Täysistunnon pöytäkirja 111/2010 vp

PTK 111/2010 vp

111. KESKIVIIKKONA 10. MARRASKUUTA 2010 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

11) Hallituksen esitys laiksi makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta

 

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Makeis- ja virvoitusjuomaveron korottaminen ja makeisveron säätäminen on enemmän kuin tervetullutta. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on ehkä 6, 7, 8 vuoden ajan joka vuosi omaan vaihtoehtobudjettiinsa sisällyttänyt makeisveron ja myöskin virvoitusjuomaveron korottamisen. Tämä tulee tulevaisuudessa tuottamaan ylimääräistä rahaa 100 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomavero tuottaa tänä päivänä 35 miljoonaa, mutta kun tulee makeisveron ja virvoitusjuomaveron korottaminen, niin tuotto tulee olemaan 135 miljoonaa. Kymmenessä vuodessa se tekee miljardin. Kymmenessä vuodessa me olemme menettäneet miljardin, kun emme aikaisemmin tätä lakia ole säätäneet.

Tämä noudattaa varsin hyvin kristillisdemokraattisen ryhmän ja puolueen veropoliittista linjaa: verotetaan ankarasti ja ankarammin sitä, mitä ihminen ja yhteiskunta ei välttämättä tarvitse, ja lievästi sitä, mitä se tarvitsee. Me emme välttämättä tarvitse makeisia, me emme tarvitse virvoitusjuomia. Kyllä ne ovat tietenkin hyviä, mutta ne eivät ole mitään välttämättömyyshyödykkeitä, ja sen takia on oikein verottaa.

Tanskassa on verotettu jo oikeastaan niin kauan kuin minä muistan, ja Tanskassa vero on paljon paljon korkeampi kuin se on meillä tämän uudistuksen jälkeen. Tanskassa makeisvero on 2 euroa 39 senttiä kilolta, kun meillä se tulee olemaan 75 senttiä. Eli Tanska perii makeisveroa kolme kertaa niin paljon kuin Suomi perii. Virvoitusjuomavero, tällä hetkellä 4,5 senttiä litralta, nousee nyt 7,5:een, Tanskassa se on 15 senttiä litralta. Eli kyllä me olemme siinä mielessä aika lailla Tanskaa jäljessä, ja Tanskasta ei ole mitään muuta kuin myönteisiä kokemuksia tästä verosta.

Miten se sitten vaikuttaa kuluttajiin ja hintoihin? Sellaisen 200 gramman makeispussin, hinta nousee 15 sentillä. Litran jäätelöpakkauksen hinta nousee noin 45 sentillä ja puolen litran virvoitusjuomapullon noin 4 sentillä. Eli loppujen lopuksi nämä ovat aika pieniä korotuksia kuluttajille, mutta valtion kassaan, niin kuin jo totesin, tällä on erittäin huomattava merkitys.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä ei kuitenkaan ymmärrä sitä, että lähdevesi otetaan veron piiriin. Tällä hetkellä lähdevettä ei veroteta. Nyt tässä hallituksen esityksessä esitetään, että 5 litran ja sitä pienemmistä pakkauksista menisi virvoitusjuomaveroa 7,5 senttiä litralta. Miksi? Siihen kukaan ei ole vastannut, miksi lähdevettä pitää panna verolle. Se on tänä päivänä verovapaata. Miksi se pitää sisällyttää tähän, kun se yhtä hyvin olisi voitu jättää pois? Sen takia me yhdymme vastalauseeseen ja olemme siinä mukana sosialidemokraattien kanssa. Vastalauseessa esitetään, että tämä lähdevero ... — anteeksi, lähdevesi, se "vero" on niin lähellä, että tulee vahingossa "lähdevero", kun tarkoitan "lähdevettä" — ... että tämä lähdevesi jätettäisiin tämän ulkopuolelle.

Toivon todella, että jatkossa tätä veroa nostettaisiin, kuin myöskin, että seurattaisiin Tanskaa ja otettaisiin käyttöön samanlainen rasvavero kuin mitä Tanska perii. Sekin tuottaisi melkoisia summia valtion kassaan, ja olen huomannut tämän päivän keskustelun aikana, kun lisätalousarviosta ja täydennyksestä keskustelimme, että kyllä tuntuu olevan paljon tarpeita, mihin rahaa tarvittaisiin, ja tämä on nyt yksi melko kivuton tapa verottaa.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallituksen esitys makeis-, virvoitusjuoma- ja jäätelöveron korottamisesta merkitsee sitä, että fiskaalisesti kerätään noin 100 miljoonaa euroa lisää verotuloja valtiolle. Tämä on niitä harvoja veromuotoja, joita myöskin vasemmistoliitto näkee voitavan hyväksyä. Hallitus ei perustele tätä sillä, että tällä olisi ennen kaikkea terveydellisiä vaikutuksia, vaan nimenomaan lähtee siitä, että tämä on fiskaalinen vero. Siinä voi olla hallituksen kanssa tietenkin pitkälti samaa mieltä. Tämä 100 miljoonaa euroa, kuten ed. Kallis totesi, varmasti tarvitaan valtion kassaan, ja tämä ehkä aiheuttaa vähiten ongelmia. Se tietenkin on totta, että kuluttajathan tämän maksavat muitten verojen lisäksi, mutta kuten jo totesin, tämä on niitä veromuotoja, joita myöskään vasemmistoliitto ei vastusta.

Tässä hallituksen esityksessä on pari ongelmaa. Toinen tuli jo esille, pullotetun lähdeveden verottaminen. On tietenkin hyvin kyseenalaista, että vettä yleensä verotetaan. Siinä mielessä olen myöskin itse allekirjoittanut sosialidemokraattisen ryhmän vastalauseen.

Toinen asia oli se, joka tuli asiantuntijakuulemisessa esille, että mehu- ja marjatiivisteiden kannattava tuotanto edellyttää suurempaa kuin 10 000 litran tuotantoa. Mielestäni, jos tähän tulee tämä vero nyt sitten päälle, se vaarantaa sen, että kotimainen marjanjalostustoiminta ja mehujen tekeminen erityisesti kotimaisista marjoista tulee vaarantumaan, koska se 10 000 litraa, joka on tässä hallituksen esityksessä, on tosiaan näitten tuottajien ilmoituksen mukaan niin alhainen raja, että se ei mahdollista kunnolla kannattavaa toimintaa. Sen johdosta esitämme tämän lain yksityiskohtaisessa käsittelyssä, että 1 §:ään lisättäisiin uusi 4 momentti, jossa todetaan, että mehutiivisteen veroton raja olisi 20 000 litraa. Tällä on sekä taloudellisia vaikutuksia että työllisyysvaikutuksia erityisesti niillä alueilla, missä marjoja viljellään, ja myöskin niillä alueilla, missä marjoja paljon kerätään, ja myöskin nähdään se, että se edistäisi myöskin terveyttä, koska nimenomaan marjoja pidetään yhtenä parhaista terveystuotteista, mitä Suomesta löytyy.

Herra puhemies! Kuten jo totesin, tulen asian yksityiskohtaisessa käsittelyssä esittämään vastalauseen 1 mukaisen pykälämuutosesityksen.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Kun ed. Kuoppa totesi, että vasemmistoliitto ei vastusta tätä veroa, että tämä on yksi niistä harvoista kulutusveroista, joita vasemmistoliitto ei vastusta, niin tästä olen samaa mieltä. Voisin kuitenkin sanoa, että ainakin minä vastustan tämän esityksen perusteluja mutta en pykäliä. Perusteluissa hallitus nimittäin esittää, että korotuksen syy on fiskaalinen, ja minä en kannata fiskaalisia kulutusveroja. Jotta minä niitä kannattaisin, pitää olla myöskin joku muu ja pääasiallisesti terveydellinen syy. Kannatan tätä lakiesitystä pois lukien vastalauseessa esitetyt pykälät juuri siksi, että makeisilla ja myöskin näillä juomilla on haitallisia terveysvaikutuksia. Siksi niitten käyttöä mielestäni voidaan ja tuleekin rajoittaa tällä tavoin verotusta kiristämällä.

On mielenkiintoista, että hallitus perustelee, ja myöskin valiokunta näyttäisi yhtyvän siihen, miksi tämä on fiskaalinen vero, ja miten hallitus kieltää tämän olevan ikään kuin terveysvero. On todella mielenkiintoista, kun perustelu on se, että ei ole tarpeeksi analyysejä siitä, mitä nämä terveysvaikutukset ovat. Onko sitten analyysejä siitä, mitä tapahtuu köyhille ja rikkaille, kun tällainen vero tulee ja kohdistuu heihin? Köyhät käyttävät itse asiassa enemmän näitä haitallisia elintarvikkeita, ja siinä katsannossa on varsin mielenkiintoinen tämä perustelu. Minä kyllä kaipaisin aidosti sitä, että tämmöisessäkin yhteydessä analysoitaisiin sitä, mitä nämä kulutusverot yhteiskunnan eri sosiaali- ja tuloluokille oikein merkitsevät.

Katri Komi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olen itse tyytyväinen siitä, että tässä esityksessä veroa ei kannettaisi muitten elintarvikkeitten raaka-aineina käytetyistä tuotteista eikä erityisruokavalion valmisteista, kuten esimerkiksi lastenruuista tai kliinisistä ravintovalmisteista, ja että tässä lain soveltamisalan ulkopuolelle rajataan, kuten tässä jo aikaisemmin on tullut esille, pienimuotoinen makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien tuotanto ja tuo maksimi 10 000 kiloa makeisia tai jäätelöä ja maksimi 50 000 litraa valmista juotavaa virvoitusjuomaa on siinä rajat.

Muutama kommentti. Ed. Erkki Virtanen totesi, että fiskaalinen tarkoitus tällä lailla on. Mutta, kuten täällä valiokunnan mietinnössä todetaan, fiskaalinen tarkoitus ei sinänsä sulje pois mahdollisia muita myönteisiä heijastusvaikutuksia vaikkapa hammasterveyteen tai sitten yleensäkin sokerinkulutukseen tai yleiseen hyvinvointiin, terveyteen meillä, että siinä mielessä se on tässä huomattu.

Tuota kritiikkiä veden osalta ymmärrän tavallaan kyllä, mutta tässä mietinnössähän todetaan, että valmisteverotuksessa yleensä veronalaisten tuotteiden määrittelyssä käytetään tätä tulliverotuksen tavaraluokittelua eri puolilla maailmaa ja siitä johtuen tämä rajaus on näin tehty.

Sinänsä en näe Suomessa niin suurta ongelmaa tässä asiassa, koska meillä on todennäköisesti lähes kaikkialla Suomessa joko kaivo- tai kraanavettä vapaasti jokaisella juotavana. Siinä mielessä se ostovesipakko ei sellainen ole niin kuin monessa maassa muualla päin maailmaa.

Sokeriveron osalta. Asian käsittelyn yhteydessä tuli esiin, että kokonaissokerin määrää koskeva tieto tullee pakolliseksi lähitulevaisuudessa EU:n kuluttajainformaatioasetuksen myötä ja sitä kautta yksi este sokeriveron käyttöönoton osalta voisi poistua. Mutta kuten tässä todettiin, niin sokerivero tai erilaiset terveysverot vaativat paljon enemmän vielä valmistelua, harkintaa, jotta ne olisivat suhteellisen oikeudenmukaisia, mutta niillä toki voitaisiin myös fiskaalisia tarpeita tyydyttää jatkossa.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tällä lailla on tietysti sekä fiskaaliset vaikutukset että, aivan kuten täällä ed. Komi totesi, myöskin terveydellisiä vaikutuksia. On hyvä, että tämmöinen, suhteellisen pienimuotoinen tuotanto on kuitenkin mahdollista ilman, että tästä verosta muodostuu rasitetta. Samalla toivoisin, että myöskään kotimainen ja ulkomainen tuote tässä suhteessa eivät joutuisi eriarvoiseen asemaan, kuten on jossakin vaiheessa pelätty.

Lähdeveden näkisin kuitenkin niin, että tämä jatkossa voitaisiin erottaa tuolta pois. Tietysti, jos sitä pienimuotoisesti pakataan myytäväksi, se ei ilmeisesti tässä kuitenkaan tule verolliseksi, mutta näkisin, että vesi on sellainen arvo, että toivon, että se voitaisiin myöhemmin erottaa omakseen ja sitä ei kohdeltaisi verotettavana.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä makeisten, jäätelön ja virvoitusjuomien verotus on varmasti ihan paikallaan, koska nämä ovat rajattuja tuotteita. Mutta sitten, kun me lähdemme sokeriveroon taikka rasvaveroon, on erittäin vaikea vetää niitä rajoja, mitä loppujen lopuksi aiotaan verottaa, sillä kaikkihan riippuu siitä määrästä, kuinka paljon esimerkiksi rasvaa nautitaan, paljonko nautitaan sianlihaa jne., että siinä kyllä ollaan hyllyvällä pohjalla. Me saamme tietenkin rahaa valtion kassaan, mutta miten ne terveysvaikutukset siinä oikein tulevat esille? Olen kyllä ed. Kalliksen kanssa samaa mieltä, että tämä olisi voinut olla korkeampikin, mutta ehkä seuraavana vuonna korotamme lisää tätä makeisveroa.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa puhemies! Todella toivon, että ensi vuonna korotetaan tätä veroa. Mutta pyysin puheenvuoron, kun ed. Oinonen sanoi, että hän toivoo, että lähdevesi pudotettaisiin tästä pois. Se on oikein hyvä, että hän on sillä linjalla, ja muutaman päivän kuluttua hän saa toiveensa toteuttaa äänestämällä sen puolesta, että se jätetään pois.

Mitä tulee tuohon rasvaveroon, niin en minä näe siinä mitään haittaa. Niin kuin totesin, Tanska perii ja kokemukset ovat hyviä. Se tuottaa, ja se on myöskin jonkin verran vaikuttanut kulutukseen. (Ed. Asko-Seljavaara: Onkos tanskalaiset laihempia kuin suomalaiset?) — En tiedä.

Asiantuntijakuulemisessa oikeastaan kaikki asiantuntijat pitivät sokeriveroa parempana kuin tätä makeisveroa mutta katsoivat, että siihen liittyy lakiteknisiä ongelmia ja se antaa selvästi enemmän työtä näille yrityksille sen veron tilittämisessä ja siinä, miten se määrätään, ja tämä aikapula ei sallinut sitä, että olisi korvattu makeisverolaki sokeriverolailla, mutta ymmärsin kyllä, että sellainen tulee.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kalliksen tavoin kannustan taas kerran ed. Lauri Oinosta äänestämään hyvänä pitämiensä opposition ehdotusten mukaisesti tulevassa äänestyksessä.

Itse kannatan lähdeveden poistamista tämän verotuksen piiristä, vaikka sinänsä olen kyllä sitä mieltä, että ulkomailta Suomeen kuljetettua ja täällä pulloissa myytävää niin sanottua lähdevettä kyllä voisi aidosti verottaa ihan reippaamminkin. Minusta on kutakuinkin käsittämätöntä, että Ranskasta tuodaan pieniin muovipulloihin pakattuna lähdevettä, jota myydään kaupassa suunnilleen samalla hinnalla kuin kraanasta saa kuution saman hintaista tai halvempaa, paljon raikkaampaa, terveellisempää ja viileämpääkin lähdevettä.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Tuossa kuuntelin ed. Bjarne Kalliksen puheenvuoroa liittyen tähän asiakohtaan jäätelön ja virvoitusjuomien valmisteverosta sekä eräiden valmisteverotusta koskevien lakien muuttamisesta.

Minun mielestäni tämä on erittäin hyvä esitys ja kannatettava esitys siitäkin näkökulmasta, että kun ajatellaan sitä, kuinka rapakunnossa meidän monet nuoret tällä hetkellä ovat ja pitäisi miettiä sitä, että myöskin pikkuisen terveellisemmät elämäntavat otettaisiin tässä huomioon ja myöskin noudatettaisiin niitä, niin pidän tätä esitystä erittäin hyvänä. Ja kun tosiasia on se, että näitä veroja on joka tapauksessa jostakin kerättävä, niin miksi ei sitten lähdetä liikkeelle siitä, että tämmöisistä terveydelle haitallisista asioista niitä haettaisiin meille päin?

Yleiskeskustelu päättyi.