18) Hallituksen esitys laiksi kansaneläkeindeksistä annetun
lain muuttamisesta
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Tämäkin esitys on Sata-komitean
tulosta, ja siinä ehdotetaan siis, että perusturvaa
määräajoin tarkistetaan kokonaisuutena.
Esityksessä arvioidaan, että se tehtäisiin
joka neljäs vuosi. Perusturva ei tarkoita pelkästään
perustoimeentuloa turvaavia etuisuuksia, vaan myös kansalaisten
toimeentuloa kokonaisuutena, eli sekä sosiaaliturvaedut,
ansiotulot, verotus, erilaiset maksut kuten päivähoitomaksu,
terveydenhuollon asiakasmaksut että sairaanhoitomaksut,
kaikki otettaisiin huomioon tässä arviossa.
Valiokunta pitää tärkeänä sitä,
että arviossa ei tarkastella pelkkää perusturvaetuutta
vaan myös siis esimerkiksi verotusta, koska matalapalkka-aloilla
työskenteleviä henkilöitä on
runsaasti. Palkansaajien tutkimuslaitos totesikin, että jos perusturvaa
ei tarkkailla, niin saattaisi syntyä semmoinen tilanne,
että matalapalkkaiset työntekijät joutuisivat
pienemmälle tulolle kuin ne, jotka elävät
perusturvalla. Sen takia tämmöinen kokonaistarkkailu
on erittäin positiivinen.
SAK totesi lopuksi asiantuntijalausunnossaan erittäin
viisaasti, että säällinen toimeentulo
ja hyvä elämä ovat jokaisen kansalaisen
oikeus.
Katri Komi /kesk:
Herra puhemies! Todellakin Sata-komitean jo tällä kaudella
toteutuvia ehdotuksia tämäkin.
Olin tuossa vasta eräässä eläkeläistilaisuudessa,
ja sielläkin oli mukava sanoa, että nyt jatkossa
tullaan perusturvan riittävyyttä määräajoin
tarkastelemaan, tekemään kokonaisarviota silloin, kun
on kyse kansaneläkeindeksistä, ja tämä joka neljäs
vuosi annettava arviointi on siinäkin mielessä tärkeä,
kuten ed. Asko-Seljavaara tuossa edellä sanoi, että siinä sekä Kelan
etuudet että toimeentulotuki arvioidaan, mutta sen lisäksi tehdään
tämä kokonaisharkinta eli muitakin etuuksia saavien
henkilöiden ja kotitalouksien toimeentuloon oleellisesti
vaikuttavia tekijöitä arvioidaan. Tämän
näen erittäin tärkeänä tässä laissa,
ja on hyvä, että siihen on valiokuntakin kiinnittänyt
huomiota. Se voi tosiaan palvella paitsi päätöksentekoa,
myös meidän maamme talous- ja sosiaalipoliittista
tutkimusta.
Tästä pääsenkin siihen asiaan,
että olen sitä mieltä, että meillä sosiaalitalouden
tutkimusta ja opetusta pitäisi lisätä maassamme.
Terveystalouden tutkimusta, opetusta meillä on enemmän, mutta
sosiaalitalouden tutkimusta ja opetusta pitäisi saada lisää,
jotta pystyisimme toimimaan tulevaisuudessa myös entistä tehokkaammin
ja tuloksekkaammin tällä saralla.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Viime aikoina tässä salissa
on nyt ylistetty Sata-komitean suuria saavutuksia. Kahdessa edellisessäkin
puheenvuorossa niin on tehty. Valitettavasti minun pitää nyt
tässä yhteydessä sanoa, että erityisesti
tämä lakiesitys on Sata-komitean tunnustus oman
työnsä lähes täydellisestä epäonnistumisesta.
(Ed. Asko-Seljavaara: Oh hoh!)
Mitä tässä lakiesityksessä oikein
esitetään? Tässä esitetään,
että perusturvan riittävyyttä tarkisteltaisiin,
ei siis tarkistettaisi, kuten ed. Asko-Seljavaara vahingossa tuli
sanoneeksi, vaan todellakin siis kerran 4 vuodessa sosiaali- ja
terveysministeriön edellytetään tarkastelevan,
mahtaako se sosiaaliturva, perusturva nyt riittää vai eikö se
riitä.
Minä olen samaa mieltä kuin oikeusministeriö antamassaan
lausunnossa, että kyllä perusturvan riittävyyttä pitää maan
hallituksen ja tämän eduskunnan tarkastella jatkuvasti.
Ei riitä, että kerran neljässä vuodessa
hallitus, ikään kuin sosiaali- ja terveysministeriön
suorittamana, katsoo, mitenkäs ne köyhät
ja huonompiosaiset nyt elävät. Kyllä sen
työn on oltava poliittisen toiminnan keskiössä koko
ajan.
Tähän maahan on EU:n kriteereitten mukaan päässyt
syntymään lähes miljoonan ihmisen köyhyydessä elävä joukko,
ja miksi se on syntynyt? Siksi, että sitä perusturvaa
ei ole riittävästi tarkasteltu jatkuvasti, vaan
on jätetty se ikään kuin satunnaisten
tarkastelujen varaan. Kun tähän saakka etuuksia,
joilla sitä perusturvan riittävyyttä taataan,
ei ole edes sidottu indeksiin, niin nyt onneksi äsken ne
sidottiin ensimmäisessä käsittelyssä,
mutta eihän sekään riitä jatkossakaan.
Jos me aiomme poistaa miljoonan ihmisen köyhyyden tästä maasta,
niin se tarkoittaa sitä, että meidän
on jatkuvasti kiinnitettävä huomiota tähän asiaan.
Tulee todella kylläkin mielenkiintoinen tilanne, kun
puolueeton tutkimuslaitos juuri vaalien alla — kun tämä lakihan
edellyttää, että se tehdään
aina sopivasti vaalien alla — esittää tämän arvionsa
tästä riittävyydestä. Veikkaanpa,
että kun tämä laki nyt tässä tulee
voimaan ja tämä arvio joudutaan tekemään
nyt sopivasti juuri tulevienkin vaalien alla, niin on kyllä mielenkiintoista
nähdä, mihin tämä riippumaton
elin tästä perusturvan riittävyydestä tulee
päätymään. Veikkaan, että se
tulee päätymään aika lailla
murskaavaan tuomioon, ja se ei tule tälle hallitukselle eikä edeltäville
hallituksille todellakaan olemaan mitään hauskaa
luettavaa. Mutta kun tämä lakiesitys ei velvoita
mihinkään muuhun kuin arvioimaan tätä,
niin kuten täällä jo aiemmin tänä ilta
sanoin, Lauri Viita totesi, että on se hyvä, että kirjallisuutta
arvioidaan, mutta ei olisi pahitteeksi, että joku sitä lukisikin.
On ihan hyvä, että perusturvan riittävyyttä arvioidaan,
mutta eihän se riitä. Jos todetaan sen arvioinnin
perusteella, että se on jäänyt jälkeen, niin
kyllä sitä samalla pitää korottaa
eli parantaa sitä perusturvaa. Jos me emme sitä tee,
niin kyllähän niitä vähempiosaisia
perusturvan varassa eläviä poljetaan vielä pahemmin.
Siis jos tämä puolueeton toimikunta, joka
nyt velvoitetaan tämä tarkastelu tekemään,
toteaa, että se perusturva ei ole kunnossa, niin ei se
vielä takaa sitä, että se hallitus tai
itse asiassa se tuleva hallitus sitten korjaa sen tilanteen. Siksi
olen tehnyt tämän muutosesityksen, joka tässä omassa vastalauseessani
on, että jos ja kun todetaan, että perusturva
on riittämätön, niin siitä myöskin
seuraa, että sitä myös sitten parannetaan.
Minusta on aika lailla kummallista, jos tämä esitys
ei saa tässä eduskunnassa kannatusta. Mehän
jätämme tämän perusturvan riittämättömyyden
leijumaan ilmaan, jos me emme samalla velvoita tulevaa hallitusta
korjaamaan tätä asiaa. Se on ollut tässä tilassa
nyt. Ei ole ollut toki pykälää, että pitää tehdä tämä selvitys,
mutta selvityksiä erilaiset tutkimuslaitokset ovat tehneet, EU:kin
on tehnyt ja todennut, että köyhyys Suomessa on
kasvanut huolestuttavasti. Me emme ole tehneet kuitenkaan, kun ei
ole ollut mitään velvoitetta, parannusta tähän
asiaan, ja todettakoon nyt vaan, että Sata-komitea omassa
mietinnössään, jossa siis se esitti näitä muutamia
parannuksia, joita nyt on tehty, ja hyvä niin, samalla totesi,
että sen esityksiä on tarkasteltava suhteessa
valtion julkisen talouden kestävyyteen ja kantokykyyn.
Sehän tarkoittaa sitä, että jätetään
valtiovarainministeriölle avoin ässä hihaan.
Nyt tämänkin lain perusteluissa todetaan, että tätäkin tarkastelua
on tarkasteltava suhteessa myöskin julkisen talouden kestävyysvajeeseen.
Kysyin Jaakko Kianderilta valiokunnassa, kun hän oli
kuultavana asiantuntijana, mitä hänen mielestään
tämä lausuma tarkoittaa, mitä sen perusteella
tapahtuu, kun tämä arviointi on tehty. Jaakko
Kiander totesi, että kun tämä arvio on
tehty ja siinä todetaan, että perusturva on riittämätön,
niin sitten valtiovarainministeriön pojat tulevat ja sanovat,
että mutta kun on tämä julkisen talouden
kestävyysvaje, niin ei me nyt kuitenkaan tätä vajetta
voida korjata.
Siksi olen tehnyt tämän muutosesityksen tähän
auki olevaan pykälään ja toivon todellakin, että jotta
ei jouduttaisi tähän Jaakko Kianderin kuvaamaan
tilanteeseen, mitä itsekin pahasti pelkään,
niin kyllä meidän on nyt täällä eduskunnassa
hyvä sitoa sekä tämä riittävyyden
arviointi että siitä koituvat seuraukset myöskin
samaan pykälään. Vain sillä tavalla
voidaan aidosti turvata se, että kaikkein köyhimpien,
huonoimmassa asemassa olevien etuuksia tarpeen niin osoittaessa myöskin
parannetaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Esityksessä ehdotetaan kansaneläkeindeksistä annetun
lain muuttamista siten, että siihen lisätään
säännös perusturvan tason riittävyyden arvioinnista.
Arvio tehtäisiin joka neljäs vuosi. Arvion tekemisestä vastaisi
sosiaali- ja terveysministeriö.
Tällaista arviointia on pidettävä kannatettavana.
Henkilökohtaisesti näen kuitenkin vähän
samalla lailla kuin ed. Virtanen, että tämän
pitäisi olla luonnollinen osa sosiaali- ja terveysministeriön
seuranta- ja arviointijärjestelmää. Näin
ei kuitenkaan ole, mikä on todella hämmästyttävää.
Tästä syystä on hyvä, että siitä säädetään laissa,
jotta arvioinnista tulee säännöllistä,
suunnitelmallista, systemaattista ja jotta se tehdään kaikissa
eri olosuhteissa. Se lisää myös avoimuutta
kansalaisiin päin sekä tuo lisää tietoa myös
päätöksentekoon.
Kuten täällä on todettu, esitys perustuu
Sata-komitean ehdotukseen. Sata-komitea totesi raportissaan, että nykyinen
suomalainen tutkimustieto perusturvan riittävyydestä on
hajanaista, riittämätöntä ja
muodossa, joka ei välttämättä palvele
poliittista päätöksentekoa. Perusturvan määräaikainen
arviointi korjaisi tätä puutetta.
Tämä on ajankohtainen monestakin syystä. Me
olemme myös tänään keskustelleet
lakiesityksistä, jotka vaikuttavat ihmisten perusturvan tasoon.
Perusturvan tasoa on nostettu vähän, mutta ei
millään mittarilla voi sanoa, että sitä olisi
nostettu riittävästi. Perusturva on edelleen pahasti
jäljessä. Indeksiin sitominen ei yksin riitä korjaamaan
perusturvan ja toimeentulon riittävyyttä. Tarvitaan
selkeää panostamista ensisijaisiin etuuksiin.
Moni perhe saa useita tulonsiirtoja, kuten lapsilisää,
kotihoidontukea, asumistukea, työttömyysturvaa,
opintotukea ja toimeentulotukea. Tämän lisäksi
verotus, asumiskustannukset, energiamaksujen nousu, asiakasmaksukorotukset
ja niin edelleen vaikuttavat kaikki perheen toimeentulon riittävyyteen.
Tästä syystä on hyvä, että tämä lainsäädäntöesitys
on tuotu eduskuntaan. Tämä antaa tulevaisuudessa
entistä paremmat mahdollisuudet arvioida sekä parantaa
kansalaisten perusturvaa. Toivon, että tämä lakiesitys
tuo paremmin näkyväksi köyhyyden todellisuuden,
joka toivottavasti näkyy tulevaisuudessa eduskunnassa myönteisenä päätöksentekona.
Näen, että se pakottaa myös edustajat
ja kansanedustajat vahvemmin pohtimaan eriarvoisuuden merkitystä ja
köyhyyden roolia yhteiskunnassamme, ja toivon, että me
tätä kautta pystymme vähentämään
eriarvoisuutta sekä köyhyyttä maassamme.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Ed. Virtaselle totean, että ei
yhden miljoonan ihmisen köyhyyttä saada millään
poistettua sosiaaliturvalla. Kyllä me tarvitsemme silloin
yhteiskuntaan ihan toisenlaisen tatsin kuin meillä on tällä hetkellä.
Me tarvitsemme sitoutumista yhteisten asioiden hoitamiseen ja myöskin
yhdessä tekemiseen.
Perusturvan riittävyyden määräajoin
tehtävä kokonaisarviointi on ihan perusteltua
ja välttämätöntäkin.
Nyt tämä kansaneläke liitetään
indeksiin ja näiden sosiaalietuuksien ostovoimaa arvioidaan
sitten tulevaisuudessa 4 vuoden välein. Se on paljon parempi
ratkaisu, kun tähän asti. Lipposen hallitus taittoi
eläkeindeksin, ja siitä ovat myöskin
johtuneet ihan selkeät jälkeenjääneisyydet.
Nyt takuueläkkeen myötä korotetaan eläkkeitä,
ja nyt sitten ne otetaan myöskin tähän indeksin
piiriin, ja sitten tulee tämä määräaikainen
tarkastus.
Nämä ovat vaatimattomalla tasolla olevia etuisuuksia,
mutta joka tapauksessa tämä on eduskunnan tahto
nyt sen tarkastelujakson määrittelemisestä ja
velvollisuudesta tarkastuksen tekemisiin. Sitten se on senaikaisten
päättäjien käsissä,
millä tasolla näitä vähimmäisetuisuuksia korotetaan.
Mutta haluan korostaa sitä, että se on joka tapauksessa
silloin tarkastelujakson aikana auki ja silloin eduskunta voi käsitellä asiaa
siinä taloustilanteessa, siinä valossa kuin haluaa.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen
varapuhemies Tarja Filatov.
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Tämä on kannatettava
esitys, että perusturvaetuuksia saavien kotitalouksien
toimeentulon kehityksestä tehdään määräajoin
arviointi. Tämä arviointi tulee täydentämään
ensi maaliskuussa voimaan tulevaa perusturvan indeksisuojan laajennusta.
Indeksisuojasta huolimatta perusturvan taso voi pitkällä aikavälillä jäädä jälkeen
huomattavastikin
yleisestä tulokehityksestä. Vaarana tällöin
on, että perusturvan varassa olevat eivät enää kykene
saavuttamaan yhteiskunnassa kohtuulliseksi katsottua elintasoa ja
osallistumaan yhteiskunnan toimintaan. Määräajoin tehtävä arviointiraportti
perusturvan riittävyydestä auttaa päättäjiä arvioimaan,
kuinka hyvin perusturvan taso mahdollistaa riittävän
ja kohtuullisen toimeentulon. Tämä arviointihan
olisi tarkoitus tehdä kerran neljässä vuodessa
eli kerran vaalikaudessa ennen eduskuntavaaleja, jolloin se olisi
käytettävissä muun muassa, kun hallitusohjelmaa
laaditaan.
Kyllä nytkin tätä hallitusta ajatellen
voi sanoa, että hallitusohjelma on ollut erittäin
tärkeä. Sinne on saatu takuueläke, sinne
on saatu vähimmäisetuuksien nostaminen, ne on
sidottu indeksiin, lapsilisiä on nostettu, ruuan arvonlisäveroa on
alennettu, ym. tärkeitä asioita. Sillä lailla
tämä ajankohta on erittäin erinomainen,
että se tulee juuri ennen eduskuntavaaleja, jolloin siitä voidaan
nostaa näitä hyviä, myönteisiä,
kehitettäviä asioita uuteen hallitusohjelmaan.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Aivan kuten täällä edelliset
puhujat, ed. Sihto, ed. Mauri Salo muun muassa, ovat sanoneet, on
tavattoman hyvä, että otetaan oikeita askeleita
oikeaan suuntaan. Tietenkään, kun köyhyyden
poistamiseen on pitkä matka, niin siihen ei yhdellä askeleella
eikä muutamillakaan edes päästä,
mutta on hyvä, että näitä askeleita
otetaan. Katson, että tällä hallituskaudella
on näitä askelia otettu enemmän kuin
pitkään aikaan. Siitä huolimatta paljon
jää tulevallekin vaalikaudelle ja tulevalle hallitukselle.
On hyvä, että tarkastellaan perusturvan riittävyyttä siten,
että ihmiset voisivat tulla toimeen mahdollisimman hyvin.
Tähän tulee tähdätä. Minä henkilökohtaisesti
näkisin hyväksi, jos tätä tarkastelua
voitaisiin tiivistää siten, että se olisi vaikka
kaksi kertaa eduskuntavaalikaudessa, joka toinen vuosi, silloin
saataisiin parempi kuva kehityksestä. Toivon, että näillä askelilla
mentäisiin myönteisesti edelleen eteenpäin.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Mauri Salolle totean vain, että eivät
taatusti riitäkään nämä lyhyet
askeleet miljoonan ihmisen köyhyyden poistamiseen, mitä tälläkin
kaudella on otettu. Ongelma on siinä, että otetaan
askelia, joilla tehdään tämmöisiä pieniä hienoisia
parannuksia, joita nyt Sata-komiteakin sai esitetyksi, kun köyhyys
etenee paljon pidemmin askelin ja ihmisten eriarvoisuus kasvaa paljon
pidemmin askelin. Siitä syystä on suorastaan irvokasta,
että Sata-komitea ei saanut tehtyä mitään
muuta kuin esitettyä, että pitää tarkastella
köyhyyden lisääntymistä. Olisi
nyt edes samalla esittänyt myös, että kun
sitä köyhyyden lisääntymistä tarkastellaan
ja todetaan, että se on lisääntynyt,
kuten se on nyt koko ajan lisääntynyt, niin lisääntymistä on
pienennettävä ja köyhyyttä on
poistettava. Jos Sata-komitea tähän olisi päässyt,
olisin minäkin voinut sille taputtaa, mutta kun se ei pystynyt
tekemään muuta kuin esityksen siitä,
että säädetään laki,
että on tarkasteltava, se on Sata-komitean oman työn
kykenemättömyyden ja saamattomuuden julistus,
jonka Sata-komitea nyt tämän lakiehdotuksen muodossa
kohdisti itse itseensä. Se on kyllä murheellista
ja valitettavaa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Hyvä se on, että näitä indeksisidonnaisuuksia
sentään tulee, mutta onhan tämä suuri riemu
keskustan porukassakin tähän tarkasteluun nyt
melkoista riemua, noin sitaateissa, kun kaikki tietävät,
että perusturva on heikko ja on jäänyt
koko ajan jälkeen ansiosidonnaisista etuuksista ja reaalipalkoista.
Kaikkihan tämän tietävät. Suomen
tutkijat ovat tämän sanoneet joka välissä.
Melkein joka viikko voitte lukea, jos haluatte, tämmöiset
tiedot. Ei tässä mitään semmoista
merkittävää ole, että niitä tarkastellaan
neljän vuoden välein. Eihän se tarkastelu
sinänsä mihinkään johda. Halu
korjata on se, joka on se oleellinen. Tässä tulee
semmoinen pysyvä Sata-komitea, joka aina silloin tällöin
toteaa, että näinkin voisi tehdä, mutta
kun ei ole rahaa, niin ei tehdä. Poliittinen tahto sen
ratkaisee, nämä tarkastelut ovat vaan semmoisia,
joilla pelataan aikaa, mutta indeksisidonnaisuudet ovat oikea asia.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä ei ollut silloin salissa,
kun puhuttiin siitä, että Sata-komitean aikaansaannoksia
on todella toteutettu lähes 900 miljoonan edestä tällä hallituskaudella.
Kyllä Sata-komiteassa on ollut useita vasemmistoliiton
jäseniä tai edustajia, siellä on ollut
enemmän sosialidemokraatteja kuin kokoomuslaisia. Kyllä Sata-komitea
on tehnyt hyvää työtä, ei sitä nyt
kannata ihan niin mollata. Kyllä sieltä on tullut
paljon uudistuksia. Köyhyyttä vastaan täytyy
tietenkin taistella niin paljon kuin mahdollista ja tuloeroja pitäisi
kaventaa. Sitä me kaikki haluamme.
Erkki Virtanen /vas:
Arvoisa puhemies! Niin, kaikkihan me haluamme, mutta emme silti tee
mitään. Tuloerot kasvavat koko ajan, ja sehän
tässä murheellista on.
Tämä 900 miljoonaa Sata-komitean saavutuksena
on tietenkin aika mielenkiintoista. Siitä suuri osa tulee
tästä takuueläkkeestä. Ja minulla
on kyllä semmoinen käsitys, että ei Sata-komitea sitä keksinyt.
Eikös takuueläke ollut jo hallitusohjelmassa?
Ja hallitusohjelmassahan olivat nekin vähäiset
parannukset, jotka tässä on tehty. Sata-komitea
vain kirjasi ikään kuin omaksi saavutuksekseen
ne esitykset, joita hallitusohjelmassa oli sovittu, mikä sinänsä on
ihan hyvä, että ne siellä oli sovittu.
Mutta kun sanotte, että siellä oli useita vasemmistoliittolaisia,
niin ainoa vasemmistoliittolainen, joka Sata-komitean kokouksissa
kävi, oli SAK:n edustaja Kaija Kallinen. Oli siellä tietysti
SAK:n edustajina ja STK:n edustajina muutama muukin vasemmistoliittolainen
ja muutama demarikin, mutta ei siellä ollut ainuttakaan
vasemmistoliiton eikä SDP:n edustajaa. Ei ollut kristillisdemokraattejakaan.
Onhan se nyt aika kummallista, että keskeisesti perusturvaa
parantamaan asettui komitea. Sieltä jätettiin
kokonaan opposition edustus pois. Mitä se semmoinen peli
on?
Paula Sihto /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Ihan ed. Tennilälle haluaisin
sanoa siitä, että onhan tämä nyt
huomattavasti parempi, kun tätä edes neljän
vuoden välein tarkastellaan ja arvioidaan. Tätä aikaisemmin
ei ole tehty mitään. Ja kun ajankohta on ennen
eduskuntavaaleja, niin jos seuraavalla hallituksella on tahtoa ja
otetaan hallitusohjelmaan tällaisia hyviä asioita,
aivan niin kuin tällä kaudella on nyt otettu nämä takuueläkkeet,
vähimmäisäitiys-, -isyys-, -vanhempainrahojen
korottaminen työmarkkinatuen tasolle, niiden sitominen
indeksiin, niin onhan se nyt eteenpäinmenoa nimenomaan
näitten ihmisten kohdalla, jotka ovat taloudellisesti kaikkein heikoimmassa
asemassa.
Mitä tähän Sata-komiteaan tulee,
niin sen työhän on tällaista pitkäaikaista.
Lopullisestihan työ valmistuu vasta vuonna 2017, jolloin
Suomi täyttää 100 vuotta, että onhan
tässä nyt monella hallituksella aikaa ja mahdollisuuksia
tarttua ja tehdä tämän asian eteen työtä,
jos vaan halua on.
Lauri Oinonen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! On erittäin hyvä,
että me täällä eduskuntasalissa
täysistunnossa aivan kilpailemme siitä, kuinka
parhaiten käymme poistamaan niitä ongelmia, joita
köyhillä ihmisillä tässä maassa
on. Tämä on totta, että maassa on paljon
köyhiä. Siitä on tutkimukset, ja se on
totuutta niitten monien kansalaisten yhteydenotoissa, jotka soittavat. Hyvin
pienten tulojen varassa elävät ihmiset ottavat
varmasti meihin jokaiseen hyvinkin paljon yhteyttä, ja
erityisen paljon juuri minä olen saanut luottamusta, että nämä henkilöt
kääntyvät elämäntilanteissaan
puoleeni. On hyvä, että otetaan näitä askeleita.
Ne eivät tietenkään ole riittäviä,
että niillä köyhyys poistuisi, mutta
itse haluaisin, että näitä askeleita
voitaisiin ottaa enemmän ja pitemmälle, mutta
olemme tällä tiellä ja jatketaan.
Anneli Kiljunen /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Olisi hienoa, jos tämä sali
olisi nyt täynnä edustajia keskustelemassa tästä asiasta,
koska me olemme kuitenkin yhteiskunnan ytimissä siinä mielessä,
kuinka suomalainen yhteiskunta huolehtii kaikkein heikompiosaisimmista
ja kaikkein köyhimmistä ihmisistä.
Nyt sitten on jotenkin harmillista se, että me menemme
tässä keskustelussa Sata-komitean taakse tässä asiassa,
että Sata-komitea on nyt esittänyt, että koska
meillä ei ole yhteiskunnallisesti riittävän
hyvää, selkeätä järjestelmää,
jossa me pystyisimme osoittamaan, mitenkä paljon ja minkälaista
köyhyyttä meillä Suomessa on, niin me
tarvitsemme lainsäädännön sen
osalle. Jollakin tavalla näen tämän asian
sillä tavalla, että nyt me haemme itsellemme taustaa
tälle asialle, kun kyse on meidän omasta tahdostamme:
miten me haluamme puuttua köyhyyteen ja niihin asioihin ja
tilanteisiin, millä köyhyyttä voidaan
yhteiskunnastamme parantaa. Ja sen takia toivoisin, että kun
tätä keskustelua sitten tulevaisuudessa käydään,
niin me jokainen valmistelemme omia hallitusohjelmiamme. Ja kun
ensi keväänä kukin puolue tekee omia
päätöksiä ja linjauksia, kuinka
tähän köyhyyteen aidosti, todellisesti
puututaan, ja eriarvoisuuden vähentämiseen, niin
meillä olisi poliittista tahtoa kaikilla ryhmillä siihen, että me
myös puuttuisimme tähän peruskysymykseen
ilman, että me odottaisimme Sata-komiteaa tai sitten tulevia
arvioita tai tarkasteluja siitä, minkälaista köyhyyttä meidän
suomalaisessa yhteiskunnassamme on. Olen aivan varma, että meillä on
riittävästi tietoa mutta meillä ei ole kyllä valitettavasti
riittävästi tahtoa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Näistä tarkasteluista ja
tiedosta ja tiedon puutteesta. Euroopan unioni laittoi kriteerit,
ja katsottiin, mikä Suomen tilanne on, jos tunnette tämän
selvityksen. 900 000 köyhyysuhan alla olevaa on
tämän EU-laskentatavan mukaan, tämän
uuden tavan mukaan, nyt kun on laskettu. Siinähän
ne tiedot ovat. Sen kun alkaa tehdä.
Tämä tarkasteluideahan johtaa siihen, että odotellaan
aina neljä vuotta, mikähän se seuraava
tarkastelun tulos on, eikä tarvitse tehdä mitään,
kun voi aina vedota siihen. Sehän oli Sata-komiteankin
rooli, ihan varmaan suunniteltu alusta lähtien, että pyöritellään
niin, että vaalit tulevat, ja se asia oli sillä kuitattu.
Ei edes sitä toimeentulotuen siirtoa Kelalle sitten kuitattu
teidän puolellanne, mikä olisi ollut todellista
köyhyyden vähentämistä, koska
noin 15 prosenttia Kelan toimeentulotukioikeutetuista ei hae sitä, joko
ei tiedä siitä tai se on niin paha paikka mennä sinne
kysymään.
Ja siitä, mistä tietoja saa. Esimerkiksi tämän päivän
lisäbudjettiesityksessä hallitus ilmoittaa, että valtionosuutta
toimeentulotukeen lisätään 31 miljoonaa
euroa, koska toimeentulotukea saavien talouksien määrä kasvaa.
Siellä on tämmöisiä faktoja,
niitä faktoja kannattaa katsoa. Eivät ne tarkastelut
mitään auta eikä tietokaan, jos ei ole kunnon
omatunto. Voihan sitä lukea mitä vaan ja todeta,
että näin se on.
Mauri Salo /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Kyllä tällä hallituksella
on ollut paljon parempi sosiaalinen omatunto kuin oli Lipposen ykkös-
ja kakkoshallituksilla. Silloin leikattiin indeksiä. Nyt,
vaikka otetaan 11 miljardia tänä vuonna velkaa,
900 miljoonaa laitetaan näihin etuisuuksiin tänä vuonna
ja ensi vuonna ja sidotaan pienemmät etuudet indeksiin
ja sovitaan myöskin ja säädetään
lailla, että jatkossa tarkastellaan niiden ostovoiman kehitystä.
Onhan tämä nyt ihan 180 prosenttia eri suuntaan
kuin edelliset hallitukset. Minun mielestäni tässä pitää miettiä nyt
vaan ihan oikeasti, mistä me löydetään
se yhteishenki, että me saadaan tämä yhteiskunta
kasvu-uralle ja saadaan ihmisille töitä. Mitä enempi
ihmisillä on töitä, sitä vähempi
meillä on ihmisiä, jotka tarvitsevat sosiaaliturvaa,
ja silloin pienemmälle porukalle on paljon helpompi maksaa
hyvä sosiaaliturva kuin puolelle kansalle.
Yleiskeskustelu päättyi.