Täysistunnon pöytäkirja 109/2012 vp

PTK 109/2012 vp

109. TIISTAINA 13. MARRASKUUTA 2012 kello 14.00

tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi konkurssilain sekä takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 24 §:n muuttamisesta

 

Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksen taustalla on valtioneuvoston tammikuussa 2012 hyväksymä harmaan talouden vastainen ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää talousrikosten selvittämistä ja rikosvastuun toteutumista. Ohjelmaan liittyen esityksessä ehdotetaan konkurssilakiin muutosta, jonka mukaan pesänhoitajan tulisi tehdä tietyistä rikosepäilyistä ilmoitus poliisille.

Tutkintapyynnön tekemistä ei varattomuuteen raukeavassa konkurssipesässä nykyisin edellytetä, ja käytännössä tehtävä kuuluu syyttäjälle. Lakivaliokunta on yksimielisessä mietinnössään kannattanut muutosta, sillä se vähentää päällekkäistä työtä sekä yksinkertaistaa ja nopeuttaa rikosasian käsittelyä.

Rikosilmoitusvelvollisuus on raukeaviin konkurssipesiin nähden uusi tehtävä. Koska tämä tehtävä palvelee yleistä etua, valiokunta on pitänyt perusteltuna, että samassa yhteydessä mahdollistetaan se, että tehtävästä aiheutuvasta lisätyöstä voidaan maksaa pesänhoitajalle palkkiota valtion varoista. Valiokunta puoltaa myös sitä, että pesänhoitajan palkkion ja kulukorvauksen enimmäismäärää pesäluettelon ja velallisselvityksen laatimisesta varattomassa konkurssipesässä korotetaan nykyisestä 500 eurosta 1 000 euroon. Saadun selvityksen mukaan nykyinen korvaus ei edes enimmäismääräisenä vastaa pesäluettelon ja virallisselvityksen laatimisesta aiheutuvaa työmäärää. Edellä mainitut ehdotukset ovat valiokunnan asiantuntijakuulemisessa saaneet varauksettoman kannatuksen.

Sen sijaan hallituksen esitykseen sisältyvä periaatteellisesti merkittävä ehdotus velallisen itsekriminointisuojasta sai valiokunnan asiantuntijakuulemisessa ristiriitaisen vastaanoton, ja asia osoittautui valiokuntatyössä varsin kimurantiksi. Itsekriminointisuojalla tarkoitetaan Suomessakin rikosprosessissa tunnustettua periaatetta, jonka mukaan rikoksesta epäiltyä tai syytettyä ei voida pakottaa eikä painostaa myötävaikuttamaan oman syyllisyytensä selvittämiseen. Euroopan ihmisoikeussopimukseen ei sisälly nimenomaista määräystä periaatteesta, mutta Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ratkaisuissaan todennut, että se sisältyy ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa säädettyyn oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Vaikka itsekriminointisuoja on keskeisesti rikosprosessiin liittyvä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin tae, sillä on Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön ja korkeimman oikeuden uusimman oikeuskäytännön myötä katsottu olevan vaikutusta myös rikosprosessin ulkopuolisissa menettelyissä, joissa henkilö on sanktion uhalla velvoitettu antamaan tietoja. Tällainen menettely on muun muassa konkurssi, jossa velalliselle on konkurssipesän selvittämiseksi ja velkojen maksun saantioikeuden turvaamiseksi säädetty laaja tiedonanto- ja myötävaikutusvelvollisuus, samoin kuin velvollisuus vahvistaa pesäluettelo oikeaksi. Kyseisten velvoitteiden täyttämisen tehosteeksi tuomioistuin voi määrätä uhkasakon tai tietyin edellytyksin painostusvankeutta, ja viime kädessä sovellettaviksi voivat tulla myös rikoslain säännökset velallisen petoksesta.

Eit on ratkaisuissaan vahvistanut, ettei viranomaismenettelyihin liittyvä tiedonantovelvollisuus itsessään loukkaa itsekriminointisuojaa eikä periaate sinällään estä velvoitteiden sanktiointia tai väärien tietojen antamisen kriminalisointia. Tilannetta on kuitenkin arvioitu toisin, kun viranomaismenettelyn kanssa samanaikaisesti tutkitaan rikosta ja rikoksesta epäiltyä tai syytettyä vaaditaan viranomaismenettelyssä sanktion uhalla antamaan tietoja, joilla on merkitystä rikosasiassa.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan oikeustilan selkeyttämiseksi, että konkurssilakiin sisällytetään uusi säännös, jonka mukaan, jos velallinen on epäiltynä esitutkinnassa tai syytteessä rikoksesta, hän ei olisi velvollinen antamaan pesänhoitajalle konkurssilaissa tarkoitettuja tietoja niistä seikoista, joihin epäily tai syyte perustuu. Säädös antaa siten konkurssivelalliselle oikeuden olla vaiti tietyin edellytyksin.

Valiokunnan käsittelyssä kävi hyvin selväksi, että periaatteesta säätäminen laissa on haasteellista. Tämä johtuu ensinnäkin periaatteen tulkinnanvaraisuudesta, sillä periaatteen sisältö ja ulottuvuus perustuvat Eit:n ja korkeimman oikeuden oikeuskäytäntöön. Käytäntö koskee yksittäisiä tapauksia, joista voi olla vaikea johtaa yleistä oikeusohjetta. Periaatteen sisältö myös täsmentyy ja voi saada uusia ulottuvuuksia Eit:n uusien ratkaisujen myötä.

Tulkinnanvaraisuuden vuoksi päätelmien tekeminen siitä, kuinka pitkälle suojan toteuttamiseksi on mentävä, on näin ollen vaikeaa. Lisäksi itsekriminointisuojasta laissa säätämisen tekee haasteelliseksi se, että suoja on mahdollista toteuttaa eri tavoin. Tämä tuli selkeästi esiin myös lakivaliokunnassa, jossa eräät asiantuntijat pitivät hallituksen esittämää niin kutsuttua vaitiolomallia parempana ratkaisuna mallia, jossa ehdotettiin hallituksen esityksen valmistelua edeltävässä oikeusministeriön työryhmässä.

Tässä niin kutsutussa palomuurimallissa itsekriminointisuojaa konkurssimenettelyssä ei olisi kirjattu lakiin, vaan konkurssimenettelyssä olisi poikkeuksellisissa tapauksissa mahdollistettu ulosotossa käytetyn ulosottoselvityksen tekeminen. Ulosottoselvityksessä annettuja tietoja olisi voitu käyttää konkurssimenettelyssä, mutta niitä ei olisi voitu käyttää velallisen saattamiseksi syytteeseen tai näyttönä rikosprosessissa. Pesänhoitajaa ja velkojia olisi koskenut salassapitovelvollisuus ulosottoselvityksen sisällöstä.

Palomuurimalli olisi velkojien oikeuksien kannalta tehokas, mutta valiokunta päätyi mietinnössään kuitenkin siihen, ettei tätä ulosotossa käytössä olevaa mallia voitaisi vaikeuksitta siirtää konkurssimenettelyyn. Tähän johtopäätökseen oli päädytty myös lainvalmistelussa, minkä vuoksi hallituksen esitys pohjautuu eri ratkaisuun. Toisaalta on selvää, että vaitiolomallia on vaikea sovittaa yhteen konkurssin tarkoitusperien kanssa. Tämä johtuu siitä, että velallisen antamilla tiedoilla on keskeinen merkitys konkurssimenettelyssä ja velkojien oikeuksien toteuttamisessa. Kuten mietinnössä tarkemmin ilmenee, valiokunta päätyi puoltamaan ehdotettua vaitiolomallia.

Valiokunta antoi painoa muun muassa sille, että hallituksen esittämässä muodossa vaitiolo-oikeus on sekä ajallisesti että sisällöllisesti rajoitettu. Ajallisesti esitys koskee vain tilanteita, jolloin konkurssi- ja rikosasia ovat vireillä samanaikaisesti. Lisäksi tietojen, joista velallinen voi konkurssimenettelyssä vaieta, tulee liittyä juuri niihin seikkoihin, joiden vuoksi velallinen on epäillyn tai syytetyn asemassa. Vaitiolo-oikeus ei siten anna velalliselle yleistä oikeutta olla antamatta pesänhoitajalle tietoja, vaan muut kuin rikosasiassa merkitykselliset tiedot velallisen on annettava normaaliin tapaan. Valiokunta pitää tätä velkojien oikeuksien kannalta hyvin tärkeänä. Valiokunta pani merkille myös sen, että käytännössä pesänhoitaja ei ole pelkästään niiden tietojen varassa, joita velallinen antaa, vaan pesänhoitajalla on myös muita tietolähteitä, kuten kirjanpito ja sidosryhmät.

Myös ehdotettuun vaitiolomalliin liittyy tulkinnanvaraisuuksia. Valiokunta on mietinnössään pyrkinyt selventämään kysymyksiä, joita on noussut esille asiantuntijakuulemisessa. Kyse on kuitenkin varsin haasteellista aihepiiriä koskevasta uudesta sääntelystä, minkä vuoksi valiokunta on pitänyt tärkeänä, että sääntelyn toimivuutta käytännössä seurataan.

Mietinnössä kiinnitetään huomiota myös siihen, että hallituksen esityksessä esitetty sääntely ei koske tilanteita, joissa henkilö ei vielä ole epäiltynä tai syytettynä rikoksesta tai ei ole vielä tietoinen tästä. Ehdotettu sääntely ei myöskään ratkaise kysymystä siitä, voidaanko velallisen konkurssimenettelyssä sanktiouhan alla antamia tietoja hyödyntää myöhemmässä rikosprosessissa todisteena. Valiokunta on mietinnössään painottanut, että itsekriminointisuojaa ja todisteiden hyödyntämiseen liittyviä kysymyksiä arvioidaan oikeusministeriössä vireillä olevassa todistelua koskevassa hankkeessa. Toimikunnan mietintö on saadun tiedon mukaan juuri valmistunut, mutta työ jatkuu hallituksen esityksen valmisteluna. Asiaan siis palataan, kun hallituksen esitys annetaan eduskunnalle.

Yleiskeskustelu päättyi.