Täysistunnon pöytäkirja 110/2010 vp

PTK 110/2010 vp

110. TIISTAINA 9. MARRASKUUTA 2010 kello 13.59

Tarkistettu versio 2.0

18) Hallituksen esitys laeiksi viestintämarkkinalain, radiotaajuuksista ja telelaitteista annetun lain, sähköisen viestinnän tietosuojalain ja eräiden markkinaoikeudellisten asioiden käsittelystä annetun lain muuttamisesta

 

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Ja vielä yksi paksu ja tärkeä nivaska tälle illalle. Keskityn näin lähetekeskustelussa vain yhteen pykälään eli 60 c:hen, joka nostaa vammaisten oikeuden tietoliikennepalveluihin yleispalveluvelvoitteeksi, siis oikeuden esteettömiin laitteisiin ja palveluihin. Ja hyvä niin; on nurinkurista, että samaan aikaan, kun me olemme saaneet ympäristömme fyysistä esteettömyyttä parannettua, esimerkiksi vasta avattu eduskunnan uusi esteetön sisäänkäynti on maksanut pitkän sentin, olemme kuitenkin rakentaneet entistä korkeampia virtuaalisia kynnyksiä, joita eri tavoin esteellisten on vaikeaa ellei mahdotonta ylittää.

Esteettömyys asettaa vaatimuksia tietoyhteiskunnan tuotteille ja palveluille aina televisioista puhelinpalvelukeskuksiin ja lippuautomaatteihin saakka. Myös verkkosivujen esteettömyys on erittäin tärkeää, sillä erilaisten sähköisten verkkopalvelujen määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. Käytännössä esteettömyys tarkoittaa sitä, että esimerkiksi verkkopalvelua pystyy käyttämään myös näkövammaisen puheselaimella tai teksti on skaalattavissa suuremmaksi ja että tärkeimmät tiedot ovat saatavilla myös selkokielisinä.

Tietoyhteiskunnan esteettömyyden toteuttaminen on valtava haaste. Noin 15 prosentilla Euroopan väestöstä on jokin vamma, ja jopa joka viidennellä työikäisellä eurooppalaisella on jokin vaiva, joka edellyttää esteettömiä ratkaisuja. Itse asiassa jokainen meistä tarvitsee jossain elämänsä vaiheessa esteettömiä palveluita.

Otetaan esimerkiksi eduskunnan kommunikaattorien nettiselain, jota ei ikänäöllä enää pysty käyttämään lainkaan, ei edes suurimmalla fontilla. Nuorelle insinöörille ei ole vaan tullut mieleen, miten hyvin tai huonosti hän itsekin 30 vuotta vanhempana tulee pientä pränttiä näkemään. Toivottavasti meidän ei kuitenkaan tarvitse odottaa 30:a vuotta, ennen kuin saamme käyttöömme viestintälaitteita ja palveluita, joita pystyy lukemaan kaihin sumentamin silmin, joiden näppäimiin osuu reuman koettelemin tai Parkinsonin täristämin sormin ja joista saa selvän, vaikka Alzheimer antaa jo merkkejä itsestään.

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan kolme viidestä eurooppalaisesta hyötyisi sähköisten palveluiden esteettömyydestä, sillä se parantaa myös niiden yleistä käytettävyyttä. Äskettäin suoritetussa Euroopan unionin laajuisessa kyselytutkimuksessa kuitenkin todettiin, että vain 5,3 prosenttia edes julkishallinnon sivustoista ja vielä huomattavasti harvempi kaupallinen sivusto oli täysin esteettömyysstandardien mukaisia. Tekemistä siis riittää. Tämä laki on hyvä alku, mutta vasta alku.

Keskustelu päättyi.