Arvoisa puhemies! Viime viikolla saimme hälyttäviä uutisia ulkoasiainministeriöön kohdistuneesta verkkovakoilusta. Julkisuuteen tulleiden tietojen perusteella vakoilu on jatkunut pitkään ja ollut poikkeuksellisen laajaa. Erityisen hälyttävää on, että tieto tapauksesta tuli maamme ulkopuolelta. Myös EU-vertailu kertoo, että Suomen valmiudet toimia tällaisessa tilanteessa ovat heikot.

Kysyisinkin ministeri Haglundilta: minkälaisin toimin voimme vahvistaa omaa verkkojemme seurantaa hyökkäysten havaitsemiseksi ja mitä voimme tehdä, että emme olisi riippuvaisia ulkopuolisesta avusta kansallisen turvallisuuden kannalta näin tärkeässä asiassa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä on erittäin tärkeä ja, niin kuin edustaja Mäkelä totesi, vakava paikka ja vakava kysymys.

Itse asiassa viime vuoden tammikuussa jo, kun hyväksyimme niin sanotun kyberstrategian, me aloitimme lainsäädännön arvioinnin, jonka tarkoituksena oli verrata Suomen lainsäädäntöä monen muun maan lainsäädäntöön ja arvioida sitä, onko tarpeita parantaa meidän lainsäädäntöä ja sitä kautta antaa mahdollisuudet meidän viranomaisille paremmin toimia myös netissä näissä asioissa. Tämä siis aloitettiin tietämättä, että ulkoministeriössä oli näitä haasteita, ja itse asiassa tänään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisessa valiokunnassa on tätä käsitelty ja todettu, että on tarpeen nytten käynnistää aika ripeästikin toimet Suomen lainsäädännön kehittämiseksi, jotta tämmöisiltä ongelmilta voidaan välttyä tulevaisuudessa. Tämä ei ole mikään helppo kokonaisuus, niin kuin edustajat tietävät, koska tässä on sitten samalla yksityisyydensuoja, monia muita asioita, joten tämä on herkkä asia, mutta tähän on kyllä puututtava nytten välittömästi.

Arvoisa puhemies! Suomi on pitänyt itseään kyberin mallimaana, mutta onko itse asiassa niin, että olemme kyberin kaalimaa?

Ulkoministeriön vakoilutapaus osoittaa, että meidän täytyy paremmin pystyä puolustautumaan verkossa tapahtuvaa, Suomea vahingoittavaa urkintaa vastaan. Tällä hetkellä meillä ei todellakaan ole olemassa selkeitä sääntöjä siitä, miten toimia sotilaallista verkkovakoilua vastaan, kuten ministeri Haglundkin vastauksessaan viittasi.

Puolustusvoimain komentajan mielestä Suomeen tarvitaan sotilastiedustelulaki. Sen myötä tiedustelu voidaan myös säätää parlamentaarisen valvonnan piiriin, mikä lisäisi avoimuutta. Ruotsissa tilanne on selkeämpi: ruotsalaisilla on käytössä niin sanottu FRA-laki, joka antaa mahdollisuuden rajat ylittävän tietoliikenteen valvontaan. Kysyn: tunteeko ministeri mainittua Ruotsin lakia, ja olisiko siitä Suomelle opiksi otettavaa?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä on tosiaan kokonaisuus, jota jo on jossain määrin analysoitu, kun olemme moniin verrokkimaihin verranneet Suomen nykyistä lainsäädäntöä. Kuten edustaja Niinistö totesi, Puolustusvoimain komentaja on jo tullut siihen johtopäätökseen, että tämäntyyppistä lainsäädäntöä tarvittaisiin. Tässä ei kuitenkaan ehkä nyt tässä vaiheessa kannata mennä asioiden edelle.

Tosiaan tänään päätettiin, että aloitetaan nyt ripeästi tämä lainsäädännön kehittämishanke, ja sen osana varmasti päädytään jonkinnäköiseen ratkaisuun, mutta se, minkä näköinen ratkaisu on ja onko se Ruotsin-tyyppinen ratkaisu vai joku muu ratkaisu, koska maailmalta löytyy myös muita hyviä ratkaisuja, jää nähtäväksi. Tämä pitää tehdä huolella, niin kuin tässä aikaisemmin totesin. Tässä on suomalaisten ja muidenkin ihmisten yksilöllisyydensuoja. Meillä on näitä ylilyöntejäkin nähty viime vuosina, missä on imuroitu ihmisten Gmailia, Facebookia ynnä muita, ja sitähän tässä ei haluta, joten tämä pitää tehdä kunnolla ja huolella, ja olen varma, että tästä kyllä hyvä saadaan, mutta tämä on haastava kokonaisuus.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja

Herra puhemies! Sen kyberturvallisuuden parantamisessa on kaksi osiota. Ensimmäinen on toki kansallinen lainsäädäntö ja omat toimenpiteet, mutta on myöskin kansainvälinen yhteistyö, koska tämä niin sanottu kyberavaruus, joka on vain muutamassa vuosikymmenessä avautunut ja tuottanut suunnattomia mahdollisuuksia, on edelleenkin tänä päivänä eräänlainen villi länsi, jossa ei ole minkäänlaisia valtioiden välisiä sopimuksia ja sääntöjä, kuten uutisointi kertoo.

Pelkästään niiden varaan ei tietenkään kukaan omaa turvallisuuttaan jätä, mutta on tärkeätä juuri liittyen kaikkiin näihin — yksityisyydensuojaan, tietoliikenteen luottamuksellisuuteen ja muuhun — että myös tätä kansainvälistä puolta pystytään vahvistamaan. Me olemme mukana tässä kyberturvallisuutta koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä hyvin monella tasolla. Muun muassa itse osallistuin kaksi viikkoa sitten Soulissa järjestettyyn konferenssiin, joka oli jo kolmas konferenssi, ja tämä prosessi jatkuu, ja meidän toiveemme ja tarkoituksemme on, että se johtaisi myöskin kansainvälisen sopimusjärjestelmän vahvistumiseen tämänkaltaisten tapausten estämiseksi ja selkeästi tekemiseksi laittomiksi.

Herra puhemies! Tässä ehkä on niin, kuten edustaja Niinistökin viittasi, että me täällä Suomessa kuvittelemme olevamme parempia kuin todellisuudessa kuitenkaan olemme. Olemme hyväksyneet melko vastikään kyberstrategian tälle maalle. Se on tärkeä asiakirja. Kysymys kuuluukin siltä pohjalta: Miten hallitus on omalta puoleltaan huolehtinut siitä, että tämän strategian toimenpiteet on alettu viedä täytäntöön ja käytäntöön joka puolella valtionhallintoa, julkista hallintoa ja myös elinkeinoelämässä ja kaikessa muussakin? Ollaanko vielä alkua pidemmällä? Ollaanko nollassa vai ollaanko edes metriä pidemmällä?

Puolustusministeri Carl Haglund

Arvoisa puhemies! Tämä on juuri oikea havainto. Tärkeätä on tehdä strategia, mutta vielä tärkeämpää on tietenkin toimeenpanna sitä tehokkaasti ja määrätietoisesti, ja onneksi vastaus edustaja Kääriäisen kysymykseen on se, että ollaan kyllä paljon enemmän kuin metriä pidemmällä. Itse asiassa tämä toimeenpano on lähtenyt liikenteeseen paljon paremmin kuin itse olisin voinut toivoa, ja tässä on erittäin monia myönteisiä asioita, juuri niitä, mitä peräsitte, edennyt hyvällä tavalla, joten voin hyvällä omallatunnolla sanoa, että hyvin etenee. Mutta silti on tässä kyllä avoimesti ja rehellisesti sanottava, että Suomella on kyllä monessa asiassa tarve parantaa, ihan niin kuin tässä edustajat ovat todenneet. Emme ehkä kaalimaa ole, mutta on meillä monia aihealueita, joissa on tarve parantaa, eikä saa liian omahyväisesti kuvitella, että Suomi vain osaa nämä asiat, vaan kyllä tässä on syytä nyt kääriä hihat ja tehdä monella puolella. Tulen mielelläni valiokuntiin raportoimaan tarkemmin tästä toimeenpanosta, jos se kiinnostaa edustajia.