Tuija Brax /vihr(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on lakivaliokunnan mietintö hallituksen esityksestä laiksi yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain muuttamisesta. Lainmuutoksen keskeisin uudistus on, että velallisen lisäsuoritusvelvollisuus lievenee. Kysymys on siitä, että velkajärjestelyssä oleva henkilö joutuu suorittamaan maksuohjelman aikana saamistaan lisätuloista velkojilleen aiempaa pienemmän osan. Kuulitte oikein, aiempaa pienemmän osan. Uudistuksen keskeisenä tavoitteena on kannustaa velkajärjestelyssä olevia velallisia parantamaan taloudellista asemaansa hankkimalla lisätuloja. Monesti tänä päivänä he kokevat olevansa sellaisessa ansaintaloukussa, ettei kannata hankkia lisätuloja.

Lakivaliokunta on pitänyt velkajärjestelyn kannustavuuden lisäämistä tärkeänä tavoitteena sekä velallisen itsensä että yhteiskunnan kokonaisedunkin kannalta. Valiokunta on toisaalta katsonut, että lisäsuoritusvelvollisuuden lieventäminen ei välttämättä automaattisesti heikennä myöskään velkojien asemaa. Suhteellisen lieväkin lisäsuoritusvelvollisuus johtaa velkojan kannalta edullisempaan lopputulokseen kuin se, että velallinen ei järjestelmän ankaruuden vuoksi hanki lisätuloja lainkaan. Siitä, että velallinen lamaantuu, ei ole hyötyä velkojallekaan.

Miten velallisen lisäsuoritus sitten lievenee? Ensimmäinen lievennys on se, että velallinen saa pitää hankkimistaan lisätuloista puolet, kun hän nykyisin saa pitää niistä vain yhden kolmasosan. Toinen lievennys on se, että lisätuloista vähennetään päältäpäin sellaiset lisämenot, jotka ovat aiheutuneet välittömästi lisätulojen hankkimisesta. Esimerkiksi voi mainita tilanteen, jossa velallinen onnistuu maksuohjelman vahvistamisen jälkeen saamaan paremmin palkatun työn, mutta matkakulut uuteen työpaikkaan ovat suuremmat kuin vanhaan. Tällöin lisääntyneet matkakulut vähennetään palkankorotuksesta päältäpäin ja lisäsuoritusvelvollisuus lasketaan erotuksesta. Valiokunta piti erityisesti tätä uudistusta keskeisenä keinona kannustinloukun purkamiseksi.

Valiokuntakäsittelyn aikana nousi esiin myös kysymys siitä, onko velkajärjestelyyn pääseminen yhä liian vaikeaa. Valiokunta päätyi asiaa harkittuaan kuitenkin katsomaan, että lainsäädännölliset muutokset velkajärjestelyn edellytyksiin eivät ole tällä hetkellä ajankohtaisia. Valiokunta otti huomioon muun muassa sen, että velkajärjestelyn edellytyksiä on viimeksi tarkistettu vajaat neljä vuotta sitten. Tuolloin tehty uudistus näyttää jo nyt parantaneen erityisesti 90-luvun alun lamavuosina velkaantuneiden mahdollisuuksia päästä velkajärjestelyyn. Tilastokeskuksen tietojen mukaan esimerkiksi vuonna 2005 velkajärjestelyhakemuksista hylättiin vain 7 prosenttia. Näiden 7 prosentinkin joukossa saattaa kuitenkin olla yksittäisiä kohtuuttomalta tuntuvia tilanteita, ja sen takia valiokunta on päätynyt pitämään tarpeellisena, että hallitus edelleen seuraa velkajärjestelykäytäntöä sen varmistamiseksi, etteivät nykyiset säännökset johda kohtuuttomiin velkajärjestelyhakemusten hylkäämisiin.

Valiokunta on, arvoisa puhemies, mietinnössään kiinnittänyt huomiota myös siihen, että kansalaisten tiedonsaantia velkajärjestelyistä ja muista velkaongelmien ratkaisukeinoista tulisi lisätä. Valitettavan usein, todella valitettavan usein, näin voin sanoa myös henkilökohtaisesti kansalaiskirjeiden ja yhteydenottojen osalta, ihmiset hakeutuvat pyytämään apua velkaantumistilanteisiinsa aivan liian myöhään. On kerinnyt tulla korkoa koron päälle, on keritty ottamaan milloin pikaluottoa, milloin jotain muuta luottoa, jotta voitaisiin maksaa edellisiä luottoja. Ei ole pysähdytty miettimään tilanteen haltuun ottamista, kokonaisuuden kannalta järkevintä lainoitusta, ei ole käännytty velkajärjestelyn, velkaneuvojien tai monesti säätiöiden tai kirkon tai muiden puoleen ja yhdessä heti, kun ongelmat alkavat kasaantua, etsitty kestävää ratkaisua, minkä seurauksena monesti tilanne on merkittävästi huonompi kuin jos olisi haettu apua ajoissa.

Lisäksi valiokunta on painottanut ennalta ehkäisevän talousneuvonnan tärkeyttä uusien velkojen ehkäisyssä. Muutaman tuomarin kanssa jutellessani, kun meillä oli eduskunnassa tämmöinen tuomioistuimen tulevaisuutta pohtiva seminaari, sain kuulla, että omasta arjen näkemyksestään he kokevat, että peruskouluista, armeijasta, siviilipalveluksesta, ammattikouluista, ammattikorkeakouluista ei saisi päästää ulos nuoria, jotka eivät ymmärrä, miten velka muodostuu, mitä tarkoittaa kulutusluotto, ja yhä, ja tämä on huolestuttavaa, uudelleen meillä on tullut nuoria ikäluokkia, jotka eivät tiedä, mitä takaus tarkoittaa. Tuomioistuimen arjessa nähdään taas uusia nuoria, jotka selvästikin tietämättömyyttään ovat ajautuneet hankalaan tilanteeseen varsin nuorina.

Arvoisa puhemies! Ylivelkaantumisen yksi akuutti ongelma, joka on puhuttanut eduskuntaa kovin paljon, ovat olleet nämä niin sanotut pikaluotot. Lakivaliokunta päätyi tässä yhteydessä samalla tavalla kuin talousvaliokunta aikaisemmin esittämään kantanaan, että pikaluottojen ongelmiin on saatava korjaus ja vaatimaan valtioneuvostolta toimenpiteitä tämän asian suhteen. Ministeri Leena Luhtanen 12. lokakuuta eduskunnan kyselytunnilla lupaili jo hyvin nopeastikin näihin asioihin muutosta. Suora sitaatti hänen vastauksestaan suulliseen kysymykseeni: "Lähden siitä, että tähän on todella saatava pikainen korjaus, koska epäkohdat ovat erittäin suuret ja talousvaliokunta on tietysti jo aivan oivallisesti tarttunut tähän tilanteeseen."

Lakivaliokunta tässä mietinnössään siis toistaa talousvaliokunnan vaatimukset, mutta valitettavasti joudun kertomaan, että lakivaliokunta on pyytänyt myös oikeusministeriöltä selvityksen siitä, mitä nämä pikaiset toimeentarttumiset olisivat. Asiakirjoista tämän asian osalta löytyy oikeusministeriön 16. lokakuuta päiväämä lainsäädäntöneuvos Katri Kummoisen sinänsä hyvin ansiokas selonteko tämän alan problematiikasta, joka siis on nyt julkista informaatiota koko kansalle ja kansanedustajille ja joka kuitenkin päätyy seuraavaan lauseeseen: "Pikaratkaisut eivät ole mahdollisia, vaan uudistukset edellyttävät perusteellista valmistelua ja punnintaa."

Pidän kuitenkin tätä sikäli harmillisena asiana, että katsoisin, että esimerkiksi korkolain 4 §:n muuttaminen niin, että jatkossa viivästyskorko ei koskaan voi ylittää 10 prosenttia — minkä se tänä päivänä voi valitettavasti juuri kaikista hankalimmin velkaantuneiden, erilaisiin kulutusluottojärjestelyihin turvautuneiden velallisten osalta tehdä — tämän 4 §:n muuttaminen ei vaadi juuri minkäänlaista erityistä selvittelyä, se on suorastaan niin helppo tehdä, että olen sen itsekin lakialoitteena jo kirjoittanut, ja jätän sen lähiaikoina.

Toivon, että tämä 16.10. päivätty muistio on vain välitila ja että hallitus ainakin alta pois tekisi ne välttämättömimmät ylivelkaantumista estävät, ennalta ehkäisevät toimet, mitä pikaluottoihin tai kulutusluottoihin liittyy, ja sitten mahdolliset muut, pitempää selvitystä vaativat asiat siirtyisivät seuraavalle hallituskaudelle.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Se, mikä koskee tässä mietinnössä yksityishenkilön velkajärjestelyä, on mielestäni hyvin tasapainoisesti ja oikein kirjattu. Näin sitä asiaa pitää lähestyä, niin kuin hienosti sanotaan, kokonaisvaltaisesti.

Mutta se, mikä minua aivan erikoisesti huolestuttaa nyt, on tämä pikaluottojuttu sen takia, että jos kaivetaan esille 1980-luvun jälkipuolen ilmiöt suomalaisessa yhteiskunnassa luottomarkkinoilla ja verrataan tähän päivään, niin nyt ilmiöt ovat jopa pahemman näköisiä ja ne koskevat yhä nuorempia ikäluokkia. Tässä ulkomaalaiset toimijat ovat vielä tulleet näille markkinoille, silloin 1980-luvun jälkipuoliskolla näin asianlaita ei ollut. Ne olivat kotimaisia toimijoita. Nyt alkaa mopo karata armottomasti käsistä. Minä olen todella pettynyt, että vaikka oikeusministeri lupasi pikaisesti lainsäädäntötoimia näitä hillitsemään, esimerkiksi tämän korkolain muutoksen, niin mitään ei siis kuitenkaan ole tulossa tänne. Tämä on tosi kurja juttu.

Kalevi Olin /sd:

Arvoisa puhemies! Monet yksityishenkilöt velallisina kokevat eriarvoisuutta sen suhteen, että 90-luvun alkupuolen vaikeuksien jälkeen pankit ikään kuin pelastettiin, mutta monet jäivät, yksityishenkilöt, sellaiseen loukkoon, että heillä on elinikäinen velkavankeus edessään eivätkä siitä näytä pääsevän eroon. Tämä lakiesitys on perusviestiltään myönteinen, kuten lakivaliokunnan puheenjohtaja täällä myös totesi, se, että velallisen lisäsuoritusvelvoite kevenee. Toisaalta palaute myös osaltani on sama kuin lakivaliokunnan puheenjohtajan toteamuksessa. Viestinä oli, että velkajärjestelyyn pääseminen koetaan vieläkin liian vaikeaksi. Yksityishenkilö velallisena kokee, että hän ei kuitenkaan saa riittävän asiantuntevaa opastusta ja neuvontaa.

Mitä tulee, arvoisa puhemies, tähän korkoon, niin nyt todella monella ylivelkaantuneella on tilanne tämä: suuri korko nakuttaa, viivästyskorko on siinä mukana. Siksi tämän kaltainen lakialoite, johon ed. Brax viittasi, on hyvä, että se on tulossa, ja toivottavasti siihen saamme mahdollisimman paljon allekirjoituksia.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin lakivaliokunnan puheenjohtajan esittelypuheenvuorosta kävi ilmi, tämä ensimmäisessä käsittelyssä oleva hallituksen esitys on todella positiivinen sikäli, että siinä velallisen asemaa hieman parannetaan niissä tilanteissa, joissa tulot nousevat.

Viimeksi tänään eräs kansalainen soitti ja oli yhteydessä nimenomaan velkaongelmiensa johdosta ja kertoi, että ei kannata mennä edes töihin, koska ulosottomies vie sen verran paljon suoraan sieltä päältä. Itse en siinä puhelinkeskustelussa lähtenyt sen enempää kyselemään hänen ongelmatilanteestaan, siitä, onko hän pyrkinyt pääsemään velkajärjestelyyn ja onko mahdollisesti hänellä joitakin negatiivisia seikkoja siinä, että hän ei ole päässyt. Mutta rivien välistä ehkä sellainen tilanne hänen kohdallaan oli, koska hän puhui nimenomaan ainoastaan ulosotosta.

Arvoisa puhemies! Mitä täällä todettiin pikaluotto-ongelmasta, on valitettavaa se, jos kerran näin käy kuin ed. Brax täällä totesi, eli silloin ministeri Luhtanen täällä kyselytunnilla sanoi ja totesi, että tähän tulee pikaisesti tehdä muutoksia, ja jos nyt näin ministeriö on virkamiehen taholta esittänyt, se on valitettavaa. Täytyy todeta vaan se, niin kuin ed. Brax sanoi, että tällainen korkolain muutos edesauttaisi sitä tilannetta, mihinkä nämä ihmiset joutuvat, eli nyt liian moni ihminen joutuu kyllä velkakierteeseen sen johdosta, että ei ymmärrä tätä tilannetta, ja sitten korkoa korolle juoksee, ja nämä toimijat eivät tunne minkäänlaista armoa.