Täysistunnon pöytäkirja 110/2006 vp

PTK 110/2006 vp

110. TIISTAINA 7. MARRASKUUTA 2006 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

19) Hallituksen esitys laeiksi vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 4 §:n muuttamisesta

 

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Siis toisessa käsittelyssä, viime metreillä, vaikeavammaisuutta käsittelevä lainsäädäntö myös osin eli tarkemmin sanoen vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista jne. Muutamia huomioita vielä. Tässä on nimittäin tapahtunut erinäisiä seikkoja sen jälkeen, kun ensimmäinen käsittely meillä täällä valiokunnassa oli.

Ensinnäkin näyttää siltä, että vammaiskeskustelu on aika vaikeasti vammaista ihan terveiden yksilöidenkin kohdalta. Vammaisliike on kymmenen vuotta pitänyt ykkösasiana tätä henkilökohtaisten avustajien subjektiivista oikeutta vaikeavammaisen avuksi, ja se lukko ei millään nyt tahdo avautua. Sitä on monin keinoin yritetty täällä. En lähde nyt teitä sillä kiusaamaan, koska te tiedätte, jos olette työnne kunnolla tehneet. Tämä kelpaa hyväksi esimerkiksi siitä hyvin tylystä, kivikovasta maailmasta, missä me elämme. Marginaaliryhmät eivät tahdo saada oikeuksiansa läpi, ei sitten niin millään.

Vuosi sitten professori Kaarlo Tuori tuli tässä vaikeavammaisuusasiassa esille. Hän ilmoitti hyvin selkeästi työnantajajärjestölle, joka edustaa näitä vaikeavammaisia ihmisiä, että tämä tilanne on perustuslain vastainen, kun heillä ei ole subjektiivisena tätä oikeutta, mistä johtuen kunnat käyttävät harkintavaltaansa täysin tylysti näissä asioissa. Vähälle huomiolle on jäänyt esimerkiksi se, että niin kovaa tämä elämä täällä pohjoisessa on, että vaikeavammaisten ihmisten täytyy olla työnantajia omille avustajilleen, ja jotta työnantajan oikeudet menisivät oikein lakimielessä, heidän on täytynyt perustaa oma työnantajajärjestönsä. Miettikääpä nyt, arvon edustajat, sitäkin! Ei nyt asioita tällä lailla pitäisi hoitaa. Toivottavasti tämä tauti ei leviä muihin, esimerkiksi sairauden hoitoihin. Siitä tulee vaan sitten lisää hankaluuksia, jos näikseen sattuu. Vaikeavammaisiahan tässä maassa on noin 4 000—5 000 ehkä kaikkinensa.

Mutta tämä työnantajajärjestö on saanut pyörät pyörimään. Se oli se järjestö, joka pyysi professori Kaarlo Tuorilta mielipidettä tästä asiasta vuosi sitten, ja sai kunnon asiantuntijalausunnon, joka on työnnetty valtioneuvostoon, kaikkien valtioneuvoston jäsenten tietoon. Minä olen tässä salissa ministereiltä kysynyt, huolestuttaako teitä, että tämä tilanne on perustuslain vastainen. Ministerit kiertelevät ja vastuuttavat sitä toisille ministereille, jotka eivät ole paikalla. Minusta se kertoo aika paljon meidän lainsäädännöstämme asioita, joita en olisi uskonut, että tässä pyhäkössä kuulee, että ehkä tämä ei niin pyhäkkö sitten tässä mielessä enää olekaan. Tähän oikeuskanslerimme epäsuorasti joutui puuttumaan vuosittaisen kertomuksensa yhteydessä, koska silloin kysyin tätä asiaa häneltä tässä salissa. Hän suurin piirtein ihmetteli myöskin tätä tilannetta, mutta ei sen tarkemmin spesifisti ottanut kantaa tähän asiaan.

No, mitä tässä asiassa on tapahtunut uutta, on se, että sekä Invalidiliitto, Kynnys ry että Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto eli Heta ovat tehneet kantelun valtioneuvostolle ja oikeuskanslerille pyytäen, että oikeuskansleri laittaa lainsäädännön käyntiin, niin että tämä perustuslain vastainen tilanne muutetaan. Ensinnäkin: "Kantelijajärjestöt pyytävät valtioneuvoston oikeuskansleria tekemään asiassa esityksen henkilökohtainen avustaja -järjestelmää koskevan sääntelyn muuttamiseksi siten, että se vastaa perustuslain vaatimuksia". Tämä oli suora lainaus heidän kantelustaan, ja jatkan suoralla lainauksella: "Vaikeavammaisella henkilöllä tarkoitamme tämän kantelun kontekstissa sellaista henkilöä, joka tarvitsee runsaasti toisen henkilön apua kotona jokapäiväiseen elämään liittyvissä asioissa - -." Siis runsaasti apua joka päivä elämään liittyvissä tavallisissa asioissa, kotona tai kodin ulkopuolella asioiden hoitamisessa, opiskelussa, harrastuksissa, työssä ja yleensä yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Kaikki täällä ovat varmaan sitä mieltä, että näiden pitää järjestyä, niin eipäs vaan järjesty, kun lakia pitäisi laatia. Tosi kummallinen tilanne.

He jatkavat tässä kantelussaan — en lue tietenkään läheskään kaikkea: "Vaikeavammaisten osalta henkilökohtainen avustaja -järjestelmän toteutumisessa on kyse nimenomaan perustuslain 19.1 §:n mukaisesta välttämättömästä huolenpidosta. Vaikeavammaisten avuntarve on niin merkittävä, että sen osalta voidaan puhua eksistenssiminimin turvaamisesta." Kuinkahan moni meidän 200 edustajastamme tietää, mikä eksistenssiminimi on, koska se koko ajan äänestyksissä hylätään? Minä tulen tekemään tässä ponsiesityksen, jolla tämä poistuisi, ja haluan nähdä, että ne, jotka ymmärtävät, mitä eksistenssiminimi, arvon puhemies, tarkoittaa, äänestävät tämän minun ehdotukseni puolesta ja ne, jotka eivät sitä ymmärrä, äänestävät sitä vastaan. Pelkään, että koko hallitus ilmoittautuu tietämättömäksi tässä asiassa. Käytännössä tämä nimittäin tarkoittaa mitä? Eksistenssiminimi? "Sängystä ylös pääsemistä, hygieniatoimia, ruokailua, asennon vaihtoa, liikkumista, pukeutumista, asiointia ja muita vastaavia toimia, joista vaikeavammaiset eivät selviä ilman toisen henkilön apua." Tämä oli siis suoraa lainausta tästä kantelutekstistä.

Vielä luen muutaman asian, josta on Suomessa kokemuksia tästä, myöskin kantelutekstin sisältä: "Lain voimassa ollessa on kertynyt huomattava määrä", siis nykyisen lainsäädännön voimassa ollessa, "oikeuskäytäntöä, jonka perusteella on selvää, että vaikeavammaisia on tarkoituksenmukaisuusperiaatteeseen nojaten alistettu oikeusprosesseihin, joiden kautta on kuitenkin vaikea saada oikeuksiaan toteutumaan. Oikeusprosessit ovat myös oikeusturvan kannalta hälyttäviä, sillä niiden avulla ei voida puuttua tehokkaasti järjestelmän perusrakenteita turvaaviin rahoitusvastuukysymyksiin, joilla turvataan vaikeavammaisten päivittäisen elämän toimintoja." Tarkoitetaan siis kuntien päätösvaltaa. "Edelleen, yleisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuulumisen vuoksi henkilökohtainen avustaja -tu kitoimeen liittyy merkittäviä muutoksenhakurajoituksia."

Ja vielä yksi lainaus: "Oikeudellisesti keskeistä on, että vammaispalvelulaki on säädetty ennen perusoikeusuudistuksen voimaantuloa eikä sitä sen vuoksi säätämisvaiheessa ole arvioitu uusien perusoikeussäännösten kannalta. Kantelijajärjestöjen käsityksen mukaan vammaispalvelulaki on tältä osin perustuslain vastainen."

Muun muassa näistä syistä, arvoisa puhemies, teen lausumaehdotuksen, joka on jaettu pöydille ja joka kuuluu seuraavasti: "Eduskunta edellyttää, että vammaispoliittisen ohjelman valmistelun yhteydessä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelee tarvittavan lainsäädännön vaikeavammaisten henkilökohtaisen avustajan subjektiivisen oikeuden järjestämiseksi."

Tämä sen takia poikkeavasti valiokunnan kannanotosta, jossa itse asiassa henki eräällä lailla on samanlainen. Valiokunnalla on myöskin tähän liittyvä maininta, joka on ehkä ponnen luonteinen, se pontena esitetään, jossa pyydetään, että "Eduskunta edellyttää, että vammaispoliittisen ohjelman valmistelussa selvitetään, miten henkilökohtaista avustajapalvelua kehitetään ja sen rahoitusta uudistetaan - -". Nämä on kaikki selvitetty. Nämä rahoitukset tiedetään. Kohderyhmä tiedetään. Tässä tarvitaan lainsäädäntöä, ja sen takia, kun en ollut edes valiokunnassa paikalla, olen tehnyt oman lausumaehdotukseni, joka tulee vastakkain tämän valiokunnan lausumaehdotuksen kannalta, ja tämä äänestys on tässä mielessä kyllä hyvin tärkeä periaatteellinen, mikä siinä tullaan suorittamaan. Ei voi sanoa muuta kuin, että saas nähdä, kuinka äijän tässäkin asiassa käy. Ilmeisesti Suomen julmassa maailmassa käy huonosti, mutta me emme lakkaa yrittämästä.

Lasse Virén /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Akaan-Penttilä otti erittäin tärkeän asian vammaisten kohdalla esiin, ja varmasti hän omakohtaisten kokemusten pohjalla pystyy näitä asioita tuomaan tässä esille, joten huomauttaisin myöskin, että edustajatoverit sitten äänestäisivät ed. Akaan-Penttilän lausuman mukaisesti. Kannatan ed. Akaan-Penttilän ehdotusta.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Yhdyn hyvin pitkälle siihen, mitä ed. Akaan-Penttilä täällä totesi avustajapalveluiden osalta. Itse vuodenvaihteessa olin vastaanottamassa lähetystöä ja keskustelemassa tästä asiasta ja niistä ongelmista, joita heillä on. Silloin totesin, että ilmeisesti ainoa keino vauhdittaa on nimenomaan tekemällä kantelu eduskunnan oikeusasiamiehelle näistä asioista.

Arvoisa puhemies! Muutenkin jälleen kerran tämänkin hallituksen esityksen osalta tietysti hyvää tarkoittava on sekin, että 10 minuuttia per päivä tulee lisää tulkkauspalvelua, mikäli ymmärsin oikein. Mutta niin kuin täällä vastalauseessa muun muassa on todettu, pidän kyllä hyvin tarpeellisena sitä, että näitä oikeuksia laajennettaisiin eli että myöskin vammaiset pystyisivät elämään ihmisarvoista elämää.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Yritin kertaalleen poistaa tämän puheenvuoron, mutta käytän sen nyt, kun sain, ei siinä mitään.

Olen ed. Akaan-Penttilän kanssa erittäin pitkälti samaa mieltä tästä asiasta. Voisin aivan hyvin kannattaakin hänen esitystään. Pitää erikseen miettiä tietenkin, koska olemme valiokunnassa. Siitä syystä, kun hallituspuolueet armollisesti suostuivat kirjoittamaan sinne edes sen, mitä sinne kirjoitettiin, valiokunta hyväksyi ikään kuin tämän, en nyt käytä sanaa armopalan, mutta kuitenkin jonkinlaisen liikahduksen siihen suuntaan, että avustajakysymys saataisiin ratkaisuun. Mutta on tietenkin selvää, kuten ed. Akaan-Penttilä sanoi, että eivät selvitykset ja muut hyvää tarkoittavat puheet, etenkin kun selvityksiä on tehty jo vaikka kuinka paljon, auta vammaisia, ellei selkeästi ryhdytä toimenpiteisiin avustajien saamiseksi. Pitää nyt omalta osaltani miettiä valiokunnan paikalla olleena jäsenenä ja tästä asiasta vastalausetta jättämättömänä, miten suhtautua tähän ed. Akaan-Penttilän lausumaehdotukseen, jonka sisällöstä sinänsä olen täsmälleen samaa mieltä.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En voi nähdä mitään muuta mahdollista tulevaisuutta kuin että vaikeavammaisille tämä henkilökohtainen avustaja subjektiivisena oikeutena saadaan. Se on nyt kartoitettu niin moneen kertaan, että se puoli asiasta on kunnossa. Tämä asia on niin kauan pöydällä, että se toteutuu, ja nyt on ihan oikea aika se toteuttaa. Jos ei se tässä äänestyksessä nyt sattumalta sitten toteudu, niin sitten kuitenkin tulevan hallituksen hallitusohjelmaan se on ehdottomasti saatava ja sillä tavalla hoidettava sitten ensi vuoden aikana voimaan. Kaikki valmistelut myöskin työnantajayhteisön perustamisen kautta on olemassa, niin että mitään tämmöisiä teknisiä ongelmiakaan tässä katsannossa ei ole olemassa.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Vaikeavammaisten avustajapalveluista on nyt jo ainakin kaksi vaalikautta kannettu huolta. Ed. Akaan-Penttilän lisäksi ed. Pulliainen ja ed. Ulla Anttila varsinkin ovat tehneet ansiokasta työtä tässä asiassa. On kyllä käsittämätöntä: Suomi on vauraampi kuin koskaan, kaikilla mittareilla, suhteellisesti ja absoluuttisesti me voimme paremmin kuin koskaan, ja silti tämmöinen häpeäpilkku on. Me emme ole saaneet kuntoon perusoikeuksia vaikeavammaisten osalta.

Olen Kalle Könkkölän kanssa käynyt läpi tämän ed. Akaan-Penttilän kertoman valituksen tai kantelun oikeuskanslerille myös, ja se kantelu kannattaa kyllä jokaisen lukea. Itse asiassa mietin hiukan sitä, kun on kysymys kuitenkin myös vakavista väitteistä siitä, että perustuslakiin jo vuonna 1995 tehdyn perusoikeusuudistuksen sisältämät perusoikeudet eivät toteudu vaikeavammaisten osalta, pitäisikö meidän eduskunnassa miettiä tämän asian selvittämistä tavalla tai toisella myös perustuslakivaliokunnan kannan saamiseksi. Mutta katsotaan nyt, mitä oikeuskansleri tälle hyvin vakavasti otettavalle kantelulle on tekemässä.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Muistan toimiessani varsin pitkään Suomen Reumaliiton johtotehtävissä, luottamustehtävissä, ja tavatessani hyvin vaikeavammaisia ihmisiä, että kaikki se aktiivisuus, joka tässä talossa on tehtävissä näiden ihmisten perusoikeuksien toteuttamiseksi — ja tähänhän tiedän ed. Akaan-Penttilän muun muassa pyrkineen — se pitää tehdä.

Toisaalta vammaispolitiikkaa pitäisi, arvoisa puhemies, tarkastella säännöllisesti myös tässä talossa, koska vammaisuus ja sen asteet vaihtelevat, tarpeet myöskin vaihtelevat ja usein sattuu, että siellä on väliinputoamista. Tämä subjektiivisten oikeuksien tarkastelu on välttämätöntä siksi, että kymmenisen vuotta sitten oli varsin tiukka ote subjektiivisiin oikeuksiin, mutta jos muutoin nämä perusoikeudet eivät toteudu, niin on vakavasti harkittava subjektiivisten oikeuksien laajentamista nimenomaan vammaisten ja vaikeasti vammaisten kohdalla. (Ed. Brax: Miten aiotte äänestää?)

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tähän loppuun vaan, että erityisesti ed. Brax toi kyllä hyvin painavan näkökulman esille. Itse olen sitä vähän samantapaisesti miettinyt, en ihan näin terävästi, mutta näin meidän täytyy edetä, jos tämä asia ei muuten mene. Tämä näkyy laajentuvan erittäin helposti koko meidän vanhusväestöömme, tiettyyn osaan siitä, josta myöskään ei niin sanotusti välitetä reaalitemppujen tasolla. Siihen kuuluvat hyvin herkästi meidän sotainvalidimme, osa sotaveteraaneista. Tämmöisiä marginaali-ihmisryhmittymiä on turhan monta, joista meillä täällä eduskunnassa on täysi käsitys, miten heidän ihmisarvoinen elämänsä pitäisi turvata ja mitkä usein hyvin henkilökohtaisesti sorvatut kuntoutuspalvelut heille halutaan, koska ei ole kahta samanlaista ihmistä, ei kahta samanlaista vaikeavammaista jne.

Näiden puheiden tehtävä on nyt pitää tätä asiaa esillä, ja niin kuin ed. Pulliainen sanoi, takaraja on varmasti hallitusohjelma, ja siitä meidän kaikkien pitää pitää huolta, että se saataisiin sinne. Muuten tästä tulee tuskallisia oikeuskäyntejä, jotka ovat sitten vaan häpeäksi koko meidän oikeuslaitoksellemme.

Keskustelu päättyy.