Arvoisa herra puhemies! Talvivaara on taas otsikoissa, ja peruslataukseltaan kaivostoimintaan positiivisesti suhtautuva kansanedustaja huolestuu. Talvivaarasta on esitetty huolia kovasti niin, että se prosessi ei toimisikaan, vaan saanti on pienentynyt. Jos ja kun nyt tehdään, toivottavasti, rahoituspäätöksiä, kuinka valtion omistusohjauksessa myös huomioidaan se, että selvitetään tämä perustilanne, mitkä ovat sen prosessin onnistumisen mahdollisuudet, onko tämä huoli turha? Ja sitten toisaalta, jos näitä kauhuskenaarioita nyt lähdetään luettelemaan, niin onko varauduttu harkitsemaan niitä mahdollisuuksia, että selvitetään, mikä merkitys Talvivaaralla on Suomessa sijaitsevalle metallurgiselle toiminnalle teollisuudessa? Eli mitkä ovat ne vaikutukset mahdollisen konkurssin tai velkasaneerauksen osalta tai jos tehdään lopettamispäätöksiä? Mikä on se koko teollisuudelle merkittävä kuva, mikä Talvivaaralla tällä hetkellä on Suomessa, mutta myös, että mikä on valtion (Puhemies koputtaa) omistusohjauksen tausta?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jos peruslataukseltaan kaivostoimintaan positiivisesti suhtautuva kansanedustaja on huolissaan, niin niin on myös peruslataukseltaan kaivostoimintaan positiivisesti suhtautuva ministeri huolissaan. Kysymys on erittäin vaikeasta ja ikävästä tilanteesta, mihin olemme ajautuneet.

Valtiolla on Talvivaaran suhteen useita eri int-ressejä. Yksi intressi on tietenkin omistajaintressi, mutta sen lisäksi sillä on merkittävä työllisyysvaikutus, sillä on merkittävä aluepoliittinen vaikutus, sillä on merkittävä elinkeinopoliittinen vaikutus, ja ennen kaikkea sillä on erittäin merkittävä ympäristöulottuvuus. Tämän takia hallituksen piirissä on sovittu, että valtion kokonaisintressin koordinoinnista tässä erittäin hankalassa tilanteessa vastaa työ- ja elinkeinoministeriö.

On selvää, että olemme selvittäneet kaikkia eri vaihtoehtoja, varautuneet kaikkiin eri vaihtoehtoihin, pyrkineet arvioimaan, mitä mikäkin tarkoittaa. Mutta keskeinen tämän hetken tiemme on kuitenkin yrittää tiettyjen yksityisten tahojen kanssa löytää sellaista rahoitusta tämän yhtiön taakse, jolla yhtiön toiminta voitaisiin turvata tästä eteenpäin ja samalla myös minimoida siihen liittyviä ympäristöllisiä haasteita.

Arvoisa puhemies! Talvivaaran kaivosyhtiötä ovat taloushuolien lisäksi vaivanneet suuret haasteet ympäristönsuojelun alueella. On ilmeisesti täysin mahdollista, että kaivosyhtiö jossain vaiheessa ajautuu konkurssiin ja tuotanto lakkaa, mutta tämähän ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ympäristöhaitat häviävät. Vaarana on, että ympäristövahinkojen korjaaminen jää yhteiskunnan vastuulle ja maksettavaksi. Kysyisin: miten hallitus on huomioinut ympäristövahinkojen vaikutukset Talvivaaran mahdollisessa selvitystilassa, ja tuleeko hallitus asettamaan joitain ehtoja yhtiön mahdolliselle lisäpääomittamiselle ympäristövahinkojen torjumisen näkökulmasta?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeri ei ole paikalla, ja sen takia varmaan yksityiskohtaista vastausta tuohon ympäristöulottuvuuteen ei ole tässä tilanteessa annettavissa.

Yhtiöllä on ainakin kolme perustavaa laatua olevaa haastetta ja ongelmaa. Ensimmäinen on ylipäänsä teknologiaan liittyvä kysymys siitä, pystyvätkö he nostamaan tuotantonsa tason sille tasolle, että se mahdollistaa kannattavan liiketoiminnan. Toinen haaste liittyy nikkelin maailmanmarkkinahintaan, ja kolmas haaste liittyy erilaisiin ympäristöongelmiin sekä sen takia, että ne maksavat yhtiölle huomattavia määriä, että myös sen takia, että sitä kautta tämä ensimmäinen ongelma eli tuotannon saaminen riittävälle tasolle myös entisestään vaikeutuu. On selvää, että kun nyt haetaan ratkaisua yhtiön likviditeettiongelmaan, rahoitusratkaisua, jolla voidaan turvata tämän yhtiön toiminnan jatkuvuus, niin samalla tietenkin peilataan sitä kaikkia näitä ongelmia vastaan. On täysin mahdollista, että mikäli rahoitusratkaisu löytyy, niin silloin yksityiset rahoittajat ja valtio yhdessä tulevat asettamaan sille tiettyjä ehtoja, mutta niistä spekulointi tässä vaiheessa on vielä ennenaikaista.

Arvoisa puhemies! Talvivaaraan liittyy tietysti näitä ongelmia. On kannattavuusongelma, on ympäristöongelma. Molemmat on tietysti saatava kuntoon. Yhtiöllä on erittäin suuri elinkeinopoliittinen merkitys, kuten ministeri itse totesi, niin alueelle kuin koko Suomelle.

Ministeri itse on ymmärtääkseni suhtautunut julkisuudessa erittäin vastuullisesti Talvivaaran tilanteeseen, mutta olen huomannut, että meillä on myös paljon tahoja, jotka mieluusti näkisivät, että yhtiö saa kaatua. Tähän joukkoon en itse missään tapauksessa lukeudu. Tästä näkökulmasta kysyisin ministeriltä: onko valtiontalouden ja ympäristön näkökulmasta meillä yksinkertaisesti varaa ottaa sitä riskiä, että Talvivaara yhtiönä kaatuisi?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Ahvenjärvi taisi hetki sitten todeta sen, että jos sellainen kuvitteellinen tilanne tapahtuisi, että yhtiö kaatuisi, niin ei se tarkoita sitä, että siellä voitaisiin pistää lappu luukulle, vaan se tarkoittaa sitä, että sitä kaivosta pitää pyörittää sen jälkeen todennäköisesti vielä useita vuosia, mikä maksaisi erittäin paljon. On tietenkin selvää, että nyt kun arvioidaan sitä, miten tähän ongelmaan löydetään kestävä ratkaisu, niin vaakakupissa on myös tämä ulottuvuus, joka on erittäin merkittävä.

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin pitää olla tyytyväinen siitä, että kerrankin löytyy omistajaohjaukseen tahtotila, ettei taas levitellä käsiä ja sanota, ettei tehdä mitään. Nyt valtion omistajana täytyy kyllä näyttää esimerkkiä. Talvivaaran tilannehan on tällä hetkellä se, että pitäisi vuosituotannon olla noin 30 000 tonnia, jotta kannattavuusrajat täyttyisivät. Nyt on saatu tänä vuonna ymmärtääkseni noin 7 000 tonnia. Tuotannon pitäisi kolminkertaistua, jotta päästäisiin nollatulokseen. Tällä hetkellä yhtiö myy omaa metsäänsä sieltä, jotta pystyy kassavirtaa liikuttamaan. On irtisanottu väkeä. Nyt suunnitellaan tuotannon supistuksia, ei lisäyksiä, koska sen lisäyksen kautta itse asiassa yksikkökustannukset nousevat. Tämä tilanne on melko hankala. Sitähän ei voi ajaa ajas, se on aivan selvä, että sitä on jatkettava, mutta miten se hoituu niin, että yhteiskunnan kustannukset saadaan minimoitua? Silloin pitää tämä vahva tahtotila olla. Haluaisin kysyä ministeriltä: onko valtioneuvosto käynyt nyt tämän omistajaohjauskeskustelun riittävän vakavasti, jotta tiedostetaan, missä kohti ollaan menossa ja mikä valtion vastuu on?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Valtiolla on tietenkin monia vastuita. Kuten totesin, valtio tarkastelee tätä tietenkin omistajan tulokulmasta mutta myös erittäin monesta muusta tulokulmasta. Sen takia tietenkin valtio katsoo tätä kokonaisuudessaan.

Kaikki edustaja Korhosen tässä mainitsemat luvut eivät välttämättä olleet ihan oikeita, mutta perusviritys oli oikea, ja kysymys on siitä, että yhtiön tuotannon taso on yksinkertaisesti olennaisesti pienempi kuin mitä kannattava liiketoiminta pitkässä juoksussa edellyttäisi. Tämä johtaa siihen, että yhtiön kassa hupenee ja se hupenee aika kovaa vauhtia. Siellä miljoonia menee varsin nopeaa tahtia. Kysymys on tietenkin siitä, onko uskoa siihen, että pitkällä aikavälillä pystytään vakauttamaan yhtiön toiminta siten, että se saadaan riittävän tuotannon tasolle niin, että kannattavuus on mahdollista, mutta myös siten, että estetään ja ehkäistään uusien ympäristöongel-mien syntyminen. Tämän kysymysvyyhdin ympärillä nyt useat intressitahot, valtio muiden mukana, koko ajan tekevät kovasti töitä.

Arvoisa puhemies! Talvivaara on kaikille harmillinen tapaus, sillä siihen ladattiin paljon toiveita. Vuoden takainen päästö onnistui pilaamaan ison osan Vuoksen vesistöstä, ja ongelmanahan on, että Talvivaara ei ole pystynyt saamaan vesitasettaan kuntoon, vaan alueella on edelleenkin miljoonia kuutioita vettä. Osa siitä on hyvin saastunutta, osa vähemmän. Joka tapauksessa vesi tarvitsee puhdistamista ennen kuin sitä voidaan laskea mihinkään. Me Oulunjoen varrella asuvat olemme luonnollisesti huolissamme juomavetemme tulevastakin laadusta. Ministeri Vapaavuori, voitteko taata Kainuun, Ylä-Savon ja Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan asukkaille, että kaivoksessa on tehty riittävät toimet niin, että vuoden takaisia vastaavia vuotoja ei enää pääse tapahtumaan?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kysymys varmaan kuuluisi ennen kaikkea ympäristöministerille, joka nyt ei ole läsnä.

Ottaen huomioon kaikki ne ongelmat, mitkä yhtiöllä on ollut, on tietenkin selvää, että en voi taata — enkä tiedä, voiko kukaan muukaan taata — mitään muuta kuin sen, että valtio ottaa tämän niin tosissaan kuin ylipäänsä mitään tämäntyyppistä tapausta voi ottaa. Kaikki me kaikissa ministeriöissä, kaikissa virastoissa teemme parhaamme, että tämäntyyppiset asiat eivät toistu.