Täysistunnon pöytäkirja 110/2008 vp

PTK 110/2008 vp

110. TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

7) Laki ajoneuvoverolain 12 §:n muuttamisesta

 

Markku Laukkanen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on hyvin laaja tämä ajoneuvoverolaki, monimutkainen ja paljon eri pykäliä sisällään pitävä. Mutta minun lakialoitteeni liittyy nyt 12 §:ään, jossa määritellään verosta vapaat ajoneuvot.

Muistin virkistämiseksi: niitä on aika paljon. Ensinnäkin ovat tietysti kaikki diplomaattiautot, joita tuolla kaupungilla nähdään sinisillä cd-kilvillä, Euroopan yhteisöjen Suomessa sijaitse-vien toimielinten omistamat tai hallitsemat ajoneuvot. Museoajoneuvot kuuluvat näihin, kaikki pelastus- ja sairasautot, linja-autot, Puolustusvoimien yksin omistamat tai hallitsemat sotilasajoneuvot, maasta vientiä varten vientirekisteröidyt autot, Suomessa tilapäiskäytössä olevat ajoneuvot, ajoneuvot, joissa on koenumerokilvet, siirtoluvan saaneet ajoneuvot ja moottoriajoneuvot, jotka käyttävät pääasiassa puu- tai turveperusteista polttoainetta, henkilö- ja pakettiautot sekä erikoisautot, joista verovelvollisena on ja joita käyttää valtio tai sen laitos lukuun ottamatta valtion liikelaitoksista annetussa laissa tarkoitetun liikelaitoksen ajoneuvoja.

Eli haluaisin, että tähän lisätään 13 kohta, 13 momentti, joka tarkoittaisi käytännössä sitä, että siihen kirjoitetaan vaan että kirjastoautot. Kirjastoautojen pitäisi mielestäni kuulua myöskin näiden verovapaiden ajoneuvojen piiriin, ja pyrin tässä puheenvuorossa nyt tätä asiaa perustelemaan.

Ensinnäkin kirjastoautothan ovat monella tavalla verrattavissa eräisiin äsken mainittuihin, jo tämän veron ulkopuolella oleviin ajoneuvoihin. Ne ovat kaikki kuntien omistuksessa ja ainoastaan julkisessa kirjastokäytössä. Ei ole yhtään kirjastoautoa, joka poikkeaa käyttötarkoitukseltaan siitä. Ne ovat aivan samalla tavalla kuin pelastus- ja sairasautot siinä käytössä. Nehän ovat rakenteeltaan ja pohjaltaan linja-autoja, se on hyvä vertaus, koska linja-autokorin päälle kirjastoautot aina rakennetaan, ja siksi tätä lakialoitetta ja tätä täydennystä on hyvä tarkastella myöskin aivan tällaisena tarkoituksenmukaisuusasiana.

No, ensin tästä rahasta. Mitä seuraamuksia tästä on? Suomessa on 187 kirjastoautoa. Jokaisesta kirjastoautosta kunta maksaa 1 000 euroa ajoneuvoveroa, eli nyt emme puhu suuremmasta kuin 187 000 euron verotulomenetyksestä valtiolle. Se ei ole tietenkään merkittävä, varsinkin kun nämä ovat erikoisajoneuvoja, joita rakennetaan vain tätä käyttötarkoitusta varten, eli niitä ei koskaan voida käyttää henkilökuljetukseen, ei tavarakuljetukseen, sillä tilat eivät tietenkään siihen sovellu.

Sitten jos mietimme tätä asiaa tavallaan kirjastolaitoksen tehtävien kannalta ja tällaisena kulttuuripoliittisena kysymyksenä, niin tavallaan Suomihan aloitti 1960-luvulla kirjastoautotoiminnan, ja sehän tuli todelliseen tarpeeseen. Ne ovat olleet aivan loistavia kirjastopalvelujen levittäjinä, ja niillä edelleenkin, siis tänäkin päivänä, on tavattoman suuri merkitys. Ajatellaan kuntaliitoskuntia, kaupunkeja, joissa sivukirjastoja tullaan lakkauttamaan, on lakkautettu. Erinomaisen kustannustehokkaana, hyvänä palvelumuotona on silloin tietenkin kirjastoauto, jolla tavoitetaan kylillä olevia ihmisiä, päiväkoteja, kouluja, hoitolaitosten, palvelutalojen asukkaita jne. Jos lasketaan kaikki kirjastoautopysäkit maassamme, niitä löytyy peräti 15 302 kappaletta ympäri Suomea. Jos lasketaan, kuinka paljon tehdään yhteensä lainauksia, koko kirjastolaitoksessa Suomessa on noin 55 miljoonaa lainaa per vuosi. Se on tavaton määrä, ja on laskettu, että kirjastoautoista lainoja tehdään satojatuhansia. Siitä ei ole minulla nyt eksaktia lukua, mutta joka tapauksessa luku on satojatuhansia.

Kirjastoauto on myös paikka, jossa tarjotaan myöskin verkkopalvelumahdollisuuksia, julkisia päätelaitteita asiakkaille, koska uudet kirjastoautot varsinkin on varustettu asiakaspäätteillä. Se mahdollistaa internetin selailun, se mahdollistaa tiedonhaun, sähköpostin lukemisen, julkishallinnon verkkopalvelujen, pankkipalvelujen, käytön, eli tämä tulee lisäämään merkittävällä tavalla tietoyhteiskunnassa tärkeän sähköisen asioinnin saatavuutta ja sen kautta demokraattisuutta, tasavertaisuutta, kaikille suomalaisille.

Eli summa summarum, kirjastotoiminta ja kirjastoautopalvelut laajan julkisen palvelun osana ovat äärimmäisen edullinen tapa yhteiskunnalle edistää kansalaisten hyvinvointia, tasavertaista palvelujen saatavuutta, ehkäistä syrjäytymistä, tukea kaikenikäisten oppimista ja harrastuksia. On hyvä muistaa, kuinka paljon meillä tavallaan on kiinteistä kirjastoista pitkien etäisyyksien päässä asuvia ihmisiä. Silloin on aivan selvä asia, kun mietitään kuntien taloudellista tilannetta ja tulevien vuosien kehitystä, että meidän suuri kysymyksemme on juuri siinä, että me pystymme pitämään Suomessa perinteisen, äärimmäisen laadukkaan, korkeatasoisen kirjastolaitoksen edelleenkin vapaana, siis maksuttomana.

Maailmalta kuuluu aivan pöyristyttäviä uutisia. Kunnianarvoisa British Society, jonka te, ed., professori Pulliainen, hyvin tiedätte, on lakkauttamassa kirjastoja ympäri maailmaa kustannussyistä, ei ole rahaa eikä ole tiloja. Lontoossa lakkautettiin joku merkittävä julkinen kirjasto, kukaan ei halunnut niitä kirjoja, kirjat kannettiin ulos ja kansalaiset keräsivät niitä ja kirjat joutuivat ties minne.

Eli kyllä Suomen täytyy pitää kiinni tästä eräästä suomalaisen sivistyksen pilarista, kulmakivestä, koska kirjastolla on ollut äärimmäisen suuri merkitys aina suomalaisten osaamispääoman rakentajana ja tavallaan myöskin koko koulutuksen hyvän maineen eräänä rakentajana.

Itse käyttäisin nämä säästyvät 187 000 euroa tästä ajoneuvoverosta materiaalihankintoihin. Kunnat ovat tällä hetkellä erittäin suuressa rahapulassa, kun mietitään uuden materiaalin sisältöä tai hankintaa tai päätelaitteiden hankintaa. Eivät ne ole merkittäviä summia, mutta joka tapauksessa sillä 1 000 eurolla saadaan jo lisättyä kirjastoautopalveluihin erittäin paljon materiaalia, koska uudesta aineistosta on tavattoman paljon pulaa.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan sen, että on olemassa visio tulevaisuuden kirjastosta. Se on sellainen kirjasto, joka olisi mahdollisimman paljon auki, mielellään myöskin viikonloppuisin, sunnuntaisin ja lauantaisin ja pitkään iltaan, että ihmiset sinne pääsevät, se olisi julkinen olohuone, ja se voisi olla myös muiden taidelaitosten, muiden taidepalvelujen tarjonta- ja nauttimispaikka. Tämä on se syy, miksi minä henkilökohtaisesti kannatan hyvin lämpimästi Helsingin keskuskirjaston rakentamista tälle alueelle, mihin nyt uusi musiikkitalokin syntyy. Siksi olisi tärkeää, että valtio eräänä keskeisenä tontin, maaomaisuuden omistajana voisi sen realisoinnin, pääomittamisen kautta osallistua tuohon hankkeeseen, koska siitä voitaisiin rakentaa tavallaan semmoinen 2010-, 2020-luvun pilottihanke ja malli siitä, minkälainen sosiaalinen kohtaamispaikka parhaimmillaan kirjasto on.

Ja, puhemies, kirjastoauto pienimuotoisena voisi edustaa tätä samaa tietenkin siellä, missä kirjastoauto käy ja palvelee niillä yli 15 000 pysäkillä merkittävää osaa suomalaisista.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen on tehnyt aloitteen, että kirjastoautot vapautettaisiin käyttövoimaverosta. Kirjastoautothan ovat suurin piirtein sitä luokkaa, että ne kaikki käyttävät dieseliä polttoaineenaan. Tähän kysymykseen tavallaan liittyy hallituksen esitys pakettiautojen autoverosta. Siinähän käy niin, että autoverolle pantu arvonlisävero poistuu ja autoveroa lisätään suurin piirtein arvonlisäveron verran. Tämä merkitsee, että yrityksiltä, kuten kunnilta ja kuljetusyrityksiltä, poistuu mahdollisuus vähentää arvonlisävero pakettiautoa ostaessaan. Mielestäni hallituksen tekemä moka pitäisi poistaa valtiovarainvaliokunnan käsittelyssä. Kun autoveron osalta siirrytään seuraavaksi linja-autoihin ja kuorma-autoihin, on tärkeää, että autovero voidaan kaikissa tapauksissa kokonaan poistaa uutta kalustoa hankkivilta kuljetusyrityksiltä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkanen on tehnyt, voisi sanoa, älykkään lakialoitteen. Kirjastoautoilta ajoneuvoveron poistaminen on ehdotus, jota tuskin kukaan voi vastustaa. Tässä nyt luulisi olevan sellainen lakialoite, joka olisi mahdollista myös hoitaa valiokuntakäsittelyn kautta osaksi lainsäädäntöä, koska kysymyksessä on vain yhden momentin lisääminen tuohon 12 §:ään laista ajoneuvoverolaiksi.

Arvoisa puhemies! Tuo ed. Laukkasen esittelypuheenvuoro oli hieno. Siinä oli aika laaja kaari tästä kirjastoautosta Helsingin keskuskirjastoon ja sitten takaisin. Ja tässä on hyvä todeta, että ilmeisesti uudella suur-Kouvolan kaupungilla on myöskin kirjastoautoja, ja tietääkseni myös ed. Laukkanen tulee työskentelemään kunnanvaltuutettuna, jolloinka näiden asioiden käsittely myös siitä näkökulmasta on ihan paikallaan. Toivon todellakin tälle lakialoitteelle hyvää kohtaloa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Mitäpä sillä tonnilla? Sen kirjasto saa, arvoisa puhemies. (Ed. Laukkanen: Viisikymmentä kirjaa!) — Viisikymmentä kirjaa, aivan oikein. Se on juuri niin. — Kun tulee 46 prosentin alennuksella ovh:sta, niin suurin piirtein keskikirjahinnalla se on parikymppiä kappale, kun ne kirjat maksavat kirjastolle, ne tavanomaiset kirjat. Ihan mainio lisä, koska niistä se tiukka paikka on. Päätalon kirjoja tosin ostettiin 30—50 kappaletta per nimike niin, että siinä sitten tulisi vaan sitä yhtä samaa semmoinen määrä. (Ed. Laukkanen: Nyt niitä saisi halvalla!) — Nyt niitä saisi halvalla, kun on tilanne tämmöinen.

Mutta mikä koskee sitten tätä paikkaa, missä se kirjasto on, niin Oulunsalossa siellä Oulun kyljessä on mainiosti markettiin, Kapteeniin, sijoitettu kirjasto, ja se on aivan loistokas ajatus kerta kaikkiaan. Silloin voitaisiin ajatella sillä tavalla, että säätiöt tai muut sellaiset, jos vielä niitä sellaisia hyväntekijöitä, kulttuurihyväntekijöitä, tästä maasta löytyy, voisivat ottaa myöskin tämmöisen kirjastoauton kavalkadiinsa, siis yksityisenä, koska silloinhan se tonni olisi ihan samalla tavalla lisäämässä sitä varustusta siellä kirjastoauton sisällä.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkasen esitys siinä esitettyjen faktojen valossa — 187 autoa ja 1 000 euroa per auto — näyttää taloudellisilta vaikutuksiltaan tosiaan varsin kohtuulliselta, jos ajatellaan valtion budjettia. Ja kuten tässä on käynyt esiin, niin 1 000 euroa per ajoneuvo ei kunnillekaan ole järin suuri summa, mutta 50 kirjaa on ihan merkittävä määrä. Lähinnä tämä on siis periaatteellinen kysymys. (Ed. Laukkanen: Kelpaisi Nurmijärvellekin!) — Kyllä, näin on. — Ja tätä hyvää periaatetta voi kannattaa mielihyvin.

Ed. Laukkasen puheessa tulikin jo esiin myös se, miten kirjastoautojen palvelutarjonta on monipuolistunut. Tämä palveluiden siirtyminen pyörille antaa joustavan mahdollisuuden pitää palvelut kunnissa monipuolisina myös niillä seuduilla, jotka ovat kokeneet väestökatoa ja joilla mahdollisesti ikääntyvät tarvitsevat yhä enemmän palveluita lähelle kotiaan. Toivon, että tämän aloitteen myötä myös kirjastoautojen palvelutarjontaa ryhdytään miettimään, miten sitä voitaisiin entisestään monipuolistaa, esimerkiksi terveydenhoitajan tai vaikkapa seurakunnan työntekijöiden hypätessä bussiin. Toivon tälle lakialoitteelle menestystä valiokuntakäsittelyssä.

Markku Pakkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten edellä olevatkin edustajat ovat todenneet, tämä on hyvä ja kannatettava lakialoite. Kirjastoautoista käyttövoimavero voitaisiin varmaan poistaa, ja ei todellakaan ole kysymys suurista kustannuksista niin kunnalle kuin etenkään valtiollekaan. Mutta toisaalta tämän käyttövoimaveron poistosta on keskusteltu aika laajasti tässäkin talossa, ja toivoisin, että sitä voitaisiin laajentaa edelleen, ja muun muassa oman ammattikuntani taksien käyttövoimavero on sellainen. Toki puhutaan 10 000 autosta noin suuruusluokaltaan, mutta haluaisin, että myös tämän tyyppinen asia nousisi täällä paremmin esiin. Mutta lämpimästi kannatan ed. Laukkasen aloitetta.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun testasin tätä ajatusta valtiovarainministeriön virkamiehillä, totta kai heidän rooliinsa kuuluu vastustaa tällaisia asioita, sehän on itsestäänselvää. Mutta se perustelu, jolla tätä oltiin vastaan, perustui tavallaan tämmöiseen lakilogiikkaan ja siihen tapaan kirjoittaa lainsäädäntöä. Mutta toisaalta kun itse nyt katson näitä 12:ta muuta kohtaa, täältä löytyy erinomaisen vertauskelpoisia rinnasteisia autotyyppejä, jotka ovat verosta vapaat ja joihin kirjastoauto voidaan rinnastaa. Ne ovat todellakin kuntien omistamia ja ne ovat julkisessa käytössä.

Sen takia tähän liittyy tämä laajempi julkisen palvelun idean vaaliminen. Julkisen palvelun ideahan on tavallaan vaikka Yleisradion toiminnassa aika lailla tänä päivänä haastettu markkinoiden toimesta ja monia muitakin tavallaan tämmöisiä perinteisiä tehtäviä, mitkä ovat olleet kunnilla, valtiolla, julkisella sektorilla. Ne joutuvat tässä markkinatilanteessa ja yhteiskunnan markkinoituessa ja kaupallistuessa ja julkisen sektorin roolin joissakin asioissa vähentyessä uuden tarkastelun kohteeksi. Mutta Suomen kulttuurihistorian ja sivistyksen kannalta tämä sana sivistyskin on tässä yhteydessä hyvä palauttaa mieliin. Minusta kirjastolaitoksen vapaudesta ja sen roolista julkisen palvelun tehtävän käyttäjänä täytyy pitää huolta.

On hyvä esimerkki tämä ed. Pulliaisen mainitsema Oulunsalo. Juuri näin, kirjastohan voi olla tulevaisuudessa missä vaan, vaikkapa siellä kaupan nurkassa tai niin kuin se oli ennen kansakoulun luokan peräseinällä, ja niin kuin ed. Outi Mäkelä täällä todisti, kirjastoautollakin voi olla sitten muunlaistakin palvelukäyttöä. Hyvin helppo on heittää sinne joitakin muitakin kunnan palveluita tai niin, että kun se auto menee jonnekin, niin sovitaan, että se vie sitten vaikkapa joitakin ostopalveluja tai joitakin muita asioita syrjäkylälle.

Puhemies! Tämä antaa erinomaisen mahdollisuuden kehittää tätä ideaa kirjastosta, kirjastoautosta, myös tämmöisenä monipalvelukeskuksena.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Omalla seudullani, mikä ei ole äärettömän tiheään asuttua, voin sanoa, että vuosikausia kirjastoauto on ollut yksi erittäin mieluisa vieras siellä.

Keskustelu päättyi.