Arvoisa puhemies! Tulevaisuudesta tähän päivään: "Kysymys on siitä, että siinä ei ole eikä ole ollut kunnon käsikirjoitusta ja punaista lankaa." Näin totesi Raimo Sailas alkuviikolla Etelä-Suomen Sanomissa sote-uudistuksesta ja esitti sitä aloitettavaksi nollasta, siis kokonaan uudelleen. Hän ei ole ainut hallituksen linjan ja johtajuuden puutteen arvostelija, eikä se ainut toinenkaan ole vain Suomen Keskusta. Eri puolilla Suomea terveydenhuolto- ja sosiaalialan ammattilaiset sekä kuntapäättäjät lähettävät samaa viestiä: mitä ihmettä tässä nyt oikein tapahtuu ja milloin?

Pääministeri Katainen, vaalikautta on kulunut nyt yli kaksi vuotta, mutta siitä huolimatta sosiaali- ja terveysministeri Risikko ja peruspalveluministeri Huovinen puhuvat edelleen keskenään ristiin sote-uudistuksen tilanteesta, eikä tätä tunnu kukaan johtavan. Arvoisa pääministeri, kertokaa nyt suomalaisille ja eduskunnalle, mikä tässä oikein mättää. Onko kyse siitä, että asiasta (Puhemies koputtaa) on tullut teille pääministerinä arvovaltakysymys?

Pääministeri Jyrki Katainen

Ei sote-uudistus kai kenellekään voi mikään arvovaltakysymys olla, vaan siinä on kysymys suomalaisten palveluista.

Hallituksella on oikeastaan kaksi tavoitetta sote-uudistuksen suhteen: Ensimmäinen on se, että me pystyisimme mahdollisimman hyvin yhdistämään sosiaalipalvelut ja terveyspalvelut ja toisaalta sitten perusterveyspalvelut ja erikoissairaanhoito, eli puhutaan niin sanotusta integraatiosta. Tämä on ensimmäinen tavoite. Toinen on saada aikaan mahdollisimman tehokas päätöksentekojärjestelmä, koska jos päätöksenteko on tehotonta, siitä tietysti kärsivät sitten ne palvelut mutta kärsivät myös koulupalvelut, kärsivät päiväkotipalvelut ja kaikki muut.

Eli nämä kaksi tavoitetta, tehokas kuntapohjainen päätöksenteko ja sitten tämä integraatiopuoli, ovat meidän tavoitteitamme, ja niitä on aika hankala ollut tähän saakka saada läpi monista eri syistä johtuen, mutta meillä on täysin yhteinen käsitys siitä, että siihen ratkaisu vain pitää löytyä. Me olemme istuneet aika moneen kertaan ministeri Huovisen kanssa ja Risikon kanssa, ja meillä on ihan yhteinen näkemys (Puhemies koputtaa) siitä, miten edetään.

Arvoisa puhemies! On hyvä kuulla pääministeriltä, että se yhteinen linja on löytynyt. Aivan tältä tämä viime päivienkään keskustelu ei ole näyttänyt. Me tiedämme hallituksen tavoitteet. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää uudistaa, siitä keskusta on samaa mieltä, mutta, pääministeri, mitkä ne keinot ovat?

Keskusta on edelleen ainoana puolueena esittänyt mallin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämiseksi ja myös niiden rahoittamiseksi. Sillä on kuntien ja asiantuntijoiden vahva tuki. Sillä saadaan vahvistettua perusterveydenhuoltoa ja kaadettua ne raja-aidat suhteessa erikoissairaanhoitoon.

Koska tästä linjasta on ollut epäselvyyttä, arvoisa puhemies, pyydän nyt pääministeri Kataista, sosiaali- ja terveysministeri Risikkoa ja peruspalveluministeri Huovista kertomaan tässä ja nyt selvällä suomella, miksi tämä keskustan malli ei käy teille.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä kuulin viime viikolla, vai toissa viikollako se oli, että keskusta toisi jonkun täsmennetyn mallin. Me emme ole sitä vielä saaneet. Sitä ei ole vielä nähty, (Mauri Pekkarinen: Kauan aikaa, kuukausikaupalla!) mutta ainakin minä sain semmoisen viestin kaksi viikkoa sitten, että keskusta tuo jonkun uuden mallin. (Välihuutoja) — Minä vain siteeraan keskustalaisia, älkää nyt hermostuko. — Minulle vain kerrottiin kaksi viikkoa sitten, (Hälinää) että keskusta tuo jonkun uuden mallin. Me olemme sitä odottaneet ja uskomme, että se vielä tulee, mutta se teidän alun pitäen esittämänne malli on sen verran yleispiirteinen, että minusta haiskahtaa, että perustuslakitulkintojen mukaan se ei olisi ihan mahdollista toteuttaa. Tämmöistä palautetta me olemme saaneet. Me olemme aika tiivistä yhteistyötä tehneet perustuslakiasiantuntijoiden kanssa, ja ehkä sisällöllisesti se suurin ongelma on se, että päätöksentekomalli olisi aika tehoton, eli se on tämmöinen puhdas kuntayhtymämalli, jolloin sitten kuntien rahat ja palvelut siirrettäisiin toisten päätettäviksi.

Arvoisa herra puhemies! On hyvä, että pääministerillä on näkemys siitä, missä kohtaa keskustan esittämä ratkaisu on tehoton. Ydinkysymyshän meillä kaikilla on kaiketi se, että ihmiset saavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut silloin, kun niitä tarvitaan.

Toisekseen, arvoisa pääministeri, te vastasitte edustaja Saarikon kysymykseen, että meillä on yhteinen näkemys ja yhteinen käsitys, tarkka lainaus, yhteinen käsitys asioista. Meillä on hyvin monesta asiasta yhteinen käsitys, mutta voisitteko te, arvoisa pääministeri, kertoa, milloin tulee se päivä, jolloin meidän ei tarvitse kenenkään selitellä, meidän ei tarvitse kenenkään tulkita tilannetta, jossa ihmiset aidosti ovat huolissaan siitä, pääseekö sinne lääkäriin vai ei? Tämä kysymys ja ydin on se, että hallituksen puheet esimerkiksi viimeisen viikon ajalta ovat senkaltaisia, että näin asiaa vähemmän tuntevanakin on mennyt hieman solmuun, (Puhemies koputtaa) että mitä se hallitus oikein haluaa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Siis hallitus haluaa kahta asiaa: integroidaan sosiaali- ja terveyspalvelut ja perus- ja erikoistason palvelut, (Mauri Pekkarinen: Miten se integroituu, kun te panette himmelin?) ja toinen on sitten se, että siinä pitää olla mahdollisimman tehokas päätöksentekomalli, ettei kopioida nykymallien heikkouksia nimenomaan päätöksenteossa. (Pietari Jääskeläinen: Ja mistä rahoitus?) Se on se ongelma, joka pitää ratkaista. Me teemme omat linjauksemme nyt ihan lähiviikkojen aikana, ja sen jälkeen sitten työ alkaa. Se, kuinka vahvoja peruspalvelun tuottajia tai tilaajia suomalaiset kunnat tulevina vuosina ovat, riippuu hyvin pitkälti sekä kuntarakenteen uudistuksesta että myös siitä, miten onnistutaan tämä sosiaali- ja terveyspalvelurakennemuutos tekemään.

Olisiko tämä oikea paikka kysyä siitä keskustan täsmällisemmän mallin aikataulusta, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) milloin se olisi tarkoitus tuoda? (Puhemies koputtaa) Siitä voisi olla ihan hyötyäkin.

Arvoisa herra puhemies! Käsitykseni mukaan me olemme tällä hetkellä täysistunnossa, jonka aiheena on valtioneuvoston kyselytunti. Me olemme esittäneet oman ratkaisumme. Se on edelleen käypänen. Siinä on sekä rahoitus että tämä hallinto, jonka tunnustan ongelmalliseksi. Se olisi ratkaistu jo, jos se olisi ollut helppo asia.

Mutta, arvoisa pääministeri, meillä on 300 000 ihmistä, joista aika moni on terveyspalvelujen piirissä, 300 000 ihmistä, jotka katsovat ja kuuntelevat tätä lähetystä, tätä näytelmää, tälläkin kertaa, kun te käännätte tämän asian keskustan syliin tai te yritätte kääntää tilanteessa, jossa, arvoisa pääministeri, kysyn teiltä: milloin te alatte johtamaan hallitusta sillä tavalla, että hallituksen rivit, hallituksen kuusi puoluetta, soutavat ja hiihtävät yhteen suuntaan siinä ratkaisussa, mitä näille asioille, ihmisten keskeisesti tarvitsemille sosiaali- ja terveyspalveluille, tulevaisuudessa oikein tapahtuu?

Pääministeri Jyrki Katainen

No, tätä tässä on tehty koko ajan, eli ratkaisuja tulee silloin, kun ne ovat valmiit. Hyvin monesta asiasta, vaikeista asioista, ratkaisuja on tehty kuluneen reilun kahden vuoden aikana ja tullaan eteenkinpäin tekemään. Olen ihan samaa mieltä edustaja Rehulan kanssa siitä, että jos asiat olisivat helppoja, ne olisi jo ratkaistu. Näin se varmasti on.

Ei minulla ollut tarkoitus mihinkään kääntää, minä vain kysyin, kun minulle kerrottiin, että keskusta tuo oman täsmällisen mallin. Mutta voimme me puhua siitä myöhemminkin ja toisessa yhteydessä, mutta ajattelin, että olisi saatu vastaus täällä, mutta saadaan joskus myöhemmin.

Arvoisa puhemies! Helsingin Sanomien haastattelussa 2. marraskuuta, ministeri Risikko, ehdotitte, että heti marraskuun rakennelinjausten jälkeen hallitus hankkisi terveyskeskuksille jonkinlaista hätäapua, samalla kun rehellisesti — mistä kyllä kiitos — myönsitte, että hallitus joutuu tinkimään sote-uudistuksestaan, sekä myönsitte, että uudistuksen toteutus on osoittautunut liian vaikeaksi. Kysyisinkin nyt ministeri Risikolta: Mitä te tarkoitatte tällä näkemyksellänne, että terveyskeskuksille voitaisiin miettiä niin sanottua hätäapua? Tarkoit-taako se esimerkiksi sitä, että hätäapua lähdetään hakemaan ensisijaisesti yksityisistä terveysfirmoista, vai sitä, että valtion rahoitusta ohjataan enemmän nimenomaan kuntatalouden vahvistamisen kautta julkisen sektorin vahvistamiseen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Tästä kysymyksestä, joka tuli todella minulle:

Olen kyllä aika kauan jo puhunut siitä, että kun me saamme tämän rakenneratkaisun tehtyä, niin pelkkä rakenteiden kehittäminen ei tietenkään riitä vaan meidän pitää niitä sisältöjäkin kehittää. Viime kaudellahan käynnistettiin Toimiva terveyskeskus -ohjelma, jossa nimenomaan työnjakoa kehitettiin, erilaisia käytäntöjä, kuten rajattu reseptinkirjoittamisoikeus. Meidän pitää näitä hyviä käytäntöjä jatkaa, että vahvistuvat ne terveyskeskukset.

Se on todella niin, että näiden rakenneratkaisujen vaikutukset näkyvät vasta pitkällä juoksulla, ja siitä syystä meidän on täsmättävä niitä toimia sitten jatkossa niihin kohtiin, mitkä meillä ovat heikolla tolalla. Meillä heikommalla tolalla on nimenomaan terveyskeskusten kiireetön hoito. Sanon, että tämähän ei ole missään nimessä henkilöstön syy vaan yksinkertaisesti sen, että nyt on mennyt enemmän rahaa erikoissairaanhoitoon, ja meidän pitää saada painopistettä muutettua, aivan niin kuin pääministerikin totesi. Tästä me olemme sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministeriryhmässä aivan täysin yksimielisiä, että perusterveydenhuolto kaipaa vahvistusta.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Ehkä selvennän alkuun sitä, että en usko, että tästä salista — eikä myöskään asiantuntijoitten joukosta — löytyy yhtäkään sellaista henkilöä, joka olisi sitä mieltä, että rakenteen uudistaminen ei olisi välttämätöntä. Se on välttämätöntä. Meidän kaikki terveydenhuollon ja sosiaalipuolen ammattilaiset sanovat, että me tarvitsemme selkeämmän rakenteen.

Meillä on tällä hetkellä tässä maassa lähes 200 järjestämisvastuullista tahoa. Silloin voi kyllä hyvällä syyllä kysyä: Onko ihme, että monet niistä hyvistä käytänteistä, joihin ministeri Risikko tässä viittasi, jäävät matkan varrelle? Onko ihme, että potilaat, asiakkaat, tippuvat erilaisten hallinnollisten portaitten ja raja-aitojen väliin? Tämähän se on se todellinen ongelma, ja valitettavasti monillakaan malleilla tämä asia ei välttämättä ihan yksinkertaisesti tule ratkaistuksi, vaikka täällä ehkä niin halutaan esittää.

Arvoisa herra puhemies! Minä luulen, että nämä sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmat eivät ole syntyneet viimeisen kahden vuoden aikana, eli jos keskustalla on niin hyvä malli, niin se olisi varmasti ollut aikaa useita vuosia pääministerikaudella tuoda ja esittää.

Mutta totuus siitä, miksi sote-uudistusta tehdään, vaikka se on niin vaikeaa, on se, että meillä on 5 miljoonaa suomalaista, jotka tarvitsevat sosiaali- ja terveyspalveluita, ja meidän sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kriisissä. Niitä pitää uudistaa, jotta ne toimivat, jotta me voimme tarjota terveyskeskuksissa laadukasta palvelua, hyvää vanhustenhuoltoa, korkeatasoista erikoissairaanhoitoa. Nyt hallitus tekee tätä valmistelutyötä. Keväällä tehtyjen linjausten perusteella jatkotyötä tehdään asiantuntijatyöryhmässä ministeri Huovisen johdolla, vastuuministerin johdolla, ja sosiaali- ja terveyspoliittisessa ministerivaliokunnassa, ja nämä esitykset tuodaan aikanaan eduskuntaan hallituksen esityksinä. Kysyisinkin vastuuministeri Huoviselta, missä vaiheessa tämä järjestämislain kirjoittaminen menee, kun tämä tuntuu kokonaan unohtuvan, että valmistelutyötä tehdään koko ajan tämän kovan köhinän keskellä.

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Juuri näin. Vähän välillä tuntuu, että tämä julkinen keskustelu vie tätä asiaa ihan eri raiteelle kuin missä se todellisuudessa on. Tämähän on ihan normaalia valmistelutyötä, jota parhaillaan tehdään ihan normaalilla tavalla. Näin me valmistelemme monet muutkin hallituksen esitykset, jotka tähän taloon lopulta tulevat ratkottavaksi. Tämä työ järjestämislakityöryhmässä on hyvin tiukalla aikataululla, sen myönnän, käynnissä. On aikomus, että hallitus vielä marraskuun loppupuolella tekee niitä jatkolin- jauksia, joihin viitattiin jo budjetin yhteydessä rakenneohjelmassakin. Tämä homma on aivan hallinnassa. Tässä ei ole mitään hätiköintiä eikä härdelliä. Me viemme tätä asiaa aivan näiden askelmerkkien mukaisesti eteenpäin, jotka me olemme yhdessä sopineet. Kehottaisin kaikkia rauhoittumaan ja luottamaan siihen, että palvelut tulevat paranemaan, kunhan tämä rakenne saadaan paremmalle tolalle.

Arvoisa herra puhemies! Me elämme tällä hetkellä erittäin tärkeitä aikoja ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta. Meidän on tehtävä päätöksiä; me emme voi siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden rakenteiden kehittämistä seuraavalle hallituskaudelle, vaan päätökset on tehtävä tämän hallituskauden aikana, jotta me pystymme turvaamaan ihmisille ne tarvittavat palvelut, joita he tarvitsevat tänään ja tulevaisuudessa.

On hienoa, että ihmiset elävät entistä pitempään, mutta se tarkoittaa käytännössä sitä, että vuoteen 2030 mennessä meillä on yli 75-vuotiaita ihmisiä noin kaksinkertainen määrä. On myös luonnollista, että he tarvitsevat lisää palveluita. Samanaikaisesti meiltä eläköityy ihmisiä sosiaali- ja terveydenhuollosta. Jos mitään ei tehdä, me tarvitsemme yli 120 000 uutta työntekijää nykyisten lisäksi. Tässä vain muutama komponentti siihen, minkä takia me tarvitsemme sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteisiin uudistuksia.

Mutta meillä on myös mahdollisuus selvitä tästä (Puhemies koputtaa) muun muassa sillä, että me vahvistamme sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota perustasolla sekä myös erikoissairaanhoidon osalta. Kysyisin peruspalveluministeriltä: mitenkä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä ja integraatiota kehitetään olemassa olevissa rakenteissa?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Juuri väestön ikääntymisestäkin johtuvista syistä meidän on väistämättä mietittävä sitä, millä tavalla me pystymme tämän uudistuksen toteuttamaan siten, että myös tulevina vuosikymmeninä tämä meidän tärkeä palvelujärjestelmämme arkisine palveluineen pystyy auttamaan ihmisiä erilaisissa tilanteissa.

Sen vuoksi on tärkeää huomata — niin paljon kuin tämä rakennekysymys tuntuukin vähän semmoiselta hallinnolliselta hötöltä eikä ehkä sellaiselta asialta, joka on siinä ihmisen arjessa kiinni — että sillä rakenteella juuri on merkitystä, kun mietimme, miten me näitä hyviä käytänteitä, mitä eri puolilla Suomea on kehitetty myöskin terveyskeskuksissa — en aivan yhdy tähän terveyskeskusten mollaamiseen, joka tässä on ollut täällä viime viikkojen aikana meneillään — saamme jalkautetuksi eri puolilla Suomea. Ja jos meillä on selkeämpi rakenne, se onnistuu paremmin ja kansalaisten palvelut tulevat myöskin turvatuiksi.

Arvoisa puhemies! Tätä sote-uudistusta ja kuntauudistusta on hallitus kunnianhimoisesti vienyt samanaikaisesti eteenpäin. Tämä hämmentää kansalaisia, ja kunnat eivät tiedä, mitä lähitulevaisuudessa tulee tapahtumaan. On myös uusi vanhushoitolaki astunut voimaan, joka on teettänyt työtä paljon kunnissa.

Arvoisa ministeri, olisiko nyt aika pysähtyä miettimään, missä järjestyksessä pitäisi edetä, ja samalla kuunnella tarkasti myös kuntapäättäjiä?

Peruspalveluministeri Susanna Huovinen

Arvoisa puhemies! Kyllä tarkoitus on jatkossakin kuunnella kuntapäättäjiä hyvin herkällä korvalla. Näin on myös tehty tämän prosessin eri vaiheissa. Juuri nyt, syksyn aikana, kunnat ovat antaneet tästä kesäkuussa luovutetusta väliraportista omat lausuntonsa, joita parhaillaan nyt ministeriössä käymme läpi, ja teemme niistä yhteenvetoa. Eli ei tässä ole minnekään haluttu unohtaa sitä kuntakentän tärkeää roolia ja sitä näkemystä ja osaamista, mitä meidän kunnissamme todellakin on.

Mutta haluan vielä alleviivata sitä, kuten täällä äsken jo todettiin, että me emme näitä rakenteellisia uudistuksia voi vain vaalikaudesta toiseen siirtää eteenpäin ja eteenpäin. Vaikka ne ovat kuinka vaikeita, niin niihin on ryhdyttävä. Muuten tämä järjestelmä ei kestä sitä, että palvelutarve on kuitenkin kasvamassa lähivuosina. Me tarvitsemme nämä rakenteelliset uudistukset, ja se on osa palvelujen turvaamista.

Arvoisa puhemies! Sekä palveluiden että rakenteiden uudistamisen tarpeesta olemme hallituksen kanssa jyrkästi samaa mieltä. (Naurua) Uudistaminen on välttämätöntä, vaan kysymys on siitä, mitä ja miten.

Kun hallitus aloitti toimintansa, tämä kunta- ja sote-uudistus käynnistettiin niin, että sanottiin, että edetään kuntakylki edellä. Palvelut ja ihminen jätettiin sivuosaan. Suuri sote-uudistus valjastettiin kuntarakennemuutoksen välineeksi, ja tämä näyttää toimivan tällä hetkellä juuri näin. Ja kun näin suuri uudistus, joka on asia sinänsä, valjastetaan välineeksi, niin lopputulos ja tilanne on juuri se, mikä nyt on, että tilanne ei ole paljon minkäänlainen. (Naurua) Miten tästä sitten eteenpäin?

Tiedättekö te, kun tosiasioiden tunnustaminen on välttämätöntä, mikä on todella tilanne kuntakentällä, kun vauhditatte kuntaliitosselvityksiä? Mikä on todella tilanne: kuinka moni kuntajakoselvitys on todellinen selvitys ja kuinka moni näennäisselvitys? Nyt menee ruutia hukkaan todella paljon, (Puhemies koputtaa) kun pitäisi keskittyä asiaan.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tällä hetkellä kun-tien valtuustot ovat tehneet kaupunkiseuduilla päätöksiä siten, että noin 70 kuntaa tekee parhaillaan kuntaliitosselvityksiä ja lähiviikkoina on käynnistymässä runsaasti vielä uusia selvityksiä. Kyllä näinä aikoina, kun kaikki kunnat joutuvat miettimään sitä, miten voi parantaa omaa tuottavuuttaan, miten voi parantaa palveluprosesseja, maankäyttöä, on ilman muuta järkevää, että kunnat tekevät tuota työtä yhdessä.

Hyvin paljon kuntaliitosselvityksissä tehdään sentyyppistä selvitys- ja kehittämistyötä, jota joka tapauksessa kaikkien kuntien pitäisi tehdä, ja tietenkin on mielekästä tehdä sitä yhdessä alueen kuntien kesken, koska silloin voidaan juuri tavoittaa ne päällekkäisyydet, joita mahdollisesti palveluiden järjestämisessä, hallinnossa on: mitä palveluprosesseja voidaan yhteisesti parantaa, miten ict-järjestelmät voidaan yhteensovittaa ja saada sitä kautta lisää tuottavuutta. Samoin on tietysti järkevää katsoa yhteisesti ne investointitarpeet, mitä kullakin kunnalla on ja mahdollisesti löytää yhteisiä tilaratkaisuja.

Eli ilman muuta kuntien kannattaa joka tapauksessa hyödyntää tuo liitosselvitys niin, että siitä on mahdollisimman paljon hyötyä omalle alueelle ja sen kehittämiselle.