Täysistunnon pöytäkirja 109/2012 vp

PTK 109/2012 vp

109. TIISTAINA 13. MARRASKUUTA 2012 kello 14.00

tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain 1 ja 2 §:n sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta

 

Oikeusministeri  Anna-Maja  Henriksson

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallituksen esityksessä eduskunnalle hovi- ja hallinto-oikeuslain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamiseksi esitetään toteutettavaksi hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus siten, että Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet yhdistetään ja uusi Itä-Suomen hovioikeus sijoitetaan Kuopioon. Edelleen esitetään, että Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet sekä Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistetään ja uudet hallinto-oikeudet sijoitetaan Kuopioon ja Ouluun. Hovioikeuksia olisi siten jatkossa viisi ja hallinto-oikeuksia kuusi. Lisäksi tuomioistuinten asiamääriä tasattaisiin myöhemmin valtioneuvoston asetuksilla säädettävillä tuomiopiirimuutoksilla. Asetusmuutoksilla Kainuun käräjäoikeus siirrettäisiin nykyisestä Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiristä Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiriin ja Hyvinkään käräjäoikeus joko Turun tai Helsingin hovioikeuden tuomiopiiriin. Päijät-Hämeen maakunta puolestaan siirrettäisiin nykyisen Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiristä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin.

Rakenneuudistuksen tavoitteena on luoda vahva tuomioistuinverkosto, joka takaa oikeusturvan saatavuuden muuttuvassa ja yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä. Tulevaisuuden tuomioistuinten toimintaa leimaa EU-oikeuden yhä vahvempi asema, kansallisen lainsäädännön monimutkaistuminen ja rajat ylittävä oikeudenhoito. Kaikki tämä edellyttää vahvaa yleisosaamista ja syvällistä erityisosaamista.

Värderade talman! Antalet ärenden vid hovrätterna har minskat betydligt. Antalet har nästan halverats efter att de nyaste hovrätterna inrättades i slutet av 1970-talet. Antalet ärenden vid förvaltningsdomstolarna har däremot ökat något under de senaste åren, men förra året var antalet lägre. Ärendena har dock delvis blivit mer komplicerade och allt oftare handlägger domstolarna mycket omfattande och svårbehärskade ärenden.

Domstolarna ska även kunna uppfylla de internationella förpliktelser som Finland har förbundit sig till att garantera när det gäller rättvisa rättegångar, bland annat när det gäller snabb behandling av ärenden. Det ställs dessutom stora besparingskrav på domstolarnas verksamhet.

Hovioikeuksien asiamäärät ovat laskeneet merkittävästi. Nuorimpien hovioikeuksien perustamisesta lukien, 1970-luvun lopusta, ne ovat lähes puolittuneet. Hallinto-oikeuksien asiamäärät ovat sen sijaan olleet viime vuosina hienoisessa kasvussa mutta kääntyneet kuitenkin viime vuonna laskuun. Käsiteltävät asiat ovat kuitenkin osin monimutkaistuneet, ja tuomioistuimet joutuvat käsittelemään yhä useammin myös erittäin laajoja ja vaikeasti hallittavia asioita. Tuomioistuinten on pystyttävä vastaamaan myös kansainvälisistä velvoitteista, joihin Suomi on sitoutunut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteuttamiseksi muun muassa asioiden viivytyksettömän käsittelyn osalta. Lisäksi tuomioistuinten toimintaan kohdistuu mittavia säästöpaineita. Tuomioistuinverkoston tiivistäminen ja riittävän vahvojen, yllättävissäkin tilanteissa toimintavarmojen tuomioistuinten luominen on siten näissä oloissa välttämätön keino turvata oikeusturvan saatavuus asianmukaisella tavalla.

Tuomioistuinten sijaintipaikkojen linjaaminen on ollut äärimmäisen vaikea tehtävä. Kuopiota hovi- ja hallinto-oikeuden sijaintipaikkana on puoltanut maantieteellinen sijainti yhdistettyjen tuomioistuinten tuomiopiirien keskiössä sekä ehdotettujen tuomiopiirimuutosten myötä myös väestön painopistealueen sijoittuminen enemmän Kuopion seudulle. Hovioikeuden jääminen Kuopioon helpottaa myös tuomareiden rekrytointia Itä-Suomessa, koska hovioikeuden esittelijänä toimiminen on keskeinen tehtävä tuomariksi kouluttautuessa. Nykyinen Kuopion hallinto-oikeus on suurempi kuin Kouvolan hallinto-oikeus, joten tämä ratkaisu on molempien tuomioistuinten henkilöstöä kokonaisuutena tarkastellen parempi. Osalla Kouvolan hallinto-oikeuden henkilöstöstä on mahdollisuus sijoittua tuomiopiirimuutoksen vuoksi myös Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Lisäksi Kouvolan tuomioistuinten henkilöstöllä on paremmat mahdollisuudet sijoittua muun muassa Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja pääkaupunkiseudun tuomioistuimiin, mikäli heidän ei ole mahdollista siirtyä työskentelemään Kuopioon.

Oulua hallinto-oikeuden sijaintipaikkana puoltaa vahvasti Oulun asema sekä nykyisenä että tulevaisuuden väestökeskittymänä ja Suomen kuudenneksi suurimpana kaupunkina. Rovaniemen hallinto-oikeus, jossa työskentelee 15 henkilöä, on hyvin pieni tuomioistuin.

Arvoisa puhemies! Pääkäsittelyjä ja suullisia käsittelyjä tullaan jatkossakin järjestämään myös niillä paikkakunnilla, joissa hovi- ja hallinto-oikeuden toiminta päättyy, ja tämähän on kansalaisen näkökulmasta se keskeisin ja tärkein asia. Eli asiakaspalvelu tulee pysymään ennallaan. Näille paikkakunnille jää myös pysyvä istuntopaikka. Pääkäsittelyjen järjestämiseksi Kouvolaan jäisi enintään vuoden 2016 loppuun kestäväksi siirtymäkaudeksi myös Itä-Suomen hovioikeuden henkilöstöä.

Henkilöstön asema muutoksessa turvataan. Lakkautettavien tuomioistuinten vakituiselle henkilöstölle on taattu vastaava virka uusissa yhdistyvissä tuomioistuimissa. Kuten jo totesin, osa Kouvolan hallinto-oikeuden henkilöstöstä voisi hakeutua tuomiopiirisiirron johdosta myös Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Henkilöstölle pyritään muutoinkin järjestämään mahdollisuuksia työllistyä lähempänä kotipaikkaansa. Asiaa on jo alustavasti valmisteltu oikeusministeriön asettaman rakenneuudistusta valmistelevan projektin henkilöstöryhmässä. Henkilöstöä koskevia ratkaisuja ei kuitenkaan voida ryhtyä toteuttamaan ennen kuin eduskunta on hyväksynyt ehdotetut lainsäädäntömuutokset.

Uudistuksen pääasiallinen tavoite on tuomioistuinverkoston vahvistaminen. Uudistuksen johdosta on kuitenkin pidemmällä aikavälillä saatavissa palkkaus- ja vuokrakuluissa noin 2 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuodesta 2014 lähtien siten, että tavoitteena on tuomioistuinten hallinnollinen yhdistyminen vuoden alusta. Toimitilojen valmistumisesta ja muista syistä johtuen on mahdollista, että henkilöstön siirtyminen tapahtuisi myöhemmin asianomaisena vuonna.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Meillä on aika paljon pyydettyjä puheenvuoroja useaan asiakohtaan. Nyt mennään puhujalistan mukaisesti ja yritetään välttyä debateilta, ellei tule aivan välttämätöntä pakkoa.

Anne Louhelainen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetuilla muutoksilla toteutettaisiin hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus siten, että muutosten jälkeen Suomessa olisi viisi hovioikeutta ja kuusi hallinto-oikeutta. Uudistuksella vähennettäisiin hovioikeuksien määrää yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Ehdotetussa muutoksessa Kouvolan hovioikeus yhdistettäisiin Kuopion hovioikeuteen ja Kouvola menettäisi myös hallinto-oikeuden, joka yhdistettäisiin Kuopion hallinto-oikeuteen. Muutos on merkityksellinen, sillä kansalaisten oikeusturva etääntyy ja sitä kautta myös tietysti heikentyy, mikäli muutos toteutuu tällaisenaan.

Arvoisa puhemies! Kuten ministeri äsken totesi, saapuvien asioiden määrä hovioikeuksissa on hieman laskenut. Hankalien asioiden määrä sen sijaan hovioikeuksissa on noussut ja helppojen asioiden osuus laskenut. Toisin sanoen työmäärän osuus kokonaisuudessaan on noussut. Myös vaatimustaso on noussut, parempaa ja perusteellisempaa työtä vaaditaan. Haasteita siis riittää. Käsittelyaikojen pitäisi olla asiakkaan näkökulmasta kohtuullisemmat. Yksiköitä yhdistämällä nämä käsittelyajat eivät tule lyhenemään eivätkä käsittelyaikojen erot tule poistumaan.

Kouvolassa asiat on ratkaistu keskimäärin noin kaksi kertaa nopeammin kuin muissa hovioikeuksissa, vaikka saapuneiden asioiden määrä tuomaria kohden on ollut samaa luokkaa. Kouvolan hovioikeuden siirtäminen Kuopioon ei ole taloudellisestikaan järkevää, sillä se edellyttää lisärakentamista, jonka kustannukset ovat useita miljoonia euroja — tässä taloustilanteessa ei ihan järkevän kuuloista. Jos hovioikeus sijoitetaan Kouvolan uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin, ei lisärakentamista tarvittaisi. Suullisen eli pääkäsittelyn kustannukset tulevat matkakustannusten johdosta huomattavasti nousemaan. Matkustamista tulisi kaikille tahoille paljon: tuomioistuimen jäsenille, julkisille oikeusavustajille, poliiseille, asianajajille, todistajille ja asianosaisille itselleen. Heille, jotka maksavat oikeudenkäyntikulut itse, tämä on merkittävä osa.

Lakiehdotuksen mukaan Kouvolaan ilmeisesti tulisi sivutoimipiste niin sanotun pysyvän istuntopaikan muodossa niin hovioikeus- kuin myös hallinto-oikeusjutuissa. Se lievittäisi hieman matkustamisongelmia olettaen, että sivutoimipisteessä pidetään riittävän paljon istuntoja, mikä taas ei liene tulevaisuudessa aivan ongelmatonta, koska tuomareiden matkustushalukkuus Kuopiosta Kouvolaan tulee olemaan nykytiedon mukaan kyseenalainen.

Arvoisa puhemies! Kouvolan kohdalla erityinen piirre on se, että siellä on jonkin verran rajaliikenteeseen ja raja-asioihin liittyviä tapauksia, joissa on myös venäläisiä asiakkaita. Venäläisväestöä asuu Kaakkois-Suomessa Helsingistä itään päin. Nämä asiat vaativat jonkin verran enemmän työtä kuin jos riita-asioissa on vain suomalaisia asiakkaita. Saapuminen rajan takaa Kouvolaan on eri asia kuin matkustaa Kuopioon. Itä-Suomessa on myös kaksi vilkasta rajanylityspaikkaa. Voidaan vain aavistella, milloin EU:n ja Venäjän välinen viisumivapaa liikkuvuus toteutuu. Se saattaa myös lisätä ongelmia.

Hovioikeuden sijoittamista Kouvolaan voidaan puoltaa muun muassa seuraavilla asioilla: Kouvolan sijainnilla, liikenneyhteyksillä ja väestön kehityksellä. Esityksen perustelutekstissä todetaankin, että ennusteiden mukaan nykyisen Kouvolan hovioikeuden tuomiopiiri nousisi tulevaisuudessa väestöltään suuremmaksi kuin Kuopio, jonka väestömäärän arvellaan laskevan. Kouvolan hovioikeus on myös aktiivisesti kehittänyt uusia työmenetelmiä tehokkaan ja korkeatasoisen oikeusturvan takaamiseksi kansalaisille. Kouvolassa on kokenut, motivoitunut ja osaava henkilökunta, joten asiat hoituvat hyvin. Kuinka moni heistä sitten lopulta haluaa tai pystyy siirtymään Kouvolasta Kuopioon tai edes Hämeenlinnaan? Ihmiset ovat usein sitoutuneet tiettyyn paikkakuntaan, ja muutto lähes 300 kilometrin päähän Kuopioon ei ole helppoa. Kuopiossa puolestaan henkilökuntaa on jäämässä eläkkeelle. Nämä molemmat syyt merkitsevät sitä, että uudessa yhdistetyssä hovioikeudessa tulee olemaan vaikeuksia saada henkilöstöresurssit tämänhetkiselle kokeneelle ja osaavalle tasolle, sillä oikeusjärjestelmäkin kilpailee henkilöstöresursseista muiden alojen kanssa.

Arvoisa puhemies! Väistyvä elinkeinoministeri Häkämies muistutti 3.5. tänä vuonna Ylen haastattelussa, että oikeusministerillä täytyy olla erityisperusteet, koska hän poikkesi hovi- ja hallinto-oikeusuudistusta valmistelleen toimikunnan kannasta, joka ehdotti yhdistetyn Itä-Suomen hovioikeuden sijaintipaikaksi Kouvolaa. Korkeimman oikeuden emerituspresidentti Leif Sevón johti tätä toimikuntaa. Arvoisa ministeri, voisitteko vielä tarkentaa, mitkä ovat nämä erityisperusteet?

Jari Lindström /ps:

Arvoisa puhemies! Vastustan hallituksen esitystä siirtää sekä hallinto- että hovioikeus Kouvolasta Kuopioon. On perusteltua tehdä uudistus siten, että hallinto-oikeus keskitetään Kuopioon ja hovioikeus Kouvolaan, kuten korkeimman oikeuden emerituspresidentti Leif Sevónin johtama toimikunta ehdotti maaliskuussa 2011.

Perusteluna hovioikeuden keskittämiseksi Kouvolaan esitän seuraavaa:

Kouvolan hovioikeudessa vuonna 2011 järjestettiin 396 asianosaisten läsnäoloa edellyttänyttä pääkäsittelyä. Ei ole mitään mieltä siirtää käsittelyjä Kouvolasta Kuopioon. Sivutoimipisteet eivät ole kokonaisratkaisu. Hallitus on perustellut molempien oikeuksien keskittämistä Kuopioon muun muassa taloudellisilla syillä, mikä on kummallista, kun Kuopioon jouduttaisiin rakentamaan monien miljoonien lisärakennus hovioikeudelle, kun Kouvolassa taas on valmis, uusi hovioikeuden rakennus, joka jatkossa riittää koko alueen palvelutarpeisiin. Lisärakentaminen tulee vesittämään tavoitellut säästöt ja aiheuttaa kustannuksia. Kouvolaa puoltaa sijainti, hyvät liikenneyhteydet ja toimialueen väestökehitys. Eikö realiteeteilla ole mitään painoarvoa hallinnon uudistamisen vimmassa?

Jos taas työn laadusta puhutaan, on Kouvolan hovioikeus ollut eturintamassa kehittämässä uusia työmenetelmiä tehokkaan ja korkeatasoisen oikeusturvan takaamiseksi. Kouvolan hovioikeudessa käsitellään vuosittain noin sata riita- ja rikosasiaa, joissa usein ainakin yksi osapuoli on ulkomaalainen. Näissä tapauksissa kulkuyhteydet korostuvat erityisesti.

Hovi- ja hallinto-oikeuksien keskittäminen Kuopioon heikentää oikeuspalvelujen saatavuutta yhdessä osassa maata. Puollan hallinto-oikeuden sijoittamista Kuopioon ja hovioikeuden sijoittamista Kouvolaan. Näin turvataan oikeuspalvelujen saatavuus eri puolilla maata. Muutama perustelu vielä:

Kouvolan hovioikeuden tehokkaat työtavat ja niiden avulla saatava korkealaatuinen oikeusturva: Asiat on ratkaistu Kouvolassa noin kaksi kertaa nopeammin kuin muissa hovioikeuksissa keskimäärin, vaikka saapuneiden asioiden määrä tuomaria kohden on ollut samaa luokkaa. Asioita, joiden käsittely kestää yli vuoden, ei ole Kouvolan hovioikeudessa ollut lainkaan, tai niitä on ollut vain yksittäisissä tapauksissa. Muissa hovioikeuksissa näitä asioita on jokaisessa kymmeniä, enimmillään jopa yli sata.

Kouvolassa sijaitsevaan hovioikeuteen on laajat rekrytointimahdollisuudet paitsi paikallisista käräjäoikeuksista myös pääkaupunkiseudulta käräjäoikeuksista, korkeimmasta oikeudesta ja oikeusministeriöstä.

Kouvolassa yhdistyneen hovioikeuden käytössä ovat valmiit tilat, jotka on rakennettu hovioikeustyötä varten. Kuopioon tarvitaan, kuten sanoin, lisärakentamista, jos sekä hovi- että hallinto-oikeus sijoitetaan sinne. Lisärakentamisen kustannukset olisivat merkittävät, jopa useita miljoonia euroja.

Väestöennusteiden mukaan Kouvolan hovioikeuspiirin väestömäärä kasvaa merkittävästi, kun taas Itä-Suomen piirin vähenee.

Kouvolan sijainnista. Kouvola sijaitsee Kuopiota paremmin tuomiopiirin väestöllisessä keskiössä. Kouvolasta enintään 150 kilometrin etäisyydellä sijaitsevat seuraavat käräjäoikeuspaikkakunnat, missä on käräjäoikeuden pääkanslia tai pysyvä sivukanslia: Kotka 55 kilometriä, Lahti 62 kilometriä, Lappeenranta 86 kilometriä, Mikkeli 106 kilometriä.

Kouvolan saavutettavuus julkisilla kulkuvälineillä ja tämän kestävää kehitystä tukeva vaikutus: Kaikilta suurilta hovioikeuspaikkakunnilta pääsee aamulla junalla Kouvolaan ja sieltä voi palata illalla takaisin, koska junayhteydet on suunniteltu Helsinkiin matkustavia varten. Kuopiossa pidettävät käsittelyt edellyttäisivät etelästä saavuttaessa useimmiten hotelliyöpymistä, mikä lisää valtion maksettavia kustannuksia merkittävästi.

Kouvolan seutu on äkillisen rakennemuutoksen aluetta. Alueella tarvitaan valtiovallan tukitoimia, ei tällaisia toimia, joilla lyödään lisää vettä kiukaalle.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä on hallituksen esitys laiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain muuttamisesta. Keskeinen tavoite on tehostaa hallinto- ja hovioikeuksien toimintaa ja saada aikaan taloudellisia säästöjä ja toiminnallisia etuja. Tavoitteet ovat sinänsä hyväksyttäviä ja ymmärrettäviä. Toteutus sen sijaan on ristiriitainen, osittain perustelematon, eikä sitä sen vuoksi voi hyväksyä miltään osin. Tavoitteiden saavuttamiseksi hallitus ja oikeusministeri esittävät kahden hallinto-oikeuden ja yhden hovioikeuden lakkauttamista.

Kritiikkini kohdistuu erityisesti Rovaniemen hallinto-oikeuden lakkauttamiseen ja yhdistämiseen Oulun hallinto-oikeuteen. Tälle esitykselle ei ole esitetty mitään kestäviä perusteita. Päinvastoin kaikki ne kestävät perusteet, jotka olisivat puoltaneet hallinto-oikeuden sijoittamista mieluummin Rovaniemelle, on jätetty huomioimatta tai ainakin hallituksen esityksessä kertomatta. Siksi haluan esittää tässä nyt ne keskeiset perusteet sille, miksi hallinto-oikeus Pohjois-Suomessa olisi ehdottomasti sijoitettava Rovaniemelle. En siis vastusta sinänsä hallinto-oikeuksien yhdistämistä, vaan vastustan jyrkästi sitä, että yhdistetty hallinto-oikeus sijoitetaan Rovaniemen sijasta Ouluun.

Arvoisa puhemies! Haluan kiinnittää huomiota myös siihen, että kun minulla on hyvät yhteydet myös Oulun seutuun, sinänsä se, että hallinto-oikeus sijaitsisi Oulussa, ei ole ongelma eikä minulla ole mitään Oulua vastaan. Mutta Oulun vahvuudet eivät missään tapauksessa ole oikeudellisen osaamisen keskittymän syntyminen tai oikeusklusteri, vaan Oulun vahvuudet ja tulevaisuuden mahdollisuudet ovat aivan muualla. Sen sijaan Rovaniemen vahvuus jo tänä päivänä on se, että meillä on merkittävä oikeudellisen osaamisen keskittymä: Meillä on Lapin yliopisto, meillä on Rovaniemen hovioikeus, Tukesin kaivosviranomainen. Tieasioita koskevat valitukset on keskitetty Lapin ely-keskukseen, ja Rovaniemellä on myös Trafin autoverotusyksikkö, joka on myös osittain ja aika pitkälle juridista toimintaa.

Lapin yliopiston oikeustieteellistä tiedekuntaa ja siellä opiskelevia oikeustieteen ylioppilaita, heidän opintojaan tukisi ehdottomasti se, että paikkakunnalla olisi hovioikeuden lisäksi myös hallinto-oikeus. Tästä syntyisi selviä synergiaetuja ja etuja myös rekrytoinnissa, että alueella olisi useita vahvoja oikeudellisia yksiköitä. Myös täydennyskoulutus hyötyisi tästä ehdottomasti. Jo nyt tällä hetkellä hovioikeuden ja hallinto-oikeuden välillä on saumaton ja tiivis yhteistyö, ja nyt tässä ratkaisussa ollaan tämä yhteistyö ja mahdollisuus synnyttää tällainen oikeusklusteri jättämässä käyttämättä ja ollaan tämä yhteistyö tuhoamassa.

Arvoisa puhemies! Hallinto-oikeuden sijoittamista Rovaniemelle puoltaisi erityisesti myös se, että Lappi on erittäin laaja maakunta, meillä on pitkät etäisyydet ja aivan erityisiä kysymyksiä, jotka liittyvät tähän alueeseen. Lapissa sijaitsee meidän ainoa alkuperäiskansamme, saamelaiset, ja heihin ja myös tähän maankäyttöön liittyy aivan erityisiä oikeudellisia kysymyksiä. Toiseksi Lapissa on vireillä erittäin monia isoja kaivoshankkeita, ja on väistämätöntä, että tulevaisuudessa kaivostoimintaan liittyviin lupiin liittyvät valitukset tulevat kuormittamaan hallinto-oikeuksia. Samalla olisi järkevää keskittää myös valtakunnallisesti kaivostoiminnan lupiin liittyvät valitukset yhteen hallinto-oikeuteen, esimerkiksi Rovaniemen hallinto-oikeuteen.

Arvoisa puhemies! Väistämättä tulee mieleen, ettei hallitus arvosta nyt mahdollisuutta osaamiskeskittymän synnyttämiseen Rovaniemelle. Hallituksen ja oikeusministerin esitys on perustelujen osalta ristiriitainen. Niillä samoilla perusteluilla, joita käytetään hallinto- ja hovioikeuden keskittämisessä Kuopioon, olisi pitänyt keskittää hallinto-oikeus myös Rovaniemelle, mutta näin ei tehdä. Rovaniemen ja Oulun hallinto-oikeuksien koko on niin lähellä toisiaan, että se ei riitä kyllä perusteeksi toiminnan siirtämiselle Ouluun. Siksi tätä hallituksen esitystä tulee ehdottomasti valiokuntakäsittelyssä muuttaa tältä osin.

Arvoisa puhemies! Haluaisin lopuksi kysyä arvoisalta oikeusministeriltä: Miten meillä on varaa jättää hyödyntämättä tällainen mahdollisuus rakentaa Suomeen oikeusklusteri yhdelle paikkakunnalle, jolle saataisiin todellinen oikeudellisen tiedon ja osaamisen keskittymä? Miten meillä on varaa tämmöinen mahdollisuus jättää käyttämättä ja hajottaa nyt jo syntynyt ja erittäin hyvä, toimiva yhteistyö oikeustieteellisen tiedekunnan, hallinto-oikeuden, hovioikeuden ja muiden oikeudellisten toimijoiden kesken? Haluan myös kysyä: mitkä ovat ne todelliset perusteet sijoituspaikan valinnassa nimenomaan Oulun osalle? Tulee nimittäin väistämättä mieleen, että todelliset perusteet ovat jotkut muut kuin ne, mitkä ovat esityksessä näkyvissä, koska ne perusteet eivät kyllä ole kestäviä eivätkä riittäviä tällaiselle ratkaisulle.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laeiksi hovioikeuslain ja hallinto-oikeuslain muuttamisesta toteaa: "Väestö- ja elinkeinoelämä keskittyy Suomessa yhä enemmän etelään pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin." Näin voi ajatella, että hallinto- ja hovioikeuksien yhdistäminen on siten osittain reaktiivista toimintaa keskittämisen ideologialle, mutta myös omiaan ruokkimaan keskittämisen kehää edelleen. Muuttunut yhteiskunnallinen tila, kuten tässä todetaan, on siis jotenkin hyväksytty kehitysnäkymä ja sinänsä pohdinnan paikka tulevaisuutta ajatellen.

Hallituksen esityksessä suoraan todetaan, että esitys merkitsisi myös Kouvolan hovioikeuden sekä hallinto-oikeuden sekä Rovaniemen hallinto-oikeuden henkilökunnan siirtymistä työskentelemään toiselle paikkakunnalle, mikä koskettaa myös inhimillisesti työntekijöitä, vie paikkakunnalta verotuloja, ja samalla toisaalla on varauduttava matkakäräjiin ja suullisten käsittelyjen aiheuttamiin lisäkustannuksiin. Kustannuksia Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeuksien yhdistymisessä lisännee myös kaksikielisen Pyhtään kuuluminen tuomiopiiriin.

Suomen perustuslain 21 §:ssä turvataan oikeusturvan saatavuus ja oikeus viivytyksettömään oikeudenkäyntiin. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on linjannut tälle oikeudenmukaiselle oikeudenkäynnille edellytykset muun muassa oikeudenkäynnin keston kohdalta, josta Suomi on saanut useita langettavia tuomioita koskien oikeudenkäyntien viivästymistä. Siihen on myös toki olemassa hyvityskeino, laki oikeudenkäynnin viivästymisen hyvittämisestä, mutta silti mielestäni Suomen on kiinnitettävä huomiota siihen, mitä Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on myös linjannut ja mistä meitä on huomautettu.

Hallituksen esitys kuvailee laajasti muitten Pohjoismaiden tilannetta, ja Ruotsiin verrattuna meillä tämän esityksen luettuani ja sen mukaan on enemmän tuomioistuimia mutta pidemmät käsittelyajat, joten minä toivon, että tämän esityksen käsittelyssä pohditaan myös sisällöllisiä uudistuksia: mitkä ovat ne metodit, joilla käsittelyajat nopeutuvat.

Historiallisesti hovioikeuksiin saapuneiden asioiden määrä on puoliintunut sen jälkeen, kun kaksi nuorinta hovioikeutta, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet, perustettiin 1970-luvun lopulla. Nyt näitä ollaan sitten yhdistämässä, vaikka Suomessa ei väkiluku ole tuosta suinkaan vähentynyt eikä tietenkään toivon mukaan vähenekään. Ja kuten tässä edustaja Lohi sangen tarkasti kuvaili, Rovaniemellä on valmiina Lapin yliopiston ja oikeustieteen koulutuksen myötä oikeusklusteri, jonka hyötyjä ei varmasti voida liikaa väheksyä.

Hallituksen esityksen perusteluissa mainitaan Tanska myöskin, kun näitä Pohjoismaihin verrataan. Tanskassa on vaadittu aikanaan, ettei välimatka tuomioistuimeen saa muodostua kohtuuttoman pitkäksi, ja Tanskassa kuitenkin välimatkat ovat kohtuullisen lyhyet, joten sikäli esitän todellakin huolen Suomen kohdalla pohjoisen ja itäisen Suomen pitkistä välimatkoista. Pohjoisessa erityisesti on Lapin erityisolosuhteet, saamelaisten erityiskysymykset ja porotalous, ja nyt poronhoitoa koskevat hallinto-oikeudelliset asiat siirtyvät pois poronhoitoalueelta käytännössä, elikkä valitukset poronhoitolaissa tarkoitetuista Paliskuntain yhdistyksen päätöksistä sekä poronhoitajien sijaisapukokeilusta annetun lain mukaiset asiat käsiteltäisiin yhdistymisen seurauksena Oulun hallinto-oikeudessa. Toivon mukaan jatkossa jonkinlainen järjestely säilyisi, käsittely nimenomaan tuolla pohjoisessa poronhoitoalueella, vaikkapa etäyhteydellä, eikä etäyhteys jää pelkästään arvioitavaksi, kuten hallituksen esityksessä lukee.

Puhumme täällä mielellämme myös rajaesteiden poistamisesta Pohjoismaiden välillä, mutta pohjoisessa Kalotin alueella tätä sopii tämän uudistamisen varjossa nyt epäillä. Samoin itärajalla etäisyydet oikeuslaitoksiin kuten matkakustannuksetkin tulevat lisääntymään.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus esittää hovi- ja hallinto-oikeuksiin rakenneuudistusta siten, että hovioikeuksien määrää vähennettäisiin yhdellä ja hallinto-oikeuksien määrää kahdella. Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeudet sekä Kouvolan ja Kuopion hallinto-oikeudet yhdistettäisiin Kuopion tullessa molempien tuomioistuimien sijoituskaupungiksi. Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeudet yhdistettäisiin Ouluun. Tässä omassa puheenvuorossani keskityn lähinnä Kouvolan ja Kuopion tilanteeseen, mutta vastaavat pohdinnat sopisivat hyvinkin myös tuonne pohjoiseen.

Entisen korkeimman oikeuden presidentin Sevónin johtama toimikunta ehdotti yhdistetyn Itä-Suomen ja Kouvolan hovioikeuden sijaintipaikaksi Kouvolaa ja hallinto-oikeuden sijaintipaikaksi Kuopiota. Valtioneuvostolle yhdessä keskustan lakivaliokuntaryhmän kanssa osoittamassani kirjallisessa kysymyksessä kysyin asiaa syyskuussa 2011, ja ministeri Henriksson vastasi kannattavansa työryhmän tavoin hovioikeuksien määrän vähentämistä kuudesta viiteen ja hallinto-oikeuksien määrän vähentämistä kahdeksasta kuuteen.

Sevónin raportissa todetaan muun muassa seuraavaa, suora lainaus: "Molempien tuomioistuinten sijoittaminen joko Kuopioon tai Kouvolaan aiheuttaisi uuden toimitilan hankkimistarpeen, samalla kun toisesta nykyisestä tuomioistuinten sijaintipaikasta vapautuisi toimitilaa." Molempien tuomioistuinten sijoittaminen yksipuolisesti Kuopioon aiheuttaa siis toimitilojen lisähankinnan, kun taas jakamalla tuomioistuimet tai säilyttämällä ne entisellään uusia toimitiloja ei tarvitsisi hankkia. Keskittäminen ei siis säästä vaan pikemminkin todennäköisesti voi lisätä kokonaiskustannuksia.

Toisaalta Sevónin työryhmän ehdotuksen perusteluissa kerrotaan seuraavaa: "Oikeusturvan kannalta ei ole nähtävissä muita sijaintipaikkaan vaikuttavia tekijöitä kuin se, että etäisyydet väestökeskittymistä hovioikeuteen saattavat vaikuttaa oikeuden saatavuuteen." Lisäksi todetaan: "On odotettavissa, että useissa asioissa asianosaisia ja todistajia tullaan edelleen kuulemaan niin, että he ovat henkilökohtaisesti läsnä pääkäsittelyssä. Myös tästä syystä hovioikeuden sijainnilla on tärkeä merkitys paitsi etäisyyden myös kulkuyhteyksien kannalta." Ja toinen lainaus: "Kulkuyhteydet Joensuusta ja Mikkelistä Kuopioon ovat hyvät. Sen sijaan muun muassa Kotkasta, Kouvolasta ja Lahdesta julkiset kulkuyhteydet Kuopioon ovat sellaiset, että käräjämatka edellyttäisi useimmiten yöpymistä Kuopiossa. Lisäksi on otettava huomioon, että Kouvolan hovioikeudessa on toistuvasti pääkäsittelyssä käsiteltäviä riita- ja rikosasioita, joissa on erityisesti Pietarin ja Viipurin alueelta saapuvia asianosaisia ja todistajia. Heidän osaltaan matkustaminen Kouvolan sijasta Kuopioon lisää matkan pituutta, matka-aikaa ja kustannuksia merkittävästi."

Sekä oikeusturvan että etäisyyksien kannalta hovi- ja hallinto-oikeuden sijoittaminen pelkästään Kuopioon ei siis ole hyvä ratkaisu. Järkevin ratkaisu oikeusistuinasiassa olisi pitää sekä hovi- että hallinto-oikeus molemmilla paikkakunnilla, siis Kouvolassa ja Kuopiossa, ja löytää säästettävää yhdistämällä hovi- ja hallinto-oikeuksien teknistä työtä ja tiloja eikä keskittää palveluja Kuopioon.

Kouvolan alue on jo aiemmin menettänyt paljon työpaikkoja, joten uudet lopettamispäätökset ovat iso isku alueelle. Koko Kymenlaaksolle on merkittävää myös noin 90:n korkeasti koulutetun oikeusistuimen työntekijän menetys. Kouvolan kaupunki ja maakuntahallitus ovat ottaneet asiaan kantaa ja toivovat oikeusistuimien säilyttämistä Kouvolassa. Omaa puolta pidetään oikeutetusti, ja tuen heidän vaatimuksiaan.

Hallituksen esityksellä Kaakkois-Suomeen ei jää hovi- eikä hallinto-oikeuksia muuten kuin esityksen mukaiseksi siirtymäajaksi. Pieni kiitos oikeusministerille siitä, että Kouvolaan jää vielä hovioikeuden henkilöstöä siellä järjestettävien pääkäsittelyjen hoitamiseksi, enintään kuitenkin vuoden 2016 loppuun asti, ja pieni kiitos myös siitä, että Kouvolaan jää sekä hovi- että hallinto-oikeudelle pysyvät istuntopaikat, vaikkakin ilman henkilökuntaa.

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri ei kuitenkaan kunnioittanut asiaa valmistelleen työryhmän linjauksia vaan ohitti ne. Siihen ministerillä on toki oikeus, mutta päätöstä en itse silti voi hyväksyä. Oikeusministerin ratkaisu ja hallituksen esitys on jälleen ikävä esimerkki hallituksen keskittämislinjasta.

Aivan lopuksi haluan kysyä oikeusministeriltä seuraavaa: Kerroitte omassa puheenvuorossanne, että tällä ratkaisulla saadaan 2 miljoonan euron säästöt jatkossa. Miten on otettu kokonaisvaltaisesti huomioon esimerkiksi tilakustannukset, matkakustannukset, päivärahat ym. syntyvät kustannukset?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Seuraavaksi edustaja Kivelä. Edustaja Kivelän puheenvuoron jälkeen olisi varmaan kohtuullista, että ministeri saisi vastata näihin kysymyksiin, joita tämän keskustelun aikana on esitetty nimenomaan tuon pohjoisen ratkaisun ja sitten tämän itäisen ja Kaakkois-Suomen ratkaisun suhteen.

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrettävästi suunnitelmat kahden hallinto-oikeuden ja yhden hovioikeuden karsimisesta, lakkauttamisesta ovat kipeitä asioita. Kuitenkin on hyvä, että asia on saatu lopulta tähän vaiheeseen.

Edellisen hallituksen oikeusministeri Tuija Brax asetti työryhmän, jonka työhön on täällä usein viitattu. Sevónin johdolla toimineen työryhmän esitys vilisi monia virheitä ja epätarkkuuksia.

Asioita tulee tarkastella useammasta näkökulmasta. Täällä on esitetty perusteltuja argumentteja, joita ei voi kiistää. Siinä mielessä olisivatkin olleet paikallaan aikalisä ja eräänlainen kompromissi, jotta lakkauttamisilta olisi vältytty.

On kuitenkin muistettava, että lähtökohtana tulee olla kansalaisen oikeusturva. Kansalaisen kannalta olisi ollut kohtuutonta jostakin Nurmeksen takametsistä mennä hovioikeuden käsittelyyn, kun hovioikeudessa paljon on suullisia käsittelyitä, ne eivät ole kansliapäätöksiä, ja tulla Kouvolaan asti. Se on kustannuksia, se on matkoja, Kuopio on huomattavasti lähempänä. Lisäksi on muistettava, että Kuopion hovioikeus on Viipurin hovioikeuden perillinen ja Joensuussa Itä-Suomen yliopistolle on annettu oikeustieteen tutkinnon suorittamis-, tutkinnonanto-oikeus.

Herra puhemies! Kuten sanoin, nämä ovat aina kipeitä asioita eikä näitä voi tarkistaa mustavalkoisesti pro et contra -asenteella, vaan on katsottava eri näkökulmista. Lähtökohtana kuitenkin tulee olla, että kansalainen saa oikeusturvaa ja ylipäätänsä se, että maassamme on toimiva oikeuslaitos.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Kiitoksia näistä puheenvuoroista, ja ymmärrän hyvin näitä kysymyksiä, jotka tässä ovat tulleet esille. Yritän lyhyesti vastata niihin.

Ensinnäkin tämän uudistuksen tavoitteena on turvata oikeusturva kaikille Suomessa, ja niin kuin alustavassa puheenvuorossa myös sanoin, niin nythän tässä uudistus tehdään niin, että istuntopaikat jäävät niin Kouvolaan kuin myös hallinto-oikeuksien osalta Kouvolaan ja Rovaniemelle. Sitten tilanne on se, että jo tänä päivänä Suomessa esimerkiksi Vaasan hovioikeus suorittaa matkakäräjiä aika lailla. Ajatushan on tietysti se, että tuomarit tulisivat myös tulevaisuudessa asiakkaitten luokse. Sitten on ajatus myös se, kun tässä myös peräänkuulutettiin sitä, minkälaisia sisällöllisiä uudistuksia ollaan harkitsemassa, että totta kai myös Suomessa pitää osata käyttää enemmän videointimahdollisuuksia tulevaisuudessa, kuin tehdään tänään.

Kun verrataan Ruotsiin, niin Ruotsissa on tänä päivänä kuusi hovioikeutta. Ruotsin väestömäärä on melkein puolet suurempi kuin Suomen, elikkä meillä on edelleen Suomessa verrattuna meidän asukasmääräämme paljon tuomioistuimia. Sen takia ja myös sen takia, että me olemme tässä erittäin haasteellisessa taloudellisessa tilanteessa, meidän on yritettävä tehdä kaikkemme, jotta a) oikeusturva pysyy korkealla tulevaisuudessa ja b) saadaan juuri sitä tietotaitoa, mitä tarvitaan tuomioistuimissa, ja sitä erikoistumista, mitä tarvitaan, ja c) nämä tuomioistuimet eivät olisi haavoittuvia.

Nyt on myös väitetty — jos otetaan tämä Kouvola—Kuopio-asia ensin — että tästä tulee kalliimpi ratkaisu. Oikeusministeriö kävi hyvin perusteellisesti eri ratkaisumalleja läpi, ja tehtiin kustannuslaskelma kaikista vaihtoehdoista, ja tässä meillä oli parempi lähtökohta, kuin mitä Sevónin toimikunnalla oli. Toimikunta teki erittäin hyvää työtä, mutta se ei pystynyt arvioimaan kaikkia näitä rakennuskustannuksia samalla tavalla, kuin nyt ministeri on pystynyt, ja sen tuloksena on se, että näitten eri sijoitusvaihtoehtojen välillä ei ollut merkittävää eroa toimitilakustannusten osalta, elikkä halvimman ja kalleimman vaihtoehdon ero oli 145 000 euroa vuodessa. Kuulitte oikein. Elikkä se, että Kuopioon rakennetaan vähän lisää, jotta hallinto-oikeus mahtuu sinne, ei ole kalliimpi ratkaisu, kuin jos hovioikeus olisi säilytetty Kouvolassa. Näistä laskelmista on olemassa yksityiskohtaisia tietoja, ja varmasti lakivaliokunta voi myös näitä katsoa.

Siis nämä rakennuskustannukset eivät olleet tässä uudistuksessa keskeisiä, kun tein tämän ratkaisun, että hovioikeus sijoitetaan kuitenkin Kuopioon, vaan siinä perusteena oli se, että kun katsomme Suomen karttaa tänä päivänä, [Puhuja näytti Suomen karttaa.] edelleen Kuopio on tässä, Kouvola...

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri, anteeksi, havaintovälineitten käyttö puhujapöntöstä on myöskin ministeriltä kielletty. Sanallisesti voi selittää.

Puhuja:

Hyvä tietää, en tiennyt, okei. — Joka tapauksessa jokainen teistä tietää, minkälainen Suomen kartta on. Kuopio on idässä, Kouvola on alempana, ja jotta me saamme sellaisen hovioikeusverkoston, joka on tasapainoinen myös maantieteellisesti, niin ratkaisu oli se, että se on Kuopio. Tämä oli erittäin vaikea ratkaisu, koska on juuri niin, niin kuin on tullut tässäkin keskustelussa esille, että Kouvolan hovioikeus on erittäin tehokas hovioikeus. Sen takia toivonkin, että tässä uudistuksessa nyt, kun Kouvolaa ja Kuopiota yhdistetään, ne hyvät käytännöt, jotka Kouvolassa ovat olleet, viedään myös mukana Kuopioon, koska tästä tulee uusi, yhteinen Itä-Suomen hovioikeus. Kukaan ei yhdisty toiseen, vaan yhdessä muodostetaan uusi hovioikeus.

Sitten jos mennään Oulu—Rovaniemi-akselille, edustaja Lohi, olette ihan oikeassa siinä, että Rovaniemellä on erittäin tärkeä oikeusklusteri tänä päivänä. Kuitenkin tilanne on se, että Rovaniemen hallinto-oikeus on varsin pieni yksikkö, siellä on 15 henkilöä työssä. Koska hallinto-oikeuteen tulevien asioiden määrä on riippuvainen myös alueen väestömäärästä ja muun muassa elinkeinotoiminnan vilkkaudesta, niin Oulua on pidettävä pitkällä aikavälillä tarkastellen tarkoituksenmukaisempana sijoituspaikkakuntana hallinto-oikeudelle. Koska Oulun hallinto-oikeuden henkilöstö on myös puolet suurempi kuin Rovaniemen hallinto-oikeuden, niin tämä ratkaisu on myös henkilöstön tilannetta kokonaisuutena tarkastellen helpompi toteuttaa. Myöskään tässä toimitilakustannuksilla ei ollut merkitystä.

Niin kuin sanoin, erittäin vaikeata on ollut tehdä nämä päätökset, mutta meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että meillä on hyvin toimivat tuomioistuimet, että meillä on erityisosaamista ja että me pystymme myös pysymään taloudellisten raamien ja puitteiden sisällä. Tässä voi ehkä sanoa, että 2 miljoonaa, sehän on vain 2 miljoonaa, se on pieni rahamäärä. 2 miljoonaa on 30—40 henkilötyövuotta oikeuden hallinnossa, ja se on paljon. Mieluummin panostan siihen, että meillä on riittävästi tuomareita ja henkilöstöä, kuin siihen, että meillä on seinät jossain. Mieluummin panostan myös siihen, että me pystymme tulevaisuudessa saamaan aikaiseksi semmoisen tuomioistuinlaitoksen, jossa käytetään videoneuvotteluita, joissa asiakas voi istua oikeastaan missä tahansa kaupungissa Suomessa ja tuomari voi olla jossain. Etäisyydet eivät ole tulevaisuudessa ratkaiseva asia.

Entäs vielä, oliko jotain muuta? Näistä matkakustannuksista. Ne on otettu huomioon tässä laskelmassa ja on laskettu, että totta kai matkakustannuksia tulee riippuen siitä, kuinka paljon tuomarit joutuvat matkustamaan, 60 000—70 000 euroa vuodessa Kouvolan osalta ehkä, ja ehkä puhutaan 20 000—30 000:sta, kun puhutaan Rovaniemen hallinto-oikeudesta. Nyt täytyy muistaa, että hallinto-oikeuksissa yleensä juttuja käsitellään kirjallisesti. On erittäin harvinaista, että siellä pidetään suullisia käsittelyjä, mutta kun niitä pidetään, on mahdollista myös tulevaisuudessa pitää niitä Rovaniemellä.

Sitten hovioikeuksien osalta taas, niin kuin sanoin aikaisemminkin, jo tänä päivänä Vaasan hovioikeus toimittaa matkakäräjiä, melkein puolet istunnoista se pitää matkakäräjinä. Se ei ole mikään uutuus meidän hovioikeuksillemme, ja sama tilanne tulee olemaan varmasti myös Kouvolan osalta pitkällä tähtäimellä. Nythän me toki lähdemme siitä, että Kouvolassa myös pysyy toiminta vuoteen 2016 asti, jotta henkilöstön muuttaminen ja sopeutuminen tähän uuteen järjestelyyn toteutuisi helpommin.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Täällä opposition kansanedustajat näyttävät puhuvan lämpimikseen. Kivelältä puuttuu oma vaihtoehto. Hän on tukeutunut tässä omassa puheessaan hallituksen esitykseen. (Naurua) Mutta toisaalta edustaja Lindström hyvin omassa oivallisessa puheessaan perusteli erittäin tarkasti sen, miksi hovioikeus kannattaa säilyttää Kouvolassa.

Kun tämä alkuperäinen esitys työryhmältä oli, että hovioikeus säilyy Kouvolassa ja hallinto-oikeus sijaitsee Kuopiossa, niin tämä oli kannatettava, ja se oli perusteltu myös taloudellisesti, kun tässä on tavoitteena kuitenkin säästösyyt. Nyt jos molemmat laitetaan Kuopioon, niin kyllä se on ensin tämän maan tasapuolisen kehittämisen kannalta hiukan ongelmallista, ja näyttää siltä, että tällä ratkaisulla nimenomaan niitä säästöjä ei sitten saada. Sen tiedon mukaan, mitä minulla on, että Kuopioon joudutaan rakentamaan lisää tilaa, silloin ei puhuta enää jostain reilusta 100 000 eurosta tai 2 miljoonastakaan. Jos Kuopioon joudutaan rakentamaan lisää rakennuksia, niin silloin menee se 2 miljoonaa hyvin herkästi. Toisaalta kun Kouvolassa on hyvät tilat, siellä on uudet tilat, missä hovioikeus pystyisi hyvinkin jatkamaan toimintaansa, niin sieltä taas nämä tilat jäävät tyhjilleen. En ota kantaa sen enempää näihin muihin yksityiskohtiin, jotka tosiaankin Lindströmin puheessa tulivat hyvin esille.

Lakivaliokunnan jäsenenä olen käynyt tutustumassa jo aikoja sitten Kuopioon ja siihen tilanteeseen ja siihen näkemykseen, mikä Kuopiossa oli, mutta toivon, kun tämä on lähetekeskustelu, että valiokunnassa nyt perehdytään hyvin tarkasti tähän hallituksen esitykseen.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Ei ole ihan tavallista, että kukaan Kymijoen suistoalueelta kotoisin oleva henkilö ikinä missään olosuhteissa puolustaa Kouvolaa, mutta nyt sekin ihme tänään nähdään. Normaalisti kotkalaiset ja kouvolalaiset ovat toistensa kurkuissa kiinni.

Tärkeää on mielestäni huomioida nyt se, että näiden molempien oikeuksien sijoittaminen esitetyllä tavalla Kuopioon ei ole taloudellisesti järkevää, koska se edellyttää lisärakentamista, ja jos ei nyt miljoonien eurojen arvosta, kuten ministeri tässä totesi, niin ainakin sen 140 000 euron arvosta. Jos hovioikeus sijoitetaan Kouvolaan uusiin ja nykyaikaisiin tiloihin, ei minkäännäköistä lisärakentamista tarvita. Mielestäni Kuopion mahdollinen lisärakentaminen vesittää näitä esitettyjä säästötavoitteita ja aiheuttaa päinvastoin lisäkustannuksia, jos ei muuten, niin ainakin sen 140 000 euron arvosta. Nykyisessä taloustilanteessa tämäkin on järjenvastaista.

Sitten, arvoisa ministeri, oli hyvin erikoista kuunnella sinänsä ansiokasta vastauspuheenvuoroanne. Esittelitte tätä Suomen karttaa sen minkä kerkisitte. Silloin kun on puhe Kouvolasta ja Kuopiosta, niin aluepolitiikalla on merkitystä, että saadaan Suomen kartta tasapainoiseksi näillä oikeuksilla. Sitten kun ovat Rovaniemi ja Oulu vuorossa, niin sillä taas ei ole merkitystä, että on Suomi tasapuolisesti kartoitettu.

Muita seikkoja, jotka puoltavat hovioikeuden sijoittamista Kouvolaan, ovat muun muassa Kouvolan sijainti, liikenneyhteydet ja väestökehitys. Kouvolan hovioikeus on ollut myös eturintamassa kehittämässä näitä uusia työmenetelmiä tehokkaan ja korkeatasoisen oikeusturvan takaamiseksi kaikille kansalaisille. Helsingin hovioikeus on tällä hetkellä ylikuormittunut, ja tätä ylikuormaa voidaan purkaa helposti 130 kilometrin päähän Kouvolaan, mutta ei lähellekään niin helposti Kuopioon. Lisäksi esimerkiksi Kotkan tulkkikeskuksen kautta Kouvolalla on huomattavasti paremmat valmiudet maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden palvelemiseen. Kuopion osalta tämäkin tuo sellaisia lisäkustannuksia, joita mielestäni näissä laskelmissa ei ole osattu ollenkaan, ei mitenkään, ottaa huomioon. Kuopioon nimittäin näillä tulkeillakin on Kouvolaa huomattavasti pidempi matka, ja ne ovat kalliita keikkoja. Olen itse ollut tulkkikeskuksessa aikanaan vuosia töissä, ja näitten maahanmuuttajataustaisten ryhmien osuus myöskin näissä oikeuslaitosten palveluissa kasvaa koko ajan, tulette huomaamaan.

Hovioikeus Kouvolaan, hallinto-oikeus Kuopioon, kuten edustaja Lindström esimerkiksi tuossa sanoi, jos tätä nykyistä tasoa ei millään pystytä säilyttämään.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Hallitusohjelman mukaisesti hovi- ja hallinto-oikeuksia ja niiden toimialueita uudistetaan. Osana tätä uudistusta käsittelemme nyt oikeuksien yhdistämistä ja toimipaikkasiirtoja.

Tuomioistuinlaitoksessamme on rakenteellisia muutostarpeita, sillä hovi- ja hallinto-oikeudet ovat hyvin erikokoisia niin henkilöstön kuin asioidenkin määrän osalta. Lisäksi tuloksellisuus ja toiminnan vaikuttavuus sekä käsittelyaikojen pituus vaihtelevat huomattavasti. Näitä eroja on kuvattu hallituksen esityksen liitetaulukoissa. Eroilla on merkitystä kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta, ja erojen tasaaminen on siten perusteltua.

Hallituksen esityksen taustalla on oikeusministeriön asettaman toimikunnan ehdottama muutoksenhakutuomioistuinverkoston rakenteellinen uudistus. Toimikunta arvioi, että rakenteellisella uudistuksella voidaan nykyistä paremmin turvata tuomioistuinten yleis- ja erityisosaaminen ja henkilöstön ammattitaidon kehittyminen sekä vähentää oikeudenkäyntien pitkittymistä. Käytännössä tämä edellyttäisi riittävän suurien, toiminnallisesti vahvojen tuomioistuinten muodostamista. Siksi on päädytty esittämään hovioikeuksien määrän vähentämistä yhdellä ja hallinto-oikeuksien kahdella.

Arvoisa puhemies! Esityksen mukaan Kouvolan ja Itä-Suomen hovioikeudet ja Kouvolan ja Kuopion sekä Rovaniemen ja Oulun hallinto-oikeudet yhdistettäisiin. Yhdistämisen yhteydessä Kouvolan hovioikeuden ja hallinto-oikeuksien sijaintipaikka siirrettäisiin Kuopioon.

Toimikunnan tekemän selvityksen perusteella hovioikeuden sijoituspaikaksi valikoitui Kouvola. Kuitenkin hallituksen esityksessä esitetään, että hovioikeus sijoitetaan Kuopioon. Ministeri kertoi perustelut esitykselleen. Ne ovat kuitenkin minulle henkilökohtaisesti vaikeita ymmärtää ja myös osittain hyväksyä.

Hallituksen perusteluissa todetaan, että Kuopio on maantieteellisesti tuomiopiirin keskiössä. On myös arvioitu, että hovioikeuden sijoittuminen Kuopioon helpottaisi tuomareiden rekrytointia Itä-Suomen tuomioistuimiin. Edelleen arvioidaan, että Kouvolan työntekijöiden on helpompi työllistyä esimerkiksi pääkaupunkiseudun tuomioistuimiin, mikäli heidän ei olisi mahdollista siirtyä Kuopioon. Tosiasia on kuitenkin, että vajaat 10 henkilöä olisi siirtymässä Kuopioon, suurin osa työntekijöistä ja heidän osaamisestaan siirtyisi kuitenkin muualle.

On ehdottoman tärkeää, että henkilöstön osalta päästään parhaaseen lopputulokseen eikä menetetä sitä tärkeää osaamista, joka Kouvolaan on syntynyt. Tähän viittasi muun muassa ministeri äsken omassa puheenvuorossaan.

Aina kun organisaatiouudistuksia tehdään, pitää muistaa, ettei kyse ole vain yksittäisten ihmisten osaamisesta ja ammattitaidosta. Hyvissä organisaatioissa syntyy myös toimintatapoihin ja kulttuuriin osaamista, joka tuottaa lisäarvoa. Yhteisön osaaminen on siis vahvempi kuin yksittäisten työntekijöiden yhteenlaskettu osaaminen.

Ministeri toivoi, että Kouvolan käytäntöjä, niitä hyviä käytäntöjä, joita siellä on kehitetty vuosien varrella, siirtyisi myös muualle. Ongelmana on se, että nämä henkilöt siirtyvät eri paikkoihin ja siten näiden hyvien toimintamallien siirtäminen ei ole mitenkään yksinkertaista.

Minun on vaikea ymmärtää oikeusministerin ja hallituksen linjausta tässä ratkaisussa. Ensinnäkin nuo toiminnan volyymiin liittyvät taulukot, joihin äsken viittasin ja jotka löytyvät hallituksen esityksen lopusta, osoittavat, että Kouvolan hovioikeus on toiminut erittäin tuloksekkaasti ja käsittelyajat ovat olleet kaikkein lyhyimmät. Asiat on ratkaistu Kouvolassa noin kaksi kertaa nopeammin kuin muissa, vaikka saapuneiden asioiden määrä tuomaria kohden on ollut sama. Tämä on todettu jo aikaisemmin useissa puheenvuoroissa.

Kouvolaa puoltaa myös se, että kaikilta suurilta hovioikeuspaikkakunnilta pääsee aamuisin junalla Kouvolaan — ja voi sieltä myös palata iltaisin takaisin kotiin. Kuopiossa pidettävät käsittelyt taas puolestaan edellyttäisivät useimmiten yöpymistä, mikä ei ole myöskään työhyvinvoinnin kannalta mikään hyvä kehitys. Tämä toisaalta myös lisää valtion erilaisia kustannuksia, kuten täällä on todettu. Siltä osin hallituksen perustelu palveluiden joustavasta saatavuudesta ei mielestäni toimi parhaalla mahdollisella tavalla.

Jos tästä Kouvolan ja koko Kaakkois-Suomen kannalta ikävästä ratkaisusta kuitenkin pitää hakea joku pienoinen valopilkku, se on se, että Itä-Suomen hovioikeus järjestää jatkossakin pääkäsittelyjä myös Kouvolassa ja samoin hallinto-oikeudella olisi pysyvä istuntopaikka Kouvolassa.

On tärkeää, että palveluita voidaan tuottaa siellä, missä se on tarkoituksenmukaisinta. Ongelmana tässäkin on kuitenkin se, että istuntopaikkakunnilla ei ole tuomioistuimen kansliaa eikä myöskään pysyvää henkilöstöä, vaan tuomioistuimet järjestetään aina tarvittaessa. Kouvolassa tämä tarkoittaisi myös sitä, että kyse on siirtymäajasta vuoden 2016 loppuun saakka, jolloin tilanne arvioidaan uudestaan. Todennäköisesti se loppuu kokonaan.

Arvoisa herra puhemies! Täytyy myöntää, että olen todella pahoillani, ettei hallitus ole nähnyt hovioikeuden säilymistä Kouvolassa parhaana ratkaisuna, kuten ministeriön asettama toimikunta esitti. Perusteluja tälle olisi kuitenkin ollut. Toivon, että hallitus seuraa tilannetta tiiviisti, jotta asiakkaiden oikeusturva ei heikkenisi tulevaisuudessa ja oikeusturva kaikilta osin säilyisi.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin tässä jo aiemmissakin puheenvuoroissa on todettu, hallituksen esitys on ristiriitainen. Itä-Suomessa esitettyä uudistusta, joka varmasti uudistuksena sinänsä on tarpeellinen, perustellaan hovi- ja hallinto-oikeuksien samalle paikkakunnalle keskittämisestä saatavilla hyödyillä, kun taas Pohjois-Suomessa ollaan tätä yhteyttä Rovaniemen osalta purkamassa.

Rovaniemelle on muodostunut erityinen oikeudellisen osaamisen keskittymä Lapin yliopiston, hovioikeuden, hallinto-oikeuden ja käräjäoikeuden muodostaman ytimen ympärille. Tähän klusteriin kuuluvat muun muassa Tukesin kaivosviranomainen, Trafin paikkakunnalle alueellistetut toiminnot sekä esimerkiksi Hallinnon tietotekniikkakeskus Haltik monien muiden toimijoiden ohella. Näiden kaikkien toiminnassa oikeudellisen osaamisen merkitys korostuu. Nämä tekijät luovat toimintaympäristön, jossa oikeudellisen osaamisen keskittymä synnyttää ympärilleen selvää synergiaetua. Rovaniemen osaamiskeskittymää tulisikin mielestäni hajottamisen sijaan päinvastoin vahvistaa, jotta tämä synergia saataisiin paremmin hyödynnettyä koko suomalaisen oikeudenkäytön parhaaksi. Hyvä tapa hyödyntää Rovaniemen oikeudellisen osaamisen keskittymää olisi esimerkiksi seurata pohjoismaista esimerkkiä ja perustaa Suomeen erillinen tuomioistuinvirasto, jonka avulla pystyttäisiin todennäköisesti tuomaan monia parannuksia oikeusistuinten toiminnan kehittämiseen. Tuomioistuinviraston luonteva sijoituspaikka olisi nimenomaan Rovaniemen oikeudellisen osaamisen klusterin yhteydessä.

Arvoisa puhemies! Lappi on laaja maakunta, jonka elinkeinot nopeasti kasvavina elinkeinoina, muun muassa matkailu- ja kaivoselinkeino, ovat hyvin kaavoitusintensiivisiä. Onkin odotettavissa, että tulevina vuosina Pohjois-Suomen hovioikeutta tulevat kuormittamaan nimenomaan Lapin maakunnan alueelta tulevat tapaukset. Myös tämä näkökulma puoltaisi hallinto-oikeuden sijoittumista Rovaniemelle.

Hallituksen esityksen perusteluissa oikeastaan ainoa konkreettinen peruste hallinto-oikeuden yhdistämiseksi juuri Ouluun on se, että Oulun hallinto-oikeudessa työskentelee enemmän henkilöitä kuin Rovaniemen hallinto-oikeudessa. Jos kumminkin olemme itsellemme rehellisiä, niin tämäkin perustelu näin merkittävän linjauksen perusteena on hieman kyseenalainen, jos suhteutamme uudistuksen henkilöstövaikutukset vaikkapa samaan aikaan meneillään olevaan puolustusvoimauudistukseen.

Hallituksen esityksen perusteluihin on kovin suurieleisesti kirjoitettu seuraavalla sanamuodolla, nyt siis lainaan hallituksen esitystä: "Rovaniemen hallinto-oikeuden henkilöstömäärä on lähes puolet pienempi kuin Oulun hallinto-oikeuden, joten tämä ratkaisu on myös henkilöstön sijoittamisen kannalta tarkoituksenmukaisempi." — Aika voimakkaasti sanottu, "puolet pienempi", kun henkilöstömäärän ero on vain reilut kymmenen työntekijää, kun tätä todella suhteuttaa muihin meneillään oleviin uudistuksiin. Rovaniemen oikeudellinen klusteri on kaupungin kannalta aivan olennainen strateginen kysymys, kun taas Oulu on teknologia- ja teollisuuskaupunki, jonka kehittymisen näkökulmasta tuomioistuinten sijoittumisella ei liene strategista merkitystä.

Arvoisa puhemies! Kysyn myös ministeriltä, miten ministeri on ajatellut hallinto-oikeuden siirron Ouluun palvelevan esimerkiksi poronhoitoon tai saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvien kysymysten käsittelyä. Poronhoidon osalta hallituksen esityksessä on kirjoitettu näin: "Oulun ja Rovaniemen hallinto-oikeuksien yhdistämisen seurauksena on muutettava poronhoitolakia siten, että valitukset paliskuntain yhdistyksen päätöksestä ohjautuisivat jatkossa Rovaniemen hallinto-oikeuden asemesta Oulun hallinto-oikeuteen. Niin ikään on muutettava poronhoitajien sijaisapukokeilusta annettua lakia siten, että muutoksenhakuasioissa toimivaltainen hallinto-oikeus on jatkossa Oulun hallinto-oikeus." — No, hyvä, että tämä poronhoitoasia on huomioitu hallituksen esityksen perusteluissa. Saamelaisten kulttuuri-itsehallintoon liittyvistä kysymyksistä ei hallituksen esityksessä mielestäni ole edes mainintaa, vaikka nämä kysymykset ovat muissa yhteyksissä olleet kyllä ministerin agendalla hyvinkin keskeisesti.

Arvoisa puhemies! Mielestäni tässä on esitetty sekä keskustelun kuluessa että omassakin puheenvuorossani monia näkökohtia, jotka puoltavat Pohjois-Suomen hallinto-oikeuksien yhdistämistä nimenomaan Rovaniemelle. Toivon, että tämän lähetekeskustelun perusteella asiaa voitaisiin olla tähän suuntaan viemässä.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kun tilanne on tällainen, että varmasti joku kokee häviävänsä, niin se lähtökohdallisesti aina on todella surullinen, enkä millään tavalla koe sen suurempaa iloa tai surullisuutta, mihinkä ratkaisu on mennyt, koska tiedän, että oikeusministeri on ollut erittäin hankalan tehtävän edessä ottaen huomioon tehtäväksiannon.

Mutta haluan kiittää ministeri Henrikssonia yhdestä asiasta, ja se koskee hallintolakia. Ministeri kyllä on piiruntarkasti noudattanut hallintolain sisältöä. Hän on käynyt paikan päällä tutustumassa, ottanut henkilökunnan viestit huomioon, ottanut kaikki nämä rakentamiseen ja muuhun liittyvät kustannusarviot moneen kertaan, myös korjatut versiot, huomioon. Minusta tällainen ansaitsee nykypäivänä kiitoksen, että ei hutkita asioita, tutustutaan tarkoin. Kun täällä on moneen kertaan viitattu Braxin esittämään toimikuntaan, minä en ole hallintolain asiantuntija mutta sen verran katsoin sen toimikunnan henkilöitä, keitä he olivat, että siellä ei ollut ketään varsinaisesti Itä-Suomesta eikä keskisestä Suomesta. Minun käsittääkseni tällainen hallintomenettely, kun kyseessä on koko Suomen tarkastelu, ei ole hyvän hallintotavan mukaista. Se on oma käsitykseni asiasta, ja toki sillä edellytyksellä tämän sanon, että saatan kyllä olla väärässäkin.

Kuitenkin tämä ratkaisu, mikä nyt on syntynyt, liippaa monia eri lakeja, enkä näitä tarkemmin käy läpi. Sisältöön voi jokainen tutustua, mutta jos me katsomme karttaa, kuten ministeri sanoo, niin kyllä sellaista ratkaisua, jossa Kuopio olisi jäänyt kokonaan ilman hovioikeutta, joka oikeuslaitoksena sisältää enemmän matkustamista kuin hallinto-oikeus, minä olisin pitänyt erikoisena ratkaisuna. Tätä itse olen ajanut ja puolustanut. Mitä muut ratkaisut sitten ovat olleet, niin ne eivät tietenkään ole olleet se minun varsinainen tarkoitukseni mutta estää se, että koko sisäinen ja keskinen maa jää ilman oikeuspalveluja, ja se minun käsittääkseni olisi ollut aika mahdoton lainsäädännön ja oikeusturvan näkökulmasta hyväksyä.

Nämä olivat ne perusteet, joten tässäkin ikävässä tilanteessa, jossa ymmärrän niitä henkilöitä, jotka ovat kokeneet, että heiltä lähtee oikeuspalveluita pois, ja se murhe on todellinen, haluan kuitenkin kiittää maan hallitusta ja oikeusministeriötä. He ovat todella perehtyneet vuoden aikana tähän työhön ja tehneet tosiasioitten perusteella sitten ratkaisun, onpa se jonkun mielestä ratkaisuna hyvä tai huono.

Markus  Lohi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen erittäin pahoillani, että te, arvoisa oikeusministeri, omassa puheenvuorossanne esititte keskeisenä perusteena, miksi hallinto-oikeus pitää nimenomaan Rovaniemen sijasta siirtää ja keskittää Ouluun, että Oulusta on tulossa maan viidenneksi suurin kaupunki. Nyt pitää vauhdittaa ilmeisesti Oulun kasvua vielä suuremmaksi Rovaniemen kustannuksella. Tätä kutsutaan keskittämispolitiikaksi, ja olen tästä erittäin pahoillani, että tältäkin osin hallitus on viemässä keskittämispolitiikkaa eteenpäin, myös oikeudellisen toiminnan osalta.

Arvoisa puhemies! Toinen peruste, joka oli hieman ristiriitainen, oli se, kun te totesitte, arvoisa ministeri, että hallinto-oikeudessa suurin osa käsittelystä on kirjallista käsittelyä ja se ei vaadi istuntoja ja vielä pyritään siihen, että tulevaisuudessa yhä useampi istuntoja vaativa käsittely voitaisiin hoitaa myös videoneuvottelulla, kun tämä on tarkoituksenmukaista. Silloinhan on aivan sama periaatteessa oikeusturvan kannalta, missä tämä hallinto-oikeus sijaitsee. Jos ajattelemme vaikka Oulun seudun asukkaita, niin heidän oikeusturvansa kannalta, jos he tekevät valituksen vaikkapa kaava-asiasta, on aivan sama, lähettävätkö he sen valituksen postilla Ouluun vai Rovaniemelle. Sillä ei ole mitään merkitystä.

Mutta millä on merkitystä hallinto-oikeuden sijoittumisen kannalta? Sillä on merkitystä, missä tämä henkilöstö sijaitsee, ja sillä, että tällä ratkaisulla nyt hajotetaan se tiivis ja erittäin hedelmällinen ja synergiaetuja tuova yhteistyö, joka on syntynyt siitä, että samalla paikkakunnalla on yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, samalla paikkakunnalla on tämän lisäksi hovioikeus, käräjäoikeus ja hallinto-oikeus, jolloin myös opiskelijat pystyvät hyötymään siitä, että he pystyvät opiskeluaikanaan seuraamaan toimintoja, tutustumaan näihin hallinto-oikeuksiin, saavat harjoittelupaikkoja ja rekrytointi helpottuu, täydennyskoulutus helpottuu, niin kuin on todettu. Nyt tämä keskeinen vahvuustekijä ollaan murtamassa, ja valitettavasti tähän ei ole mitään perusteita. Olen hyvin pettynyt.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ovat sekä edustaja Autto että edustaja Lohi perustelleet vastaansanomattomasti sen asian, että oikeusministeri valitettavasti tässä esityksessä on päätynyt kyllä väärään ratkaisuun.

Lähdin itse tänä päivänä yhden aikaan Inarista. Ajoin ensiksi Rovaniemelle ja tulin lentokoneella sitten tänne sieltä meidän hyvin tuntemastamme Sajoksesta, jossa oli Arktisen neuvoston kokous. Kyllä näillä välimatkoillakin on merkitystä, kun vielä ajattelemme, että siitä pitää matkustaa pari tuntia Nuorgamiin, enemmänkin ehkä, tai sitten lännen puolelle Kilpisjärvelle. Siis puhutaan erilaisista kulttuureista, erilaisista ajattelutavoista. Mitä kauemmaksi oikeuden käyttö fyysisesti, maantieteellisesti siirtyy, sitä vaativampi asia on ymmärtää se toimintaympäristö, mistä mahdollisesti kumpuavat nämä hallinto-oikeuden käsittelyyn tulevat asiat. Vaikka, totta kai, oikeus on koko maassa aina kaikille sama, jokainen vähänkin oikeustieteeseen tutustunut ymmärtää, että myöskin kulttuuriset näkökulmat on tunnettava. Ja tässä mielessä myöskin tällä maantieteellisellä etäisyydellä kyllä on merkitystä, vaikka olen täysin samaa mieltä edustaja Lohen kanssa siitä näkökulmasta, mistä hän puhui.

Siis valittaen on todettava, että tässä keskittämisessä Rovaniemeltä Ouluun juuri ajatellen tätä oikeusklusteria, joka Rovaniemellä on vahva, ei voi nähdä mitään muuta kuin kielteisiä näkemyksiä, ja täytyy tehdä tämä kysymys, onko todellakin niin, että kun me tätä käsittelemme ja meillä on tiedossa ne massiiviset koulutuspoliittiset keskittämisratkaisut, niin hallitus näyttää jokaisella sektorilla toimivan saman opin mukaisesti, ainakin näin Lapin näkökulmasta asioita tarkastellen.

Ari Torniainen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tässä keskustelussa on tullut erittäin monia hyviä puheenvuoroja ja perusteluja sille, miksi Kouvolassa tulisi jatkossakin olla esimerkiksi hovioikeus ja miksei myöskin hallinto-oikeus. En käy niitä enää tässä uudelleen luettelemaan, mutta ministerikin viittasi siihen, että Kouvolassa on hyviä käytäntöjä ja hyviä toimintatapoja, joiden toivoo välittyvän niille toisille paikkakunnille. Itse näkisin, että ne voisivat edelleen olla siellä Kouvolassa.

Mutta en malta olla kommentoimatta ja kysymättä ministeriltä vielä: Ministeri, sanoitte jotakuinkin siihen tyyliin, että ei pidä olla pelkästään seiniä vaan myös niitä toimitiloja siellä. Sanoitte, että tällä saadaan isoja säästöjä. Miten ne säästöt käytännössä tulevat, kun esimerkiksi Kouvolaan jäävät kuitenkin ne pysyvät istuntopaikat sekä hovi- että hallinto-oikeudelle? Eikö niistäkin tule niitä kustannuksia pitkässä juoksussa kuitenkin ihan samalla tavalla kuin jos myös ne oikeusasteet olisivat siellä?

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa on tuotu erittäin monipuolisesti ja vahvasti esille ne perusteet, jotka puoltavat muun muassa pohjoisen hallinto-oikeuden keskittämistä sinne Rovaniemelle, missä on muitakin näitä oikeudellisia toimielimiä. Nyt haluaisin tässä lopuksi vielä teihin, arvoisa oikeusministeri, vedota: kun te varmasti olette huomannut, että näitä perusteita on olemassa ja alueen ihmiset ovat tosissaan tämän suhteen ja huoli siitä, että nyt hajotetaan tämmöinen toimiva yhteistyö, on oikea, haluaisin vedota teihin ja arvostaisin kovasti, jos voisitte vielä harkita sitä, olisiko kuitenkin viisasta sijoittaa tuo hallinto-oikeus tuonne Rovaniemelle ja vahvistaa sitä jo olemassa olevaa hyvää yhteistyötä.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat Eerola, Lindström, Torniainen ja Kiljunen ovat täällä ansiokkaasti tuoneet laajasti ne perusteet, jotka puoltavat Kouvolan asemaa hovioikeuspaikkakuntana. Muistutan lisäksi liikenteellisestä risteyskeskittymästä ja aivan uudesta hovioikeuden rakennuksesta, jonka valtio on sinne maksanut. Tässä kohdassa vetoan kyllä ministerin lisäksi lakivaliokuntaan niin, että lakivaliokunta käsittelee eduskunnassa tätä asiallisesti asiantuntijavalmisteluun perustuen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

No kuullaanpas lakivaliokunnan alustava käsitys asiasta. Edustaja Holmlund.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa herra puhemies! Voin kyllä vakuuttaa edustaja Palmille, että käsittelemme tätä taatusti asiallisesti. Ei ole mitään syytä, ettemmekö niin tekisi. Pidän sitä ihan selvänä asiana.

Olen ollut seuraamassa keskustelua. Valtaosa puheenvuoroista on oikeastaan ollut hyvin vahvasti aluepoliittista näkökulmaa. Tämä tietysti on varsin ymmärrettävää, koska on todellakin niin, että jokainen varmasti kokee siirtymiset ja yhdistämiset omilla alueillaan menetykseksi.

Toisaalta kaikkein tärkeintä tietysti on se, että ministeri on täällä tuonut hyvin perusteellisesti esille ne omat perusteensa, millä tämän vaikean ja ehkä jossain määrin myös ikävänkin ratkaisun on joutunut tekemään. Mielestäni yksi merkille pantava seikka on myös se, että myös hovioikeuden osalta käydään ja tullaan käymään matkakäräjiä. Siitä huolesta, että oikeusturva ei toteutuisi: mielestäni oikeusturva voidaan aika hyvin turvata siten, että matkakäräjiä todellakin käydään ja kenellekään matkat eivät tule kohtuuttoman pitkiksi.

Täällä on tullut myös ihan hyviä näkemyksiä erityisesti Kouvolan osalta hyvien toimintatapojen ja käytäntöjen jatkuvuuteen, ja tämä on varmasti yksi hyvin tärkeä asia, kun rakenteellisia uudistuksia tehdään: miten saadaan henkilöstö motivoitua ja pystytään siirtämään ne hyvät käytännöt myös uuden yhdistyvän tuomioistuimen normaaliksi käytännöksi? Tältä osin tietysti toivomme, että niitä mahdollisuuksia ja toimintamalleja sitten oikeusministeriöstä löytyy.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ennen edustaja Lohen puheenvuoroa totean, että kyseessä on lähetekeskustelu, ja minun mielestäni kohta tämä lähetekeskustelu on kyllä jo täyttänyt tarkoituksensa. Mutta edustaja Lohi, seuraava puheenvuoro on teidän.

Markus Lohi /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä vain korostaa, että ne perustelut, joita olen tuonut esiin tämän hallinto-oikeuden sijoittamiseksi Rovaniemelle, eivät ole missään tapauksessa keskeisiltä osin aluepoliittisia, vaan ne ovat oikeuspoliittisia. Siis kaikki ne perusteet, jotka olen tuonut esille, liittyvät siihen, että siellä on syntynyt vahva oikeudellisen osaamisen keskittymä, ja tämä on se peruste: nyt on järkevä vahvistaa tätä eikä hajottaa tätä. Siis kyse ei ole nyt aluepolitiikasta, vaikka Lappi on laaja maakunta ja siellä on omat erityispiirteet, vaan nimenomaan oikeuspolitiikasta.

Heikki Autto /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ollaan lähetekeskustelussa, niin toivon todella, että sitten lakivaliokunta voi ottaa esimerkiksi tämän ajatuksen tuomioistuinvirastosta siltä kannalta pohdittavakseen, onko tässä vaiheessa syytä hajottaa Rovaniemen oikeudellisen osaamisen klusteria, kun kuitenkin Pohjoismaista ja muualta maailmalta voidaan nähdä hyviä esimerkkejä siitä, että kun nämä oikeuden käyttöön liittyvät viranomaistoimet kootaan yhteen virastoon ja pystytään tuomaan tällaiseksi todella toimivaksi klusteriksi, jolla pohjaa Rovaniemellä jo on, niin se parantaa sitten lainkäytön malleja ja toimintamahdollisuuksia myös tulevaisuudessa ja näin palvelee koko Suomen oikeuslaitosta. Eli myös oma puheenvuoroni oli ennen kaikkea Suomen lain ja oikeusistuimen toiminnan puolustamista. Toki myös haluan korostaa, että Rovaniemelle tällä kysymyksellä on strateginen merkitys, toisin kuin Pohjois-Suomen toiselle suurelle keskukselle, Oululle, jolla on aivan muita strategisia kehittämisnäkymiä omalle tulevaisuudelleen.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Keskustelun päätteeksi vielä ministerille lyhyt kommenttipuheenvuoro.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Erittäin lyhyesti.

Ensinnäkin Rovaniemen tilanteesta. Edelleenkin Rovaniemellä säilyy hovioikeus. Se on minusta erittäin tärkeätä, ja haluankin, että Rovaniemellä säilyy hovioikeus pitkäksi ajaksi eteenpäin. Minun mielestäni se on asia, mitä kannattaa myös tässä huomioida. Rovaniemellä on hyvä käräjäoikeus, ja muutenkin siellä on oikeustieteellinen tiedekunta. Rovaniemellä on tärkeä oikeustieteen keskittymä. Se, että hallinto-oikeus nyt siirtyy Ouluun, ei merkittävästi tätä heikennä, ja edelleen ne palvelut kansalaisille tulevat säilymään myös Rovaniemellä ja myös saamelaisalueella, ja se on myös tärkeätä tässä muistaa.

Sitten kiitos edustaja Eestilälle. Toki kävin jokaisessa hovi- ja hallinto-oikeudessa, ja myöskin sen kokemuksen perusteella tämä on ollut erittäin vaikea asia, ja on ollut erittäin vaikeata tehdä päätöksiä niin Kouvolan kuin Rovaniemen osalta, koska sekä Kouvolassa että Rovaniemellä tehdään erinomaista työtä. Mutta kuitenkin ratkaisuja on tehtävä ja perusteluja pitää miettiä, ja olen päätynyt siihen, mitä nyt tässä hallituksen esityksessä on ja että se on kokonaisuuden kannalta, tulevaisuuden kannalta se paras ratkaisu.

Sitten vielä lyhyesti näistä vuokrakustannuksista. Kyllä, tässä joudutaan rakentamaan jonkun verran, mutta, arvoisat edustajat, kyse on vuokrakustannuksista, ja niin kuin sanoin, näissä eri vaihtoehdoissa ei ollut suurta eroa. Näihin voitte myös tutustua lakivaliokunnassa ja tulette näkemään, että ei ole suurta väliä kustannusten kannalta, onko hovioikeus Kouvolassa vai Kuopiossa ja onko hallinto-oikeus Oulussa vai Rovaniemellä. Kustannusten kannalta sillä ei ole merkitystä, vaan tässä on muut asiat, jotka ovat ratkaisseet nämä asiat.

Elikkä näillä linjauksilla jatketaan. Toivon myös, että lakivaliokunnassa tämä ehdotus käsitellään perusteellisesti, jotta saadaan hyvä ja toimiva hovioikeusverkosto ja hallinto-oikeusverkosto myös tulevaisuudessa. Sitä meidän kansalaiset tarvitsevat.

Keskustelu päättyi.