Täysistunnon pöytäkirja 109/2008 vp

PTK 109/2008 vp

109. KESKIVIIKKONA 19. MARRASKUUTA 2008 kello 15.03

Tarkistettu versio 2.0

16) Laki alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

 

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun täällä ystävät sosialidemokraatit aina silloin tällöin toteavat, että hallitus ei kuuntele yhtään mitään, mitä he arvokkaasti toteavat, niin minä, arvoisa puhemies, luen täältä lakialoitteen perusteluista: "- - alkoholijuomien hinnankorotusten tulisi olla kauttaaltaan vähintään 10 prosenttia, jotta korotuksilla olisi todellisia sosiaali- ja terveyspoliittisia vaikutuksia."

Arvoisa puhemies! Kyllä nyt on hallitus kuunnellut täydellisesti sosialidemokraatteja, ja tämmöinen päätös on jo eilispäivänä tehty, että näin toimitaan.

Tarja Filatov /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit todellakin tekivät esityksen alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain muutoksesta jo syksyllä, ja lähtökohta oli se, että siihen tehtäisiin 10 prosentin korotus. Nyt, niin kuin ed. Pulliainen totesi, itse asiassa joukkotiedotusvälineistä olemme lukeneet, että hallitus olisi tällaisen korotusesityksen tekemässä. Tietenkin otamme sen ilolla vastaan, mutta kuitenkin haluamme nähdä tuon lain sisällön ennen kuin toteamme, että oma lakialoitteemme olisi tarpeeton. Toivomme tietysti, että tällaisen toteamuksen voisimme tehdä, koska kyse on paitsi alkoholipolitiikasta ja alkoholinkäytön hillitsemisestä myös siitä, että tätä kautta valtion kassaan kertyy varoja. Tämä on ollut osa meidän vaihtoehtoisen budjettimme rahoitusosiota ja sosiaalipoliittista osiota, sekä että.

Mutta sitten on kaksi muuta lakialoitetta, joissa oikeastaan molemmissa on kyse siitä, että me saisimme oikeudenmukaisemman verojärjestelmän. Meillä on Suomessa ikävä kyllä sellaisia verotuksen vapaamatkustajia, jotka pyrkivät kiertämään veroja ja käyttämään niitä porsaanreikiä, jotka lainsäädäntö mahdollistaa, hyväkseen ja välttämään sellaisia veroja, joita toiset suomalaiset ja toiset yritykset taas maksavat.

Ensimmäinen näistä on varainsiirtoverolain muutos. Tähän varainsiirtoveropohjaan kuuluvat nykyisin vain kotimaisten yhtiöiden osakkeet, ja nekin kuuluvat siihen vain silloin, kun kaupan osapuolista ainakin toinen on Suomessa yleisesti verovelvollinen. Tällä meidän aloitteellamme esitetään säädettäväksi lakiin vaatimus arvopaperikaupan vuosi-ilmoituksen antamisesta silloin, kun kaupan osallisena on Suomen verovelvollinen. Tämä lisäisi niiden tahojen mukaantuloa, jotka maksaisivat silloin veronsa. Lakiesityksessä esitetään suomalaisten sijoittajien etävälittäjien kautta tekemien arvopaperikauppojen myyntivoittojen verotusta. Etävälittäjällä tarkoitetaan välittäjää, jolla siis ei ole Suomessa kiinteää toimipistettä.

Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikauppoja välittävien välittäjien verottajalle antamaan ilmoitukseen, joka annetaan siis vuosittain. Käytännössä verottajan tietoon tulee noin yksi kolmasosa pörssissä tehtyjen kauppojen kokonaisarvosta, koska valtaosa pörssin toimiluvan saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei anna vuosi-ilmoituksia. Suomalaisen välittäjän kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot sekä -tappiot ilmoitetaan välittäjän kautta suoraan kerran vuodessa verottajalle. Myös sijoittaja tekisi tästä samasta aineistosta tehdyn vuosi-ilmoituksen. Tämä järjestelmä toimii moitteettomasti silloin, kun on kyseessä suomalainen sijoittaja tai Suomessa toimiva välittäjä.

Mutta sijoittajien verotus ja verovalvonta perustuisi siis Suomessa ensisijaisesti vuosittain annettaviin vuosi-ilmoituksiin. Näiden perusteella määräytyisi suomalaisen sijoittajan tai välittäjän myyntivoittoverotus ja osakeomistustiedot laajemminkin. Mikäli tämä vuosi-ilmoitus jäisi tekemättä, silloin perittäisiin koko arvopaperikaupasta varainsiirtovero. Perusteena tälle ehdotukselle on paitsi kilpailuneutraliteetti myös oikeudenmukaisuus. Ulkomaiset välittäjät eivät saisi jatkossa kilpailuetua suomalaisiin välittäjiin nähden. Myös kaikki suomalaiset sijoittajat olisivat tässä suhteessa samanlaisen verokohtelun piirissä. Arviona on, silloin kun ollaan hyvin varovaisiakin näissä tuottoarvioissa, että tällainen lain muutos toisi meille noin 300 miljoonaa euroa vuodessa.

Sitten toinen oikeudenmukaisuuskysymys, joka liittyy verotukseen. Kyse on niin sanotusta käänteisestä arvonlisäverosta, elikkä tämä on lakialoite 126, laki arvonlisäverolain muuttamisesta.

Tällä aloitteella esitetään, että otettaisiin käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Sillä tarkoitettaisiin siis järjestelmää, jossa arvonlisäveron maksu siirretään työsuoritukset tekevältä aliurakoitsijalta työsuoritukset vastaan ottavalle pääurakoitsijalle. Käännetty arvonlisävero on käytössä aika monissa EU-maissa ja toimii siellä. Meillä Suomessahan tätä järjestelmää on pyritty kehittämään esimerkiksi tilaajavastuulailla, jonka mukaan tilaaja vastaa tiettyjen alihankintojen toimintojen tarkastamisesta, ei siten, että hän joutuisi maksamaan vaikkapa verot tai sosiaaliturvamaksut, vaan hän joutuu huolehtimaan, että ne on maksettu. Mutta tässä lähdettäisiin siitä, että pääurakoitsijalla olisi hiukan enemmän velvoitetta.

Käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä pyritään siis estämään sellaiset tilanteet, joissa aliurakoitsijan maksamatta jääneet arvonlisäverot hyväksytään kuitenkin vähennyskelpoisiksi pääurakoitsijan arvonlisäverotuksessa. Ja tietenkin tämän lain toinen keskeinen tavoite on se, että me pyrkisimme pienentämään veronkierrosta johtuvia kilpailuvääristymiä meidän markkinoillamme. Tästä on tehty tuottoarvioita niiden maiden perusteella, joissa tämä on otettu käyttöön, ja Suomessakin on istunut tämmöinen Verohallituksen työryhmä, jonka enemmistö katsoi, että tällä uudistuksella voitaisiin tällä hetkellä saamatta jääviä veroja saada noin 130 miljoonaa euroa vuodessa enemmän kuin nykyjärjestelmällä. Kyse ei ole siis sellaisista veroista, joita otettaisiin yrittäjiltä lisää, vaan kyse on sellaisesta uudistuksesta, jossa useampi verovelvollinen maksaisi ne verot, joita hänen kuuluu oikeasti maksaa.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan vielä jatkaa ja ehkä joiltakin osin syventää ryhmäjohtajamme Tarja Filatovin käyttämää puheenvuoroa, esittelypuheenvuoroa, joka koski tätä käännettyä arvonlisäverojärjestelmää.

Erityisesti, kun olen eduskunnassa nyt ollut jo toista kautta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa, täytyy ilolla todeta se, että kun olemme eri yhteyksissä kuunnelleet muun muassa rakennusteollisuuden asiantuntijoita, siis työnantajapuolta ja myöskin Rakennusliittoa, entistä Rakennustyöväen liittoa, niin on ollut mielenkiintoista ja hyvä todeta se, että näillä molemmilla paarteilla on monissa asioissa hyvin sama huoli, sama ääni kellossa, ja molemmat pitävät tärkeänä sitä, että rakennusalalla käydään reilua kilpailua, maksetaan työehtosopimuksen mukaiset palkat niin suomalaisille duunareille kuin ulkomaalaisillekin. Se on minusta ollut tärkeä havainto.

Laajemmista vero- ja oikeudenmukaisuusnäkökulmista me sosialidemokraatit olemme halunneet nostaa nimimerkillä "Tositarkoituksella" esiin tämän käännetyn arvonlisäverojärjestelmän nyt lakialoitteen muodossa, ja se on osa tätä meidän vaihtoehtobudjettiamme. Aivan niin kuin tässä eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Filatov totesi, tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä on käytössä monissa maissa — Itävallassa, Alankomaissa, Saksassa, Ruotsissa — ja on kaikki edellytykset sille, että se voisi olla ja sen pitäisi olla myöskin Suomessa.

Tilannehan on tällä hetkellä se, että rakennusalalla on tällaisia verovelkoja satoja miljoonia. Nyt lokakuun alussa 2008 toimialan verovelka oli 604 miljoonaa euroa, ja määrä on kasvanut viime vuosina nopeasti ja edustaa merkittävää osaa koko yrityssektorin verovelasta. Suuri osa tämän rakennusalan veroveloista kertyy alle kymmenen työntekijän yrityksistä, siis niistä, jotka ovat juuri tämmöisiä aliurakoitsijoita ja aliurakoitsijan aliurakoitsijoita, (Ed. Pulliainen: Täsmälleen näin!) ja voisin jatkaa nyt tätä luetteloa vielä tästäkin pidemmälle, koska tämä on tätä todellisuutta tänä päivänä.

Toinen asia on kokonaan se, että tällä laajamittaisella aliurakoinnilla on myöskin kielteisiä seurauksia, jotka liittyvät rakentamisen heikkoon laatuun ja verojen ja sosiaaliturvamaksujen ja muiden yhteiskunnallisten velvoitteiden laiminlyönteihin. Nyt sitten on, viisasta kyllä, nähty hyväksi ratkaisuksi se, että pääurakoitsija ottaa tällä käännetyllä arvonlisäverojärjestelmällä tällaisen ikään kuin yhteiskuntavastuun siitä, että paimentaa sitten aliurakoitsijat vastaamaan yhteiskunnallisista velvoitteistaan. Eli tässä käänteisessä arvonlisäverojärjestelmässä ostaja eli hankkeen pääurakoitsija tilittäisi aina arvonlisäveron. Nykyjärjestelmän mukaan arvonlisäveron maksaa urakointiketjuun kuuluva aliurakoitsija, mikä on tuonut alalle siis laajan veronkierron ja jopa järjestäytynyttä rikollisuutta.

Toivomme, että tämänkin vakavasti tehdyn lakialoitteen myöskin hallitus ottaisi vakavasti ja myöskin eduskunnan enemmistö, koska minusta olisi nyt syytä edetä tässä suomalaisen yhteiskunnan verokannan levittämisessä sellaisiin kohtiin, joissa on varmaa tuottoa, ja jolla on myöskin tämmöistä yhteiskunnallista ja tervehdyttävää vaikuttavuutta koko yhteiskunnan, myöskin tämmöisen veromoraalin, kannalta.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Minäkin kiinnitän huomiota näihin veropoliittisiin aloitteisiin liittyen sekä varainsiirtoverolakiin että arvonlisäverolakiin.

Ensinnäkin yhteiskunta onnistuu silloin aika hyvin, jos veropohja on laaja ja pitävä. Silloin voidaan verotasot pitää aika matalina ja voidaan ylläpitää hyvinvointivaltiota. Viime aikoina tämä laaja veropohja on alkanut rapautua: sitä on kaiken maailman vippaskonsteilla rapautettu, on erilaisia vähennysjärjestelmiä, ja asiantuntijat sanovat, että tällä tavalla voidaan kiertää budjettikehystä, ja se saattaa jopa sieltä heijastua.

Kiinnitän huomiota siihen, että 1990-luvun alussa, vuonna 1992, laman kourissa arvopaperikaupan leimavero poistettiin. Tavoitteena oli yritysten oman pääoman hankkimisen helpottaminen sekä osakemarkkinoiden elvyttäminen. Silloin tämä leimavero oli 1 prosentin luokkaa, se oli 1 prosentti kauppahinnasta. Maailma on kyllä muuttunut. Nämä perustelut ja perusteet ovat kadonneet tältä vapautukselta. Sen olisi pitänyt olla esimerkiksi määräaikainen. Mutta kun täällä on puhuttu asiasta tietoisena siitä, että Lontoonkin isossa pörssissä on muistaakseni tällainen 0,5 prosentin leimavero — käytän tätä sanaa — niin meillä ei edes 0,2:ta prosenttia, ei murto-osaakaan, ei mitenkään haluta verottaa tämmöisellä paperikaupalla, osakepapereilla spekulointia. Pääomia pitää voida verottaa, sinne suuntaan pitää katsoa. Työtä verotetaan jo ihan riittävän rankasti, mutta tämän kaltaiset nopeat osakekaupat, jotka ovat kerta kaikkiaan vaan rahalla pelaamista, ne sietäisivät kyllä pienen veron. Eivät ne pörssit mihinkään karkaa eivätkä ne volyymit mihinkään putoa. Samalla lailla ne spekulantit pelaavat, mutta yhteiskuntakin saisi sieltä pienen siivun osakseen.

Näissä kahdessa aloitteessa tähtäimessä on harmaan talouden vähentäminen. 300 miljoonaa euroa saadaan sillä tavalla, että se joka on Suomessa verovelvollinen, tekee vuosi-ilmoituksen. 300 miljoonaa euroa — mitä se on suomeksi? Eduskunnan perinteisesti tekemät budjettimuutokset ovat noin 50 miljoonaa euroa vuodessa. Sen verran eduskunta on usean vuoden ajan lisännyt hallituksen budjettiesitykseen valtion menoja. 300 miljoonaa kattaa kuuden vuoden eduskunnan budjettimuutokset. (Ed. Pulliainen: Otti!) — Niin, otti ja tuota, se on kuuden vuoden potti!

Maksuttoman päivähoidon — jota esimerkiksi hallituksen johtavat ministerit, pääministeri ja valtiovarainministeri, pitävät ihan maailmanlopun meininkinä — hintalappu on 250 miljoonaa euroa vuodessa. Vielä jäisi 50 miljoonaa johonkin hyvään tarkoitukseen (Ed. Pulliainen: Se on yhden vuoden lisäykset valtionvaroista!) — kyllä — vain sillä, että verovelvollinen tekisi vuosi-ilmoituksen rahalla pelaamisestaan. Luulisi, että jokainen hallitus olisi tällaisesta 300 miljoonan potista varsin kiinnostunut, kun ei siinä montaa sivua tarvitsisi paperia kirjoittaa, kun se olisi toimivaa lainsäädäntöä.

Edelleen harmaan talouden sateenvarjon alla purjehtii arvonlisäverospekulanttien joukko. Rehelliset sijoittajat, rehelliset rakentajat ja rehelliset yrittäjät kärsivät markkinoilla siitä, että on tällaisia vapaamatkustajia. Se on täysin itsekästä toimintaa. Yleistä hyötyä siellä ei ole mitenkään, kun perittyjä arvonlisäveroja jätetään tilittämättä. Jokuhan on jo maksanut, ne pitäisi tilittää eteenpäin ja niitä tilityksiä ei tehdä. Varovainen arvio on 130 miljoonaa euroa. Sillä tavalla se olisi saatavissa yhteiskunnan kassaan, että käännettäisiin tämä arvonlisäveron maksujärjestelmä, eikä se ole mitään munkkilatinaa. Näin on tehty Itävallassa, Hollannissa, Saksassa, Ruotsissa. Ajatelkaa: Saksalaisilla, jotka ovat tarkkoja monessa asiassa — erityisen tarkkoja rahan käytössä ja ovat siitä maailmankuuluja — on tämä järjestelmä. He osaavat laskea, ja he eivät halua maksaa turhasta. Tässä jos missä meillä on oppimista saksalaisesta taloudenpidosta. Koko Euroopan tasolla tämä on arvioitu 70 miljardin suuruiseksi potiksi. Tämähän alkaa ravistella koko Euroopan kilpailukykyä, tämän mittainen harmaa talous. (Ed. Pulliainen: Sen takia talousneuvostokin on sitä käsitellyt!)

Toivoisin kyllä, että hallitus ottaisi tämän vakavasti. Ja mitä voisi myöskin toivoa, kun meillä on tämmöistä tutkivaa journalismia, että meidän tiedotusvälineetkin ryhtyisivät, tulisivat mukaan näille linjoille, nostaisivat tällaisen kissan pöydälle, mikä liittyy tässä esitettyyn 300+130, siis lähes 500 miljoonan harmaan talouden pottiin, joka olisi muutamalla paperiliuskalla saatavissa yhteiskunnan kassaan, kunhan vaan täällä hallitus toisi tämmöisen esityksen. Uskon, että eduskunnassa ei olisi kitkaa sen läpimenoon. Ei muuta kuin puhtia pyttyyn arvoisalle hallitukselle.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä esitetyt veropoliittiset ratkaisut on niin hyvin esitetty, että minä toivon, että ne asianomaisessa valiokunnassa saavat sen huomion osakseen, mitä tarvitaan. Kyllä yhteiskunta tarvitsee verotuloja, ja vaikuttaa, että nämä ovat hyvin oikeudenmukaisesti esille tuotuja. Toivon todella valiokunnassa hyvää keskustelua asiasta.

Sitten kysymys, joka liittyy alkoholiverotukseen: On aivan hyvä, että tähän on haluttu kiinnittää tässäkin yhteydessä huomiota. Hallituksen esityksenhän tuosta asiasta tulemme saamaan; ratkaisu hallituksessa on tehty. Mielestäni alkoholiverotuksen osalta pitäisi pyrkiä siihen, että verolla koottaisiin kokoon kaikki ne haittavaikutukset, mitä ne maksavat. Tätä on tietysti vähän vaikea laskea, mutta minusta olisi ihan kohtuullista, että niitä haittoja, jotka voidaan kohtuudella laskea alkoholista johtuviksi, vastaava summa koottaisiin erilaisina alkoholiveroina myöskin yhteiskunnalle.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Pitäisikö sitten, ed. Oinonen, hyödyistä maksaa huvivero?

Puhemies! Näihin ed. Filatovin ja ryhmän aloitteisiin: voisi yhtyä siihen, mitä tässä ovat puhuneet edustajat Saarinen, Gustafsson ja Filatov tästä käännetystä arvonlisäverosta ja varainsiirtoverosta. Minua on jäänyt ihmetyttämään monta kertaa tässä, että kun jotain tavallista ihmistä koskevaa esitystä tehdään, niin kyllä VM:stä löytyy äkkiä valmistelua ja sieltä valmista verolakia tulee ja autoveroakin muutetaan monta kertaa vuodessa. Ovatkohan ne lait nyt sitten aina onnistuneita vai eivät, mutta jos tämmöisiä esityksiä tulee, niin sieltä tulee heti tyrmäävä vastalause, ja se on lähes ylimaagisen täydellinen porukka, joka siellä toimii, joka on aivan oma jenginsä, joka tekee ja tietää kaiken, ja joka on kaikkeen vain pelkästään pätevä eikä yhtään sopiva. Täytyy sanoa, että siltä osin on ylivoimaiset esteet tässä näitten kohdalla, ettei pystytä tämmöisiä tekemään.

Se ei ole mennyt minulle perille, että mikä siinä on, että tämmöinen, sanotaan lähes puolen miljardin potti, niin siitä puhutaan tuossa yhtäkkiä, että vuodessa nyt ei saada muka esitystä aikaan ja että se tuottaa hankaluuksia sinne ja se tuottaa hankaluuksia tänne. En tiedä, mihinkä se hankaluuksia tuottaa, muutamalle rahamiehelle tietenkin tuottaa hankaluuksia, kun he joutuisivat maksamaan niistä, niin kuin muutkin maksavat. Mutta toivotaan, että siihen saataisiin oikea malli.

Mutta tähän alkoholiveroon minulla on sitten vähän toisenlainen kanta, enkä siihen ryhmän aloitteeseen nimeäni laittanutkaan. On tässä tämänkin vuoden aikana tullut 3—4 kertaa käytyä tuolla lahden eteläpuolella Tallinnassa, ja kun käytte katsomassa siellä, miten niitä linja-autoja pakataan ja erilaisia henkilöautoja, pakettiautoja pakataan, niin se on muuten valtava määrä, mitä sieltä tuodaan. Jos tätä veroa nyt nostetaan sille tasolle, jossa oltiin silloin ennen sitä alennusta, ruvetaan sinne saakka menemään, niin kyllä tässä tietysti Tallinkin Mehtosen Keijo — ystäväni pitkältä ajalta ja työkaveri 1980-luvulla — niin minä luulen, että hän hymyilee partaansa ja tietää, että matkustajia tulee entistä enemmän. Varmasti myöskin linja-autoliikennöitsijät tuolla meidänkin seudulla, ed. Oinonen, kyllä hykertelevät käsiään, että alkaa kauppa käydä ja isompia vehkeitä tarvitaan, kun alustoja ruvetaan täyttämään entistä enemmän.

Tämä maan epätasa-arvo tulee olemaan selkeä. Vielä tuolta meidän seudulta Jyväskylästä asti tullaan käymään ja hakemaan ja tuodaan sitten kerralla niin paljon, että se hetkeksi aikaa riittää. Mutta mitäs sitten ne ihmiset, joilla ei ole varaa lähteä ja jotka tuolla Kainuussa ja tuolla asuvat? Heillä ei ole mahdollisuuttakaan sieltä ihan äkkiä tulla, ja se on sitten jo kalliimpaa. Se kyllä tulee toteutumaan, että epätasa-arvoisuus lisääntyy, ja heille, jotka sitä viinaa hankkivat, niin se on aina hintansa väärtti, näin sanotaan. Uskoisin, että ei ole järkeä nostaa oikein paljon, ja että kyllä tuo 10 prosentin korotus, jota hallitus on esittänyt, niin se varmaan on siellä maksimissaan, joten en kannata sen korkeampaa korotusta. Voi olla, että huonosti käy, jos enempi nostetaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin ed. Rönnille kommenttina tästä viinaveroasiasta: On aivan totta, että nimenomaan valtiovarainministeriön virkamiesten säikähtäminen silloin aikoinansa tuotti sen tuloksen, että tämä ale-linja voitti. Pitää ottaa huomioon, että pääministeri, joka lienee näitä ehdottomia henkilöitä näissä alkoholiasioissa, joutui varmaan elämänsä taistelun käymään, kun ale-linjalle lähti.

Mutta siitä, ed. Rönni, siitä ajasta, sen ajan jälkeen on tapahtunut paljon. On tapahtunut myöskin se, mikä on nyt vienyt Suomen verotuloja 1,5 miljardia muutaman kuukauden aikana. Elikkä toisin sanoen ei siitä ole kuin kaksi kuukautta, kun Viron hallitus ilmoitti, että nyt loppuvat verotulot miltei kokonaan ja että nyt täytyy ruveta keräämään jostakin tuloja, niin että sitä valtiokoneistoa voidaan pitää yllä. Elikkä minä luulen, että tässä käy sillä tavalla, että Vironkin hallitus ja parlamentti ovat pakotettuja nostamaan viinaveroja ihan pelkästään saadakseen fiskaalisesti tuloja sen yhteiskunnan pystyssä pitämiseen. Elikkä siis toisin sanoen tämä autuus sitten heillä, jotka haluaisivat följätä niitä viinoja tuolta Virosta Suomenniemelle, niin heidän nämä perusteensa alkavat tässä pikkuhiljaa murtua.

Arvoisa puhemies! Toinen asia tässä on tämä käännetty arvonlisäverojärjestelmä. Taistelu, jossa olen ollut jo hyvin kauan mukana, toistakymmentä vuotta. Aikoinaan tein operaation, jossa tein Markku Hirvosen työryhmän ehdotusten perusteella sarjan kirjallisia kysymyksiä, joissa katettiin koko tämä harmaan ja mustan talouden kenttä. Oli mielenkiintoista todeta — ja sain sen aineiston haltuunikin sitten — mitä vastasivat siihen nykyinen Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Suomen Yrittäjät ry. Siis kerta kaikkiaan aivan täydellinen tyrmäys kaikille toimenpiteille, jotka liittyivät harmaan ja mustan talouden kuriinsaamiseen, aivan totaalinen vyörytys.

Mielenkiintoista, arvoisa puhemies, tässä vasteessa oli se, että aivan samaan aikaan oli kokemuksia Hollannin — ja silloin taisi olla myöskin Belgia mukana — käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä, yksi esimerkki poimittuna tähän tarkasteluun. Kaikki selvitykset Hollannista rakennusteollisuuden osalta käännetystä arvonlisäverojärjestelmästä olivat pelkästään myönteisiä, niin myönteisiä kuin ne olla voi. Niitä oli sikäläinen hallitus hankkinut koska vähän oli itsekin säikähtänyt, että mitenkähän tässä nyt oikein sitten käy, kun on niitä sillä tavalla ajattelevia kuin Suomen EK-porukka on ja silloin Suomen Yrittäjätkin oli. Sen jälkeenhän sitten Saksa ja Itävalta päättivät tähän ryhtyä ja asia tuli myöskin keskusteluun Ecofinissa. Siellä oli todella kiinnostusta, mutta nyt sitten siitä ollaan kiikun kaakun näköjään, että mitä tehdään. Mutta sitten kun tuli tietoon, että Ruotsi lähtee tähän mukaan, minä ajattelin, että no nythän se onnistuu, kun Ruotsi lähtee mukaan; Suomihan yleensä menee siten, että kun Ruotsi uskaltaa, niin kyllä Suomikin uskaltaa. Mitenkä kävikään? Valtiovarainministeri sanoi, että juu, tämä oli hieno juttu, että Ruotsi kokeilee, nyt me katsomme, kuinka Ruotsille käy, ja sitten sen jälkeen. Elikkä läskiksi meni.

Tilanne on kerta kaikkiaan sillä tavalla, että se on aivan välttämättömyys. Meillä ei ole mitään muita vaihtoehtoja kuin saada pistää harmaa ja musta talous kuriin. Nyt kun tämä Yhdysvaltain, Britannian ja Irlannin liikkeelle laittama finanssikriisi rupesi kolkuttelemaan Euroopan unionin komission portteja, ja puheenjohtajamaanahan oli Ranska — niin kuin on nyt vieläkin vuoden loppuun saakka — niin ensimmäisenä reaktiona presidentti Sarkozy lähti liikkeelle ja kutsui tämän harmaan ja mustan talouden kuriinsaamiskonferenssin koolle, että nyt kerta kaikkiaan meidän hommamme, vastareaktiot, eivät ainakaan onnistu, jos me emme saa harmaata ja mustaa taloutta kuriin. Minä toivon, että tähtiyksilöksi julistettu Suomen valtiovarainministeri on tähtiyksilö myöskin tässä suhteessa.

Susanna Haapoja /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tästä alkoholiverosta meillä näköjään käy sellainen yksituumainen linja, ja mitä ihmisten kanssa keskustelee, niin kyllä kansa hyväksyy alkoholiveron korotuksen. Me varmasti täällä eduskunnassa yli puoluerajojen haluamme, että sekä terveysvaikutteet että verotulot kasvavat, ja näin ollen tässä lyödään kättä päälle.

Silloin viimeksi, kun tilaajavastuuasioita käsittelimme työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa ja täällä eduskunnassa laajemmin, niin aivan kuten ed. Gustafsson toi esille, monet seikat nousivat tähän problematiikkaan ja tähän rakennuspolitiikkaan ja siihen maailmaan, jossa todella mittavien hankkeiden, rakennushankkeiden, sisällä toimii useita alihankintafirmoja. Kun nostatte tämän käännetyn arvonlisäveron nyt keskusteluun, niin se on erittäin hyvä asia, että lähdemme liikkeelle siitä, että keskustelemme siitä, voitaisiinko näitä asioita käsitellä uudelleen. Tämä myös kannustaa niitä alihankintafirmoja, joiden asiat ovat kunnossa, jotka hoitavat arvonlisäveroasiansa, myöskin nämä työntekijöiden asiat, palkkausasiat, ja jotka ovat yhteiskuntavastuullisia. Tämä vie heidän asioitaan myös eteenpäin ja lisää heidän kilpailukykyään varmasti sitten näissä urakkatarjousasioissa, joten tervehdin ilolla tätä asiaa, että voimme tästä yhteisesti täällä keskustella.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rönni toi esille liittyen tähän alkoholiverotukseen näkökohtia, jotka ovat asioita, jotka vaatisivat sitä, että Euroopan unionin puitteissa saataisiin asiaan semmoinen korjaus, että koko unionin alueella voitaisiin nähdä ne ongelmat, mitä alkoholi aiheuttaa, ja sen pohjalta luoda yhtenäistä alkoholipoliittista verolinjaa.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! On varmasti niin, että parasta olisi, mikäli koko EU:ssa olisi yhteinen alkoholiveroprosentti, silloin tämä tällainen rajat ylittävä epäterve kauppa vähenisi, mutta luulen, että se on vielä aika pitkän askelen takana.

Ed. Rönni oli huolissaan tästä matkatuonnista. Minä oikeastaan näen asian niin, että jos ihminen matkustaa Suomesta rajan taakse ostaakseen alkoholia halvemmalla ja hieman pienemmällä verotuksella, niin kyllä hän sillä matkalla ne verot moneen kertaan maksaa; hän maksaa ne kulkemalla sinne, hän maksaa niiden palveluiden ostamisessa ja muussa, enkä niinkään ole huolestunut tästä porukasta. Mutta se on huolestuttavaa, että jotkut niistä ihmisistä, jotka matkustavat tämän halvemman alkoholin perässä, tulevat Suomeen ja myyvät sitä pimeästi ilman, että siitä maksetaan sitten minkäänlaista veroa. Tämähän on se suurin huoli. Tämä oli se syy, miksi aikanaan alkoholiverotusta alennettiin niin roimasti, kun pelättiin, että tämä pimeä kauppa lisääntyy, jos hintaero esimerkiksi Suomen ja Viron välillä on niin suuri kuin se silloin oli. Onneksi Virossakin on herätty siihen keskusteluun, että alkoholin verotusta kannattaisi nostaa.

Mutta jo silloin, kun tuo viinaveron alennus säädettiin, tausta-ajatuksena oli se, että sitä pikkuhiljaa nostettaisiin, jotta tällainen sokkivaikutus, joka ehkä silloin olisi aiheuttanut pimeän myynnin lisääntymisen, saataisiin pois. Sen vuoksi on järkevää, että tehdään niin kuin silloin suunniteltiin elikkä nostetaan askel askelelta alkoholiverotusta. Sen haitat ovat kiistattomat. Ja luulen, että vaikka me moninkertaistaisimme alkoholiverotuksen, niin ikävä kyllä emme pääsisi siihen, mihin ed. Oinonen tässä viittasi, eli ne haitat maksettaisiin sillä verotuksella. Mutta sen sijaan tällaisilla pienillä portailla saadaan ihan kohtuullinen summa yhteiseen kassaan, ja sen lisäksi joidenkin ihmisten kohdalla jää muutama pullo ostamatta ja sillä on myös terveys- ja sosiaalivaikutuksia.

Keskustelu päättyi.