Anneli Kiljunen /sd(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me tiedämme, että Kansaneläkelaitoksen tärkein tehtävä on auttaa ja tukea ihmistä ja hänen perhettään elämän erilaisissa tilanteissa. Kyse voi olla toimeentulosta, terveyden- tai sairaudenhoidosta, kuntoutuksesta eli elämän arjen perusasioista. Kela on lähes jokaisessa perheessä, sillä pelkästään sairaanhoitokorvauksia sai viime vuonna yli 4,1 miljoonaa suomalaista.

Kela toteuttaa ja toimeenpanee eduskunnan täyttämiä lainsäädäntötehtäviä. Valtuutettujen tehtävänä on puolestaan valvoa Kelan toimintaa, että se toteuttaa eduskunnan tahtoa. Kela ei ole irrallinen osa yhteiskuntaa, vaan sen toiminnassa näkyvät yhteiskunnalliset muutokset, aivan kuten viimeisten kahden kolmen vuoden aikana on koettu työttömyyden myötä työttömyyspäiväraha- sekä asumistukihakemusten voimakas lisääntyminen. Kasvavan työttömyyden takia myös Kelan vuosi 2010 oli vaikea ja haastava, mutta siitä selvittiin keskimäärin hyvin. Ongelmia oli eniten Helsingissä ja Turussa, minne tuli työttömyysturva- ja asumistukihakemuksia oletettua huomattavasti enemmän.

Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen toimintakertomus vuodelta 2010 osoittaa, että Kelan hoitaman sosiaaliturvan etuusmenot olivat vuonna 2010 yhteensä 12,2 miljardia euroa, mikä tarkoittaa 3,1 prosentin kasvua edelliseen vuoteen verrattuna. Eniten kasvua oli vammaisetuuksissa, 21,6 prosenttia. Työttömyysturvaetuudet lisääntyivät 12,5 prosenttia.

Kela kuitenkin onnistui hyvin perusturvan hoitamisessa. Kelan hallitus rekrytoi uusia työntekijöitä, joiden avulla pystyttiin eri etuuksien läpimenoajat pitämään kohtuullisina muualla paitsi Helsingissä ja Turussa.

Tietysti on tärkeää tiedostaa, että kun me puhumme ihmisten päivittäisestä välttämättömästä toimeentuloturvasta, niin pienikin odotus... (Hälinää)

...on liikaa. Siksi etuuspäätösten käsittelyä on jatkuvasti kehitettävä.

Kela on kehittänyt asiakaspalveluaan siten, että se pystyisi palvelemaan ihmisiä entistä paremmin. Ihmiset haluavat palvelunsa entistä useammin sähköisesti, joten on luonnollista, että tähän palvelumuotoon myös Kela panostaa. Siihen tähtää myös viime vuonna aloitettu laajamittainen etuusjärjestelmien uudistamistyö eli niin sanottu Arkki-hanke. Siinä kaikki Kelan 40 etuustietojärjestelmää ja niiden tukijärjestelmät uudistetaan niin teknisesti kuin toiminnallisestikin. Hanke kestää useita vuosia. Jotta toimintojen kehittäminen onnistuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tähän työhön on sidottu myös suuri joukko Kelan omia työntekijöitä, minkä seurauksena hankkeita viedään eteenpäin oman työn ohella. Tämä tarkoittaa myös, että tuottavuus paranee ja etuuskäsittelyä automatisoidaan.

Arvoisa puhemies! Muutamia poimintoja kuluneen vuoden muista toiminnallisista haasteista.

Kelan vastuulle siirtyi vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluiden järjestäminen viime vuoden syksyllä. Tulkkipalveluissa oli paljon kirjavuutta, jonka takia palveluihin oli tärkeää hakea palvelumalli, joka turvaa kaikille, asuvatpa he missä päin Suomea tahansa, yhtäläiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa tulkkipalvelut. Siirron toteutus on eräitä alkuvaiheen teknisiä ongelmia lukuun ottamatta sujunut hyvin.

Paljon keskustelua aiheutti työnantajien kansaneläkemaksun poistaminen vuoden 2010 alusta. Tämä edellisen hallituksen ratkaisu, joka aiheutti noin miljardin euron aukon perusturvan rahoitukseen, jakoi täällä eduskunnassa voimakkaasti mielipiteitä. Samoin valtuutettujen kokouksissa asiasta käytiin kriittistä keskustelua. Kelamaksun poistosta aiheutui noin miljardin euron rahoitusvaje, mikä johti myös siihen, että Kansaneläkerahaston rahoitusomaisuuden vähimmäismäärän suuruutta eli puskuria alennettiin 5 prosentista 3,5 prosenttiin. Tämä oli myös asia, johon Kelan valtuutetut yhdessä puolueista riippumatta yrittivät vaikuttaa, mutta valitettavasti myönteistä tulosta ei saatu aikaan.

Kelan valtuutettujen kokouksissa käytiin myös kriittistä keskustelua Reumasäätiön konkurssista, joka tapahtui maaliskuussa 2010. Kelan valtuutetut antoivat asiasta huhtikuussa lausuman, jossa ilmaisimme huolemme korkeatasoisen reuman hoidon ja kuntoutuksen jatkuvuudesta. Tämän vuoden alussa valtuutetut pyysivät myös sosiaali- ja terveysministeriöltä selvityksen reumapotilaiden tarvitsemien palveluiden toteuttamisesta. Selvitys on saatu ministeriöltä tämän vuoden huhtikuussa. Tämä on asia, jota varmasti seurataan vielä jatkossakin, ainakin täällä eduskunnassa.

Kelan organisaatiolle huomattava ponnistus on ollut tämän vuoden maaliskuun alussa voimaan tulleen takuueläkkeen toimeenpano. Siihen on toimistoissa valmistauduttu täydellä voimalla ja käytetty kaikki työvoima, mitä on vaan liiennyt. Tämän hetken tietojen mukaan toimeenpanossa on onnistuttu hyvin ja suurin osa takuueläkkeeseen oikeutetuista on saanut eläkkeensä maksuun.

Muista suurimmista hankkeista on syytä mainita vielä työ- ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävä Kyky-hanke, taksimatkojen sähköinen suorakorvaushanke, useat kuntoutuksen kehittämishankkeet sekä jo aikaisemmin käynnistetty Kanta-hanke. Kaikissa näissä riittää työsarkaa useammaksi vuodeksi.

Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan läpimenoajat eivät ole vielä riittävän nopeita. Eduskunta lisäsi tähän toimintaan määrärahoja viime vuonna, minkä seurauksena toimintoja pystyttiin parantamaan. Vuoden 2010 lopussa käsittelyajat olivat kuitenkin vielä noin 450 päivää, joka on kohtuuttoman pitkä aika. Toivon, että uusi eduskunta ottaa tämän asian erityistarkkailuun ja lähtee parantamaan käsittelyaikoja. Tämä ei ole oikeusvaltion eikä ihmisten arjen kannalta oikeudenmukaista eikä oikein.

Arvoisa puhemies! Valtuutettujen viime vuoden keskeisiä asioita oli myös esityksen tekeminen uudesta pääjohtajasta sekä Kelan uuden hallituksen valitseminen. Pääjohtaja Jorma Huuhtanen jäi ansiokkaan työuransa jälkeen eläkkeelle, ja hänen seuraajakseen valittiin sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä.

Vielä pari sanaa tulevaisuutta ajatellen.

Suomessa ihmisten väliset tuloerot ovat kuluneiden 20 vuoden aikana kasvaneet merkittävästi. Köyhien ja pienituloisten ihmisten määrä on kasvanut ja lähentelee mittaustavoista riippuen jopa miljoonaa ihmistä. Pienituloisissa perheissä elää 150 000 lasta. Yhä useammin työttömyys, matala koulutus, huono terveys ja köyhyys kasaantuvat ja muuttuvat ylisukupolvisiksi huonoiksi kohtaloiksi. Yhä useammin lapset perivät huonon ennusteen elämälleen eikä yhteiskunta — se, mitä kutsumme hyvinvointivaltioksi — enää pystykään parantamaan heidän tilannettaan.

Tällainen kehitys on ehdottomasti pysäytettävä. On välttämätöntä, että maahamme tehdään määrätietoinen suunnitelma köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseksi. Perusturvan kohottaminen ei yksinään riitä, vaan tarvitaan monipuolisia toimia, peruspalveluiden laadun kohentamista ja työllisyyden parantamista. Tässä yhtälössä myös Kelalla on oma tärkeä roolinsa perusturvan toimeenpanijana. Myös Kelan tutkimusosaston asiantuntemus on tärkeässä asemassa, kun pohdimme köyhyyden vähentämistä. Kelan tutkimusosasto selvitti muun muassa yleisen asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovittamiseen ja päällekkäisyyteen liittyviä ongelmia. Tutkimusosasto tekee erittäin hyvää työtä sosiaaliturvan ja yhteiskuntapolitiikan saralla.

Arvoisa puhemies! Vielä lopuksi: Haluan tässä yhteydessä julkisesti eduskunnan edessä kiittää kaikkia toimijoita ja työntekijöitä Kelassa. Kelasta kuuluu usein kielteisiä ja negatiivisia uutisia. Siellä tehdään kuitenkin hyvää työtä. Asiakaspalvelu on saanut useiden vuosien aikana palveluarvosanan 9. Työntekijöiden työviihtyvyyteen ja jaksamiseen panostetaan. Kelan työntekijöiden vaihtuvuus on vähäistä siitä huolimatta, että työ on erittäin vaativaa ja raskasta.

Kun Kelaan siirretään tai tuodaan uusia tehtäviä, vaatii se aina henkilöstön kouluttamisen, infran ja tietojärjestelmien rakentamisen tai korjaamisen. Tämä kaikki vaatii aikaa, mikä on huomioitava lainsäädäntövalmisteluissa eli täällä eduskunnassa ja riittävässä toimeenpanoajassa. Näin me pystymme antamaan parhaan mahdollisen palvelun asiakkaille, mitä me kaikki varmasti yhteisesti tavoittelemme.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Minulla on ollut ilo toimia neljä vuotta Kelan valtuutettuna, ja mielestäni Kela on kehittyvä ja eteenpäin katsova laitos. Yksi esimerkki Kelan kehittymisestä on se, millä intensiteetillä sähköisiä palveluita on viimeisten neljän vuoden aikana viety eteenpäin. Yhä useampi hakemus tulee sähköisesti. Se, mikä tietenkin on vielä ongelma, on, että usein on pelkästään se sähköinen kanava netissä mutta itse meidän prosesseissa on varmasti kehitettävää ja osin vanhalla tavalla toimitaan.

Osa Kelan toiminnan kehittämisestä on Kelan omissa käsissä ja osa on taas meidän lainsäätäjien käsissä. Osa Kelaan kohdistuvista valituksista on selkeästi, liittyen vaikkapa päätösten selkeyteen, Kelan käsissä mutta osa on sellaisia, että meillä on lainsäädännössä mutkia, jotka aiheuttavat näitä valituksia. Lisäksi Kelan toiminnan kehittämisessä on parannettavaa, ja myös voimme saada kymmenien miljoonienkin säästöjä, jos voimme toiminnassa tehdä asioita uudella tavalla.

Otan tässä yhden esimerkin, joka liittyy meidän lainsäätäjien mahdollisuuksiin, miten Kela voi toimia toisin.

Tänä päivänä yksityisellä hammaslääkäriasemalla tulostetaan, allekirjoitetaan ja postitetaan päivittäin valtava määrä hakemuksia ja selvityksiä Kelaan. Kelassa jokainen kuori pitää avata ja paperit käsitellä. Kuitenkin tänä päivänä kansalaiset voivat hakea Kelasta useita tukia verkkopalvelun kautta. Voi sanoa, että tältä osin paperinpyörittely on täysin tarpeeton prosessi. Kaikki hakemukset pitäisi voida lähettää ja käsitellä täysin sähköisesti. Tämä on yksi keino, jolla voidaan keventää hallintoa ja ohjata ihmisten työaikaa tärkeämpään.

Tältä osin hammaslääkäriasemalla, kun lähdetään lomake laatimaan, tulostamaan, allekirjoittamaan ja postittamaan, se maksaa noin 4 euroa per lomake. Kuka tämän maksaa? Meidän kansalainen. Lisäksi Kelassa lomakkeiden käsittely vie vielä enemmän aikaa. Esimerkiksi 2010 Kelassa ratkaistiin 2 miljoonaa hammashoidon korvaushakemusta. Puhumme erittäin isoista käsittelymääristä. Joku on arvioinut, että tällaisen korvaushakemuksen käsittely vanhanaikaisella, nykyisellä tavalla maksaa noin 20 euroa per käsittelykerta. Tästä on helppo lähteä laskemaan mahdollisia säästöjä. Kaikki tämä työ, mikä tehdään, voitaisiin käyttää paremmalla tavalla ja mahdollisesti osin myös meidän sosiaaliturvajärjestelmämme aukkojen paikkaamiseen.

Jouko Skinnari /sd:

Herra puhemies! Tämä Kansaneläkelaitoksen kertomus ei minusta, kun vertaa sitä aikaisempiin vuosiin, ole enää menojen ja tulojen osalta niin informatiivinen kuin pitäisi. Kuitenkin tässä on kysymys 13 miljardista eurosta — summa, josta valtion budjetin osuus on 67 prosenttia, vakuutusmaksujen osuus 28 prosenttia ja kuntien osuus 5 prosenttia. Menojen osalta tässä kyllä näitä lukuja lyhyesti tuodaan esille, mutta kun tätä vertaa valtion budjettiin, joka on noin 50 miljardia ja jota täällä seikkaperäisesti käsitellään monta kuukautta, niin Kelan toimintojen osalta sietäisi kyllä tällaisena tarkan euron aikana olla myös tässä mielessä vähän informatiivisempi, avoimempi ote, niin että asia selviäisi ulkopuolisillekin yhtiökokouksessa, jollainen tämä täysistunto tavallaan on. Tämän pörssiyhtiön toiminnasta ei tässä niin selvästi käy tämä kuva ilmi.

Täällä valtuutettujen puheenjohtaja toi esille tämän Heinolan Reuman tilanteen ja sen surullisen kohtalon toimintavuoden aikana — sietää sitä kyllä nimenomaan näitten potilaitten näkökulmasta seuratakin. Kansaneläkelaitoksella pitkäaikaisena, vuosikymmenien ajan vastuullisena toimijana on myös vastuu siitä, mitä on syntynyt.

Toinen on tämä nykyisen hallituksen aikaansaama takuueläke. Sen käytännön toteutuksessa on paljon sellaista, mikä vaatii korjausta, ja tämä tarkastelu voisi myös lähteä Kansaneläkelaitoksen sisältä niin, että siellä tuotaisiin näitä epäkohtia selkeästi esille, ja uuden hallituksen yksi tärkeitä tehtäviä on tämä asia korjata.

Kimmo Kivelä /ps:

Herra puhemies! Valtuutettujen puheenjohtaja aivan oikein kehui talon työntekijöitä, eläkelaitoksen työntekijöitä. Samanaikaisesti on kuitenkin muistettava, että talossa on monia mekanismeja, jotka toimivat huonosti, ja niihin on kiinnitettävä jatkossa enemmän huomiota, nimenomaan silloin, kun kansalaiset eivät saa palvelua riittävässä määrin ja riittävän nopeassa tahdissa.

On oikein, että valtuutetut ovat kiinnittäneet huomiota reumapotilaiden asiaan ja ilmaisevat, että tätä seurantaa tehdään myös jatkossa. Oli suuri murhe ja onnettomuus, että reumasairaalalle kävi niin kuin kävi. Itse olen kuullut, että tilanne ei kuitenkaan ole reumapotilaiden osalta niin auvoinen kuin kertomuksessa annetaan ymmärtää. Siksi on välttämätöntä, että valtuutetut seuraavat asiaa vastaisuudessakin.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Kiinnitän tässä lyhyessä puheenvuorossani huomiota vain siihen seikkaan, miten suhteellisia nämä miljoonat ovatkaan. Olemme käyneet täällä kovan kamppailun aikanaan siitä, löytyykö Heinolan reumasairaalalle 2:ta miljoonaa euroa vai ei. Ei löytynyt. Mutta näissä suhdannetilanteissa, joissa nyt elämme, kymmenien miljardien takausvastuut, 1 400 miljoonaa euroa, noin 100 miljoonan euron tarkkuudella lausuttuna, löytyy esimerkiksi Euroopan vakausrahaston peruspääoman rahoittamiseen. Ja papereissa lukee, että "ehdoitta" ja "peruuttamattomasti" Suomen pitää tällainen summa sinne lähettää. Totean vain, että tuntuu siltä, että nämä miljoonat eivät ole samanarvoisia, ikään kuin olisi kysymys eri valuutoista. Kyllä meidän pitäisi kansanedustajina näitä pieniäkin asioita joskus hoitaa. Tämä toimii nyt huonona esimerkkinä sikäli kuin kamppailu on jo käyty ja reumasairaalan osalta on päätetty, mitä on päätetty. Mutta, hyvät kollegat, tämänkaltaisia 2 miljoonan euron tai jopa pienempiä asioita tänne silloin tällöin tulee, ja niitä voisi hyvällä tahdolla hoitaa. Siihen halusin tässä yhteydessä kiinnittää huomiota.

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Haluan tässä nostaa erityisesti esiin niitä haasteita, jotka ovat seurausta elatustuen siirtämisestä kunnilta Kelan hoidettavaksi. Ajatus sinällään on ollut oikea pyrkimyksineen yhdenmukaistaa käytäntöjä ja luoda yhdenvertaisuutta elatusvelvollisille. Uudistus on kuitenkin aiheuttanut suuria ongelmia takkuillessaan ja jopa lisännyt entisestään epätasa-arvoista kohtelua. Tämä nousee esiin erityisesti siinä, kuinka takaisinperinnät ovat aiheuttaneet elatusvelvollisille päänvaivaa. On täysin käsittämätöntä, kuinka jo valmiiksi pienituloiset ihmiset saattavat joutua jopa tuhansien eurojen takaisinperinnän kohteeksi, koska heille annetaan virheellisiä päätöksiä. Inhimillinen hätä on suuri, kun jo valmiiksi pienituloiselta, jollainen moni elatusvelvollinen on, aletaan periä näitä satoja tai jopa tuhansia euroja takaisin. Virkailijoita tästä ei voida syyttää vaan epäonnistunutta uudistuksen läpi- ja eteenpäinvientiä.

Lisäksi jatkossa tulee turvata alueellisen tasavertaisuuden toteutuminen. Vaikka sähköisiä palveluita lisätään jatkuvasti ja ihmisiä kannustetaan itsenäiseen asiointiin, on huomioitava, että etenkään syrjäseuduilla kaikilla ei ole mahdollisuutta omatoimiseen asiointiin johtuen tietoliikenneyhteyksien puuttumisesta.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Saarinen oli ihan aiheesta huolissaan siitä, että reumasairaala joutui lopettamaan toimintansa vaivaisen 2 miljoonan takia viime hallituskauden aikana. Mutta toisaalta jos SDP:llä on myös huoli siitä, että nyt annetaan ne miljardien takaukset, että meillä on rahaa laittaa ulkomaille suuria määriä mutta meillä ei ole varaa Suomeen panostaa, niin minä toivoisin, että Saarinen vaikuttaisi siellä SDP-puolueessa nyt, kun se on hallituspuolueeksi menossa, että näitä takauksia ei sinne annettaisi. Vai ymmärsinkö oikein, että ette ole itse sen kannalla, että kannattaa niitä takauksia sinne ulkomaille antaa, ja SDP:ssä jotkut eivät ole takkia kääntäneet?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Edustaja Niikon puheenvuoron johdosta totean, että suuretkin asiat pitää hoitaa ja vastuuta pitää kantaa, niin kuin on kannettukin, ja vaikkei se aiheeseen kuulu, niin totean vaan, että Suomen linja on nyt muuttumassa näissä takaus- ja lainanmyöntöasioissa. Lukekaa tarkasti ne paperit ja sopimukset ja muistiot, mitä on tehty. Suomen linja on oleellisesti muuttunut, ja se on myöskin jo Euroopan johtajille ilmoitettu.

Ari Jalonen /ps:

Puhemies! Tässä on huolestuttavaa se, että edelleenkin sairausvakuutusmenot ovat kasvussa, ja yksi asia, millä niitä voidaan vähentää, on työssä hyvinvointi ja yleensäkin jaksaminen. Yksi jaksamista parantava asia olisi selkeästi tämä sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan valitusten käsittelyn nopeuttaminen. Silloin ongelmatilanteessa vaikeuksissa oleva ihminen saa nopeammin apua ja asiansa huomioitua. Elikkä siihen haluaisin kiinnittää huomiota.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelussa nousi esille kelamaksun poisto. Sen verran haluan tuohon kelamaksun poistoon tässä keskustelussa kiinnittää huomiota, että se oli merkittävä osa maamme elvytyspolitiikkaa, jonka tulokset ovat hyvin nähtävissä. Onnistuimme elvytyksessä, pystyimme pitämään työttömyyden huomattavasti alempana kuin pahimmat uhkakuvat antoivat odottaa, ja tämä kelamaksun poisto vahvisti muun muassa kuntatalouttamme sadoilla miljoonilla vuositasolla. Se on syytä huomioida kelamaksun poiston yhteydessä.

Haluan myös, arvoisa puhemies, palata tuohon reumasairaalakysymykseen. Tässä keskustelussa on annettu ymmärtää muutamien edustajien toimesta, että Heinolan reumasairaala olisi ollut pelastettavissa 2 miljoonalla eurolla. Jos tuo 2 miljoonaa euroa olisi reumasairaalalle silloin valtiolta ohjattu, se ei olisi riittänyt edes tähän päivään, eli tänä päivänä tilanne olisi vastaavanlainen ja jälleen olisi uusi rahoituspyyntö tulossa. Kysymys on siitä, että reuman hoito on muuttunut merkittävästi viime vuosien ja vuosikymmenten aikana, leikkaukset kontra lääkehoito ja toisaalta sitten se, että sairaanhoitopiireille on annettu oikeus itse valita, mistä ne ostavat nämä reumasairaiden hoidot. Eri sairaanhoitopiirit, joissa tästäkin salista monet ovat vaikuttamassa, eivät tehneet ostoja Heinolan reumasairaalalle, ja se oli suurin syy siihen, että sairaalan käyttö väheni, kun potilaat hoidettiin omissa sairaanhoitopiireissä. Näin ollen tuo sairaala ei ollut enää kannattava ja se ajautui konkurssiin, niin kuin muistamme.

Itse olen erityisesti, (Puhemies: 2 minuuttia!) arvoisa puhemies, huolissani lapsireumapotilaista ja olen tyytyväinen, että sitä on täällä peräänkuulutettu, että seurataan, miten heidän hoitonsa Suomessa toteutuu.