Täysistunnon pöytäkirja 110/2008 vp

PTK 110/2008 vp

110. TORSTAINA 20. MARRASKUUTA 2008 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Verotuksen oikeudenmukaisuus

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Oecd:n raportin mukaan tuloerot Suomessa ovat kasvaneet selvästi nopeammin kuin muissa kehittyneissä maissa. Keskeinen syy tähän on se, että perusturvaetuudet ovat jääneet pahasti jälkeen, sekä Oecd:n alleviivaama veroratkaisu, jonka Ahon hallitus teki ja jossa pääomatulojen veroprosentti tehtiin paljon pienemmäksi kuin palkkatulojen ja muiden pienten tulojen. Tämä linja jatkui viime hallituksessa, jolloin rikkailta poistettiin varallisuusvero, tovereiden demareiden tuella kylläkin, (Ed. Zyskowicz: Se poistettiin kaikilta!) ja se jatkuu edelleen. Ensi vuoden veroratkaisu suosii selvästi isotuloisia, se antaa ison verohelpotuksen isotuloisille, pikkupalkkaisille se antaa pienen verohelpotuksen, mutta jättää työttömät ja pääosan eläkeläisistä kokonaan verohelpotusta vaille.

Oletteko te valmiita korjaamaan tässä tilanteessa tätä veroesitystänne oikeudenmukaisuuden suuntaan ajan tarpeen vuoksi siksi, että nyt pitää näitten pienten tulojen saajien tuloelvytystä harjoittaa, eli oletteko te valmiita esimerkiksi ottamaan ensi vuoden alusta käyttöön perusvähennyksen korotuksen? (Puhemies: Minuutti kulunut!) Olette siirtämässä senkin vuoden päähän.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Kaikkein pienituloisimmat eivät maksa veroja, valtionveroa, (Ed. Tennilän välihuuto) ja näin ollen hallitus on lähtenyt siitä, että kaikkein pienituloisimpien kohdalla nostetaan etuuksia, koska se on kuitenkin se, (Ed. Tennilä: Paljonko työmarkkinatuki nousee?) joka parhaiten toimii. Sitten taas muutamat etuudet, kuten työmarkkinatuki ym., on sidottu indeksiin. Tuloveron kevennyksessä painopiste on pienissä ansiotuloissa, mutta totta on myös se, että me emme halua (Ed. Tennilä: Ei mitään muttia!) kiristää progressiota eli tehdä tuloloukkuja, veroloukkuja, tavallista työtä tekeville tavallisille suomalaisille ihmisille. Näin ollen tämä tuloveron kevennys, joka on varsin merkittävä, kohdistuu aika hyvin. Prosentti on suurempi pienituloisilla palkansaajilla kuin suurituloisilla palkansaajilla. Aina tietenkin silloin, kun meillä on prosentuaalinen veronperimisprosentti ja prosenttia alennetaan, kaikki hallitukset tässä maassa ovat tehneet sen sitten enempi tai vähempi painottaen pienituloisia. Mutta totta kai euromäärät ovat siellä suuremmat, missä enempi euroja myös maksetaan veroina. (Puhemies: Minuutti!) Ostovoiman kehittäminen on ensi vuonnakin tärkeää, ja sen takia tarvitaan veronkevennystä.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Ulkoasiainvaliokunnan USA:n matkalla kävi ilmi Maailmanpankissa, että sielläkin on ruvettu tutkimaan Marxin pulateoriaa, ed. Salolainen, puheenjohtajamme, voi todistaa. En minä edellytä teiltä Marxin opiskelua, mutta Keynesiin pitää palata ja se edellyttää sitä, että näitten pienimpien tulojen saajien tulojen lisäyksestä huolehditaan juuri tässä tilanteessa, ja se on myöskin sitä, että nostetaan näitä pienimpiä etuuksia, mutta myös tästä veroratkaisusta on kysymys. Nyt pitää muuttaa tätä veroesitystä niin, että isotuloisimmilta poistetaan verohelpotus ja se siirretään tänne kaikkein pienituloisimpien eduksi. Minä huomaan, että sirpin ja vasaran mies ei muuta mitään. Emmekö me, pääministeri, voisi yhdessä olla nyt Alkion ja Marxinkin esittämällä köyhän asialla niin, että muutetaan tätä esitystä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Tuloveronkevennykset tulevat kohdistumaan kyllä pieni- ja keskituloisiin. Myös kun katsotaan desiileittäin, jos otetaan kahdeksan tai yhdeksän desiiliä alapäästä ja jätetään se kymmenes sivulle, niin valtaosa tuloveronkevennyksen vaikutuksesta tulee ehdottomasti tälle suurelle, työteliäälle suomalaisten joukolle, (Välihuutoja vasemmalta) ja tätä kautta se tulee hyvin suurelta osalta myös siirtymään kulutukseen.

Sitten meidän muut veronkevennyksemme. Eläkeläisten veroeron poistaminen (Ed. Skinnarin välihuuto) myös eläkeläispariskunnilta on eräs ratkaisu, ruokaveron alennus, se kohdistuu varmuudella kaikkiin, (Ed. Tennilä: Se oli oikein, joo!) ja niin kuin ed. Tennilä ensimmäisessä kysymyksessään viittasi, myös tämä kunnallisen perusvähennyksen nostaminen on hallituksen ohjelmassa ja se on tulossa vuonna 2010.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Ministeri Kataiselle näyttää olevan isompi ongelma se, jos progressio kiristyy, kuin se, että pienituloiset saavat kukkaroonsa lisää euroja. Arvoisa pääministeri ja arvoisa valtiovarainministeri, puhumme verotuksen alentamisesta: ihmisille tärkeintä ovat eurot, eivät prosentit. Siinä kohtaa täytyy oikeasti katsoa, kenelle painotetaan ja mitä painotetaan. Jos, ministeri Katainen, teidän verotuksenne kevenee, kuten olette esittämässä, paljonko se lisää teidän ostovoimaanne, paljonko teillä on vielä vajetta kulutuksessanne? Tästä huomaamme, että tarvetta suurituloisimpien veronalennukselle ei ole.

Miksi ette ole valmiit aikaistamaan perusvähennyksen korotusta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suurituloisimmat eivät maksa palkkaveroa, he maksavat ihan jotain muuta veroa. Eli käytännössä se, mitä te esitätte, tarkoittaa veronkiristystä opettajille, insinööreille, tämän kaltaisille, (Ed. Tennilä: Ei kun kansanedustajatasosta ylöspäin!) koska keskitulo on joku 2 700 euroa ensi vuonna, ja näin ollen, kun veronkevennyksiä tehdään, ei kannata tehdä lisää uusia ongelmia eli ongelmia progressioon, mikä tarkoittaa työnteon palkitsevuuden ja kannustavuuden vähenemistä. Sen takia kaikkein pienituloisimpien kohdalla kaikkein paras tuki on suora etuuksien korotus, jota olemme tehneet. Tätä perusvähennystä, kuten pääministeri totesi, tulemme myös korottamaan. Tämän verotuksen kevennyksen profiili on kutakuinkin sama, mitä edellinenkin hallitus toteutti sosialidemokraattien johdolla. Ainoa ero tämän hallituksen ja edellisen hallituksen ja sitä edeltävien hallitusten ohjelmassa on se, että tämä hallitus nostaa perusvähennystä, mitä ilmeisesti hyvät ystävämme sosialidemokraatit eivät ole koskaan Suomen historiassa tehneet.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Jos valtiovarainministeri nyt malttaa sieltä hymynsä keskeltä pysähtyä kuuntelemaan, niin sosialidemokraatit eivät ole kiristämässä kenenkään verotusta. (Kokoomuksesta: Ovatpas!) Me olemme hyväksymässä ja vaadimme inflaatiotarkistusta kaikille. Se on meidän keskeinen talous- ja veropoliittinen linjamme.

Sen sijaan eilen alkuillasta me esitimme täällä omissa lakialoitteissamme, jotka ovat osana budjettivaihtoehtoamme, muun muassa kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille, 180 000 eläkeläiselle, asumistuen korotusta, koska vuokrat ovat nyt nousseet. Samaten me esitimme eilen työmarkkinatuen tasokorotusta, kun tukea ei ole vuosikausiin korotettu. Nämä ovat juuri niitä tekoja, joita pitää pieni- ja keskituloisille tehdä. Eläkeläisten asumistuki kohdentuu myöskin pientä työeläkettä saaville, (Puhemies: Minuutti kulunut!) jotka ovat jäämässä vallan syrjään (Ed. Zyskowicz: Ei kysymystä!) nyt tästä tulokehityksestä. (Ed. Zyskowicz: Miksei ole vuosikausiin korotettu?)

Toinen varapuhemies:

Halutaanko kommentoida?

Puhuja

Täällä on porvarienemmistö ollut myöskin hallituksessa.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ostovoima kasvaa joka tapauksessa nyt VM:n toissapäiväisen arvion mukaan ensi vuonna noin 4 prosenttia kaikkialla, (Ed. Gustafsson: Keskimäärin!) — keskimäärin — ja se jakautuu aika mukavasti kaikkialle. Erityisesti pienituloisimpien kohdalla ruuan arvonlisäveron alennus vaikuttaa ostovoimaa parantamalla. (Vasemmalta: Vuoden päästä!) Inflaatio näyttäisi ensi vuonna taittuvan jonnekin 2 prosentin tietämille. Eli ei kannata luoda semmoista mielikuvaa, että osa ihmisistä absoluuttisesti köyhtyy ja osa vain porskuttaa paremmin. Tämä ei ole totta.

Toinen varapuhemies:

Muistutan, että tähän minuuttiin, joka on enimmäispituusaika, pitää mahtua sekä vastaus että kysyjän kyseessä ollen myös se kysymyslause minuutin kuluessa.

Kari Uotila /vas:

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri, voimme molemmat ylpeillä maratonjuoksuillamme ja sen lisäksi te voitte ylpeillä Euroopan parhaan valtiovarainministerin tittelistä. Mutta voitteko te mitenkään ylpeillä sillä, että Oecd:n tilastot todella tekevät Suomesta Euroopan Oecd-maiden joukossa ja varsinkin Pohjoismaissa mustan lampaan, joka on putoamassa tästä perinteisestä pohjoismaisesta hyvinvointivaltioryhmästä tuloerojen kasvun kautta? Aiotteko te todella kantaa tätä leimaa valtiovarainministerinä, joka vastaa muun muassa verotuksesta niin, että te ette aiokaan tehdä muutosta niin, että tuloerot alkaisivat vähitellen kaventua tämän jatkuvan venymisen ja kasvamisen sijasta?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tämä Financial Timesin tunnustus, otetaan me kaikki se tunnustus itsellemme. Se on palkinto Suomelle hyvästä taloudenhoidosta. Eli Suomi on hoitanut oman taloutensa paremmin kuin monet muut, ja siinä on ollut useita tekijöitä. (Ed. Skinnari: Kyllä muualla Euroopassa menee todella huonosti!) Sekä pankit että yritykset että useammat hallitukset ovat tehneet hyvää työtä.

Mutta Oecd:n tuloerokasvuhommasta täytyy tietysti todeta se, että kun me olemme kaikkein alhaisimpien tuloerojen maa, niin suhteellinen muutos on se, joka Suomen kohdalla on tapahtunut, ja siinä on ollut kaksi selittävää tekijää, jotka tässäkin jo aiemmin todettiin. Ensimmäinen oli vuonna 1993 tehty verouudistus, joka mahdollisti yritysten voimakkaan kasvun ja sen seurauksena yhteiskunnan voimakkaan vaurastumisen ja myös työllistymisen. (Ed. Zyskowicz: Lisäsi valtion verotuloja!) Siinä ohessa ne ihmiset, jotka ottivat riskiä yritystensä kanssa, työllistivät ja vaurastivat tätä maata, myös itse vaurastuivat. Siinä ei varmasti ole kenenkään mielestä mitään pahaa, jos kaikki hyötyvät.

Toinen selittävä tekijä on poikkeuksellisen kova taloudellinen kasvu. Silloin, kun talous kasvaa kovasti, on myös niitä, jotka menestyvät entistä paremmin. Hekään eivät maksa niin paljon koko ajan veroja, että voisimme loppujen tuloja nostaa vaikkapa menon korotuksilla samassa tahdissa. (Puhemies: Minuutti kulunut!) Mutta kun talouskasvu hiipuu, niin eiköhän se tuloerojen kasvukin hiivu. Mutta minusta sekään ei ole kauhean positiivinen kehitys.

Harri Jaskari /kok:

Arvoisa puhemies! Olisi luullut, että opposition puoleltakin olisi nähty tämä verotilanne. Onneksi meillä kaikkein pienituloisimpien verotus on jo alempana kuin meidän EU-kumppanimaissamme, ja se on hyvä. Mutta kun vähän nousee tulotaso, heti menee progressio niin korkeaksi, että kannustavuus alkaa heiketä. Kyllä meidän täytyy saada tämä progressio yhtä matalalle tasolle kuin on saatu kilpailijamaissamme. Mutta suuri erohan on elintasossa, onko töissä vai onko työmarkkinoiden ulkopuolella. (Vasemmalta: Tarkastelkaapa etuuksia!) Kysynkin hallitukselta erityisesti liittyen Sata-komitean kysymyksiin:

Mitkä olisivat ne keinot, että aina kannattaisi tehdä töitä?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Antaa Sata-komitean tehdä työtä. Sille komitealle on yksinkertainen perusohje annettu: Alinta perusturvaa pitää parantaa, täytyy selkeyttää näitä järjestelmiä ja työntekoon pitää olla vahva kannustin, (Vasemmalta: Palkka voisi auttaa!) kannustin sen ottamiseen ja hakemiseen, vastaanottamiseen. Vakaasti toivomme ja uskomme, että komitea pystyy löytämään nämä keinot niin, että lisäeurot kannattaa ottaa ilman, että niistä joutuu 80 prosenttia maksamaan veroa.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Erustaja Tennilä tuos äsköön kertoo vasarasta ja sirpistä, mutta mä sanosin, jotta kohta ei keritä muuten viikattehellakaan. Mä haluaasin rönsyillä tätä asiaa pikkuisen vähän etehenpäin. Tämä verokeskustelu, se on mun mielestä hallituksen esityksen kannalta aika linjassa, niin kun täs mones puheenvuoros on tullu. Mä haluaasin kysyä tällasta tilannetta. Me eletähän kuulkaa kaukaases pohojooses, meillä elintaso on ollut mielettömän korkia. Nyt ku tuloo taantuma, kaikki menöö Intiahan, Kiinahan, Vietnamihin. Millä me kohta täällä pärjätähän? Nyt onkin kysymys siitä, että puhalletahan yhteen hiilehen. Otetahan nämä kauhutekijät, mitä saattaa tulla, esille ja ruvetahan rakentamahan uurelta pohjalta tätä Suomia. Me pärjätähän. Meill on talvisotahenkiä.

Onko hallitus miettiny tällaista seikkaa, jotta näitäkin pekulootais vähä, jottei riireltäsi pelekillä verokysymyksillä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Uotila, nämä tuloverot vielä, jos sallitaan siihen palata sen verran, nehän ovat taakse jääneiltä vuosilta. Pääomatuloja tuli tavattoman paljon niitten vuosien aikaan. Te olitte hallituksessa niitten vuosien aikaan, jolloin te sallitte osinkotulojen täydellisen yksinkertaisen verotuksen. Muistutan teitä siitä, (Ed. Jaakonsaari: Te olette nyt hallituksessa, älkää aina siirtäkö vastuuta!) ne näkyvät nyt näistä tilastoista, jotka on Oecd:ltä äskettäin julkistettu.

Mitä tulee tähän ed. Miedon kysymykseen vielä, hallitus nyt on julkistanut kokonaisen paketin, jossa valtio menee ja ottaa erittäin vahvan vastuun niitten yritysten ongelmista, jotka liittyvät vakuuksiin tai viennin rahoitukseen, ja varmistaa sillä sen, että periaatteessa kannattava suomalainen vientiyritys voi jatkossakin viedä, kannattavan suomalaisen kotimarkkinoille tuotteita valmistavan yrityksen kannattaa toimia. Rahoitus varmistetaan, vakuudet varmistetaan ja näillä tavoin varmistetaan, että siinä kovassa maailman markkinoilla tapahtuvassa uloslyönnissä suomalaiset yritykset eivät lennä ensimmäisenä ulos vaan pysyvät ja kykenevät tarjoamaan suomalaisille täällä Suomessa työtä.

Marjaana Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri Katainen totesi, että etuisuuksia on korotettu hallituksen toimesta, niin totta on, mutta pitää muistaa, että sairauspäivärahoja ja minimiäitiyspäivärahoja kohdentuu hyvin pienelle määrälle täysin tulottomia kansalaisia. Suuri joukko yksinäisiä toimeentulotukiasiakkaita, joita on noin 300 000—400 000, joutuu elämään päivässä 6 eurolla, ostamaan ruuan. Onko tämä kohtuullinen määrä rahaa, 6 euroa per päivä ja joka ainut päivä aina koko sen vuoden, kun on toimeentulotuella? Vuodesta 1995 läh-tien perusturva on jäänyt jälkeen 2 miljardia euroa, ja sitä ei todellakaan ole korjattu näillä täsmätoimenpiteillä, joita hallitus nyt esittää vuoden 2009 budjettiin. Ja kun muistetaan se, että 1 480 euroa on se raja, jonka alle jäävä summa on verovapaa, ja kaikesta muusta maksetaan kunnallisveroa työttömien kohdalla ja eläkeläisten kunnallisveroeläketulovähennyksen raja on alle 7 000 euroa kuukaudessa, niin tässä kohtaa on myös niin, että eläkeläiset maksavat vähemmän tavallaan kunnallisveroa kuin sitten taas kaikkein köyhimmät eli nämä työttömät. Eli toimeentulotukeen ei tule mitään muuta kuin indeksitarkistus, asumistuessa ei ole edes indeksitarkistusta (Puhemies: Minuutti kulunut!) ja on 20 prosentin omavastuu.

Näille etuisuuksilleko ei nyt hallitus sitten aio tehdä yhtään mitään?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Puhemies! Ei varmasti kaikkea jälkeenjääneisyyttä yhdessä budjetissa korjata. Ei sitä oikaistu vuoden 2007 budjetissa eikä 2006 eikä 2005 budjetissakaan. (Ed. Jaakonsaari: No nyt on nyt!) Mutta nyt tehdään kuitenkin niitä täsmäkorotuksia, jotka ovat niille ihmisille, joille ne tulevat, suurempia kuin ehkä koskaan aikaisemmin. Ja miksi ne ovat suurempia kuin koskaan aikaisemmin? Sen takia, että me kohdennamme. Nimenomaan nämä minimiäitiys-, isyys- ja sairauspäivärahat, joista paljon on täällä puhuttu aiemminkin, nousevat 160 euroa kuukaudessa. Se on todella mittava etuuskorotus. Voimme olla tietysti tyytyväisiä, ettei niitä ihmisiä ole enempi.

Mutta ollaan myös tyytyväisiä siitä, että he saavat kunnon korotuksen, aivan yhtä lailla kuin kansaneläkkeisiin olemme tehneet kohtuullisen isoja korotuksia. Näin pikkuhiljaa pystytään saamaan sitten näitä etuuksiakin korotettua, mutta kyllä meidän painopisteemme on siinä, että meillä olisi mahdollisimman vähän etuuksien varassa eläviä ihmisiä. Työpaikka ja työnteon palkitsevuuden ja työnteon kannustavuuden lisääminen ovat niitä keinoja, joilla pystytään väistämään sitä, että meille tulee uusia ihmisiä, jotka joutuvat elämään etuuksien varassa.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.