvuoroon siinä mielessä, että ainoa oikea ratkaisu tietenkin tähän olisi saada tiehankkeen ensimmäinen vaihe liikkeelle — ed. Salo puhui vähän toisenlaisista teistä kuin minä puhun tässä, mutta asia on periaatteessa sama — ja mieluummin niin, että varat olisi saatu jo ensi vuoden budjettiin, niin kuin talousarvioaloite on tehty. Mutta mikäli tähän ei päästä, tässä tapauksessa ainoa järkevä tapa toimia on hyväksyä hallituksen esitys ja säästää kaksinkertaista työtä ja turhia lisäkustannuksia valtiolle. Sama tilanne varmastikin on muidenkin vastaavassa vaiheessa olevien tiehankkeiden kohdalla.

Kun on maanomistajien oikeuksista jatkuvasti ollut tälläkin puhujakorokkeella huolissaan ja pyrkinyt niitä vahtimaan, sehän tässä lakiesityksessä hieman askarruttaa, että yleissuunnitelman yhteydessä voimaan astuu rakentamisrajoitus. Se merkitsee sitä, että maanomistajien omistusoikeutta rajoitetaan pahimmillaan 20 vuoden ajan. Perusteluissa kuitenkin todetaan, että maanomistajan oikeus omaisuutensa normaaliin, kohtuulliseen ja järkevään käyttöön ei vaarantuisi. Kun otetaan huomioon näiden tiehankkeiden merkitys yhteiskunnan toimivuudelle, voi kai todeta, että pitkäkin rakentamisrajoitus on tässä tapauksessa hyväksyttävissä. Se myöskin palvelee alueen maanomistajien tarpeita.

Yhdyn ed. Mauri Salon toiveeseen siitä, että valiokunta kiinnittää mietintöä laatiessaan huomiota tievarojen määrään ja myöskin siihen, että ne hankkeet, jotka tässä vaiheessa ovat menossa vanhoiksi, pyritään ottamaan sitten suunnitelmaan jatkossa. Toivon ministerin myötävaikutusta tähänkin hankkeeseen, mistä puhuin.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys 145 lähtee siitä, että nyt uhanalaiset tiesuunnitelmat voitaisiin pitää edelleen voimassa. Minun mielestäni se on aivan järkevä lakiesitys ja varsinkin, kun se ei aiheuta menoja valtiolle, niin kuin täällä todetaan. Päinvastoin, jos ne menevät vanhoiksi, sitten tulevat useamman sadantuhannen markan lisäkustannukset tiesuunnitelmaa kohti.

Tiet tulisi pitää kunnossa eikä päästää niitä rapautumaan. Tiet ovat maamme elinkeinoelämän verisuonisto. Suomea pitäisi kehittää tasapuolisesti. Teitten kunnossapito on mitä parhainta aluepolitiikkaa, mutta tasapuolinen pitäisi olla teitten kehittämisessä. Muun muassa Nelostie, joka menee halki Suomen, on jo monta vuotta ollut ala-arvoisessa kunnossa. Se on yksi Suomen suuria valtaväyliä ja on moniongelmainen tie ja onnettomuuksia sattuu. Välillä Heinola—Jyväskylä—Äänekoski pitäisi ehdottomasti saada työt käyntiin.

Minä olisin myös sitä mieltä, että valiokunnan tulisi tarkastella myös siitä näkökulmasta teitten kuntoa, että rahoitus tulisi saada tarpeen mukaiseksi. On häpeä, että suomalaiset tiet ovat ala-arvoisessa kunnossa.

Antti  Rantakangas  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salo otti esille hyvin tärkeän näkökohdan tähän lakiesitykseen liittyen elikkä tierahoituksen riittämättömyyden. On selvä, että tällä hetkellä tierahoitus on liian matala. Se johtaa siihen, että erityisesti alemman asteisen tien kunto heikkenee jatkuvasti. Tällä puolestaan on negatiivinen vaikutus hyvin laajaan osaa Suomea, maakuntia ja seutukuntia sekä niitten kehittämiseen. Siinä mielessä tässäkin yhteydessä pitää todeta, että tierahoitusta on välttämätöntä lisätä tulevien vuosien aikana. Toivoisin, että aikaansaataisiin sellainen tierahasto, johon vuosittain siirrettäisiin tietty osa tieliikenteen yli 35 miljardin markan veroista. Se olisi myöskin autoilijoitten kannalta selkeä motivoiva tekijä, kun nähtäisiin, että verotuotosta tietty osa menee säännöllisesti tierahastoon, jolla jälkeenjääneisyyttä otettaisiin kiinni. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä ministeri tästä ajattelee.

Olen hyvin harmissani, että yksityistierahoitus kulkee myöskin paikallaan, vaikka hallitus lupasi keväällä sen kaksinkertaistaa 50:stä 100 miljoonaan markkaan. Nyt budjetissa on esityksenä kuitenkin vain 60 miljoonaa markkaa. Tämä on tietynlainen symboli siitä, että haja-asutusalueitten tiestön kehittäminen ei ole hallituksella tärkeimpien asioitten joukossa. Se on todella ristiriitaista aluekehitykseen nähden. Toisaalta kehotetaan kuntia ja seutukuntia kehittämään yritystoimintaa, mutta toisaalta viedään pois edellytyksiä tämän tierahoituksen riittämättömyyden kautta.

Harry Wallin /sd:

Arvoisa rouva puhemies! On tietysti valitettavaa, että tiesuunnitelmat vanhenevat ja niitä joudutaan erillislainsäädännöllä jatkamaan, mutta antaisin tässä kyllä hallitukselle tunnustusta ensi vuoden budjetin osalta, jossa on merkittäviä infrahankkeita sekä maanteiden että rautateiden osalta. Tämä on hyvä asia, oikean suuntainen.

Jos sitten puhutaan Pohjanmaan alueen näkökulmasta, niin kuten ed. Mäki-Hakola totesi, ehkä suurin pullonkaula Pääkaupunkiseudun suuntaan on Tampereen läntinen ohikulkutie ja sen tämänhetkinen tila. Se, ettei se sopinut nyt budjettiin, on hyvin ymmärrettävää, koska juuri valmistui Helsinki—Tampere-moottoritie. Jos katsoo rautatiepuolen investointeja, useita miljardeja markkoja on uhrattu varoja Tampere—Helsinki-rataosuuden peruskorjaukseen ja tason nostoon, samaten Seinäjoelle asti ja nyt ollaan etenemässä kohti Oulua. Maan tasapainoisen kehityksen takia ymmärrän, että ministeri on tehnyt aivan oikean suuntaisen valinnan ja jättänyt tällä kertaa läntisen ohikulkutien odottamaan parempia aikoja. Neljän vuoden jatkoaika voi varmaan riittääkin siihen.

Vaasan tiepiirin osalta on myös monia hankkeita: Sepänkylän ohitustie, Kokkolan satamatie ja Seinäjoen pohjoinen ohikulkutie, joka on meidän yhteisiä hankkeitamme. Toivomme myöskin jossain vaiheessa, että ne sopisivat kehittämishankkeisiin.

En häpeäisi Suomen tiestön kuntoa; se on liian voimakas ilmaisu, mitä ed. Kangas käytti. Alempiasteisen tieverkon kunto on huononeva, mutta pääsääntöisesti muu tieverkko on vielä hyvässä kunnossa.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Itsekin täytyy todeta, että olemme varmastikin keskustalaisina hallituksen kanssa samoilla linjoilla tässä asiassa. Esitys on näissä olosuhteissa hyvä.

Mutta huoleni koskee erikoisesti maanomistajien oloja tämän esityksen voimassa ollessa. Jo tällä hetkellä kaavarajoituksia on voimassa monessa kunnassa eikä uskalleta toteuttaa minkäänlaisia kaavoja, kun odotetaan tulevia tielinjauksia. Esityksessä todetaan, että oikeusvaikutukset on tutkittu ja myönteisiksi havaittu. Kysyisin ministeriltä, onko asia todella näin.

Tiemäärärahojen vähyydestä totean, niin kuin täällä salissa yleensä on todettu, että ne ovat ilman muuta liian vähäiset. Tästä johtuen kysyisin myös ministeriltä Ten-verkoston käsittelyvaihetta Euroopan tasolla, missä siellä mennään. Onko tällä suunnitelmalla vaikutusta siihen, että jäisimme Ten-määrärahojen jaon ulkopuolelle? Niitähän on voitu käyttää erinäisiin tiehankkeisiin.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tässä lakiesityksessä kyse on tekniikasta. Tällainen pitää tehdä. Jos hankkeet vanhenevat, niin totta kai ne pitää uudistaa ja pitää voimassa, koska kaikki ne hankkeet, mitä on suunniteltu, ovat tarpeellisia.

Sen verran kiinnittäisin huomiota näkökulmaan itäisen Suomen osalta. Itärajaa pitkin aika pitkälle kulkee Kuutostie. Toivon mukaan hallitus ei ole Elisabet Rehnin kannalla siinä, kun hän aikanaan Kiteellä, kun oli ehdokkaana, taisi olla pressan vaaleissa, totesi sen tyyppistä lausumaa, jotta siinä voisi jopa olla turvallisuusuhka, kun nämä tiet ovat hyvässä kunnossa. Toivon mukaan nykyinen hallitus ei näe turvallisuusuhkana sitä, jos Kuutostie laitetaan kuntoon ja kaikki rajan tiet. Päinvastoin se tulee meille olemaan jatkossa iso mahdollisuus. Sen takia olkoon tämä ministerille evästyksenä, ja toivon mukaan mieleen jäävänä evästyksenä.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ensi vuoden talousarvioesitys on mielestäni laadittu erittäin epävarmoissa talousnäkymissä. Useiden vuosien vahvan taloudellisen kasvun jälkeen olemme tulleet taantumatilanteeseen, ja tulevaisuuden kehitys mielestäni riippuu hyvin paljon kansainvälisestä kehityksestä, siitä miten talousnäkymät esimerkiksi Yhdysvalloissa lähtevät jatkossa paranemaan.

Viimeisen terrori-iskun jälkeen asiantuntijat pelkäävät, että Yhdysvaltain talous jatkossa menee suljettuun talouteen ja rajat suljetaan ja Yhdysvallat on 200-prosenttisesti omavarainen. Sen takia Euroopan ja Japanin ja muiden taloudet ovat hyvin paljon riippuvaisia Yhdysvaltain talouden kehityksestä ja Yhdysvaltain päätöksistä.

Mutta Suomen hallitus kuitenkin oli aikaansa edellä, kun liikennehankkeet, kiitos ministeri Heinoselle, nostettiin yhdeksi painopistealueeksi nyt oikeaan aikaan. Hankkeitten ajankohta on mielestäni aivan oikea, ja jatkossa, nyt jos taantuma jatkuu, työllisyyden kannalta näiden infrastruktuurihankkeiden painoarvoa pitää lisätä.

Mitä tulee itse hallituksen esitykseen, niin mielestäni yleis- ja tielinjauksen suunnitelman voimassaoloaika 16 vuotta on liian pitkä. Vanhana tienrakentajana sanon, että kymmenen vuotta on mielestäni maksimi, koska autoliikenne kasvaa valtavasti varsinkin pääteillä ja liikenneajoneuvojen painot muuttuvat jatkossa vielä sillä tavalla, että kantavuus tulee vielä todennäköisesti nousemaan. Se rasittaa ehdottomasti tien rakenteita.

Sitten pääteitten kunnosta olen erittäin paljon huolestunut. Kun noin ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Kuosmanen, siirtykää puhujakorokkeelle, jos haluatte jatkaa! 2 minuuttia on ylittynyt.

Puhuja:

(korokkeelta)

Arvoisa rouva puhemies! Noin 200 kilometriä vuosittain meidän pitäisi enemmän päällystää pääteitä, että uraantuneisuus voitaisiin hoitaa päällystekerroksista. Se lisää meille jatkossa liikenneturvallisuutta varsinkin nyt, kun syksy on tulossa. Jokainen meistä tietää, kuinka vaarallista on liikkua uraantuneilla pääteillä.

Ottaisin omalta alueeltani, kun olen Kymen vaalipiirin edustaja, Valtatie 6:n. Siihenhän saatiin rahaa noin 300 miljoonaa tämän vuoden budjetissa. Nyt kuitenkin Pukaron—Elimäen väliltä, joka on noin 10 kilometriä, puuttuu 90 miljoonaa markkaa, ja toivoisin, että ministeri Heinonen hoitaisi tämän asian viimeistään vuoden 2003 budjetissa sen takia, että paikallinen urakoitsija on lupautunut hoitamaan samalla hinnalla tämän yhteensä 55 kilometrin välin Koskenkylä—Kouvola.

Sitten meidän alueellamme Lappeenranta—Imatra-väli on erittäin ruuhkainen. Siellä on paljon liikennettä, lähinnä raskasta liikennettä, puutavaraliikennettä ja vientisatamiin kohdistuvaa liikennettä ja paikallisliikennettä. Nyt kun siellä suunnitellaan yhteistä suurkaupunkia — Saimaa on tulevan kaupungin nimi todennäköisesti — eli 100 000 asukkaan kaupunkia, Lappeenranta, Joutseno ja Imatra yhdistetään, niin tämä on sen valtaväylä eli pääkatu. Toivoisin, että ministeri kaikella vakavuudella suhtautuisi tämän välin tieongelmaa kohtaan ja pyrkisi hoitamaan tämän asian.

Marjatta  Stenius-Kaukonen  /vas:

Arvoisa puhemies! On hienoa, että Pohjanmaan edustaja alusti Tampereen läntisen ohikulkutien tarpeellisuuden. Valtatie 3 Helsinki—Tampere—Vaasa on Suomen tärkeimpiä pääteitä. Se yhdistää nimenomaan Helsingin Pirkanmaan kautta — tietysti Häme välissä — Satakuntaan, Etelä-Pohjanmaalle ja Pohjanmaalle. Jos nyt aivan oikein ymmärsin ja kuulin ed. Wallinin puheenvuoron, hän ei ollutkaan niin huolissaan siitä, että läntinen ohikulkutie saataisiin työn alle, kun moottoritie on valmistunut. Hanke on tarpeellinen juuri sen takia, että moottoritie on nyt saatu valmiiksi Tampereelle asti. Tämähän on suora jatke moottoritielle. On erittäin erikoista se, että tätä ei tehdä loppuun saakka vaan jätetään kesken, jätetään ruuhkat läntiselle ohikulkutielle sellaisena kuin se nyt on. Toisaalta, kun sinne eivät kaikki mahdu, kaikki, jotka vähänkään ymmärtävät, välttävät tätä tieosuutta. Mihin he siirtyvät? He siirtyvät Tampereen kaupungin keskustan kaduille, ed. Wallin. Ei tämä ole toivottava ratkaisu miltään kannalta. Vaikka me kuinka, te ja me yhdessä, suosimme raideliikennettä, myös tämä maantieasia pitäisi saada kuntoon.

Pirkanmaan kansanedustajat ovat tätä voimakkaasti ajaneet. Olemme todella kiitollisia siitä tuesta, mitä olemme saaneet erityisesti pohjalaisilta kansanedustajilta. Tämä on meidän yhteinen asiamme. Sen takia toivon, että me yhdessä voimme saada tämän eteenpäin. Myös satakuntalaisille tämä on tärkeä. Ministeri Heinonenhan omalta osaltaan on tehnyt tämän hankkeen eteenpäinviemiseksi paljon. Täytyy sanoa, että itse budjettiriihessä kuvittelin, että jos pääministeri tukee jotain hanketta, semmoinen hanke menisi läpi, mutta aina sitä oppii uutta. Sen vuoksi meidän tulisi nyt eduskunnassa hoitaa tämä asia kuntoon. Tietysti me tarvitsemme tässä myös muiden kansanedustajien kuin tien vaikutuspiirissä olevien kansanedustajien tukea, ja toivon, että näin tapahtuu.

On tärkeää, että on saatu hallituspuolueiden eduskuntaryhmien päätöksellä kaksi todella merkittävää uutta hanketta käyntiin, mutta eivät tällaiset miljardiluokkien hankkeet voi tapahtua sen kustannuksella, että jo tehtyjen hankkeiden loppu jätetään hoitamatta elikkä juuri tämä moottoritien jatko. Tämä on olennainen osa Helsinki—Tampere-moottoritietä. Se on erittäin ruuhkainen. Sen lisäksi henkilövahinkojen onnettomuuksien aste on yli nelinkertainen verrattuna valtateiden keskiarvoon. Kääntymis- ja kohtaamisonnettomuudet ovat yleisimpiä. — Pirkanmaan liitto on lähettänyt hyvin perustellun kirjelmän jälleen kerran ja käynyt tuomassa tietoa tästä tiestä myös muille kuin Pirkanmaan kansanedustajille, mutta ehkä tässä kuitenkin vielä näitä perusongelmia kannattaa muutamalla sanalla toistaa.

Ei vain Tampereen kaupunkikeskukseen siirry tämä liikenne vaan myös Pirkkalan kuntakeskukseen, josta ed. Kuoppa tietysti tietää pirkkalalaisena enemmän. Liikenteen turvallisuus on erittäin merkittävä tavoite hankkeen eteenpäinviemisessä. Hankkeen hyöty—kustannus-suhde on laskettu erittäin suureksi. Silloin myös turvallisuus on otettava, niin kuin on otettu, erittäin merkittävällä tavalla huomioon. Suunnitteluvalmiuden mukaan rakennustyöt voidaan aloittaa välittömästi rahoituspäätöksen jälkeen.

Me Pirkanmaan kansanedustajat olemmekin näiden pohjalaisten ja satakuntalaisten kansanedustajien tuella tehneet raha-asia-aloitteen. Nyt edelleen toivomme, että hanke saataisiin käyntiin ensi vuoden budjetissa 20 miljoonan markan aloitusrahalla. Silloin nyt käsittelyssä olevaa lakiesitystä ei tarvitsisi tämän hankkeen eteenpäinviemiseksi. Muutenhan tämä lakiesitys on tietysti perusteltu, koska on muitakin tärkeitä hankkeita eri puolilla maata.

Liikenne- ja viestintäministeri Olli-Pekka Heinonen

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa, kun valitettavasti joudun itse poistumaan, kommentteja muutamiin käytettyihin puheenvuoroihin.

Ensinnäkin tietysti on todettava se, että meillä on eletty viime vuosien aikana ja itse asiassa jo vähän pidempäänkin varsin niukkaa aikaa tiemäärärahojen osalta, niin perustienpitoon kohdennettavien määrärahojen osalta kuin myös kehittämishankkeisiin kohdennettujen määrärahojen osalta, mikä on tietysti johtunut tunnetuista valtiontaloudellisista syistä. Se on tietysti yksi syykin siihen, miksi tänään käsittelemme tämän kaltaista esitystä, koska oli lukuisia vuosia, jolloin uusia kehittämishankkeita ei lähtenyt liikkeelle lainkaan, jolloin tietysti olemassa olevien suunnitelmien vanhenemisaika kuitenkin juoksi. Toisaalta toinen tekijä on se, että tuli voimaan uusi lainsäädäntö, jonka osalta vanhenemisaika myös tuli lyhyemmäksi. Kun nämä kaksi asiaa sattuvat samaan ajankohtaan, silloin olemme tilanteessa, jossa tarvitaan sen kaltaista lainsäädäntöä, jota olemme nyt käsittelemässä.

Ensi vuoden budjetin osalta haluaisin kuitenkin sanoa sen, että ensi vuoden budjetissa infrastruktuurin rahoituksen osalta tapahtuu merkittävä käänne. Se tapahtuu perustienpidonkin osalta, jonka määrärahoja lisätään 300 miljoonaa markkaa vuositasolla. Nyt kun polttoaineitten hintojen jyrkkä ylöspäin mennyt kehitys ja bitumin hinnan samaan suuntaan mennyt kehitys näyttää myöskin toiseen suuntaan menevää käyrää, siinä mielessä lisäys rupeaa olemaan myöskin todellista lisäystä eikä pelkästään kustannustason nousun huomioon ottamista.

Samalla tavalla ensi vuoden budjetissa lähtee liikkeelle hyvin merkittäviä isoja infrastruktuurihankkeita niin maanteiden osalta kuin myöskin rautateiden investointien osalta. Olen samaa mieltä siitä, mitä on todettu, että suhdannepoliittisesti on varmasti oikea aika tämän kaltaisia keinoja käyttää. Tietysti tässä suhteessa myöskin hallituspuolueitten eduskuntaryhmien linjaukset keväällä budjetin osalta olivat hyvin tärkeitä. Näitä asioita silloin vahvasti painotettiin, ja sitä kautta budjettikäsittely myöskin eteni.

Ed. Rantakangas kiinnitti huomiota myöskin yksityisteiden määrärahoihin ja sanoi, että hallitus on luvannut keväällä, että nostetaan 100 miljoonaan markkaan. On totta, että maaseutupoliittisessa ohjelmassa hallitus sitoutui siihen, että nostaminen 100 miljoonaan markkaan tehdään, mutta vuosiluku oli vuoteen 2004 mennessä. Siinä suhteessa olemme edelleen sitä tavoitetta kohden ihan suunnitellulla tavalla etenemässä: Yksityisteitten määrärahataso on noussut joka vuosi tämän hallituksen aikana, ja sillä linjalla on tarkoitus myöskin jatkossa pysyä.

Mitä tulee Ten-verkoston tulevaisuuteen, näyttää siltä, että aikataulu Ten-verkoston tarkistusten osalta on lykkääntymässä jonkin verran eli puhutaan ainakin ensi vuodesta mutta mahdollisesti vieläkin hitaammasta aikataulusta. Ten-rahoituksena EU:n kauttahan Suomi on saanut vuosittain keskimäärin noin 100 miljoonaa markkaa infrastruktuurihankkeisiin. Olemme arvioineet, että se on suurin piirtein se summa, joka myöskin tulevaisuudessa saataisiin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuoron pituus on enintään 1 minuutti.

Harry Wallin /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Stenius-Kaukonen ei ilmeisesti kuunnellut tarkkaan, kun käytin puheenvuoron. Totesin, että Tampereen läntinen ohikulkutie on tärkeä, mutta ymmärrän hallituksen tekemää ratkaisua, että se tällä kertaa jäi ulkopuolelle, kun ei sovi raameihin.

Toteaisin tässä yhteydessä myös iloisia asioita, että Pendolino-yhteys Helsingistä Tampereelle avataan tämän kuun aikana eli joukkoliikennemahdollisuudet lisääntyvät huomattavasti. Toivottavasti ihmiset siirtyvät käyttämään yleisiä joukkoliikennekulkuneuvoja eikä jokainen halua ajaa omalla autollaan Pääkaupunkiseudulle. Juna on hyvä valinta.

Unto Valpas /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys tiesuunnitelmien voimassaoloajan jatkamisesta on hyvä, koska tiehankkeita ei ole voitu toteuttaa, eli jatkoaika on tarpeellinen. Tielaitoksen liikelaitostamisen yhteydessä ministeri Heinonen lupasi rahaa myös haja-asutusalueiden teiden kunnossapitoon ja perusparannuksiin. On valitettavaa, että hän ei ole nyt täällä vastaamassa. Annettiin ymmärtää, että tieasiat tulevat liikelaitostamisen myötä kuntoon. Näin ei ole kuitenkaan käynyt. Rahat on suunnattu pääasiassa kasvukeskusten tieverkkoihin ja -hankkeisiin.

Erityisen pettynyt olen monien haja-asutusalueiden ja pienempien paikkakuntien teiden tämän hetken kuntoon. Omat kokemukseni ovat Oulun läänistä, jossa monet alempiarvoiset tiet ovat todella rapautumassa. Mielestäni hallituksen pitäisi ymmärtää, että muuttoliikkeen hillitsemisen ja aluepolitiikan kannalta on tärkeää, että maamme koko tieverkosta myös haja-asutusalueilla huolehditaan. Tällä hetkellä pääpaino on aivan liian paljon kasvukeskusten suurien tiehankkeiden yhteydessä. — Anteeksi vain, ministeri onkin paikalla kuulemassa. Se on ihan hyvä asia.

Kari Kantalainen /kok:

Arvoisa rouva puhemies! On todella helppo ymmärtää sitä keskustelua, mikä nyt käydään tiehankkeiden osalta. Olemme jakaneet niukkuutta varsin pitkään, ja paineet tietysti ovat kovat. Siinä mielessä on ymmärrettävää, että nyt annetaan tämän tyyppinen lakiesitys, jolla voidaan jatkaa suunnittelua ja suunnitelmien voimassaoloa.

On tietysti tärkeää, että täällä on arvioitu hallinnollisiksi kustannuksiksi 100 000—200 000 markkaa, jos tämmöisiä asioita joudutaan uudelleen käsittelemään hallinnossa, mutta haluaisin kiinnittää huomiota siihen, että varsin merkittävä kustannus on se, että yhteiskunta sinänsä joutuu panostamaan erilaisiin asioihin. Liikenne muun muassa elinkeinoelämän kannalta on aivan keskeinen. Tässä mielessä täytyy todella kantaa huolta siitä, että ne hyvät hankkeet, mitkä on jo budjetoitu, etenevät, mutta ennen kaikkea se pieni yksityiskohta, mikä liittyy läntiseen kehätiehen, voitaisiin korjata. Täytyy todeta, että se on yksi vilkkaimpia liikennöinniltään, 29 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Määrän on arvioitu vuosikymmenen loppuun mennessä nousevan noin 40 000 ajoneuvoon. Kun itse sitä varsin paljon joutuu käyttämään, voi todeta, että ruuhka-aikoina jopa 40 minuuttia saatetaan — vai kuinka, ed. Kuoppa — odottaa Pitkänniemen risteyksessä tielle pääsyä. Tässä mielessä tämä runsaan 600 miljoonan hanke täytyy todella viedä eteenpäin. Aivan kuten ed. Stenius-Kaukonen totesi, me kannamme valtavasti huolta siitä, että vanheneminen ei pääsisi tapahtumaan vaan todellakin päästäisiin jatkamaan nyt, kun Kolmostie Tampereelle asti on kunnossa.

Saara  Karhu  /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksen tiemäärärahat on monessa puheenvuorossa todettu riittämättömiksi. Oikeastaan yhdyn itsekin siihen huoleen, joka on ilmaistu, sillä 300 miljoonaa markkaa tuntuu jonkin verran tekohengitykseltä, kun samalla sanotaan tiestön rapautuvan puolen miljardin markan vuosivauhdilla. Ymmärrän kuitenkin samalla, että taloudenpito sanelee näissä asioissa rajoja ja sitä kautta näihin summiin on päädytty.

Vaikka olenkin pirkanmaalainen ja vaikka läntinen ohikulkutie ei toteutunut, haluaisin kuitenkin kiittää hyvistä uudishankkeista. Valtakunnallisesti tarkasteltuina ne ovat tärkeitä hankkeita. Tällä kertaa meidän oma tärkeä hankkeemme jäi tässä kisassa pois rahanjaosta.

Käsittelyssä oleva hallituksen esitys mahdollistaa nyt sen, että meidän hankkeemme ei suunnitelmana vanhene. Sinällään on tietysti hyvä asia, että säästetään rahaa ja tehdään tällaisia lakimuutoksia. Jotenkin haluaisin tarkastella asiaa myös moraalis-eettiseltä kannalta, eli jostain syystähän tällaisia aikarajoja on joskus asetettu, annettu tietty jatkoaika. Oikeastaan kysymys kuuluukin, koska tulee vastaan se aikaraja, jolloin voidaan katsoa, että ympäristö ja olosuhteet ovat jo sen verran muuttuneet, että nämä selvitykset tulisi todella tehdä uudelleen eikä säästää rahaa. En kuitenkaan sanonut tätä arvostellakseni hallituksen esitystä, sillä kyseessähän on lukuisia muitakin hankkeita kuin pelkästään Tampereen läntinen ohikulkutie.

Ohikulkutiehen liittyen olisin halunnut kiittää ministeri Heinosta, joka joutui hetki sitten täältä poistumaan, siitä että hän on todella aktiivisesti ajanut tätä asiaa. Samalla tietysti kiitän meidän omia sosialidemokraattisia ministereitämme Johannes Koskista ja Sinikka Mönkärettä, jotka ovat kovasti tehneet työtä sen eteen, että tähän hankkeeseen saataisiin rahoitus ja läntinen ohikulkutie saataisiin rakennettua.

Tien tarve on todellinen. Hetki sitten ed. Kantalainen totesi, että ruuhkissa seisotaan 40 minuuttia. Ruuhkissa saatetaan seisoa jopa tunti odottamassa sitä, että päästään päätielle. Se tarkoittaa sitä, että yritykset ovat pulassa, se tarkoittaa sitä, että yksityiset ihmiset ovat pulassa. Ymmärrän hyvin edustajakollega Wallinin viittauksen Pendolinoihin, ja Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan edustajat ovatkin antaneet tälle hankkeelle hyvin tukeaan, mutta tosiasia on, että meidän junaratamme ei nyt tähän tilanteeseen apua tuo. Tie kulkee siellä, missä se kulkee, ja liikenne sen mukaisesti.

Jotkut ovat ehdottaneet, että apua toisi liikenteen suuntaaminen enemmän Tampereen Näsijärven puolen ohi kulkevalle Paasikivi-Kekkosentielle. Itse asiassa liikenne suuntautuukin sinne tällä hetkellä. Vaikka Tampereen keskustassa on 40 kilometrin nopeusrajoitukset, rekkaliikenne on valinnut Tampereen keskustan läpiajon reitin nopeuden vuoksi. Eli 200 000 asukkaan Tampereen keskustassa 40 kilometrin rajoitusalueella, lukuisissa liikennevaloissa, rullaa tällä hetkellä Pohjanmaalle menevä rekkaliikenne tai Pohjanmaalta Helsingin suuntaan menevä rekkaliikenne. Se ei ole kerta kaikkiaan järkevää, erityisesti kun huomataan, että Paasikivi-Kekkosentiellä, jos nyt ihan muistan oikein määriä, menee vuorokaudessa 55 000 autoa eli sielläkin seisotaan ruuhkissa työhönmeno- ja työstäpaluuaikoina.

Toinen mahdollinen vaihtoehto ohittaa Tampere on tietysti Pispalanvaltatie, kapea väylä, jota on erilaisin suunnitteluin kavennettu entisestään. Hyvä tai huono asia, sen aika näyttää, mutta sielläkin menee vuorokaudessa, jälleen muistitieto, noin 26 000 autoa, eli ruuhka seisoo. Tampereesta on nyt muodostumassa sellainen pullonkaula, että jos todella käy niin, että tällä selvityksellä rahoitusta siirretään neljä vuotta, jonka jälkeen aletaan rakentaa Vuosaareen satamaa, jonka jälkeen taas katsotaan mihin rahat riittävät, niin tämä tiehanke todella siirtyy niin pitkälle, että se varmasti ohittaa aika monen kestokyvyn.

Me olemme yhteistuumin, Pirkanmaan rivikansanedustajat, olleet ajamassa tätä hanketta jokainen omalla tahollamme ja yhdessä erittäin vahvasti. Sisällä on raha-asia-aloite, jossa toivomme, että tälle hankkeelle saataisiin niin sanottu lapioraha, jonka summaksi on määritelty 20 miljoonaa markkaa. Totta kai ymmärrämme, että kokonaisrahoitus olisi se asia, joka tähän pitäisi saada, mutta samalla koemme, että kun asia on aloitettu, se on myös aloitettu. Kun takana on erittäin vahva poliittinen tahto hoitaa tämä asia, näemme, että saisimme tätä kautta nopeammin tämän erittäin merkittävän ja ei pelkästään Pirkanmaalle, Tampereen alueelle, vaan aika isolle osalle valtakuntaa erittäin merkittävän hankkeen toteutettua.

Hannu Aho /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ymmärrän hyvin, että rahaa on viime aikoina tarvittu tänne Etelä-Suomeen moottoriteille, eritasoristeyksiin sillä tavalla, että liikenne sujuu. Muuttovirta on ollut tosi rajua, ja se vaatii kyllä jotakin liikenteen suhteen tekemistä myöskin tiestön puolella. Mutta minusta viime aikoina on unohtunut kyllä sekin, että kyllä teitä tarvitaan muuallakin kuin vain moottoriteitä. Alempi tieverkko on kerta kaikkiaan jäänyt unohduksiin ja rapistunut rungoltaan ja mennyt osittain jopa täysin ajokelvottomaksi.

On oikeastaan sama, minkälaista pienempää hanketta esittää, se ei budjetissa tule menemään läpi. Silloin näitä kunnossapitovaroja pitää pystyä ohjaamaan huomattavasti runsaampia määriä myöskin tiepiireille, jotta voidaan huolehtia haja-asutusalueista ja myöskin niistä alueista, joilla on isompia ja pienempiä kaupunkeja. Tuolla Pohjanmaallakin on. Niin kuin täällä kuultiin, rekkoja lähtee paljon, tulee ja menee. Eli yritystoiminta on se, joka siellä tulee kärsimään, ellemme pysty pitämään myöskin alemmasta tieverkosta huolta.

Minusta ihan hyvänä esimerkkinä voisi sanoa Pietarsaaren voimalaitoksen, joka käyttää kotimaista polttoainetta raaka-aineenaan. Sen huollon turvaaminen vaatii kyllä myöskin siellä tiestön peruskorjaamista, koska ei ole mitään järkeä lähteä ajamaan laajoja kierroksia parempia teitä hakien, koska suorempaakin on linjattu ja teitä tehty, kun ne vain kunnossa pidetään. Tämä aiheuttaa myös sen, että paikalliset asukkaat joutuvat todella kärsimään siitä, etteivät voi normaaleja ajojaan ja toimintojaan siellä kelirikkoaikana myöskään tehdä. Monesti on suorastaan vaarallista ohittaa näillä teillä.

Monesti haja-asutusalueilla on myöskin puuhuolto yksi kysymys. Olemme tässä salissa hyvin paljon kantaneet huolta työpaikoista. Piensahat ovat todella vaikeuksissa ja yleensä kaikenlainen teollisuus ja sen kehittäminen matkailuelinkeinoineen. Monta kertaa tiestön rahat perustuvat siihen, minkä verran niillä on liikennettä, mutta esimerkiksi kotikuntani lähettyvillä on teitä, joilla ei kerta kaikkiaan voi olla liikennettä, kun ne eivät ole liikennöitävässä kunnossa. Kyllä näihin pitää pystyä enemmän suuntaamaan rahoitusta ja sen ajan pitää koittaa hyvin nopeassa aikataulussa, jotta ei tule suurempia vahinkoja.

On myöskin tärkeää, että huolehditaan kevyen liikenteen väylistä ihan liikenneturvallisuuden kannalta. Näkemykseni on, että näitä paikkoja on myöskin muualla kuin keskuksissa. Meiltä löytyy runsasliikenteisiä teitä, joissa tarvittaisiin kevyen liikenteen väylää ihan koululaisten turvallisuuskysymysten vuoksi, mutta sinne ei vain tahdo löytyä rahaa. Aina on se ainainen rahan puute, joka kyllä menee liian pitkälle turvallisuuskysymysten edelle. Meiltä löytyy hyvin monia tämmöisiäkin tapauksia. En lähde niitä erikseen luettelemaan.

Toisaalta myöskin tienpitomäärärahojen osalta pitäisi tässä salissa ja tässä valtakunnassa lähteä siitä, että teistä huolehditaan myös tasapuolisesti, kehitetään niitä ja pidetään kunnossa, jotta tasapuolinen ajattelu kaikkia kansalaisia kohtaan toteutuisi tässä maassa. On ihan hyvä, että ministeri lupaa yksityisteille myöskin lisärahoitusta, mutta ei se riitä, jos aina siirretään ja siirretään sitä ja sanotaan, että tämä hallitus on vähän nostanut niitä rahoja. Pitää muistaa, että myöskin tämä hallitus leikkasi ne rahat miltei nollille. Silloin vietiin paljon sitä, jolla yksityistiet pystyttiin pitämään suurin piirtein kunnossa. Silloin kunnissa tehtiin hyvin pitkälle niin, että kaikki rahat otettiin yhteen pottiin ja kunnostettiin tie kerrallaan, jos tarvittiin isompaa kunnostusta. Mutta kun leikkaukset siihen tulivat, sen jälkeen ei ole pystytty edes mitään tämän suuntaisia töitä tekemään.

Minusta teiden linjausten pitää rajoittua johonkin aikaan, milloin niitä tehdään, ja siihen pitää myöskin rahoitus löytyä. On kunnillekin kohtuuton tilanne, että teiden linjauksia pidetään, ja sitten on kaikki kaavoitus jumissa eikä voi kehittää myöskään kuntapuolella tärkeitä omakotialueita eikä teollisuustonttejakaan, vaan ne vievät monesti liian pitkän ajan. Eli rahaa pitää löytyä muuallekin kuin vain pääteille ja moottoriteille. Niillekin tarvitaan, mutta tasapuolisuuden pitää toteutua tässä maassa.

Mikko  Kuoppa  /vas:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on tässä tilanteessa tarpeellinen ja siinä mielessä kannatettava. Toisaalta on kuitenkin todettava, että tämä on määrätynlainen tilapäisratkaisu. Eihän näin tietenkään pidemmän päälle voida menetellä, että säädetään aikalaki, jolla siirretään sitä rajaa, koska valmiit tiehankkeet pitäisi käynnistää.

Tampereen läntinen ohikulkutie on jatke Tampere—Helsinki-moottoritielle, ja kun tähän hankkeeseen ei nyt valtion ensi vuoden talousarviossa ole rahoitusta, niin siinä mielessä olisi välttämätöntä, että kuitenkin tulevissa budjettineuvotteluissa, jotka eduskunnassa käydään, aloitusrahat hankkeeseen löydettäisiin. Nyt liikenne tukkeutuu lähes täydellisesti erityisesti iltapäivisin, kun ohikulkutie ei vedä. Täällä on jo kerrottu liikennemääristä: 29 000 autoa vuorokaudessa. Se on kaksikaistaiselle tielle täysin mahdoton määrä, se ei pysty sitä nielemään ja syntyy valtavat ruuhkat. Tästä syntyy tietenkin se tilanne, että ne, jotka tuntevat tätä aluetta paremmin, lähtevät kiertämään ruuhkia ja liikenne ruuhkautuu Tampereen kaupungin keskustaan ja esimerkiksi Pirkkalan puolella jopa asuntokaduille. Näin ollen myös liikenneturvallisuus kärsii.

Olisi välttämätöntä, että tämä tiehanke saadaan alulle, koska on selvää, että kestää useamman vuoden vielä, ennen kuin se kokonaisuus on valmis. Näin ollen on myös liikenneturvallisuuden ja talouden kannalta järjetöntä, että hanketta siirretään, koska rakennettiin miljardeja maksava moottoritie, mutta nyt ei ole sitten mahdollisuutta rakentaa sitä loppua, joka todella antaisi täyden hyödyn myös moottoritiehen uhratuista rahoista.

Seppo  Lahtela  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! On ollut mielenkiintoista seurata eduskunnassa käytävää yleistä liikennepoliittista keskustelua. Vaikka tässä lakiesityksessä, hallituksen erinomaisen hyvässä esityksessä, mainitaan nimenomaan tiesuunnitelmien jatkaminen ja tämä tarkoittaa vain sitä, niin kyllä täällä on keskustelussa kulkenut Pendolinot ja kaikki muut. Vesiteistä ei ole juuri mainittu mitään, mutta siltä osin sekin voisi liittyä tähän asiaan jollakin lailla. Periaatteessa vesiteiden osalta voisi helposti todeta, että Kymijoen kanavan aluevaraukset voisivat olla sen tyyppisiä, mitkä olisi tähän asiaan käännettynä ollut syytä saattaa järjestykseen.

Mutta se, mitä tässä asiassa on kerrottu ja sanottu: on mielestäni erinomaisen hyvä asia, että hallitus on lähtenyt liikkeelle tällaisella esityksellä, missä vielä on voimaantuloaikakin varsin nopeaksi arvioitu. Uskon, että tämä myöskin eduskunnan valiokuntakäsittelyssä toivon mukaan tulee niin nopeasti käsiteltyä ja hoidettua, että se myöskin kerkiää, ettei tässä käy jotakin työtapaturmaa, etteikö tämä joutuisi järjestykseen.

Perusteluissa todetaan tämän vaikutukset eri kansalaisryhmien asemaan. Erityisesti joissakin puheenvuoroissa on otettu esille, mitä tämä vaikuttaa maanomistajalle ja maanomistajan asemaan tässä asiassa ja onko sillä kovin suuri merkitys. Vaikkakin tunnen itseni voimakkaasti tässä maanomistajien ja omistavan osapuolen edustajaksi, vaikka itse edustankin enemmän köyhää kansaa ja erityisesti sen rahvaan osaa, katson, että tämä asia on kyllä vähintään kohtuullista ja oikeudenmukaista ottaa näin tähän ja nähdä sellaisenaan, että olkoon nyt sitten kysymys pellosta, metsästä taikka tontista, joka suunnitelman alle on jäänyt, kyllä yleinen etu on myöskin sen näköinen, että omistava porras Suomessa näkee tämän asian myönteisenä kaiken kaikkiaan.

Sellaisenaan jatkaisin pitkälti ed. Kuosmasen puheenvuoroon liittyen tätä asiaa. Kun ed. Kuosmanen eduskunnan yhtenä tunnetuimpana tientekijänä usein on yrittäjän asemaa tuonut esille, sen vaikutusta ja kokemusta tässä asiassa, katson, että ed. Kuosmaselle ja itselleni on erinomaisen tärkeä asia itäisen suunnan liikenne ja liikenteen sujuvuus. Sen osalta tämä asia — ed. E. Lahtelakin vaikuttaa Pohjois-Karjalasta — nämä liikenneväylät ovat sen tyyppiset, että ne eivät mitään erinomaista arvosanaa tällä kertaa ansaitse eivätkä varsinkaan ole oikein hoidetut.

Moottoritie Helsingistä Koskenkylään on jollakin lailla kohta järjestyksessä, mutta siitä eteenpäin asiat ovat aivan retuperällä. Koskenkylä—Kouvola-tie tulee johonkin järjestykseen osittain, mutta sen sijaan ennen kuin päästään Imatralle, puhumattakaan siitä eteenpäin, asiat eivät ole etenemässä missään muodossa.

Tässä keskustelussa on tuntunut, että täällä ovat vain pirkanmaalaiset asialla ja pirkanmaalaisten tieasiat ovat tärkeitä. Mielestäni vielä tärkeämpi on kokonaisen Suomen kehittämisen osalta, että itäistä ja kaakkoista Suomea tässä asiassa ei unohdeta. Kun ed. Kuosmanen mainitsi tästä Saimaan suurkaupungista ja Saimaan suurkaupungin kasvumahdollisuuksista, mikä koskettaa Lappeenrannan—Imatran seutukuntaa, voisin todeta, että tänään sieltä matkustaessani tänne täysistuntoon Kouvola—Koskenkylä-välillä, erityisesti sillä alueella, mikä rahoituksen osalta on auki ja puuttuu, Elimäki—Pukaro, tällä alueella juuri näitä pitkäkilpisiä rekkoja oli, mitkä hiljaa kulkivat ja joiden ohittaminen on suorastaan mahdotonta. Ettei tällä lailla, mikä nyt toivottavasti heti voimaan tulee vuoden alusta, joulukuun alusta, ettei tällä vaan rakenneta sellaista asiaa, että näiden teiden rakentaminen entisestään viivästyisi ja jäykistyisi? Toivoisin, että tämä asia nähtäisiin niin, että eduskunnalla olisi sellaiset määrärahat ja säädettävät rahat valtiovarainministeriössä olemassa, millä nämä tiet saataisiin semmoiseen kuntoon, että suunnitelmat etenisivät sitä mukaa kuin suunnitelmia syntyy.

Rouva puhemies! Yhdyn niihin kaikkiin ansiokkaisiin puheenvuoroihin, mitä tässä asiassa on tänään täällä salissa lausuttu.

Reijo  Laitinen  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Meinasin ensin puhua paikaltani, mutta kun on niin tärkeästä asiasta kysymys, oli pakko tulla korokkeelle. On todettava, niin kuin monet muutkin kollegat ovat todenneet, että tämä lakiesitys on tietysti välttämätön, jotta voidaan jatkaa tiesuunnitelmien voimassaoloaikaa. Tietenkin pitäisi olla sillä tavalla, niin kuin ed. Kuoppa taisi todeta, että itse asiassa ne hankkeet pitäisi toteuttaa, mitkä suunnitelmiin sisältyvät, eikä tällä tavalla tarvitsisi menetellä, että lain voimassaoloaikaa jatkettaisiin.

Puhemies! Minusta oli tosi merkittävä ja iso asia se, että hallituspuolueiden eduskuntaryhmät sopivat ennen kesätaukoa aika merkittävästä liikennehankkeitten paketista, joka piti sisällään sen, että nyt käynnistyy E18-tieverkon edelleen rakentaminen, varsin suuri hanke, arviolta yli 2 miljardia markkaa. Se on valtakunnan kannalta varsin tärkeä tieyhteys Euroopasta Venäjälle. Samaten käynnistyy raideliikenteen osalta Kerava—Lahti-ratahanke, joka myöskin on hyvin iso hanke, tiettävästi yli 2 miljardia markkaa myöskin, ja nämä rahoitetaan erillisrahoituksena ohi vuotuisen liikenneministeriön budjetin. Se avaa tietysti mahdollisuuden silloin viedä niitä hankkeita eteenpäin, mitä valtakunnassa on aikamoinen joukko.

Samoin iso asia oli se, että perustienpidon rahoitusta lisätään 300 miljoonalla markalla kahden vuoden aikana. Perustiedonpidon osalta on iso asia, että näitä määrärahoja on leikattu, samaten kehittämishankkeitakin valitettavan paljon. Keski-Suomen osalta täytyy todeta se, että meillä Keski-Suomessa on niin sanottua alemman tason tieverkkoa suhteellisesti enemmän kuin missään toisessa maakunnassa. Siitä huolimatta meille ei ole tullut kuin suurin piirtein asukasluvun mukaisessa suhteessa määrärahaa. Me toivomme, että tähän tulee korjausta.

Kun täällä on puhuttu, että Pirkanmaan kansanedustajat ovat hyvin yksituumaisesti vieneet omia asioitaan eteenpäin, niin mekin keskisuomalaiset kansanedustajat olemme, jopa ed. Pekkarinen on näissä hankkeissa iloisesti ollut mukana, ja niitä yhdessä yritetään potkia eteenpäin.

Yksityisteiden osalta hallitus teki linjauksen, että vuonna 2004 oltaisiin tilanteessa, että tultaisiin takaisin siihen 100 miljoonan markan tasoon, joka oli silloin, kun hallitus antoi ehdotuksen, että yksityistielaki kumotaan. Se oli muistaakseni 110 miljoonaa markkaa. Toivon, että tämän asian osalta pystyttäisiin etenemään niin, että vuoden 2003 budjetissa olisi yksityisteiden valtionavustus vähintäänkin 100 miljoonaa markkaa ja tällä tavalla vietäisiin keskustaoppositiolta aseet pois riekkua tämän asian osalta maakunnissa. On muistettava se, että eduskunnassa löytyy yhteinen tahto siitä, että lakia ei kumota, ja pikkuhiljaa on yksityisteiden valtionosuutta myöskin kasvatettu.

Leikkaukset, niin kuin totesin, ovat olleet todella isoja näitten kehittämishankkeitten osalta, 2 miljardia markkaa vuositasolla, ja se näkyy sillä tavalla, että meidän tiestömme on rappeutunut, erityisesti alemman tason tiestö, mutta myöskin isot kehittämishankkeet, joihin nyt Keski-Suomen osalta ja koko maan kannalta puutun.

Valtakunnallisesti ja ihan eurooppalaisittain on varsin tärkeää se, että nelostie, joka on Suomen päätieverkko ja joka on surkeassa kunnossa välillä Lusi—Äänekoski, rakennetaan sille tasolle, että voimme sanoa, että se on Suomen päätie Euroopasta Lappiin ja sitä kautta eteenpäin muihin Pohjoismaihin. Tällä hetkellä tämä tieverkko on todella huonossa kunnossa. Liikennemäärät ovat tällä tieosuudella lähes 17 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mikä on todella iso määrä. Tien merkitys on, niin kuin kerroin, eurooppalaisittain varsin keskeinen, se on osa eurooppalaista pääliikenneverkkoa.

Kun tämä tie on kapea, mutkainen ja huonossa kunnossa, se aiheuttaa varsin paljon liikenneturvallisuusprobleemeja ja ongelmia. Ohitus tällä Lusi—Äänekoski-välillä on äärettömän vaikeaa, koska ohitusosuuksien vähäinen määrä sen rajoittaa. Kevyen liikenteen yhteydet puuttuvat lähes tyystin. Sitten tiellä on äärettömän suuri liittymätiheys, mikä pahentaa liikenneonnettomuuksia, ja sen lisäksi liikenteestä aiheutuu kyllä melkoisia meluhaittoja asutuksille ja myöskin riskiä pohjavesialueiden pilaantumiselle on olemassa. Tästä johtuu, että osuus Lusista Äänekoskelle on rakennettava uudestaan, ja toivon, että tähän meidän tavoitteeseemme yhtyvät kaikki täällä salissa, jotta voitaisiin ensi vuoden talousarvioon saada budjetin perusteluihin maininta tämän tieverkon rakentamisesta. Uskon, että pirkanmaalaiset ovat tässä hankkeessa mukana myöskin siitä syystä, että mehän yhdessä olimme voimakkaasti viemässä Ysitien rakentamista Muuramesta Orivedelle. Työt ovat siinä hyvin käynnissä, ja siltä osin se yksi pätkä tulee parempaan kuntoon. Sehän on ollut varsin kapea, ja onnettomuusriskit ovat siinä tosi suuria.

Kannattavuus nelostien osalta on hyvä. Hankkeen hyöty—kustannus-suhde on 1.6:n luokkaa, elikkä se on korkeimpia kannattavuudeltaan, mitä korissa näiden isojen kehittämishankkeiden osalta on.

Tämä on tie, joka, niin kuin todetaan, pitää Suomen pystyssä, näin se on. Se, että se on niin huonossa kunnossa, on aiheuttanut melkoisia ongelmia elinkeinoelämälle kuljettaa raskasta tavaraa maanteitse. Tietenkin on selvää se, että me pyrimme kaikki siihen, että maanteiltä siirtyisi yhä enemmän sekä rautateitse että vesiteitse raskasta tavaraa kuljetettavaksi.

Arvoisa puhemies! Nämä hankkeet, mistä puhuin, ovat infraministerityöryhmän korissa odottaen vain toteutumistaan.

Raideliikenteen osalta on todettava se, että Helsinki—Tampere—Jyväskylä-väliä on parannettu, sähköistetty, mutta jotta saavutettaisiin se lopullinen tavoite, mikä meillä jyväskyläläisillä, keskisuomalaisilla, tamperelaisilla ja helsinkiläisillä on, että saataisiin tälle rataosuudelle nopea yhteys, se edellyttää kyllä sitä, että Jämsän radan oikaisu toteutetaan. Tampereellahan tehdään nyt muutostöitä, ja siltä osin osittaista parannusta tulee. Mutta se merkitsisi käytännössä sitä, että Jyväskylästä Helsinkiin junalla matka taittuisi 2 tunnissa 22 minuutissa, edellyttäen tietysti sitä, että Pendolinot ovat käytössä, niin kuin ne ovat käytössä, jo tänä syksynä ne tälle välille tulevat. Se on iso hanke, mutta se on kuitenkin lähivuosina käynnistettävissä.

Niin sanottujen kiskobussien osalta, jotta me pystymme tehokkaasti hoitamaan lähiliikenteen niin Helsingin seudulla kuin myöskin monissa muissa kasvukeskuksissa, kuten Jyväskylän seudulla, raideliikennettä tulee kehittää. Työssäkäyntialueet ovat laajentuneet kaiken aikaa. Jos me otamme esimerkiksi Jyväskylän ja käytämme säteenä noin 70:tä kilometriä, niin varsin paljon ristiin käydään työssä, ja se edellyttää silloin sitä, että me kehitämme myöskin näitä liikennemuotoja, jotta liikkuminen olisi joustavaa. Tästä johtuen esimerkiksi Hankasalmelle kiskobussiyhteyden luominen on varsin tärkeää, tai itse asiassa sen tehostaminen, raiteet ovat olemassa ja junat kyllä siellä kulkevat, mutta nopean kiskobussiyhteyden saaminen, samaten kuin Keuruulle päin, missä ed. Oinonen voimakkaasti vaikuttaa.

Puhemies! Oikeastaan lopuksi muutamia vertauslukuja siitä, miten on nyt investointihankkeita eri tiepiireittäin toteutettu vuosina 1996—2000. Yhteensä tällä ajanjaksolla on käytetty rahaa 5 745 miljoonaa markkaa pääteiden investointihankkeeseen ja tästä potista suurimman osan on vienyt Tampere ja koko Häme. Tämä oli yllätys minulle, että näin on, mutta kun siellä päin liikkuu, niin huomaa sen, että siellä on tiestö aika hyvässä kunnossa. Kaiken kaikkiaan kehittämishankkeisiin Hämeessä on mennyt yli miljardin markan edestä tällä ajanjaksolla ja perustienpitoon 193 miljoonaa markkaa. Siis Häme on puhaltanut sekä kehittämishankkeiden osalta että perustienpidon osalta Uudenmaan ohitse, joka on sitten kakkosena.

Me keskisuomalaiset rämmimme ihan pohjalla. Ilmeisesti meidän edunvalvontamme ei ole oikein ollut riittävän tehokasta tai sitten ei ole saatu riittävästi tukea muilta näitten perusteltujen hankkeitten eteenpäinviemiselle. Nimittäin Keski-Suomeen tällä ajanjaksolla on tullut rahoitusta kehittämishankkeitten osalta vain 20 miljoonaa markkaa ja perustienpidon osalta on vähän paremmin pärjätty elikkä 120 miljoonaa markkaa. Silloin kun tehdään ratkaisuja, silloin kun hallitus, eduskunta ja liikenneministeriö priorisoivat näitä hankkeita, nämä luvut pitää ilman muuta myöskin huomioida, kun päätöksiä tehdään. Ei voi olla niin, että jotkin maakunnat, kuten tässä tapauksessa Keski-Suomi, pudotetaan väliin ja annetaan siellä tiestön rappeutua. Näin ei voi olla.

Ed. Dromberg merkitään läsnä olevaksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Uosukainen.

Lauri Kähkönen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänä iltana on monissa puheenvuoroissa ja äsken myöskin ed. Laitisen puheenvuorossa harmiteltu sitä, että yksityisteihin varattu määräraha on niin pieni. Siinä on 10 miljoonaa edelliseen vuoteen lisää. Mutta on muistettava, että tilanne ei ole aivan niin huono. Nimittäin viime keväänä eduskunta hyväksyi lain, joka mahdollistaa kestävän metsätalouden rahoituslain puolelta lähes 40 miljoonan määrärahat myös yksityisteitten kunnostamiseen, eli tätäkin keinoa varmasti kannattaa käyttää ja käytetään hyväksi, jotta voidaan saada parempaan kuntoon yksityisteitä.

Reijo   Laitinen  /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Näin on, niin kuin edellä todettiin. Sen lisäksi on tietenkin muistettava se, että hyvin monet kunnat ovat omissa budjeteissaan varanneet määrärahoja yksityisteiden ylläpitämiseen. Se on hyvä asia. Tässähän oli semmoinen tavoite ymmärtääkseni hallituksella, kun antoi lakiehdotuksen siitä, että yksityistielaki kumotaan, että näiden teiden hoito siirretään tätä kautta ikään kuin kuntien vastattavaksi.

Lauri  Oinonen  /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Reijo Laitinen käytti keskisuomalaisena kansanedustajana erinomaisen puheenvuoron tuodessaan niitä asioita esille, joita Keski-Suomen kansanedustajien kokouksissa olemme kohdanneet, aivan pari kolme viikkoa sitten viimeksi, jolloin Keski-Suomen tiepiiri antoi meille informaatiota. Ed. Laitinen toi erinomaisen hyvin nämä perusasiat esille, jotka meillä Keski-Suomessa ovat nimenomaan ongelmina.

Samalla voin todeta, että me maakuntamme kansanedustajat kyllä olemme tiiviisti pitäneet yhteyttä ja yhteistyötä näissä asioissa, mutta maan vaikean taloudellisen tilanteen vuoksi tällä hyvälläkään yhteistyöllä ei ole onnistuttu vielä niitä puutteita, joita ed. Laitinen toi esille, korjaamaan.

Meidän maassamme todellakin Valtatie 4, pisin tie etelästä pohjoiseen ja päinvastoin, on se tie, jonka varassa Suomi kansakuntana maantieliikenneverkon puolesta seisoo. Tämän verkon tulisi olla turvallinen, sujuva ja toimiva kaikin tavoin. Juuri viitatut tieosuudet, Lusi—Vaajakoski, Jyväskylä—Kirri ja Jyväskylä—Äänekoski, ovat Nelostiellä pahimpia pullonkauloja nimenomaan ruuhka-aikoihin.

Tietysti osaltaan on muistettava, että edelleen kulkee Päijänteen länsipuolella Valtatie 24 Lahdesta Padasjoen ja Kuhmoisten kautta Jämsään ja jatkuu edelleen Valtatie 9:nä Jämsästä Jyväskylään. Tämä toki tarjoaa hyväkuntoisen vaihtoehtoisen reitin etelästä pohjoiseen. Myös Valtatie 24:n kunnosta on pidettävä huolta.

Tuon myös esille Valtatie 18:n, joka lähtee Kaakkois-Suomesta Imatra—Lappeenranta-alueelta edelleen Mikkelin kautta Jyväskylään ja on rakennettu Multian taajaman ohi 2,5 kilometriä. Sen jälkeen käytetään vanhaa tietä, joka tekee hieman mutkaa Ähtäriin saakka, josta tie sitten on valtatiekuntoiseksi rakennettu Vaasaan. Näin Imatra—Jyväskylä—Vaasa-tie ikään kuin pätkii Multian ja Ähtärin välillä tai oikeastaan vain Multian ja Myllymäen välillä. Keski-Suomen liitto ja Keski-Suomen kansanedustajat ovat tämän tien parantamista myös tahtoneet vauhdittaa. Meillä on yhteinen maakunnan kansanedustajien talousarvioaloite, jossa itse tien varrelta olen ensimmäisenä allekirjoittajana, mutta korostan, että se on meidän maakuntamme edustajien aivan tasan tarkkaan yhteinen aloite. Toivomme, että tämä tie voitaisiin nähdä todella vaihtoehtona kaakosta Vaasan suuntaan ja aina yli Merenkurkun Uumajaan ja edelleen yli Keski-Ruotsin ja Keski-Norjan Trondheimiin ja Atlantille. Nämä tietysti tuntuvat suurellisilta näköaloilta, mutta tällaista Keski-Pohjola-yhteyttä osaltaan tulee viljellä elämän eri sektoreilla, ja silloin tarvitaan myöskin tässä suunnassa sekä maantie- että rautatieyhteys. Ennen joulua menneen vuoden puolella tämän tienvarren kansanedustajia oli kutsuttu informaatiopalaveriin muun muassa eduskunnassa.

Samalla toivon, että Pirkanmaalta lähtevä Kantatie 58, joka on hyvä reitti — esimerkiksi jos itse lähden täältä pääkaupungista kotiin Keuruulle, silloin käytän juuri loppumatkassa tuota tietä — nähtäisiin pitkänä reittinä, joka ulottuisi Orivedeltä, lähtien kylläkin Kangasalta Pälkäneeltä ja Hämeenlinnasta saapuvan kantatien suorana jatkona, Mäntän, Keuruun, Multian ja Karstulan kautta aina Pohjois-Pohjanmaalle, jossa se sitten Haapajärven ja Kärsämäen jälkeen yhtyisi Nelostiehen. Näin tämä muodostaisi Tampereen suunnalta ja edelleen myös Turusta hyvän yhteyden Ouluun. Tämä niin sanottu Suomenselkätie tulisi saada rakennettua valtatietasoiseksi. Tällä hetkellä siellä on osuuksia, jotka hädin tuskin täyttävät paikallistietason, ja valitettavasti Keuruun pohjoispuolisilta osilta tuo tie ei ole miltään osin edes kantatietasoista, vaikka se tienviittojen mukaan on kantatieksi merkitty.

Toivon, että ed. Laitisen toivomus, että keskustaoppositio ei voisi enää yksityisteistä puhua siten, että niille ei rahaa tulisi, toteutuisi. Teiden käyttäjissä on kaikkien poliittisten ryhmien edustajia yksityisteitten varrella ja päässä niin vakituisina asukkaina kuin loma-asukkaina. Silloin kun tietä käytetään, siinä ei politiikkaa kysytä, kenen auto jää jumiin, kuten esimerkiksi Multialla jäi. Eräskin henkilö sanoi, että oli tuossa pari päivää talvella, että ei töihin päässyt.

Yksityisteiden heikkoudet pitäisi voida saada kuntoon. Teiden hoitomenoihin ja kunnossapitomenoihin tarvitaan yhteiskunnan tukea. Ne vuodet, jolloin voitiin vähemmällä hoidolla selvitä, on kyllä nyt 90-luvun aikana eletty. Tiet kerta kaikkiaan rappeutuvat ja menettävät sitä kuntoa, joka niille on kerran tehty, ellei riittävästi ole varaa hoitoon ja kunnossapitoon. Tarkoitan nimenomaan hoitoa ja kunnossapitoa. Rakentamisiin ja niihinhän on ollut kaikkina vuosina tietyllä tavalla avustusta saatavana.

Kun puutavararekat raskailla lasteilla lähtevät metsästä, metsäautoteiltä, yksityisteiden kautta, sora- ja kelirikkoteiden, kautta tehtaille, autoilijat haluavat ajaa täydellä lastilla. Puutavaran varastointia ei kovinkaan paljon tänä aikana suosita. Näin ollen puuhuollon kannalta yksityisteillä, maaseudun sorateillä, on hyvin tärkeä asema sen ohella, että ne ovat tärkeitä maaseudun asukkaille.

Arvoisa rouva puhemies! Tiedän hyvin taloudelliset vaikeudet, joita tässä maassa on, mutta toivon, että yksityisteille, kelirikkoteille, sorateille, voitaisiin löytää rahoitusta ja samalla voitaisiin osaltaan ohjata raskasta liikennettä kiskoille erityisesti niin sanotuilla vähäliikenteisillä radoilla, puutavaraliikennettä, mutta myös henkilöliikennettä kiskobussien kautta. Olen aivan ilahtunut, että ed. Laitinen näki Keski-Suomessa kiskobussiliikenteen juuri Keuruu—Hankasalmi-välille. Tässä olen todella paljon tehnyt vuosien varrella eri tavoin työtä ja olen ilahtunut siitä, että VR on päättänyt hankkia kiskobusseja ja ne aikanaan tulevat. Näin taataan henkilöliikenteen säilyminen.

Keskustelu päättyy.