Täysistunnon pöytäkirja 110/2012 vp

PTK 110/2012 vp

110. KESKIVIIKKONA 14. MARRASKUUTA 2012 kello 14.04

tarkistettu versio 2.0

9) Hallituksen esitys eduskunnalle varhennettua vanhuuseläkettä ja osa-aikaeläkettä koskevien säännösten muuttamiseksi

 

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä ehdotetaan, että varhennettu vanhuuseläke poistetaan työeläkejärjestelmästä ja osa-aikaeläkkeen ikäraja nostetaan 61 vuoteen vuoden 1954 jälkeen syntyneiden osalta. Tämä liittyy tähän viime kevään työurasopimukseen, ja keskusta kokonaisuudessaan kannattaa kyllä tätä hallituksen esitystä, mutta samalla haluan muistuttaa siitä ja tuoda esille sen, että tämä on aivan täysin riittämätön tämä esitys. Eli tämä korottaa vain 0,1 vuodella keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää, koska osa-aikaeläkeläisiä ei lasketa eläkkeensaajiin mukaan. Eli keskusta pitää täysin riittämättömänä sitä, mitä tässä on esitetty, ja muutenkin ne esitykset, jotka työurasopimukseen liittyvät, eivät mitenkään pysty tuottamaan sitä tulosta, jonka hallitus ja työmarkkinajärjestöt ovat sopineet, että vuonna 2025 keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä olisi 62,4 vuotta.

Keskusta haluaa kannustaa hallitusta etsimään kunnianhimoisemmin ja oma-aloitteisemmin lisää keinoja ja toimenpiteitä sen hyväksi, että keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä ja työurat todellisuudessa kasvaisivat. Tätä olemme jo useaan kertaan täällä edellyttäneet ja vaatineet, mutta mitään sellaisia esityksiä ei ole ollut tulossa. Huomasin, että eilen Tukholmassa pääministeri puhui kyllä osa-aikatyön lisäämisestä, ja siihen kommentoin kyllä sillä tavalla, että osa-aikatyötä nimenomaan kyllä pitää lisätä, mutta varoitan hallitusta koskemasta kotihoidon tukeen. Kotihoidon tukea ei tule lähteä leikkaamaan missään oloissa, mutta tässä osa-aikatyön lisäämisessä hallituksen kannattaa edetä.

Ja nyt kerron vain sen, että seuraavassa käsittelyssä, toisessa käsittelyssä, tulemme esittämään ponnen, jossa vaadimme hallitukselta lisätoimia työurien pidentämiseksi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys 77/2012 ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan lausunto kertovat muun muassa seuraavaa: "Työurien pidentämisen tukeminen edellyttää jatkuvaa työn ja työolosuhteiden kehittämistä, jotta työntekijät pysyvät terveinä ja tarve jäädä pois työelämästä ennen lakisääteistä eläkeikää pienenee. Organisaatioiden käytännöt työurien tukemisessa vaihtelevat. Monet organisaatiot kehittävät koko henkilöstön työtä ja työhyvinvointia monipuolisesti, laaja-alaisesti ja johdonmukaisesti. Myös ikääntyvien työntekijöiden tarpeet otetaan huomioon esimerkiksi ikäohjelmien avulla. Kehittämistyön tuloksena on pystytty parantamaan työntekijöiden jaksamista, vähentämään sairauspoissaoloja ja myöhentämään eläkkeelle siirtymistä. Jotta työurien pidentämistä ja eläkkeellesiirtymisiän nostoa koskevat tavoitteet saavutetaan, tulee työelämän kehittämistyö käynnistää kaikissa organisaatioissa."

Nämä kaikki edellä mainitsemani ovat aivan totta. Juuri näihin asioihin pitää kiinnittää huomiota, mutta miten? Kun olen useaan eri otteeseen kysynyt asiantuntijoilta keinoja, miten näitä hyviä käytäntöjä viedään työpaikoille, siis kaikille työpaikoille, en ole saanut kysymykseeni selkeää vastausta tai vastausta ei ole tullut lainkaan. On totta, että monilla työpaikoilla asiat on hoidettu tältä osin hyvin ja jopa mallikelpoisesti, mutta on aivan liian paljon työpaikkoja, joilla näin ei ole, eikä näkyvissä tunnu olevan keinoja jalkauttaa näitä käytäntöjä sinne. Ei ole tarpeeksi työntekijöitä, ei luottamushenkilöitä eikä pahimmassa tapauksessa minkäänlaista mielenkiintoa puuttua ihan oikeasti työssäjaksamiseen ja sitä kautta työurien pidentämiseen. Miten pienillä työpaikoilla tai vähillä resursseilla pidetään huolta henkilöstön jaksamisesta? Miten voidaan järjestää tauot, mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai joustavat työajat? Nähdäkseni näihin asioihin vaikuttamalla voidaan vaikuttaa aidosti työssäjaksamiseen, työhyvinvointiin, työilmapiiriin ja siten pidentää työuria. Kun käytännössä kuitenkaan ei tunnu löytyvän keinoja toimia näin, tehdään tämänkaltaisia esityksiä, joilla pakotetaan ihmiset pidempiin työuriin, ja toivotaan, että näin saavutetaan työurien pidentämistä.

Arvoisa herra puhemies! Näistä edellä kerrotuista syistä perussuomalaiset jättivät eriävän mielipiteensä työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa. Lisäksi lakimuutoksen hyväksymisellä saavutetaan olemattoman pieni, 0,1 vuoden lisäys yleiseen eläkkeellesiirtymisikään. Tätä voidaan pitää yhteiskunnan kannalta katsoen olemattomana kehityksenä, varsinkin kun nyt käsittelyssä olevan esityksen kustannusvaikutus kansantalouteen on pitkällä tähtäimellä neutraali. Samaa ei kuitenkaan voida sanoa esityksen vaikutuksesta yksilön kannalta. Monet henkilöt joutuvat vastoin tahtoaan ja jopa terveydentilansa vaarantaen jatkamaan työelämässä hallituksen tavoitellessa eläkkeellesiirtymisiässä 0,1 vuoden tilastollista kasvumerkintää.

Toisekseen, esitys lisää eläkkeelle pyrkivien kansalaisten synnyttämää painetta sairaus- ja työkyvyttömyyseläkejärjestelmien suunnassa.

Kolmanneksi, esitys ei aidosti vastaa oleellisimpaan eläkeikiä nostavaan seikkaan eli työelämän laatukysymyksiin. Asiantuntijat niin työntekijä- kuin työnantajapuolella ovat kerta toisensa jälkeen todenneet, että tehokkain keino nostaa yleistä eläkkeellesiirtymisikää olisi puuttua niihin negatiivisiin työympäristössä oleviin tekijöihin, jotka saavat ihmiset hakeutumaan eläkkeelle mahdollisimman pian mahdollisuuden aukeamisen jälkeen. Uskommekin, että ihmiset jaksaisivat työelämässä nykyistä huomattavasti pidemmän aikaa, jos hallitus ja työmarkkinaosapuolet keskittyisivät tämänkaltaisten lakiesitysten sijasta ratkaisemaan työelämän laatukysymyksiä.

Arvoisa puhemies! Esitän, että käsittelyn pohjaksi otetaan vastalauseen 1 mukaiset ja siinä esitetyt 1—3 lakiehdotusta.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Lindström osaa asiansa, tietää, mistä puhuu. Tähän ei oikeastaan ole sen kummempaa lisättävää kuin että kannatan tosiaan edustaja Lindströmin esitystä.

Työssäjaksaminen on tulevaisuuden kannalta se tärkein yksittäinen asia, miten työuria voidaan pidentää, ja se työurien pidentäminen tapahtuu silloin inhimillisestikin.

Kannatan vastalauseen 1 ottamista käsittelyn pohjaksi.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tämän meidän vastalauseemme sisällä on myös lakialoite, joka pitää sisällään tämän meidän vastalauseemme mukaisen ajatuksen siitä, että osa-aikaeläkejärjestelmän ikärajasääntöjä muutettaisiin niin, että ihmisellä olisi mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle, siis mahdollisuus siirtyä osa-aikaeläkkeelle, mikäli sama työnantaja sitoutuu palkkaamaan vähintään yhden työttömänä olevan uuden osa- tai kokoaikaisen työntekijän vähintään yhdeksi vuodeksi. Korostan siis sanaa mahdollisuus.

Tässä on takana myös se ajatus, että näillä ihmisillä yleensä on takana jo pitkätyöura, ja toisaalta myös työn uudelleen jakamisesta voidaan tässä yhteydessä puhua. Tämä olisi hyvä kokeilu siihen suuntaan, kun näistä työurista puhutaan, että annettaisiin toisaalta näille pitkään työssä olleille mahdollisuus jo vähän helpottaa sitä työelämää ja toisaalta sitten työttömän ihmisen kokeilla työelämää, ja samalla on mahdollisuus myös siirtää sitä hiljaista tietoa eteenpäin työpaikalla. Tämä lakiesitys on tämän meidän vastalauseemme sisällä.

Yleiskeskustelu päättyi.