Täysistunnon pöytäkirja 110/2005 vp

PTK 110/2005 vp

110. TIISTAINA 25. LOKAKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys kansaneläkkeen tasokorotusta koskevaksi lainsäädännöksi

 

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Viime perjantaina ensimmäisessä käsittelyssä eduskunta äänestyksen jälkeen hyväksyi 5 euron korotuksen kansaneläkkeisiin ja siitä seurauksena muutamiin muihin etuuksiin sitä pienempiä korotuksia. Äänestyksessä keskustan, sosialidemokraattien ja ruotsalaisen kansanpuolueen lisäksi 5 euron kannalla olivat vihreät. Sosialidemokraateista taisi olla kaksi, jotka olivat vähän tuntuvamman korotuksen puolella. Oppositio hieman hajaantui: Kristillisdemokraatit, vasemmistoliitto, perussuomalaiset äänestivät 20 euron korotuksen puolesta, ja kokoomuksella oli 10 euron tarjous. Tämä muistin virkistämiseksi.

Hallituksen esitys lähtee siitä, että tuo 5 euroa, joka siis tuli päätökseksi, annetaan eläkeläisille ensi syyskuun alusta alkaen, kun koko oppositio olisi antanut isommat korotukset vuoden alusta ja tämänkin 5 euron korotuksen vuoden alusta.

Nyt olemme toisessa käsittelyssä, ja tässä välissä on tullut matkailtua jonkin verran. Muun muassa viime lauantaina kokoomuksen puoluevaltuusto taisi olla Jyväskylässä koolla. Satuin kävelykadulle samaan aikaan, kun siellä oli kokoomuksen terävä kärki. (Ed. Soini: Oliko siellä muita?) Siellä oli ihmisiä aika reilusti liikkeellä, ja heidän asiansa oli kansaneläkkeitten 5 euron korotus. Se viesti oli aivan selvä: Sitä ei ymmärretty, että tässä tilanteessa, kun optioista, varallisuusveroista ja muista puhutaan, 5 euroa ensi syksynä tulisi kaikkein pienimpiin eläkkeisiin tasokorotuksena. (Ed. Laakso: Paljonko kokoomus lupasi nyt?) — Ed. Laakso voi kysyä kokoomuslaisilta suoraan, minä en pysty siihen vastaamaan. Minä totesin heille, että äänestin 20 euron puolesta vuoden alusta, ja se olisi ollut kohtuullinen korotus, mutta tuki ei nyt sitten riittänyt.

Hieman aiemmin eli puolitoista viikkoa sitten kävin Rovaniemellä. Siellähän oli kunnallisvaalit nyt viikonloppuna, ja niissä merkeissä vierailin Rovaniemellä. Sielläkin oli paljon ihmisiä liikkeellä Sampo-keskuksessa, ja keskustelu eläkeläisten ja muidenkin ihmisten kanssa pyöri aika paljon kansaneläkekorotuksessa. Viesti myös Lapista oli aivan täydellisesti sama: 5 euroa on käsittämätön lisä eläkeläisille, jotka elävät EU-mittarien mukaan suurelta osin köyhyysrajan alapuolella tässä maassa. (Ed. Mustajärvi: Kristilliset olivat vaaliliitossa kokoomuksen kanssa!) — Kyllä kansa sitten Rovaniemen vaaleissa näyttikin hieman tuloksessa, miten asia on ymmärretty. Viesti on varmaan kuultu ja toivottavasti havaitaan myös.

Herra puhemies! Kansaneläkkeen varassa elää monenlaisia ihmisiä, muun muassa pitkän elämäntyön maatilojen, pientilojen, emäntinä tehneitä naisia, yleensäkin paljon naisia ja monia muita ihmisiä, jotka ovat kuitenkin menneinä vuosikymmeninä tehneet todella arvokasta työtä yhteiskunnan ja tämän kansan hyväksi. Nyt heidän toimeentuloturvansa on varsin vaatimaton, ja korotukset tällä vaalikaudella, kun valtio tekee valtavia ylijäämäisiä tilinpäätöksiä, ovat tavattoman pienet. Edellinen korotus viime talvena meni alkoholin hinnanalennuksesta johtuneen indeksitappion täyttämiseen, ja todelliseksi korotukseksi tällä vaalikaudella näyttäisi jäävän, ellei muutosta tule, vain tämä noin 5 euroa. Se on kyllä tässä tilanteessa todella käsittämätön tasoltaan. Köyhyys on siis monen suomalaisen iäkkään ihmisen osa hänen viimeisinä päivinään. Nyt vielä sosiaali- ja terveysministeriössä pohditaan erilaisten maksujen korotuksia, jotka iskisivät juuri näihin aika paljon sairastaviin henkilöihin, jotka elävät pienen kansaneläkkeen varassa.

Herra puhemies! Tämä on ikävää, että tällaista puhetta joutuu pitämään, mutta on välttämätöntä asiaa edelleen nostaa esille. Siksi, herra puhemies, jotta asia ei unohdu, teen seuraavan lausumaehdotuksen tämän asian toisen käsittelyn yhteydessä eduskunnan hyväksyttäväksi:

"Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää tavoitteena pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantamista ja ryhtyy tarpeellisiin valmistelutoimenpiteisiin kansaneläkkeen tason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi."

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kaikki pelkän kansaneläkkeen ja pienen työeläkkeen varassa olevat ihmiset olisivat tarvinneet välttämättä heti ensi vuoden alusta vähintään sen 20 euroa kuukaudessa olevan tasokorotuksen. Tämä 5 euron tasokorotus ei ole alkuunkaan riittävä. Ja nyt täytyy muistaa, että nyt ei ole syytä mennä valtion huonon taloudellisen tilanteen taakse, vaan valtiolla olisi todella varaa ollut hoitaa tämä asia, mutta poliittinen tahto päättäjiltä puuttuu. He katsovat, että eläkeläisille riittää 5 euroa elikkä 17 senttiä päivä, mutta Suomen rikkaimmille ollaan valmiit antamaan 70 miljoonan euron verohelpotukset. Valtaosa näistä verohelpotuksen saajista on ihmisiä, jotka saavat yli 300 000 myöskin ansiotuloja vuodessa. Elikkä tässä selvästi nähdään, että rikkaimmille tämä 70 miljoonaa euroa on pieni raha, kun se annetaan valtion kassasta, mutta jos eläkeläinen saa 17 senttiä päivä, niin se on jo niin suuri raha, ettei sitä voida enää korottaa.

Mielestäni tässä on todellinen arvovalinta kysymyksessä ja hallitus osoittaa kyllä hyvin tylyllä tavalla oman poliittisen tahtonsa pienituloisia eläkeläisiä kohtaan. Täytyy muistaa edelleenkin se, että Suomessa on erittäin paljon eläkeläisiä, jotka saavat alle 500 euroa kuukaudessa eläkettä, niin että ei voida puhua mistään suurista eläkkeistä. Tämä ei nimenomaan olisi koskenut suuria eläkkeitä.

Lisäksi vielä haluan huomauttaa, että tämä kansaneläkeindeksi on niin tavattoman huono. Sen laskentaperusteet ovat sellaiset, että se jatkuvasti vuosi vuoden jälkeen jättää yhä enemmän jälkeen kansaneläkkeitä todellisista elinkustannuksista, ja samalla myöskin taitettu indeksi leikkaa kohtuuttomasti työeläkkeitä jatkuvasti.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jatkaisinkin tästä kansaneläkeindeksistä. Vuodelle 2006 on arvioitu, että kansaneläkeindeksi olisi 1,2 prosenttia. Se oli 0,4 prosenttia vuodelle 2005 ja todella alhainen. Nyt vähän valoisammalta näyttää tulevaisuus. Henkilökohtaisesti olen tämän lain kohdalla ollut sitä mieltä, että tämä olisi voinut tulla voimaan 1.1.2006, tämä 5 euron kansaneläkkeen tasokorotus, ihan sillä perusteella, että samanaikaisesti varallisuusvero poistuu.

Meidän pitää muistaa se, että kansaneläkkeen kohdalla on se tilanne, että se on tulotasoltaan niin pieni — se on noin 500 euron kintaalla — että siitä ei makseta kunnallisveroa. Sitten kuitenkin jos katsotaan, ketkä Suomessa maksavat kunnallisveroa, niin työeläkkeestä maksetaan kunnallisveroa, ja meillä noin 1 030 euroa on keskieläke ja niiden ihmisten kohdalla, jotka ovat työeläkkeellä, tulee myös tätä kansaneläkkeen tasokorotusta noin 1 000 euroon asti laskelmallisesti, mutta sitten, kun tulee se keskivertotyöeläke, niin nämä henkilöt jäävät kokonaan minkään korotuksen ulkopuolelle. Sitten on kuitenkin kyseessä se, että esimerkiksi verohelpotuksissa, jotka tulevat valtion tuloverotuksen kautta, se tuloraja on 12 000 euroa. Eläketulovähennystä ei ole myöskään korotettu, eli myös pienellä työeläkkeellä toimeentulevien henkilöitten tilanne on erittäin hankala.

Totta kai kansaneläkkeen tasokorotus voisi olla 20 euroa tai paljon enemmän. Se on aivan totta. Meillä tulee nämä sosiaali- ja terveyspuolen asiakasmaksut. Ministeri Hyssälä on valmistellut paketin, josta virkamies esittää, että näihin palvelumaksuihin tulee 9,3 prosentin korotus. Se koskettaa kotipalvelua, vammaisten kuljetuspalveluita, kaikkia sosiaali- ja terveyspuolen palveluja, sinne tulee poliklinikkamaksut ja kaikki muut, mitä kunta saa nostaa. Tämä tulee asetuksen kautta, se menee sosiaalipoliittiseen ministerityöryhmään. Henkilökohtaisesti en hyväksy tätä asiakasmaksupakettia, mikä nyt olisi tulossa voimaan 1.1.2006. Se syö välittömästi tämän kansaneläkkeen 5 euron tasokorotuksen.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Ensiksi kannatan ed. Kankaanniemen tekemää ehdotusta, että pienien eläkkeitten tasokorotus olisi 20 euroa kuukaudessa.

Nyt ollaan hyväksymässä kansaneläkkeen tasokorotusta, jota ei voi hyvällä tahdollakaan sanoa korotukseksi. 5 euron kuukausikorotus on aivan liian pieni. Kaikki osaavat kyllä laskea, että mitään korotusta ei edes oikeasti tule. Pelkästään öljyn hinnan nousu on jo pitänyt huolen siitä, että eläkeläisille ei jää tästä korotuksesta mitään käteen, päinvastoin. Kansaneläkkeellä olevien ostovoima heikentyy entisestään; samaan aikaan jaetaan valtavia optioita ja tarjotaan tämän maan muutamalle kymmenelletuhannelle rikkaimmalle ihmiselle ilmaista rahaa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja alkaa nyt olla harvinaisen selvä. Keskustan vaalilupauksia, 300 euron korotusta eläkkeisiin, kansaneläkkeen pohjaosan palauttamista ja taitetun indeksin palauttamista, jäädään odottamaan edelleen. Tätä menoa palkat ja eläkkeet jäävät pahasti hintojen jalkoihin, ostovoima heikkenee koko ajan hintojen noustessa. Eläkeläisten taitettu indeksi pitäisi palauttaa pikaisesti takaisin 50—50-malliin. Myös kansaneläkkeen pohjaosa tulisi palauttaa. On hallituksen valinta, ettei valtion 3 miljardin ylijäämää käytä pienituloisten ihmisten hyvinvointiin. Tämä on ennen kaikkea oikeudenmukaisuus- ja inhimillisyyskysymys.

Arvoisa puhemies! Ihmettelen sitä, kuinka hallitus voi sulkea korvansa uutisilta, joissa kerrotaan, kuinka esimerkiksi monilla paikkakunnilla vanhustenhuolto ja kotipalvelu eivät toimi kunnolla siksi, että rahaa ei ole. Ja nyt täällä ed. Marjaana Koskinen kertoi, että kaavaillaan 9,3 prosentin korotuksia näihin asiakasmaksuihin eli tilanne vain tulee huononemaan. Onko oikein, että eläkeläiset ovat vaikeuksissa, samaan aikaan kun yksittäisille ihmisille annetaan kymmenien miljoonien optioita? Eriarvoisuus lisääntyy tässä maassa koko ajan. Hallitus pitää nyt politiikallaan huolen siitä, että eriarvoisuus jatkuu vielä eläkeiässäkin.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! Kiinnittäisin myös huomiota ed. Marjaana Koskisen ohella kansaneläkkeen indeksin heikkouteen. Ongelmahan on se, että me olemme viime vuodet ahkerasti keskustelleet niin sanotusta taitetusta eläkeindeksistä eli siitä ikäsyrjinnästä, joka kohdistui työeläkkeissä 65 vuotta täyttäneisiin eläkeläisiin, joidenka eläkkeitä vuosittain korotettiin huonomman indeksin nojalla. Tämä ongelmahan poistui vuodenvaihteessa sillä, että hallitus päätti heikentää myös alle 65-vuotiaiden työeläkeindeksiä. Kaikkia työeläkkeellä olevia koskee nyt tämä huonompi, taitettu eläkeindeksi, mutta keskustelussa on jäänyt varjoon se, että kansaneläkkeitä korotetaan vielä huonommalla indeksillä eli pelkällä elinkustannusindeksillä. Siksi tulevaisuuden toimista yksi kaikkein kiireellisimmistä olisi juuri se, että kansaneläkkeiden indeksijärjestelmää rukattaisiin tulevaisuudessa siten, että siinä huomioitaisiin myös ansiotason nousu. Indeksijärjestelmän nojaaminen pelkästään elinkustannusten nousuun on aikaansaanut sen, että kansaneläkkeet ovat jääneet vuodesta toiseen yhä enemmän jälkeen paitsi ansiotason noususta myös muista eläkkeistä, työeläkkeistä.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kannatan tätä ed. Kankaanniemen lausumaehdotusta. Se on perusteltu ja paikallaan, koska yhteiskuntamme kaikista vähäosaisimmille suunnatut parannukset näkyvät suoraan ostovoiman lisäyksenä ja kotimaisena kulutuskysyntänä.

Etenkin toivoisin tätä sen takia, että tämän pelkkää kansaneläkettä saavan väestönosan piirissä on paljon pienituloisia naisia, jotka ovat kuitenkin tehneet elämässään runsaasti töitä, pienviljelijöiden vaimot, kotiäidit, tehdastyössä olleet, jotka ovat kuitenkin olleet hyvin pienellä palkalla, ja sitten kun meillä on ollut eläkejärjestelmän uudistaminen 60-luvun alussa, jolloin ikään kuin koko homma aloitettiin uudestaan, niin sitä ennen tehty työ ei ole kerryttänyt eläkettä. Toivoisin joskus, kun naisasialiike vouhkaa, radikaalit, tuolla, että kerta kaikkiaan he joskus pitäisivät huolta näistä kaikkein pienituloisimmista naisista ja kunnioittaisivat heidän työpanostaan ja keskittyisivät tällaisiin leipä- ja elämäkysymyksiin eivätkä vouhkaisi kaiken maailman mitättömyyksistä.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi kertoi ystävällisesti kokoomuksen tilaisuudesta Jyväskylän kävelykadulla viime lauantaina, ja siellä oli todella paljon väkeä. Senioreitten osalta, joita oli runsaasti paikalla, oli yksiselitteinen tuomio tälle 5 euron kansaneläkkeen nostamiselle ensi vuoden syyskuun alusta lähtien. Jokainen seniori, joka tuli lähelle, kysyi, miksi tehdään näin, miksi heitä loukataan jälleen kerran, nöyryytetään jälleen kerran. Tähän me saimme monta tuntia vastata jokainen. Minä kannatan ed. Kankaanniemen ehdotusta eli "Eduskunta edellyttää, että hallitus pitää tavoitteena pienituloisimpien eläkeläisten aseman parantamista ja ryhtyy tarpeellisiin valmistelutoimenpiteisiin kansaneläkkeen tason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi".

Siihen olisi minun mielestäni pitänyt lisätä sana "välittömästi". Ja miksi tuo sana? Sen vuoksi, että tämä ed. Kankaanniemen ehdotus on hyvin suurelta osaltaan saman sisältöinen kuin mitä kokoomus teki jo viime vuoden syksyllä tämän vuoden talousarviota käsiteltäessä. Silloin kokoomus esitti ponnen, joka oli suurin piirtein sellainen, että kokoomus edellytti, että hallitus tuo keväällä 2005 ehdotuksen siitä, miten eläkeläisten ansiokehitys ja toimeentulo turvataan. Tämän taustallahan oli pitkä keskustelu meidän ryhmämme sisällä ja tietysti pitkän aikaa aikaisemmin kaikkien kesken nimenomaan indeksijärjestelmästä, että siitä pitäisi tulla esitys, miten toimitaan, niin että eläkeläisten ansiotaso ja toimeentulo turvataan. (Ed. Laakso: Kokoomus on kannattanut eläkeindeksin heikentämistä!)

Kuten muistetaan, tämä ponsiesitys vuosi sitten syksyllä kaatui, ja koska kysymys on suurin piirtein saman sisältöisestä asiasta ja tärkeästä asiasta kansaneläkeläisten osalta, niin kannatan lämpimästi ed. Kankaanniemen ehdotusta.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kansliaan jättämässäni sanamuodossa oli tämä välittömästi-sana, mutta siellä totesimme neuvottelujen jälkeen, että joudun vetämään sen sanan pois, koska eduskunta päätti ensimmäisessä käsittelyssä, että ensi vuoden syyskuun alusta tulee tämä 5 euron korotus. Jos siinä olisi ollut tämä sana "välittömästi", se olisi ollut ristiriidassa eduskunnan jo tekemän päätöksen kanssa, jolloin sanamuodoksi otettiin tämä, mikä nyt on meillä käsittelyn pohjana.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla on se käsitys, että osa kokoomuksen eduskuntaryhmästä, kuten ed. Vielmakin, aivan vilpittömästi uskoo siihen, että kokoomus on vastustanut eläkkeiden indeksikorotusten heikentämistä. Näin ei kuitenkaan ole tapahtunut. Kokoomus on kaikissa äänestyksissä, mitä tässä asiassa on käyty, antanut tukensa eläkeindeksien heikentämiselle — täytyy sanoa: yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Teidän ryhmässännehän oli todellakin ed. Seppo Kanerva, joka erotettiin siksi, että hän uskalsi äänestää eri tavalla kuin kokoomuksen ryhmä (Ed. Zyskowicz: Eikä päässyt kepunkaan ehdokkaaksi!) juuri näitten eläkeindeksien heikentämisessä. — Ed. Zyskowicz, te olitte keskeisesti vaikuttamassa siihen, että ed. Kanerva erotettiin teidän ryhmästänne rangaistuksena sille, että hän oli uskaltanut puolustaa eläkeindeksien parantamista. — Tällainen harhaluulo on syytä oikaista, että kokoomus olisi ollut joskus eläkeläisen puolella.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Eläkekeskustelu, jossa kokoomuksen eduskuntaryhmä riemurinnoin ja suurin puhein on kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten puolella, on todella mielenkiintoista kuunneltavaa. Omalla kohdallani tulee kolmen viikon kuluttua yhdeksän vuotta eduskuntatyötä taakse, ja onkohan todettava niin, että oppositio tekee kokoomuksen sosiaalipoliittiselle omalletunnolle hyvää? Ilmeisesti voi vaan toivoa, että se taival jatkuisi mahdollisimman pitkään, jos tuo virkistyminen vaikka tuosta edelleenkin elpyisi.

On todella lämmittävää kuulla keskustan kansanedustajan tämä huoli, mikä nyt kokoomuksen ryhmän johdon ja ryhmän urhoollisten taistelijoiden toimesta tänne eduskunnan saliin tuodaan siitä, että pienimpien eläkkeitten varassa olevien toimeentulo on nyt erityisen uhattuna ja erityisen uhan alla. Kokemukseni on tietysti vain tuon kohta yhdeksän vuoden mittainen, mutta sen pystyy sanomaan, että jos täällä jotkut ovat kantaneet huolta linjansa mukaisesti pienimmistä eläkkeistä, niin ne puolueet ja ne ryhmät löytyvät salin keskiosasta ja salin vasemmalta reunalta (Ed. Zyskowicz: Miten ne keskeltä löytyisivät, tehän olette pettäneet eläkeläiset!) jopa niin, että ne ovat joittenkin puolueitten kohdalla johtaneet toimenpiteisiin hallitusyhteistyön osalta rikkoen ryhmiä jne., mutta tämä on todella lämmittävää ja mielenkiintoista kuulla.

Kun kokoomuksella eläkeläisten ja kansaneläkkeitten osalta nyt tuo uho on päällä, niin ainakin itse tulen seuraamaan, olen sitten lähimaillakaan, niitä paikkoja, missä asioista seuraavalle nelivuotiskaudelle päätetään, mutta tulen erityisellä mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tapahtuu Säätytalolla maaliskuun lopun ja huhtikuun alun pitkinä öinä vuonna 2007, kuka silloin on pienimmän eläketulon varassa olevien takana ja tukena.

Esimerkkejä historiasta — nyt pitää katsoa tulevaisuuteen meidän jokaisen ja pitää pyrkiä turvaamaan pienimpien eläkkeitten varassa olevien ihmisten toimeentulo — mutta väkisin joutuu katsomaan historiaan, kun näitä arvioita täällä eduskuntakeskustelussa ja päätöksenteossa läpi käy. Kansaneläkkeen osalta aivan lyhyt historia, koska se on valitettavan lyhyt:

Vuonna 1984 eduskunta on päättänyt kansaneläkkeen tasokorotuksesta. Sitten tultiin vuoteen 1995, jolloin päätettiin kansaneläkkeen pohjaosan osalta se, mitä päätettiin. Jouduttiin säästämään, ja tuolloinen hallitus teki ratkaisunsa ryhtyä leikkaamaan kansaneläkkeen pohjaosaa. Hallitus lupasi, että kenenkään yksittäisen eläkeläisen tuonhetkinen tulo ei laske, mutta kiitos kunnallisverojen korotuksen ja joittenkin muitten korotusten oli eläkeläisiä, joitten absoluuttisesti tuolloin käytettävissä ollut markkamäärä putosi, eli käytännössä kansaneläkkeet jäädytettiin pitkäksi aikaa. Tämä on oma prosessinsa, ja siitä voi tietysti letkautella suuntaan ja toiseen, mutta näin on kuitenkin käytännössä tapahtunut.

Lipposen kakkoshallituksen ohjelmassa oli kansaneläkkeisiin tasokorotus 50 markkaa. Kun täällä eduskunnassa käytyjen näytelmien jälkeen niin sanottu köyhyyspaketti kasattiin, tuo hallitusohjelman 50 markkaa muuttui 70 markaksi, joka tämän päivän rahayksikössä tarkoittaa hieman alle 12:ta euroa. Tuolloin tehtiin myös indeksitarkistus, joka osaltaan vaikutti tuohon eläkkeen suuruuteen. Tämä tapahtui vuonna 2001.

Sitten tultiin Jäätteenmäen kautta Vanhasen hallituksen ohjelmaan. Täällähän näyteltiin tämä sama näytelmä, mitä nyt on näytelty viime viikolla ja näyteltiin lähetekeskustelussa ja tuntuu jatkettavan tänäänkin. Käytiin huutokauppa, jossa esitettiin tarjouksia. Kun hallitus esitti 7 euroa, niin tarjoukset olivat 15 euroa, 18 euroa ja 20 euroa, ja näistä äänestettiin. Nyt olemme tilanteessa, että tuo 7 euroa oli se, mitä eläkeläisille Matti Vanhasen hallitusohjelma lupasi, ja hallitushan aikaisti tuota 7 euron korotusta. Ristittäköön sekin nyt sitten ihan mihin kategoriaan tahansa, mutta joka tapauksessa se oli 7 euron korotus näihin pienimpiin eläkkeisiin.

Nyt on syntynyt ratkaisu menneen loppukesän ja alkusyksyn aikana, jossa tuohon 7 euroon tulee 5 euroa lisää. Tällä vaalikaudella tuo tarkoittaa 12:ta euroa. Meillä on uusi huutokauppa, tällä kertaa 10 euroa, 20 euroa (Ed. Huotari: Viinaindeksin nimellä!) vastaan hallituksen 5 euroa. Sisällön osalta on äänestykset viime viikolla perjantaina käyty, ja ainakaan toistaiseksi keskustelussa ei ole kukaan esittänyt eikä sanonut, että tämä häpeällinen korotus, niin kuin tämä 5 euroa on ristitty ja nimetty, pitäisi kokonaan hylätä. Sitä ei ole ainakaan kukaan vielä esittänyt, tuskin esittääkään, koska 5 euroa on enemmän kuin ei mitään. Toisekseen 7 euroa plus 5 euroa on yhteensä 12 euroa. Tämä on nyt tässä vaiheessa tämä tilanne.

Toistan äsken sanomani niiltä osin, että todellakin toivon, että kun eteenpäin mennään, ne ryhmät ja ne puolueet, jotka jatkossa eläkepolitiikkaa tässä maassa linjaavat, muistaisivat nämä keskustelut, mitä tänäänkin täällä käydään, siinä tilanteessa, kun todellisia päätöksiä tehdään, ja erityisesti kaikkein pienimpien eläkkeitten varassa olevien ihmisten aseman.

Tiedän, että menneen loppukesän ja alkusyksyn aikana on etsitty vaihtoehtoa sille, että käytettävissä ollut 40 miljoonaa euroa olisi voitu kohdentaa jollakin toisella tavalla, mutta se ei tällä aikataululla ja tällä lainsäädännöllä, joka meillä on voimassa — on pakko tyytyä hallituspuolueen kansanedustajana siihen vastaukseen selvitysten jälkeen — ollut mahdollista.

Toisekseen tiedän, että olemme alueella, jolla on aidosti puolueitten välillä poliittisesti eriäviä näkemyksiä. Siksikin toistan kolmanteen kertaan: Toivon todella, että ne ryhmät, jotka seuraavan hallituksen ohjelmaa laativat, muistavat sen, että meillä on alle 100 000 eläkeläistä, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa. Jotta heidän elämäntilannettaan voitaisiin kohentaa, se edellyttää huolellista valmistelua, se edellyttää kolmikantaista valmistelua ja se edellyttää toimintatapaa, jolla lainsäädäntöä muutetaan niin, että näiltä osin voitaisiin eteenpäin päästä.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, ed. Kankaanniemen lausumaehdotukseen, nämä lausumat ovat mielenkiintoisia, ja palaan näiltäkin osin historiaan. Nyt ed. Kankaanniemi ed. Vielman, ed. Kankaan ja kumppaneitten kannattamana esittää, että "eduskunta edellyttää, että hallitus pitää tavoitteena pienituloisten eläkeläisten aseman parantamista ja ryhtyy tarpeellisiin valmistelutoimenpiteisiin kansaneläkkeen tason jälkeenjääneisyyden korjaamiseksi". Se on juuri näin. (Ed. Zyskowicz: Kepun vaatimus viime vaalikaudella!) Eihän tässä asiassa ole poikkipuolista asiaa.

Mutta historiaan jos katsoo — täällä on nyt toitotettu, ja voi vain arvata, mitä kohta tuleman pitää, siitä mitä on luvattu ja mitä on tehty — vuoden 99 vaalien alla eduskunta yksimielisesti hyväksyi lausuman, jonka mukaan valtiontalouden tilanteen niin salliessa kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus pysäytetään. Voi olla, että tuota taloudellista tilannetta ei sitten enää maalis—huhtikuussa 99 ollut, joka olisi tämän lausuman toteuttamisen mahdollistanut. (Ed. Zyskowicz: Valtahan on nyt teillä, palauttakaa se!) Mutta muistutan: Hyväksyttiin lausuma, jonka mukaan valtiontalouden tilanteen niin salliessa kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus pysäytetään. No, me tiedämme historian, mitä tapahtui, ja ennen kaikkea sen, mitä on jäänyt tapahtumatta. (Ed. Zyskowicz: No mitäs tapahtui, kun te saitte vallan?)

Jokainen, joka tuntee vähänkin eläkelainsäädäntöä ja menee sen sisään, pystyy arvioimaan sen, että kansaneläkkeitten tasokorotus on se tie, jolla tässä tilanteessa pystytään näitten pienituloisimpien eläkeläisten asemaa parantamaan, ja sillä tiellä tässä on keskustan tavoitteiden mukaisesti oltu. Onko tuo summa iso vai pieni, sen arvioi jokainen. (Ed. Zyskowicz: Vai tavoitteiden mukaisesti!)

Täällä esimerkkinä ed. Kangas totesi, että oli keskustan vaalilupaus 300 euroa. Kyllä nyt jonkunlainen tolkku pitää tässäkin keskustelussa olla siinä, (Ed. Zyskowicz: Niin pitäisi, teidän puheissanne!) mitä pistetään puolueen nimiin ja mitä ei. Täällä on esimerkiksi tässä keskustelussa käytetty hallituspuolueen edustajan toimesta puheenvuoro koskien tulevia asiakasmaksuja, joilla ei ole totuuden kanssa vielä tässä vaiheessa muuta tekemistä kuin se, että ollaan otsikkotasolla liikkeellä, ja se tarkoittaa sitä, että hallitus yksimielisesti tai valmistelun jälkeen tulee tekemään päätöksen, jossa sitten on koko hallitus takana. Sen pystyn sanomaan uudemman kerran, että valmistelu on kesken ja tänään viimeimmäksi vastuullinen ministeri on antanut julkisuuteen tiedotteen, jossa hän toteaa juuri tämän, (Ed. Zyskowicz: Kuka on se vastuullinen, onko se Hyssälä?) että edellytys sille, että voidaan ylipäätänsä keskustelua käydä, on se, että pysyttäisiin edes jollakin tavoin niissä asioissa ja sisällöissä, joita on todellisuudessa tarkoitettu. Kyllä minä politiikan ymmärrän, ja näillä asioilla on helppo herkutella. Itsekin olen saanut aivan riittävästi palautetta tuosta 5 euron suuruudesta, mutta joka 5 euroa plus 7 on yhteensä 12.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Rehulan loppuun ja liittyen asiakasmaksuihin: Ministeri Hyssälä on antanut valmistelutehtävän vastaavalle virkamiehelle nostaa sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuja takautuvasti. Summa on noin 9,3 prosenttia. Koska nämä maksut nostetaan asetuksen kautta, totta kai ne tulevat hallituksen ja sosiaalipoliittisen ministerityöryhmän käsittelyyn. Tämä maksukorotus on tällä hetkellä vaiheessa; siitä on virkamiehen kanssa keskusteltu. Siitä dokumentit ovat olemassa. Ei tulla tänne kertomaan totuudenvastaisia asioita ollenkaan. Toivon tosiaan niin, että näitä asiakaspalvelumaksuja ei tule, mutta ei niitä selän takana tehdä ja tulla tänne sanomaan, että asia ei pidä paikkaansa.

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Liisa Hyssälä sai tuolla vaalilupauksellaan valtavan äänimäärän ja niin suuren, että häntä ei voitu ohittaa edes ministerivalinnoissa, ja hän pääsi sitten erittäin tärkeälle ministerinpaikalle. Nyt olisi kyllä paikka hoitaa näitä asioita lupausten mukaisesti. Muutoin politiikan uskottavuus menee, niin kuin se nyt on valitettavasti kyllä aika paljon muutoinkin mennyt.

Tuo 7 euroa tämän vuoden maaliskuun alusta, ed. Rehula, meni alkoholin hinnanalennuksen aiheuttaman indeksitappion korvaamiseen täydellisesti, ja siitä eivät eläkeläiset nauti yhtään mitään. Tietysti halvasta viinasta voivat nauttia, mutta lähellekään kaikki eivät sitäkään koe suurena etuna ja ilona.

Ed. Rehula, te teitte 11. helmikuuta 2003 ponsiehdotuksen, joka on minulla tässä kädessä, ja te vaaditte samalla tavalla ponnella, siis vuoden 2003 alussa, näihin kansaneläkkeisiin reilua tasokorotusta, 50:tä euroa, välittömästi, eli tekin olette ollut tällaisella asialla, josta nyt hieman annatte meille muille palautetta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olisin ensinnäkin vahvistanut sen, mitä ed. Vielma aikaisemmin sanoi, että kävelykadulla Jyväskylässä lauantaina todellakin lukuisat eläkeläiset tulivat kertomaan, mitä mieltä ovat siitä, että hallitus korottaa 5 eurolla kansaneläkettä. Esimerkiksi minulta kysyi eräs rouva, mitä hän sillä 5 eurolla tekee, ja teki mieli sanoa, että jospa hän lähettäisi sen sosiaali- ja terveysministeriöön ministeri Hyssälälle, josko sieltä paluupostissa tulisi se luvattu 300 euroa.

Ed. Rehula, sanoitte, että oppositio on tehnyt kokoomukselle hyvää. Hallitus sen sijaan on tehnyt keskustalle suorastaan ihmeitä. Pohjaosa piti palauttaa vaalipuheiden mukaan, ei näy. Taitettu indeksi piti poistaa eli huonompi indeksi, ei näy. Kansaneläkettä piti korottaa joka tapauksessa reilusti, Hyssälän mukaan 300 eurolla, eipä näy reiluja korotuksia. Kun vähättelette ministeri Hyssälän asemaa, niin pitää nyt sanoa, ettei hän ole mikään marginaalissa oleva yksinäinen huutaja, hän on ministeri. On syytä olettaa, että se, mitä hän puhui vaalien alla, kyllä hyvin kuvastaa sitä, mitä te muutkin puhuitte. Vaalien alla te todellakin johditte harhaan eläkeläisiä näillä hulvattomilla lupauksillanne.

Anne Huotari /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Rehulalle on pakko sanoa, että ehdokas Hyssälän 300 euron lupaus kirjallisesti vaalilehdykässä, jota hän on jakanut kuvan kanssa, ei ole kenen tahansa lupaus. Se on kansanedustajan lupaus, joka on istunut tässä talossa sitä ennen jo kahdeksan vuotta, ollut sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen, joka tietää varsin hyvin, mikä tilanne on taloudessa ja kaikessa muussakin. Sen takia se on vaalilupaus ja se on samalla keskustan lupaus, jos keskustan merkittävät henkilöt tällaisia menevät lupaamaan.

Tiedän sen, kun olen itse istunut myöskin erilaisissa paneelikeskusteluissa, missä keskustan ehdokkaat lupasivat ummet ja lammet, ja minun piti vasemmistoliittolaisena siellä sanoa, että älkää nyt menkö ihan mitä tahansa lupaamaan, kun ei sitä kuitenkaan voida toteuttaa. Mutta keskustalaiset saivat hyvät äänimäärät, saivat pääministerin paikan näillä lupauksilla.

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! En minä vähättele ed. Hyssälän tai ministeri Hyssälän roolia näitten asioitten valmistelussa ja päätöksenteossa. Joka tapauksessa tuo lehdykäinen, jota täällä nyt on heiluteltu 2,5 vuotta, on yksittäisen edustajan vaaliesite ja hän vastaa siitä omalla puheellaan ja omilla teoillaan. Jos tälle linjalle lähdetään, olen itse nähnyt Kouvolan Sanomissa vaalien alla puolen sivun kokoisen ilmoituksen, nykyisenkin ed. Kuosmasen vaalimainoksen, jossa viimeisenä päivänä hän vetosi äänestäjiin teemalla "verot valtion maksettaviksi". Tämähän se on sitä kokoomuslaista politiikkaa.

Toinen asia, mitä tulee tähän yleislinjaan — ed. Kankaanniemikin luki keskustan viime vaalikauden viimeistä vastalausetta eläkepolitiikan osalta — keskustan tavoite on ollut ja on kansaneläkkeen tasokorotus ja toimiminen siihen suuntaan. Hallitus tekee sen nyt kaksi kertaa tällä vaalikaudella, mutta kun te sanoitte, että olisi lausumaan asti viety, niin tämän lausuman voi täältä lukea, joka päättyy "sekä pienimpiin eläkkeisiin tehtävillä tasokorotuksilla". Suunnasta on kysymys, ja siihen tässä nyt, oikeaan suuntaan, ollaan joka tapauksessa menossa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Mielestäni ed. Rehula tekee nyt väistöliikettä.

Kuten täällä ed. Huotarikin totesi, ei ministeri Hyssälä myöskään vaalien alla ollut, niin kuin sanoin, mikä tahansa ryhmänsä tai puolueensa marginaalissa oleva yksinäinen ratsastaja vaan kyllä hän, kuten ministerivalinta vaalien jälkeen osoitti, oli keskeisiä oman puolueensa sosiaali- ja terveyspolitiikan linjanvetäjiä. Tämä 300 euron lupaus kansaneläkkeeseen tasokorotukseksi on pyörinyt täällä 2,5 vuotta ja tulee pyörimään vielä puolitoista vuotta juuri sen vuoksi, että se niin oivallisella tavalla symbolisoi sen keskustan hulvattoman eläkeläisiin kohdistuneen lupauspolitiikan, jota vaalien alla harjoititte ja totta kai myös pitkin vaalikautta harjoititte.

Täällä ed. Rehula antaa ymmärtää, että puolue ei puolueena näitä lupaillut vaan yksittäiset edustajat. Jottei tämä väärinkäsitys jäisi, (Puhemies: Aika!) on hyvä kiinnittää huomiota puolueen vaaliohjelmaan, jossa muun muassa kansaneläkkeen pohjaosa luvattiin palauttaa.

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Täällä käydään nyt syksyn tärkeintä keskustelua eläkeläisten asemasta. Missä on hallitus? Ei ainoatakaan ministeriä. Missä on ministeri Hyssälä, joka on tämän asian erityisministeri? Hänkään ei ole paikalla. Kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja on täällä, kristillisten puheenjohtaja on täällä. Kristilliset ja kokoomus arvostavat eläkeläisiä, he haluavat osallistua tähän keskusteluun merkittävällä panoksella. Se osoittaa tiettyjä arvoja tietyistä puolueista.

Täytyy sanoa, että vahvistan myöskin sen, että en ole tällä eduskuntakaudella saanut mistään muusta asiasta niin paljon negatiivista palautetta kuin tästä niin sanotusta tasokorotuksesta, 5 euroa: runsaasti yhteydenottoja, runsaasti kritiikkiä, mutta onneksi kritiikki kohdistuu kyllä selkeästi hallitukseen. Ihmiset tietävät, ketkä ovat tämän muutoksen takana.

Mutta tasokorotuksen pienuus ei ole ainoa seikka, vaan myöskin ihmiset valittavat palveluista, erityisesti terveyspalveluista, joissa ei ole riittävästi resursseja, kun kuntia kuritetaan. Ja liikenne, ketkä käyttävät juuri niitä 1 400:aa bussivuoroa, jotka lopetetaan? Nimenomaan eläkeläiset varsin pitkälle. Monelta taholta hallitus iskee eläkeläisiin, ja kukaan ei ole täällä salissa nyt tänä päivänä vastaamassa eläkeläisille eikä kansanedustajille, miksi näin kaiken kaikkiaan tehdään.

Mitä pohjaosan poistoon tulee, täytyy sanoa, että sitä esitettiin jo Ahon hallituksen aikana ja kysymys ei ole kovinkaan helppo. Meille kokoomuksessa oli tärkeätä se, että vakuutusperiaatteesta luovuttiin silloin, kun siitä luovuttiin, ja Ahon hallituksen aikana siitä ei luovuttu. Siinä on tietty poliittinen signaali, että näin kuitenkin kävi.

Ja kun puhutaan eläkeläisistä, haluan sanoa, että kaikkein huonoimmassa asemassa eläkeläisistä ovat ne, jotka ovat olleet 40 vuotta työelämässä, hyvin pienellä palkalla tehneet ahkerasti töitä, rakentaneet tätä yhteiskuntaa ja joitten eläke on hyvin pieni sen jälkeen, kun eläketulovähennys leikkaa siitä suuren osan ja myöskin kansaneläke putoaa hyvin nopeasti. Tämä on se ryhmä, johon tässä salissa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota. Se siivooja, joka on 40 vuotta ollut töissä, saanut pientä palkkaa, ei saa juurikaan enempää kuin se henkilö, joka on pelkän kansaneläkkeen varassa. Hyvät ystävät, tästä asiasta meidän pitäisi puhua.

Puhemies:

Teknisen vahingon vuoksi ed. Huotarin puheenvuoro on täältä pudonnut, joten palautan sen ja annan puheenvuoron ed. Huotarille.

Anne Huotari /vas:

Arvoisa puhemies! Sieltä taisi pudota parin muunkin puheenvuoro, Koskisen ja Zyskowiczin.

Täällä ed. Rehula kävi äsken läpi ansiokkaasti kansaneläkkeen historiaa, miten vuonna 84 edellisen kerran oli korotettu kansaneläkettä, kun sitten vuonna 99 hallitusneuvotteluissa sovittiin seuraava korotus. On ihan totta, että nimenomaan kansaneläkeläiset ovat todella heikossa asemassa, ja kun ed. Sasi äsken sanoi, että nämä paljon työtä tehneet ja pientä palkkaa saaneet ovat vielä huonomassa asemassa, kun heillä on pieni työeläke, niin väitän, että 99,9 prosenttia näistä kansaneläkettä saavista on myös tehnyt paljon työtä elämänsä aikana. Heidän aikanaan ei ollut työeläkejärjestelmää vielä, tai sitten he olivat apulaisena perheissä tai hoitivat omia lapsiaan tai muiden lapsia tai vanhuksia. Erityisesti maaseudulla tämä oli hyvin tyypillistä. Tai sitten he olivat maataloissa emäntinä, jolloin yrittäjäeläkettä maksettiin vain miehen nimiin. Se oli hyvin tyypillistä silloin. Minä väitän, että suurin osa kansaneläkeläisistä on tehnyt erittäin paljon työtä.

Sen takia tuntuu aika kohtuuttomalta, että kun he ovat eläneet erittäin pienillä tuloilla jo työaikansa, niin he vielä eläkeläisinä joutuvat pienillä tuloilla olemaan eikä heistä kovinkaan monille ole omaisuuksia kertynyt. Kun kansaneläkkeen elinkustannusindeksi on vielä niin alhainen, se ikään kuin korostaa vielä eriarvoisuutta, niin että kansaneläke koko ajan jää työeläkkeidenkin tason alapuolelle, puhumattakaan sitten ansiotasosta.

Nämä ihmiset ovat juuri niitä, jotka joutuvat maksamaan asiakasmaksuja, joista ed. Marjaana Koskinen täällä aikaisemmin puhui. Oli hyvä, että puhui. Minun mielestäni näistä asioista pitää pystyä puhumaan myöskin ennen päätöksentekoa, silloin kun asioihin vielä voi vaikuttaa.

On ihan totta se, että keskustan käymä kampanja koko 90-luvun, sen ajan, kun puolue oli vuodesta 95 lähtien oppositiossa, kohdistui nimenomaan eläkkeisiin ja eläkeläisiin jopa niin, että meidänkin alueellamme sanottiin, että Anne Huotari on se, joka on leikannut teidän eläkkeenne, soittakaa hänelle, ja sitten puhelin soi kyllä hyvin paljon. Yritin selvitä siitä tilanteesta. Yritin kuitenkin olla rehellinen sen verran, että en ainakaan mennyt lupaamaan seuraavissa vaaleissa, en vuoden 99 vaaleissa enkä viime vaaleissakaan, kovin paljon isoja muutoksia, vaan sanoin, että pyrimme parhaamme tekemään ja yritämme löytää rahoitusta myöskin tämän kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tilanteen parantamiseen, koska sosiaalipoliittisesti se on tärkein ratkaisu. Ja kun muistamme, että ylimääräinen sairausvakuutusmaksu eläkeläisiltä poistettiin, lähinnä niiltä eläkeläisiltä, jotka ovat verotuksen piirissä, eli siis parempituloisilta eläkeläisiltä, niin se vei ne voimavarat, joita olisi voinut käyttää myöskin tähän kansaneläkkeen tasokorotukseen jo vuodesta 99 lähtien.

Eli täällä käytiin silloin aika kovia neuvotteluja, joissa olivat mukana niin kokoomuslaiset, sosialidemokraatit, Rkp kuin vihreätkin. Täytyy sanoa, että niissä keskusteluissa vasemmistoliitto jäi aika yksin puolustamaan kansaneläkettä. Oli siellä onneksi muutamia sosialidemokraatteja, jotka puolustivat. Mutta silloin kyllä kokoomusta ei niissä kabineteissa kiinnostanut kansaneläkkeen nostaminen, ei pätkääkään. Toivottavasti nyt sitten nämä uudemmatkin kansanedustajat kokoomuksen riveissä, jotka eivät tiedä tätä historiaa, nyt sen paremmin tietävät ja selvittävät asioita. Eli silloin tehtiin myöskin valintoja.

On hyvä muistaa, kun ed. Sasi puhui pienituloisista eläkeläisistä, että kansaneläkkeen tasokorotushan alentaa työeläkkeiden verotusta eläketulovähennyksen kautta, jolloin yli 500 000 työeläkeläistä pääsee hyötymään kansaneläkkeen tasokorotuksesta eläketulovähennyksen korotuksen kautta. Tämä on aina hankala selittää ihmisille kentälläkin, että se näkyy siellä verotuksen puolella eikä suoraan eläkkeen tasossa. Se antaa monta kertaa ihmisille käsityksen siitä, että heidän eläkkeensä eivät olisi tässä parantuneetkaan, mutta heidän verotuksensa on alentunut. Mutta nyt, kun kuntien talous on mikä on ja kunnat nostavat veroäyriä, niin sitäkään veronalennusta, mikä tässä tulee samalla työeläkeläisille, ei oikeasti tulekaan, jos kunta on nostanut veroprosenttiaan.

Kuten sanoin, kansaneläkkeen elinkustannusindeksi on todella pieni. Ongelmahan tässä on se, että se ei kuvaa ollenkaan sitä tilannetta, missä nämä ihmiset oikeasti joutuvat elämään maksaessaan korotettuja sähkölaskuja ja muitakin korotettuja maksuja ja julkisen sektorin maksuja, joita hallitus on myöskin korottamassa. Siksi pitäisikin olla erilainen indeksi. Pitäisi olla tämmöinen arkipäivän indeksi, tavallaan tämmöinen pienituloisten indeksi, joka on korkeampi kuin yleinen elinkustannusindeksi eli sellainen, mikä kuvaa paremmin niitä todellisia menoja, mitä näillä pienituloisilla ihmisillä on, koska nehän ovat nousseet. Ne ovat nousseet enemmän kuin elinkustannusindeksi. Jos autovero alenee, niin en tiedä, lasketaanko sitä elinkustannusindeksiin, mutta se hyvin harvaa kansaneläkeläistä lohduttaa, koska hyvin harva heistä pystyy uutta autoa ostamaan. Siinä mielessä kansaneläkeläisten tilannetta voi helpottaa myöskin indeksiä muuttamalla. Edustajat Rehula ja Marjaana Koskinen voivat sitä asiaa viedä eteenpäin valiokunnan ja hallitusryhmien kautta. Näin toivotaan, ja me oppositiossa kovasti kannustamme tähän tehtävään.

Sitten vielä asiakasmaksujen korotuksesta. Terveyskeskusmaksun korottamisella on myös terveyspoliittisia vaikutuksia. Meillä on Suomessa aika isot terveyserot eri kansanryhmien välillä. Pienituloisimmat sairastavat eniten, ja vähiten koulutetut sairastavat eniten, ja he käyttävät yleensä myöskin terveyskeskuspalveluja, koska heillä monestikaan ei ole varaa käyttää yksityisiä palveluja. Kun terveyskeskusmaksuja nostetaan koko ajan lähemmäksi yksityisen palvelun maksua, niin se ei kyllä ole sosiaalipoliittisesti eikä myöskään terveyspoliittisesti oikea ratkaisu. Minä totean nyt, että jos tätä tehdään kuntatalouden näkökulmasta, niin, hyvät ihmiset, tällä ei Suomen kuntataloutta kyllä paranneta. Minä toivon, että tämä sosiaalipoliittinen näkemys myöskin tässä asiassa tulisi vaikuttamaan, koska se nimenomaan vaikuttaa näihin pienituloisiin ihmisiin, kansaneläkkeellä oleviin ihmisiin. Työssä olevathan pääsevät työterveyshuoltoon ilmaiseksi tällä hetkellä.

Esimerkiksi Stakesin tekemien tutkimusten perusteella sepelvaltimotaudeissa on selvästi havaittu, että pienituloiset ja vähiten koulutusta saaneet ihmiset sairastavat eniten, mutta he saavat vähiten erikoissairaanhoitoa näissä asioissa. Silloin pitää miettiä käsi sydämellä, mistähän se mahtaa johtua. Tähän kuvioon, josta muuten Who:kin on meitä huomauttanut, että meillä terveyserot ovat suuret hyvästä terveydenhuollostamme huolimatta, tämä asiakasmaksujen korottaminen ei missään tapauksessa sovi, eikä ole soveliasta myöskään meidän kansanedustajien semmoista olla tukemassa.

Kiitän vielä ed. Marjaana Koskista siitä, että hän tämän asian täällä vielä julkisti, että ministeri on pistänyt tämän valmisteluun eteenpäin, koska tämä virkamiesraporttihan oli aika karmeata luettavaa tältä osin.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Huotarille haluan todeta sen, että en väheksy millään tavalla kotona tehtyä työtä, arvostan sitä erittäin suuresti, mutta usein ihmisten sosioekonominen asema kyllä on aika paljon suhteessa siihen, mitenkä työaikana on eletty, ja sen pienipalkkaisen työntekijän on ollut pakko olla työelämässä. Jos meillä on esimerkiksi kotirouva, niin hänen toimeentulonsa saattaa olla riippuvainen ei pelkästään siitä kansaneläkkeestä vaan myös perhe-eläkkeestä tai hänen puolisonsa saattaa myöskin ansaita eläkettä ja saattaa olla, että varallisuustilanne on myöskin tässä suhteessa toisenlainen.

Eli en halua yhtään väheksyä ja olen sitä mieltä, että jokaisella pitää olla kunnon peruseläketurva. Mutta kuitenkin, jos katsotaan näitä kaikkia ryhmiä, olen kyllä sitä mieltä, että pienipalkkaista työtä pitkään tehnyt ihminen, joka on rakentanut tätä yhteiskuntaa, tehnyt työtä ja myöskin hoitanut sitten lapsiaan illalla kotona, laittanut ruokaa, kyllä on henkilö, joka on tämän yhteiskunnan sankari. Ottaen huomioon tosiaan eläketulovähennys, sen pieneneminen, ja sitten se, että kansaneläke pienenee, hänen eläkkeensä on kyllä tänä päivänä varsin pieni tässä yhteiskunnassa se panos huomioon ottaen.

Marjaana Koskinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Eläkeläisten ostovoiman turvaaminen on tärkeätä, ja ed. Huotari toi esille elinkustannusindeksin problematiikan. On aivan totta, että elinkustannusindeksi on painorakenteeltaan sellainen, että se painottaa muistaakseni 18 prosenttia asumista ja ihmisten ruokatarvikkeita jne., 6 prosentin painoarvo on alkoholilla ja tupakalla, kulttuurin painoarvo on 12 prosenttia. Eli elinkustannusindeksin painorakenteen muuttamisella niin, että se huomioisi paremmin pienituloiset ihmiset, olisi mahdollisuus tehdä jonkun näköistä indeksipolitiikkaa.

Olen tästä tehnyt kirjallisen kysymyksen ja saanut myös vastauksen. Siinä kohtaa valtiovarainministeri ei ollut kovin innostunut. On tietysti ongelmallista monen asian suhteen, miten ne painorakenteet tehdään, mutta 80-luvun puoleenväliin asti elinkustannusindeksin painorakenne tehtiin nimenomaan niin, että se huomioi pienituloiset ihmiset. Nyt lähtökohtana on keskivertokuluttaja ja sen takia tämä painorakenne on myös erilainen. Eli siinä olisi yksi mahdollisuus katsoa uudestaan.

Sitten taas koko hintaindeksisysteemi perustuu pelkästään Tilastokeskuksen grafiikkaan ja grafiikka tehdään hallitukselle. Eli tästä ei ole sinänsä lainsäädäntöä olemassa.

Anne  Huotari  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille on pakko todeta, että en niinkään puhunut sellaisista kotirouvista, joilla on ollut vapaa mahdollisuus valita, ovatko he kotona vai eivät, vaan niistä ihmisistä, jotka ovat tehneet ikänsä työtä, ennen kuin työeläkejärjestelmä oli voimassa, ja sen jälkeenkin hoitaneet toisia ihmisiä. He ovat tehneet sitä työtä myöskin eräänlaisesta pakosta, koska heillä ei ole monestikaan ollut ammattia jne.

Sitten tähän kansaneläkeläisten ryhmäänhän kuuluu myöskin vammaisia, joilla myöskin kulurakenne on korkea, monta kertaa korkeampi kuin monilla muilla ihmisillä. Olen ed. Sasin kanssa samaa mieltä siitä, että nämä pienituloiset työeläkeläiset ovat kyllä heikossa asemassa.

Ed. Marjaana Koskiselle totean vain, että on mahdollisuus tehdä erilaisia indeksejä. Onhan meillä Puolustusvoimillekin tehty oma indeksi valtion budjettiin, eli kyllä on mahdollisuus tehdä omia indeksejä.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Kannatan myös ed. Kankaanniemen lausumaehdotusta ja iloitsen siitä, että tästä itse asiasta tuntuu vallitsevan salissa suuri yksimielisyys, vaikka sitten tätä mennyttä historiaa tuntuu kovin monella tavoin tulkittavan. Ed. Kankaanniemi on kuitenkin laatinut ponsiesityksen hyvin maltillisesti, ja toivoisin, että voisimme täysin yksimielisesti sen hyväksyä.

Yhdyn ed. Huotarin ja ed. Marjaana Koskisen huoleen sosiaali- ja terveyspalvelumaksujen mahdollisista korotuksista ja sitomisesta indeksiin, jolloin korotukset tapahtuisivat jatkossa automaattisesti ilman poliittista harkintaa. Pienituloisten eläkeläisten käytettävissä olevien varojen kannalta tulee huomioida todellakin tulojen ja menojen kokonaisuus. On selvää, että 5 euron korotus ei kompensoi tulevia muutoksia. Toivon, että pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta huolestuneet hallituspuolueiden kansanedustajat, täällä salissakin esimerkiksi ed. Rehula ja ed. Marjaana Koskinen, todellakin nyt erityisesti panostaisivat tuon hankkeen valmisteluun, että ei tulisi näitä korotuksia varsinkaan terveyspalvelumaksuihin, joiden omakustannusosuus on jo entuudestaan aivan liian korkealla tasolla Suomessa.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Zyskowicz on ehtinyt poistua salista, mutta hän totesi puheenvuoroni jälkeen, että olen suorittanut väistöliikkeen. Jos hän olisi salissa, sanoisin, että teidän kanssanne kun keskustelee, oppii väistelemään asioita, asioita, joista ei syystä tai toisesta halua puhua. Kokoomuksen eduskuntaryhmä on nyt todellakin herännyt, havahtunut puhumaan, viimeimmäksi ed. Sasin suulla. Liikutukseen asti — melkein suora lainaus, en ihan tarkkaa siteerausta saanut — hän on huolissaan pienipalkkaista työtä tehneistä naisista, jotka ovat rakentaneet tämän yhteiskunnan, ensin tehneet työtä, sen jälkeen hoitaneet kodin. Nämä puheet ovat sellaisia, joita ei ole tähän mennessä vuosikausiin tässä salissa kuultu. Voi vain toivoa, että kun kokoomuksen kampanja etenee sieltä Jyväskylästä muihinkin kaupunkeihin, niin tätä samaa ilosanomaa voi sitten levittää laajemmallekin, niille minkkiturkki päällä oleville rouville, jotka teille ovat palautetta tästä 5 euron korotuksesta antaneet.

Arvoisa herra puhemies! 5 euroa kansaneläkkeisiin ei ole suuri summa. Sen myöntää jokainen. Siinä ei ole kahta sanaa laitettavana. Mutta se, että näin hallituspuolueen näkövinkkelistä 7 euron korotus aikaistettiin vuodella siitä, mitä oli alun perin sovittu, nyt tehdään 5 euroa, se on 12 euroa yhteensä. Asia, joka ei ole tässä keskustelussa tullut esille: Ihan viime päivinä on tullut uutinen — sekään summa ei ole suuri — että ensi vuonna kansaneläkeindeksi on 1,1 prosenttia, joka sekin tarkoittaa tuohon kansaneläkkeeseen jotakin.

Ed. Zyskowicz puhui täällä väistöliikkeestä. Minä luen kokoomuksen tässä asiassa jättämää vastalausetta. Tässä valiokunnan mietinnössä on kolme vastalausetta, joista kahden perustelujen osalta on käyty eläkepolitiikkaa edes jonkin verran läpi ja luodataan sitä suuntaa, johon kyseiset (Puhemies koputtaa) eduskuntapuolueet ja ryhmät ...

Puhemies:

Pyydän ed. Rehulaa siirtymään puhujakorokkeelle.

Puhuja:

(korokkeelta)

Niin, arvoisa puhemies, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä on kolme vastalausetta, joissa kahdessa on luodattu edes jollakin tavalla eläkepolitiikkaa ja on edes jonkunlainen tahtotila ja tavoite, näkemys siitä, mihin suuntaan pitää mennä.

Kun vastalauseen, joka on numeroltaan 1, lukee, voi kysyä, mikä on kokoomuksen eläkepoliittinen tavoite jatkossa. Te olette käyttäneet suunnattoman määrän ruutia tänäänkin siihen, että te olette moittineet sitä, mitä keskusta on tehnyt ja mitä keskusta on jättänyt tekemättä. Voi hyvin kysyä, mitähän väistöliikepolitiikkaa tämä on, kun tämän kaltaisia tekstejä tänne kirjoitetaan. Se on tietysti teidän asianne, mutta ihan noin tulevaisuutta ajatellen voi todeta jo tässä vaiheessa, että tässä on taidettu väistää jo valmiiksi, ettei jouduta vastuuseen.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Markku Koski.

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Rehula puhui täällä ivallisesti useampaankin kertaan ja tuli maininneeksi minkkiturkkipäälliset rouvat tämän 5 euron eläkkeenkorotuksen yhteydessä, ja aikaisemmin oli puhetta sotainvalidien kuntoutuksesta. Minä haluaisin sanoa ed. Rehulalle ja hänen tyylisilleen puheille sen, että minä olen nähnyt sellaisia rouvia sota-ajan jälkeen, jotka ovat saaneet vaatteensa Unrwalta Amerikasta. Silloin puhuttiin Lapin murteella Hooverin lahjoista, eli presidentti Hoover oli silloin vallassa, ja pellavasäkeissä tuli vaatteet, jotka pantiin meidän kaikkien päälle.

Tätä taustaa vasten haluan sanoa muutaman sanan siitä sosiaalisesta omastatunnosta, josta ed. Rehula sanoi todella ivallisesti näin, että "oppositio tekee kokoomuksen sosiaaliselle omalletunnolle hyvää", ja sitten hän lisäsi, että "tämä on todella riemullista kuulla". Minä sanoisin ensinnäkin tältä paikalta, että omantunnonasioista en mielelläni puhu täällä enkä julkisesti yleensä muuallakaan, mutta on pakko reagoida tuohon puheenvuoroon ja kysyä, onko hallitusvastuu sitten sellainen, että sen nimissä on reilua ja rehtiä toimia niin kuin keskusta on toiminut eli täysin päinvastoin, kuin mitä on puhunut.

Kun hän mainitsi tästä ministeri Hyssälän eli edustajaehdokas Hyssälän ehdotuksesta vaalien alla eli 300 eurosta, niin se todella edusti kansaneläkkeitten lupausten osalta huippua. Mutta on muistettava, että kaikki muutkin, ainakin ne keskustan ehdokkaat, jotka minä tapasin vaalien alla, lupasivat korjata nimenomaan eläkeläisten tilanteen, jos he pääsevät hallitukseen. He pääsivät hallitukseen. Mitä hallitus on tehnyt? Tehnyt viime vuonna 7 euron korotuksen, joka, kuten ed. Kankaanniemi totesi, ei edes kompensoi sitä alkoholiveron alentamista eläkeläisille. Sitten on tämä 5 euroa, joka tulisi ensi vuoden syyskuun alussa maksuun. Siis vuoden kuluttua olevasta 5 eurosta me nyt olemme päättäneet, ja sillä, kuten on jo todettu, saa munkkikahvit huoltoasemalta, sillä 5 eurolla vuoden kuluttua syyskuussa.

Ja sitten täytyy muistaa, että kaikki ne ehdotukset, mitä esimerkiksi on nyt tämän kahden vuoden aikana eläkeläisten osalta tässä salissa tehty opposition puolelta — kokoomuksen puolelta ja muiden puolelta — ovat kaatuneet täällä nimenomaan hallituspuolueitten enemmistön turvin. Siellä on muutama ollut, jolla on ollut tämä sosiaalinen omatunto, ja he ovat painaneet toisen tyyppistä nappia elikkä olleet opposition puolella, mutta ehdotukset ovat kyllä kaatuneet.

Ed. Rehula jätti kertomatta äänestyksen tulokset viime perjantailta. Hän kyllä aloittikin tarinansa 80-luvun alusta, mutta sitten puuttuivat nämä oleelliset asiat. Eli kun me puhumme tästä päivästä ja tulevista vuosista eläkeläisten osalta, hän jätti kertomatta, mitenkä keskustapuolueen edustajat äänestivät viime perjantaina, kun täällä äänestettiin. Että se siitä sosiaalisesta omastatunnosta kaiken kaikkiaan. En halua sitä keskustelua enempää jatkaa.

Mutta hän tuossa viimeisessä puheenvuorossaan sanoi jälleen kokoomuksen suuntaan ed. Ben Zyskowiczin puheenvuoroon viitaten, että teidän kanssanne kun keskustelee, niin oppii väistelemään. Olen ihan vakuuttunut siitä, että kun ed. Ben Zyskowiczin kanssa keskustelee, niin on syytäkin väistellä. Mutta kysyisin tähän lopuksi: Ketkä ovat väistelleet enemmän tässä salissa vastuutaan teoistaan ja puheistaan kuin keskustalaiset? Ketkä muut ovat vastuuta puheistaan ja teoistaan väistelleet enemmän, jos väistelystä puhutaan, poliittisesta väistelystä ja vastuusta siitä, mitä tässä salissa tehdään? (Ed. Huotari: Kepu sysää syyt aina edellisille hallituksille!)

Minä korostan sitä, että tietysti menneitten vuosikymmenten varrelta voi hakea päätöksiä aina 50-luvulta saakka, mutta meidän pitää nyt puhua tulevaisuudesta ja ottaa kuuleviin korviimme se, mitä meille eläkeläiset puhuvat. Semmoinen hyvä oppi on poliitikoille ja virkamiehille, että kun joku harras toive tulee, niin pitäisi ensin kysyä, miltä minusta tuntuisi, jos olisin tuo ihminen. Kävelykadullakin kun eläkeläiset tulevat puhumaan ja näyttävät jo pelkästään lääkekulut, että se eläke ei riitä edes niihin, niin pitää kysyä, miltä minusta tuntuu, jos olisin tuo ihminen, ja sen jälkeen vaikka nukkua yli yön, niin kuin taannoinen kansanedustaja hyvin toistuvasti teki, ja vastata vasta sitten ja vastata niin, että pystyy auttamaan sitä ihmistä.

Tästähän tässä on kysymys, ja kaikki muu on puhdasta politikointia, ja jos yritetään pelkästään matematiikalla todistaa ja taloudellisesti todistaa, onko meillä varaa antaa eläkeläisille enemmän, onko meillä varaa veteraaneille, sotainvalideille antaa enemmän vai ei, niin se peruste ontuu. Meillä on varaa enempään, kuin mitä tämä on eli 5 euroa ensi vuoden syyskuussa, jos me vain sitä haluamme. Tämä on nöyryyttävää, ja vielä kertaalleen sanon, kolmannen kerran — vaikka on sanottu, että ei saisi sanoa täältä puhujakorokkeelta, että minua hävettää — minä sanon vielä kertaalleen: minua hävettää olla kansanedustaja, kun tällaisia päätöksiä tehdään.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä hetkeksi haluan palata asiakasmaksuihin, kun siinä on mielestäni harrastettu kaksoisstrategiaa. Samanaikaisesti, kun on ollut työryhmä, joka on pohtinut lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalvelujen muutoksia plus indeksiin sitomisia jne., on koko ajan valmisteltu virkamiehen taholta kolmen vuoden tasokorotusta, noin 9,3:a prosenttia vuoden 2006 alkuun, ilman että on kauheasti tiedetty julkisuudessa siitä. Kun se asia on nyt asetuksen alla, niin tosiaan toivon, että myös hallituspuolueitten edustajat olisivat sitä mieltä, että sitä maksua ei tule, koska se on erittäin suuri summa yhdellä kertaa nostaa ja kunnat varmasti sitä käyttävät eli korottavat niitä maksuja.

Sitten tähän historian kertaukseen. Jos sen verran menisi taaksepäin kuin vuoteen 94, niin minulla on semmoinen muistikuva, että silloin jäädytettiin kokonaan kansaneläke- ja työeläkeindeksit ja niitäkään ei ole koskaan vielä täällä palautettu. Eli tässä tuli hyvin esille ed. Rehulankin puheenvuorossa, miten historiaa on tehty, mutta silloin porvarihallituksen aikaan oli tämmöinen jäädytys ja siellä tuli ylimääräiset sairausvakuutusmaksut jne.

No, nyt tähän sairausvakuutusmaksuun liittyy myös tämä Kansaneläkelaitoksen sairausvakuutusrahoituksen uudistaminen ja se lainsäädäntö, joka on parhaillaan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Tämän lainsäädännön kautta taataan se, että vuodelle 2006 eläkeläisten, työttömien sairausvakuutusmaksu säilyy 1,5 prosentissa, mutta sitä maksua tullaan tarkistamaan vuosittain ja siinä on nyt sitten paineita sen maksun kohdalla nousta. Me tänään keskustelemme lääkekorvausmuutoksesta, ja lääkekorvausasiat ovat semmoiset, että ne summat ovat nousseet. Sitä varmasti elementtinä tullaan käyttämään ja on etukäteisarvioita tehtykin, että tähän sairausvakuutusmaksuun olisi paineita. Tässä yhteydessä on myös tämä palkansaajien työtulovakuutusmaksu, joka on sitten sairausvakuutusmaksun kanssa laskettuna yhteensä 2 prosenttia. Sitä kompensoidaan verotuksen kautta. Indeksien kohdalla on se tilanne, (Puhemies: Ed. Marjaana Koskinen!) niin työeläkeindeksin kuin kansaneläkeindeksinkin kohdalla, eli tämä oli tämän suuren eläkepaketin yhteydessä, eli kolmikannasta tuli tämä ulos.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoron siinä vaiheessa, kun ed. Rehula käytti puheenvuoronsa, ja tunsin kanssa samanlaista ivallisuutta hänen puheenvuorossaan (Ed. Vielma: Teki väistöliikkeen ja poistui salista!) ja jäin kysymään, miksi näin. Ensinnäkin mitä ed. Sasiin tulee, niin kun istuu hänen kanssaan samassa ryhmässä ja monessa eri paikassa, hän on korostanut tätä samaa asiaa, minkä hän sanoi täällä salissa, useasti eri tilaisuudessa. Hän on aina kannustanut ja arvostanut työntekoa ja yrittämistä ja niitä, jotka ovat elämässään tehneet töitä jopa pienelläkin palkalla ja joiden kuuluisi saada myöskin yhteiskunnan arvostusta, ja hän arvostaa kaikkia ihmisiä, jotka omalla työllään ja yrittämisellään menevät eteenpäin. Minun mielestäni se on ihan kannatettava periaate kaiken kaikkiaankin ja sitä tulisi myöskin kannustaa eläkeläisten osalta.

Ed. Zyskowiczin puheenvuoroon täällä on viitattu monta kertaa ja sitäkin katsottiin vähän ylimielisesti, mutta pääsyy ehkä tähän ed. Zyskowiczin toistuvaan paluuseen eläkepolitiikkaan on se, että hän on todella harmissaan siitä, kuinka voidaan tehdä niin, että luvataan jotakin ja sitten jätetään kuitenkin se lupaus toteuttamatta. En minä usko, että ed. Zyskowicz käyttäisi tällaisia puheenvuoroja tässä salissa eläkepolitiikasta, jos kukaan ei olisi mitään vaaleissa luvannutkaan. Tilannehan olisi oikeastaan auki. Silloin voisi sanoa, että on toimittu niin kuin rehellisellä tavalla, ja poliitikko nauttisi myös arvostusta siitä, että pystyy pitämään lupauksensa. — Jatkan vielä tuolta korokkeelta muutaman sanan.

(Korokkeelta) Herra puhemies! Kaksi minuuttia menee niin nopeasti. — Sitten näistä ed. Hyssälän vaalilupauksista. Totta kai voidaan sanoa, että se tuntuu jossakin ehkä kipeältä, mutta tässäkin on sellainen painettu nelivärinen esite, joka jaettiin minun ymmärtääkseni lähes jokaiseen varsinaissuomalaiseen kotiin. Kun myöskin varsinaissuomalaiset eläkeläiset lukivat tätä esitettä, niin heillä tuli perusteltu syy olettaa, että koska Hyssälä on keskustan sosiaalipolitiikan monen työryhmän puheenjohtaja, kokenut kansanedustaja ja käytti täällä viime kaudella eläkepolitiikasta ehkä satoja puheenvuoroja, niin täytyy kai näin järkevän ja asiaan perehtyneen edustajan mielipidettä kunnioittaa ja uskoa, että hän on myöskin tosissaan tämän esitteen kanssa.

Se on tietenkin ääriesimerkki siitä, kuinka merkityksellisesti joku vaalilupaus voidaan sananmukaisesti pettää. Tuskin täällä nyt on kovin monta muuta keskustalaista kansanedustajaa, joka on näin hulvattomia lupauksia tehnyt. (Ed. Laakso: Hän ei ole saanut hallituksessa tukea ehdotuksilleen!) — Aivan, mutta minä epäilen, onko oikein todellisuudessa ollut haluakaan viedä niitä järjestelmällisesti eteenpäin, puhumattakaan taitetusta indeksistä ja muista, mitä siihen samaan kirjaseen liittyy. — Minä olen kyllä ymmärtänyt niin, että kun täällä on myöskin viitattu keskustan vaaliohjelmaan, joka on tietenkin tuolla ed. Zyskowiczin laatikossa aina esille otettavissa, niin sitäkin on lainattu. Ei sekään nyt ole ristiriidassa näitten Hyssälän esitteiden kanssa, mutta siellä on jätetty tietenkin nämä tarkat luvut mainitsematta. Tästä tämä varsinainen ärsyyntyminen syntyy.

Toiseksi, kaikki tällaiset viittaukset minkkiturkkeihin ja niitä käyttäviin ihmisiin minun mielestäni alkavat olla toisesta maailmasta. Ei kai ed. Rehulakaan nyt tosissaan kuvittele, että ne, joilla on varaa minkkiturkkiin, ovat sellaisia ihmisiä, jotka olisivat nyt erityisesti kansaneläkkeen 5 euron korotuksen tarpeessa. He saattavat olla hyvin varakkaita, tai sitten heillä saattaa olla isokin työeläke tai joku muu tilanne. Ei kai se minkkiturkkilainen ihminen ole se, joka tulee antamaan palautetta toreilla ja turuilla siitä, että kansaneläkkeen korotus on 5 euroa, vaan semmoiset ihmiset, joiden jokaiseen ostoskäyttäytymiseen tämä todella vaikuttaa, puhutaan sitten lääkkeestä, polttoaineesta, sähköstä tai jostakin muusta semmoisesta päivittäisestä tarpeesta, johon nämä rahat käytetään.

Muutama sana näistä indekseistä vielä. Muistan vielä edellisen korotuksen, kun käytiin keskustelua täällä kansaneläkkeen tasokorotuksesta ja ministeri Mönkäre sanoi suurin piirtein näin, että kun tämä korotus jäi näin vaatimattomaksi, niin hän toivoisi, että nämä indeksit tulevaisuudessa nousisivat sitten voimakkaasti ylöspäin. Käytin kaksi puheenvuoroa paikaltani ja tarkistin, tarkoittiko ministeri juuri tuota, mitä hän äsken sanoi. Kaikki nämä ovat tietenkin eduskunnan pöytäkirjoissa, mutta oli mielenkiintoinen ajatus vain se, että samalla toivottaisiin indeksien menevän nopeasti ylöspäin, mikä siis tarkoittaa sitä, että toivottaisiin, että hintakehitys Suomessa olisi niin, että tuotteiden ja palveluiden hinta nousisi voimakkaasti ylöspäin, mikä sitä kautta nostaisi myöskin eläkkeitä. (Ed. Laakso: Siellä indeksissä on palkkakehityskin!) — Aivan. — Mutta sanoisin näin, että pelkästään tämä indeksien nousun odotus ei tuo sitä todellista ostovoimaa, koska indeksihän paikkaa jälkikäteen sitä ostovoiman menetystä, joka on tapahtunut esimerkiksi rahan arvon ja palvelujen hinnan muutoksessa. Tämä ei voi olla ratkaisu.

Lopuksi ihan pieni asia, josta täällä salissa ei ole puhuttu. Tunnen monta eläkeläistä, joilla on pieni eläke, jotka nauttivat kansaneläkettä. Siellä on myöskin eläkeläisiä, jotka haluaisivat tehdä työtä, ovat niin hyväkuntoisia, että haluaisivat jonkin verran tehdä työtä, palkallista työtä, rehellistä työtä, ihan kaikkien lakien ja säännösten mukaisesti. Mutta kuten tiedätte, jokainen palkkatyöeuro, joka tulee eläkeläiselle, syö myöskin eläketulovähennystä, mikä käytännössä tarkoittaa sitä, että kun tulee pientäkin palkkatuloa eläkeläiselle ja syö eläketulovähennystä, se johtaa siihen, että verotuksen jälkeen työnteko ei ole järkevää eikä kannattavaa. Minun mielestäni meidän kansanedustajien täytyisi miettiä sitä, onko tällainen pieni työtulo pientuloiselle eläkeläiselle sellaista, että voisimme siihen kannustaa ja tehdä esimerkiksi semmoisen lain, että tämä eläketulovähennys ei pienenisi pienten tulojen ansiosta vaan kannustaisi myöskin tekemään läpinäkyvästi työtä. Tämä ihan vielä loppukeskusteluksi.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Muutamia huomioita tästä hallituksen esityksestä, joka koskettaa kansaneläkkeen tasokorotusta ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Nyt lähinnä keskustelun pohjana on ed. Kankaanniemen lausumaehdotus, jossa kannetaan huolta pienituloisimpien eläkeläisten asemasta.

Tuolla kylillä on kovasti kerrottu ja kehuttu sitä, kuinka paljon tämä parantaa kansaneläkeläisten asemaa, 5 euron korotus, ja sitten on vielä painotettu sitä, että kun tälle vuodelle oli 7 euroa, niin nyt se on jopa 12 euroa, tämä korotus. Haluaisin vaan korostaa sitä, että ei ole hääviä niitten toimeentulo, eläkeläisten lähinnä, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä. Hehän ovat sangen iäkkäitä henkilöitä, siinä 84—86 vuoden ikäisiä. Heillä ei ole työeläkettä, koska meillä ei ollut aikanaan minkäänlaista työeläkejärjestelmää. Tunnen valitettavan hyvin tämän tilanteen, koska oma äitini on juuri niitä, joilla ei ole juuri minkäänlaista työeläkettä, vaikka hän koko elämänsä on tehnyt raskastakin työtä.

Eli sanoisin näin, kun moni hallituksen edustaja on sanonut, että heillä on mahdollisuus mennä sosiaaliluukulle ja saada sieltä erilaisia tukimuotoja, arvoisa puhemies, että kuten tiedämme, nämä henkilöt, jotka ovat eläneet sodan aikana, eivät oikeastansa millään ilveellä alistu siihen, että he lähtevät sosiaaliluukulle, eivät halua käyttää mitään sellaisia palveluja, joita heillä olisi mahdollisuus lakisääteisestikin saada. (Ed. Salo: Eivät edes toimeentulotukea!) — Eivät edes toimeentulotukea. — Tämä minun mielestäni pitäisi ottaa huomioon silloin, kun keskustellaan näistä ihmisistä, jotka elävät nimenomaan lähes täysin pelkän kansaneläkkeen varassa. Se minua huolestuttaa eniten tässä.

Sitten kerrotaan, kuinka hyvin ja paljon tämä parantaa näitten ihmisten elämänlaatua, 5 euron korotus, kun se tulee voimaan syyskuun alusta. Juuri julkisuuteen joitakin aikoja sitten tulleen selvityksen mukaan suomalaisen ruokakorin hinta on noussut ja on tällä hetkellä Euroopan kärkitasoa. Lisäksi me kaikki tiedämme, paljonko esimerkiksi energian hinta on noussut, sähkön hinta myöskin, sen kautta niiden asumiskustannukset, jotka vielä asuvat omakotitalossa taikka vuokralla ja itse joutuvat maksamaan sähkölaskun, ja myöskin kaikki muut välttämättömät, perustoimeentuloon liittyvät taikka elämiskustannuksiin liittyvät kustannukset ovat nousseet. Useimmiten näillä ihmisillä on paljon sairauksia, ja ainakin tuolla meidän alueemme kunnissa kaikki palvelumaksut ovat nousseet jne.

Arvoisa puhemies! Minä en voi ymmärtää, että näin pienellä korotuksella lähdetään sitten kehumaan. Onhan se tietysti hyvä aina, että jonkinlaisia korotuksia tulee, mutta ne on syöty jo moneen kertaan. Varmasti tämän vuoden osaltakin ennen syyskuun alkua ovat tämän 5 euron edestä moninkertaisesti kulut nousseet nimenomaan näitten eläkeläisten kohdalla, jotka saavat pelkkää kansaneläkettä tai ihan muutaman kymmenen euron työeläkettä.

Anne  Huotari  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä kansaneläkkeen tasokorotushan on osa tätä köyhyyspakettia, ja kun täällä kyselytunnilla aikaisemmin keskusteltiin siitä tai joissakin keskusteluissa oli puhetta siitä, että nämä kaikista pienituloisimpien ihmisten etuuksien korotukset menevät suoraan kulutukseen, koska heillä on niin pienet käytettävissä olevat tulot, silloinen valtiovarainministeri Kalliomäki sanoi, että vasemmistoliiton pitäisi opetella talouspolitiikkaa.

Minusta sehän olisi parhainta talouspolitiikkaa, että me tekisimme niin, että näille pienituloisille nimenomaan nostettaisiin näitä etuuksia, jolloin he ostaisivat sitten niitä tuotteita ja palveluita ja tavallaan se elinkeinoelämä pyörisi, emmekä niin, että alennetaan varallisuusveroa, josta me tiedämme, että nämä Suomen rikkaimmat ihmiset eivät tule käyttämään kotimaiseen kulutukseen tätä saamaansa hyötyä. Sen takia tuntuu aina niin älyttömältä täällä tämä keskustelu, että sitten kun on kysymys pienituloisista, silloin sitä rahaa ei ole ja isotuloisille sitä riittää. Tätä kysytään sitten myöskin meiltä opposition kansanedustajilta koko ajan, miksi te teette näin, vaikka hallituspuolueiden kansanedustajat tämän lopulta ratkaisevat.

Ihan vielä haluaisin lopuksi sanoa tästä, että kun asetuksella nämä maksut korotetaan, niin ei kai tässä auta muu kuin kyselytunnilla sitten ruveta hiostamaan ministeri Hyssälää siitä, onko tämä muutos tulossa vai ei, koska tässä ei ole eduskunnalla päätösoikeutta. Ja pitäisikö olla niin, että terveyskeskusmaksut ja nämä muut maksut tulisivat niin, että asetusoikeutta ei olisi vaan pitäisi olla laki? Tätä kai meidän pitää seuraavaksi ruveta ajamaan, että näitä pienituloisia ei ihan kuristettaisi asiakasmaksuilla.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa puhemies! Haluan tulkita ed. Sasin kotirouvalausunnon myönteisesti. Siihenhän kiinnitettiin täällä myös muutamassa puheenvuorossa huomiota. Toki eläkepolitiikassa tulee huomioida ihmisen työhistoria ja erityisesti ne pienipalkkaiset henkilöt, jotka ovat työllään rakentaneet suomalaista yhteiskuntaa ja sitten illat hoitaneet lapsia, kuten ed. Sasi puheenvuorossaan totesi.

Haluan kuitenkin muistuttaa, että meillä on keskuudessamme suuri joukko niitä etenkin naisia, jotka ovat ilman korvauksia hoitaneet suuriakin perheitä kotona, monesti myös hoitaneet vammaisia lapsia tai ikääntyneitä sukulaisia ja joiden puolisot saattavat olla pienituloisia henkilöitä, eli mistään rikkaista kotirouvista ei ole kysymys. Mielestäni myös näiden naisten palkatonta hoivatyötä tulisi arvostaa ja nähdä se yhteiskunnallinen ja kansantaloudellinen arvo, jota heidän elämäntehtävänsä on koko suomalaiselle yhteiskunnalle merkinnyt. Juuri he muodostavat itse asiassa suuren osan siitä ryhmästä, jolle on erityistä merkitystä sillä, kuinka paljon kansaneläkettä korotetaan ja mikä se tasokorotuksen suuruus on.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Edustajat Salo ja Vielma leimasivat minun puheenvuoroni siinä vaiheessa ivalliseksi, kun yritin siteerata ed. Sasia ja hänen puheenvuoroaan. Toistan uudemman kerran. Ed. Sasi totesi täällä salissa oman huolensa siitä, miten erityisesti pienipalkkaisista naisista, jotka ovat tämän yhteiskunnan omalla työllään rakentaneet ja sen oman työnsä lisäksi hoitaneet kodin ja perheen, miten tästä kansanosasta ja tästä ihmisryhmästä pidettäisiin huolta. Totesin puheenvuorossani, että tämä on uutta puhetta kokoomuksen eduskuntaryhmän suunnasta. Ed. Sasin suunnasta erityisesti se on uutta puhetta. (Ed. Salo: Ei ole! — Ed. Huotari: Kyllä se on, ed. Salo!)

Se, mitä toivon, on se, että nämä tämän tyyppiset puheet eivät jäisi sinne kokoomuksen ryhmähuoneeseen tai niihin porukoihin ja ryhmiin, joissa ed. Salo ja ed. Sasi kohtaavat ja tapaavat, vaan nämä puheet muuttuisivat kokoomuksen linjaksi ja kokoomuksen tavoitteiksi. Se, mitä erityisesti toivon ja mitä omassa puheenvuorossani olen koettanut myös tuoda esille, on se, että ne tavoitteet muistettaisiin niissä tilanteissa, joissa todella käydään eläkepoliittista vääntöä. On hyödytöntä, myönnän — yritän nyt ylläpitää keskustelua sillä tavalla, että tämä menisi eteenpäin — tai on helppo myöntää, että tässäkään kohtaa ei peruutuspeiliin katsominen paljon auta. Tässä on päätöksenteko, faktat ovat pöydässä. Mutta jos katsoo tulevaisuuteen, niin voi erityisesti kokoomuksen osalta toivoa, että te muistaisitte nämä puheet ja että nämä puheet muuttuisivat aidosti tavoitteiksi, jotka näkyisivät myös poliittisessa päätöksenteossa.

Arvoisa puhemies! Toinen kommentti: Ed. Vistbacka otti täällä esiin omakohtaiset kokemuksensa, mitä on elää kansaneläkkeen varassa, hänen läheisellään olevat kokemukset. Ensinnäkin kommentoisin sitä, että ei kai täällä kukaan kehua retostele sillä, että tämä 5 euroa olisi paljon, ei kai. Ei kai sillä tavalla täällä ole kukaan sanonut. Tietysti jokainen puhuu omalla suullaan ja omasta puolestaan. Tämä 5 euroa on enemmän kuin ei yhtään mitään ja hokemana sekin jo ehkä, että 7 plus 5 on yhtä kuin 12. Se on enemmän kuin ei yhtään mitään. Samoin, jos indeksikorotus tälle vuodelle jäi pieneksi, niin ei se suuren suuri ensi vuodellekaan ole, mutta se on kuitenkin 1,1 prosenttia, ja sekin on enemmän kuin ei mitään.

Sitten näistä kokemuksista; sitä ed. Vielma täällä omassa puheenvuorossaan myös peräsi ja eläkeläisen asemaan menemistä. Kyllä minä voin omalla kohdallani sanoa, että omaan perhepiiriini kuuluu henkilö, joka on ikänsä työtä tehnyt ja tällä hetkellä kansaneläkkeellä elää. Olemme lukuisia kertoja käyneet keskustelua siitä, mitä se 5 ja 7 euroa tarkoittavat. Se on elävää elämää, ja pystyy hyvin sanomaan todeksi sen, että ei tuo 5 euroa paljon ole, mutta se on tässä tilanteessa enemmän kuin ei mitään. Eteenpäin kun mennään, ei voi kun toivoa, että kun tämä laaja yhteisymmärrys näyttää kansaneläkkeen ja pienempien eläkkeitten varassa olevien elämäntilanteen osalta olevan olemassa, niin sitä myös sitten yksissä tuumin vietäisiin eteenpäin, kun ne tiukat paikat tulevat ja mahdollisuudet vääntää siitä, mihin rahat käytetään.

Yksi kommentti aivan lopuksi näihin asiakasmaksuihin: Meillä on työryhmän mietintö, joka on jatkovalmistelussa ja joka on laajalla lausuntokierroksella. Aivan viimeisimmäksi ed. Huotari peräsi sitä, että ei asetuksen tasolla päätettäisi mitään, vaan asiat tulisivat lakiin. Jos olen oikein tuon työryhmän mietinnön lukenut, eräs ehdotuksista on se, että nämä asiakasmaksut sosiaali- ja terveydenhuollon osalta tulisivat lakiin, ja siihen toiveeseen voi yhtyä. Ylipäätänsä asiakasmaksuista keskusteleminen: Se on kokonaisuus, jota pitää katsoa sellaisena, ja valmistelu — tiedän valmistelusta jotakin — etenee tavalla, missä tätä kokonaisuutta pyritään katsomaan. Osa asioista tulee jäämään seuraavalle vaalikaudelle.

Tero Rönni /sd:

Puhemies! Kuuntelin tuolla työhuoneessa tätä keskustelua ja ajattelin tulla muutaman sanan sanomaan minäkin. Täytyy ensinnä sanoa ed. Rehulalle kiitokset hyvinkin asiantuntevasta ja asiallisesta puheenvuorosta, jossa ei ole minun mielestäni hurskasteltu eikä kiihotettu ketään.

Valitettavasti vaan todeta täytyy, että turpiin on tullut vähän niin että tukka lähtee mennen tullen tässä pitkin syksyä ja kesän aikana. Tämän 5 euron kanssa ei ole ihan häävi ollut tuolla kylillä kulkea. Sekin täytyy todeta, että niistäkin, jotka sitä 5:tä euroa ovat meikäläiseltä röykyttäneet ja sen asian edestä puhuneet, taitaa suurin osa olla semmoisia, jotka eivät saa edes sitä 5:tä euroa, vaan he ovat työeläkeläisiä olleet kaikki, eivätkä ihmiset ole sisäistäneet, ettei se heille tule suoranaisesti muuta kuin näitten indeksien ja eläketulovähennyksen kautta. Yleensähän tämä porukka, joka kaikkein pienimmällä ja heikoimmalla on, niin se ei muuten missään käy. Se ei käy yleensä tilaisuuksissa missään eikä sitä toreilla näe. He ovat tyytyneet kohtaloonsa monesti ja ovat siellä kotona ja korkeintaan sitten tutuille jurnuttavat, ja se parempiosaisten eläkeläisten porukka käy sitten valittamassa siitä asiasta. Näin se tahtoo mennä.

Se tietysti täytyy sanoa, että tässä on kyse arvovalinnasta. Jos hallitus on katsonut, että 5 euroa riittää, niin se on näin. Se maksaa vissiin jonkun 30 miljoonaa euroa vuodessa muistaakseni. (Ed. Rehula: 40!) — Paljonko? (Ed. Rehula: 40!) — 40 miljoonaa euroa. — Jos nyt ajatellaan, että kaksinkertainen korotus annetaan sitten näille ihmisille, jotka eivät sitä tarvitse, tämän varallisuusveron poiston kautta — sinne menee lähes kaksinkertainen määrä — olisi siitä saatu edes 15 euroa per eläkeläinen, jos olisi nostettu silläkin hinnalla, mikä näille annetaan. Arvovalintojahan nämä monesti ovat, ja tuntuu olevan, että ne arvot ovat vähän turhan kovanluontoisia arvoja.

Mutta se oikeastaan, minkä takia tulin puhumaan, kyllä ovat sieltä oikealta laidalta tulleet puheet ja hurskastelut, mitä olen kuunnellut tuolla työhuoneessa. Täytyy sanoa, että kyllä on aikoihin eletty! Minä olin kokoomuksen eläkeläisille puhumassa pari vuotta sitten ja aloitin puheen sillä, että tilastollisesti eläkeläiset ovat selvinneet Suomessa parhaiten 90-luvun lamasta. Siellä alkoi tietysti hirveä huuto. Kun sitten sitä asiaa käytiin lävitse ja tarkoituksella vähän provosoin ja sanoin, että nythän esimerkiksi eläketulovähennys nousee, niin sieltä kuulutettiin yhteen ääneen, ettei tässä porukassa ole ketään, joka saisi eläketulovähennystä, elikkä he olivat kaikki niin hyvätuloisia eläkeläisiä, ettei heille tullut edes eläketulovähennystä. Sen minä sanon, että jos tuo porukka alkaa puhua kansaneläkkeestä ja sen nostosta tässä salissa, niin ei ole kyllä uskottavuuden häivääkään.

Kun muistaa, ed. Vielma, viime kauden — te ette ole täällä silloin ollut — kun viime kaudella täällä oltiin, niin ei muuten köyhien ja eläkeläisten ystäviä tuosta oikeistorivistä löytynyt. Kyllä ne ovat tulleet oppositiopolitiikan mukana. Sen, ed. Salo, voitte kyllä kuitata ihan vakavasti. Sen minä ymmärrän, että vasemmistoliitto on puhunut kyllä koko ajan ollessaan hallituksessa; puolet siitä porukasta oli oppositiossa ja puhui köyhien puolesta kaikki. Mutta kokoomuksesta ei tullut kyllä hiventäkään ymmärtämystä minkäänlaista, että voihan näitä puheita nyt täällä pitää ja metelöidä ihan, miten haluaa, mutta täytyy muistaa, että vaalikaudetkin vaihtuvat ja hallitukset vaihtuvat ja itsensä kanssa kannattaa olla hyvissä välein, ettei käy, niin kuin eräille ministereille on käynyt, kun niitä vaaliohjelmia on täällä levitelty.

Matti Kangas /vas:

Arvoisa puhemies! Niin kuin ed. Rönni tässä totesi, arvovalintojahan tässä tehdään eläkeläisten kohdalla, onko se 5 euroa vai 20 euroa, ja huomenna äänestyksessä katsotaan, mitä kukin kannattaa. Niin kuin täällä ed. Rönni totesi, varallisuusvero poistettiin hyvätuloisilta, sitten 5 euroa tarjotaan tämän maan pienempituloisille ihmisille, 500 euron eläkeläisille. Sitä vasten se on katala temppu, että näin menetellään tilanteessa, missä valtiontalous on monia miljardeja ylijäämäinen. Se kertoo tämän hallituksen arvovalinnoista.

Pitää myös muistaa se, että nyt on eläkeläisistä kyse ja on luvattu, että eläkeläisten asioita hoidetaan tällä hallituskaudella, mutta lähes miljoona eläkeläistä ei saa euron euroa koko neljän vuoden aikana. Tokihan on hyvä, että nämä muutamat eurot tulevat tänne alapäähän, mutta on paljon pienituloisia eläkeläisiä, jotka eivät saa mitään.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Vielä muutama virke tästä ajankohtaisesta aiheesta, josta puhetta riitti näköjään paljon pitemmälle mitä odotinkaan. Puolueitten vaalitavoitteet ja -linjat näkyivät ennen eduskuntavaaleja, myöskin ennen kunnallisvaaleja, näissä vaaliesitteissä, jotka ovat myöskin tuolla netissä kaikkien luettavissa. Sieltä voi ottaa niitä ajatuksia, mitä seuraavalla vaalikaudella mahdollisesti tulee tapahtumaan, jos tämä puolue on esimerkiksi hallituksessa. Kun ed. Rehula täällä moneen kertaan korosti näitä linjoja ja tavoitteita, niin ne linjat ja tavoitteet kirjataan sinne puoluekokouksen asiakirjoihin ja siihen periaateohjelmaan, joka ennen eduskuntavaaleja annetaan. Se on se asiakirja, jolla sitä linjaa mitataan.

Kun te arvioitte kokoomuksen linjaa ja tavoitetta eläkepolitiikassa, niin lukekaa, mitä me olemme viime eduskuntavaalien alla lausuneet ja paljonko nämä linjat poikkeavat siitä, mitä me olemme täällä eduskuntatyössä tehneet, (Ed. Huotari: Paljonko te lupasitte eläkeläisille?) ja kertokaa, onko ristiriitoja siinä, mitä me lupasimme ja mitä me olemme täällä ajaneet. (Eduskunnasta: On!) — Nyt kuulen ne seuraavaksi ja olen niitä valmis puolustamaan mielihyvin. (Ed. Huotari: No, kertokaa, paljonko lupasitte!) Kun kuulen ed. Rehulan esittämät epäkohdat, joihin hän puuttuu, että niitä on, haluan kuulla niistä hetken päästä muutaman esimerkin. Tämä linjoista ja tavoitteista.

Meidän linjamme on aina ollut työntekoa ja yrittämistä kannustavaa, ja työmies on palkkansa ansainnut ja myös eläkkeensä ansainnut. Se on kunnioitettavaa työtä, joka vie tätä yhteiskuntaa eteenpäin. Se arvo on kestänyt yli 80 vuotta tässä yhteiskunnassa nimeä vaihtamatta tai takkia kääntämättä, ja sitä on edelleenkin hyvä puolustaa. Mutta nyt kohta kuulen ne ristiriidat, mitkä meidän eläkepolitiikassamme on ollut tavoitteiden ja linjan osalta, sen välillä, mitä eduskuntavaalien alla kerroimme ja minkälaista politiikkaa olemme täällä harrastaneet.

Panin kyllä merkille, että ei se meidän vastaesityksemme hallituksen esitykselle ollut se, joka oli kaikkein suurin. Se sieltä ensimmäisenä olisi tipahtanut. Meillä oli se, joka oli hallituksen esitystä vasten, koska se oli kaikkein maltillisin. Juuri sen takia, että se oli kaikkein maltillisin, se oli vastaesitys hallituksen esitykselle, ja sen takana me seisoimme ja seisomme myöskin huomenna äänestyksessä. Mutta ed. Rehula, minä veikkaan, että huomisessa ponsiäänestyksessä sekä te että teidän edustajatoverinne tulette painamaan toista nappia kuin me. Näin veikkaan. Jos siinä asiassa tulee yllätys, niin nostan teille, ed. Rehula, todella hattua. Olette sanojenne mittainen mies varmasti silloin.

Mitä tulee ed. Rönnin puheenvuoroihin, niin muistutan vaan parista asiasta. Viime kaudella, jota hän erityisesti moitti, sattui olemaan pääministerin nimi Paavo Lipponen, SDP; sosiaali- ja terveysministeri ja eläkepolitiikasta vastuussa oleva ministeri myöskin oli SDP:stä sekä kokoomuksesta, ministeri Mönkäre ja ministeri Perho. (Ed. Rönni: Valtiovarainministerinä oli Niinistö!) — Jos ed. Rönni tutkii politiikkaa, kuinka edustajien ostovoima kehittyi Niinistön valtiovarainministerikautena verrattuna toiseen kauteen, niin pystyttekö osoittamaan, että jollakin muulla kaudella ostovoima on kehittynyt paremmin, nimenomaan eläkeläisillä? (Ed. Rönnin välihuuto.) — Minä muistutan pienistä asioista, ed. Rönni. Muun muassa viime kaudella eläketulovähennystä voimakkaasti nostettiin ja valtionveron alarajaa nostettiin voimakkaasti ylöspäin. Meillä vapautui satojatuhansia eläkeläisiä, joiden ei sen jälkeen tarvinnut maksaa eläkkeestä valtionveroa ollenkaan. (Eduskunnasta: Ei köyhiä ole, jos valtionveroa maksaa!) Tämä oli Niinistön linja. Tarkoitan vaan, että verratkaa aina valtiovarainministerin nelivuotiskautta ja katsokaa, kuinka eläkeläisten ostovoima on kehittynyt. Ja tulihan siellä myöskin palautuksia. Niin kuin muistatte, järjestelmää muutettiin ja palautettiin, mitä oli aikaisemmin leikattu, myöskin viime kaudella.

Kyllä me vastaamme yleensä puheistamme, mutta se piirre meillä kokoomuslaisilla on, että yleensä emme ole tässä salissa tai tuolla kentällä se, joka lupaa eniten. Esimerkiksi veropolitiikassa, mitä me esitimme viime vaalien aikana, siis tuloverojen alennuksessa, me kerroimme, mikä on meidän tavoitteemme, suurin piirtein kerroimme, kuinka monta prosenttia per vuosi eteenpäin. Hallitus on tällä hetkellä toteuttanut jo enemmän kuin kokoomus vaaleissa lupasi.

Mutta, ed. Rönni, muistatteko, mitä te ja teidän puoluetoverinne kertoivat veronalennuksista vaalien alla? Ne olivat toista, mitä hallitus on nyt tehnyt. Tätä me kritisoimme. Me kritisoimme, että vielä silloin vaalien alla kerroitte näin, nyt te olette toteuttaneet näin. Te voitte moittia siitä, että hallitus on ylittänyt kokoomuksen vaalitavoitteet. Te olette vieneet meiltä syömähampaan pois valtion tuloveropolitiikassa. Mutta me myönnämme sen ja annamme teille tunnustusta siitä, että hyvää politiikkaa on tehty, joka on vaikuttanut myönteisesti työllisyyteen, ostovoimaan, talouskehitykseen, juuri niin kuin me vaalien alla kerroimme. (Ed. Soini: Mihinkä teitä tarvitaan, kun sossut hoitavat vielä politiikan?) — Siinäpä se onkin vaikea kysymys. Katsotaan, siihen varmaan vastaa ed. Soini seuraavaksi.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Halusin myös käyttää tästä asiasta pienen puheenvuoron kuultuani ed. Rehulan ja ed. Rönnin puheenvuoroja, joita pidin kyllä jo suoraan sanottuna lähes loukkaavina. Ainakin ed. Rönnin osalta sai sellaisen vaikutelman kuin kokoomuksessa ei arvostettaisi eläkeläisiä, ja se ei todellakaan pidä paikkaansa. Se on kyllä tosi, että me emme lupaa heille mahdottomia. Me emme koskaan voita sitä, mitä keskusta on luvannut, se on ihan selvä asia; se jää iankaikkisesti maailmanennätykseksi, se on ihan varma asia. Sitä me emme tule koskaan voittamaan. Sen takia me olemme täällä nyt esittämässä tätä 10:tä euroa, että me pidämme sitä oikeudenmukaisena, emme riittävänä, mutta oikeudenmukaisena ja realistisena vaihtoehtona. Se on se meidän vaihtoehtomme.

Muistutan vielä siitä, mitä ed. Salo sanoi, ja voitte katsoa entisen valtiovarainministerin Niinistön puheita. Tiedetään, että hän oli hyvin tiukka monissa asioissa, mutta häneltäkin löytyi myötämielisyyttä nimenomaan pienimpiä eläkkeitä kohtaan. Siitä löytyy televisionauhoja, jos haluatte katsoa.

Jaakko Laakso /vas:

Herra puhemies! On tietenkin hyvä asia, että uskoo omiin puheisiinsa, ed. Satonen. Kannattaa kuitenkin tutustua myös niihin tapahtumiin, mitä esimerkiksi viime hallituskaudella eläkkeiden osalta oli. En aio palata historiaan kovinkaan paljon, mutta totean vain sen, että kun katsomme tulevaisuutta, niin mitkä ovat ne keskeiset eläkeläisjärjestöjen yhteisesti esittämät vaatimukset, joita he toivovat hallituksen ja eduskunnan toteuttavan.

Ensimmäinen ja keskeisin eläkeläisjärjestöjen esittämistä toivomuksista on tietenkin taitetusta eläkeindeksistä luopuminen. Tämä taitettu eläkeindeksihän ei ole enää ikärasistinen, koska tämän vuoden alusta myös alle 65-vuotiaat eläkeläiset joutuvat tämän taitetun eläkeindeksin uhreiksi. Taitettu eläkeindeksi kohtelee kaltoin kaikkia eläkeläisiä, jotka saavat työeläkettä. Aikaisemmin se kohteli kaltoin niitä, jotka olivat täyttäneet 65 vuotta. Eli kun on vaadittu ikärasismista luopumista ja iän perusteella tapahtuvan syrjinnän lopettamista, niin hallitus "toteutti eläkeläisjärjestöjen toivomuksen" ja heikensi eläkeindeksiä siten, että nyt kaikkien työeläkkeellä olevien osalta noudatetaan heikompaa indeksiä.

Ed. Salo ja ed. Satonen, eläkeläisjärjestöjen keskeisin toivomus on se, että palataan niin sanottuun puoliväli-indeksiin. Mikä on kokoomuksen kanta? Kokoomuksen kanta on kielteinen tässä asiassa. Kokoomus on joka käänteessä kannattanut taitettua eläkeindeksiä, eläkeindeksin heikentämistä, yksittäisiä kansanedustajia lukuun ottamatta. Totesin jo aikaisemmin sen, että kansanedustaja Seppo Kanerva, joka työskenteli aktiivisesti taitettua eläkeindeksiä vastaan, erotettiin kokoomuksen eduskuntaryhmästä siksi, että hän uskalsi noudattaa eläkeläisjärjestöjen toivomusta. Hän ei päässyt kokoomuksen ehdokkaaksi siksi, että hän noudatti eläkeläisjärjestöjen toivomuksia. Minun kysymykseni, kokoomuksen edustajat, on se, oletteko te tämän eläkeläisjärjestöjen kaikkein keskeisimmän toivomuksen kannalla vai sitä vastaan, oletteko te taitetusta eläkeindeksistä luopumisen kannalla vai tämän huonon eläkeindeksin jatkamisen kannalla. Tähän teidän täytyy vastata. Ei meidän tarvitse mennä historiaan, jossa te olette johdonmukaisesti kyllä eräitä kansanedustajia lukuun ottamatta äänestäneet eläkeindeksin heikentämisen puolesta.

Toiseksi on tietenkin kysyttävä myös, kun katsomme tulevaisuuteen ja kun te nyt puhutte kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten aseman parantamisesta, löytyykö tästä eduskunnasta yksimielisyys siitä, että kansaneläkeindeksiä parannetaan. Itse olen sitä mieltä, että kansaneläkeindeksin suurin heikkous ei niinkään ole elinkustannusindeksin sisäinen rakenne, vaan tämän kansaneläkeindeksin suurin heikkous on se, että se ei ota lainkaan huomioon yhteiskunnassa tapahtuvaa ansiokehitystä. Eli tämä merkitsee käytännössä sitä, että kaikkein pienintä eläkettä saavat automaattisesti vuosi vuodelta jäävät jälkeen tapahtuvasta ansiokehityksestä. Sen takia mielestäni eduskunnassa pitäisi tälle asialle tehdä jotakin. Me voisimme harkita esimerkiksi yhteisaloitetta, jolla eduskuntaryhmät yhdessä ryhtyisivät eduskunnan voimin toimiin tämän kansaneläkeindeksin muuttamiseksi, niin että indeksin parannus parantaisi kaikkein heikoimmassa asemassa olevien eläkeläisten asemaa. Mutta mitä tekee kokoomus? Onko kokoomus yhtynyt yhteenkään sellaiseen aloitteeseen, jossa kansaneläkeindeksin parantamista on esitetty? Ei ole. Tämä on kuitenkin eläkeläisjärjestöjen yksi keskeisistä toivomuksista. Eli minun kysymykseni, arvoisat kokoomusedustajat, teille on: Oletteko te tämän kansaneläkeindeksin parantamisen takana vai ettekö ole?

Kolmanneksi eläkeläisjärjestöt toivovat edelleenkin, että kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus peruttaisiin. Mikä on kokoomuksen kanta? Te olitte aktiivisesti ajamassa kansaneläkkeen pohjaosan leikkausta. Yhdessä me ratkaisimme sen, että kansaneläkkeen pohjaosan niin sanotun kaksinkertaisen leikkauksen osalta kyettiin tekemään pieni, 50—300 markan, kuukausikorjaus. Mutta perusosa tästä leikkauksesta on edelleen perumatta. Kun leikkaus kohdistui noin 350 000 eläkeläiseen, niin vain 118 000 eläkeläisen osalta on tapahtunut pieni korjaus. Eli kysymykseni on teille, arvoisat kokoomuslaiset, jotka nyt puhutte eläkeläisten aseman parantamisesta: Oletteko te sitä mieltä, että kansaneläkkeen pohjaosa pitäisi palauttaa, vai ette? Tiedän tietenkin ja sanomattakin on selvää, että ette ole.

Voisin jatkaa tätä listaa vaikka kuinka pitkään. On totta, että eräs ...

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Ed. Laakso, pyydän pitäytymään tämän hallituksen esityksen sisällössä laajentamatta tätä keskustelua kovin laajaksi sosiaalipoliittiseksi keskusteluksi.

Puhuja:

Herra puhemies! Olen pysynyt tiukasti eläkepolitiikassa, mitä eivät ole eräät muut tässä keskustelussa tehneet.

Mitä tulee kansaneläkkeen tasokorotukseen, niin Lipposen hallitus suoritti kansaneläkkeen tasokorotuksen 15 vuoden jälkeen, eli kului 15 vuotta, ennen kuin kansaneläkkeeseen tehtiin tasokorotus. Vaikka eläkeläisjärjestöt vuosittain esittivät tämän toivomuksen ja vaatimuksen, niin 15 vuotta kului, ennen kuin heidän toivomuksensa toteutui, silloin noin 7 euron suuruisena.

Voisitteko kertoa minulle, kuka oli se valtiovarainministeri, joka kynsin hampain vastusti tätä korotusta silloin? Tätä korotusta esitettiin toteutettavaksi jo huomattavasti aikaisemmin. Se, että sitä ei toteutettu aikaisemmin, johtui ensi sijassa silloisesta valtiovarainministeristä Sauli Niinistöstä. Aivan loppuun saakka hän oli sitä mieltä, että tämä ei ole parhain tapa tehdä korotusta, pitäisi löytää joku muu tapa. Täytyy kyllä sanoa, että hänellä oli silloin tukea ja kannatusta myös silloisen pääministerin taholta. Eli, hyvät kokoomuslaiset, jos te nyt olette sanojenne takana, että eläkeläisten asemaa todella pitäisi parantaa, niin vastatkaa näihin kysymyksiin.

Muistuttaisin myös mieleen sen, että esimerkiksi ylimääräisen sairausvakuutusmaksun osalta Niinistö ja Lipponen jäivät eduskunnan tahdon jalkoihin. Silloin sekä Niinistö että Lipponen viimeiseen asti olivat sitä mieltä, että tätä ylimääräistä eläkeläisiin kohdistuvaa sotumaksun korotusta ei pitäisi poistaa. Heidät jätettiin silloin eduskunnan tahdon alle.

Toivon, että jatkamme tätä keskustelua ja kokoomus kertoo yksityiskohtaisesti, oletteko te eläkeläisjärjestöjen toivomusten takana vai ette.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Laakso teki kolme kysymystä kokoomuksen suuntaan. Nuo kysymykset voi hyvin uusia. Erityisesti minua kiinnostaa se, mikä käsitys kokoomuksella on näitten pienempien eläkkeiden tulevaisuudesta. Näytöt viittaavat aivan muuhun suuntaan kuin tämänpäiväinen keskustelu ja tämänpäiväiset huolenaiheet. Eli kiinnostus koskee sitä, mitä kansaneläkeindeksille tulevaisuudessa teidän mielestänne tulisi tehdä, ja toisekseen, onko teillä jonkunlainen käsitys näitten tasokorotusten määrästä ja aikataulusta, siitä mitä jatkossa pitäisi tapahtua.

Ed. Salo kysyi nimeltä mainiten allekirjoittaneelta, miten kokoomuksen tavoitteet ja työ eduskunnassa eroavat toisistaan. Hän pyysi antamaan esimerkkejä tästä. Tämän päivän päiväjärjestyksestä löytyy kolme asiaa. On ymmärrettävää, että politiikkaa tehdään ajassa, ja sitä pitää tehdä ajassa. Kaikkia asioita ei ohjelmiin syystä tai toisesta kirjoiteta. Mutta ihan tämän päivän listalta sotilasvammalain muutos, myöhemmin käsittelyssä oleva lääkekorvausjärjestelmän muutos ja samoin kansaneläkkeen tarkistaminen ovat asioita, joilla kaikilla a) on hintalappu perässä, b) te tulitte vaaleihin omalla tavallanne hintalappujen kanssa. Nyt te kyllä täällä jo tunnustitte sen, että hallitus on joiltakin osin jopa ylittänyt sen ja aika moneltakin osin ylittänyt sen, mitä kokoomus tavoitteli. Mutta jos lähdetään esimerkkejä hakemaan, niin tämän päivän päiväjärjestyksestä löytyy kolme sellaista asiaa, jotka hintalaputettuna ovat jotain aivan muuta kuin se, millä tavalla kokoomus on valmistautunut asioihin. Jos tämä on sitä kokoomuksen sosiaalisen omantunnon parantumista ja kehittymistä, niin kiitoksella merkille laitettakoon, ja todella toivon, että myös jatkossa tulisitte saman suuntaisesti toimimaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä nyt on köyhällä ystäviä, vaikkei ole vielä ihan eduskuntavaalitkaan ovella. Mutta kun katsotaan tätä ... (Ed. Rönni: Presidentinvaalit ovat jo ovella!) — No niissä on, ed. Rönni, teillekin todellinen itsenäisyyttä puolustava vaihtoehto! (Naurua) — Mutta nyt kun lähdetään tästä aluepoliittisesta näkökulmasta, niin nimenomaan paljon näitä pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä on Syrjä-Suomessa. Siis olisi todellista aluepolitiikkaa myöskin kohdentaa sinne, se tulisi suoraan kulutukseen. Tämän hallituksen aluepoliittinen linja on köykäinen, mutta niinhän se EU-orjuuden alla on.

Arvoisa puhemies! Kyllä rahaa riittää varallisuusveron poistoon, optioöykkäreille ja muille. Kyllä tämä on nähty nyt, mitä tämä elämä Suomessa on.

Sitten pari asiaa. Tämän tapaus Seppo Kanervan tulin näkemään aika läheltä, kun hänet potkittiin ulos sekä kokoomuksesta että kepusta, kumpaankaan ei kelvannut ehdokkaaksi. Liberaaleille kelpasi, ja me teimme vaaliliiton. Seppo Kanerva sai potkut siitä, että hän teki lehden, jossa hän selitti kaksinkertaisen kansaneläkkeen pohjaosan leikkauksen ja taitetun indeksin. Siitä se ovi aukesi.

Ja, arvoisa puhemies, lopuksi: Kyllä perussuomalainen eduskuntaryhmä on pitänyt huolen siitä, että kansaneläkkeen pohjaosan palautuksesta äänestetään joulukuussa, jolloin me näemme, miten kokoomuksenkin sileäkätisempi siipi siihen suhtautuu. Saattaa siellä olla ed. Vielma ja ehkä ed. Salokin köyhän kansan puolella, mutta enemmistö on sileäkätistä siipeä.

Tero Rönni /sd:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Laakso ja ed. Rehula tekivät tuossa kysymyksiä kokoomukselle, niin haluan lisätä niiden kysymysten joukkoon yhden kysymyksen. Aiotteko, kokoomuslaiset, äänestää varallisuusveron poistoa vastaan, koska ilman teidän tukeanne se ei tule menemään tästä salista lävitse? Jos siirtäisimmekin sen 70—80 miljoonaa euroa sitten ensi vuonna eläkeläisille? Uskon, että meidän ryhmästämme löytyy vastustajia niin paljon, että ilman teidän tukeanne varallisuusveron poisto ei mene tästä salista lävitse. Aiotteko te todella olla sitten kannattamassa varallisuusveron poistoa, vai tuletteko te mukaan siihen rintamaan, joka on sitä mieltä, että poistosta hyötyvät eivät tarvitse poistoa, vaan voidaan antaa köyhille eläkeläisille tämä varallisuusveron tuotto?

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Laakso otti esille kokoomuksesta erotetun henkilön. Minä sanoisin, ed. Laakso, että kun menemme Skdl:n ja kommunistien historiaan, niin kyllä siellä on paljon enemmän erotettuja kuin kokoomuspuolueessa. Siitä ei kannata sen enempää puhua.

Mutta sitten, ed. Rehula, näissä 90-luvun ja tämän päivän vertailuissa te unohdatte sanoa rehellisesti sen, että Suomi romahti, kun pääministerinä oli keskustalainen Esko Aho ja hallituksessa oli myös kokoomus. Sen me tunnustamme, mutta kun se romahti, niin 90-luvulla ei ollut varaa sellaisiin päätöksiin kuin mihin nyt olisi varaa, kun talous on kunnossa. Nyt olisi varaa tarjota enemmän kuin 5 euroa eläkeläisille. Siitä tässä on kysymys.

Ed. Laakso kysyi kokoomuksen kantaa indeksiin. Se viime vuoden syksyllä tehty ponsiehdotus, että eduskunta edellyttää, että hallitus tuo kevään 2005 aikana ehdotuksen siitä, kuinka eläkeläisten ostovoima ja toimeentulo turvataan palkansaajiin nähden — se oli muistaakseni näin — tarkoittaa indeksijärjestelmän uusimista. Se 20—80 on vanhentunut järjestelmä, ja se on syytä uusia, ja sitä me edellytämme.

Jouko  Laxell  /kok:

Arvoisa puhemies! Omaa pohdintaani täältä: Täällä puhuttiin arvovalinnoista. Olikohan ministeri Hyssälän vaalilupaus eläkeläisille sellainen viime vaaleissa Varsinais-Suomessa?

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ihan lyhyesti ed. Laaksolle: Ensinnäkään ed. Seppo Kanervaa ei koskaan erotettu kokoomuksen eduskuntaryhmästä. (Ed. Laakso: Häntä ei vain päästetty ehdokkaaksi!) Häntä ei koskaan edes uhattu erottaa omien mielipiteidensä johdosta. Jos Kansallinen Kokoomus olisi puolue, jossa henkilö ei saisi esittää omassa ryhmässään mielipiteitään tai olla eri mieltä, niin olisi aika lailla sananvapaus tässä maassa uhattuna. Toisenlaisiakin järjestelmiä on ollut, kuten ed. Laakso varmasti hyvin tietää. Se, että Seppo Kanerva ei ole päässyt ehdokkaaksi, on taas tietenkin omien piirijärjestöjen asia, mutta minä luulen, että niissä asioissa on ollut vaikuttimina joitakin muitakin seikkoja kuin eläkeläispolitiikka.

Ed. Rönni täällä kertoi, että hallituksen yksimielinen esitys, siis hallituksen yksimielinen esitys, koskien varallisuusveroa ei tule menemään läpi täällä salissa ilman kokoomuksen tukea. En tiedä, onko tuolla uutistoimituksessa ketään paikalla, mutta tämä on päivän kovin pommi. Se tarkoittaa myöskin sitä, että hallituspuolueiden kansanedustajat tulevat äänestämään varallisuusveron poistoa vastaan ja siihen tarvitaan tuki. Mutta, ed. Rönni, minä veikkaan aivan toista. Vaikkei täällä olisi muuta kuin tyhjän painajia tai vaikka me olisimme poissa tästä salista, tämä hallituksen esitys tulee varmasti menemään läpi hallituspuolueiden kansanedustajien voimin. Juuri näin uskon.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Täällä nyt puhutaan, kenen valtiovarainministerin aikana on mitäkin tehty. Viime vaalikaudella kuulimme useita kertoja hehkutusta tässä salissa kokoomusedustajien suunnalta supertriplasta. Verot kevenivät, velka väheni, ja palvelut paranivat. Neljäs sana, tulosiirrot, puuttui kokonaan tästä litaniasta. Tietysti kun oli kysymys supertriplasta, niin eihän siihen neljättä mahtunut. Tämä on ainakin yksi viesti ollut meille keskustalaisille siitä, millaisin asentein näihin asioihin suhtaudutaan.

Noin kaksi tuntia sitten tässä keskustelussa ed. Zyskowicz totesi allekirjoittaneelle, että olen väistelijä. Nyt voi kysyä, kukahan nyt väistelee. Täällä istuu tällä hetkellä kolme kokoomuskansanedustajaa. Teille esitettiin aivan suoria, selkeitä kysymyksiä, jotka koskevat eläkepolitiikan perusteita, suhtautumista kansaneläkkeisiin, kansaneläkkeitten tasoihin. Tässä yhteydessä ei kai sitten voi muuta toivoa kuin että teillä olisi riittävästi voimaa. Jos teillä ei ole vielä tässä vaiheessa vastauksia esimerkiksi näihin ed. Laakson ja ed. Rönnin kysymyksiin tai siihen, mitä itse haluaisin teiltä tietää, toivoa sopii, että ne ed. Sasin tänään täällä käyttämät puheenvuorot ja niitten sisältö välittyvät myös niihin päätöksiin ja ratkaisuihin, joita te tulevaisuudessa teette. Jäämme keskustassakin mielenkiinnolla seuraamaan, mitä tuleman pitää.

Seppo Lahtela /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tulin vähän myöhässä tähän keskusteluun mukaan, mutta näyttää, että henki on hyvän tyyppinen, vaikka sitä alkua en ole kuullutkaan.

Yleensä ennen vaaleja on eläkeläisillä ystäviä, mutta se, että vieläpä näin vaalikauden välilläkin tuntuu olevan, osoittaa melkoista vastuuntuntoa siitä eläkeläisten tulevaisuudesta. Itse voisin sanoa, että niin oikealla kuin vasemmalla tuntuu kannettavan huolta, mutta kyllähän toimenpiteet ovat liian vähäisiä ja olemattomia.

Enkä malta olla kertomatta, että kun tänä aamuna kävin aamulla autoa tankkaamassa tänne lähtiessä, niin siinä huoltoaseman kahviossa oli väkeä. Kun he kysyivät, mitä aiot tehdä eläkeläisten puolesta, niin sanoin, että aion puhua ainakin euron tasokorotusta. Kun he sanoivat, että pitäisi saada kaksi, niin silloin minä kaivelin näitä emännän antamia viikkorahoja ja löysin sieltä muutaman kaksilanttisen ja jaoin heille jokaiselle 2 euroa per kappale. He olivat läpeensä tyytyväisiä ja lupasivat antaa tukensa hallituksen ja eduskunnan eläkepolitiikalle.

Näin pitäisi päästä lähelle kansaa, ainakin itse näin koin, ja tuntuu sillä lailla, että tyytyväisyys on tältä osin hoidettu. Ja minä katson, että tämän voi laajemminkin ottaa. Jos jokainen vastaaviin suorituksiin yltyy ja omistansa vähän antaa — tosin minä annoin emännän antamista — silloin eläkeläiset varmaan elävät tyytyväistä elämää.

Keskustelu päättyy.