Täysistunnon pöytäkirja 111/2010 vp

PTK 111/2010 vp

111. KESKIVIIKKONA 10. MARRASKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi

 

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajat! Talouskehitys on ollut suotuisa viimeisten kuukausien aikana. Kokonaistuotanto on kasvanut loppukeväästä lähtien 4—5 prosenttia kuukausitasolla vuoden takaiseen verrattuna. Elvytyspolitiikka onnistui hyvin, työttömyys on jäänyt oletettua matalammaksi, vaikkakin tietenkin noussut, kuten aina talouden suhdanteiden laskiessa. Työttömyyden trendi supistuu ja on nyt kesän 2006 tasolla keskellä silloista suotuisaa talouskasvua. Verotuloja tulee paremman talouskasvun ja pienemmän työttömyyden ansiosta aiemmin arvioitua enemmän. Siksi valtion ei tarvitse ottaa velkaa niin paljon kuin ennakoitiin.

Vaikka olemme Suomessa tehneet kaiken voitavamme ja onnistuneet vähintäänkin hyvin, on suotuisan talouskehityksen jatkuminen kiinni lopulta maailmantalouden vedosta. Epävarmuutta on edelleen ilmassa, eikä kriisiä voi missään nimessä julistaa päättyneeksi. Suurimmat uhkakuvat taloudessa ovat Yhdysvaltojen talouskehityksessä ja myös joidenkin eurooppalaisten maiden velkaantumisongelmissa. Jos näissä kehitys muuttuu huonompaan suuntaan, emme omista onnistuneista toimistamme huolimatta mahda sille paljoa.

Jos kuitenkin talouskehitys jatkuu vakaana, olemme täydentävän talousarvioesityksen perusteella Euroopan unionin vähiten velkaantuvien maiden joukossa ensi vuonna, ja julkisen talouden alijäämämme saattaa olla EU:n pienin tai ainakin pienimpien joukossa. Mutta, kuten totesin, epävarmuustekijöitä on paljon, ja näin ollen kriisi ei ole vielä ohi. Kriisin voidaan katsoa olevan siinä vaiheessa ohi, kun kohtuuttomat epävarmuustekijät ovat poistuneet. Eli Yhdysvaltojen pitkittynyt työttömyys, alhainen kotimainen kysyntä ja alhainen luottamus vaikuttavat myös maailmantalouden kautta Suomen talouteen. Samoiten negatiiviset uutiset tai epävarmuus joidenkin eurooppalaisten valtioiden talouskehitystä kohtaan pitävät euroalueen ja koko Euroopan talouskasvua tarpeettoman alhaisella tasolla, ja totta kai tällä on sitten merkitys myös Suomen talouteen. Emme ole immuuneja ulkopuolisille vaikutteille.

Neljännen lisätalousarvioesityksen myötä valtion nettolainanoton tarve vuonna 2010 alenee noin 710 miljoonalla eurolla 11,3 miljardiin euroon. Vuoden 2011 nettolainanoton tarve alenee täydentävän esityksen seurauksena noin 330 miljoonalla eurolla noin 8 miljardiin euroon. Tällöin valtionvelka nousisi ensi vuonna 84 miljardiin euroon ollen noin 45 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Velkaa siis otetaan paljon edelleen, mutta onneksi hieman vähemmän kuin mihin olimme alkujamme varautuneet.

Arvoisa puhemies! Joitakin yksittäisiä huomioita menopuolella. Ensinnä tulopuolelta voisi todeta sen, miksi velanoton määrää voimme vähentää. Se johtuu pääsääntöisesti parantuneesta verotuloarviosta, eli kasvu ja hieman pelättyä pienempi työttömyys antavat olettaa, että tulot ovat meillä paremmat kuin mihin olimme pahimmassa skenaarioissa varautuneet.

Joitakin huomioita menopuolelta. Hallitus haluaa lisätä erityisesti työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin jo aiemmin tehtyjen laajojen toimien lisäksi yhteensä noin 66 miljoonaa euroa. Näistä 24,7 miljoonaa euroa lisätään kuluvan vuoden työllisyyttä parantaviin menoihin, eli lisätalousarvion kautta, ja 35,5 miljoonaa euroa ensi vuodelle.

Näistä työllisyysmahdollisuuksien parantamissatsauksista voisi mainita muun muassa veikkausvoittotuottojen käyttämisen edunsaajien hyväksi ja nimenomaan työllisyyttä parantaviin kohteisiin, samoiten korkeasti koulutettujen työttömyyden hillitsemiseksi. Korkeakoulutettuja työllistetään yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehittämisinnovaatiotoiminnan hankkeisiin.

Myös metsänhoito- ja perusparannustöihin sekä myrskytuhoista kärsineiden yksityismetsien uudistamiseen osoitetaan yhteensä 14 miljoonaa euroa. Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamista lisätään 5 miljoonalla eurolla vuodelle 2010. Tarkoituksena on lisätä riskisijoituksia muun muassa innovaatioiden kaupallistamishankkeisiin.

Näissä esityksissä otetaan huomioon myös meriklusterin merkittävyys Suomen kansantaloudelle. Olemme valmiita toimimaan sillä saralla, mikäli tarpeita on. Aivan yhtä lailla haluamme jatkaa tämän hallituskauden hyvinkin merkittävää linjavalintaa eli vajaakuntoisten ihmisten työllistämismahdollisuuksien parantamisen helpottamista. Eli osoitamme 2 miljoonaa euroa erityisesti pitkäaikaistyöttömien vajaakuntoisten ihmisten työllistymisen helpottamiseen. Tämä on vaan yksi osa siitä suuresta linjasta, jota myös tämän vaalikauden kehykset ovat tukeneet, eli kaikkein vaikeimmassa työllisyysasemassa olevien ihmisten työllistämisen edellytyksiä halutaan parantaa.

Myös poliisien työllistämiseen lisätään 3 miljoonaa euroa, ja joitakin muita kohdennuksia kaikkein eniten lisäsatsauksia vaativiin kohteisiin. Mutta kuten lisätalousarviostakin voi huomata, emme käytä kaikkea mahdollisuuksien rajoissa olevaa rahaa menokohteisiin, koska meidän tarkoituksemme, hallituksen tarkoitus, on nimenomaan turvata hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohja pitkällä aikajänteellä, ja tähän tärkeä satsaus on nimenomaan velan määrän pienentäminen. Me otamme siis velkaa edelleenkin reilusti, rajusti, mutta haluamme pienentää sen määrää niin paljon kuin se vain suinkin on mahdollista. Tämä on äärettömän tärkeää hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden kestävyyden kannalta.

Esko Kiviranta /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouden taantuma on ohi, mutta epävarmuus maailmalla jatkuu. Yhdysvalloissa on jouduttu käyttämään hyvin poikkeuksellisia rahoituskeinoja talouskasvun vauhdittamiseksi. Maan keskuspankki ostaa markkinoilta eri keinoin valtion velkakirjoja eli laskee liikkeelle yli 600 miljardia dollaria selvää käteistä rahaa ensi kesäkuun loppuun mennessä. Valuuttakurssiheilahtelut vaikuttavat talouselämään ympäri maailman. Tässä epävarmassa ajassa Suomen on oltava erityisen aktiivinen ja taitava selvitäkseen taloustaantuman seurauksista mahdollisimman vähällä.

Keskustan eduskuntaryhmän mielestä tärkeintä tässä tilanteessa on korjata talouden kansainvälisiä mekanismeja niin, että vastaavan kriisin toistuminen estetään. Rahoitusmarkkinoille on saatava paremmat pelisäännöt. Edellytämme, että hallitus jatkaa aktiivista vaikuttamistyötään sellaisten luomiseksi. Kansalaiset eivät enää saa joutua finanssipelin maksumiehiksi.

Maailmalla on tehty hyvin erilaisia johtopäätöksiä siitä, mikä on parasta talouspolitiikkaa juuri tässä tilanteessa. Toiset toteuttavat elvytyksen jatkamista velkarahalla, toiset taas toteuttavat mittavia säästöjä velkaantumisen pysäyttämiseksi. Esimerkiksi Iso-Britannian hallitus on aloittanut valtavan leikkausohjelman, jonka tuloksia voidaan vain arvailla.

Meillä Suomessa on melko tuoretta kokemusta siitä, kuinka kipeitä suuret leikkaukset ovat. Meillä tiedetään myös, kuinka vaikea ongelma työttömyys on silloin, kun se pääsee karkaamaan valloilleen. Siksi Vanhasen ja Kiviniemen hallitusten linjana on ollut elvyttävä politiikka. Emme ole leikanneet. Olemme tehneet kaikkemme työttömyyden torjumiseksi. Keskustan johtaman hyvän talouspolitiikan tulokset alkavat nyt näkyä taloudessa. Erityisesti työllisyyden myönteinen kehitys on yllättänyt jopa talouden asiantuntijat. Taantuman aiheuttama työpaikkakato jäi alle neljännekseen 1990-luvun lamaan verrattuna, (Ed. Rajamäki: Ai, ei nuorten työttömyys!) vaikka kokonaistuotannon pudotus oli nyt jyrkempi. Uusimpien ennusteiden mukaan työllisyyden paraneminenkin on odotuksia nopeampaa. Tämä puhuu selvää kieltä. Talouskriisin hoitamisessa valittu linja on ollut oikea. (Eduskunnasta: Kataisen linja!)

Arvoisa puhemies! Odotettua paremman työllisyyden kääntöpuolena on valtion nopea velkaantuminen. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomi on tässäkin suhteessa hoitanut asiansa hyvin ja luottokelpoisuutemme säilynyt yhtenä maailman parhaista. Silti on muistettava, että tämän päivän velka on huomisen vero, jonka lapsemme joutuvat maksamaan. Velkaantumiskehitys pitää saada pysäytetyksi tulevan vaalikauden aikana. Talous on saatava tasapainoon. Helpointa se on siten, että mahdollisimman monelle ihmiselle hankitaan työtä. Pitää ottaa aktiivinen ote ja tehdä kaikki voitava uuden kasvun aikaansaamiseksi ja työllisyyden parantamiseksi.

Hallituksen hyvän politiikan tuoma liikkumavara näkyy nyt käsiteltävässä lisäbudjettiesityksessä ja ensi vuoden budjetin täydentävässä esityksessä. Velanoton tarve vähenee yhteensä yli miljardilla eurolla. Keskustan ajama aktiivinen talouspolitiikka taas näkyy vahvoina toimenpiteinä työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa hallituksen aktiivinen politiikka ja ennen kaikkea ministeri Pekkarisen aktiivisuus on näkynyt konkreettisesti Turun telakan saamana jättitilauksena. Vakavissa vaikeuksissa olevalle telakkateollisuudelle ja koko seudulle se on valtava piristysruiske. 2 800 henkilötyövuotta kaikkine kerrannaisvaikutuksineen pitää osaltaan yllä seudun talouselämää. Ilmasto ja Itämeri hyötyvät uudesta ympäristöystävällisestä teknologiasta, jota uusi risteilijä käyttää.

Keskustajohtoinen hallitus parantaa työllisyyttä merkittävin tukitoimin. Budjettiesityksessä osoitetaan työllistämiseen aikaisempien määrärahojen lisäksi 66 miljoonaa euroa uutta rahaa. Puhutaan tuhansista uusista työpaikoista. Veikkauksen voittovaroista lohkaistaan ensi vuonna ylimääräiset 30 miljoonaa euroa, joista valtaosa käytetään työllistäviin hankkeisiin. Etusijalla on kansakunnan silmäterä, nouseva nuoriso, jonka työttömyyden vähentäminen on keskustan eduskuntaryhmän erityisenä tavoitteena.

Arvoisa puhemies! Keskustalle kestävä kehitys ja energiatalous ovat merkittäviä tavoitteita. Siksi on tärkeää, että nyt käsiteltävässä hallituksen esityksessä viedään määrätietoisesti läpi uusiutuvan energian velvoitepakettia. Pienpuun energiatukilain mukaiseen tukeen ohjataan alkuvaiheessa 18 miljoonaa euroa vuodessa. Vuoteen 2020 mennessä summa kasvaa 40 miljoonaan euroon. Lämpö- ja voimalaitosten käyttämän energiapuun määrä kasvaa samalla ajanjaksolla nykyisestä noin 1,5 miljoonasta kuutiometristä noin 5 miljoonaan kuutiometriin. Tämä on merkittävä siirtyminen kohti ilmastoystävällisempää energiantuotantoa. Samalla työtä ja hyvinvointia saadaan ympäri Suomen. Kestävän metsätalouden rahoituslain mukaista niin sanottua Kemera-tukea nostetaan lisäbudjetissa tälle vuodelle 8 miljoonalla eurolla. Ensi vuonna Kemera-tukeen on käytettävissä 76,03 miljoonaa euroa tarkasti sanoen. Näillä rahoilla pidetään huolta kansallisesti elintärkeistä metsistämme, tuetaan niiden hoitoa ja autetaan korjaamaan viime kesän rajujen myrskyjen tuhoja.

Keskustan eduskuntaryhmä on tyytyväinen siihen, että esityksessä huomioidaan muitakin paikallisia ongelmia laajasti eri puolilla Suomea. Esimerkiksi rajussa rakennemuutoksessa kamppailevan Kainuun kehittämisrahaa lisätään vielä tänä vuonna 1,7 miljoonaa euroa. Nuorten poliisien työllisyyttä tuetaan 3 miljoonan euron lisärahalla. Valtaosin Pohjanmaahan sekä Keski- ja Itä-Suomeen vaikuttaa hallituksen päätös ottaa 18 300 hehtaaria uusia peltoja luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen piiriin. Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että tukioikeuksien jako tehdään oikeudenmukaisella ja tasapuolisella tavalla. Loput jonopelloista on hoidettava mahdollisimman pian. Huolta on pidettävä myös siitä, ettei tukikelpoisuusjonojen purkamisesta aiheudu kenellekään luonnonhaittakorvauksen ja ympäristötuen heikkenemistä.

Keskusta on koko hallituskauden kantanut huolta pienimpien etuuksien varassa elävien toimeentulosta. Siksi eduskuntaryhmämme on tyytyväinen työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajojen tarkistamisesta. Vaikeina aikoina käy helposti niin, että heikompiosaiset joutuvat suhteellisesti raskaamman taakan kantajiksi. Näin ei tällä kertaa ole päästetty käymään. (Vasemmalta: Kyllä on!)

Arvoisa puhemies! Suomi nousee taantumasta aktiivisella ja vastuullisella politiikalla. Se lisää uskoa ja vähentää epävarmuutta. Tällaista politiikkaa keskustan eduskuntaryhmä on jatkossakin valmis tukemaan.

Kimmo Sasi /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Kunnioitettu puhemies! Kokoomuksen eduskuntaryhmä pitää tärkeänä, että taloutta hoidetaan vastuullisesti ja välittävästi. Tällä tarkoitamme sitä, että taloudenpidossa on kyettävä pitämään menot ja tulot pidemmän aikavälin tasapainossa sekä otettava huomioon erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset ja myös tulevat sukupolvet, meidän lapsemme. Emme voi sälyttää lapsillemme ylisuurta velkataakkaa. Meidän on huolehdittava siitä, että suomalaisille turvataan kattavat peruspalvelut. Huonoina aikoina on elvytettävä voimakkaasti, hyvinä aikoina maksetaan velkaa.

Hallitus on toiminut määrätietoisesti ja oikea-aikaisesti vaikeassa ja hankalasti ennakoitavassa taloustilanteessa valtiovarainministeri Kataisen johdolla koko tämän eduskuntakauden ajan. Sitä osoittaa se, että Suomella arvioidaan olevan yksi pienimmistä alijäämistä koko euroalueella ensi vuonna. EU:n vertailukelpoinen alijäämä on arviolta 1,4 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen vuonna 2011.

Nyt käsittelyssä olevissa lisätalousarviossa sekä ensi vuoden talousarvioesityksen täydennyksessä valtion lainanoton tarve alenee. Nettolainanoton tarve alenee tänä vuonna 710 miljoonaa euroa ollen noin 11,3 miljardia euroa, ja vuonna 2011 nettolainanoton tarve alenee täydentävän esityksen myötä noin 330 miljoonalla eurolla yhteensä noin 8 miljardiin euroon. Velkaantuminen siis supistuu aiemmin arvioidusta.

Hallitus on onnistunut kääntämään talouden nousuun. Välillisten verojen tuottoarvioita voidaankin nostaa. Tämä kertoo siitä, että kotitalouksien luottamus taloudelliseen tilanteeseen on vahvaa ja työmarkkinat ovat elpymässä. Työllisyyden kehitys on tänä vuonna ollut ennakoitua parempi. Työttömyysaste oli syyskuussa 7 prosenttia, 7 prosenttia. Suomen työttömyysaste on sekä euroalueen että koko EU:n keskiarvoa matalampi. Hallituksen toteuttama elvytyspolitiikka on siis toiminut hyvin, vaikka kansainvälisen talouden tilanteen epävarmuus jatkuu edelleen. Tästä on kaikesta huolimatta muistutettava.

Arvoisa puhemies! Samalla, kun hallitus vähentää velanottoa, menolisäyksiä tehdään niin, että ne kohdistuvat nimenomaan työllisyyden ja osaamiseen vahvistamiseen. Työllisyyteen panostaminen on hallituksen tavoite numero yksi. Tämä on kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä aivan oikea linjaus.

Kokoomuksen eduskuntaryhmä on toistuvasti painottanut sitä, että työllisyyttä on tuettava kaikissa tilanteissa ja suomalaisia on kannustettava työntekoon. Vain työtä tekemällä hyvinvointiyhteiskunta voidaan turvata. Kaikki työ on arvokasta, ja kaikki työikäiset ja -kykyiset on saatava tässä yhteiskunnassa työelämän piirin. Ensisijaisesti työllistytään omaehtoisesti ja avoimille työmarkkinoille, mutta työnsaantia on myös tuettava.

Työllisyyttä parantaviin toimenpiteisiin lisätään jo aiemmin tehtyjen, laajojen ja räätälöityjen toimenpiteiden lisäksi noin 66 miljoonaa euroa. Nuorisotyöttömyyden hoitoon ja vasta työttömäksi jääneiden tukemiseen on ohjattu panostuksia merkittävästi jo aiemmissa talousarvioesityksissä. Vuonna 2011 edistetään edelleen työllisyysmahdollisuuksia tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön aloilla. Tähän ohjataan 23,5 miljoonaa euroa Veikkauksen voittovaroja.

Uutena painopisteenä on vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien — pitkäaikaistyöttömien — työllistäminen. Määrärahoja lisätään työllisyyspoliittisiin avustuksiin välitystyömarkkinoiden kehittämiseksi. Tämä on tärkeää, jotta syrjäytymistä voidaan estää ja pitkäaikaistyöttömien sekä vajaakuntoisten pääsy avoimille työmarkkinoille helpottuu.

Korkeasti koulutettujen työttömyys, mihin Akava on kiinnittänyt huomiota, on myös yksi merkittävä kipupiste taantuman jäljiltä. Sitä lievitetään nyt työllistämällä korkeasti koulutettuja yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin.

Työllisyysmäärärahat ovat suhteessa työttömien määrään tänä ja ensi vuonna jälleen korkeampia kuin kertaakaan keskustan ja demareiden punamultahallitusten aikana, jolloin valtiovarainministerinä toimi Eero Heinäluoma. Tämä on yksi osoitus siitä, että tämä hallitus ottaa työllisyyspolitiikan tosissaan.

Arvoisa puhemies! Työllisyyden hoitaminen on kuitenkin paljon muutakin kuin työllisyysmäärärahoja. Valtiovallan toimin on huolehdittava yritysten toimintaympäristöstä siten, että yritykset voivat työllistää. Meidän on pystyttävä ruokkimaan kasvua, tuottamaan korkeatasoista osaamista ja tukemaan kansainvälistymistä.

Nyt käsittelyssä olevilla esityksillä tuetaan innovaatioiden kaupallistamishankkeita, mahdollistetaan bisnesenkelitoimintaa ja lisätään yritysten kansainvälistymisavustuksia sekä investointi- ja kehittämishankkeiden myöntämisvaltuutta. Tämä on kasvuhakuista ja oikean suuntaista tukea yritysten toimintaedellytysten parantamiseen. Vain menestyvä yritys voi työllistää, ja uusien työpaikkojen synty edellyttää uusia yrityksiä ja olemassa olevien yritysten kasvua.

Tulevaisuuteen ja osaamiseen panostetaan myös tukemalla yliopistouudistuksen toimeenpanoa. Yliopistojen toiveesta valtion vastinrahaan oikeuttavaa varainkeruujaksoa jatketaan kuudella kuukaudella ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Yliopistoille tärkeää on, että tämän vuoden loppuun mennessä kerätyille lahjoituksille valtio maksaa 2,5-kertaisen vastinrahan heti ensi vuoden alussa. Kyseessä on yli 200 miljoonan euron potti suomalaisen korkeakoulutuksen tukemiseen, meidän tulevaisuuteemme.

Työllisyyttä tukevissa määrärahalisäyksissä huomioidaan erityisesti meriklusteri. Tiedämme hyvin, miten vaikeassa tilanteessa Turun seudun telakkateollisuus on ja kuinka suuriksi kerrannaisvaikutukset telakoiden sulkemisesta kasvaisivat. Suomi tarvitsee elinvoimaista, korkean jalostusasteen telakkateollisuutta. Suomalainen huippuosaaminen, joka ilman monien maiden jakamien epäterveiden tukien vääristävää vaikutusta olisi ehdottomassa etulyöntiasemassa, ei yksinkertaisesti kykene pärjäämään näissä vääristyneissä kilpailuolosuhteissa omillaan. Siksi on tärkeää, että esityksessä on löydetty useita keinoja meriteollisuuden tukemiseen.

Erityisesti haluan nostaa esiin äkillisen rakennemuutoksen hoitomallin, jolla muun muassa pyritään korvaavien työpaikkojen luomiseen yritysten kilpailukykyä parantamalla. Yksi keskeinen meriteollisuuden tukimuoto on myös ympäristötuki. Se on erityisen tärkeää uusille laivoille, ja kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä Viking Linen on saatava tuota tukea, kun edellytykset täyttyvät.

Suomen näkyvyyttä kansainvälisesti tuetaan kahden tärkeän hankkeen kautta, joita ovat Helsinki, maailman design-pääkaupunki vuonna 2012, ja Turku, Euroopan kulttuuripääkaupunki vuonna 2011. Näitä molempia valtio on omalta osaltaan rahoittamassa.

Arvoisa puhemies! Vastuullinen ja välittävä taloudenpito ei ole kaikille puolueille itsestäänselvyys, valitettavasti. Hämmästyksellä voin seurata sellaisia puheenvuoroja, joissa esitetään suuria ja pysyviä menolisäyksiä vailla tietoa, miten ne maksetaan. On mahdotonta jakaa kaikkea hyvää kaikille vaativassa taloustilanteessa. (Ed. Kuoppa: Jaetaan vain rikkaille!) Se ei ole vastuullista ja osoittaa suurta välinpitämättömyyttä heitä kohtaan, jotka velkataakan joutuvat myöhemmin kantamaan, meidän lapsemme. Ruotsin ja Suomen porvarihallitukset ovat kansainvälisiä malliesimerkkejä siitä, kuinka taloudellinen kriisi hoidetaan työllisyys säilyttäen ja valtion velkaantuminen hallinnassa pitäen.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan korkealla työllisyydellä ja positiivisella talouskehityksellä. Näitä on valtiovallan keinoin edistettävä, ja tähän kokoomusjohtoiseen talouspolitiikkaan kokoomuksen eduskuntaryhmä on jatkossakin sitoutunut.

Pia  Viitanen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pimeässä marraskuussa on valoisiakin puolia. Tänään sellainen on se, että hallitus on tullut SDP:n linjoille ja huomannut, että on välttämätöntä satsata työllisyyteen vahvemmin. Kiitos siitä, että työllisyyden hoitoon kohdistetaan lisää määrärahoja. Tässä on selkeä linjan muutos. Vielä syyskuussahan hallitus oli sitä mieltä, että satsaukset työllisyyteen ovat täysin riittävät.

On myönteistä, että tällä kertaa jo kahden kuukauden jälkeen hallituksella on kanttia muuttaa linjaansa. Hyvä, että valtiovarainministeri Katainen tässä antoi periksi. Toivotamme hänet tervetulleeksi SDP:n vaihtoehtobudjetin linjoille. Tiesimmehän, että jokaisessa meistä asuu kuitenkin se pieni demari.

Suunnanmuutos on jatkoa Kreikka-paketin yhteydessä nähtyyn hallituksen linjan muutokseen viime keväästä. Silloinhan vielä valtiovarainministeri Katainen, hivenen ehkä räyhäisään tyyliin, haukkui SDP:n, kun vaadimme pankkeja vastuuseen. Nyt meillä onneksi saa jo puhua pankkien vastuusta, tosin vasta sen jälkeen, kun ensin Ranska ja Saksa peräänkuuluttivat tätä samaa asiaa kuin SDP:kin.

Arvoisa puhemies! Olemme siis tyytyväisiä siitä, että SDP:n vaihtoehtobudjetti etenee, vaikkakin tällä kertaa ilman lähdemainintaa. Hallitushan on tarttunut myös muihin SDP:n esityksiin muun muassa käännetyn arvonlisäveron ja jäteverolaajennuksen osalta.

Puhemies! Lisäsatsauksia työllisyyteen tarvitaan. Näemmehän, etteivät talouden nousun merkit ole vielä niissä kantimissa, että voitaisiin siirtyä vain kiristävään linjaan. 30 000 nuorta on työttömänä. Pitkäaikaistyöttömien määrä nousee huolestuttavasti. Esimerkiksi Pirkanmaalla oli syyskuussa vuoden työttömänä olleita jopa 48 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.

On välttämätöntä puuttua vahvasti tähän kasvavaan pitkäaikaistyöttömyyteen. Asian vakavuus on jäänyt tältä hallitukselta huomaamatta, ja nyt pitkään työttömänä olleet jätetään kylmästi yksin. Varsinaisia työllisyysmäärärahoja, joilla autettaisiin pitkään työttömänä olleita, ei tälle vuodelle lisätä, ja ensi vuodellekin vain 5 miljoonaa. (Ed. Tennilä: Juurihan te kehuitte hallitusta!)

Mutta, puhemies, vaihtoehto on: SDP vaatii vaihtoehtobudjetissaan jämerämpää pakettia, jolla pitkäaikaistyöttömyyteen puututaan. Haluamme myös nuorille työllisyystakuun niin, että jokainen saa työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan kolmessa kuukaudessa. SDP:n vaihtoehdossa satsataan uusien työpaikkojen luomiseen ja täsmäelvytykseen. Nyt on viisasta rakentaa ja peruskorjata koteja, kouluja, raiteita ja teitä. On panostettava osaamiseen ja koulutukseen sekä tuettava rakennemuutospaikkakuntia.

Puhemies! "Ympäristö ja työ kättä lyö" — ja siksi emme voi hyväksyä leikkauksia joukkoliikenteen tukiin tai raiderahojen niukkuutta, jonka seuraukset ovat mustat niin työllisyyden, ympäristön kuin junamatkustajienkin kannalta. SDP:n vaihtoehdossa tuloja kerätään enemmän ja oikeudenmukaisemmin. Me haluamme nostaa pääomaveroa, verottaa energiayhtiöiden ylivoittoja, tehostaa veronperintää ja hillitä jätteen syntyä pakkausverolla. Harmaan talouden me haluamme kitkeä lisäämällä resursseja ja tiukentamalla tilaajavastuulakia sekä antamalla kanneoikeuden ammattiliitoille. SDP:n vaihtoehtobudjetti on inhimillisesti ja taloudellisesti vastuullisempi: velkaa otamme puoli miljardia vähemmän kuin hallitus, siis vähemmän kuin hallitus.

Arvoisa puhemies! SDP puhuu työn ja reilun meiningin puolesta. Pettymys on, ettei suunta vieläkään muutu oikeudenmukaisemmaksi. Jo pitkään olemme kuulleet hallitustahojen vaativan itse itseltään hyvätuloisten osallistumista lamatalkoisiin. Ministeri Pekkarinen on tässä jo lähes legenda. Valitettavasti Pekkarisen saldo on vaatimaton: kerta toisensa jälkeen budjettikirjasta löytyy tasan nolla ehdotusta tämän suhteen, eikä linja muutu nytkään.

Hallituspuolueet puheissaan kannattavat pääomaveron nostoa. Mitään ei tapahdu. Sanoja riittää, mutta kuurupiilo tekojen suhteen alkaa ihan oikeasti jo vähän kyllästyttää. Pääomaveroa pitää nostaa nyt. Mitä hallitus odottaa? Tarvitseeko Kreikka-paketin tavoin tässäkin Merkelin ja Sarkozyn ensin vaatia myös pääomaveron nostoa, ennen kuin hallituksemme uskaltaa tätä esittää?

Kyse on oikeudenmukaisuudesta. Ei ole reilua, ja on täysin väärin, että miljoonien osinkotuloista maksetaan veroa vain 28 prosenttia, vähemmän siis kuin keskituloinen palkansaaja maksaa ansiotuloistaan — siis vähemmän kuin keskituloinen palkansaaja maksaa ansiotuloistaan. (Ed. Kallis: Tuo ei muuten pidä paikkaansa!)

Nyt kuntien päättäjinäkin voi olla henkilöitä, jotka eivät itse maksa kunnalleen yhtään veroja isoista pääomatuloistaan. Ja pahimmillaan nämä nollaverokerholaiset päätöksillään kiristävät pienituloisten työntekijöiden ja eläkkeensaajien kunnallisveroa, joka on vieläpä tasavero. SDP on esittänyt ison huolen tästä siirtymisestä kohti tasaveroa. Näin on nyt käymässä: kaupassa tai bensapumpulla tavallinen Virtanen maksaa ihan saman veron kuin kartanonherra Wahlroos, mutta palkka- tai eläketuloistaan se Virtanen maksaa usein enemmän veroa kuin se Wahlroos. Siksi pääomaveroja on korotettava enemmän ja on porrastettava ne maksukyvyn mukaan.

Arvoisa puhemies! Kyse on arvovalinnoista. Voisiko osinkomiljonääri maksaa enemmän tuloistaan yhteiseksi hyväksi? Tai olisiko työnantajien kelamaksun voinut jättää poistamatta ja anteliaat veronkevennykset jättää tekemättä? On arvovalinnoista kiinni, joudummeko kysymään, miksi kunnissa ei ole enää varaa tukiopetukseen samaan aikaan, kun syntyy firmoja, jotka tarjoavat maksusta tukiopetusta niille, joilla on varaa maksaa. On arvovalinnoista kiinni, kuulemmeko tutkimuksista, joiden mukaan vain joka kymmenes vanhustenhoivalaitos täyttää hyvän hoidon kriteerit.

Herätys, oikeistohallitus! Ei kai, ministeri Katainen, voi olla oikein, että lapset, vanhukset ja työttömät laitetaan laman maksajiksi? Te sanoitte syksyllä esitellessänne talouslinjaanne, että kyseessä on menestystarina. Seuraavina päivinä otsikot kertoivat, että maassamme on ennätysmäärä köyhiä. Suomessa on 145 000 köyhyydessä elävää lasta. Mikä tämä tällainen menestystarina on? Ministeri Katainen, te kerrotte usein, että kaikki ovat samassa veneessä. Ei kai silloin voi olla oikein, että vain toisilla on pelastusliivit?

Suuntaa voi ja sitä pitää tarkistaa. On reilua ja talouspoliittisesti viisasta nostaa pääomaveroa nyt. Talous sukelsi syvälle, ja se ui koiraa vielä pitkään. Tilannetta pahennetaan lykkäämällä ratkaisuja kuukausilla "Hei, me odotellaan vaaleja" -tunnelmissa.

Puhemies! Kiitämme hallitusta, kun aihetta on. Myös tukkapöllyä annamme tarvittaessa. Tämä ei kuitenkaan meille riitä, vaan olemme tehneet myös joka vuosi vaihtoehtobudjetin, toisin kuin kokoomus ja keskusta oppositioaikanaan. On tärkeää, että puolueet esittävät vaihtoehtonsa. Vielä jos perussuomalaiset laativat oman varjobudjettinsa, on kansalaisten arvioitavana seuraavien vaalien alla niin hallituspuolueiden kuin kaikkien oppositiopuolueidenkin vaihtoehdot.

SDP:n mielestä eriarvoisuuden torjuminen on paitsi inhimillisesti oikein myös talouspoliittisesti viisasta. Tämän arvovalinnan olemme talouslinjassamme esittäneet. Enemmän työtä, vähemmän puutetta.

Mikko Kuoppa /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Yllättäen demarit kehuskelevat hallituksen lisäbudjettilinjaa. Me emme kyllä kehu, koska aihetta ei ole. Kun kokoomus yritti taiteellisella vaikutelmallaan peitellä sitä karua linjaa, mitä työttömyyttä, työttömiä kohtaan tällä budjetilla ja budjettilinjalla on, niin vain murusia todella työttömille tästä lisäbudjetista samoin kuin varsinaisesta budjetistakin tulee.

Hallituksen lisäbudjetti on lähinnä tekninen, samoin varsinaisen budjetin täydennys, joka on teknisluontoinen. Tästä huolimatta tulee näkyviin porvarihallituksen karu ja kova linja pieni- ja keskituloisia kohtaan. Valtiovarainministeri Katainen on vaatinut porvarihallituksen verolinjan jatkamista, mikä tarkoittaa välillisten verojen kiristämistä ja verotuksen progressiivisuuden alentamista. Kataisella ja kokoomuksella on selvä linja tasaveron suuntaan, mikä merkitsee pienituloisten verotaakan kiristymistä tulevaisuudessa, jos tämä linja jatkuu. Olisi reilumpaa, jos ministeri myöntäisi tämän eikä yrittäisi pimittää sitä työllisyyden parantamisen varjojen taakse.

Vasemmistoliitto ei hyväksy hallituksen työllisyys- ja veropoliittista linjaa. Verotuksen tutkija, kansantaloustieteen professori Tuomala ei näe perusteita muuttaa työn verottamista kuluttamisen verottamiseen. Lisäksi hän toteaa: "Tutkimuksesta ei löydy argumentteja tämän tueksi. Alan tutkimuksesta ei löydy sellaista ilmiötä, että painopisteen siirto toisi myönteisiä työllisyysvaikutuksia." Näin toteaa professori Tuomala.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli syyskuun lopussa 243 100 työtöntä työnhakijaa. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 200 ja yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita oli 56 600, mikä on 14 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hallitus ei ole pystynyt radikaalisti vähentämään nuorisotyöttömyyttä, ja pitkäaikaistyöttömyys jatkaa kasvuaan. Hallituksen politiikan johdosta on syntymässä uusi syrjäytettyjen, noin 150 000 ihmisen valtava joukko, silti samaan aikaan puhutaan työvoimapulasta ja hallitus kehuu onnistuneensa työllisyyspolitiikassa. 250 000 työtöntä — onko silloin hallitus onnistunut työllisyyspolitiikassa? Tässä on mielestäni kyllä perusteltu kysymys.

Neljännessä lisäbudjetissa hallitus esittää työttömyysturvaan varattujen määrärahojen alentamista 130 miljoonalla eurolla. Miksi näin säästyneitä varoja ei käytetä työmarkkinatuen korottamiseen tai työttömien työllistämiseen vaan ne palautetaan valtion pohjattomaan kassaan?

Suomen lisäpanostus aktiiviseen työvoimapolitiikkaan on ollut selvästi muiden Oecd-maiden keskiarvoa pienempi. Tekemätöntä työtä on valtiolla, kunnissa ja järjestöissä, mutta palkkarahoja palkkaamiseen ei ole. Työttömät pidetään kortistoissa, vaikka työllistämiseen löytyisi huomattavasti lisää rahaa, jos oltaisiin aidosti huolestuneita työttömien kohtalosta. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ahdinko näkyy myös siinä, että joudutaan lisäämään toimeentulotuen valtionosuuksia 31 miljoonalla eurolla, koska kuntien toimeentulotuen menot nousevat ja yhä useampi kotitalous joutuu turvautumaan kunnalliseen toimentulotukeen.

Erityisen huolestuttavaa on lapsiperheiden köyhyyden lisääntyminen. Sen tunnustaa hallitus omassa ensi vuoden talousarvioesityksessäänkin, siellä taulukko-osassa. Tilanne vain pahenee ensi vuonna, kun hallitus maksattaa työnantajien kelamaksun poistamisen huomattavilta osin pieni- ja keskituloisilla. Ministeri Katainen selitti, etteivät eläkeläiset joudu ahdinkoon sähköveron, jäteveron ja arvonlisäveron korotusten johdosta, koska ne hänen mukaansa korvataan indeksikorotuksilla.

Ensi vuoden puolella eläkeläisten indeksikorotukset ovat kansaneläkkeen osalta 0,4 prosenttia ja työeläkkeiden osalta 1,35 prosenttia. Tämä työeläkkeen korotus tekee 1 000 euron työeläkkeessä 13,5 euroa kuukaudessa, ja jo pelkkä energiaveron korotus nostaa enemmän asumiskustannuksia kuin mitä eläkkeen indeksitarkistus merkitsee. (Vasemmalta: Kuukaudessa!) — Nimenomaan kuukaudessa. — Hallituksen veropolitiikka kurjistaa suoraan pieni- ja keskituloisten eläkeläisten asemaa puhumattakaan työmarkkinatuella kituuttavan työttömän toimeentulosta. Heillä ei ole muuta mahdollisuutta kuin leipäjono ja kunnan toimeentulotukiluukku. Tämä hallitus on onnistunut pidentämään entisestään pitkiä leipäjonoja. Se on tämän hallituksen sosiaalipolitiikan todellinen musta aukko.

Valtion toimenpiteet heikentävät kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna 42 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna lähes 200 kuntaa nosti veroprosenttiaan, ja myös ensi vuonna veroprosentit nousevat monessa kunnassa. Verojen kiristys ja kovat säästötoimet kunnissa paransivat kuntien taloudellista tilaa, samalla kuitenkin lukuisissa kunnissa palvelut heikkenivät tai menivät entistä kauemmaksi kuntalaisista.

Kiviniemen ja Kataisen hallitus puhuu siitä, että työnteon pitää aina kannattaa, mutta nyt tilanne on pienipalkkaisilla aloilla muodostumassa kestämättömäksi. Asumiskustannusten nousu kiihtyy rajusti hallituksen veropäätösten johdosta, ja välillisen verotuksen kiristyminen merkitsee reaaliansioiden laskua jo ennestään niukkaan elämiseen tarvittavaan tuloon. Erityisesti Pääkaupunkiseudulla pienituloisten on lähes mahdotonta saada kohtuuhintaista asuntoa. Valtaosa tuloista menee asumiskustannuksiin. Tätä ei voi pitää oikeana.

Hallitus on kieltäytynyt kertomasta, mitkä ovat sen leikkausten kohteeksi joutuvat väestöryhmät, kun puhutaan suurista säästötarpeista valtiontalouden tasapainottamiseksi tulevalla hallituskaudella. Hallitus haluaa mennä sammutetuin lyhdyin vaaleihin asti ja vasta sen jälkeen lyödä lukkoon, rätinkit pöytään väittämällä, että muuta mahdollisuutta ei ole. Vasemmistoliitolla on vaihtoehto tähän muuhun mahdollisuuteen, ja tulemme sen varsinaisen talousarvion yhteydessä tekemässämme vastalauseessa eduskunnalle esittämään.

Johanna Sumuvuori /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän vuoden työllisyyskehitys on ollut kansainvälisen taloustaantuman keskellä parempaa kuin uskalsimme odottaa. Työttömiä työnhakijoita on vähemmän kuin pelkäsimme, ja vastaavasti avoimia työpaikkoja on enemmän kuin uskalsimme toivoa. Erityisen huolestuttava nuorisotyöttömyys on saatu voimakkaaseen laskuun. Hallituksen elvyttävä politiikka on toiminut. Tilastokeskuksen tänään julkistamien tietojen mukaan avoimia työpaikkoja on 19 prosenttia enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Kuitenkaan, kuten ministeri Katainenkin totesi, kriisi ei ole vielä ohi.

Talouden elpymisestä ja hallituksen hyvistä toimista huolimatta työttömyys on edelleen vaarallisen korkealla tasolla. Valtio myös velkaantuu edelleen kovaa vauhtia, mikä ei ole sukupolvien välistä oikeudenmukaisuutta ajatellen hyvä asia. Työllisyyden hoitaminen onkin hallituksen tehtävistä tärkeimpiä. Suomeen ei saa syntyä uutta laman sukupolvea, jota uhkaa pitkäaikaistyöttömyys ja syrjäytyminen. (Ed. Kuoppa: 150 000 ihmistä!) Siihen ei ole varaa inhimillisesti, eikä siihen ole varaa kansantaloudellisesti. Työllisyyden tukeminen on myös erinomaista terveys- ja sosiaalipolitiikkaa, jonka avulla pystytään kaventamaan väestön hyvinvointieroja. Korkea työllisyys ja jaettu hyvinvointi luovat pohjaa yhteiskunnan eteenpäinviemiselle, muuttuvaan maailmantalouteen sopeutumiselle sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon köyhtymisen torjumiselle.

Työttömyyden, tuloerojen kasvun ja yhteiskunnallisen epätasa-arvon aiheuttama sisäänpäin käpertyminen ja muutoksen pelko nakertaa yhteiskuntarauhaa ja johtaa pahimmillaan koveneviin arvoihin, erilaisuuden torjumiseen ja näköalattoman, katteettoman populismin nousuun. Uuteen laman sukupolveen ei Suomella ole siis varaa myöskään henkisesti.

Arvoisa puhemies! Vallitseva työttömyys on torjuttava ja painettava alas paremmin kuin edellisen laman aikana, ja juuri siihen tämä neljäs lisätalousarvio ja ensi vuoden talousarvion täydentäminen tähtäävät. Aiempia työllisyyttä parantavia määrärahapäätöksiä täydennetään kaikkiaan yli 67 miljoonalla eurolla.

Lisätalousarviossa kohdennetaan rahaa työttömien poliisien ja korkeasti koulutettujen työllistämiseen. Euroopan sosiaalirahaston varoja kohdennetaan uudelleen 6 miljoonaa euroa erityisesti konepaja- ja metalliteollisuuden työllistämiseen, mikä omalta osaltaan helpottaa miesvaltaisten vientialojen suhdanneherkkää työllisyystilannetta ja äkillisen rakennemuutoksen alueiden tilannetta. Lisätalousarviossa on panostuksia myös yritysten tukiin ja kansainvälistymisavustuksiin.

Ensi vuoden talousarvioesitystä puolestaan täydennetään työministeriölle osoitettavalla 5 miljoonalla eurolla, joka suunnataan meriklusterille ja vajaakuntoisten sekä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Vihreiden mielestä syrjäytymisen ennaltaehkäisyyn voi panostaa monella rintamalla. Kulttuuri, liikunta ja nuorisotyö ovat sektoreita, joilla kansalaisten hyvinvoinnin ja onnellisuuden edistäminen on paitsi edullista myös työllistävää. Vihreät ovat tyytyväisiä, että Veikkaukselta tuloutetaan ensi vuonna ylimääräiset 30 miljoonaa euroa tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön työllisyyden edistämiseksi. Tämä sisältää myös panostuksia etsivään nuorisotyöhön, nuorten työpajatoimintaan ja nuorisotalojen kunnostamiseen sekä rakentamiseen. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus hyödyttää kaikkia: tämän päivän nuoret ovat juuri ne suomalaiset, jotka pitävät tulevaisuudessa ikääntyvän yhteiskuntamme palvelurakenteet pystyssä.

Arvoisa puhemies! Erityisellä ilolla vihreät ovat tässä lisätalousarvioesityksessä lieventämässä työmarkkinatuen tarvehankintaa, joka on nykyisin yksi sosiaaliturvan epäreiluimpia piirteitä. Tulorajan nostaminen parantaa arviolta 15 000 ihmisen asemaa. Työmarkkinatukeen turvautuva ihminen joutuu tulemaan toimeen hyvin vähällä. Uskomme, että tässä on otettu ensimmäinen askel tiellä kohti passivoivan tarveharkinnan poistamista. Vihreiden eduskuntaryhmä totesi jo ensi vuoden budjetin lähetekeskustelussa syyskuussa, että puolison tulojen vaikutus työmarkkinatukeen ei ole kannustavaa eikä tasa-arvoista. Perusturvan henkilökohtaisuus on vihreille tärkeä tavoite.

Arvoisa puhemies! Vihreät haluavat parantaa hyvinvointipalveluita ja rakentaa sosiaalisesti, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää yhteiskuntaa, jossa ihmisistä pidetään huolta. Yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen ja köyhimpien sosiaaliturvan parantamiseen ei kuitenkaan riitä pelkkä hyvä työllisyyskehitys aikana, jolloin työikäisen väestön osuus pienenee. Tarvitaan myös veropohjan laajentamista.

Julkisen talouden kestävyysvajetta ja yhteiskunnallisen eriarvoisuuden lisääntymistä ei pidä kuitenkaan paikata vain työn verotusta kiristämällä, vaan siirtämällä verotuksen painopistettä nimenomaan kulutukseen ja ympäristöveroihin. Myös pääomaveroa on korotettava. Samaan aikaan seuraavan hallituksen on kuitenkin huolehdittava, että kulutus- ja ympäristöverojen kaltaisten tasaverojen vaikutusta kompensoidaan pienituloisille.

Arvoisa puhemies! Asia, jonka olisimme halunneet nähdä korjattuna ensi vuoden talousarvioesityksen osalta jo tässä vaiheessa, on Metsähallituksen luontopalveluista leikattavaksi ehdotettujen rahojen palauttaminen talousarvioon. Nyt asia jää eduskunnan budjettikäsittelyssä korjattavaksi.

Luontopalveluilla on tärkeä tehtävä maamme tärkeimpien luontoarvojen, kuten kansallispuistojen, hoitamisessa ja saattamisessa suomalaisten helposti tavoitettaviksi. Luontopalveluiden vastuulla on luonnonsuojelualueiden hoidon lisäksi retkeily- ja luontomatkailua tukevien palveluiden, kuten luontokeskusten, reittien ja laavujen, ylläpitäminen. Retkeilypalveluilla on myös huomattava taloudellinen merkitys paikallisesti.

Arvoisa puhemies! Lukuun ottamatta Luontopalveluiden puuttuvaa rahoitusta vihreät pitävät talousarvioiden täydennyksiä hyvinä.

Ulla-Maj  Wideroos /r(ryhmäpuheenvuoro):

Värderade talman, arvoisa puhemies! Den som om några år i arkiven studerar förslagen till 2010 års sista tilläggsbudget och kompletteringar av 2011 års statsbudget kommer att anse att den bästa nyheten i förslagen var att upplåningen reducerades från den tidigare planerade. Det här är också redan nu den bästa nyheten för kommande generationer av skattebetalare.

Finland har klarat de senaste årens finansiella och ekonomiska kris bättre än de flesta länderna i Europa. Och för det kan vi tacka den stimulanspolitik som regeringen Vanhanen II bedrev och som regeringen Kiviniemi nu följer upp. Det oundvikliga priset för den stimulanspolitiken har dock varit en snabbt växande statsskuld.

Nu då konjunkturerna har svängt är det därför på sin plats att erkänna att också statsskuldens tillväxt har sina gränser som inte får överskridas. Vår statsskuld hör nog alltjämt till de minsta i EU-området, men varje lånad euro ska betalas tillbaka, och det med ränta. Därför är det välkommet att förslaget till tilläggsbudget innebär att nettoupplåningsbehovet minskar med drygt 700 miljoner och att budgetunderskottet nästa år minskar med 4,5 miljarder jämfört med i år, varav 330 miljoner tack vare det föreliggande förslaget till kompletteringar av nästa års budget. Det här är steg i rätt riktning.

Vi kan alltså vara nöjda med vår prestation hittills, men måste fortsätta på förnuftets väg så att också nästa generation kan leva med den prestationen.

Arvoisa puhemies! Hallituksen nyt tekemät ehdotukset ovat yhä edelleen elvyttäviä. Työllisyystilanne on kehittynyt suotuisasti, mutta tilanteen entisestään parantamiseksi osoitetaan nyt kaikkiin aiempiin panostuksiin lisäyksinä 66 miljoonaa euroa tämän hyvän kehityksen tukemiseksi ja nopeuttamiseksi.

Oppositio tulee tietenkin arvostelijan tehtävälleen uskollisena sanomaan, että tämä on liian vähän, että meillä on yhä liian paljon työttömiä maassamme ja että suuremmat lisämäärärahat olisivat tarpeen. Tottahan toki, mutta toisessa vaakakupissa on siis valtionvelka, jonka kasvua meidän on varottava. Liian suuren valtionvelan vaarana on helposti muodostua tulevien investointien esteeksi. (Ed. Kallis: Missä se raja kulkee?) — Hyvä kysymys.

Onneksi kansalaiset ovat muulla tavoin kuin verokortin kautta myötävaikuttaneet lisämäärärahojen rahoitukseen. Hallitus on sopinut 30 miljoonan euron ylimääräisestä panostuksesta jakamattomista veikkausvoittovaroista, ja nämä rahat tulevat sopivasti. Leijonanosa käytetään nimenomaan työllistäviin tarkoituksiin tieteessä, taiteessa, urheilussa ja nuorisotyössä. Nyt priorisoidaan muun muassa etsivää nuorisotyötä ja nuorisopajoja, jotka parhaiten saavuttavat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret.

Värderade talman! Finessen med de tilläggsanslag regeringen nu föreslår är att de riktas till många olika ändamål i många olika branscher. Regeringen har tagit allvarligt på det bekymmersamma sysselsättningsläget bland högt utbildade och föreslår tilläggsmedel för forsknings-, utvecklings- och innovationsverksamhet inom universitet och högskolor. Likaså ökas anslagen för innovationsverksamhet i den privata företagsvärlden.

Industrin blir inte heller i övrigt utan stimulans att sysselsätta. Utöver de tilläggsanslag som nu föreslås för det marina klustret har regeringen föresatt sig att med hjälp av miljöstöd trygga Viking Lines beställning av en ny stor passagerarfärja med option för en andra. Mycket bra. Verkstads- och metallindustrin ska få omdirigerade EU-pengar. Vi tycker nog att vi har varit med allihopa om det här.

Vidare anslås mer pengar för att sysselsätta poliser. Det svarar naturligtvis också mot ett uppenbart behov av ökade resurser för polisen. Förhoppningsvis kan tilläggsanslagen för domstolarna bidra till snabbare rättsprocesser. Utdragna processer är faktiskt en skamfläck för vårt rättssamhälle.

Regeringen har inte heller glömt behoven i glesbygderna utan föreslår bland annat mera pengar för Kajanaland, och för att förnya stormskadade skogar och för grundförbättringar i skogsvården föreslås 14 miljoner mer.

On myös arvokasta, että kuntoutusta tarvitsevien pitkäaikaistyöttömien työllistämismäärärahoja korotetaan. Puhuessamme työurien pidentämisestä uran sekä alku- että loppupäästä unohdamme helposti, että on myös ihmisiä, jotka voidaan ja tulee työllistää nykyistä paremmin niin sanotusti urien keskellä, jos vain heille tarjotaan tilaisuus. Meillä on eri vammaisryhmiä, jotka voitaisiin työllistää nykyistä paremmin yksinkertaisin ja vähäisin varoin.

Myöskään ne, jotka kaikista elvytystoimista huolimatta jäävät työttömiksi, eivät jää kokonaan osattomiksi. Tarkistettujen tulorajojen huomioon ottamiseksi työmarkkinatuen määrärahoja lisätään.

Svenska riksdagsgruppen är naturligtvis mycket glad över de ökade anslagen för olika kulturändamål. Kulturhuvudstadsprojektet 2011 och designhuvudstadsprojektet 2012 får nu de anslag de behöver. En halv miljon beviljas också för att förkovra Statens konstmuseums samlingar, och så får renoveringen av både Olofsborg och Ekudden tillläggsanslag som naturligtvis också ger en sysselsättande effekt.

Alla de här kultursatsningarna bekräftar än en gång att kulturen inte blivit och inte heller blir lidande av de senaste årens ekonomiska kris. I kristider behöver nämligen kulturen tvärtom mycket uppmuntran.

Kari Kärkkäinen /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnan puhemies Sauli Niinistö varoitti vuosi sitten marraskuussa MTV3:n Huomenta Suomi -ohjelmassa suomalaisia, että talouskriisin ja julkisen velan kasvun pahimmat seuraukset ovat vielä edessä.

Vuosi sitten Suomen valtionvelan arvioitiin kaksinkertaistuvan eli kasvavan vuoteen 2013 mennessä miltei 105 miljardiin euroon. Puhemiehen mukaan valtion budjetista noin neljännes rahoitetaan tällä hetkellä velalla. Niinistö varoitti, että ikuisesti ei voi tietenkään velalla elää.

Edelleen puhemies Niinistö totesi tämän vuoden heinäkuun lopulla, että nopeasti kasvanut valtionvelka on iso ongelma, kun hän kommentoi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen budjettiehdotusta. "Vaikka velkaa otetaan paljon ja vaikka se tulee olemaan suuri ongelma, niin kukaan ei kanna siitä huolta. On vain niitä, jotka vaativat koko ajan lisää", Niinistö kritisoi Ilta-Sanomien haastattelussa. Puhemiehen mukaan esimerkiksi vielä 1990-luvulla laman aikaan valtion taloudenpitoon kiinnitettiin huomattavasti paremmin huomiota. Hän olisi itse aloittanut varovaiset menoleikkaukset jo hyvissä ajoin, jotta valtionvelka ei olisi räjähtänyt käsiin.

Toinen eduskunnan viisas mies ... (Ed. Rossi: Onko ryhmällä ajatuksia?) — Ed. Markku Rossi kysyi, onko ryhmällä ajatuksia; meillä on paljon ajatuksia ja tulette vielä kuulemaan niistä. — ... kansanedustaja Bjarne Kallis totesi täällä eduskunnassa syyskuussa kristillisdemokraattien ryhmäpuheessa ensi vuoden talousarviosta, että on raukkamaista "puhua tiukasta menokurista, verojen kiristämisen tarpeesta, mutta kuitenkin olla ryhtymättä sellaisiin, vaan siirtää ne seuraavalle hallitukselle".

Kallis jatkoi seuraavasti valtionvelan määrästä. Hän sanoi näin: "Kun kuuntelee ministereitä, kun kuuntelee kansaa, kun kuuntelee kansanedustajia, niin kyllä kaikki kauhistelevat tätä velkakierrettä: 3 vuodessa 30 miljardia euroa, joka on lähes yhtä paljon kuin valtio saa verotuloa ensi vuonna. Valtio saa verotuloa ensi vuonna 35,5 miljardia, ja 3 vuodessa otetaan lisää velkaa 30 miljardia. Tämä ei ole oikea linja, vaan pitäisi menoja leikata, pitäisi myöskin tuloja lisätä - -." Tämä oli siis lainaus ed. Kallikselta.

Yle uutisoi pari viikkoa sitten, että Suomella on nyt enemmän velkaa kuin koskaan aikaisemmin. Valtionvelka on yli 70 miljardia euroa, ja velkaa otetaan tulevina vuosina koko ajan lisää. Valtiokonttorista on kerrottu, että Suomen valtionvelan määrä kaksinkertaistuu vuosien 2008—2015 välillä. (Ed. Kanerva: Mutta luottokelpoisuus on korkea!) Käytännössä Suomi ottaa uutta velkaa vajaat 200 euroa joka sekunti. Vuonna 2015 Suomella arvioidaan olevan velkaa noin 115 miljardia euroa. Valtiokonttorin johtaja Teppo Koivisto on todennut, että tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että jos jokaisella kansalaisella on tällä hetkellä noin 13 000 euroa velkaa, niin vuonna 2015 sitä on noin 20 000 euroa per kansalainen.

Nyt käsittelyssä olevassa neljännessä lisätalousarviossa hallitus toteaa, että valtion nettolainantarve vähenee noin 711 miljoonalla eurolla. Vähennyksestä huolimatta tämän vuoden nettolainantarve on siis tuo 11,5 miljardia euroa. Näin valtionvelan määräksi vuoden 2010 lopussa arvioidaan tuo 75 miljardia. Mitä tämä tarkoittaa? Mielestäni ja ryhmämme mielestä se tarkoittaa sitä, että hallituksella ei ole rohkeutta näin ennen eduskuntavaaleja lähteä tekemään menoleikkauksia ja etsimään uusia tulonlähteitä. Kun tavoitellaan valtaa viiden kuukauden päästä, niin isänmaan annetaan velkaantua yhä kiihtyvässä tahdissa. Joskus tuntuu, että oman puolueen etu on näin menossa isänmaan edun ohi.

Kristillisdemokraatit auttavat mielellään. (Ed. Rossin välihuuto) — Kun ed. Markku Rossi kysyi, niin minä kerron seuraavaksi, mitä kristillisdemokraatit ovat esittäneet omassa vaihtoehtobudjetissaan. Olemme esittäneet lukuisia tapoja menojen leikkauksiin ja uusiin tulonlähteisiin. Selkeä suunnanmuutos veropolitiikassa onkin välttämätön. Verotuksen painopiste on siirretty työn verotuksesta kulutuksen verottamiseen samalla, kun progressiota on kevennetty euromääräisesti eniten korkeimmissa tuloluokissa.

Pienet kunnallisveron perusvähennyksen korotukset eivät ole olleet riittäviä kompensoimaan kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttien sekä välillisten verojen jatkuvia korotuksia. Progressiivisen verotuksen osuus kaikista verotuloista on pienentynyt tuntuvasti, vaikka suuria tuloja saavien osuus ja tulotaso on noussut. Progressiivinen tulovero tuottaa enää alle 10 prosenttia kokonaisverotuotosta. Osuus on niin pieni, että voimme valitettavasti todeta, että Suomessa verotus ei enää ole progressiivinen. Kansa on jakautunut kahtia. Rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät ovat köyhtyneet. Viime vuosia leimaavaa on ollut rikkaimpien huomattava tulojen kasvu. Kaikkein ylimmässä tuloluokassa kotitalouksien reaalitulojen kasvu on ollut yli 200 prosenttia, kun kaikkein pienimmässä tuloluokassa kasvua on ollut vain vähän yli 10 prosenttia. Kunnallisveron korotukset ovat purreet eniten juuri pienituloisiin, samoin kohdistuvat erilaisten maksujen ja vuokrien korotukset. Kuntien talouskriisin ongelmat palvelujen tuottamisessa kohdistuvat juuri niihin, jotka ovat usein niistä eniten riippuvaisia, elikkä pienituloisiin, joille laadukkaat kuntapalvelut ovat paras turva.

Ihailtu Pohjoismainen hyvinvointimalli sisältää melko korkean veroasteen, jonka avulla tuotetaan sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja samalla on mahdollista pitää yllä myös korkeaa työllisyysastetta. Tanskassa ja Ruotsissa kokonaisveroasteet ovatkin yli 49 prosenttia, kun ne Suomessa ovat tänä vuonna 42,4 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä kiirehtii hallitusta ottamaan käyttöön haittaveroja, joiden avulla voidaan sekä lisätä verotuloja että saada kansanterveys- ja taloushyötyjä yhteiskunnalle. Kannustamme hallitusta tiukentamaan alkoholi- ja tupakkaveroa, samoin ottamaan käyttöön rasvaveron ja tarttumaan myös esityksiimme eräiden pääomaliikkeiden tuntuvammasta verottamisesta.

Meidän on ponnisteltava sen puolesta, että tuotanto säilyisi mahdollisimman pitkälle Suomessa. Korkean osaamisen maassa on löydettävä mahdollisuuksia muuttaa tuotannon siirtymisen kurssia takaisin maahamme. Laman aikaisen viennin romahduksen syvyyttä selittää osin se, että Suomen vienti on rakentunut kapealle pohjalle. Vientiteollisuuden vahvistamiseksi tarvitaan uutta suuntaa vihreän teknologian sekä palveluiden saralta. Suomi on vuosia niittänyt mainetta terveys- ja koulupalvelujen laadulla sekä toisaalta tietoteknologian edelläkävijänä. Nämä tulee nyt osata yhdistää palveluviennin kehittämiseksi.

Pietari Jääskeläinen /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen lisäbudjettiesitys ei kansaa lämmitä. Hallitus esittää vähennettäväksi kuluvan vuoden budjettitalouden menoja yli 0,7 miljardilla eurolla. Määrärahoja vähentää erityisesti Suomen Vientiluotto Oy:n jälleenrahoitustoimintaan varattujen maksatusmäärärahojen alentaminen noin miljardilla eurolla.

Työttömyysrahat menevät pääomasijoituksiin. Hallituksen lisätalousarvioesitys on erinomainen esimerkki tämän hallituksen arvoista ja moraalista. Kun työttömyyden hoitoon tarkoitettuja perusturvamäärärahoja vähennetään 130 miljoonalla eurolla, niin ainoastaan yksi viidesosa tästä summasta ehdotetaan käytettäväksi työllistämiseen. Suurin osa rahoista laitetaan valtion pääomasijoitusyhtiöiden pääomien lisäämiseen, kuten Suomen Erillisverkot Oy:n tai sen tytäryhtiön pääomittamiseen 90 miljoonaa euroa.

Hallituksen linja köyhille ja sairaille on kylmä. Hallituksen lisäbudjettiesitys ei lainkaan poista kansalaisten lisääntyvää eriarvoisuutta saada tasa-arvoiset peruspalvelut kaikkialla maassamme ja eri väestöryhmille. Jo lakisääteisten palvelujen turvaaminen eräissä kunnissa on vaarantunut. Määrärahoja tulee lisäbudjetissa kohdentaa toisin eli kansalaisten heikentyneen perusturvan ja hoitopalvelujen parantamiseen.

Työllisyyden parantamisen on oltava avainasemassa. Maamme hallitus vähät välittää sadoistatuhansista työttömistä ja heidän perheistään. Maassamme on köyhiä yli 900 000 ihmistä EU:n mittareiden mukaan eli jo joka kuudes suomalainen. Huomattava osa heistä on nuoria ja vaarassa syrjäytyä loppuelämäkseen, mikä tulee yhteiskunnalle todella kalliiksi. Perussuomalaisten mielestä kaikki mahdolliset toimet on suunnattava työttömyyden nujertamiseen. 25,7 miljoonaa euroa on tässä tilanteessa häpeällisen pieni summa.

Työttömyys on katkaistava välittömästi. Työttömyys, ja erityisesti nuorten työttömyys, tulee katkaista mahdollisimman nopeasti joko eri tavoin työllistämällä tai koulutuksella. Nuorten osalta tavoite tulisi olla, että kolmen kuukauden kuluessa työttömyysjakso päättyisi.

Palkkatuki on tehokas ja taloudellinen työllistämiskeino. Valtio ja työnantaja maksavat yhdessä palkkausmenot. Kun otetaan huomioon säästyvät sosiaali- ja työttömyyskulut ja palkasta saatavat verot ja sosiaaliturvamaksut, valtiolle ja kunnille palautuu palkkatukiosuudesta kaksi kolmasosaa suoraan takaisin. Tärkeintä on kuitenkin työn lisäarvo niin työntekijän, työnantajan kuin myös koko yhteiskunnan kannalta.

Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäminen avoimille työmarkkinoille on erittäin vaikeaa. Siksi kolmas sektori on näiden työllistämisessä avainasemassa. Valtion ja kuntien tulee tukea enemmän järjestöjä vaikeasti työllistyvien työllistämisessä, kuntoutuksessa ja elämänhallinnassa.

Ihmisten oikeusturva on vaarassa. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta on hyvä esimerkki hallituksen käsittämättömästä tavasta laatia talousarvioita. Tämän lautakunnan päätöksenteon nopeudella on yksittäisen ihmisen oikeusturvan kannalta ratkaiseva merkitys. Lautakunta ei pysty palvelemaan asiakkaitaan perustuslain edellyttämällä tavalla. Laissa todetaan: "Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä." Tällä hetkellä asiakkaat joutuvat jonottamaan päätöstä keskimäärin yli vuoden. Monilla asiakkailla on suuria vaikeuksia tulla taloudellisesti toimeen päätöstä odottaessaan. Heidän ihmisarvoaan on loukattu, ja monilla on tästä johtuen myös mielenterveydellisiä ongelmia.

Hallitus alibudjetoi tietoisesti. Hallitus joutuu myöntämään Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle jo toista kertaa lisämäärärahaa, vaikka oli erittäin hyvin tiedossa jo varsinaista talousarviota laadittaessa, että raha ei tule riittämään. Miksi hallitus alibudjetoi? Tällä tavallako pyritään nostamaan tuottavuutta? Ensi vuonna joudutaan taas turvautumaan lisäbudjettiin. Talousarviossa on myönnetty rahaa ensi vuodelle 4,5 miljoonaa, vaikka jo tänä vuonna tarvitaan 5,2 miljoonaa euroa. Ensi vuoden määrärahat eivät tule millään riittämään.

Perussuomalaiset ovat esittäneet miljoonan euron lisärahoitusta ensi vuodelle käsittelyaikojen lyhentämiseksi inhimilliselle tasolle. Toivottavasti eduskunta vihdoin ymmärtäisi varata riittävän määrärahan Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan toiminnalle ensi vuoden talousarvioon.

Lisäbudjetilla on turvattava työ ja peruspalvelut. Perussuomalaisten mielestä eduskunnan tulee korjata lisäbudjettiesitys siten, että panostetaan hyvinvointiyhteiskunnan perusedellytyksiin: työpaikkojen sekä hoito- ja muiden peruspalvelujen turvaamiseen.

Slovenian parlamentin puhemiehen Pavel Gantarin vierailu

Puhemies:

Arvoisat kansanedustajat! Ilmoitan tässä vaiheessa, että Slovenian parlamentin puhemies Pavel Gantar seurueineen on saapunut seuraamaan täysistuntoa. Haluan toivottaa vieraat tervetulleiksi. (Suosionosoituksia)

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Arvoisat edustajat! Suuret kiitokset puheenvuoroista ja evästyksistä ja kommenteista. Aika paljon oli asioita, joista olemme samaa mieltä, jonkun verran asioita, joista olemme eri mieltä. Haluaisin pari asiaa, joissa ilmiselvästi on hieman epätarkkuutta ainakin poliittisen keskustelun tasolla ollut, korjata.

Ensinnäkin täällä joissakin puheenvuoroissa todettiin, että tuloerot ovat kasvaneet vuosi toisensa jälkeen erityisesti tämän hallituksen aikana. Haluan sen oikaista, että tuloerot ovat joka vuosi tämän hallituksen aikana kaventuneet. Sitä ennen 15 vuotta peräjälkeen ne kasvoivat. Tässä on taustalla tietysti monia asioita alkuun. Työllisyys parani. Toiseksi olemme tehneet varsin merkittäviä satsauksia hyvinvointipuolella tulonsiirtoihin erityisesti kaikkein eniten niitä tarvitseville. Me olemme tietoisesti valinneet sen linjan, että ei euroa jokaiselle vaan isompi korjaus sitä enemmän tarvitseville, josta nyt vaikkapa tämä noin 160—170 euron takuueläke on yksi esimerkki. Eihän semmoista tässä maassa koskaan aikaisemmin ole tehty, tai pienimmät äitiys-, isyys-, sairaus-, kuntoutuspäivärahat, noin 170 euroa kuukaudessa lisää, eihän semmoista koskaan tässä maassa aikaisemmin ole tehty. Samoiten tietysti suurituloisimpien tulot ovat nyt laman aikana romahtaneet joidenkin kohdalla, ja tämäkin tietysti osittain selittää tuloerojen kaventumista. Mutta joka tapauksessa, jos olette aidosti kiinnostuneita tästä teemasta, niin ihan mielellämme toimitamme kaikkea faktaa, miten asiat ovat menneet.

No, toinen kysymys. Täällä oltiin huolissaan työttömyydestä ja todettiin, että hallitus on iloinnut siitä, että meillä on liikaa työttömiä. Ei hallitus ole iloinnut työttömistä. Joka ikinen työtön ihminen on liikaa. Mutta jos suhteutetaan sitä tähän taloustilanteeseen, niin meillä on tällä hetkellä sama työttömyys kuin oli vuonna 2006, talouden kuumana vuonna, kun talouden rattaat kävivät niin punaisina, että oli ylikuumenemisen vaara, silloin meillä oli saman verran työttömiä kuin tällä hetkellä. Jos sen suhteuttaa tähän, niin tilanne on kohtuullisen hyvä. Ennennäkemättömän pudotuksen, ennennäkemättömän talouslaman, jälkeen meillä on samanlainen tilanne kuin vuonna 2006, kuumana talouskasvun vuonna. Siitä huolimatta olemme kaikki varmasti samaa mieltä, että meillä on liikaa työttömiä.

Joitakin tämmöisiä periaatteellisia kantoja haluaisin tässä nostaa esille. Sosialidemokraatit ovat ihan ansiokkaasti tehneet vaihtoehtobudjetin. Se on minun mielestäni osittain ihan kuranttia ja osittain ei. Menopuoli on ihan solidi, mutta tulopuoli on kyllä aika aukkoinen. Kun pääomatuloveron nostolla yritetään kerätä puoli miljardia euroa nykyistä enemmän, niin se on aika kova tavoite, ja se olisi noin 10 prosenttiyksikön veroprosentin nosto, jos esimerkiksi sitä suhteutettaisiin siihen. Toisaalta windfall-veroa, joka jostakin syystä jäi edeltäjäni pöydälle, ei toteutettu, vaikka se oli pöydällä. En tiedä, miksi, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) jostakin syystä sitä ei silloin toteutettu. Nythän tietysti, niin kuin kaikki tiedämme, osakkuussähköasia on EU-komission tarkastelussa. Vaikka haluaisimme windfall-veron, niin kuin hallitus linjasi aikaisemmin, että olisimme sen kannalla, sitä ei valitettavasti tässä yhteydessä voida sellaisena toteuttaa. (Ed. Saarinen: Ministerihän on lukenut tämän!)

Mutta vielä joitakin muita periaatteellisempia kysymyksiä. Eräs tämän hallituksen periaate näkyy tässä lisätalousarviossa, osittain täydentävässä esityksessä, mutta täydentävähän on aina tekniikkaa, kannattaa katsoa sitä varsinaista talousarviota. Mutta jos katsoo ihan kaikkia varsinaisia budjetteja, kaikkia täydennyksiä, kaikkia lisätalousarvioita, niin siellä on muutama läpikulkeva periaate ja ensimmäinen on työnteon kannustavuuden parantaminen. Se näkyy ihan joka paikassa. Meidän periaatteemme on se, että suomalainen hyvinvointiyhteiskunta, jossa hoidetaan ikäihmiset, jossa annetaan eri lähtökohdista tuleville lapsille hyvät koulutusmahdollisuudet, annetaan äitien osallistua työelämään hyvän päivähoidon kautta, isien myös, perustuu vain ja ainoastaan maksimaaliseen työllisyyteen ja silloin pitää olla rohkeutta ja näkemyksellisyyttä luoda uutta. Täytyy käyttää vaikkapa veroinsentiiviä niin, että aina syntyy jotakin uutta.

Suomalainen taloushistoria, jos katsotaan viimeiset 20 vuotta edellisen laman jälkeen, on perustunut siihen, että meillä on ollut ikään kuin luova tuho; jotakin on mennyt, aina on syntynyt jotakin uutta. Nyt me olemme uudelleen siinä vedenjakajassa. Meillä on valitettavan paljon tästä talouskriisistäkin johtuen sitä tuhoa. Nyt me tarvitsemme sitä luovuutta lisää, ja sen takia satsaukset yliopistopuolelle, joka on siis se toinen periaatteellinen kysymys tällä hallituksella ollut, osaamisen vahvistaminen, satsaukset uusien työpaikkojen luomiseen verotuksen painopistettä siirtämällä ovat olleet meille aivan olennaisia. Sen takia vaikkapa työn verotuksen, työllistämisen verotuksen, keventäminen on ollut perusteltua, ja sitten taas ympäristöperusteisen veron kiristäminen on ollut toisessa vaakakupissa perusteltua. Sekin luo uutta työtä, koska uutta teknologiaa kehitetään.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat tällä vaalikaudella ehkä merkittävimpänä keksintönään lanseeranneet sen, että olisimme Suomessa kulkemassa kohti tasaveroa. Kyllä tässä maassa on ennenkin nostettu ja laskettu arvonlisä- ja valmisteveroja. Kukaan ei ole ymmärtänyt kytkeä, kuten sosialidemokraatit nyt, tätä tasaverokeskusteluksi. (Ed. Rajamäki: Ei Kelan työnantajamaksua ole poistettu ennen!)

Kyllä tässä maassa on erittäin vahva ansiotulon veroprogressio edelleen, ja tämä hallitus on kyllä, niin kuin edeltäjänsäkin, lieventänyt pienituloisten ansiotulon verotusta ja lieventänyt yleensäkin työn verotusta, mitä vastaan sosialidemokraateillakaan ei kai ole mitään, mutta ansiotuloverotuksen progressiivisuus on kyllä säilynyt varsin vahvana, eikä ainakaan keskusta ole viemässä tätä maata kohti tasaveroa. Tasaveroa sitä paitsi ei ole toteutettu missään maailman maassa, eikä semmoinen ole näköpiirissäkään.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy onnitella ed. Viitasta, koska hän käytti erittäin hyvää ilmaisua "enemmän työtä, vähemmän puhetta". Tässä on hallituksen työn tulos: täydennys ensi vuoden budjettiin ja lisäbudjetti, konkreettisia ehdotuksia, joilla työllisyyttä edistetään ja parannetaan myöskin ihmisten asemaa tässä yhteiskunnassa.

Kun katsotaan sitten SDP:n varjobudjettia, arvostan sitä, että te olette tehneet sen, mutta täytyy sanoa, että tulopuolella ne laskelmat muun muassa pääomaverosta eivät välttämättä ole ihan loppuun asti harkittuja ja ovat ehkä hieman arviovaraisuuden pohjalta tehtyjä. Kiitän siitä, että ed. Viitanen kehui sitä, että hallitus on tehnyt hyvää työtä ja erityisesti työllisyyden osalta, ja niin kuin tiedetään, työllisyys meille kaikille on se kaikkein tärkein asia, koska ilman työtä ihminen syrjäytyy ja se on kaikkein onnettomin tilanne, mihinkä voidaan päätyä.

Sitten täytyy sanoa, mitä jäin kaipaamaan. Nykyinen pääoppositiopuolue perussuomalaiset, mikä on heidän vaihtoehtonsa? Ei sitä täälläkään kuultu. Oli toiveita, mutta sitä ei ole. Kyllä jossakin vaiheessa pitäisi kertoa, mitä tämä pääoppositiopuolue kaiken kaikkiaan haluaa.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa kokoomus! Jos me tekisimme reilua politiikkaa, niin silloin kyllä ne pääomaverolaskelmat ovat ihan oikein. Nimittäin me haluaisimme paitsi nostaa pääomaveroa tehdä sen myös tuloista riippuvaiseksi. Se on muuten reilua. Tänä päivänähän käy niin teidän politiikkanne aikana, että rikkaat maksavat entistä vähemmän veroa ja samaan aikaan nämä pitkäaikaistyöttömät, jotka nyt sitten kovasti lisääntyvät, voivat todella pahoin taloudellisesti. Oli muuten iso pettymys, kun tässä talousarviossa ette esimerkiksi vieläkään saaneet sitä lupausta täytettyä, että puolison tarveharkinta työmarkkinatuesta poistettaisiin. Se on iso kysymys.

Täytyy sanoa, arvoisa ministeri Katainen, arvoisa ed. Sasi, että se SDP:n viesti hallitukselle on "enemmän työtä, vähemmän puutetta". Vähemmän puhettakin, sitäkin me haluamme, mutta ennen kaikkea me haluamme reilua meininkiä ja sitä, että kaikista pidetään huolta, ja silloin tämä kysymys pitkäaikaistyöttömyydestä on täysin olennainen, ja nyt hallitus on jättänyt pitkäaikaistyöttömät kylmästi yksin.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan edelleen kysyä valtiovarainministeri Kataiselta, miksi näitä työttömyysturvaan varattuja varoja ei käytetä työttömyysturvaan elikkä työmarkkinatuen korottamiseen tai sitten suoraan työllistämiseen, joka olisi toisena vaihtoehtona siis. 130 miljoonaa euroa, sillä voitaisiin aika paljon tehdä.

Hallitus omassa budjettikirjassaan, kun te puhutte pienituloisten asioitten hoitamisesta, toteaa, että pienituloisuus kasvaa 500 000:sta 520 000:een. Siis linja on aivan selvä. Pienituloisuus kasvaa, puhumattakaan lapsiperheistä. Samalla tavalla todetaan täällä teidän budjettikirjassanne, että köyhien lapsiperheitten määrä lisääntyy, ja kuitenkin te puhutte, että te olette huomioineet tämän pienituloisten ihmisten aseman. Näinhän ei ole tapahtunut, koska te omassa ensi vuoden budjetissanne toteatte, että nämä luvut tulevat pahenemaan entisestään, ja kaikista suurin ongelma on tämä pitkäaikaistyöttömyys. Työ- ja elinkeinoministeriön ihmisten mukaan tähän kierteeseen on joutumassa 150 000 ihmistä, jotka syrjäytyvät, jos nopeasti ei tehdä jotain.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilahduttavaa kuulla, että täällä on yli puoluerajojen oltu huolissaan nuorisotyöttömyydestä, koska on juuri niin, että pitkittyessään työttömyys aiheuttaa todella syrjäytymistä muillakin elämän aloilla, ja on hyvä, että saadaan katkaistua sellainen kierre mahdollisimman varhain.

Pitkäaikaistyöttömistä olisin kysynyt ministeri Kataiselta: Kun vuonna 2004 astui voimaan tämä laki sosiaalisista yrityksistä — jossain vaiheessa niistä puhuttiin aika paljonkin ja työ- ja elinkeinoministeriö ylläpitää tällaista sosiaalisten yritysten rekisteriä eli sosiaaliset yritykset normaalin yritystoimintansa ohella myös harjoittavat pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämistä — miten näette valtiovarainministeriössä sosiaalisten yritysten roolin tulevaisuudessa ja niiden merkityksen kasvattamisen ja miten voisimme kannustaa paremmin yrityksiä hakeutumaan tähän Temmin ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin?

Kari Kärkkäinen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus on käynyt kiitettävästi kristillisdemokraattien aarrearkulla koko tämänkin kauden, jos lähdetään kakkosasunnon verovähennysoikeudesta tai makeisverosta on puhuttu. Nyt huomasin ilokseni sen, että tässä lisätalousarviossa toteutetaan juuri sama summa, minkä kristillisdemokraattien vaihtoehtobudjetin yhteydessä esitin, elikkä työmarkkinatukeen hallitus esittää ensi vuodelle 10 miljoonan euron lisäystä, mikä aiheutuu työmarkkinatuen harkinnanvaraisten tulorajojen tarkistuksista. Tämä on tosiaan täsmälleen sama summa, jonka esitin omassa lakialoitteessani.

Mutta haluaisin vastata keskustan edustajalle, ed. Esko Kivirannalle, että progressiivinen tulovero tuottaa enää alle 10 prosenttia kokonaisverotuloista. Osuus on niin pieni, että voimme valitettavasti todeta, että Suomessa verotus ei enää ole progressiivinen. Kansa on jakautunut kahtia, ja niin kuin sanoin, niin rikkaat ovat rikastuneet ja köyhät ovat köyhtyneet. Koko progressiivisen verotuksen osuus kaikista veroista on pienentynyt tuntuvasti tälläkin hallituskaudella.

Pietari Jääskeläinen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansalaisten perusturvaa on leikattu ansiokehitykseen nähden peräti kolmasosalla 90-lukuun verrattuna. Joka kuudes suomalainen on köyhä tässä niin sanotussa hyvinvointivaltiossa. Miksi hallitus on kylmä suurelle osalle suomalaisista vähävaraisista, sairaista, työttömistä ihmisistä? Nämä hallituksen mikrotoimet eivät kerta kaikkiaan riitä. (Ed. Wideroos: Mikä on teidän vaihtoehto?)

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sasille pitää nyt vähän kertoa faktoja työllisyydestä. Täällä on paikalla myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan puheenjohtaja Arto Satonen. Kun me annoimme valiokuntana lausunnon valtiovarainvaliokunnalle, niin me käytimme ministerien omia faktoja tietonamme. Tämä piti sisällään sen, että jos vuonna 2011 halutaan päästä samaan aktivointiasteeseen kuin 2010, niin lisärahaa tarvitaan 25,9 miljoonaa euroa. Käytännössä nyt lisäbudjetissa osoitetaan aktiiviseen työvoimapolitiikkaan 5 miljoonaa euroa. Tämäkään vertailu ei tee oikeutta sille, mitä me sosialidemokraatit haluamme, että ihan oikeasti panostetaan pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyteen. Silloin puhumme todellakin 120 miljoonasta eurosta, jotta saamme nuoret ja pitkäaikaistyöttömät töihin, aktiviteetteihin jne.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valtiovarainministeri, minulla on sellainen tunne, että te ette ole lukenut tätä teidän omaa esitystänne. Te nimittäin kehua retostitte, kuinka hyvin on nyt pienituloisista huolehdittu, mutta tässä teidän esityksessänne sanotaan, että toimeentulotuen valtionosuutta joudutaan nostamaan 31 miljoonaa euroa, koska toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa. Näinhän täällä sanotaan, näin te olette kirjoittanut tähän esitykseen, ja äsken te kehua retostitte, kuinka hyvin kaikilla menee. Se, että toimeentulotukea saavien kotitalouksien määrä kasvaa, on hallituksen arvio, ja teillä oli eri arvio. Tämä kasvu johtuu keskeisimmin siitä, että työmarkkinatuki on liian pieni: toistasataatuhatta ihmistä kitkuttaa 17 eurolla päivässä. Se putoaa reaalisesti tänä vuonna useimmissa kunnissa, kun kuntavero on nousussa. Ei kai tämmöistä pitäisi, arvoisa valtiovarainministeri, mennä kehua retostamaan, kun todellisuus on toinen?

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kyllä ministeri Katainen ampuu aika lailla ohi maalin pelkillä puheilla työllisyyden parantamisesta ja niistä eri keinoista, mitä te olette esittänyt. Totuus on se, ja jokainen varmasti ymmärtää, että yksityinen sektori, joka luo työpaikkoja, on meidän kaikkein tärkein taho. Minä kyllä ihmettelen, missä te olette ollut, kun elinkeinoelämä ja yrittäjät ovat kertoneet ongelmistaan ja todenneet, että ensi vuonna kilpailukyky huononee muutamista esityksistä, mitkä sisältyvät ensi vuoden budjettiin.

Kun katsoo tätä lisätalousarviota, voi ihmetellä, minkä takia vientiluottoja ei ole kysytty niin paljon kuin on esimerkiksi varattu määrärahaa budjettiin. Se johtuu siitä, että ei ole kilpailukykyä. Miksi ei ole kilpailukykyä? Siitä syystä, että hallitus ei ole siitä huolehtinut. Hallitus voi tuohon vaikuttaa, ja se on kaikkein keskeisin kysymys.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hyvä, että sosialidemokraatit ovat tehneet vaihtoehtobudjetin, mutta älyllistä epärehellisyyttä osoittaa se, että kun te olette jatkuvasti arvostelleet energiaveroja ja muita vastaavia, niin kuitenkin te tässä omassa budjetissanne olette hyväksyneet tulopuolelle energiaverot sellaisenaan ja lisäksi vielä ruuan hintaa nostavana pakkausverona 140 miljoonaa euroa lisää siihen. Mitä se tämmöinen politiikka on, että kyllä hyväksytään tulot, vaikka ollaankin niistä eri mieltä, ja omat tulot ovat sitten hyllyvällä suolla? Pitäisi joku älyllinen rehellisyys myöskin sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetissa olla. (Ed. Pulliainen: Vieläkö jossakin on hyllyvä suo? Kuivatettuja kaikki!)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattien vaihtoehto on rehellinen myös älyllisesti, ja voin sen ed. Mannisen kanssa kahden kesken läpikäydä, jos siihen on tarvetta. (Välihuutoja kokoomuksen ryhmästä)

Mutta Suomen menestymisen kannalta keskeistä on se, että meillä on uusia työpaikkoja, meillä on työkykyisiä ihmisiä ja me saamme kaikkien ihmisten osaamisen ja potentiaalin käyttöön. Sen takia olen erityisen huolissani siitä, että jos vertaamme vuoden takaiseen tilanteeseen, niin pitkään työttömänä olleiden eli yli vuoden työttömänä olleiden ihmisten määrä on kasvanut lähes 40 prosentilla. Eli tällä hetkellä pitkäaikaistyöttömyys ilmiönä koskettaa jopa noin 180 000:ta ihmistä työ- ja elinkeinoministeriön arvioiden mukaan.

Tänään Temmin virkamies Helsingin Sanomissa vaatii pitkäaikaistyöttömyyteen nopeita ratkaisuja. Sen takia kysyn teiltä, ministeri Katainen, miksi te ette tässä lisätalousarvioesityksessänne osoita ollenkaan lisää euroja työvoimapolitiikkaan, jolla autettaisiin pitkäaikaistyöttömiä ja jolla autettaisiin sitä, etteivät ihmiset syrjäydy vaan he olisivat osana yhteiskuntaa rakentamassa Suomen seuraavaa menestystarinaa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suurin syy köyhyyteen on, kuten täällä on kuultu, työttömyys. Kun bruttokansantuote putosi viime vuonna 8 prosenttia, kaikki asiantuntijat arvelivat, että tämän seurauksena työttömyys tulee Suomessa nousemaan hurjaa vauhtia, puhuttiin yli 10:kin prosentin työttömyysasteesta. Nyt on nähty, että onneksi ei päädytty lähellekään noita lukuja. (Ed. Gustafsson: Väkeä siirtyy eläkkeelle!) Tähän osaltaan on vaikuttanut nimenomaan hallituksen ministeri Kataisen johdolla tekemä talous- ja elvytyspolitiikka. Myös ne teidän monesti moittimanne tuloveron kevennykset, työnantajan kelamaksun poistaminen ja muut veroratkaisut ovat tätä kehitystä omalta osaltaan vahvistaneet, samoin hallituksen elvytysratkaisut. Tilanne on edelleen haastava, varsinkin nuorisotyöttömyys on erittäin suuri ongelma, mutta ei pitäisi ilmiselviä positiivisiakaan asioita edes oppositiosta kiistää.

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämäkin lisäbudjetti ja täydentävä budjetti osoittavat, että hallitus ottaa työllisyystilanteen vakavasti ja siellä on nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyyn rahaa. Täydentävän budjetin osalta on syytä myös kiittää hallitusta siitä, että on reagoitu siihen, että Turun telakka ja meriteollisuusklusteri tarvitsivat nyt erityisiä toimia, jotta saadaan rakennettua siltaa sen tilausvajeen paikkaamiseksi, mikä siellä alkuvuonna tulee olemaan. Tässä kaikki asianomaiset ministerit ovat olleet aktiivisia.

Nyt kun ministerit Pekkarinen ja Katainen ovat paikalla, niin toivoisin myös teiltä näkemystä, riittävätkö nämä toimet nyt siihen, että saadaan ammattilaiset pysymään alalla, saadaan alan yrityksiä laajentamaan tuotevalikoimaansa, saadaan uusia tilaajia ja että saadaan sitten telakka vauhtiin, kun tilauksia tulee jälleen lisää.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Haluaisin semmoisen täsmennyksen vielä tehdä tähän aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuntaan, että ei kannata tuijottaa yksinomaan työ- ja elinkeinoministeriön aktiivitoimenpiteiden määrää. Sekin on hyvällä tasolla tällä hetkellä, mutta sen lisäksi tällä vaalikaudella on lisätty 12 000 koulutuspaikkaa toiselle asteelle eli sellaisille ihmisille, joille se on paras vaihtoehto — he ovat saaneet lisää kouluttautumismahdollisuuksia. Toisaalta en ymmärrä, mikähän meissä suomalaisissa poliitikoissa on ollut vikana, että me emme ole aikaisemmin saaneet sitä mahdollisuutta käyttöön, että työmarkkinatuella ihminen voisi mennä viimeistelemään omia opintojaan. Nyt se on mahdollista. Tämä hallitus antaa mahdollisuuden niille ihmisille, joilla on opinnot kesken, mennä viimeistelemään oman tutkintonsa, ja tätä ei kukaan koskaan ole aikaisemmin saanut aikaiseksi tehdä. Tämä, jos mikä, on paras keino ehkäistä pitkäaikaistyöttömyyden lisääntymistä.

Jossakin puheenvuorossa todettiin, että rikkaat maksavat vähemmän veroja tulevaisuudessa hallituksen toimenpiteiden seurauksena. Eihän se pidä paikkaansa. Se, minne on erityiset veronkevennykset kohdennettu, on kaikkein pienituloisimmat ihmiset. Niillä, jotka eivät maksa veroja ollenkaan, etuuksia on pääsääntöisesti nostettu, ja kun tuloveroja lasketaan, se kohdistuu tietenkin kaikkiin. Eli ei prosentuaalisesti rikkaitten veroja ole poistettu, ei pääomatulovero ole keventynyt, vaan edellisen kerran Ahon—Viinasen hallitus esimerkiksi kunnallisperusvähennystä kasvatti. Sen jälkeen on ollut hiljaista, yksikään hallitus ei ole siinä tehnyt mitään. Tämä hallitus sitten — lähestulkoon sama hallituspohja — palasi tähän, eli kunnallisveron vähennystä kasvatettiin ihan työllisyyssyistä, oikeudenmukaisuussyistä ja työllisyyssyistä. Eli tässä on tämmöinen hyvin konkreettinen, käytännönläheinen tapa ollut suhtautua työllisyyteen ja työttömyysongelman hoitamiseen. Kaikki työttömät eivät ole samanlaisia, he tarvitsevat erilaisia keinoja.

Ed. Sumuvuorelle ihan loppuun: Sosiaalisten yritysten tulevaisuus on äärettömän tärkeä. Me tarvitsemme tässä maassa välityömarkkinoita. Kaikki eivät työllisty aina samalla tavalla, samoihin paikkoihin, samoilla kriteereillä. Sen takia tämän paletin täytyy olla laaja.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mitä vielä verotukseen tulee, muistutan, että minäkään en tunnista sellaista verotuksen osa-aluetta, missä tämä hallitus olisi kaikista suurituloisimmille painottuvaa veronkevennysratkaisua tehnyt. (Ed. Tennilä: Prosentit on aina semmoisia! Prosentit huijaa!) — Ed. Tennilä, edellisen hallituksen aikaan kyllä tällainen ratkaisu tehtiin, mutta tämä hallitus ei sellaista ole tehnyt. — Päinvastoin, kunnallisveron perusvähennys, yhteensä reippaasti yli 2 000 euroa, merkitsee sitä, että on kymmeniätuhansia — en ole ihan varma, kenties voidaan puhua sadoistatuhansista — ihmisiä, jotka aikaisemmin ovat joutuneet maksamaan veroa, eivät enää sitä maksa, kun tämä perusvähennys on noussut tälle vuodelle ja siis ensi vuodelle tehtyjen ratkaisujen ansiosta. (Ed. Kalliksen välihuuto) Aivan oikean suuntaisia ratkaisuja.

Mitä vielä tulee näihin viennin ja kansainvälistymisen rahoitushankkeisiin, niin me olemme varanneet hyvin rahaa. Ed. Kallis on siinä oikeassa, että ei Suomen vientialojen iskukyky ole vielä parhaassa mahdollisessa kunnossa, (Ed. Kallis: Miksi te ette tee mitään?) mutta nämä tukitoimet, mitä rahoituksen osalta on järjestetty, ovat määrällisesti riittäviä. Nyt kuitenkin lisäbudjettiratkaisun yhteydessä me muutamme vientiluoton ehtoja niin, että ne ovat viejien kannalta edullisempia. Tässä me otamme tavallaan lusikan kauniiseen käteen ja teemme kädenojennuksen suomalaisille vientialoille, jotka tarvitsevat tämäntapaista kädenojennusta.

Mitä vielä Turun telakkaan ja ylipäänsä meriklusteriin tulee — nyt kannattaa puhua kyllä meriklusterista, koska ylivoimaisesti suurempi osa työpaikoista on ei siellä telakalla vaan koko siinä meriklusterissa ympäri Suomea — me olemme täällä käynnistäneet massiivisia, mittavia toimenpiteitä. Lisäbudjetissa varataan siihen rahaa, ja nyt olemme valmiita laittamaan tämän koko meritoimialan tällaisen erillisen rakennemuutosmenettelyn piiriin. Kahden viikon päästä torstaina on tarkoitus hallituksen se käsitellä. Rahaa varataan niin, että niillä voidaan tehdä kaikki se, mikä ylipäänsä nyt on voitavissa tehdä tämän tärkeän toimialan säilyttämiseksi Suomessa. Se aiotaan kyllä hallituksen toimin tehdä.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me joudumme enemmän ja enemmän keskustelemaan tulevaisuudessa, mistä me saamme lisää rahaa. Ja kun me tästä keskustelemme, ei ole yhdentekevää, mistä me saamme sitä lisärahaa oikeudenmukaisesti ja sosiaalisesti järkevällä tavalla.

On hyvä, että ministeri Pekkarinen tuli nyt mukaan tähän keskusteluun, nimittäin tehän olette vaatineet usein hyväosaisia lamatalkoisiin, ja kerta kerran jälkeen, kun näin paksun kirjan me näemme, luulisi täältä löytyvän edes yhden toimen, millä se hyväosainen osallistuisi lamatalkoisiin, edes jonkun, mutta ei mahdu tämän kokoiseen kirjaan hallituksen arvomaailmassa yhtäkään toimea, millä hyväosaiset osallistuisivat lamatalkoisiin. Missä viipyvät pääomaveron korotukset? Osakemiljonäärit maksavat pientä pääomaveroa, samaan aikaan hallitus nostaa tasaveroja nostamalla energiaveroa, arvonlisäveroa, pakottamalla kuntia kunnallisverojen korotuksiin. Tämä on väärin. Tämä johtaa kohti tasaveroa.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Käytin tosiaan viime viikonlopun aikaan puheenvuoron ja esitin ajatuksen siitä, että on ihan oikein, että suurista osinkotuloista ihmiset maksavat korkeampaa veroa, että tietyn rajan jälkeen tuo osinkotuloista menevä vero olisi nykyistä korkeampi. Tällä hetkellä efektiivinen verokanta on 19,5 prosenttia sillä perusteella, että se listattu yhtiö maksaa siitä ensin 26 prosenttia, ja on paikallaan, että vaikka nämä kaksi pannaan yhteen, niin se jää reilusti alle 50 prosentin elikkä monet ihmiset maksavat ansiotulosta paljon enemmän veroa kuin se yritys ja siitä yrityksestä osingon saava osingonsaaja yhteensä. Ja tästä syystä minusta ... Mutta siitä me emme ole tämän hallituksen ohjelmassa sopineet. Minusta se oli avaus seuraavan hallituksen ohjelmaa varten, ja pidän kiinni siitä, että jos olen vaikuttamassa asiaan, niin tämänmukaisesti jatkossa myöskin menetellään.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinenhan on puhunut saman suuntaisesti jo monta kertaa, vaatinut suurituloisia lamatalkoisiin, mutta aina ilmeisesti valtiovarainministeri Katainen tyrmää nämä ministeri Pekkarisen esitykset ja eriarvoisuus vain Suomessa kasvaa.

Mutta 1990-luvun laman yksi suuri oppi oli se, että meidän pitää pitää kaikki ihmiset mukana työelämässä, koska 1990-luvun laman jälkeen osa ihmisistä syrjäytyi pysyvästi työelämästä, ja sen takia meidän tulee panostaa erityisen paljon pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseen, jotta me emme edesauta tätä syrjäytymiskierrettä, joka usein juuri syntyy pitkäaikaistyöttömyydestä. Näin ollen minun on vaikea hyväksyä sitä, ministeri Katainen, että tässä lisätalousarvioesityksessä ei tule euroakaan lisää työvoimapoliittisiin toimiin, joilla autettaisiin pitkäaikaistyöttömänä olevia ihmisiä. Jos te olette eri mieltä kanssani, niin voisitteko te kertoa, kuinka monta pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon kohdentuvaa euroa tämä lisätalousarvio pitää sisällään? En ole löytänyt niitä tästä. Voisitteko vastata?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ehkä ministeri Pekkarinen voi omalta osaltaan vielä täydentää, mutta meillä on yhteensä määrärahoja esimerkiksi aktiivisiin työvoimapoliittisiin toimiin, siis työpaikkoja luoviin toimiin, ei välttämättä TEMin. (Ed. Urpilainen: Ei kysymys ole siitä!) Jos katsotaan ihmisen kannalta, niin ihmiselle ei ole olennaista, miltä ministeriöltä hän saa jotakin rahaa, vaan ihmiselle on olennaista, että hän saa joko koulutuspaikan tai työpaikan, ja tähän kokonaisuuteen on 66 miljoonaa euroa täydentävässä ja lisätalousarviossa sen lisäksi, mitä ylipäänsä näissä budjettiesityksissä on ollut.

Pitkäaikaistyöttömyyshän on ilmiö, niin kuin täällä todettiin. Se lasketaan aina vuoden työttömänäoloajan jälkeen, ja se seuraa siis työttömyyden käyrää 12 kuukauden viiveellä. Nyt on poikkeuksellisesti työttömyys lähtenyt alenemaan jo ennen kuin vuosi tulee täyteen tästä suuremmasta työttömyyden noususta, ja voimme olettaa, että vuoden päästä taas pitkäaikaistyöttömyys on laskenut, mutta me emme sitä tietenkään odota vaan teemme näitä aktiivitoimenpiteitä.

Haluaisin erityisesti ed. Kallista kiittää. Te olette ansiokkaasti ollut huolissanne kilpailukykyasioista. Itse asiassa kovin moni muu ei ole siitä tässä salissa tällä hetkellä puhunut. Yksikkötyökustannukset, työn hinta ylipäänsä, energiapolitiikka, osaamisen vahvistaminen ...

Puhemies:

Nyt ollaan kovin pitkällä vastauspuheenvuorossa!

Puhuja:

... ja verotus ovat niitä, joilla siihen voidaan vaikuttaa.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Jos halutaan suurituloisia, hyvätuloisia ja varakkaita ihmisiä verottaa enemmän, miksei palauteta varallisuusveroa? Se tulisi ottaa käyttöön uudelleen ja sitä kautta saataisiin todennäköisesti noin 100 miljoonaa euroa kuitenkin valtion kassaan. Se on iso raha.

Toiseksi näihin pienituloisiin. On syytä muistuttaa, että esimerkiksi tänä vuonna pienituloinen kaupan myyjä sai noin 10—15 euroa kuukaudessa verohelpotusta. Ministeri sai hiukan toistasataa euroa kuukaudessa verohelpotusta. Tämä on sitä porvarillista oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jota me emme pidä oikeana, vaan me haluamme nimenomaan, että pienituloisille annettaisiin enempi. Tällä hetkellä, kun on valtiolla tiukkaa, silloin pitäisi myöskin suurituloisten tulla mukaan näihin talkoisiin, joilla valtion taloutta parannetaan.

Ilkka Kanerva /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Pari asiaa, joilla on mielestäni merkitys työvoiman kysyntään ja työvoiman tarjontaan lisäävästi ja jotka vähentävät julkisen talouden kestävyysvajetta ja elvyttävät tietysti kansantaloutta. Ensimmäinen on se, että pitää oivaltaa työurien pidentymisen merkitys meidän kansantaloudellemme, ja työmarkkinajärjestöiltä on lupaus siitä, että he kehittävät mallin, jolla pidennetään toimia kolmella vuodella. Jos se edellyttää työssäjaksamisessa olevia investointeja, satsauksia sinne, niin ne ilman muuta samassa yhteydessä tehtäköön. Lupaukset vaan ovat kovasti, kovasti lunastamatta tällä hetkellä.

Toinen keino on yhtiöverotuksen selvä keventäminen. Se on tärkeä asia Suomelle, sillä Suomen pitää olla edullinen paikka investoida. Suomen pitää olla yritystoiminnalle ja investoinneille hyvä paikka, ja korkea yhtiöverotus vähentää investointeja, tuotantoa ja palkanmaksukykyä. Jos tämä edellyttää sitä, että pitää nostaa pääomaveroa, miksei sitä voida myöskin asiallisesti ottaa arvioitavaksi?

Katri  Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tässä on tuotu jo esiin niitä monia toimia työllistymisen edistämiseksi. Esimerkiksi poliiseille tulee 3 miljoonaa euroa lisää, nuorisotyöttömyyteen tulee rahaa, nuorten työpajatoimintaan, etsivään työparitoimintaan, korkeakoulutettujen työllistämiseen, mutta ei ole unohdettu myöskään työttömiä. Sinne puolelle tulee myös monia panostuksia. Samoin olen tyytyväinen siitä, että velkaneuvontaan hallitus itse päätti lisätä miljoona euroa, jolloin eduskunnan ei tarvitse tätä perinteistä korjaustoimenpidettään täällä tehdä ennen joulua.

Toinen asia, mihinkä eduskunta on usein puuttunut, on ollut tuo Somlan jonojen purku, ja siinä tietysti myös käytäntöjen tehostaminen toivottavasti parantaa asiakkaan asemaa.

Arvoisa puhemies! Kysyisin vielä, oliko teillä ympäristötyöasia keskusteluissa millään tavalla. Elikkä ympäristötöihin tunnutaan kaivattavan maakunnissa selvästi lisää rahaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hieman vaikuttaa siltä, että valtiovarainministerin puheenvuoro tuli aika elitistiseltä tasolta tämän päivän työttömyyteen nähden, jos teidän mielestänne tärkein keino puuttua pitkäaikaistyöttömyyteen on se, että he voivat viimeistellä opintonsa. Tämmöinen lause tuossa lipsahti, ja silloin kyllä tulee mieleen, että ei ole kovin paljon tuntumaa siihen, ketkä tässä maassa ovat pitkäaikaistyöttömiä. Ensinnäkin se vaatii jo sen vuoden työttömyyden, ja jos vasta sen jälkeen hoksaa opintojen pariin palata, niin ei pidä paikkaansa.

Meillä on myös suuri ongelma löytää tästä yhtä ainutta keinoa. Ed. Urpilainen sitä kysyi, vastaukset kiertelevät kaukaa: Mitä keinoja tehdään pitkäaikaistyöttömyyden estämiseksi? Kaikkein kestävintä talouskasvu olisi silloin, kun työllisyysaste nousisi myös korkeaksi. Tästä on nyt puhuttu, kun hyvinvointivaltiosta puhutaan. Työllisyysaste on aivan liian alhainen, ja sen takia me emme voi hyväksyä 60 000:ta pitkäaikaistyötöntä, tai kun siihen lasketaan lisää, me pääsemme lähelle 200 000:ta. Semmoinen Suomi ei kestä. Siinä saadaan velkoja maksella monta vaalikautta, jos ei ihmisiä oteta töihin, ja mieluummin valtion toimilla, niillä teidän paheksumillanne TEMin työllistämisrahoilla.

Antti Rantakangas /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus ansaitsee kiitettävän arvosanan talouspolitiikan linjasta, ja myös sosiaalipoliittinen ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus on hyvällä tasolla (Ed. Tennilä: Vai niin!) keskustan vahvoista vaatimuksista johtuen.

Tämä lisäbudjetti ja budjetin täydennys sisältää myöskin maaseudun kannalta myönteisiä asioita: metsäparannusvaroja lisätään, uusiutuvan energian käyttöä edistetään — eli ne asiat, jotka olivat monen epäilyn kohteena, löytyykö näihin rahaa ja onko tämä hallituksen toimintalinja uskottavaa myös uusiutuvan energian osalta. Kyllä on. Sen vahvistavat nämä ratkaisut, mitä täällä sekä ensi vuoden budjetin täydennyksessä että lisäbudjetissa on olemassa.

Sen sijaan SDP:n suuntaan pitää kyllä valittaen sanoa, että te olette aivan aidosti jälleen unohtamassa maaseudun ja maakunnat. Ei teidän esityksessänne, puheenvuorossanne, riitä riviäkään tai sanaakaan meidän laajojen maakuntiemme, maaseudun, kehittämiseen, ei riviäkään. Päinvastoin, lisää rasitteita ja tulonsiirtoja väärään suuntaan.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä ed. Kumpula-Natri halusi todella, todella väärin ymmärtää ministeri Kataisen puheen. Tämähän oli ainoastaan yksi esimerkki niistä järkevistä toimista, joita on tehty työllisyyden parantamiseksi. Haluaisin yhtyä kiitoksiin hallituksen suuntaan, ja koko hallituksen suuntaan, näistä toimista telakkateollisuuden ja koko meriteollisuuden kriisin tilanteen parantamiseksi. Kolme merkittävää työtä: laivatilausten edesauttaminen, joka nyt toteutuu; verkoston auttaminen, yritysten pystyssä pitäminen; ja kolmanneksi, työttömäksi jäävien ihmisten auttaminen. Näihin on nyt merkittäviä lisäsatsauksia tässä täydentävässä esityksessä, ja todellakin kiitos siitä.

Haluaisin kuitenkin kysyä kahta asiaa: Onko nyt aivan varmaa, kuten olen kyllä ymmärtänyt, mutta haluaisin sen kuulla, että nämä tuet sopivat nyt tehtyyn Viking Linen laivatilaukseen? Toisaalta teen kysymyksen, joka suuntautuu tulevaisuuteen: Euroopan unionin alueella olevat laivatuet vääristävät merkittävästi laivamarkkinoita, telakkamarkkinoita, ja haluaisin kuulla, miten Suomi toimii Euroopan unionissa näiden telakkatukien pois saamiseksi, koska Suomi voi ainoastaan hyötyä siitä.

Merja Kyllönen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Komennusmiesten verotus on tässä maassa kyllä perattu niin tarkkaan, että moni mies on taipaleen varrella turvautunut rasvattuun köyteen, kun elämästä on tullut silkkaa kärsimystä tulisessa pätsissä. Mutta harmaan talouden torjunnan osalta hallituksen kone liikkuu kyllä niin hitaasti, että variksetkin nauravat aidalla jo tälle touhulle, kun miljardit luisuvat kiiluvasilmäisten pelimiesten pohjattomiin säkkeihin. Tarvitaanko ruosteinen naula valtiovarainministerin pottuvarpaan kynnen alle pontimeksi, että tämä kansakunnan verta juova toiminta loppuu tästä maasta ja verottaja pääsee todella kurmuuttamaan niitä, joille se kurmuutus kuuluu?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilaiselle vielä kertaalleen: Erittäin merkittävä kunnallisveron perusvähennys kohdistuu juuri kaikista pienituloisimpiin. Me olemme ottaneet siinä erittäin ison askeleen, sellaisen, jota emme nyt valitettavasti monien hyvien asioitten joukkoon kyenneet teidän kanssanne yhteistyössä sijoittamaan. Nyt se on kyetty tekemään.

Mitä tulee vielä pitkäaikaistyöttömyyteen ja nuorisotyöttömyyden hoitoon, me varaamme nyt 30 miljoonaa euroa Esr-rahoja. Käytämme niitä etupainotteisesti ja vastaamme niillä nimenomaan nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyteen, ja sitä varten vielä ylitämme ensi vuoden aikana 30 henkilöllä niitten vakanssien tuottavuusrajaa, jotka tarvitaan varmistamaan se, että nämä rahat tulevat käytettyä.

Nämä meidän telakka- ja varustamotukemme sopivat kyllä Euroopan nykyisin hyväksymiin. Me toki toivomme, että EU:ssa voisimme nämä suorat toimintatuet ottaa pois, mutta Suomi ei voi yksipuolisesti sitä tehdä. Toimimme yhteistyössä muun Euroopan unionin kanssa.

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Talouselämän edellytysten parantaminen ja sitä kautta talouskasvun nopeuttaminen on kaikkein tärkein asia, kun puhutaan vaikkapa työttömyysongelman hoitamisesta. Sen takia tähän budjettiesitykseen liittyvistä toimista muun muassa telakkateollisuuden toimintaedellytysten parantaminen, joka asia heijastuu paitsi Varsinais-Suomeen pitkälle Satakuntaan, Pirkanmaalle, Etelä-Hämeeseen, on sellainen toimi, jolla luodaan näitä edellytyksiä.

Myöskin Kemera-rahojen lisääminen toimii samaan suuntaan. Tiedämme, että hyvällä metsänhoidolla olemme pystyneet lisäämään metsien tuottoa, puun tuottoa 1950—1960-luvulta 50 miljoonasta kuutiosta yli 100 miljoonaan tällä hetkellä. Näillä toimilla tätä hyvää kehitystä edelleen viedään eteenpäin. Tarvitaan juuri tällaisia toimia, joilla luodaan pohjaa talouselämän kehitykselle, talouden kehitykselle, kilpailukyvyn paranemiselle ja myöskin työllisyyden paranemiselle.

Kari Rajamäki /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliittiset arvovalinnat näkyvät konkreettisen verotuksen ja köyhyyden kysymyksissä. Ministeri Katainen, voin myöntää teidän olevan hyvin rehellinen, kun te Savon Sanomissa opetatte meitä riemuitsemaan verokalentereiden kärjessä olevista miljoonatuloja saavista henkilöistä. Toteatte: "Lopputuloksena on luotu jotakin uutta, työtä toisillekin, ja maksettu siinä sivussa muhkeat verot. Jokainen maksaa veronsa euroissa, ei prosenteissa." Ja edelleen: "Suomalaisten menestys on myös varattoman, tulonsiirtojen varassa elävän ja jokaisen peruspalveluiden käyttäjän iloksi."

En tämän jälkeen kyllä ihmettele, miksi te vaan puhutte pääomaveron korottamisesta mutta ette tee sitä. Ymmärrän nyt erittäin hyvin, että olette poistaneet miljardin edestä Kelan työnantajamaksuja ja laitatte sen maksettavaksi nimenomaan lapsiperheiden ja pienituloisten eläkeläisten osalta. Ensi vuonna nostatte sähköveroa 94 prosenttia tässä maassa. Pienituloisten tilanne kärjistyy, tuloerot kasvavat ja köyhyyden ongelmat voimistuvat.

Kimmo  Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta se, että olennaista on tulonjako. Kuten ministeri Katainen sanoi, viimeisen parin vuoden aikana tulonjako on tasaantunut tässä maassa porvarihallituksen aikana. Pääministeri Lipposen aikana tulonjako kasvoi. Tässä on tietty selkeä kehitystrendi. (Ed. Gustafsson: Silloin Lipposen aikana meni muutenkin paremmin!)

Mikä on myöskin olennaista, on se, mitä tuloverotukseen tulee, että tuloverotuksessa on tehty kevennyksiä aikaisemmin aina tasaisesti. Nyt on kaikkein pienituloisimmille tehty erityisiä vähennyksiä, mikä merkitsee sitä, että tuloverotuksessa kevennykset ovat kohdistuneet tämän hallituksen aikana enemmän pienituloisille kuin kokoomuksen ja demareitten ollessa yhdessä hallituksessa.

Sitten täytyy todeta, että kaikkien lähtökohta kuitenkin jokaisella on tulovero, ja tuloverossa kuitenkin ylin tuloveroprosentti on yli 50. Veronmaksajain Keskusliitto julkaisi eilen tuloksen, jonka mukaan keskituloisilla progressio meillä on kireämpi kuin muissa eurooppalaisissa maissa. Se kuvastaa sitä, että meillä on edelleen erittäin ankara työtulon verottaminen, ja sitä pitää pyrkiä keventämään, jos halutaan.

Se, että te haluatte progression pääomaverotukseen, tarkoittaa sitä, että mökin mummo maksaa koroistaan tulevaisuudessa 50—60 prosenttia veroja, ja se on paljon. (Ed. Saarinen: Mistä koroista?)

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaksi asiaa.

Ensiksikin, on kysytty puolueiden kantaa pääomaveron korotukseen, ja vihreät kannattavat sitä.

Toisena, kun puhutaan yhteiskunnan kyvystä selviytyä ja uusiutua, keskeistä on juuri, niin kuin ministeri Katainen korosti, kyky uusiutua, luoda uusia työpaikkoja luovuuden kautta, löytää uusia ratkaisuja.

Tässä lisätalousarviossa yritysten kansainvälistämisavustusten lisäämisellä edistetään muun muassa ympäristöliiketoiminnan, puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kansainvälistymistä. Oleellista on se, että metsäteollisuuden jalostusastetta todellakin nostettaisiin ja monipuolistettaisiin. Se on ollut meillä puutteena jo pitkän aikaa. Tämä on oleellinen osa siinä kehityksessä, joka tulee meillä teollisuuden muutoksen myötä nyt tapahtumaan. Kysyn ministeri Kataiselta: Paljonko on laskettu, että tulee uusia työpaikkoja puutuoteteollisuuteen ja puurakentamiseen, kun hallitus aktiivisesti edistää tämän toiminnan eteenpäinmenoa?

Matti Kauppila /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Puuttuisin kanssa tähän teollisuusrakenteeseen. Tuossa ed. Ojansuu kysyi oikein tästä puurakentamisesta. Sehän on ollut meillä työ- ja elinkeinojaostossa, mutta jotenkin tuntuu, että jotkut jarrut siellä vielä on. Jos mietitään telakkateollisuutta ja tulevaisuutta ja puurakentamista rinnakkain, niin kyllä minun mielestäni puurakentamisella pitää olla Suomessa tulevaisuus.

Sitten menisin näihin liikennekuvioihin. Kyllä nyt olisi odottanut, että tässä täydentävässä budjettiesityksessä ensi vuodelle olisi Z-junille se 1,5 miljoonaa nyt löytynyt tässä kohtaa jo, ettei siihen tarvitse karvalakkilähetystöjä ja kaiken maailman toimikuntia perustaa, että saataisiin se liikkeelle. Tässä olisi toivonut parannuksia.

Sitten lopuksi toteaisin sen, että tässä nyt keskustapuolue on taas kerran lypsänyt ikään kuin loppulypsynsä tällä hallituskaudella. Täällä on niin monta kohtaa tähän maatalouteen ja metsätalouteen.

Esko Kiviranta /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit ovat jossain paperissaan esittäneet pääomatulon verotuksen korottamista vuositasolla 500 miljoonalla eurolla nykyisestä, ja se on käsittämättömän iso luku. Tällä hetkellähän, kun te puhutte, että korotetaan veroa 28:sta 30:een, tiedetään, että sillä saadaan 100 miljoonaa euroa. Jos pääomatulot kaksinkertaistuvat, mikä on aikamoinen juttu, saataisiin 200 miljoonaa euroa.

Miten te keräisitte tämän 500 miljoonaa euroa? Kannattaa muistaa, että se koskee teidän karsastamienne puhtaiden pääomatulojen lisäksi myös monia yritystuloja, esimerkiksi yksityisten liikkeen- ja ammatinharjoittajien, maanviljelijöiden, metsänomistajien tuloja.

Olli Nepponen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yritysten kilpailukyky on täällä nostettu puheenaiheeksi. Se on äärimmäisen tärkeä. Mutta meidän on pystyttävä luomaan uutta, sellaisia Nokian tapaisia, jotka menevät kaupaksi. Meillä on liikaa perusteollisuudessa, hyvin toimivia yrityksiä, mutta me tarvitsemme uusia kärkihankkeita. Siihen tarvitaan korkeata osaamista, innovaatiopolitiikkaa, yritystukijärjestelmiä, ja täytyy sanoa, että kyllä tämä hallitus on panostanut näihin, ja odotetaan tuloksia.

Mutta esimerkiksi tämä puurakentaminen, jota on käsitelty ja josta kannetaan huolta: Kyllä meidän keskeisten, isojenkin metsäteollisuusyritysten, joissa valtiokin on mukana omistajana, pitää panostaa puutuoteteollisuuteen, puun jatkojalostamiseen vielä paljon enemmän — Euroopassa puurakentaminen on maailman huipussaan, Ruotsi on hyvä esimerkki — mutta ei vain puurakentamiseen vaan moneen muuhun, koska metsästä Suomi tulee elämään jatkossakin, toivottavasti.

Bjarne Kallis /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvin paljon on veroista puhuttu tänä päivänä. Totean yhden asian. Palkansaaja maksaa veroa keskimäärin 27 prosenttia, maanviljelijät 28 prosenttia ja yrittäjät pitkälti yli 30 prosenttia. Yrittäjä on se, joka luo työpaikkoja.

Sitä minä en ymmärrä, minkä takia pääomaverosta ja korottamisesta puhutaan niin paljon, kun kuitenkin merkittävä osa yrittäjistä on kommandiittiyhtiöitä, henkilöyhtiöitä tai yksinyrittäjiä ja ne maksavat tuon pääomaveron. Kun nostamme, niin kyllä osingot menevät verolle, mutta valtaosan, suurimman osan pörssissä noteeratuista yhtiöistä omistavat ulkomaiset, ja ne maksavat veron verosopimuksen mukaan, joka on nollasta 15 prosenttiin. Eli kannattaisi nämä pitää mielessä ennen kuin huutaa, että sitä ja sitä pitää nostaa niin hirveän paljon.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä itse asiassa yrittäjienkin paneelissa jo ed. Kalliksen kanssa pääsimme kuiskuttelemaan. Yrittäjiä niin kuin ansiotulonsaajiakin, kuten pääomatulonsaajiakin, on hyvin erisuuruisia.

Ed. Sasi oli huolissaan mökin mummoista. Juuri heistä mekin olemme huolissamme, kun rakennamme mallia siitä, miten pääomatulot olisivat myös oikeudenmukaisesti verotettuja. Jos mökin mummo saa muutaman sata euroa, niin ehkä hänen ei tarvitsisi siitä maksaa 28:aa tai 30 prosenttia, kun tekisimme progressiivisen mallin siihen, mutta silloin nämä kaikkein suurimmat miljoonatuloiset, jotka eivät maksa ehkä mitään ansiotuloveroa, saavat vain pääomatuloiksi kikkailtua tulonsa, voisivat maksaa oikeudenmukaisemmin. Ennen tätä uudistusta meillä oli niin, että ansiotulot ja pääomatulot laskettiin yhteen.

Me haluamme oikeudenmukaisuutta verotukseen, ja se pitää sisällään sen, että pienituloinen yrittäjä ei maksaisi niin paljon kuin suurituloinen yrittäjä huomioiden myös yrittäjien kannustamisen näissä asioissa. Ei tämä ole vaikeaa, jos poliittista tahtoa löytyy.

Mauri Salo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Yritysten vahvat taseet ovat osaltaan olleet edesauttamassa työllisyyden ylhäällä pysymistä tässä syvässä talouslamassa. Hallitus osaltaan on tehnyt oikeaa talouspolitiikkaa elvyttämällä. Nyt elvytyksen aika alkaa pikkuhiljaa olla ohi. Kysytään uusia aitoja työpaikkoja, ja silloin niiden ehtona on tietenkin kilpailukyky. Suurteollisuus tänä päivänä ei mieti Suomessa kilpailukykyä, koska sen vaihtoehto on globaali ympäristö. Ne menevät sinne, missä pääomalla saa enempi aikaan ja missä työpanoksen saa halvemmalla.

Kysyn valtiovarainministeri Kataiselta, onko hallituksella aikomusta ryhtyä selvittämään Suomen kilpailukyvyn parantamisen edellytyksiä niin, että me voimme merkittävästi synnyttää uusia työpaikkoja, koska näkemykseni mukaan tällä rakenteella, joka meillä nyt on, tässä ilmapiirissä, meillä on elvytyksen jälkeen edessä suuri työttömyys.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Täällä on mainostettu sitä, että työttömyyttä hoidetaan myös veikkausvoittovaroilla 30 miljoonan edestä. Pyytäisin ministeriltä pientä arviota siitä, montako työpaikkaa arvioidaan sillä satsauksella saatavan. Mikä on valtionosuusprosentti niihin hankkeisiin? Miten arvioitte, että kuntatalous voi sinne laittaa sen oman prosenttiosuutensa, joka nyt on luokkaa 90 prosenttia? Onko esimerkiksi tarkoitus määräaikaisesti korottaa valtionosuusprosentteja, jotta tämä nolla pitäisi paremmin?

Sitten vielä suurempi asia. Velkaa otetaan aika hulvattomasti, ja kiitos edellisten hallitusten taseessa on ollut varaa. On ollut velanottokykyä, ja tällaiset 11 miljardin, ensi vuonna 8 miljardin, velkavastuut ovat aika kovia juttuja. Toivoisin ministeriltä vähän tulevaisuushakuista näkemystä, miten ne teidän mielestänne tullaan maksamaan takaisin. Milloin on sen aika, ja miksi teille eivät kelpaa sosialidemokraattien 500 miljoonan euron tulot, jotka pienentäisivät vielä velanoton tarvetta?

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa valtiovarainministeri aloitti puheenvuoronsa toteamalla, että elvytys on sujunut hyvin. Tarkastellaanpa pikkuisen tätä asiaa.

Finanssikriisi laukesi tasan kaksi vuotta sitten. Meillä se tiedostettiin joulukuussa vajaa kaksi vuotta sitten. Tehokasta elvytysaikaa on ollut puolitoista vuotta. Nyt on tietysti erittäin hyödyllistä arvioida sitä, onkos tämä elvytys ollut vaikutuksiltaan kestävää vai vähemmän kestävää. Meillä on kaksi hyvää vertailukohtaa: toinen ovat ne valtiot Euroopassa, jotka ovat paremmin pärjänneet kuin me, Luxemburg, Slovenia ja Slovakia, ja sitten kurja vertailuesimerkki, Yhdysvallat, jossa meni pieleen ja nyt on 600 miljardin dollarin kakkospaketti menossa elvytystä, puhdasta setelirahoitusta. Onko tarkoitus miettiä näitä?

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jälleen lämpimät kiitokset hyvistä evästyksistä. Minuutti ei anna myöden jokaiseen kommentoida, mutta haluaisin ...

Täällä ovat ed. Mauri Salo ja ed. Kallis puhuneet tästä kilpailukyvystä, myös ed. Nepponen. Tämä on meille se kaikkein olennaisin kysymys. Yritin tuossa toisessa puheenvuorossani sitä sanoa, että hyvinvointiyhteiskunta tarvitsee ikään kuin luovaa tuhoa eli valtavaa tuottavuuskehitystä. Aina jotakin lähtee, mutta aina jotakin pitää tuoda tilalle.

Yksikkötyökustannukset: Me olemme euroalueella puolessavälissä, olemme menettäneet Saksalle varsin merkittävästi kilpailukykyä tässä. Hallitus ei siihen pysty kovasti puuttumaan. Työmarkkinajärjestöjen asia. Toinen, työn hinta ylipäänsä: tuloverotuksella voidaan siihen vaikuttaa. Energiapolitiikassa Suomessa on tehty ennennäkemättömän suuria ja kauaskantoisia ratkaisuja, jotka ovat kilpailukykyä parantavia. Osaamisessa yliopistosektoria ollaan vahvistettu erittäin paljon, mutta se viimeisin iso kysymys on verotus.

Kiittäisin ed. Kallista hyvästä, perspektiiviä antavasta puheenvuorosta sen suhteen, kannattaako aina katsoa kaikkea hyvin ahtaasti tulonjakonäkökulmasta. Emmekö me voisi etsiä malleja, jotka luovat uutta, etsiä sellaisia verotuksen malleja, jotka luovat uutta, eikä lähteä kateuden (Puhemies: Ja nyt alkaakin olla aika täynnä!) silmälasit päässä etenemään?

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen talous on palannut kasvu-uralle ulkomaisen kysynnän vetämänä, ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia. Maailmanlaajuisesti ajatellen asetelma voisi olla paremminkin, ja kasvu ei ole vielä varmalla pohjalla. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että emme tule saavuttamaan samaa taloudellista tilannetta, mikä vallitsi ennen taantumaa. Kasvun keskiössä tulevat olemaan kehittyvät maat, ja ennusteiden mukaan Euroopan merkitys maailmantaloudessa vähenee. Näin on, jollei asialle tehdä jotakin, ja tässä edellisessä puheenvuorossa juuri tulikin joitakin vaihtoehtoja.

Mutta olisiko mahdollista lisätä yhteistyötä EU:n ja USA:n välillä, jotta läntinen talouskasvukehitys saisi lisävauhtia niin USA:ssa kuin Euroopassakin? Ja toisaalta sitten, onko Suomessa tehty muutoksia, jotta ulkomaiset investoinnit pääsisivät meille paremmin rantautumaan?

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Katainen, hyvinvointivaltio edellyttää myös sitä, että meillä on hyvinvoivia, osaavia työntekijöitä. Ja juuri tästä syystä kannan huolta meidän pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta, koska se on ikään kuin tikittävä aikapommi. Jos me annamme nyt ihmisten syrjäytyä, me emme huolehdi heidän osaamisestaan, heidän työkyvystään, heistä ei ole tulevaisuudessa enää työntekijöiksi. Juuri näin kävi 1990-luvun laman jälkeen. Meille syntyi pysyvä joukko ihmisiä, jotka syrjäytyivät työelämästä. Näin ollen meidän pitää huolehtia näiden ihmisten hyvinvoinnista, ja se edellyttää myöskin rahaa. Temmin virkamies tänään toteaa: "Tukityöllistäminen ja palkkatuet ovat nykyisessä työttömyystilanteessa ainoita keinoja, joilla saadaan riittäviä tuloksia."

Ministeri Katainen, montako euroa tämä teidän lisätalousarvioesityksenne sisältää pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon? Yksinkertainen vastaus, sitä toivon.

Markku Pakkanen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Keskustelu lisätalousarviosta on käynyt varsin vilkkaana. Täällä on käytetty hyviä puheenvuoroja nimenomaan verotuksen ja pienyrityksien kannalta. Edustajat Kiviranta, Kallis ja Salo ovat puheissaan todenneet suurta huolta, ja näin on todellakin, että pk-sektori on se, joka Suomessa on viime vuosina pystynyt työllistämään ja uusia työpaikkoja luomaan. Tässä hallituksen esityksessä, lisätalousarviossa, onkin hyviä kohtia siihen. Metsänhoito- ja perusparannustöihin esitetään lisärahaa. Se antaa työtä tuonne haja-asutusalueille. Perusväylänpitoon nostetaan määrärahoja. Se työllistää maarakentamista.

Tämän tyyppisiä toimenpiteitä haluaisin vielä lisää. Kysynkin: missä ovat joukkoliikenteeseen suunnatut rahat? Myös niillä on työllistäviä vaikutuksia.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen yksi johtotähti on ollut työn tekeminen kannustavaksi. Tätä vartenhan perustettiin Sata-komitea, jossa oli tarkoitus saada sosiaaliturva ja työn tekeminen sille tasolle, että aina työn tekeminen kannustaisi, mutta näinpä ei käynyt sen takia, että työmarkkinajärjestöt eivät onnistuneet pääsemään eroon niistä vanhoista asenteista, joilla pitkäaikaistyöttömiä ja työttömiä yleensä tähän maahan saadaan liian paljon. Se on lähinnä myös tämmöinen jäykkien työmarkkinajärjestöjen asia ja syy.

Minä kysyn vaan sitä, että kun kaikkein parasta aktivoivaa sosiaaliturvaa on opintotuki, jonka lisäksi sallitaan tehdä jonkin verran töitä, miksi tätä samaa järjestelmää ei voisi ottaa myös esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille ja työmarkkinatuen varassa eläville. He eivät tällä hetkellä yksinkertaisesti ota sitä työtä vastaan, (Puhemies: Minuutti!) jota heille mahdollisesti tarjotaan, koska se ei itse asiassa kannata. Työmarkkinatuki on parempi.

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä puhutaan kansallisesta kilpailukyvystä, ja siinä koko ajan sivuutetaan, porvarit etenkin, se, että olennaisin suomalainen kilpailukykyvaltti on kansan eheys. Ja nyt se on pahasti repeytymässä. Meillä on lähes miljoona köyhää ihmistä tässä maassa EU-tilastojen mukaan, ja tässä budjettiesityksessäkin todetaan, että täytyy lisätä paitsi kuntien osalta myös valtion osalta toimeentulotukimenoja 31 miljoonaa euroa, koska toimeentulotukea saavien perheiden määrä kasvaa.

Te, valtiovarainministeri, sivuutatte tämmöiset faktat. Te hurraatte, kuinka hyvin hoidatte asioita, mutta faktat ovat toiset. Repeytymä pahenee, ja se on valitettava tilanne, koska se on se suomalainen voimavara, että täällä on eheyttä pyritty saamaan aikaan, ja joskus aikaisemmin sitä saatiinkin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomalaisille yrityksille kuuluu suurin kiitos siitä, että tämän taantuman ja lamankin aikana he pystyvät kuitenkin pitämään niin paljon työvoimaa itsellään. Jokainen työntekijä, joka on ollut yrityksessä, on myös yrityksen pääoma nyt näitä vuosia varten, jolloinka työvoimapula on taas hyvin helposti edessä. Tämä on ollut suurta viisautta, ja tästä kuuluu todellakin yrityksille kiitos.

Nyt on kuitenkin aika mielenkiintoista, että jos yritysverotusta ja verotusta ylipäätänsäkin lähdettäisiin merkittävästi kiristämään, niin kyllä tämä veisi myös meidän kasvultamme tällä hetkellä pohjaa pois. Tässä suhteessa tuo sosialidemokraattien vaihtoehtobudjetti ei istu kyllä tämän hetken taloushetkeen ja -tilanteeseen.

Herra puhemies! Mielelläni kuulisin myös valtiovarainministeriltä ministeriön arviota siitä, mitä täälläkin kysyttiin, miten myös meidän kestävyysvajekehitys ja velkakehitys tällä vuosikymmenellä, pidemmän päälle kun mennään, tulee sitten kaiken kaikkiaan kehittymään.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuloerot todellakin ovat laman aikana kaventuneet. Viime vuonna Jorma Ollilan tulot tipahtivat 10 miljoonasta 7 miljoonaan. Matti Makkosen työmarkkinatuki ei laskenut ollenkaan. (Ed. Rajamäki: Tuloerot pieneni!) Sehän säilyi 530 eurossa kuukaudessa. Ei se tosin kyllä noussutkaan, mutta kyllä saatan kuvitella, että kun tämä tieto leviää leipäjonoihin, niin Suomen jalkapallomaajoukkueen aplodit Unkari-ottelussa jäävät kovin vaisuiksi sen rinnalla, mikä riemu sieltä nousee.

Te sanoitte, että paras keino työllistämiseen on pitkäaikaistyöttömien nyt mahdollistettu opiskelu, ei toimeentulotuella, niin kuin te sanoitte, vaan työmarkkinatuella. Tämä on kyllä uskomattomin sosiaalipoliittinen lausahdus, jonka minä olen täällä kuullut pitkään aikaan. Paras keino pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen on työllistäminen, ja siihen tämä budjetti ei anna riittäviä eväitä.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käydään nyt vielä kerran läpi se iso kuva taloudesta, jota hallitus on onnistuneesti hoitanut. Se on ihan päivänselvää, ja sen varmaan me kaikki joudumme oppositiota myöten tunnustamaan. Mutta sitten kysymys on erittäin tärkeästä asiasta, mikä täällä on jo esille tullut: miten luodaan uusia työpaikkoja, uusia yrityksiä, innovaatioita ja sitä paljon kaivattua kilpailukykyä. Yksi sellainen ala on ilman muuta uusiutuviin luonnonvaroihin perustuva ala.

Ministeri Katainen, te sanoitte jotenkin tähän malliin äsken, että tämä täydentävä esitys on aika lailla tekninen. Tältä osin se ei ole mielestäni tekninen, vaan siinähän on nimenomaan erittäin merkittäviä seikkoja näiden uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseksi tuotu esille ja on myöskin osoitettu niihin aika lailla paljon määrärahoja: puurakentaminen, energia, ruuantuotannon lisäämiset jne. jne. Tässä on erittäin paljon mahdollisuuksia.

Mutta sitten, ministeri Katainen, myöskin muutama kysymys teille: jotta me näistä saisimme sitä "uutta Nokiaa" syntymään, niin onko niin, että nämä esitetyt rahat ja toimenpiteet nyt varmasti riittävät siihen isoon tavoitteeseen, joka meillä myös toisaalta on, ja myös mahdollisuudet siihen?

Tuula Peltonen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täällä nyt valtiovarainministerin logiikka horjuu. Kerroitte osaamisen tärkeydestä ja siitä, että kun nyt annetaan muutamia ammatillisen koulutuksen lisäpaikkoja, niin sitten voidaan sen jälkeen vaikka työttömyysturvaa leikata muutamia kymmeniä miljoonia. Tämä on aikamoinen yhtälö. Samoin tuloeroja ajatellen varmaan koskaan ennen ei Suomessa ole ollut tuloeroja sillä tavalla kuin tällä hetkellä, elikkä kansakunta on jakautumassa täysin kahtia. Vähän uskomattomia nämä puheet.

Ministeri Pekkarinenhan tuttuun tyyliinsä jatkaa tätä, että Keskisuomalaisessa hän kertoo suuria lupauksia siitä, että suurempia tuloja täytyy ruveta suuremmin verottamaan, mutta sitten tässä talossa hän peruu puheensa täysin.

Yliopistopuolella on käymässä myös samanlainen kahtiajakautuminen. Katsoin tuota lisätalousarvioesitystä. Siellä on korkeakouluille yhteensä tulossa 2,5 miljoonaa lisäystä, mutta Aalto-yliopisto on saamassa yksin yli 150 miljoonaa, että kyllä näitä kahtiajakautumisia täällä riittää.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voi vain kuvitella sen tilanteen, jos hallitus ei olisi onnistunut elvytyksessään näin hyvin kuin on tapahtunut, (Ed. Rajamäki: Niin kuin jätevesiasetuksessa!) mikä olisi tämän lisäbudjettiesityksen käsittelyn tilanne tällä hetkellä Suomessa. Väitän että paljon paljon vaikeammassa tilanteessa eläisimme kuin missä tällä hetkellä olemme. Hallitus on siinä työssä onnistunut erittäin hyvin, siinä ei ole mitään huomautettavaa.

Hallitus on tehnyt merkittäviä päätöksiä muun muassa energia-alalla: energiansäästö, energiatehokkuus, ydinvoimapäätökset, ja nyt tässä budjetissa näkyy uusiutuvan energian paketin ratkaisuja. Tähän budjettiin sisältyy 8 miljoonaa euroa lisää rahaa kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisiin varoihin, ja sitten tietenkin vielä ensi vuoteen tulee se pienpuun energiatuki, joka on aivan valtava uusi avaus energiamarkkinoilla.

Sosialidemokraattien merkittävä avaus uusiutuvan energian markkinoilla on selkeästi ollut ehdottaa maa- ja metsätalousmaalle kiinteistöveroa. Tämäkö on teidän viestinne uusiutuvan energian alalle taikka suomalaisen halvan ruuan hinnan puolesta? Ihmettelen suuresti, jos tämä on teidän viestinne. Toivoisin hieman analyyttisempaa otetta, (Puhemies: Minuutti on mennyt!) jos kerran kehitetään jotakin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Debattia on syytä ryhtyä nyt jo lopettelemaan. Reipas tunti on käyty tätä osuutta. Myönnän tähän yhteyteen vastauspuheenvuorot — olen merkinnyt tähän ylös — edustajille Satonen, Tiusanen, Laxell, Sasi, Kaltiokumpu ja Viitanen, ja sitten me emme enää näitä myönnä tähän yhteyteen. Tämän jälkeen sitten ministeri Katainen antaa vastaukset tehtyihin kysymyksiin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jokainen työtön on liikaa, mutta kyllä tässä nyt pitäisi rehellisyyden nimissä tarkastella sitä, mikä on ollut tämä taloustilanne, kun valtaosa työpaikoista syntyy pieniin yrityksiin. Jos me vertaamme sitä talouden kehitystä, jolloin meillä oli historiallisen kova taantuma, ja vertaamme työllisyyskehitystä, niin tuskin löytyy Suomen historiasta — ja kansainvälisestikin on vaikea löytää — esimerkkejä, joissa työllisyyden hoidossa olisi paremmin onnistuttu kuin tässä tilanteessa on onnistuttu. Ja, mikä on ollut tärkeintä, siellä on panostettu nuoriin, vastavalmistuneisiin ja juuri työttömäksi jääneisiin, jotta on estetty virta pitkäaikaistyöttömyyteen, ettei ole nyt tullut uutta porukkaa pitkäaikaistyöttömyyteen. (Vasemmalta: Sinne on vain tullut!) Siinä tämä omaehtoinen koulutus, jonka ministerikin on maininnut, on erittäin tärkeä asia ja uusi väylä. Kun sinne menee väkeä — siellä on nyt 7 000, ehkä vuoden lopussa 10 000 — nuo kaikki muut rahat ovat käytettävissä tämän perinteisen aktiivisen työvoimapolitiikan puolella. Eli aivan oikeita ratkaisuja on tehty, jotta on pystytty vastaamaan tähän vaikeaan työllisyystilanteeseen.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus tietää ne kipukohdat, joista ihmiset keskustelevat. Kuitenkaan tässä viimeisessä lisätalousarviossa tälle vuodelle ei niitä ole huomioitu.

Mitä tulee työllistämiseen, niin itsensä työllistävien ihmisten mahdollisuutta saada siihen toinen mukaan työtä tekemään ei ole helpotettu, mutta ei ole myöskään kajottu niihin sosiaalisiin ongelmiin, mitä täällä on todettu.

Arvoisa puhemies! Kuulin työhuoneessani tästä ystävällisestä mahdollisuudesta pitää vastauspuheenvuoro, ja juokseminen sieltä tänne alle minuutissa oli vähän hankalaa. (Naurua)

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suuri kiitos täyty antaa myös pk-yrittäjille. Monetkaan hiljaiset pk-yrittäjät eivät ole ensimmäisinä olleet vähentämässä porukkaa vaan uskovat tulevaisuuteen.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Saamme kiittää juuri nykyistä pääomaverojärjestelmää siitä, että meillä on niinkin alhainen työttömyys kuin tänä päivänä on. Pienten listaamattomien yritysten on kannattanut vahvistaa omaa pääomaa, ja se on johtanut tilanteeseen, jossa ei ole ollut pakko irtisanoa ihmisiä vaan ihmiset on voitu pitää palkkalistoilla. Siitä syystä pitää olla tarkka, halutaanko muuttaa järjestelmää. Ja haluaisinkin selvän vastauksen siihen, haluatteko tosiaan, demarit, romuttaa nykyisen, pienten listaamattomien yritysten verojärjestelmän ja vaarantaa työllisyyden tulevaisuudessa.

Esimerkki siitä mökin mummusta. Kun te haluatte, että se pienen talletuksen korko menee progressiivisen verotuksen piiriin, ensin mummo saa prosentin, inflaatio yhden prosentin. Eihän synny mitään tuloa, mutta nimellistulosta kuitenkin maksetaan vero. No, sitten kun se tulee tuloverotuksen piiriin, se tarkoittaa sitä, että kansaneläkkeen pohjaosa pienenee vastaavasti, kun tulot kasvavat, ja myöskin kunnallisverotuksen ja valtionverotuksen eläketulovähennykset kumpikin pienenevät, mikä merkitsee sitä, että siitä nimellistulostakin se mummo maksaa noin 80 prosenttia käytännössä veroa. Sitäkö te haluatte, rangaista näitä pienituloisia eläkeläisiä?

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä kyllä käydään paljon keskustelua siitä jaettavasta hyvästä, jota jokainen haluaa, ja joskus tuntuu siltä, kun verokeskustelua käydään, kuin siinä vanhassa toteamuksessa, että pannaan verot valtion maksettavaksi, että silloin palvelut ja hommat hoituvat hyvin, kun käydään kinaa, kenen siitä pitää maksaa.

Kaikki jaettava hyvä tulee vain tuottavasta työstä, ja se edellyttää talouskasvua. Minun mielestäni hallitus on hyvin kaiken tämän ajan esittänyt valtiovallan toimet, jotka ovat kohdistuneet nimenomaan innovaatioon, talouskasvuun ja kilpailukykyyn, ja tietysti tässä pk-yritykset ovat keskeisessä roolissa.

Nostan tähän esille meriklusteritoiminnan, joka on tärkeä meille tuolla Satakunnassa, siihen satsaamisen, toisaalta työttömyyteen ja erityisesti nuorisotyöttömyyteen satsaamisen. Nuoria poliiseja olisi muuten jäänyt valtavasti työttömäksi, mutta nyt saadaan 3 miljoonaa lisää ja myös tutkintakeinoihin miljoona.

Pia Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt kyllä, ministeri Katainen, minä teinä hieman vakavasti katsoisin peiliin, nimittäin te äsken tulitte sanoneeksi, että täällä salissa täytyisi etsiä uutta eikä perustaa kateuteen. Minusta on varsin ylimielistä se, jos te todellakin olette sitä mieltä, että kun täällä on kysytty oikeudenmukaisuuden, verotuksen perään tai oltu huolissaan siitä, että pienituloinen eläkkeensaaja maksaa kiristyviä energiaveroja, tämä on teidän mielestänne kateutta. Kateuttako täällä nyt sitten lietsotaan, kun täällä ollaan huolissaan tasa-arvosta.

Te sanoitte, että pitää etsiä uutta. Minun mielestäni te olette nyt etsimässä hirvittävän vanhaa, kun te olette omalla veropolitiikallanne eriarvoistamassa ihmisiä. Minusta aina, kun eriarvoistetaan, se on menneisyyttä, se on vanhaa, eikä mitään uuden etsimistä.

Arvoisa ministeri Katainen, teidänkin puolueenne ryhmäpuheenvuorossa ikään kuin pidettiin hyvänä sitä, että työttömiä on 7 prosenttia. Se muuten tarkoittaa 60 000 pitkäaikaistyötöntä. Ongelma on vakava, ja toivoisin, (Puhemies: Minuutti!) ministeri Katainen, että vastaisitte ed. Urpilaisen kysymykseen, kuinka paljon rahaa tässä pistetään nimenomaan pitkäaikaistyöttömyyteen.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Ei kukaan ole iloinen yhdestäkään työttömästä, mutta jos hieman suhteuttaa, vielä kerran se, että meillä on tällä hetkellä Suomen historian syvimmän laman jälkeen sama työttömyysaste kuin vuonna 2006 silloin, kun talouden pyörät pyörivät kuumina, liiankin kuumina. Edellisen hallituksen aikana 2006 oli saman verran työttömiä kuin on nyt tämän laman jälkeen. Minusta me voimme olla tyytyväisiä siihen, että meillä on tämmöinen tilanne nyt. Me pääsemme tästä nyt sitten parempaan. Ei niin, että joku olisi iloinen. En minä usko, että te olette iloinen, enkä usko, että te uskotte, että minä tai joku muu täällä on iloinen siitä, että Suomessa on työttömiä. Ei kukaan niin sydämetön ihminen ole. Mutta voi suhteuttaa siihen, että on maailman tai Suomen historian syvin lama ja meillä on sama määrä työttömiä kuin silloin, kun Suomen talouden pyörät kävivät niin kuumina, että kuumemmiksi ne eivät juurikaan pääse.

Mitä tulee pitkäaikaistyöttömyyteen, kun katsotte varsinaista budjettikirjaa, aktivointiaste on hurja. Se on hyvä, niin kuin pitää tietysti tässä tilanteessa olla. Halusin ottaa esille tämän omaehtoisen koulutuksen. Kun työtön ihminen, työmarkkinatuella oleva ihminen, jolla on opinnot kesken, on erittäin suuressa vaarassa tulla pitkäaikaistyöttömäksi siksi, että hänellä ei ole ammattitutkintoa tai koulutus ei ole valmis, niin me kannustamme häntä tekemään sen oman tutkinnon valmiiksi. Me kannustamme häntä, että kun hän on valinnut oman alansa, työtä ei ole, elämäntilanne on ollut semmoinen, että hän on jäänyt työmarkkinatuelle, hän haluaa ottaa vastuuta itsestään. Me kannustamme häntä siihen. Me olisimme jokainen voineet tehdä tämän järjestelmän jo aikaisemmin. Eivät demarit ole sitä halunneet tehdä. Jostakin syystä me muut emme ole tätä aikaisemmin halunneet tehdä. Nyt se on tehty.

Niin kuin ed. Satonen sanoi, 6 000—7 000 ihmistä tällä hetkellä on hakeutunut pois aktiivitoimien piiristä tai työmarkkinatuelta ylipäänsä omaehtoiseen koulutukseen ja tämä kaikki antaa tilaa toisille pitkäaikaistyöttömille tai työttömille ylipäänsä aktiivitoimenpiteisiin. Tähän kun lisätään vielä ne 12 000 toisen asteen koulutuspaikkaa, niin työ- ja elinkeinoministeriön aktiivitoimenpiteet, koulutus, omaehtoinen koulutus, nämä kaikki tekevät sen kokonaisuuden, joka auttaa pitkäaikaistyöttömyyden pahenemisessa mutta myös sen purkamisessa.

Ei ollut tarkoitus, ed. Viitanen, teitä syyttää, enkä minä itse asiassa syyttänyt yhtään ketään sanomalla, että verouudistuksessa ei kannata katsoa kateuden silmälasien läpi. Te siitä jotenkin hermostuitte. Ei ollut tarkoitus teitä eikä keitään muitakaan loukata, vaan ajattelin näin, että katsotaan eteenpäin. Minä ihailen niitä vastuunkantajia, jotka 90-luvun laman erittäin tiukkoina vuosina pystyivät luomaan avoir fiscal -systeemin verotukseen. Ei mennä sen yksityiskohtiin. Mutta niinä aikoina, jolloin jouduttiin tekemään valtavia tasapainotustoimenpiteitä, laskettiin veroa, levennettiin veropohjaa ja tätä kautta saimme uuden suomalaisen talouskasvun aikaiseksi. Ei silloin katsottu joka senttiä, mihinkä sentti kulkee, vaan silloin luotiin uutta yrittäjyyden pohjalle, työnteon arvostuksen pohjalle, investointien mahdollisuuksien pohjalle, tehtiin kannustavaa Suomea. Tätä meidän nyt pitää peräänkuuluttaa, koska sen varassa tulevat ne kasvuyritykset, joiden perässä tulevat maksimaalinen työllisyys ja huippuverotulot, jotka ovat hyvinvointiyhteiskunnan kulmakivi.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Täytyy sanoa, että minäkin olen iloinen. Olen iloinen siitä, että Suomen talous on lähtenyt kasvuun, vienti on lähtenyt pikkuhiljaa liikkeelle, ja ennen kaikkea siitä, että työllisyystilanne paranee ja työttömyys on lähtenyt laskemaan. Siitä huolimatta hallitus ei istu tai seiso tumput suorana vaan tässäkin täydentävässä talousarvioesityksessä lisätään 66 miljoonaa euroa työllisyyttä parantaviin toimiin, mikä on merkittävä täsmätoimi jälleen kerran.

Täsmätoimista haluaisin nostaa esille erityisesti meriteollisuuden. Hallitus on ymmärtänyt jo puolitoista vuotta sitten, jolloin meriteollisuuden kriisi alkoi olla selviö, sen että meriteollisuus ei ole Suomessa häviävä teollisuudenala vaan se on huippuosaamista ja sillä on selkeä tulevaisuus Suomessa. Sen vuoksi hallitus on tehnyt määrätietoisia toimia, jotka voisi jakaa kolmeen tärkeimpään osaan.

Ensimmäinen on suora tuki varustamoille ja telakoille, myöskin pienemmille, joilla on saatu pienempiä laivatilauksia valtion omasta toimesta, näille pienemmille tilauksille. Nyt tärkeimpänä on edesautettu se, että Viking Line on ilmoittanut tilaavansa STX:n Turun telakalta uuden risteilijäaluksen, joka on merkittävä ei silta vaan lautta yli tämän meriteollisuuden pahan taantumavaiheen. Nyt on tärkeää hoitaa tämä tilaus myöskin valtion taholta omalta osaltaan loppuun ja löytää ne keinot, joilla nämä tuet Euroopan unionin kilpailulainsäädännön mukaisesti saadaan ohjattua tämän tilauksen varmistamiseksi.

Toinen merkittävä hallituksen tukitoimi suuntautuu suurelle joukolle verkostoyrityksiä meriteollisuudessa, joita itse asiassa on noin tuhat, niiden verkostoyritysten pystyssä pitämisen tukemiseksi, niiden innovaatiotoiminnan kehittämiseksi, kansainvälistymisen kehittämiseksi ja iskukyvyn parantamiseksi, jotta ne pysyvät pystyssä yli tämän vaikean tilanteen ja pystyvät pitämään kiinni työntekijöistään.

Kolmas, ei vähäisin, vaikka viimeisenä sanonkin sen, on tuki työttömiksi jääneille. Työttömiksi on jo jäänyt paljon ihmisiä pääasiassa Turun seudulla mutta laajemmaltakin Suomessa meriteollisuuden parista. Valitettavasti tämä tilanne tulee pahenemaan vielä koko ensi keväänkin ajan, koska tämä Viking Linen laivan rakentaminen, kun se alkuun saadaan, lähtee liikkeelle vasta syksyllä. Sekään ei riitä työllistämään kuin osan siitä kapasiteetista, joka meriteollisuudella oli nyt näinä viimeisinä vuosina, kun näitä valtavia risteilijöitä on rakennettu.

Siksi nämä valtion tukitoimet ja hallituksen tänään esityksessään esittelemät lisämiljoonat työttömyyden parantamiseksi Turun seudulla ovat täysin tarpeellisia. Tässä näillä rahoilla mahdollistetaan se, että heti alkuvuodesta, jolloin rahan tarve on suurin, ne rahat ovat käytössä ja niillä pystytään käynnistämään kaikki aktiivisen työvoimapolitiikan käytössä olevat toimenpiteet, joilla näitä ihmisiä voidaan auttaa.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden kannalta meriteollisuudessa todellakin rakennemuutos on avainkysymys. Meidän täytyy hallituksen ja eduskunnan toimin tukea meriteollisuutta, sen laajaa yritysverkostoa siinä, että ne pystyvät parantamaan kilpailukykyään, kehittämään uusia tuotteita ja pärjäämään myöskin tulevaisuudessa.

Yksi suuri kysymys on Euroopan unionin tukipolitiikka. Tälläkin hetkellä, kun kilpailua käydään näistä suurien risteilyalusten tulevista tilauksista, niin käytännössä kilpailu käydään eurooppalaisten telakoiden välillä. Euroopan unionin pitäisi olla alue, jolla tukiaisilla ei ole suurta merkitystä, mutta valitettavasti telakkateollisuudessa edelleen on. Suomen ja hallituksen tulisi kaikin keinoin toimia Euroopan unionissa telakkatukien poistamiseksi, koska se on ikään kuin nollasummapeliä, jos kaikki maat tukevat. Suomen kannalta tämä olisi edullista, koska väitän, että Suomen tuet ovat ehkä pienimpiä näistä maista, ja jos me pääsemme tilanteeseen, jossa telakkatukia ei ole käytössä Euroopan unionin alueella, niin Suomi pärjää aina sen hyvillä telakoilla ja sen hyvällä osaamisella.

Arvoisa puhemies! Lopuksi haluan vielä kiittää hallitusta hyvästä päätöksestä tukea Turun kulttuuripääkaupunkihanketta ja toivottaa kaikki kansanedustajat ensi vuonna Turkuun juhlimaan kulttuuripääkaupunkivuotta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Orpo, olisiko reilumpaa ja varovaisempaa meidän puhua tässä vaiheessa, ei niin kuin te sanoitte: "talous on lähtenyt kasvuun", vaan että talous on lähtenyt liikevaihtoon? Silloin se olisi aika jämpti poli, sillä ei jää vaalikentilläkään kiinni. Tämä vaan vinkiksi, te olette ihan hyvä tyyppi.

Arvoisa puhemies! Onko finanssikriisi jollakin tavalla myönteiseen suuntaan ratkennut? Vastaus on, että ei todellakaan. Katsotaanpa pikkuisen, mikä tilanne on. Kreikka ja Italia ovat pimeän taloutensa vankeina. Se on ollut meillä kaikilla tässä salissa tiedossa jo silloin paljon ennen kuin tämä finanssikriisi edes oli kuplimassakaan vähän pintaan. Irlanti ja Espanja ovat oman asuntokuplansa vankeina aivan samalla tavalla kuin Yhdysvallat on oman asuntotuotantonsa ja asuntokuplansa vankina yhä edelleen.

Yhdysvalloissa ovat hommat menneet poskelleen. Ekonomistit ovat viimeisen viikon julkistettujen tulosten mukaan päätyneet yksimielisesti siihen arvioon, että elvytettiin kyllä paljon, 1 700 miljardia dollaria, mutta nimenomaan elvytysrahat käytettiin kulutukseen ja se ei johtanutkaan pysyvään työllistämiseen. Nyt sitten on päädytty kakkospakettiin, jota siellä todella kakkospaketiksi kutsutaan, joka on puhdasta setelirahoitusta, ja se on 600 miljardia euroa. Tähän maailman todellisuuteen meidän pitää kansalliset toimenpiteemme tähdätä.

Arvoisa puhemies! Jälleen kerran muistutan siitä, että jos joskus niin juuri nyt pitäisi ruveta miettimään vuoden 2012 budjettia ja sen rakennetta. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että pitää nyt vihdoinkin jo 1960-luvulla tehdyn aloitteen perusteella kokeilla nollabudjetointia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että se hallitus, jonka kansa suosiollisesti katsoo olevan hyvä jatkamaan näitä hallitsemisen hommia ensi kevään jälkeen, ryhtyy ensi töikseen perkaamaan kaikki budjetin pääluokat ja momentit. Siinä ovat aivan erikoisessa merkityksessä verotuet, jotka tuoreen selvityksen mukaan ovat 18 miljardia euroa jo. Vuonna 2006 ne olivat 16 miljardia ja nyt ne ovat 18, siis jatkuvat. Kaikessa hiljaisuudessa näin on käynyt.

Kun tähän lisätään se, että pimeän talouden liikevaihto on 12 miljardia euroa, ja kun verotuloja odotetaan saatavan vaan vähän yli 30 miljardia euroa, niin jokainen ymmärtää, että tässä me päätämme aika pikkuasioista tällä hetkellä. Siis meidän pitäisi päättää suurista asioista, suurista määristä, mutta yhä enemmän budjettitekstistäkin on tullut vain pelkkää kertomusta, että tämmöisiä hyviä asioita maailmassa on, saas nyt nähdä, kuka niitä sitten käytännössä toteuttaa. Jos harmaan talouden ja pimeän, mustan, talouden verotulomenetykset olisivat poistetut agendalta, niin sehän tarkoittaisi sitä, että Suomi olisi varmuudella taloudeltaan Euroopan ylivoimaisesti paras valtio, siis ohittaisi tässä suhteessa Luxemburgin, Slovenian, jonka parlamentin puhemies täällä pistäytyi, ja Slovakian, ja nehän ovat nämä meitä paremmin pärjänneet valtiot EU:ssa.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Varmasti näin on, kuten ed. Pulliainen sanoi. Harmaata taloutta on, ja sitä pitää kitkeä, mutta sitä ei varmasti saada kitkettyä kokonaan, koska sitä on joka puolella maailmaa ja tulee olemaan jatkossakin, valitettavasti, mutta pienentämisen varaa varmasti on. Mutta harmaassa taloudessa eivät liiku niin isot eurot kuin sosialidemokraattien puheenjohtaja sanoi eräässä televisio-ohjelmassa, että menetetty hyöty oli 15 miljardia. Siinä on pilkkuvirhe.

Arvoisa puhemies! Euroopan mittakaavassa Suomen toipuminen taloustaantumasta on onnistunut varsin hyvin. Hallitus on paiskonut hartiavoimin töitä Suomen ja sen väestön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämän työn tulokset alkavat vähitellen näkyä. Maailmantalouden epävarmuus kuitenkin jatkuu, joten tarvittavia toimenpiteitä on mitoitettava ja toteutettava aina tilanteen mukaan. Taantuman aikana elvytettiin vahvasti; nyt taas keskitytään taloutemme saamiseen kestävälle pohjalle.

Tällä hetkellä Suomen talouden alijäämä on yksi euroalueen pienimmistä ja julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävät toimet ovat hyvässä vauhdissa. Laajan veropohjan turvaaminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Työn tekemisen ja työn teettämisen on aina oltava kannattavaa. Siksi esimerkiksi verotuksen painopistettä on haluttu edelleen viedä tuloverotuksesta ekologisen verotuksen suuntaan. On kaikkien edun mukaista, että talouspolitiikkaa hoidetaan vastuullisella ja kestävällä tavalla, kuten hallitus on nyt tehnyt. Valitettavasti esimerkiksi tätä debattia kuunnellessa käytiin kyllä taloudenpidosta sellaista huutokauppaa, että siinä ei välillä ole järkeä. Poliittinen miekkailu talousasioissa ei valitettavasti johda mihinkään.

Arvoisa herra puhemies! Olemme jo pitkään kantaneet huolta kuntatalouden kiristymisestä. Maailman taloustaantuman pahin isku ei kuitenkaan päässyt pelätyllä tavalla kuntiin asti. Valtio on toiminut tehokkaana puskurina. Kuntien yhteisövero-osuuden korottaminen, kansaneläkemaksun alentaminen, verotulomenetysten kompensointi ja kiinteistöveroprosentin korottaminen ovat auttaneet kuntataloutta pysymään jaloillaan. Osa selätysvoitosta on kuntien oman ponnistelun tulosta. Toimintamenojen kasvua on onnistuttu hillitsemään. Kuntien menopaineet ovat suuret, ja tilanne vaihtelee kunnasta kuntaan. Jokaiselta sektorilta ja erityisesti suurilta kunnilta tulisi vaatia samanlaista tuottavuutta kuin yksityiseltä puolelta. Tarvitaan mittavia säästöjä, hallinnollisia uudistuksia ja maltillisia palkkaratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Lisätalousarvioesityksessä on osoitettu määrärahoja muun muassa työttömien poliisien työllistämiseen, uuden sormenjälkijärjestelmän käyttöönottoon ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden maastapoistamiskustannuksiin.

Sisäinen turvallisuus on suomalaisille erittäin tärkeä asia. Poliisipalveluiden keskittäminen on viime vuosina heikentänyt poliisin läsnäoloa etenkin pikkupaikkakunnilla. Lisäksi lähivuosina poliisista jää suuri joukko työntekijöitä eläkkeelle. Hallituksen talousarvioesityksessä on kuitenkin asetettu tavoite, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen voi poliisin taloushallinnon nykytilan huomioon ottaen olla haasteellista. Toivon, että rahoitusvaje huomioidaan jatkossa vielä nykyistä paremmin.

Teollisuuden rakennemuutoksen vaikutukset tuntuvat kaikkialla Suomessa. Maailmanmarkkinat ovat muuttumassa tavalla, joka hankaloittaa kasvun mahdollisuuksia entisestään. Kun suuryritykset siirtävät toimipisteitään ulkomaille, jää kotimaiseen yrityskenttään valtava aukko. Nyt olisi tärkeää saada pk-yritykset ottamaan haltuunsa teollisuuden suuryrityksiltä syntynyttä vientiaukkoa, joka on vielä Suomessa erittäin pieni verrattuna moniin muihin EU-maihin ja niiden pk-yrityksiin.

Lopuksi: Suomalaisten pk-yritysten vientisektorin kasvattaminen on yksi tulevaisuuden suurista haasteista. Yrittäjät tarvitsevat kannustimia ja tukea toimintansa vireyttämiseen. Hallituksen on annettava lisäpotkuja ja uusia resursseja nopeasti kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten liiketoiminta- ja kasvurahoitukseen. Esimerkiksi kansainvälistymisavustusta yritysten yhteishankkeisiin tulee kehittää edelleen. Se on toiminut hyvin yrityskentässä ja motivoinut pienyrityksiä kasvuun.

Ulla Karvo /kok:

Arvoisa puhemies! Talouden taantuma on alkanut helpottaa, ja tosiasiassa useat kansalaisista eivät ole joutuneet siitä juurikaan kärsimään. Ne ihmiset, joilla on ollut vakaa työpaikka, ovat voineet hyvin muun muassa alhaisen korkotason vuoksi. Niitä, joilla ei ole mennyt niin hyvin, on pyritty helpottamaan elvytystoimilla. Niissä onkin kohtuudella onnistuttu, ja olemme nyt paremmassa asemassa kuin 1990-luvun alun laman jälkeen.

Iso osa selviytymisestä johtuu yritysten paremmasta tilanteesta. Suurilta määrin konkursseja on vältytty, ja kiitos siitä kuuluu 1990-luvun lopun lainsäädännölle, joka on mahdollistanut yritysten vahvistaa talouttaan. Nyt onkin pidettävä huolta, ettei lähdetä kiristämään tilannetta, joka on saavutettu, koska hyvinvoivat yritykset takaavat työllisyyttä.

Suomen talous on palannut kasvu-uralle ulkomaisen kysynnän vetämänä, ja kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan tänä vuonna 2 prosenttia. Maailmanlaajuisesti ajatellen asetelma voisi olla parempikin, eikä kasvu ole vielä varmalla pohjalla. Tulevaisuudessa on todennäköistä, että emme tule saavuttamaan samaa taloudellista tilannetta, mikä vallitsi ennen taantumaa. Kasvun keskiössä maailmalla tulevat olemaan kehittyvät maat, ja ennusteiden mukaan Euroopan merkitys maailmantaloudessa vähenee. Näin on, jollei asialle tehdä jotakin. Suomenkin talous on osa maailmantaloutta. Euroopan mittakaavassa Suomen tilanne on varsin hyvä, mutta siihen ei voida tuudittautua, vaan julkisen talouden alijäämä edellyttää raskaitakin toimenpiteitä.

Käsittelyssä oleva kuluvan vuoden neljäs lisäbudjetti keskittyy edelleen työllisyyden parantamiseen monin eri keinoin. Metsänhoito- ja perusparannustöihin tuleva lisäys auttaa myrskyvahingoista kärsineitä. Rakennemuutosalueiden tukeminen auttaa työllisyyden edistämisessä näillä vaikeilla alueilla. Pohjoisen elinkeinoja helpotetaan 1,5 miljoonan euron määrärahalisäyksellä petoeläinten aiheuttamista vahingoista. Toisaalta on oikeustajunvastaista, että muun muassa poroelinkeino joutuu uhanalaiseksi suurten petoeläinkantojen vuoksi eikä se ole rahalla korvattavissa. Syytä olisikin tarkastella nykyisiä laskentamenetelmiä, ovatko ne ajan tasalla ja tuottavatko ne oikeita tuloksia. Alueilla ainakin on suuria epäilyksiä asian suhteen. Oikea suhde petokannoissa poistaisi myös salametsästyksen vaaraa. Vastikään tehty päätös ilveksen lisämetsästyksestä on oikeaan osunut, ja samaa toivoisi myös muiden petojen osalta.

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden talousarvio on rakennettu lievän kasvun varaan, ja julkinen talous kohenee hieman, mutta se pysyy silti selvästi alijäämäisenä. Muutokset vuoden 2011 talousarvioon eivät ole suuria, ja nettovelanoton määrää alennetaan lievästi. Tämä on oikea suuntaus, koska tulevina vuosina riittää maksettavaa joka tapauksessa.

Työllisyyden tukeminen jatkuu edelleen ensi vuonna. Veikkaus Oy:n jakamattomia voittovaroja ehdotetaan tuloutettavaksi 30 miljoonaa euroa, ja suurin osa niistä kohdennettaisiin tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön työllistäville aloille. Nuorisotyöttömyyteen on jo aiemmin panostettu enemmän.

Tulevaisuuden taloudenpito on täynnä haasteita, mutta niihin on kyettävä vastaamaan nopeallakin aikataululla. Lisätalousarviot ovat hyvä keino näihin toimenpiteisiin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esityksestä neljänneksi lisätalousarvioksi käy ilmi, että valtio on kahden vuoden aikana korottanut valtionosuuksia miljardilla eurolla. Samaan aikaan kunnat ovat velkaantuneet 4 miljardia euroa. Tämän takia on mielestäni syytä puhua kuntien talouden näkymistä, koska valtiolla ja kunnalla on välitön yhteys toisiinsa.

Paine kuntaveron korottamiseen on valtava. Tämä johtuu pitkälti kuntien itsensä harjoittamasta huonosta taloudenhoidosta. Kunnille annettavalla tulotuella ei pystytä hillitsemään kuntien veroprosentin kasvua, koska kunnat käyttävät tuen lähes kokonaan kulutukseen. Vaikka lisäisimme valtionosuutta miljardeilla euroilla, seurauksena olisi vain lähes kaikkien kuntien menojen lisäys.

Tutkija Hélene Lundqvistin tuore suomalaisella kunta-aineistolla tehty tutkimus on merkittävä, koska perinteisesti yleisen valtionavun on arvioitu kanavoituvan osaksi kunnan veroprosentin keventämiseen ja osaksi kunnallisten palvelujen rahoittamiseen. Kysymys valtionosuuksien vaikutuksesta kuntien menoihin on erityisen tärkeä Suomen kaltaisessa maassa, jossa kunnat tuottavat käytännössä kaikki peruspalvelut. Onkin tärkeää, että kuntien vero-oikeutta laajennetaan niin, että kunnat voivat itse rahoittaa oman toimintansa. Niin saadaan järkeä kuntien taloudenhoitoon, kun mitään ulkopuolista tahoa ei voida pyytää apuun.

Arvoisa puhemies! Vuosina 1999—2008 kuntien valtionosuudet kaksinkertaistuivat verotulojen lisäksi. Tästä huolimatta kunnat velkaantuivat 3,5 miljardista eurosta 8 miljardiin euroon vuonna 2000. Taantuman takia velkaa on jouduttu ottamaan lisää, ja tämän vuoden lopussa velka lienee noin 12 miljardia euroa. Vuonna 2014 velkaa kertyy nykyisellä vauhdilla jopa 14 miljardia euroa. On todella traagista todeta, ettei mikään tulonlisäys riitä kuntien menojen kasvuun.

Syyt kuntien jatkuvaan velkaantumiseen ovat kehnossa tuottavuudessa ja kuntia velvoittavassa lainsäädännössä. Julkisten palvelujen tuottavuus ei kasva yritysten tapaan. Siksi kuntien palvelujen tuottamisen kustannukset nousevat sitä suuremmiksi, mitä enemmän yritysten tuottavuus kasvaa. Verotulot lisääntyvät talouskasvun myötä, mutta verotulojen kasvua kovempaa tahtia nousevat valtion ja kuntien palvelujen kustannukset, koska yleinen palkkataso seuraa tai jopa ylittää yritysten tuottavuuden kasvun. Ellei verotusta jatkuvasti kiristetä, julkisten palvelujen laatua ja kattavuutta ei voi turvata. Tämä noidankehä voidaan purkaa vain valtion ja kuntien toiminnan tuottavuutta kehittämällä.

Nykyisellä ja vähemmällä työntekijäjoukolla on saatava enemmän aikaan. Jatkuva tuottavuuden kasvu riippuu pääasiassa palveluprosessien ja työmenetelmien kehittämisestä sekä teknologian oikeasta hyödyntämisestä. Kunnissa ei ole tällä hetkellä riittävää prosessiosaamista eikä myöskään taitoa kehittää tuottavuutta.

Eduskunta säätää jatkuvasti lakeja, jotka velvoittavat kuntia ilman, että kunnat saavat lisää rahaa velvoitteiden toteuttamiseksi. Juuri tämä lakiautomaatti on toinen noidankehistä, joka pitää purkaa. Kuntien mahdollisuutta järjestää palveluja olisi toteutettava puitelainsäädännöllä ilman tarkkoja määräyksiä palvelujen alasta tai sisällöstä. Näin muuttuneet tarpeet ja olosuhteet otettaisiin paremmin huomioon ja voitaisiin siirtyä monenlaisiin toimintatapoihin.

Arvoisa puhemies! Kolmas kuntien toimintaan vaikuttava noidankehä on kuntalaisten subjektiiviset oikeudet palveluihin. Kunnat tarjoavat lähes maksuttomia palveluja asiakkaan tulotasosta riippumatta. Kunnat, kuten myös yhteiskunta, ovat epäonnistuneet palvelujen ja turvan kohdistamisessa niitä eniten tarvitseville. Rahaa hukataan heihin, jotka eivät tarvitse maksuttomia palveluja tai tukea. Osa subjektiivisista oikeuksista palveluihin on purettava ja on siirryttävä palvelutarjonnan harkinnanvaraisuuteen.

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu palvelujen ja turvan kohdentamisesta osalle keskituloisia, vähätuloisille ja köyhille, mutta pääosin se riippuu siitä, että kunnat pystyvät kohottamaan jatkuvasti tuottavuutta. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus riippuu myös siitä, että eduskunta ei säädä kuntia velvoittavia lakeja. Toista vaihtoehtoa ei ole. Jos nykyistä tuhlaamista jatketaan, on keskimääräinen kuntavero kymmenen vuoden päästä jopa 26 prosenttia.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Vuoden neljäs lisätalousarvio tehdään äärimmäisen haastavissa olosuhteissa. Hallitus on onnistunut menossa olevan laman hoidossa erittäin hyvin, ja jos tätä tulosta vielä vertaa muihin Euroopan unionin jäsenmaihin, voi olla jopa hieman ylpeä saavutetusta tuloksesta. Siitäkin huolimatta, että olemme hoitaneet lamaa hyvin, on syytä muistaa, että hieman positiiviset tunnelmat eivät anna vielä aihetta minkään näköiseen tyytyväisyyteen vaan seuraavaa, ensi vuoden budjettia tehtäessä on otettava vakavasti tämä taloustilanne joka tapauksessa.

Vienti on lähtenyt vetämään, ja viennin kasvu on ollut huomattavaa loppuvuodesta. Tämä on osaltaan vaikuttanut siihen, että työllisyyskehitys on ollut kohtalaista tänä vuonna. Työttömyys ei ole päässyt kasvamaan niin suureksi kuin pelättiin. Työttömyysaste on tällä hetkellä kohtuullinen, 7 prosenttia. Kuitenkin toinen tärkeä mittari kestävälle julkiselle taloudelle, työllisyysaste, on edelleen matalalla tasolla eli 67,3 prosenttia. Työttömyysasteen taso on saatava nousemaan yli 70 prosentin, ja tavoitetason pitää olla tuolla 75 prosentin tienoilla. Kun ottaa vielä tänä vuonna ja tästä eteenpäin huomioon sen, että työmarkkinoille tulevat ikäluokat ovat pienempiä kuin aikaisemmin, niin tämä työllisyysasteen prosenttiluku on mielestäni kuvaavampi kuin pelkkä työttömyysaste.

Talouden kasvunäkymät eivät kuitenkaan vieläkään ole kovin selkeät. Euroopalle tärkeä Yhdysvaltain talous on vieläkin huonossa jamassa. Elvytyspaketin positiivinen vaikutus alkaa olla siellä loppuun syöty, ja uudet mittavat tukitoimet ovat keinovalikoima, joiden vaikutusta ei vielä tiedetä. On pantava merkille se, että Yhdysvallat on tällä hetkellä suorittamassa erittäin massiivista 600 miljardin dollarin setelielvytystä, ja samaa menetelmää on käytetty Euroopassakin. Vaikka aikanaan luvattiin silloin rahaliiton perustamisen aikoihin, että tällaisia menetelmiä ei käytettäisi, niin nyt niihin on menty.

On syytä muistaa, että Euroopan unionin alueella on vielä talouteemme vaikuttavia kriisimaita, Kreikka, Irlanti, Espanja ja Portugali, jotka eivät missään nimessä ole talouskriisistä vielä edes selvinneet, ja ne ovat koko Euroopan unionin talouden kannalta epävarmuustekijöitä, joita emme voi välttää.

Arvoisa herra puhemies! Näissä olosuhteissa on aivan välttämätöntä, että finanssikriisin jälkeen pystymme Euroopan unionissa luomaan sellaiset finanssimarkkinoiden järjestelmät, jotka säätävät itse itseään ja siellä on selkeät sanktiot ja toimintasäännöt, ettei tällaista finanssikriisiä enää tule toista kertaa. Tästä on otettava oppi ja säännöt on laadittava niin tiukat, että kaikenlainen valuuttakeinottelu markkinoilla erilaisilla markkinainstrumenteilla, joita on käytössä, pystytään estämään.

Aasia ja monet muut nousevat maat pitävät maailmanlaajuista talouskasvua yllä ja samalla myös Euroopan taloutta pystyssä. Venäjälle ennustetaan lähivuosiksi 5 prosentin kasvua. Oikein toimittuna Venäjän kasvu tukee varmasti meidänkin talouskasvuamme, ja tämän takia Suomen ulkomaankauppa Venäjän kanssa on äärimmäisen tärkeää, ja on äärimmäisen tärkeää, että pidämme suhteet sinne kunnossa.

Vielä muutama huomio lisätalousarviosta. Ensinnäkin olen siitä hyvin iloinen, että työmarkkinatukeen saadaan tuo 0,3 miljoonan euron lisäys tarveharkinnan tulorajojen muuttamiseksi. Kyseessä on äärimmäisen pieni summa, mutta se on kädenojennuksena ja oikeaan suuntaan tapahtuvana askeleena erittäin tärkeä. Se on sellainen askel, joka, kuten ministeri Rehula eräässä puheenvuorossaan tässä salissa mainitsi, on varmaan riittämätön teko, mutta se on erittäin oikeaan suuntaan tehty teko.

Määrärahoista puheen ollen vielä metsätalouden puolen rahoista: Olen hyvin tyytyväinen, että kestävän metsätalouden määrärahoihin on saatu 8 miljoonan euron lisämääräraha, joka nostaa tämän vuoden rahojen käytön Kemera-rahoissa 84 miljoonan euron tasolle. Hallitus on tehnyt tällä kaudella merkittävät uusiutuvan energian päätökset, samoiten teki ydinvoimaratkaisun ja energiansäästö- ja energiatehokkuuspäätökset, ja tämä Kemera-tuki, 8 miljoonaa euroa lisää, on merkittävä tukisumma niin, että pystymme jo syntyneet Kemera-rästit hoitamaan pois. 8 miljoonaa ei siihen kyllä vielä riitä, mutta hallituksen on tarkasteltava tämän jälkeen kaikkia niitä keinoja, että tämä ensi vuodelle siirtyvä rästi olisi nolla euroa.

Arvoisa puhemies! Lopuksi totean vielä sen, että uusiutuvan energian pakettiin liittyy toki ensi vuotta koskien sitten tietenkin pienpuun energiatuki, johon ensi vuonna on käytössä määrärahaa 13,5 miljoonaa euroa. Ja sitä kohti ollaan siirtymässä, että vuonna 2020 Suomessa käytettäisiin pienpuun energiatukeen se 40 miljoonaa euroa, joka on sen mittaluokan asia, että sillä on selkeästi merkitystä sekä suomalaiseen työllisyyteen, suomalaiseen ilmastopolitiikkaan ja ennen kaikkea suomalaiseen metsien hoitoon.

Ensimmäinen varapuhemies:

Tämä oli viimeinen nopeatahtisen keskustelun puheenvuoro, ja kuten puhemies Niinistö aiemmin jo totesi, tämänkin jälkeen pidettävien puheenvuorojen toivotaan pysyttäytyvän alle 5 minuutin puitteissa.

Olli Nepponen /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä sopii erinomaisesti, tämä suositus.

Otan kopin heti ed. Hoskosen puheenvuorosta ja perään samaa kuin hänkin, että kestävän metsätalouden rahoitus on saatava sellaiseen kuntoon, että nuoret metsät tulevat hoidettua, jotta meillä on tulevaisuudessa mahdollisuus hoitaa energiapuun korjuu ja aikaa myöten saada hyvää puuta käytettäväksi puutuoteteollisuuteen, metsäteollisuuden tarpeisiin aina vientiin saakka, ja samassa yhteydessä vielä peräänkuulutan puurakentamiseen panostamista, joka valitettavasti on jäänyt muun rakentamisen jalkoihin. Siinä olisi meillä paljon tehtävää ja tarvittaisiin uusia sellaisia määräyksiä, jotka helpottaisivat puurakentamista. Tänään viimeksi keskusteltiin asiasta työ- ja elinkeinojaostossa.

Mutta tämä keskustelu maahanmuuttoon liittyvistä asioista: Jos se on ollut välillä vähän provokatoristakin, se on johtanut kuitenkin hyviin tuloksiin, myönteisiin tuloksiin, vaikkakin paljon on vielä tehtävä. Saimme valtiovarainvaliokuntaan pyynnöstä erittäin hyvät selvitykset, missä mennään, mitkä ovat kipupisteitä ja mitä on vielä tehtävissä. Niin kuin sanoin, työtä riittää, mutta hallitus on ottanut käydystä keskustelusta kopin ja on ... (Ed. Rajamäki: Kolme vuotta meni puhumiseen!) — Näin on, mutta koko eduskuntahan on tästä puhunut, ei voida sanoa vain, että oppositio, vaan myöskin hallituspuolueet ovat olleet tässä asiassa. (Ed. Rajamäki: Aika yksinäistä se 2007—2008 oli!) Se on hyvää kehitystä ja siinä on vielä paljon tehtävää.

Eräs asia, jonka nyt nostan esiin, on kuntakorvaukset. Tänään juuri kuultiin, että kuntiin kun saadaan maahanmuuttajia siirtymään, se saattaa olla kunnalle edullistakin, joskin sitten määrätyissä kunnissa, kuten Helsingissäkin, kuntakorvauksen nostaminen on äärimmäisen tärkeää, jotta kunnat pystyvät huolehtimaan niistä velvoitteista, jotka maahanmuuttajille kuntalaisuuden perusteella tulevat. Odotukset ovat hyvät tässä suhteessa, ja toivotaan, että tämmöinen väärä keskustelu saisi nyt oikeat puitteet jatkossa maahanmuuttoon liittyen. Me tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa.

Muutamia asioita otan täältä esiin.

Nuorisotyöttömyyteen on panostettu ja panostetaan. On valitettavaa, että suuri joukko nuoria on pysyvästi työelämän ulkopuolella. Hallitus on tähän panostanut ja juuri lisännyt lisäbudjetissa vielä 3 miljoonaa euroa muun muassa panostettavaksi etsivään nuorisotyöhön ja työpajatoimintaan. Jokainen yksittäinen nuori, joka jää kotiin, on sieltä yksitellen poimittava, saatava jatkokoulutukseen tai työpajatoiminnan kautta pyrittävä saamaan pysyvästi työelämään. Ne ovat sellaisia toimenpiteitä, joita tarvitaan, niin kuin muitakin toimenpiteitä, jotka liittyvät muun muassa veikkausvoittovarojen käyttöön tähän sekä liikuntapaikkarakentamiseen, jossa myöskin liikuntaa pyritään edistämään — ennaltaehkäisyn kannalta, tulevan terveydenhuollon kannalta äärimmäisen tärkeää.

Puolustusvoimien osalta: Tänään kuulimme komentajaa. Kun me puhumme budjetin rahojen riittävyydestä, on samalla paikallaan myöskin katsoa, millä tavalla hallinnonaloittain rahoja käytetään. Jo viime keväänä Puolustusvoimissa nousi esiin keskustelu säästäväisyydestä, ei säästämisestä, vaan säästäväisyydestä. Siellä suurennuslasin kautta katsottiin, millä tavalla matkustamiset, kokoukset, yhteydenpidot hoidetaan, ja tänään komentaja totesi, että tällä toiminnalla vuosittain on saatu noin 15 miljoonan euron säästö, joka on voitu kohdentaa sitten siihen tärkeään toimintaan, koulutukseen ja muuhun toimintaan. Siitä huolimatta haasteet ovat kovat, niin kuin komentajan ja monet muut puheenvuorot ovat osoittaneet. Tarvitaan pysyvää muutosta. Kiinteistömenojen jatkuva kasvu, kiinteistöjen jääminen pitkäaikaisesti, vaikka ovat tyhjentyneet, Puolustusvoimien vastuulle, nostaa kustannuksia, varaosavajeet, räjähtävän materiaalin haasteet jne. Valitettavaa on, että sotaharjoitusvuorokausien määrä aikaisemmasta 40:stä on ensi vuonna putoamassa 25—30:een. Se on riittämätön, jotta varusmiehistä voidaan kouluttaa osaavia taistelijoita tulevaisuuden reserviin. Samoin lentotunnit jne.

Elikkä kaiken kaikkiaan haasteita riittää, vaikka hallitus on tehnyt hyviä toimenpiteitä. Mutta peräänkuulutan kaikilla hallinnonaloilla myöskin samanlaisia toimenpiteitä, joita Puolustusvoimat on tehnyt, oman budjettinsa puitteissa järkeistämään toimintoja, ja sitä kautta saadaan rahoja tärkeimpiin toimintoihin.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Kun esitin talousarvioaloitteiden siirtämistä pyhien yli, niin tarkoitus oli nimenomaan, että ne käsitellään osana ensi vuoden talousarviota ja SDP:n vaihtoehtobudjetin kokonaisuutta. Näin on osittain täällä tehtykin, mutta huomautan, että tarpeettomasti puhemiesneuvosto tässä junaili aloitteet ikään kuin vielä yön pimeille hetkille uudelleen. Kuitenkin kyseessä on kokonaisuus tietysti; yhtä lailla kuin hallituksen omassa ensi vuoden talousarvion täydentämisessä kysehän on tietysti myöskin menojen kokonaisuudesta.

Täällä on puhuttu talous- ja työllisyystilanteesta. Haluan vain lyhyesti koota sen, että Suomen taloutta kohtasi EU-maista voimakkain bkt:n lasku, ja tämä on monella tavalla nyt vasta näkymässä aluekehityksessä, nuorisotyöttömyydessä ja erityisesti kärjistyvässä pitkäaikaistyöttömyydessä ja suomalaisessa uudenlaisessa pahenevassa köyhyydessä. Tulo- ja terveyserot ovat kasvaneet. Ei siitä pitäisi poliittisesti täällä väitellä, sen valtakunnalliset kansanterveysjärjestöt, potilasjärjestötkin, tunnustavat ja tunnistavat yhdeksi pahimmista myös terveyspoliittisista haasteista samaan aikaan, kun julkisen terveydenhuollon tila ja ennaltaehkäisevä työ on oikeastaan edellisen, 1990-luvun laman jäljiltäkin osin korjaamatta. Viittaan tässä lasten ja nuorten tilanteeseen.

Hallitus pani kaavamaisesti täytäntöön huhtikuussa 2007 Säätytalolla sovitut veronkevennykset, veroratkaisut, ja toki osoitti vielä luovuutta työnantajien kelamaksun poistolla. Itse asiassa me vetosimme 2008 alkusyksystä hallitukseen, että nyt pitäisi pysähtyä tämän uuden vakavan taloudellisen tilanteen äärellä, katsoa, minkälaisia uusia veroratkaisuja ja myös talous- ja työllisyystilannetta tukevia ratkaisuja pitäisi tehdä. Näin ei suostuttu tekemään. Veropohjaa on heikennetty noin 9 miljardia, ja tässä erityisen pahana pidän kyllä tätä Kelan työnantajamaksun poistoa sen takia, että nyt 3,6 miljardia euroa Kelan ja sairausvakuutuksen maksuista on valtion talousarvion kautta katettavana tilanteessa, jossa valtiontalouden kestävyyteen kohdistuu kyllä ennennäkemättömiä paineita. Siis työnantajien tukeminen nimenomaan rahoituksellisesti ja myös toiminnallisesti on perusteltua nimenomaan vaikeina aikoina, mutta semmoinen Stalinin urkujen kaltainen hehtaaripyssyn käyttö ei taloudellisesti voi olla perusteltua, varsinkin kun monet talousasiantuntijat oikeasti totesivat, että tällä kelamaksun poistolla ei ollut nimenomaan työllisyyttä täsmätukevaa vaikutusta.

Lisäksi vielä sosiaalisesti epäoikeudenmukaisesti sitä joudutaan kattamaan nyt fantastisesti niin sanotulla vihreällä verouudistuksella, joka lisää noin 300 euroa myös lapsiperheiden ja pientä eläkettä saavien talouksien menoja. Viittaan sitten vielä tähän tasaveropyrkimykseen myös progressiivisemman ja sosiaalisesti oikeudenmukaisemman verotuksen näkökulmasta. Tältä osin pääomaveron korotus olisi pitänyt tehdä nyt, viimeistään nyt. Tämä on tietysti nyt lykkäämässä sitten paineita moniin muihin asioihin.

Valtiontalouden kestävyyteen tulee kyllä saattamaan paineita vielä Kreikan tuki 1,6 miljardin euron osalta, koska se mitä ilmeisimmin tulee Suomen veronmaksajien ja Suomen kansalaisten ja valtiontalouden maksettavaksi. Edesvastuuton oli myös se kiire, jolla hallitus juhannuksen aikaan meni Euroopan rahoitusvakausvälineeseen 7,8 miljardin euron takaukset viemään läpi, eli nyt on periaatteessa pahimmillaan sidottu 10 miljardia euroa, viidesosa vuotuisesta talousarviosta, Suomen hallituksen, porvarihallituksen, toimilla. Sillä on merkitystä Suomen hyvinvoinnin rahoitukselle, valtiontalouden kestävyydelle pahimmillaan mitä voimakkaimmalla tavalla ja nimenomaan kielteisellä tavalla. (Ed. Rossin välihuuto) — No ed. Rossi, te osoititte kolkkapoika-asennetta kyllä viemällä nämä esitykset läpi täällä juhannuksen paikkeilla.

Sitten lisäksi nyt olisi syytä vihdoin katsoa, minkälaisia täsmätyöllisyystoimia tarvittaisiin. Valtion omistajaohjauksessa hallitus on käsi lipassa katsonut metsäteollisuuden puolella järjestelyjä, joihin olisi voitu voimakkaammin vaikuttaa. Metsäteollisuuden toimintaedellytykset tietysti laajemmin pitää ottaa esille.

Myöskin työmarkkinoiden hallinnasta ja vakaudesta voi kantaa oikeasti huolta, koska maahanmuuton määrällinen ja laadullinen hallinta pitää toteuttaa niin, että työmarkkinoiden vakaus, kotouttamisen onnistuminen ja sisäinen turvallisuus varmistetaan. Nythän näin ei ole, vaan meille on, kuten olen tuonut esille, tietoisesti luotu kahdet työmarkkinat, halpatyömarkkinat, ja tämä on myös turvallisuuteen erittäin vakavasti vaikuttava asia, samalla kun se on valtion ja hyvinvointivaltion rahoituksen kannalta vakava asia.

Myöskin käsistä lähtenyt maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikka maksaa nyt 207 miljoonaa euroa enemmän veronmaksajille vuositasolle. Siihen ministeri Katainen on löytänyt rahaa. Kyllä se aika yksinäistä työtä oli 2007—2008 täällä eduskunnassa huomauttaa, että nyt on annettu väärät signaalit ja tehty väärät linjaukset. Nyt sitten vaalien ja kansan pelossa yritetään korjata — hyvä tietysti, että edes nyt.

Sitten lyhyesti vielä elvytyksestä.

Meillä se oli poiketen muista EU-maista veroelvytystä ja se perustui hyvään aikaan tehtyyn, hyvän valtiontalouden perinnön poliittiseen jakosuunnitelmaan, joka ei ottanut huomioon talous- ja työllisyyskriisin vaikutuksia. EU-komissiokin edellytti ja toivoi, että Suomi enemmän panostaisi työttömien perheiden tukemiseen ja kriisin sosiaalisten vaikutusten pehmentämiseen. Tätä ei ole tehty. Syrjäytyminen on suurin sisäisen turvallisuuden uhka Suomessa. Edellisen hallituksen, Vanhasen ykkösen, aikana sosialidemokraattien ja keskustan valmistelemassa ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa me toimme sen esille.

Nyt olisi aika kaikkien yli puoluerajojen tunnustaa, että tilanne on tältä osin juuri vakava. Siksi eduskunnan pitäisi uudelleen käyttää korvamerkittyjä rahoja lasten ja nuorten psykiatrian, lastensuojelun osalta, ja myöskin meidän tulee kohdentaa arvovalinnoissa oikealla tavalla tukea. Muun muassa juuri pääomaveron korottamisella ja progressiivisuudella ja sosiaalisesti oikeudenmukaisella veronpohjan tarkistamisella me voimme mahdollistaa myöskin esimerkiksi terveydenhuollon kustannusten paremman hallinnan ja 800 000:n pienituloisen ja pientä työeläkettä saavan ihmisen lääkekustannusten hallinnan pudottamalla terveydenhuollon maksukatto, yhdistämällä se esimerkiksi 600 euroon, kuten Suomen Sydänliitto ja Suomen Sosialidemokraattinen puolue muun muassa johdonmukaisesti ovat nyt esittämässä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki ei niinkään keskittynyt tähän lisätalousarvioon, vaan suomi koko lamanaikaista talouspolitiikkaa. Vaikka itse haluaisin keskittyä lisätalousarvioon, niin on minun aivan pakko vastata, että itse katson kyllä aivan toisin, että olemme onnistuneet erittäin hyvin tässä talouspolitiikassa. Sitä osoittaa meidän kuitenkin tässä tilanteessa pieni työttömyysasteemme ja meidän tässä tilanteessa kohtuullinen (Ed. Kallio: 250 000 on vähän?) velkamäärämme verrattuna muihin maihin. Ed. Rajamäki olisi toivonut taloutta ja työllisyyttä tukevia toimia. Esimerkiksi se kelamaksun poisto, jonka erityinen liputtaja en todellakaan ollut, täytyy sanoa, tässä suhdanteessa se osui aika oikeaan aikaan, ja eiväthän sitä todellakaan saaneet muut yritykset kun ne, jotka työllistävät.

Mutta sitten tähän lisätalousarvioon. Olen iloinen, että näinäkin aikoina, kun rahasta on tiukkaa, näkyy keskustan kädenjälki esimerkiksi siinä, että heikompituloisia jälleen muistetaan. Työmarkkinatuen tarveharkinnan, tulorajojen tarkastaminen on tärkeä asia. Samoin on hyvä, että talous- ja velkaneuvontaan laitetaan paukkuja. Sinne olisi pitänyt laittaa, voin rehellisesti sanoa sen, paukkuja jo alkuvuodesta. Koko ajan on näkynyt, että tarve näille asioille on suurempi kuin mitä resurssit ovat.

Sitten haluan antaa myös kiitoksia siitä, että Kemera-rahoja on lisätty. Meillä on uusiutuvan energian tavoite, joka on aika huima, ja määrärahat ovat olleet lopussa itse asiassa jo puolen vuoden tietämissä. Siksi on tärkeää, että sinne tuon korotuksen saimme. Mutta totuushan on se, että tämäkään ei vielä paikkaa sitä vajetta, mikä siellä Kemeran puolella on. Toivotaankin, että asiat saataisiin sitten kuntoon ensi vuoden aikana. Sinänsä siellä tulee helpotusta, kun saamme myös tämän uudenlaisen pienpuunenergiatuen ja tämä koko tukijärjestelmä tai kannustejärjestelmä muuttuu.

On myös erittäin hyvä, että syrjäseuduille tulee petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen määrärahalisäys. On aika tuskastuttavaa, että niitten petojen kanssa joudutaan elämään ja niitten haitoista kärsimään, mutta sitten valtiolta luvatut korvaukset viipyvät jopa puolitoista vuotta. Tämä ei ole kohtuullista.

Eli kaiken kaikkiaan: Mukava, että moniin asioihin, jotka meillä ovat päänvaivaa aiheuttaneet, ollaan saamassa korjaus, mutta työtä vielä täytyy jatkaa, että oikeudenmukaisuus paranisi.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On kuitenkin ed. Kalmarille syytä sanoa, että suurin syy siihen, että emme ole menneet työttömyydessä pahimman kautta, on alhainen korkotaso, niin kuin taloustutkijat ovat hyvin sanoneet. Se on ollut kotitalouksille tärkeää ja yrityksille tärkeää.

Sen sijaan meillä on syntymässä tilanne, jossa hallituksen selän takana piilotellaan aikamoista aikapommia, ja se on tämä pitkäaikaistyöttömien kasvava joukko. Se on inhimillinen tragedia, ja siitä tulee myös seuraavan talouskasvun este. Jään kysymään, onko opittu mitään 1990-luvun alun kriisistä, joka synnytti suuren syrjäytyvien joukon, joka jäi pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Heidän auttamisensa sitten, kun tämä pitkäaikaistyöttömyys on kertaalleen hyväksytty, tulee kalliiksi. Nyt meillä on viimeinen tieto, että jos katsotaan todelliset luvut, niin pitkäaikaistyöttömiä on jo 180 000, niin kuin työministeriön tutkija on tänään Helsingin Sanomissa kertonut. Tälle pitäisi tehdä jotain, ja siinä nämä veikkausvoittovarojen pikku jaot eivät paljon auta.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi nämä nuoriin kohdistuvat erityiset toimet, työpajatoiminta ja etsivä toiminta, ovat juuri sitä, mikä ed. Heinäluoman huutoon vastaa.

Olin muuten eilen Keski-Suomen Yrittäjien kanssa palaverissa, ja heiltä tuli todella hyviä ajatuksia siitä, miten nuorten harjoittelutoimintaa voitaisiin lisätä pk-yrityksissä. Loppujen lopuksi tämä kytkentä koulutuksen ja pienten yritysten välillä on vieläkin liian löyhä heidän näkökulmastaan. Samoin tuli idea tällaisesta nuorisoyrityksestä, joka on Ruotsissa käytössä. Siellä nuoret voivat perustaa yrityksen menettämättä silti sosiaaliturvaetuaan ja myöskin muuten tämä yrittäjyyden kynnys on matalampi. Eli siellä on aivan erilainen yrittäjyyden muoto, joka kannustaa nuoria.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On mielenkiintoista pohtia, mikä on erilaista 1990-luvun laman ja tämän hetken välillä. Nythän hallitus on erittäin voimakkaalla velkaantumisella — silloinkin toki velkaannuttiin — pystynyt pitämään kulutuskysyntää yllä, mikä näkyy myös kansalaisten käyttäytymisessä ja heidän arviossaan tulevaisuudesta. Siinä mielessä kyllä tulevaisuudenusko on varsin korkealla. Me olemme pystyneet laskemaan myös ruuan arvonlisäveroa, tekemään toimenpiteitä, jotka näkyvät konkreettisesti kansalaisten arjessa ja kulutuksessa 500 miljoonan euron vuositasolla. Ne ovat kaikki toimenpiteitä, millä nimenomaan kulutuskysyntää — myös veroratkaisuin — on pystytty elvyttämään, ja se on ollut tietyllä lailla sellaista toimintaa, jolla on pystytty myös tukemaan työllisyyttä. Työttömyys voisi olla paljon pahempikin tällä hetkellä ilman näitä toimenpiteitä.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ikävä kyllä täytyy sanoa, että nämä veronalennukset ovat luonteeltaan pysyviä ja ne rahoitetaan velanotolla. Siinä mielessä tämä niin sanottu elvytyspolitiikka ei ole elvytyspolitiikkaa, vaan se on pysyviä veronalennuksia, jotka on tehty muun muassa ruuan arvonlisäveron kautta, ja on syytä palauttaa mieleen se ruuan alviin liittyvän hallituksen esityksen johdanto, jossa todetaan, että sen hyöty on kaksinkertainen suurituloisille verrattuna pienituloiseen perheeseen johtuen kulutusrakenteesta.

Sitten tulen keskustan viimeisen puolentoista vuoden aikana esittämään suureen puheeseen, jonka ministeri Pekkarinen aloitti jo vuoden 2009 keväällä ja joka on jatkunut sen jälkeen joka toinen kuukausi, että hyvätuloiset tulevat mukaan laman maksumiehiksi. Se, että keskusta tulee pitämään tästä huolta ensi vuoden budjetissa, oli viimeinen lupaus. Yhtään semmoista tointa, jossa jaettaisiin tätä taakkaa, ei ole tässä budjetissa mukana. Ei ole pääomatuloverotuksen nostoa, ei pääomatuloverotuksen muuttamista tulojen mukaan nousevaksi, ei mitään siitä, mitä keskusta on puhunut ja mistä myös ed. Kalli on puhunut.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Totta kai veroja maksavat ne, joilla on veronmaksukykyä, mutta sekin pitää säätää niin, että nimenomaan työn ja yrittäjyyden kannalta päästään aina eteenpäin ja kannustetaan tekemään työtä ja kannustetaan yrittäjyyteen.

Se, mitä seuraavalla vaalikaudella tapahtuu, on tietysti nyt tämän hetken verokeskustelua ja vaalien alla käytävää verokeskustelua, hallitusohjelmassa päätettävää linjausta, ja siinä tietysti arvioidaan silloin, millä veropohjalla mennään eteenpäin ja mitkä ne veroratkaisut käytännössä tulevat olemaan.

Tässä suhteessa, mitä ed. Heinäluoma viittasi ministeri Pekkarisen täälläkin tänään esille nostamiin asioihin, hän totesi myös, että ei hallitus ole näistä sopinut eivätkä ne ole hallitusohjelmassa mutta verotusta katsotaan totta kai aina vaalikausi kerrallaan eteenpäin.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Äskeistä debattia kuunnellessani ja ylipäätäänkin viimeaikaista keskustelua ja vähän pidempiaikaistakin keskustelua kuunnellessani en voi välttyä palauttamasta mieleen vanhaa tarinaa Leningradin vappujuhlista 1970-luvulla, jolloin insinööri Dubrovskij kuuli sanottavan, että sosialismin voitto häämöttää horisontissa, ja kun hän oli insinööri, hän meni kotiin ja tarkasti tietosanakirjasta, mikä se horisontti on. Horisontti oli kuulema viiva kaukaisuudessa, joka etääntyy sitä mukaa kuin me sitä lähestymme.

Aivan samalla tavalla olen kuullut ja pitkäaikaistyöttömät ovat kuulleet ja muut vähempiosaiset ovat kuulleet, että vähempiosaisten asemaa parannetaan, verotuksellista epätasa-arvoa poistetaan, terveyseroja kavennetaan jos ei nyt, niin sitten ainakin tulevissa hallitusneuvotteluissa tai sitten ainakin ensi kaudella. Eli kaikki nämä hyvät asiat häämöttävät horisontissa, joka jo vaalikausi vaalikaudelta näyttää etääntyvän, ja nämä erot, joita me kaikki yhdessä haluamme kaventaa, näyttävät pikemminkin kasvavan.

Kun ministeri Katainen täällä totesi, että paras keino esimerkiksi pitkäaikaistyöttömyyden poistamiseen on se, että tämä kouluttautumiskielto poistettiin työmarkkinatuesta, niin se poistettiin ja se oli ihan hyvä asia. Mutta kun katsoo niitä oikeita lukuja, kuinka paljon se on nyt — sehän poistettiin siis tässä salissa tasan vuosi sitten suunnilleen, kun työttömyysturvauudistuksesta päätettiin — niin kovin vähiin sen edun käyttäjät ovat jääneet, valitettavankin vähiin, ja on syytä kyllä muistaa, mikä oli se syntyhistoria. Kysymyshän oli osasta sosiaalitupoa, joka puolestaan oli ikään kuin kompensaatiota tai tavallaan etujen ja kustannusten jakoa työmarkkinaosapuolten välillä siitä, että kelamaksu poistettiin. Eli hintaa tämänkin etuuden voimaan saattamisesta tullaan maksamaan jatkossa energiaverojen korotuksina, jotka tulevat kaikkein voimakkaimmin kohdistumaan muun muassa juuri näihin pitkäaikaistyöttömiin, koska hekin joutuvat maksamaan lämmöstä lämmön hinnankorotuksina.

Aivan sama asia oikeastaan on — olikohan se ed. Paajanen, joka täällä sitä vaati — että julkisen sektorin tuottavuus on saatava yksityisen sektorin tuottavuuden tasalle. Siinä taisi unohtua jotakin, ja se on vaikuttavuus. Jos paperikoneella pystyttäisiin potilaita hoitamaan, niin kyllähän tuottavuus kasvaisi, mutta en tiedä, kuinka moni siellä prässien ja telojen välissä mahtaisi oikeasti parantua.

Arvoisa puhemies! Pitkäaikaistyöttömyys on todellakin kasvanut. Erityisesti se kasvoi 1990-luvun laman aikana. Tohtori Ilkka Haapola teki Kelan rahoittamana väitöskirjatutkimuksensa siitä, mitä on tapahtunut näille ihmisille, jotka siis 1990-luvun alkuvuosina jäivät pitkäaikaistyöttömiksi, ja kolmannes heistä jäi pitkäaikaistyöttömäksi pysyvästi. Siitä maksetaan todella kallista laskua edelleenkin paitsi näitten ihmisten itsensä osalta myöskin heidän lastensa osalta lastensuojelukustannusten kasvuna, terveyserojen noususta aiheutuvana kasvuna jne. Nämä yhteiskunnan heikompiosaisia koskevat ongelmat ovat sellaisia, että vaikuttamalla nimenomaan niihin, olemalla tinkimättä niistä etuuksista, turvaamalla myöskin työtä eikä pelkkää koulutusta näille ihmisille pystytään saavuttamaan todella huomattavia yhteiskunnallisia säästöjä.

Tässä katsannossa kannattaisi miettiä, mitä oikeasti me haluamme tehdä. Minusta jotenkin vaan näyttää, että tämä täälläkin mainostetun Sata-komitean etusivuilleen kirjaama näkemys, että nämä uudistukset, joita Sata-komitea siis esitti, voidaan tehdä vain julkisen talouden kestävyysvajeen asettamissa rajoissa, on se mantra, jolla käytännössä kaikki vähänkin enemmän maksavat uudistukset, jotka kuitenkin tulevaisuuden hyötyinä saattaisivat maksaa itsensä monin kerroin takaisin, torpataan, ja se linja tulee johtamaan jatkuessaan kyllä sekä yhteiskunnallisten kustannusten voimakkaaseen kasvuun että yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden heikkenemiseen entisestään.

Arvoisa puhemies! On tässä esityksessä jotain hyvääkin, ja se hyvä on sinänsä merkittävää. En halua kiittää hallitusta siitä, että työmarkkinatuen tarveharkintaa lievennetään, mutta haluan kiittää ministeri Rehulaa siitä, että näin tapahtuu, koska satun tuntemaan hallituksen sisäistäkin elämää sen verran, että tiedän, että on merkittävää tämän asian aikaansaaminen, joka olisi pitänyt aikaansaada jo kymmenen vuotta sitten, mutta tähänastiset hallitukset eivät ole sitä aikaansaaneet. Tämä hallitus sen sai aikaan hallituksen sisäisestä ankarasta vastustuksesta huolimatta. Se, että sinne tuli 10 miljoonaa, jolla tarveharkintaa voidaan nostaa, on merkittävä parannus osalle heikommassa asemassa olevista ihmisistä, ei kaikille, mutta tietysti niille, jotka naimisissa ovat ja joidenka puolisoitten tulot otettaisiin huomioon.

Mutta kun ministeri Rehula onnistui selättämään — en tiedä, onnistuiko hän selättämään ministeri Kataisen — ministeri Kataisen apujoukot valtiovarainministeriössä kuitenkin tässä asiassa edes puolittaisella tavalla — toinen hartia kastui, mutta se toinen hartia vielä on kastumatta, eli kyllä se koko tarveharkinta siitä sopii poistaa, koska sillä tavalla poistetaan myöskin näitä niin sanottuja kannustinloukkuja — niin kannustan ministeri Rehulaa ja hänen seuraajiaan, keitä he sitten tulevassa hallituksessa ovatkin, huolehtimaan siitä, että tältäkin osin päästään eteenpäin ja ylipäätään muutenkin vähempiosaisten todellisessa auttamisessa.

Lauri Viita totesi aikanaan, että ei minulla ole mitään sitä vastaan, että kirjallisuutta käsitellään, mutta olisi ihan hyvä, jos joku sitä lukisikin. Minun tekee mieleni sanoa, että on ihan hyvä, että heikompiosaisten asiaa tässäkin salissa taas kerran käsitellään, mutta ei minulla mitään sitä vastaan olisi, että sitä heikompiosaisten asemaa joskus ihan kunnolla parannettaisiin.

Ensimmäinen varapuhemies:

Nyt eletään siis edelleen sen 5 minuutin suosituksen puitteissa!

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Suomen tulevan talouskehityksen määrittää pitkälti se, mitä tapahtuu ympäröivässä maailmassa. Pienenä avoimena taloutena me olemme riippuvaisia siitä, miten tuotteitamme kysytään muissa maissa, eli hyvinvointimme perustuu vahvaan vientiin ja yritystemme kilpailukykyyn.

Vaikka kansainvälisen talouskriisin osalta pahin näyttää olevan jo ohi, tilanne on kuitenkin edelleen hyvin epävarma, ja parhaimmillaankin talouskasvu tulee lähivuosina olemaan suhteellisen vaatimatonta niin Yhdysvalloissa kuin EU-alueellakin. Oecd:n arvion mukaan kasvulukemat ensi ja seuraavana vuonna liikkuvat 2 prosentin tienoilla eli alempana, mihin olemme tottuneet.

Ongelmana on erityisesti monien maiden julkisen velan suuruus. Se on ongelma myöskin Suomessa. Meillähän on tällä hetkellä nimellisesti historian korkein velka, ja tämä velka kasvaa edelleen voimakkaasti. Meillä on ollut hyvää onnea siinä, että korkotaso on ollut hyvin alhainen, mutta jos korkotaso jostain syystä tulee muuttumaan, lisääntyvät korkomenot tulevat kyllä hyvin oleellisesti leikkaamaan valtiontalouden pelivaraa. Kun tätä velkaongelmaa eri maissa ryhdytään tosissaan pistämään kuntoon, tämä epäilemättä hidastaa kasvua ja leikkaa investointeja.

Kansainvälisellä tasolla pidän ongelmana myös sitä, että äänenpainot protektionismin puolesta ovat selvästi lisääntyneet. Jos protektionismi tulee lisääntymään, kansainvälinen kauppa joutuu suuriin vaikeuksiin, ja tällä on negatiivisia heijastusvaikutuksia myös Suomen vientiin.

Oma ongelmansa niin kansainvälisesti kuin meillä Suomessakin on korkea työttömyys. EU-maissa työttömiä on tällä hetkellä noin 7 miljoonaa enemmän kuin ennen talouskriisiä. Yhdysvalloissa työttömyys on sitkeästi pysytellyt sikäläisesti korkealla 9,5 prosentin tasolla voimakkaista elvytystoimista huolimatta. Meillä työttömyys on kääntynyt laskuun. Se on kuitenkin edelleen noin 2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin ennen talouskriisiä, ja kokemuksestamme me tiedämme, että työttömyydellä on rajun nousun jälkeen taipumus alentua suhteellisen hitaasti.

Mielestäni hallitus on tehnyt ihan oikean suuntaisia liikkeitä siinä, että se on lisännyt työllisyysmäärärahoja. Tämä on oikean suuntainen toimenpide. Mutta yhdyn kyllä niihin näkemyksiin, jotka tässä edellisessäkin puheenvuorossa todettiin, että hallitus ei ole ottanut oppia 1990-luvun alun laman seurauksista. Se keskeinen opetus oli se, että pitkäaikaistyöttömyyden kasvu on katkaistava heti alkuunsa. Meillä hallitus on seurannut sivusta pitkäaikaistyöttömyyden kasvua. Sehän on kasvanut esimerkiksi viimeisen vuoden aikana erittäin voimakkaasti.

Ed. Erkki Virtanen viittasi TEMin tänä vuonna julkaisemaan tutkimukseen, jossa seurattiin yhtenä osana 1990-luvun alussa työttömäksi joutuneiden ihmisten työllistymistä, ja täytyy sanoa, että se on kovin, kovin surullista luettavaa. Vielä vuonna 2008 puolet näistä ihmisistä olivat työllistymättä, eli todellakin pitkäaikaistyöttömyyteen pitää puuttua heti ja välittömästi. Tämä on sekä kansantaloudellisesti että inhimillisesti erittäin tärkeä asia.

Aikaisemmin Suomen teollisuus on kyennyt uudistumaan. Aina, kun vanhaa teollisuutta on poistunut, uutta on syntynyt tilalle. Mielestäni tämä on ollut Suomen vahvuus. Mutta olen kyllä hyvin huolestunut siitä, miten käy nyt. Meillä elektroniikkateollisuus on suurissa määrin siirtynyt ulkomaille. Metsäteollisuus on käynyt erittäin voimakkaan rakennemuutoksen läpi. Meriteollisuus on akuutissa kriisissä. Mielestäni hallitus ei ole riittävällä vakavuudella suhtautunut tähän teollisuuden rakennemuutokseen eikä ole kantanut huolta olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytysten turvaamisesta. Nyt todellakin tarvittaisiin erittäin voimakkaita panostuksia uusille alueille. Niitä valitettavasti ei ole ollut nähtävissä.

Arvoisa puhemies! Mitä vielä tulee meriteollisuuden akuuttiin kriisiin, nyt todellakin tarvitaan tukien osalta, on sitten kyse innovaatio-, ympäristö- tai rakennemuutostuista, täysimääräistä hyödyntämistä. Mutta pidän kyllä myös hyvin tärkeänä, että valtion omat alushankinnat varmistetaan erittäin nopealla aikataululla, ja tyydytyksellä totesin sen, että ministeri Pekkarinen lupasi nopeita toimenpiteitä meriteollisuuden tilanteen pelastamiseksi.

Juha Mieto /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on kuitenkin rankattu maailman onnellisimmaksi maaksi, jopa parhaaksi maaksi, ja me kaikki uskotahan, että Suomi on maailman paras maa. Tääl on varmahan hyvä hengittää, tääl on vapaa puhua ajatuksia.

Nyt ku Itä-Eurooppa on murtunut, haluan pikkuusen, ku täs erustaja Virtanenki irrootteli aluksi, muistella sitä, kun aikoinansa oltihin Tšekkoslovakiassa vuonna 1977. Olin ainusena Hiihtoliiton erustajana, olin TUL:n joukkueen mukana. Siel oli huumorintajuinen Teuvo Vatanen pääsihteerinä. TUL:n puolesta oltihin lentokentällä ja siellä jouruttihin olemaha ja orottamaha ja hikoolemahan. Teuvo hermostu ja huumorilla sitten sano, jotta meillä jos joskus Suomes sosialisoiraha tämä lentokenttähomma, laitetaha toisella lailla.

Mutta Suomi elää kuitenki metsistä ja on aina eläny. Nokian notkahduksen jälkihin taas on tullut tämä metsäsektori enemmän esille ja aivan aiheesta. Metsä on meille se vihreä kulta. Juhannuksen jälkeen ku tehtihin päätös kahresta yrinvoimalasta, se tarkootti sitä, että tuli tämä niin sanottu uusiutuva energiapaketti ja kovat velvoitteet, paljoko tuolta mettästä tavaraa otetahan. Ja nythä on Kemera-rahaa saatu 8 miljoonaa lisää. Se ei varmaha riitä vielä mihinkään, mutta ennen kaikkea se uusiutuva puurisu, millä nimikkeellä puhutaanki, siihenki on räätälöity. Mutta mä uskoosin näin, että siihen pitää räätälöirä vielä huomattavasti enemmän, jos me nämä velvoitteet ja lupaukset täytetähän sillä lailla, mitä edellytti se, että annettiin kahrelle yrinvoimalalle lupa. Tällä konstilla tuloo samalla myös metsät kuntoon. Kaikki tietää se, että tuottavas kunnos oleva mettä, se kasvaa ja ennen kaikkia se kasvaa laarukasta puuta.

Nyt tullahan siihen oleelliseen asiahan, eli meirän pitää ottaa härkää sarvista kiinni ja ruveta jalostamahan puu itte täällä Suomes joka sektorilla. Meiltä Etelä-Pohjanmaalta löytyy puuntaitajia, muun muassa Kurikan Jurvassa on nikkarikeskus, johona kehitetään kaiken aikaa uusia menetelmiä. Ja ennen kaikkia Ruottilla on paljo löysemmät velvotteet siinä. Sielä voirahan 8-, jopa 10-kerroksisia taloja rakentaa hirsistä. Meillä Suomessa pitäs saara sama käytäntö, että samalta viivalta lähretäs ku länsinaapurimaa Ruotsi, josta moomma ottanu monta kertaa hyviäkin esimerkkejä, ja se pitää meirän tunnustaa.

Ku Suomes kasvaa puu hitaasti, se on laarukasta puuta. Sitä jos markkinamiehet osaas oikein markinoida Aasiaan ja maailmalle ja jopa tuonne sheikkimaihin, ni mä uskoosin, jotta siitä pystytään ottamaha kunnon kermat välistä, ja se olis erittäin tärkiää. Toivoisinkin, että tälläänen ensimmäinen kerrostalo rakennetaas, jos ei nyt ihan Tähtilinnanmäelle, niin ihan tähän Helsinkiin, jos ei ydinkeskustaan, niin näyttävälle paikalle. Se olis samalla sellaanen mannekiinituote. Jotenka metsien miehenä haluan tuoda metsäsektoria esille, ja se antaa töitä meille kaikille suomalaasille. Ja ennen kaikkia, ku puhutaha paljo, eilen oli metropoliajattelu täällä käsillä, niin puhutaha ny susirajan ulkopuolisista asioista.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Kun suomalaisilta kysytään, mikä on tämän yhteiskunnan suurin ongelma, yli 40 prosenttia puoluekannasta riippumatta toteaa työttömyyden uhan tai työttömyyden ylipäätänsä sellaiseksi, jonka puolesta eduskunnan, valtioneuvoston ja kaikkien yhteiskunnallisten toimijoiden pitää pyrkiä löytämään nykyistä parempia ratkaisuja. Ulkopuoliset arvioijat ovat myös yhdenmukaisesti todenneet, että Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen jäykkiä. Työntekijä ja työnantaja eivät juurikaan kovin helposti kohtaa toisiaan.

Mielenkiintoista on myös havaita se, että uudet yrittäjät jo alun alkaen ovat päättäneet, etteivät he ryhdy työnantajiksi. Syynä on se, että ensimmäisen työntekijän aiheuttamat kustannukset ja ennen kaikkea riski siinä tilanteessa, että työntekijä ja työnantaja eivät ole toisiinsa pidemmän päälle tyytyväisiä, työsuhde purkautuu tai asianosainen irtisanoutuu tai työsuhde muuten päättyy, on yrittäjälle niin suuri taakka kannettavaksi, että hän välttää sen ottamista.

Tätä työttömyyden ongelmaa ratkaisi Sata-komitea, jonka aktiivisena jäsenenä Osmo Soininvaara julkaisi vastikään kirjan, sinänsä hyvää luettavaa meille kaikille. Mutta viime kädessä jäin miettimään jo silloin, kun komiteamme nimitettiin, voiko ylipäätänsä odottaa, että se saavuttaisi joitain merkittäviä toimenpide-ehdotuksia, jotka olisivat myös vietävissä läpi. Kun yli sata jäsentä koottiin, todettiin, että galleria sisältää työmarkkinaosapuolten parhaimmat voimat, jotka ovat osoittautuneet hyviksi estämään muutoksia.

Oma ehdotukseni tässä asiassa olisi kuitenkin, että olisi syytä silti vielä palata toimikunnan aiheeseen mutta toisella miehityksellä. Kolmen kansliapäällikön voimin asia varmaan voitaisiin paljon helpommin ratkaista, koska pidäkkeitä ei olisi niin paljon kuin sellaisilla henkilöillä, jotka toivovat tulevansa joskus jossain elimessä vielä uudelleen valituiksi. Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikköä tarvittaisiin, kuten työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikköä, ja ehkä vielä valtiovarainministeriönkin kansliapäällikkö olisi paikallaan. Kolmistaan he hallitsevat asiakokonaisuuden ja pystyisivät tekemään ehdotuksia.

Eräs ehdotus, jonka tein työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtaselle, oli seuraavan kaltainen, ja hän piti sitä innovaationa. Kun nykyinen neljän kuukauden koeaika on osoittautunut asiantuntijatehtävissä varsin vähäiseksi ajaksi, jolloin työnantaja mielellään näkisi pidempää koeaikaa — koska nyt koeaika menee suunnilleen koulutukseen ja itsenäistä työntekoa koeaikaan ei juurikaan, vaikka peruskoulutus olisi tehtävän mukainen, jää jäljelle — koeajan pidentäminen vuoteen helpottaisi ennen kaikkea tätä työhönottokynnystä, koska koeaikana puolin ja toisin irtisanomisaika on päivä.

Sen lisäksi voitaisiin mielestäni pohtia vakuutusjärjestelmää, joka keventäisi tätä ensimmäisen työntekijän riskiä siten, että työntekijän tullessa koeajaksi töihin, jonka jälkeen ehkä olisi kaksi vuoden mittaista määräaikaista työsuhdetta, jokaiselta edellä mainitulta kuukaudelta työnantaja maksaisi esimerkiksi 50 euron vakuutusmaksun. Jos työsuhde sitten purkautuu jonain periodina, olisi etukäteen tiedossa esimerkiksi 1 000 euron omavastuulla työnantajan riski tässä tilanteessa. Silloin työnantaja tietäisi etukäteen, mikä on maksimiriski, kun vakuutusyhtiön korvaukset kattaisivat muut asiasta aiheutuvat kulut.

Tällä järjestelyllä ennen kaikkea nuorten työllisyys saataisiin käsitykseni mukaan paremmalle tolalle, koska nuorten ihmisten kohdalla heillä ei yleensä ole aikaisempia referenssejä. Ei voida vedota aikaisempaan työsuhteeseen, korkeintaan koulutukseen tai muuhun vastaavaan, mutta varsinaista työkokemusta heillä ei ole työmarkkinoilla heidän sinne ensimmäistä kertaa tulleessaan tarjolle. Näin ollen tällainen vakuutusjärjestelmästä saatava hyöty olisi molemminpuolinen. Uusille markkinoille tuleville työntekijöille avautuisi mahdollisuus näyttää taitoa, päästä sosiaaliseen verkostoon, työyhteisöön ja työelämään kiinni. Työnantajalle tätä kautta myös riski olisi etukäteen tiedossa ja nykyistä tuntuvasti alhaisemmalla tasolla.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tätä lisäbudjettiesitystä ja ensi vuoden talousarvion täydennysesitystä pitää arvioida kokonaisuutena, ja itse katson, että tämä kokonaisuus sisältää paljon myönteisiä lähtökohtia, ensinnäkin sen, että panostetaan yli 60 miljoonaa euroa työllisyyden parantamiseen. Se on varmasti meidän kaikkien toive, että niihin toimiin, joilla parannetaan työllisyyttä ja sitä kautta talouskehitystä, löytyy tarvittava rahoitus.

Erityisen myönteisenä pidän sitä, että tässä esityksessä panostetaan merkittävällä tavalla uusiutuvan energian hyödyntämiseen, aivan sillä tavalla kuin eduskunta edellyttikin hyväksyessään tämän mittavan energiapaketin, siis ydinvoiman ja uusiutuvan energian paketin, aiemmin.

Tärkeää oli myös, että metsätalouden töihin saadaan lisää rahaa. Se jäi vielä jonkin verran vajaaksi, mutta uskon ja toivon, että eduskunta voi vielä korjata sitä esitystä ja löytää myös uutta rahaa metsänparannusvaroihin. Tämä sen takia, että on tärkeää, että ne hoitotoimet pystytään ajallaan tekemään, koska se on myöskin tulevaa talouden kasvua, kun ne tehdään ajallaan. Saadaan parempilaatuista puuainesta ja kansantalouden käyttöön sitten tarvittavaa raaka-ainetta.

Myönteisenä asiana oli myös, että pitkään odotettu raiviopeltojen jono lähtee purkaantumaan. Maa- ja metsätalousministeriö esitti, että kaikki ennen vuoden 2004 marraskuun alkua raivatut pellot otettaisiin luonnonhoitokorvauksen ja ympäristötuen piiriin ja myös ne vanhat, niin sanotut luopumistukipellot. Nyt tätä esitystä ei täysimääräisesti valitettavasti hyväksytty, vaan 18 300 hehtaaria on täällä tukikelpoisuuden piirissä. Tämä on toinen asia, jossa toivon, että eduskunta pystyy korjaamaan tätä esitystä ja kerralla ottamaan tämän tuen piiriin ne pellot, jotka ovat pitkään olleet jonotuslistoilla.

Myönteisenä on myöskin, että täällä esitetään lisää rahaa petovahinkojen korvaamiseen. Tämä sen takia, kun petovahinkolaki lähtee siitä, että jos vahinkoja on enemmän kuin määrärahaa, niin kaikkia korvauksia alennetaan. Tässä mielessä tämä lisärahoitus on aivan välttämätöntä, koska sillä on tärkeä ja iso merkitys esimerkiksi poronhoitoalueen ja sen elinkeinon kannalta. (Ed. Kähkönen: Mutta puuttuu vielä!) — Vielä jonkin verran puuttuu, ja nyt tältäkin osin toivon, että eduskunnassa löydettäisiin hyvää tahtoa se tarvittava pieni lisärahoitus tähän osoittamaan. Uskon, että ed. Kähkösen kanssa teemme hartiavoimin töitä tuolla jaostossa tämänkin asian osalta.

Myönteisenä asiana on nähtävä myös se, että budjetissa osoitetaan rahaa Teollisuussijoituksen pääomittamiseen, ja Teollisuussijoituksellahan on tärkeä rooli meillä pääomarahoittajana. Erityisesti se on ollut tärkeä näinä aikoina, jolloin monet sijoittajat ovat olleet entistä varovaisempia uusissa sijoituksissa. Sen takia tämä Tesin rooli on korostunut entisestään. Sillä pitää olla käytettävissä riittävät määrärahat.

Ja niin kuin täällä aiemmin ministeri Pekkarinen kertoi, myös viennin rahoituksen puolella on tehty ratkaisuja, jotka tuovat tämän rahoituksen piiriin entistä laajemmin yrityskenttää, myös pienempiä ja keskisuuria yrityksiä. Eli tällä tavalla luodaan edellytyksiä meidän tärkeän vientisektorin kehittymiselle. Tässä mielessä voin sanoa ihan suoraan, että opposition puheet tältä osin ovat olleet perusteettomia. Kyllä hallituksella on ollut hyvin vahva tahto panostaa elinkeinoelämän kehitykseen, sitä kautta työllisyyteen ja talouskasvuun. Lääkkeitä tuolta vasemmalta suunnalta ei tälle sektorille ole kovinkaan paljon. Varmasti on yksittäisiä edustajia, niin kuin ed. Kähkönen, joka suhtautuu myönteisesti maaseudun kehittämiseen ja elinkeinoelämään, mutta valitettavasti siellä on valtaosa sitten ihan toisella tavalla ajattelevia henkilöitä, mutta hyvä näinkin.

Muutama kommentti kahteen ryhmäpuheenvuoroon, vasemmistoliiton ja SDP:n. Kummassakaan puheessa ei ollut painomustetta uhrattu yhdellekään sellaiselle sanalle kuin "maaseutu", "maa- ja metsätalous", ja se oli tietysti merkille pantavaa. Ei yhtään riviä tai sanaa ollut uhrattu näissä kahdessa puheenvuorossa tärkeille aloille, myös Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeille aloille, joilla hyödynnetään laajassa mittakaavassa suomalaisia luonnonvaroja tämän kansakunnan menestyksen kannalta. Mutta kyllähän äänestäjät varmasti tämän myöskin noteeraavat.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ihmisillä on huoli arjesta, kuinka selviytyä, olipa sitten asuinpaikkana kaupunki tai maaseutu. Tässä mielessä yhteiskunnan tulee olla tukemassa ihmisten arjessa selviytymistä, se on selvä.

Sekä nyt käsittelyssä oleva ensi vuoden talousarvion täydennysosa että myös tämän vuoden neljäs lisätalousarvio tukevat molemmat tuota arjesta selviytymisen huolta. Panostukset ihmisten pärjäämiseen, koulutukseen, osaamiseen, sosiaaliturvaan ja ennen kaikkea työllisyyteen ovat keskeisiä asioita, joita tänä päivänä tarvitaan. Se kielii myös siitä ja näkyy nimenomaan siinä, että kansalaiset uskovat tulevaisuuteen, näkevät oman taloudellisen tilanteensa varsin vakaana. Mielenkiintoista on, että Suomi tässä suhteessa on Euroopan kärkimaa tällä hetkellä. Eivät Suomen kansalaiset voi olla väärässä, kun he kokevat oman tilanteensa olevan varsin hyvä. Se ei tarkoita sitä, etteikö pidä jatkaa panostuksia aivan kuten tähänkin asti on tehty.

Nyt tässä lisätalousarviossa ja täydentävässä talousarvioesityksessä työllisyyden toimenpiteisiin tulee tuo vajaan 70 miljoonan euron lisäys hyvin hyvin moniin kohteisiin ja hyviin kohteisiin ennen kaikkea.

Totta kai tästä löytyy myös sellaisia puutteita ja toivettakin siitä, mitä pitäisi pystyä parantamaan. Ehkä ensimmäisenä voisin nostaa joukkoliikenteen palveluiden ostomäärärahat, jotka muutoin tällä tasolla kokonaisuudessaan ollessaan tarkoittavat sekä bussivuorojen että junavuorojen lakkautumista, ja yleensä ne tapahtuvat vielä harvaanasutummilla alueilla, missä on siis vähemmän liikennöintiä jo muutoinkin. Totta kai myös etelän vuorot, Lahti—Kerava—Helsinki-välinen osuuskin, on sellainen, joka oman ostopalvelutukensa näyttää tarvitsevan. Eli panostusta eduskunnan aikanaan on tehtävä. On monia kohteita, joissa on selkeitä puutteita.

Mutta kun kokonaisuudessaan lisätalousarviota ja ennen kaikkea tätä taloustilannetta arvioi, on pakko todeta, että kun velan määrä on ensi vuoden loppuun mennessä lisääntymässä tuonne liki 85 miljardiin euroon ja eduskunta on tällä vaalikaudella hyväksynyt velan katon noston 110 miljardiin euroon, niin tämä ed. Kivirannan keskustan ryhmäpuheenvuorossa toteama ajatus "tämän päivän velka on huomisen vero" on todella ajankohtainen, eli tämän päivän velka on huomisen vero. Tässä mielessä kyllä eduskunnan ja hallituksenkin täytyy kaiken aikaa miettiä, mikä on se tasapaino, kuinka paljon voidaan lainata, kuinka paljon mahdollisesti joudutaan menoja karsimaan, jotta me emme tätä huomisen veroa ole liikaa lisäämässä, koska se koituu oikeasti maksettavaksi niille nuorille, joista osa on tänä päivänä vielä syntymättäkin tai jotka ovat nuoria koulutuksessa jne.

Se, miten Suomi selviää Euroopan ja maailman talouden globaalissa muutoksessa, on aina iso ja hyvä kysymys. Tähän mennessä näyttää siltä, että me pystymme selviämään, mutta se perustuu nimenomaan suomalaiseen työhön ja tekemiseen. Siinä mielessä tuo sosialidemokraattien tekemä esitys erityisesti pk-sektorille tulevasta lisäverotuksesta ja rasitteesta ei kyllä palvele sellaista elvytystoimintaa ja -politiikkaa, jolla pystytään edistämään suomalaista vientiteollisuutta, suomalaista yritystoimintaa ja Suomessa tapahtuvaa työllistymistä. Siinä on aivan selkeä ero. Jostain syystä on helppo ajatella niin, että lisäämällä veroja pystytään paikkaamaan valtion taloustilanne. Totta kai se on yksi keino, mutta veron pitää olla aina kohdistettu niin, että samalla se myös tuottaa ja tuottaa järkevällä tavalla myös muutakin kuin verotuloa: myös lisääntyviä työpaikkoja. Tämä on suuri ero tällä hetkellä hallituksen ja vaihtoehtobudjetin sisällä, mitä sosialidemokraatit esittävät.

1990-luvun laman aikana ja sen jälkeen Suomi nousi nimenomaan tehdyillä yritysverouudistuksilla. Niillä luotiin pohja, niin että tämän päivän yrityksillä on ollut taseissa varaa, jotta ne ovat voineet kantaa myös tätä taloustilanteen vaikeutta ja sitä kautta pitää työntekijöitä lomautettuina ja nyt sitten ottaa suuressa määrin jo varsin nopeasti takaisin. Tässä mielessä eletään hyvinkin paljon erilaista aikaa kuin 1990-luvun alussa.

Herra puhemies! Kaiken kaikkiaan taloustilanne vaatii hallitukselta jatkuvasti herpaantumatonta työskentelyä, ajattelua ja myös tämän vuosikymmenen velan määrän ja kestävyysvajeen tarkastelua. Siinä yhteydessä varmasti ensi vuoden aikana yhteiskunnassa vaalien myötä tehdään myös suuret uudet verolinjaukset.

Petri Pihlajaniemi /kok:

Arvoisa puhemies! Valtionvarainministeri Katainen toi puheessaan esiin, että valtiovallan on huolehdittava yritysten toimintaympäristöstä siten, että yritykset voivat työllistää. Mielestäni tämä on todella tärkeä asia, sillä vain korkealla työllisyysasteella Suomi voi tulevaisuudessa pärjätä, tukemalla kasvuyrityksiä esimerkiksi Finnveran kautta ja houkuttelemalla nuoria yrittäjiksi. On luotava myös edellytykset niin, että verotus on houkutteleva kasvuyrittäjille.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys eduskunnalle vuoden 2010 neljänneksi lisätalousarvioksi on tähän ajankohtaan varsin hyvä esitys. Täällä salissa tänään käytetyt puheenvuorot ovat pitkälti olleet kyseenalaistavia. On kysytty, miksi verotusta ei kiristetä, miksi työttömyysmäärärahoja ei lisätä. Hyvin vähän on kiinnitetty huomiota siihen, millä tähän yhteiskuntaan saadaan lisää toimeliaisuutta, saadaan lisää työpaikkoja, lisää verotuloja ja sitä kautta valtiolle lisää rahaa.

Valtio velkaantuu tänä vuonna reilut 11 miljardia euroa vähän yli 50 miljardin euron budjetista, ja ensi vuoden osaltakin reilun 8 miljardia euroa. Tämä on osaltaan verottamatta jätettyä osuutta, jos sitä sillä tavalla halutaan tarkastella. Mutta rajansa on tietenkin myöskin verottamisessa.

Maailmalla on näkyvissä positiivista virettä talouden kasvun osalta. Aasia, Latinalainen Amerikka ja myöskin Kiina kasvavat hyvin voimakkaasti. Se osaltaan herättää kysymyksen siitä, miksi meillä kasvu lähtee hyvin hitaasti liikkeelle vai lähteekö se ollenkaan. Tällä hetkellä nimittäin meillä ovat vielä kasvuluvuissa mukana valtion vahvat elvytystoimet, joiden hiipuminen lähitulevaisuudessa saattaa viedä meidän kasvuluvut lähelle nollaa.

Mielestäni meidän on syytä kysyä, onko Eurooppa kaiken kaikkiaan jäämässä omaksi linnakkeeksi muita maanosia vastaan ja jääkö euroalue täällä Euroopassa omaksi linnakkeekseen. Kysyin valtionvarainministeri Kataiselta, aikooko hallitus asettaa työryhmän selvittämään ja etsimään Suomen kadonnutta kilpailukykyä. Minä en saanut siihen vastausta, mutta minä toivon, että todella siihen nopeasti puututaan.

Takavuosina meillä teollisuus piti valtiovaltaa hereillä kilpailukyvyn osalta. Nyt globaalissa ympäristössä ei enää jahkailla hallitusten kanssa asioista. Yritysten hallitukset tekevät nopeita päätöksiä, seuraavat maailmantalouden merkkejä, investoivat sinne, mihin on järkevää investoida, ja siellä tuotetaan, missä on edullisinta tuottaa, ja markkinat hoitavat asian. Meillä Suomessa 1990-luvun alun lama selvitettiin pitkälti Nokian uuden teknologian myötä, ja meille syntyi kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja elektroniikka-alan ympärille. Nyt yksi firma toisensa jälkeen on lopettanut toimintansa Suomessa. Nokia tosin juuri näinä päivinä taas kerran Salon tehtaille rekrytoi uusia työntekijöitä tekemään tätä Nokian N8-kännykkää. Mutta siinä on vain se tilanne, että se on vain tämä hetki, nyt pitää taas sitten löytyä sitä uutta tekemistä.

Oma huolenaiheensa on myöskin siinä, että meillä kotitaloudet velkaantuvat. Kotitaloudet ovat olleet aktiivisesti mukana ylläpitämässä talouskasvua, mutta se, että velkaantumisaste on noussut vuosituloista 113 prosenttiin, antaa vähän hälyttävän viestin, kun 1990-luvun puolessa välissä sama vertailuluku oli 60 prosenttia. Elikkä silloin säästäväisyysaste oli suuri, ja me olemme varmasti tässä viime vuosina niitä säästöjä aika paljon syöneet, ja nyt sitten velkaantuminen yhdessä mahdollisesti tulevien korkojen nousun myötä saattaa myöskin kotitaloudet uuteen tilanteeseen.

Nuorisotyöttömyydestä on paljon puhuttu, ja mielestäni nyt jos koskaan meidän on mietittävä sitä, kuinka voidaan työllisyysmäärärahoja ja toisaalta yritysten maksamia palkkoja yhteen sovittamalla saada aikaan nuorisolle työpaikkoja. Oleellinen asia on se, että saadaan ihminen kiinni työn syrjään ja hänestä kehittyy ammattilainen, jota me tulevaisuudessa tarvitsemme.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Aloitan puheeni kommentoimalla tämän työmarkkinatuen tarveharkintaa kuten sitten myöskin ed. Erkki Virtasen puheenvuoroa, jossa hän lausui erityiskiitokset ministeri Rehulalle. Voin niihin yhtyä, mutta tietysti päätös on koko hallituksen ja sikäli kiitokset pitää antaa myöskin valtiovarainministeriön suuntaan, ja minun mielestäni se on nyt aika lailla kohdallaan. Minä en kuulu niihin, jotka ovat sitä mieltä, että työmarkkinatuen tarveharkinta pitää kokonaan poistaa, koska minusta tärkeintä on se, että se poistetaan silloin, kun se selvästi aiheuttaa köyhyyttä. Tässä on se avainasia, että jos tulot ovat todella korkeat — tiedän, että se raja ei nytkään ole kuin 1 700 euroa, mutta sitten kun tulot ovat hyvin korkeita — niin silloin minun mielestäni periaatteellisesti on niin, että silloin pitää siellä perheessä pärjätä ilmankin tätä, koska lähtökohtahan tässä yhteiskunnassa on se, että yhteiskunnan tukia käytetään silloin, kun muuten ei toimeen tulla, ja silloin niitä on oikeus käyttää.

Arvoisa puhemies! Tässä lisätalousarviossa ja täydentävässä budjettiesityksessä on varsin mittava panostus työllisyyteen, toki niin, että ne keinot ovat osittain erilaisia, kuin mihin me olemme tottuneet. Ne ovat sellaisia keinoja, joilla voidaan auttaa erityisesti nuoria ja vastavalmistuneita. Mutta olen ilahtunut siitä, että siellä on myöskin erittäin voimakas panostus näitten hyvien asioiden lisäksi meriklusteriin ja sen toimintakykyyn. Muun muassa ed. Salo käytti varsin hyvän puheenvuoron, ja moni muukin on täällä ottanut sitä ihan avainasiaa esille, millä tämä suomalaisten hyvinvointi jatkossa rahoitetaan.

Kun telakkateollisuudesta puhutaan, niin on hyvä muistaa, että kun se jättiristeilijä lähtee Turun telakalta, niin sen viennin arvo on 1 miljardi. Jos tätä verrataan esimerkiksi meidän musiikkivientiin, kun usein puhutaan kulttuuriviennistä, ja ymmärrän, että sitä pitää myöskin edistää, se on monessa suhteessa varmaan tulevaisuuden ala, niin mittasuhteet ovat kuitenkin sellaiset, että koko Suomen musiikkiviennin osuus on 23 miljoonaa. Jos sitä verrataan tähän miljardiin, niin me ymmärrämme, että kyllä sen rautakourankin on päästävä työtänsä jatkamaan, muuten tämä suomalaisten hyvinvointi ei jatku. Siinä suhteessa on erittäin tärkeätä se, että — kävin itse tutustumassa tilanteeseen siellä Turun telakalla — siinä alihankintaverkostossa on toki paljon yrityksiä muun muassa Pirkanmaalta, monista muista maakunnista, että siellä sitä osaamista pystytään nyt kehittämään tässä joutoaikana ja pidetään työkykyä yllä, jotta ollaan kilpailukykyisiä ja saadaan uusia tilauksia.

Arvoisa puhemies! 40 prosenttia suomalaisten hyvinvoinnista rahoitetaan viennillä, ja se tarkoittaa sitä, että kun tämä rakennemuutos on nyt käynnissä, niin me emme saa leimata menneisyyden aloiksi esimerkiksi metsäteollisuutta, ei perinteistä metalliteollisuutta, ei kemian teollisuutta, vaan niille on oltava toimintaedellytykset Suomessa kunnossa jatkossakin. Se tarkoittaa energiaratkaisua. Siellä oli merkittävä ydinvoimapäätös. Se tarkoittaa sellaisia työelämän käytäntöjä, että voidaan entistä enemmän paikallisesti sopia joustavista järjestelmistä. Se tarkoittaa sitä, että kun näihin ympäristövaatimuksiin lähdetään Euroopan tasolla, niin me emme ole niissä niin innokkaita, että me pelaamme itseämme ulos sieltä markkinoilta, vaan pidetään huolta siitä, että perusteollisuudella on jatkossakin täällä toimintaedellytykset kunnossa, koska millään muulla lyhyellä tähtäimellä ei voida sitä korvata.

Sitten kun puhutaan palveluviennistä, niin palveluvienti on tietysti kasvussa. Mutta tällä hetkellä palveluvienti on noin 17 miljardia vuositasolla ja siitä suurin yksittäinen osuus on teollisiin laitteisiin liittyvien palveluiden myynti. Sen tyyppisiä on. Kone myy hissin ja myy jälkihoitosopimuksen, eli sekin liittyy tähän. Tämä on hyvä muistaa. Ne isot mahdollisuudet, jotka meillä palveluviennissä on, ovat vielä pitkälti käyttämättä.

Koulutusvientiä meillä on hyvin vähän. Terveydenhoidon osalta meillä on vientiä hyvin vähän. Vaikka meillä on paljon sellaista osaamista, johon maksukykyisiä asiakkaita löytyisi meidän lähialueiltamme ja maailmalta laajemminkin, ne ovat niitä isoja aloja, jotka meidän pitää myöskin ottaa tässä vientipuolella käyttöön, jotta meillä riittää sitten rahaa kantaa huolta kotimaassa kaikista ihmisistä, ollaan sitten missä elämänvaiheessa tahansa tai ollaan töissä tai työttömänä.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Lisätalousarviossa on määrärahalisäyksiä työllisyyteen, jotka todella tulevat tarpeeseen. Erityisesti annan kiitosta satsauksista nuorten työpajoille ja etsivään nuorisotyöhön, työttömien poliisien työllistämiseen, yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen sekä lisämäärärahasta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen.

Arvoisa puhemies! Käsittelyssämme on myös vuoden 2011 talousarvion täydentäminen, ja näin ollen olen pettynyt siihen, ettei yhtä erittäin keskeistä asiaa ole korjattu, luontopalveluiden vajausta. Metsähallituksen luontopalveluiden vajaus 5 miljoonaa euroa on palautettava eduskuntakäsittelyssä. Itse asiassa luontopalveluiden määrärahan tarve tulevaisuudessa kasvaa, koska kaksi uutta ja tuiki tarpeellista kansallispuistoa on valmisteilla: Sipoonkorven kansallispuisto Pääkaupunkiseudun itäiseksi keuhkoksi ja Selkämeren aavan meren kansallispuisto, joka turvaa Itämeri-luonnon monimuotoisuutta.

Luontopalveluiden kansallispuistoissa järjestämät palvelut ovat todella tärkeitä, ja niitä toteutetaan jo nyt niukin resurssein. Jokainen työntekijä tarvitaan, eikä luontotaloistakaan voi säästää. Kysymys on sekä virkistyskäytöstä että luonnon ja lajien suojelusta. Parhaillaan luontopalveluilla on joukko nuorisotyöllisyysvaroin palkattua henkilöstöä. Pohjoisimmissa kunnissa työllisyysmäärärahoin saadaan kenttätöitä merkittävästikin edistettyä työllistettyjen työpanoksella.

Työllistämistoimenpiteiden edellytyksenä on, ettei yksikössä ole ollut lähimenneisyydessä tuotannollisista syistä lomautuksia tai irtisanomisia. Luontopalveluiden toiminta on riippumattomissa mittareissa todettu hyvin tuottavaksi ja palveluiden on todettu maksavan paikallistaloudellisesti moninkertaisesti itsensä takaisin. Ne tuovat matkailutuloja kunnille sekä terveyttä ja hyvinvointia kaikille asukkaille.

Näin ollen Metsähallituksen luontopalveluiden rahoitus on palautettava, kuten erittäin monessa talousarvioaloitteessakin esitetään.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Kun puhumme ensi vuoden budjetista ja tästä lisätalousarviosta, niin ehkä se kaikkein tärkein asia, mikä täällä moneen otteeseen tänään on tullut esille, on suuri huolenaihe tästä valtion velkaantumisesta. 8 miljardia euroa ensi vuoden budjetin katteeksi otetaan lisää velkaa, ja se on melkoinen potti, jos ajatellaan, että 84 on yhteensä Suomen velkataakka.

Toinen asia, jonka uskon myöskin ensi keväänä eduskuntavaalien lähestyessä tulevan esille, on tämä verotus ja veropolitiikka kokonaisuutena. Tuloverotusta ja työn verotusta ei pidä kiristää. Mutta uskon, että välilliset verot ja kulutukseen liittyvät verot tulevat kyllä varmasti kiristymään tässä matkan varrella.

Täällä ed. Satonen muun muassa puhui yrittäjyydestä ja yrittäjien tilanteesta. Yrittäjien näkökulmasta tätä yritysverouudistusta ja näitä pikkuisenkin ounasteltuja kiristyksiä yritysverotukseen ei pidä missään tilanteessa tulla hyväksymään, koska kyllä se on tosiasia, että kun katsotaan Suomen tulevaisuutta, Suomen tulevaisuuden suuntaviivoja, niin pk-yritykset, pienet ja keskisuuret yritykset, ovat niitä, jotka aidosti työllistävät tulevaisuudessa. Tästä syystä on erittäin tärkeätä myöskin se, että yrittäjyyden edellytyksistä tullaan huolehtimaan, koska ne aidot uudet innovaatiot, uudet ajatukset syntyvät pk-sektorilla.

Yksi asia, josta tässä verotuksen yhteydessä on aika vähän puhuttu viime aikoina, jonka tämä hallitus aloitti, tämä perintöveron poistaminen asteittain, on erittäin hyvä lähtökulma, mutta itse olen sitä mieltä, että tästä perintöverosta pitäisi pystyä luopumaan kokonaan. (Ed. Kallis: Ei ole varaa!) Siitä pitäisi aidosti pystyä myöskin tässä talossa keskustelemaan, ja uskon ja toivon, että seuraavan nelivuotiskauden aikana tähän asiaan tullaan palaamaan.

Lauri Kähkönen /sd:

Arvoisa puhemies! Näinä viikkoina kunnissa työstetään tulevan vuoden talousarviota, ja meistä useimmat ovat myös kuntapäättäjiä, ja tiedämme sen, että useimmissa kunnissa tilanne on erittäin vaikea. Ensi vuodelle myös tuloveroprosentin korottaminen on edessä varmasti melkoiselle joukolle kuntia, ja se tapahtui myös tälle vuodelle. Nyt myös jatkossa tässä talossa pitäisi huoli pitää siitä, että kunnille ei sälytetä uusia velvoitteita, ellei sitten niitä rahoiteta täysimääräisesti.

Ensi vuoden lopussa on tämä yhteisöveron jako-osuuden korotus päättymässä, mikä kunnilla on nyt ollut, ja tavalla tai toisella, joko sen jatkamisella tai sitten valtionosuuksien kautta, tulisi jatkossakin huolehtia, että tämä korotettu osuus säilyisi kunnilla. Näinä vuosina myös niitten kuntien tulokset, joilla on aiemmin mennyt suhteellisen hyvin, ovat olleet heikkoja ja heikentyneitä. Sitä kautta verotulojen tasaus on heijastunut sitten näihin kuntiin, jotka niitä ovat saaneet, ja tätä kautta myös tulot vuonna 2012 tulevat olemaan huomattavasti pienemmät ja sitä kautta vaikeuttavat kuntien tilannetta. Ainakin omassa kunnassani vuosi 2012 tulee olemaan vielä vaikeampi kuin tämä pian alkava uusi vuosi. On erittäin hyvä, että perusvähennystä esitetään korotettavaksi. Toki sosialidemokraatit olisivat toivoneet, että se olisi vieläkin korkeampi ollut, mutta tässäkin on sitten muistettava, että nämä verotulomenetykset kunnille korvataan.

Aivan viimeisenä, tavallaan kuntiin liittyen, joukkoliikenne: Nythän kuluvan vuoden kesäkuussa joukkoliikenteen ostomäärärahoja leikattiin rajusti ja erityisesti tämä kohdistui harvaanasutuille alueille. Muun muassa omassa kunnassani koulukyyditysten kustannukset nousivat 25 prosenttia. Jos tulevan vuoden budjettia katsotaan, edessä on jälleen tulevana vuonna melkoinen leikkaus, ja siellä monessa kunnassa ei enää kovin paljon ole leikattavaakaan. Tämä — mitä ei varmasti vielä tiedosteta läheskään kaikissa kunnissa, joissa on pitemmät etäisyydet — on meillä muun muassa jo tällä hetkellä vaikeuttanut toisen asteen opiskelijoitten koulumatkoja. (Ed. Kallis: Pitää paikkansa!) Kun julkista liikennettä ei ole, niin silloin on turvauduttava joko vanhempien apuun, vanhemmat kyyditsevät — jos he yleensä pystyvät kyyditsemään, työ voi olla esteenä — tai sitten taksi tai muu. Mutta niin kuin ymmärrätte, koulumatkatuki on hyvin vaatimaton summa, ja vaikka siinä itsekin jonkin verran rahaa laittaisi, niin kovin montaa taksimatkaa ei voi kuukaudessa tehdä. Eli tähän pitäisi ehdottomasti puuttua.

Mutta, arvoisa puhemies, tämä kuntataloudesta, ja toki totean myös tämän puolison tulojen vaikutuksen työmarkkinatukeen. Sitä ollaan lieventämässä. Se on erittäin hyvä asia.

Mutta muutamalla sanalla muun muassa petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta: Nyt ollaan esittämässä sinne 1,5:ta miljoonaa lisää, mutta sieltä puuttuu vielä. Ministeriö esitti noin 0,4:ää miljoonaa vielä enemmän. Tämä asia pitäisi hoitaa, nimittäin sillä on negatiiviset vaikutukset, ellei pystytä täysimääräisesti näitä suurpetovahinkoja korvaamaan. Kun tuossa vuosi kaksi sitten täällä laista päätettiin, (Puhemies: 5 minuuttia!) niin henki oli se, että asiat hoidetaan kuntoon.

Aivan lopuksi, kun tämä suositus on edelleen 5 minuuttia, arvoisa puhemies, totean vain, että täällä on paljon puhuttu Kemera-tuesta, näistä rahamäärän lisäyksistä siihen, ja tulevasta pienpuun energiatuesta, ja näitä voi tervehtiä tyydytyksellä. Nimittäin metsä on varmasti jatkossakin meille erittäin merkittävä ja saamme sitä kautta, kun taimikot hoidetaan, laadukasta puutavaraa.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitys neljänneksi lisätalousarvioksi on hyvin kohdennettu aikaisempia budjettiesityksiä täydentävä esitys. Salissa on jo tarkoin perkattu asioita läpi. Ihan muutamia kohtia poimin tuossa lähinnä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalalta.

Bioenergian avustuksiin on tässä lisätty 3 miljoonaa euroa, ja tämä on tärkeää tulevaisuuteen tähtäävää satsausta.

Maatalouden markkinoinnin ja tuotannon kehittämiseen on tulossa rapiat 2 miljoonaa euroa. Sitä on odotettu myöskin.

Petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaamiseen on lisätty 1,5 miljoonaa euroa. Aivan kuten ed. Kähkönen äsken totesi, ihan välttämätöntä on se, että karhukantaa on tämän vuoden aikana karsittu, ja nyt tullut uutinen ilveskannan pienentämisestä on myöskin ihan välttämätön toimi. Käytännössä poronhoitoalueen etelälaidalla elinkeinon harjoittaminen on tullut uhan alle, ja näinhän ei saa olla. Kyllä elinkeinon harjoittamisen mahdollisuus pitää myöskin poromiehille turvata.

Metsätaloudessa on hyvä, että kestävän metsätalouden rahoitukseen on saatu 8 miljoonaa euroa lisää resurssia. Toki pikkuisen ärsyttää se, että tämä Kemera-rahoitus tulee aina vaiheittain, aina päätös kerrallaan, mutta parempi näinkin kuin ei ollenkaan. Metsäraaka-aineen huollon turvaaminen on välttämätön metsäteollisuuden kilpailukyvyn säilyttämiseksi, ja siinä tämä Kemera-rahoitus on tärkeä resurssi.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa rouva puhemies! Huomaan, että oikeastaan valtaosa puhujista käsittelee näitä tukia ja etuja. Ed. Satonen otti esille erittäin tärkeän kysymyksen, kun hän korosti viennin merkitystä. Suomi elää 40-prosenttisesti viennistä. Lähes joka toinen euro tulee ulkomailta. Ilman vientiä hyvinvointimme olisi varsin vaatimattomalla tasolla.

Ed. Satonen puhui myöskin kilpailukyvystä ja perusteollisuuden kilpailukyvystä. Nyt kuitenkin on tilanne se, että Suomen teollisuus on erittäin energiaintensiivistä. Tämä koskee ennen kaikkea vientiteollisuutta. Kun katsoo, minkälaisiin haasteisiin vientiteollisuutemme joutuu ensi vuonna, niin ei voi muuta kuin todeta, että kilpailukyky huononee. Jos hallitus olisi ollut kuuntelemassa teollisuuden edustajien lausuntoja ensi vuoden budjetista ja varsinkin energiaverosta, niin minä luulen, että hallitus olisi ryhtynyt toisenlaisiin toimenpiteisiin. Meidän kilpailukykymme heikkenee pahimpaan kilpailijaamme Ruotsiin nähden huomattavasti, ja se ei voi olla jättämättä kielteisiä seuraamuksia meidän työllisyystilanteeseemme.

On se hyvä, että näistä asioista puhutaan, mutta vielä tärkeämpää olisi, että seuraisi puheitten jälkeen myöskin tekoja. Meillä on ilmeisesti tällä viikolla tai ensi viikolla energiaverolaki salissa, ja silloin edustajat saavat tarkemmin (Puhemies: 2 minuuttia!) tutustua siihen, mitä se käytännössä tulee merkitsemään.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ensin muutama kommentti päivän keskusteluun.

On ollut mielenkiintoista nähdä, että täällä on käytetty hyvinkin mielenkiintoisia, kriittisiäkin puheenvuoroja tietenkin opposition puolelta hallitusta vastaan, mutta tähän meidän keskustelukulttuuriimme on tullut aivan uusi piirre ja se liittyy perussuomalaisiin. Teidän ryhmänne, arvoisa ed. Kähkönen, sosialidemokraatit, vasemmistoliitto, teidän ryhmänne, ed. Kallis, kyllä kerrotte myöskin teidän vaihtoehtonne. Arvostan sitä, ja näin pitää ollakin, pitää olla parlamentaarinen vaihtoehto. Mutta perussuomalaiset eivät kunnioita niin paljon tätä meidän keskustelukulttuuriamme eivätkä kollegoitaan eivätkä kansalaisia, että he kertoisivat, mikä on heidän vaihtoehtonsa. He vaan lukevat ilmeisesti puheenjohtaja Soinin kirjoittamia epäkohtalistoja paperista kykenemättä keskusteluun, millä tavalla sitten Suomen taloutta pitäisi tästä eteenpäin hoitaa. Ei se ole parlamentaarista keskustelua, eikä se ole vaihtoehtokeskustelua. Edes sellaisen minimiodotusarvon pitäisi tähän meidän keskusteluumme, joka koskee kaikkia ryhmiä, myös perussuomalaisia, liittyä. Tämän, arvoisa puhemies, halusin vaan tämän päivän tunnelmasta, joka tähän keskusteluun liittyy, todeta.

Mutta me olemme tulleet oikeastaan aika vaikeiden vuosien läpi, sanoisinko näin, Suomena kuivin jaloin. Jos me ajattelemme, missä olosuhteissa vaalikauden alussa lähdettiin, aika pian tuli Yhdysvaltain asuntokriisi, erittäin mittava globaali lama, joka sitten eskaloitui aika voimakkaina reaktioina euroalueella. Muistamme hyvin ne ratkaisut, joita jouduimme tekemään. Tässä olisi voinut käydä paljon huonomminkin, olisi voinut käydä paljon huonommin ja meidän työllisyystilanteemme olisi tänä päivänä pahimmassa tilanteessa paljon dramaattisempi kuin se tänä päivänä on. On hyvä todellakin palauttaa mieliin, että meidän työllisyysasteemme ja työttömien määrä on tällä hetkellä sama kuin se oli 2006, jolloin pyörät kävivät aika kuumina. Tämä on mielenkiintoista nähdä, että meillä on kuitenkin tähän työttömyyteen periytynyt jo niin paljon tällaisia rakenteellisia aineksia, että vaikka meillä on miten korkeasuhdanne, siitä huolimatta meillä näyttää työttömien määrä asettuneen pysyvästi valitettavan korkealle tasolle, ja se tulee olemaan jatkossa tietenkin meille suuri haaste.

Mutta kaksi asiaa: Millä todellakin tästä eteenpäin, ja millä me saamme sitä työtä? Ja lyhyesti: Kun kotimarkkinat pyörivät ja, kuten, ed. Kallis, sanoitte äsken, kun vienti vetää. Suomi on todellakin vientivetoinen maa, ja siksi vientiteollisuuden kaikista toimintaedellytyksistä, kilpailukyvystä täytyy meidän kantaa suurta huolta, kaikesta siitä perusteollisuudesta, joka on vientiteollisuutta, mutta myöskin niistä elementeistä, joilla luodaan uutta.

Tässä haluaisin ministeri Pekkariselle heittää kyllä nyt suuren haasteen koskien Tekesiä ja vähän myöskin Temmin rahan jakamista ely-keskusten kautta. Viestit, mitä tulee yrittäjiltä, ovat aika huolestuttavia. Se, mitä Tekes itsekin vaatii jo sisäisesti, on uusia innovaatioita, tavallaan Tekesin omaan ajattelutapaan ja päätöksentekoon. Ei voi olla niin, että Tekesistä on tullut ikään kuin valtio valtiossa, joka ei enää tartu uusiin innovaatioihin ja näe yrittäjien mahdollisuuksia. Liian monet yrittäjät sanovat, että he hukkuvat byrokratiaan, liian monet yrittäjät sanovat, etteivät viitsi enää hakea, kun ei sieltä kuitenkaan saa sitä, mitä todella tarvitaan.

Täällä on mainittu hyvänä esimerkkinä, tavallaan tällaisena uutena sampona ja uutena Suomen innovaationa, puurakentaminen, joka on sitä. Me olemme puumaa, ja meillä on pitkä metsäteollisuuden, metsäklusterin osaaminen. Me lisäämme kyllä Kemera-rahoja, huolehdimme, että tulee kunnollista raaka-ainetta, mutta yhtä olennaista on se, että huolehditaan siitä, että Suomi pystyy käyttämään sitä ilman kohtuuttomia säädöksiä, puurakentamisen esteitä. Regulaation pitää olla materiaalineutraalia ja kohdella kaikkia raaka-aineita samalla tavalla. Tässä ovat monet maat erittäin paljon pidemmällä kuin me, vaikka meillä oli jo muutamia vuosia sitten siinä tavallaan hyvin pitkällä oleva asema kansainvälisessä kilpailussa. Se on suuri mahdollisuus, ja siihen täytyy meidän vakavasti tarttua.

Lopuksi, arvoisa puhemies, totean vaan sen, että vaikka nyt puhutaankin lisäbudjetista, niin kyllä tämän eduskunnan aikana täytyy kyetä käymään myöskin kunnollista talouspoliittista keskustelua koskien tulevaa vaalikautta. On hyvä nähdä, missä ovat ne erilaiset painopisteet. Me tiedämme hyvin, että ei tällä velkaantumistahdilla voida ensi vaalikautta viedä läpi. Tarvitaan aivan erilaista, kurinalaista talouspolitiikkaa, ja mitä parempi työllisyys on, sitä vähemmän meillä on silloin myöskin työttömyyteen suuntautuvia menoja ja pystymme pienemmällä velkataakalla selviytymään. (Puhemies: 5 minuuttia!) Kaikkein olennaisin kysymys tässä on se, millä me saamme julkisen talouden lähivuosina tasapainoon, ja siihen me tarvitsemme paitsi vahvaa työllisyyttä uusia innovaatioita, ohjaavia, työllisyyttä tukevia veroratkaisuja ja erittäin kurinalaista finanssitalouspolitiikkaa.

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Kiitoksia ed. Laukkaselle tästä puheenvuorosta, minkä käytitte tunnelmasta täällä salissa. Olen ihan samaa mieltä, että kaikkien ryhmien pitää osallistua keskusteluun, kun näin tärkeästä asiasta puhutaan.

Mutta ihan tähän itse aiheeseen. Kuluvan vuoden työllisyyskehitys on ollut odotettua parempi, eikä työttömyys ole noussut sille tasolle, mille alun perin ennustettiin. Nuorisotyöttömyys kääntyi myös laskuun kesän kuluessa, mikä on todella hieno asia, vaikkakin pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt, mikä on luonnollisesti valitettava tilanne. Työllisyyden hoito on luonnollisesti hallituksen tärkeä tavoite, ja on siksi hyvä, että työllisyyden hoitoon lisättiin 67 miljoonaa euroa, josta vajaa 25 miljoonaa tälle vuodelle ja loput sitten tulevalle vuodelle.

Erittäin tyytyväinen olen tähän, että työmarkkinatuen tarveharkinnan tulorajoihin kiinnitettiin huomiota ja puolison tulorajoja nostetaan jatkossa. Eli tulevaisuudessa puoliso saa ansaita 2 781 euroa niin, että myös toinen puoliso saa työmarkkinatukea. Minusta tämä on erittäin oikeudenmukainen asia ja on jatkumona sille keskustalaiselle politiikalle, että kaikista heikompituloisista ja heikompiosaisista pitää kantaa huolta.

Toinen tärkeä asia on myös se, että Somlaan eli sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan saatiin lisärahoitusta 700 000 euroa. Se nimenomaan parantaa meidän (Puhemies: 2 minuuttia!) kansalaisten oikeusturvaa.

Jari Leppä /kesk:

Arvoisa puhemies! Taloudenpidon onnistumista voi myöskin mitata sillä, että meillä on myös syntynyt tilanteessa, joka on erittäin tiukka, kuitenkin liikkumavaraa valtiontalouteen. Sitä on tullut muun muassa siitä, että korkomenot ovat olleet huomattavasti pienemmät kuin on arvioitu.

Nyt onkin äärimmäisen tärkeää, että me täällä eduskunnassa pystymme tämän täydennyksen ja lisäbudjetin käsittelyjen yhteydessä myös käyttämään viisaalla tavalla sitä liikkumavaraa, joka meillä on, eli kohdentamaan sitä oikein ja viisaasti niin, että sillä saadaan uutta tuotantoa, uusia työpaikkoja ja uusia yrityksiä ja sitä kautta kilpailukykyä syntymään. Se on äärimmäisen tärkeä asia.

Yksi sellainen asia on myöskin hallintomallien yksinkertaistaminen. Sitä, jos mitä, me tarvitsemme. Hallituksella on ollut ihan kunnianhimoinen tuottavuusohjelma, mutta — täällä moni kollega on maininnut siitä — meillä byrokratia, hallinto, tuppaa vaan paisumaan huolimatta kaikista hyvistä hankkeista sen pienentämiseksi, ja tähän, jos mihin, meillä on äärimmäisen suuri tarve puuttua ja kiinnittää huomiota. Siellä tulee sellaisia tuottavuushyötyjä, joita me välttämättä ja väistämättä tarvitsemme.

Puhemies! Muutama havainto budjetin uusiutuvien luonnonvarojen käytön osiosta. On erittäin hyvä puuntuotannon kestävyyden kannalta, että Kemera-rahoja lisätään, mutta Kemera-varojen tason olisi oltava sillä tasolla, että se pitkäjänteinen toiminta, jota tämä ala tarvitsee, olisi mahdollista. Samoin pienpuun energiatuki, johon nyt siirrytään haketuksen osalta, on erittäin hyvä, ja se laki pitää meidän eteenpäin viedä esitetyllä tavalla.

Samoin on jonopeltojen purkuun, josta jo pitkään, pitkään on puhuttu, varattu 18 300 hehtaarin osalle (Puhemies: 2 minuuttia!) varat. Tämä ei mielestäni riitä, vaan meidän tarvitsee ne loputkin purkaa sieltä pois, koska kuka lajittelee ja ketkä saavat ne tukioikeudet ja ketkä eivät? Se on mahdoton tehtävä.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Paula Sihto totesi, on tärkeää käyttää näin tärkeän asian kuten neljännen lisätalousarvion yhteydessä puheenvuoroja. Haluan tuoda esille niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen ostoliikenteen määrärahat. Nämähän ovat osoittautumassa riittämättömiksi jo tämän vuoden aikana mutta myöskin seuraavaa vuotta ajatellen. Vähäliikenteiset radat ovat osa valtakunnan rautatieverkkoa, liikenneverkkoa, ja jos me haluamme vihreää ympäristöystävällistä liikennettä, meidän on pidettävä huoli siitä, että junat kulkevat kaikkialla.

Meillä on pelottavalla tavalla keskittynyt liikenne tietyille radoille pääkaupunkiseudulle, jossa tietysti liikkuukin paljon ihmisiä ja on mielekästä, että siellä junat toimivat, toivon mukaan aina vain tehokkaammin ja paremmin. Näin pitää olla, mutta sitten pitää nähdä niin sanotut vähäliikenteiset radat osana kokonaisuutta, osana verkostoa. Puukaan ei ole elävä, ellei se ole pienempiä oksia myöten elossa. Puu kuolee, jos oksat eivät ole kunnossa. Tämän vuoksi näen, että koko Suomen rakennetun rataverkon pitää olla hyötykäytössä, ja pidänkin vääränä sitä periaatetta, että nykyisellä tavalla lasketaan nämä kustannukset. Itse asiassa pitäisi siirtyä vähäliikenteisten ratojen osalta niin sanottuun katetuottolaskelmaan, jossa itse liikenteestä aiheutuvat kulut suhteessa tuottoon arvioitaisiin, ja silloin nämä ostomäärärahat olisivat tuntuvasti pienemmät.

Arvoisa rouva puhemies! Olisin toivonut, että juuri näitten vähäliikenteisten ratojen liikenteen ostomäärärahoja olisi saatu jo myös tässä lisätalousarviossa esitettyä, mutta toivon, että itse budjettiin tulevalle vuodelle niitä saadaan riittävästi.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Laukkanen kiinnitti varsin oleelliseen asiaan huomiota elikkä perussuomalaisten puuttumiseen tähän täydentävään talousarvioesitykseen ja myöskin tämän vuoden lisätalousarviokeskusteluun. Kyllä jokaisella poliittisella ryhmällä pitäisi olla selkeä talouspoliittinen linja, kuinka näitä yhteisiä asioita viedään, ja oikea paikka kertoa niistä on juuri täällä salissa.

Valtiovarainministeri Katainen omassa esittelypuheenvuorossaan, vai oliko se siten debatissa, totesi, että tämä hallitus on säätänyt takuueläkkeen. Tosiasia on todella, että keskustan aloitteesta takuueläke tulee 1.3. ensi vuonna, ja samanaikaisesti tulevat myöskin energiaveron korotukset, ja tässä on tietynlainen epäjohdonmukaisuus. Mielestäni näitä kahta asiaa ei voi yhdistää sillä tavalla, että takuueläke tulee ja siitä osoitettaisiin maksettavaksi näitä energiaveroja, vaan kyllä kansaneläkemaksun poisto yrityksiltä kohdentuu nyt väärin, kun pienituloiset joutuvat maksamaan.

Tekesin osalta haluan sanoa sen, että siellä ehkä on kuljettu vähän väärään suuntaan. Pyritään hakemaan suurta kalaa, vaikkei sitä saadakaan, ja sen jälkeen ollaan tyytyväisiä. Elikkä nyt tässä kasvuhakuisessa tilanteessa meidän pitäisi myöskin tarttua pieniin huolellisesti valmisteltuihin hankkeisiin ja olla niitä vahvasti tukemassa. (Puhemies: 2 minuuttia!) Suuret hankkeet vaativat paljon papereita. Pieniä hankkeita voisi viedä pienillä selkeillä paperimäärillä ja tehdä hyviä tuloksia.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Niin sitä taas mennään eduskunnassa kohti viimeisiä budjettivääntöjä ennen joulua. Silloin on joitakin mahdollisuuksia vielä meillä eduskunnassa vaikuttaa joihinkin hallituksen päätöksiin, vaikkapa yrittää saada pieni hippunen lisätukea lentoliikennetukeen Varkaus—Savonlinna—Helsinki -kolmion lentoihin.

Nämä lisätalousarvioiden ja ensi vuoden täydentävän budjetin esitykset sisältävät sekä korotuksia että alennuksia määrärahoihin. Esimerkiksi työttömyysturvaan varattuja määrärahoja alennetaan, koska työttömyys ei noussutkaan onneksi niin korkealle kuin arvioitiin viime vuonna. Toisaalta työllistämismäärärahoja lisätään, jotta työttömyyden vaikutukset jäisivät vieläkin vähäisemmiksi.

Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotyö saavat lisätukea työllistäviin hankkeisiin. Veikkausvoittovaroja tuloutetaan 30 miljoonaa ylimääräistä, jotta näitä toimialoja vahvistettaisiin. Liikunnan määrärahoja lisätään reilu 8 miljoonaa ja tämä kohdennetaan erityisesti työllisyyttä elvyttäviin hankkeisiin ja väestön liikunnallisen elämäntavan edistämiseen — ei huonoja tavoitteita. Nuorisotyön lisäys suunnataan muun muassa nuorten työpajoihin ja etsivään nuorisotyöhön sekä ehkäisevään päihdetyöhön, jonka tarvetta kyllä riittää.

Arvoisa rouva puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ansaittavien työtulojen ansaintaraja korotetaan vastaamaan takuueläkkeen tasoa. Tällä hetkellähän tuo työtuloraja on 600 euroa kuukaudessa, ja sitten maaliskuun alusta enimmäismäärä nousee silloin käyttöön otettavan takuueläkkeen määrän tasolle eli noin 685 euroon kuukaudessa. Toivon, että tämä sama asia koskee myös luopumistuella olevia, että se nousee tuohon samaan summaan. Toivon, että se valiokunnassa ainakin tarkistetaan.

Työmarkkinatuen tarveharkinnan tuloraja tarkistetaan myös joulukuun puolivälistä alkaen. Tästä ainakin itse olen jonkun verran palautetta saanut, että tämä on hyvä suunta. Puolison tuet siis vaikuttavat jatkossa nykyistä vähemmän työmarkkinatuen määrään. Vaikka tämä parantaa vain noin 15 000 työttömän tilannetta, ja voi sanoa, että tämä on yhteiskunnallisesti siinä mielessä pieni asia, näille ihmisille se on tietysti suuri juttu.

Arvoisa puhemies! Pienpuun energiatukea koskeva lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Eduskuntakäsittelyn lisäksi uuden tukijärjestelmän käyttöönotto edellyttää EU-komission hyväksyntää, ja tämä esityshän liittyy hallituksen keväällä hyväksymään uusiutuvan energian velvoitepakettiin. Tuo energiatukijärjestelmä pienpuun osalta otetaan siis käyttöön ensi vuonna, arvioiden mukaan huhtikuussa, ja siihen on arvioitu suunnattavan ensi vuonna 13,5 miljoonaa euroa. Se korvaa jatkossa siis nykyisen Kemeran nojalla myönnettävät energiapuun tuet.

Lisätalousarviossa esitetään tämän vuoden Kemera-tukeen 8 miljoonan euron lisäystä, ja nämä rahathan käytetään, kuten tiedetään, metsäkeskuksiin jo saapuneiden ja tukea odottavien hakemusten maksatuksiin. Lisämäärärahasta huolimatta osa hakemuksista jää ensivuodelle, ja onneksi nyt jo tiedetään, että 7 miljoonaa euroa on tuossa täydentävässä budjetissa lisärahaa samaan momenttiin ensi vuodelle, mutta silti vielä uupuu.

Arvoisa rouva puhemies! On hyvä, että hallitus on antanut esityksensä. Myös näissä budjettiin liittyvissä esityksissä on mukana tämä asia, että Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekkien apteekkimaksuvapaudesta luopumisesta johtuen korvataan näille tapahtuvat tulonmenetykset. Tästä muistan noin vuosi sitten käytyä keskustelua täälläkin salissa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Mauri Salo käytti hyvää ajatusta, että kasvuhakuisessa kehityksessä on tartuttava myös pieniin asioihin. Tämä juuri pätee myös tähän edellisessä puheenvuorossani käyttämään kysymykseen niin sanottujen vähäliikenteisten ratojen henkilöliikenteen ostomäärärahoista. Jos liikennettä on vähän, miksi sitä ei haluta kasvattaa? Miksi ei lisätä vuoroja, koska tosiasia on se, että tarjonta lisää kysyntää? Jos vähäliikenteisten ratojen junaliikenne supistetaan kuriositeetiksi, niin suurelle matkustavalle yleisölle muodostuu käsitys, että liikennettä ei näillä maaseudun radoilla ole. (Ed. Kähkösen välihuuto) Elikkä — aivan oikein, ed. Kähkönen — tämä on todella vakava kysymys, ja sen takia pitäisi panostaa tähän, mutta myös liikenteenharjoittajan pitäisi kehittää liikennettä, lisätä vuoroja, lisätä markkinointia, jotta tämä kehitys olisi kasvuhakuista. Nyt meillä on aivan väärä kehitys. Liikennettä halutaan supistaa ja karsia, maaseudun palveluja vähentää, ja tämä ei voi olla oikea linja.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä lisätalousarvio on erityisen hyvä siinä mielessä, että tässä kohdennetaan valtion varoja sellaisiin kohteisiin, joissa niillä on kipeästi tarvetta ja toisaalta parhaat vaikutukset.

Mutta ottaisin tässä kuitenkin esille tämän talouden tasapainottamisasian, valtionvelan, että tässä mielessä on hyvä, kun nettolainanoton tarvetta voidaan vähentää yli 700 miljoonaa euroa. Vaikka tuo nettolainanotto tänä vuonna muodostuu 11,3 miljardin euron suuruiseksi, joka on hirvittävän suuri, niin kuitenkin tämä taloustilanne on siinä mallissa, että voidaan vähentää laskettua nettolainanottoa.

Keskustelu päättyi.