Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! Tulevaisuudesta tähän päivään:
"Kysymys on siitä, että siinä ei ole
eikä ole ollut kunnon käsikirjoitusta ja punaista
lankaa." Näin totesi Raimo Sailas alkuviikolla Etelä-Suomen
Sanomissa sote-uudistuksesta ja esitti sitä aloitettavaksi
nollasta, siis kokonaan uudelleen. Hän ei ole ainut hallituksen
linjan ja johtajuuden puutteen arvostelija, eikä se ainut
toinenkaan ole vain Suomen Keskusta. Eri puolilla Suomea terveydenhuolto- ja
sosiaalialan ammattilaiset sekä kuntapäättäjät lähettävät
samaa viestiä: mitä ihmettä tässä nyt oikein
tapahtuu ja milloin?
Pääministeri Katainen, vaalikautta on kulunut nyt
yli kaksi vuotta, mutta siitä huolimatta sosiaali- ja
terveysministeri Risikko ja peruspalveluministeri Huovinen puhuvat
edelleen keskenään ristiin sote-uudistuksen tilanteesta,
eikä tätä tunnu kukaan johtavan. Arvoisa
pääministeri, kertokaa nyt suomalaisille ja eduskunnalle,
mikä tässä oikein mättää.
Onko kyse siitä, että asiasta (Puhemies koputtaa)
on tullut teille pääministerinä arvovaltakysymys?
Pääministeri Jyrki Katainen
Ei sote-uudistus kai kenellekään voi mikään
arvovaltakysymys olla, vaan siinä on kysymys suomalaisten palveluista.
Hallituksella on oikeastaan kaksi tavoitetta sote-uudistuksen
suhteen: Ensimmäinen on se, että me pystyisimme
mahdollisimman hyvin yhdistämään sosiaalipalvelut
ja terveyspalvelut ja toisaalta sitten perusterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito,
eli puhutaan niin sanotusta integraatiosta. Tämä on
ensimmäinen tavoite. Toinen on saada aikaan mahdollisimman
tehokas päätöksentekojärjestelmä,
koska jos päätöksenteko on tehotonta,
siitä tietysti kärsivät sitten ne palvelut mutta
kärsivät myös koulupalvelut, kärsivät
päiväkotipalvelut ja kaikki muut.
Eli nämä kaksi tavoitetta, tehokas kuntapohjainen
päätöksenteko ja sitten tämä integraatiopuoli,
ovat meidän tavoitteitamme, ja niitä on aika hankala
ollut tähän saakka saada läpi monista
eri syistä johtuen, mutta meillä on täysin
yhteinen käsitys siitä, että siihen ratkaisu
vain pitää löytyä. Me olemme
istuneet aika moneen kertaan ministeri Huovisen kanssa ja Risikon
kanssa, ja meillä on ihan yhteinen näkemys (Puhemies
koputtaa) siitä, miten edetään.
Annika Saarikko /kesk:
Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla pääministeriltä,
että se yhteinen linja on löytynyt. Aivan tältä tämä viime
päivienkään keskustelu ei ole näyttänyt.
Me tiedämme hallituksen tavoitteet. Sosiaali- ja
terveydenhuoltoa pitää uudistaa, siitä keskusta
on samaa mieltä, mutta, pääministeri,
mitkä ne keinot ovat?
Keskusta on edelleen ainoana puolueena esittänyt mallin
sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi
ja myös niiden rahoittamiseksi. Sillä on kuntien
ja asiantuntijoiden vahva tuki. Sillä saadaan vahvistettua
perusterveydenhuoltoa ja kaadettua ne raja-aidat suhteessa erikoissairaanhoitoon.
Koska tästä linjasta on ollut epäselvyyttä,
arvoisa puhemies, pyydän nyt pääministeri
Kataista, sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa ja peruspalveluministeri
Huovista kertomaan tässä ja nyt selvällä suomella,
miksi tämä keskustan malli ei käy teille.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minä kuulin viime viikolla, vai
toissa viikollako se oli, että keskusta toisi jonkun täsmennetyn
mallin. Me emme ole sitä vielä saaneet. Sitä ei
ole vielä nähty, (Mauri Pekkarinen: Kauan aikaa,
kuukausikaupalla!) mutta ainakin minä sain semmoisen viestin
kaksi viikkoa sitten, että keskusta tuo jonkun uuden mallin.
(Välihuutoja) — Minä vain siteeraan keskustalaisia, älkää nyt
hermostuko. — Minulle vain kerrottiin kaksi viikkoa sitten,
(Hälinää) että keskusta tuo jonkun
uuden mallin. Me olemme sitä odottaneet ja uskomme, että se
vielä tulee, mutta se teidän alun pitäen
esittämänne malli on sen verran yleispiirteinen,
että minusta haiskahtaa, että perustuslakitulkintojen
mukaan se ei olisi ihan mahdollista toteuttaa. Tämmöistä palautetta
me olemme saaneet. Me olemme aika tiivistä yhteistyötä tehneet
perustuslakiasiantuntijoiden kanssa, ja ehkä sisällöllisesti
se suurin ongelma on se, että päätöksentekomalli
olisi aika tehoton, eli se on tämmöinen puhdas
kuntayhtymämalli, jolloin sitten kuntien rahat ja palvelut
siirrettäisiin toisten päätettäviksi.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että pääministerillä on
näkemys siitä, missä kohtaa keskustan
esittämä ratkaisu on tehoton. Ydinkysymyshän
meillä kaikilla on kaiketi se, että ihmiset saavat
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut silloin, kun niitä tarvitaan.
Toisekseen, arvoisa pääministeri, te vastasitte edustaja
Saarikon kysymykseen, että meillä on yhteinen
näkemys ja yhteinen käsitys, tarkka lainaus, yhteinen
käsitys asioista. Meillä on hyvin monesta asiasta
yhteinen käsitys, mutta voisitteko te, arvoisa pääministeri,
kertoa, milloin tulee se päivä, jolloin meidän
ei tarvitse kenenkään selitellä, meidän
ei tarvitse kenenkään tulkita tilannetta, jossa
ihmiset aidosti ovat huolissaan siitä, pääseekö sinne
lääkäriin vai ei? Tämä kysymys ja
ydin on se, että hallituksen puheet esimerkiksi viimeisen
viikon ajalta ovat senkaltaisia, että näin asiaa
vähemmän tuntevanakin on mennyt hieman solmuun,
(Puhemies koputtaa) että mitä se hallitus oikein
haluaa.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Siis hallitus haluaa kahta asiaa: integroidaan
sosiaali- ja terveyspalvelut ja perus- ja erikoistason
palvelut, (Mauri Pekkarinen: Miten se integroituu, kun te panette
himmelin?) ja toinen on sitten se, että siinä pitää olla
mahdollisimman tehokas päätöksentekomalli,
ettei kopioida nykymallien heikkouksia nimenomaan päätöksenteossa.
(Pietari Jääskeläinen: Ja mistä rahoitus?)
Se on se ongelma, joka pitää ratkaista. Me teemme omat
linjauksemme nyt ihan lähiviikkojen aikana, ja sen jälkeen
sitten työ alkaa. Se, kuinka vahvoja peruspalvelun tuottajia
tai tilaajia suomalaiset kunnat tulevina vuosina ovat, riippuu hyvin pitkälti
sekä kuntarakenteen uudistuksesta että myös
siitä, miten onnistutaan tämä sosiaali- ja terveyspalvelurakennemuutos
tekemään.
Olisiko tämä oikea paikka kysyä siitä keskustan
täsmällisemmän mallin aikataulusta, (Välihuutoja
keskustan ryhmästä) milloin se olisi tarkoitus
tuoda? (Puhemies koputtaa) Siitä voisi olla ihan hyötyäkin.
Juha Rehula /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Käsitykseni mukaan me olemme
tällä hetkellä täysistunnossa,
jonka aiheena on valtioneuvoston kyselytunti. Me olemme esittäneet
oman ratkaisumme. Se on edelleen käypänen. Siinä on sekä rahoitus
että tämä hallinto, jonka tunnustan ongelmalliseksi.
Se olisi ratkaistu jo, jos se olisi ollut helppo asia.
Mutta, arvoisa pääministeri, meillä on 300 000
ihmistä, joista aika moni on terveyspalvelujen piirissä,
300 000 ihmistä, jotka katsovat ja kuuntelevat
tätä lähetystä, tätä näytelmää,
tälläkin kertaa, kun te käännätte
tämän asian keskustan syliin tai te yritätte
kääntää tilanteessa, jossa,
arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: milloin te
alatte johtamaan hallitusta sillä tavalla, että hallituksen
rivit, hallituksen kuusi puoluetta, soutavat ja hiihtävät
yhteen suuntaan siinä ratkaisussa, mitä näille
asioille, ihmisten keskeisesti tarvitsemille sosiaali- ja terveyspalveluille,
tulevaisuudessa oikein tapahtuu?
Pääministeri Jyrki Katainen
No, tätä tässä on tehty
koko ajan, eli ratkaisuja tulee silloin, kun ne ovat valmiit. Hyvin
monesta asiasta, vaikeista asioista, ratkaisuja on tehty kuluneen
reilun kahden vuoden aikana ja tullaan eteenkinpäin tekemään.
Olen ihan samaa mieltä edustaja Rehulan kanssa siitä,
että jos asiat olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu.
Näin se varmasti on.
Ei minulla ollut tarkoitus mihinkään kääntää, minä vain
kysyin, kun minulle kerrottiin, että keskusta tuo oman
täsmällisen mallin. Mutta voimme me puhua siitä myöhemminkin
ja toisessa yhteydessä, mutta ajattelin, että olisi
saatu vastaus täällä, mutta saadaan joskus
myöhemmin.
Hanna Mäntylä /ps:
Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomien haastattelussa 2. marraskuuta, ministeri
Risikko, ehdotitte, että heti marraskuun rakennelinjausten
jälkeen hallitus hankkisi terveyskeskuksille jonkinlaista
hätäapua, samalla kun rehellisesti — mistä kyllä kiitos — myönsitte,
että hallitus joutuu tinkimään sote-uudistuksestaan,
sekä myönsitte, että uudistuksen toteutus
on osoittautunut liian vaikeaksi. Kysyisinkin nyt ministeri Risikolta:
Mitä te tarkoitatte tällä näkemyksellänne,
että terveyskeskuksille voitaisiin miettiä niin
sanottua hätäapua? Tarkoit-taako se esimerkiksi
sitä, että hätäapua lähdetään hakemaan
ensisijaisesti yksityisistä terveysfirmoista, vai sitä,
että valtion rahoitusta ohjataan enemmän nimenomaan
kuntatalouden vahvistamisen kautta julkisen sektorin vahvistamiseen?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaha, tämä taitaa olla ministeri Huovisen
tonttia. Tehdäänkö niin, että aloitetaan
ministeri Risikosta ja sen jälkeen sitten ministeri Huovinen,
jolle tämä asia varsinaisesti kuuluu?
Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko
Arvoisa herra puhemies! Tästä kysymyksestä, joka
tuli todella minulle:
Olen kyllä aika kauan jo puhunut siitä, että kun
me saamme tämän rakenneratkaisun tehtyä, niin
pelkkä rakenteiden kehittäminen ei tietenkään
riitä vaan meidän pitää niitä sisältöjäkin
kehittää. Viime kaudellahan käynnistettiin
Toimiva terveyskeskus -ohjelma, jossa nimenomaan työnjakoa
kehitettiin, erilaisia käytäntöjä,
kuten rajattu reseptinkirjoittamisoikeus. Meidän pitää näitä hyviä käytäntöjä jatkaa,
että vahvistuvat ne terveyskeskukset.
Se on todella niin, että näiden rakenneratkaisujen
vaikutukset näkyvät vasta pitkällä juoksulla,
ja siitä syystä meidän on täsmättävä niitä toimia
sitten jatkossa niihin kohtiin, mitkä meillä ovat
heikolla tolalla. Meillä heikommalla tolalla on nimenomaan
terveyskeskusten kiireetön hoito. Sanon, että tämähän
ei ole missään nimessä henkilöstön
syy vaan yksinkertaisesti sen, että nyt on mennyt enemmän
rahaa erikoissairaanhoitoon, ja meidän pitää saada
painopistettä muutettua, aivan niin kuin pääministerikin
totesi. Tästä me olemme sosiaali- ja terveyspoliittisessa
ministeriryhmässä aivan täysin yksimielisiä,
että perusterveydenhuolto kaipaa vahvistusta.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Ehkä selvennän alkuun sitä, että en
usko, että tästä salista — eikä myöskään asiantuntijoitten
joukosta — löytyy yhtäkään
sellaista henkilöä, joka olisi sitä mieltä,
että rakenteen uudistaminen ei olisi välttämätöntä.
Se on välttämätöntä.
Meidän kaikki terveydenhuollon ja sosiaalipuolen ammattilaiset
sanovat, että me tarvitsemme selkeämmän
rakenteen.
Meillä on tällä hetkellä tässä maassa
lähes 200 järjestämisvastuullista tahoa.
Silloin voi kyllä hyvällä syyllä kysyä:
Onko ihme, että monet niistä hyvistä käytänteistä,
joihin ministeri Risikko tässä viittasi, jäävät
matkan varrelle? Onko ihme, että potilaat, asiakkaat, tippuvat
erilaisten hallinnollisten portaitten ja raja-aitojen väliin? Tämähän
se on se todellinen ongelma, ja valitettavasti monillakaan malleilla
tämä asia ei välttämättä ihan
yksinkertaisesti tule ratkaistuksi, vaikka täällä ehkä niin
halutaan esittää.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että nämä sosiaali-
ja terveydenhuollon ongelmat eivät ole syntyneet viimeisen kahden
vuoden aikana, eli jos keskustalla on niin hyvä malli,
niin se olisi varmasti ollut aikaa useita vuosia pääministerikaudella
tuoda ja esittää.
Mutta totuus siitä, miksi sote-uudistusta tehdään,
vaikka se on niin vaikeaa, on se, että meillä on
5 miljoonaa suomalaista, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita,
ja meidän sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä.
Niitä pitää uudistaa, jotta ne toimivat,
jotta me voimme tarjota terveyskeskuksissa laadukasta palvelua,
hyvää vanhustenhuoltoa, korkeatasoista erikoissairaanhoitoa.
Nyt hallitus tekee tätä valmistelutyötä. Keväällä tehtyjen
linjausten perusteella jatkotyötä tehdään
asiantuntijatyöryhmässä ministeri Huovisen
johdolla, vastuuministerin johdolla, ja sosiaali- ja terveyspoliittisessa
ministerivaliokunnassa, ja nämä esitykset tuodaan
aikanaan eduskuntaan hallituksen esityksinä. Kysyisinkin vastuuministeri
Huoviselta, missä vaiheessa tämä järjestämislain
kirjoittaminen menee, kun tämä tuntuu kokonaan
unohtuvan, että valmistelutyötä tehdään
koko ajan tämän kovan köhinän keskellä.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Juuri näin. Vähän
välillä tuntuu, että tämä julkinen
keskustelu vie tätä asiaa ihan eri raiteelle kuin
missä se todellisuudessa on. Tämähän
on ihan normaalia valmistelutyötä, jota parhaillaan
tehdään ihan normaalilla tavalla. Näin
me valmistelemme monet muutkin hallituksen esitykset, jotka tähän
taloon lopulta tulevat ratkottavaksi. Tämä työ järjestämislakityöryhmässä on
hyvin tiukalla aikataululla, sen myönnän, käynnissä.
On aikomus, että hallitus vielä marraskuun loppupuolella
tekee niitä jatkolin- jauksia, joihin viitattiin jo budjetin
yhteydessä rakenneohjelmassakin. Tämä homma
on aivan hallinnassa. Tässä ei ole mitään
hätiköintiä eikä härdelliä.
Me viemme tätä asiaa aivan näiden askelmerkkien
mukaisesti eteenpäin, jotka me olemme yhdessä sopineet.
Kehottaisin kaikkia rauhoittumaan ja luottamaan siihen, että palvelut tulevat
paranemaan, kunhan tämä rakenne saadaan paremmalle
tolalle.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Me elämme tällä hetkellä erittäin
tärkeitä aikoja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden
näkökulmasta. Meidän on tehtävä päätöksiä;
me emme voi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden
rakenteiden kehittämistä seuraavalle hallituskaudelle,
vaan päätökset on tehtävä tämän
hallituskauden aikana, jotta me pystymme turvaamaan ihmisille ne
tarvittavat palvelut, joita he tarvitsevat tänään
ja tulevaisuudessa.
On hienoa, että ihmiset elävät entistä pitempään,
mutta se tarkoittaa käytännössä sitä,
että vuoteen 2030 mennessä meillä on
yli 75-vuotiaita ihmisiä noin kaksinkertainen määrä.
On myös luonnollista, että he tarvitsevat lisää palveluita. Samanaikaisesti
meiltä eläköityy ihmisiä sosiaali-
ja terveydenhuollosta. Jos mitään ei tehdä,
me tarvitsemme yli 120 000 uutta työntekijää nykyisten
lisäksi. Tässä vain muutama komponentti
siihen, minkä takia me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon
rakenteisiin uudistuksia.
Mutta meillä on myös mahdollisuus selvitä tästä (Puhemies
koputtaa) muun muassa sillä, että me vahvistamme
sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota perustasolla sekä myös
erikoissairaanhoidon osalta. Kysyisin peruspalveluministeriltä:
mitenkä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja
integraatiota kehitetään olemassa olevissa rakenteissa?
Puhemies Eero Heinäluoma:
Nyt pitää kyllä tämä minuutti
ottaa ihan vakavissaan, tai sitten täytyy ryhtyä laskemaan
kokonaisaikaa edustajille, kuinka paljon on yhteensä puhuttu
per henkilö.
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Juuri väestön ikääntymisestäkin
johtuvista syistä meidän on väistämättä mietittävä sitä,
millä tavalla me pystymme tämän uudistuksen
toteuttamaan siten, että myös tulevina vuosikymmeninä tämä meidän
tärkeä palvelujärjestelmämme
arkisine palveluineen pystyy auttamaan ihmisiä erilaisissa
tilanteissa.
Sen vuoksi on tärkeää huomata — niin
paljon kuin tämä rakennekysymys tuntuukin vähän semmoiselta
hallinnolliselta hötöltä eikä ehkä sellaiselta
asialta, joka on siinä ihmisen arjessa kiinni — että sillä rakenteella
juuri on merkitystä, kun mietimme, miten me näitä hyviä käytänteitä,
mitä eri puolilla Suomea on kehitetty myöskin
terveyskeskuksissa — en aivan yhdy tähän terveyskeskusten
mollaamiseen, joka tässä on ollut täällä viime
viikkojen aikana meneillään — saamme
jalkautetuksi eri puolilla Suomea. Ja jos meillä on selkeämpi
rakenne, se onnistuu paremmin ja kansalaisten palvelut tulevat myöskin
turvatuiksi.
Laila Koskela /ps:
Arvoisa puhemies! Tätä sote-uudistusta ja
kuntauudistusta on hallitus kunnianhimoisesti vienyt samanaikaisesti
eteenpäin. Tämä hämmentää kansalaisia,
ja kunnat eivät tiedä, mitä lähitulevaisuudessa
tulee tapahtumaan. On myös uusi vanhushoitolaki astunut voimaan,
joka on teettänyt työtä paljon kunnissa.
Arvoisa ministeri, olisiko nyt aika pysähtyä miettimään,
missä järjestyksessä pitäisi
edetä, ja samalla kuunnella tarkasti myös kuntapäättäjiä?
Peruspalveluministeri Susanna Huovinen
Arvoisa puhemies! Kyllä tarkoitus on jatkossakin kuunnella
kuntapäättäjiä hyvin herkällä korvalla.
Näin on myös tehty tämän prosessin
eri vaiheissa. Juuri nyt, syksyn aikana, kunnat ovat antaneet tästä kesäkuussa
luovutetusta väliraportista omat lausuntonsa, joita parhaillaan
nyt ministeriössä käymme läpi,
ja teemme niistä yhteenvetoa. Eli ei tässä ole
minnekään haluttu unohtaa sitä kuntakentän
tärkeää roolia ja sitä näkemystä ja
osaamista, mitä meidän kunnissamme todellakin
on.
Mutta haluan vielä alleviivata sitä, kuten
täällä äsken jo todettiin, että me
emme näitä rakenteellisia uudistuksia voi vain
vaalikaudesta toiseen siirtää eteenpäin
ja eteenpäin. Vaikka ne ovat kuinka vaikeita, niin niihin
on ryhdyttävä. Muuten tämä järjestelmä ei
kestä sitä, että palvelutarve on kuitenkin
kasvamassa lähivuosina. Me tarvitsemme nämä rakenteelliset
uudistukset, ja se on osa palvelujen turvaamista.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Vielä edustaja Tölli, ja sen jälkeen
taidetaan siirtyä seuraavaan aiheeseen. — Olkaa
hyvä.
Tapani Tölli /kesk:
Arvoisa puhemies! Sekä palveluiden että rakenteiden
uudistamisen tarpeesta olemme hallituksen kanssa jyrkästi
samaa mieltä. (Naurua) Uudistaminen on välttämätöntä,
vaan kysymys on siitä, mitä ja miten.
Kun hallitus aloitti toimintansa, tämä kunta-
ja sote-uudistus käynnistettiin niin, että sanottiin, että edetään
kuntakylki edellä. Palvelut ja ihminen jätettiin
sivuosaan. Suuri sote-uudistus valjastettiin kuntarakennemuutoksen
välineeksi, ja tämä näyttää toimivan
tällä hetkellä juuri näin. Ja kun
näin suuri uudistus, joka on asia sinänsä,
valjastetaan välineeksi, niin lopputulos ja tilanne on juuri
se, mikä nyt on, että tilanne ei ole paljon minkäänlainen.
(Naurua) Miten tästä sitten eteenpäin?
Tiedättekö te, kun tosiasioiden tunnustaminen on
välttämätöntä, mikä on
todella tilanne kuntakentällä, kun vauhditatte
kuntaliitosselvityksiä? Mikä on todella tilanne:
kuinka moni kuntajakoselvitys on todellinen selvitys ja kuinka moni
näennäisselvitys? Nyt menee ruutia hukkaan todella
paljon, (Puhemies koputtaa) kun pitäisi keskittyä asiaan.
Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kun-tien
valtuustot ovat tehneet kaupunkiseuduilla päätöksiä siten,
että noin 70 kuntaa tekee parhaillaan kuntaliitosselvityksiä ja
lähiviikkoina on käynnistymässä runsaasti
vielä uusia selvityksiä. Kyllä näinä aikoina,
kun kaikki kunnat joutuvat miettimään sitä,
miten voi parantaa omaa tuottavuuttaan, miten voi parantaa palveluprosesseja, maankäyttöä,
on ilman muuta järkevää, että kunnat
tekevät tuota työtä yhdessä.
Hyvin paljon kuntaliitosselvityksissä tehdään sentyyppistä selvitys-
ja kehittämistyötä, jota joka tapauksessa
kaikkien kuntien pitäisi tehdä, ja tietenkin on
mielekästä tehdä sitä yhdessä alueen
kuntien kesken, koska silloin voidaan juuri tavoittaa ne päällekkäisyydet,
joita mahdollisesti palveluiden järjestämisessä,
hallinnossa on: mitä palveluprosesseja voidaan yhteisesti
parantaa, miten ict-järjestelmät voidaan yhteensovittaa
ja saada sitä kautta lisää tuottavuutta.
Samoin on tietysti järkevää katsoa yhteisesti
ne investointitarpeet, mitä kullakin kunnalla on ja mahdollisesti
löytää yhteisiä tilaratkaisuja.
Eli ilman muuta kuntien kannattaa
joka tapauksessa hyödyntää tuo liitosselvitys
niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä omalle alueelle
ja sen kehittämiselle.