Täysistunnon pöytäkirja 111/2013 vp

PTK 111/2013 vp

111. TIISTAINA 12. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain 2 ja 4 §:n muuttamisesta

 

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys osaltaan kertoo epäterveestä verokilpailusta. Teollisuuden, kaivostoiminnan ja maatalouden lisäksi myös konesaleissa kulutetusta sähköstä kannettaisiin jatkossa alennettu vero.

Hakukoneyhtiö Google, joka ilmoitti Haminassa toteutettavasta jätti-investoinnista, sanoi suoraan palvelinkeskuspäällikkönsä suulla, että sähköveron ale ei vaikuttanut (Hälinää — Puhemies koputtaa) investointipäätökseen.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Pyydetään saliin vähän hiljaisuutta, että kuullaan edustaja Mustajärven puhetta. (Erkki Virtanen: Kyllä se kuuluu!)

Puhuja:

Tämän hallituksen esityksen kustannusvaikutus on 10 miljoonan euron luokkaa kaikkinensa, ja Haminan investointipäätös oli liki puoli miljardia. Näistä kahdesta luvusta saa suhteutettua näiden asioiden keskinäisen mittakaavan. Totta kai yritykset ottavat jokaisen tuen, joka tarjolla on, mutta poliittisten päättäjien pitäisi miettiä myös sitä, mikä tuki vuotaa sellaisiin kohteisiin, jotka eivät tukea enää tarvitsisi. Tämän 10 miljoonan euron rinnalla ei voi verrata esimerkiksi Suomessa tapahtunutta myyntiä ja saamatta jääneitä verotuloja, sillä siitä nämä yritykset eivät anna mitään lukuja ulos. Maallikkona ajattelen, että Suomen hyvä infrastruktuuri, koulutustaso, yhteiskunnallinen vakaus ja saatavilla oleva työvoima painoivat vaakakupissa paljon enemmän kuin sähköveron ale. Sähkön saatavuus voi rajoittaa palvelinkeskuksen kasvua enemmän kuin tämä veroale, josta hallituksen vastuuministerit kyllä kiirehtivät keräämään irtopisteitä jo etuajassa.

Arvoisa puhemies! Google-yhtiö on osoittanut hallitsevansa verosuunnittelun pirullisen hyvin. Joustava ja luova verosuunnittelu on mahdollista, jos verolainsäädäntö sen mahdollistaa, ja nyt mahdollistaa. Helsingin Sanomien ja Taloussanomien tietojen mukaan Google maksoi viime vuonna Yhdysvaltojen ulkopuolella ansaituista tuloistaan vain 2,6 prosenttia veroja. Se on aika alhainen veroaste. Esimerkiksi Britanniassa myyntitulot olivat 3,6 miljardia euroa ja liikevaihto vain 600 miljoonaa euroa. Se johtuu siitä, että yhtiö jyvittää kaiken mahdollisen myyntinsä Irlantiin, missä tuloja verotetaan hyvin kevyesti. Irlantilainen tytäryhtiö maksaa rojaltinsa Bermudan kolmioon, jonne on kadonnut paljon muutakin omaisuutta: rahavarojen ja maksamattomien verojen lisäksi laivoja ja lentokoneita. En tiedä, toistaako historia taas itseään, kun Irlanti nousee taloussuostaan muiden maiden tuen ja samanaikaisen verokilpailun tuloksena. Muistan, kun vuosina 1997—1998 eräs irlantilainen kaverini puhui kelttiläisestä taloustiikeristä kyynisesti ja varoitteli jo tuolloin isosta rysäyksestä, joka on tulossa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

(koputtaa)

Nyt pyydän puhujaa lopettamaan vähäksi aikaa.

Venäjän duuman nuorten parlamentaarikkojen valtuuskunnan vierailu

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Olemme saaneet, arvoisat kansanedustajat, Venäjän duuman nuorten parlamentaarikkojen valtuuskunnan seuraamaan täysistuntoamme, ja eduskunnan puolesta lausun arvoisat vieraat tervetulleiksi eduskuntaan. (Suosionosoituksia)

Puhuja:

Arvoisa puhemies! Tämä irlantilainen kaveri ennusti ja puhui aivan oikein. Sen osoitti myöhempi historia.

Verokilpailu kaiken kaikkiaan murentaa omalta osaltaan hyvinvointiyhteiskunnan veroja, rahoituspohjaa. Painopiste verotuksessa on vahvasti siirtynyt niiden kannettavaksi, joilla ei ole varaa verosuunnitteluun ja jotka eivät velvoitteitaan pakoon pääse. Tavan kansalainen ei kierrätä sähkölaskua Bermudan kautta ja maksaa veroista senkin osan, jonka joku muu jättää maksamatta, joko laillisesti tai laittomasti. Tärkeimpien veromuotojen osalta Suomessa on tapahtunut viime vuosien aikana raju muutos. Kun vielä vuonna 2008 liikevaihto- ja vakuutusmaksuverot olivat valtion tilinpäätöstietojen mukaan yhtä suuret kuin tulo- ja yhteisöverot, ensi vuonna liikevaihtoon perustuvia veroja kerätään 6 miljardia euroa enemmän. Tavallinen pienituloinen kuluttaja maksaa kuuliaisesti jokaisesta palveluksesta ja ostoksesta korotetun arvonlisäveron, jota muuten ensi vuonna ei enää hyvitetä indeksitarkistuksessa millään lailla. Samaan aikaan suuret kansainväliset yritykset jättävät oman arvonlisäveronsa maksamatta, vaikka myynti tapahtuu tosiasiallisesti Suomessa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärven kanssa voi olla samaa mieltä siitä, että epäterve kansainvälinen verokilpailu murentaa hyvinvointiyhteiskunnan ja yleensä yhteiskuntien rahoituspohjaa ja sen hillitsemiseen varmasti tarvitaan yhtäältä julkisuutta, joka vaikuttaa asiakkaiden ja kuluttajien käyttäytymiseen, ja toisaalta kansainvälisiä sopimuksia, jotka rajoittaisivat epätervettä verokilpailua.

Mutta, herra puhemies, siitä haluan kyllä olla edustaja Mustajärven kanssa eri mieltä, kun hän suhtautui varauksellisesti tähän kädenojennukseen, joka tässä sähköveron alennuksen muodossa tehdään. Emme me ole, edustaja Mustajärvi, niin edullisessa asemassa, etteikö meidän pitäisi käyttää niitä kohtuullisia keinoja, mitä meillä on käytettävissä houkutellaksemme maahamme ulkomaisia investointeja, jotka tuovat suomalaisille lisää työtä, toimeentuloa ja turvallisuutta.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuella ja tuella on eroa. Esimerkiksi miljardin euron yhteisöveroalennus, joka tuli kuin manulle illallinen, on aivan eri asia kuin tietty täsmätuki, jolla aivan oikein yritetään houkutella investointeja Suomeen. Mutta lainaan tässä uutista, jonka mukaan Kauppalehden haastattelema palvelinkeskuspäällikkö Dieter Kern kertoi, että Google olisi investoinut Haminaan sähköveron muutoksesta riippumatta: "Olisimme joka tapauksessa tehneet tämän investoinnin. Hamina on meille ideaali paikka, täällä on valmis infrastruktuuri. Tämä ei ole meille pelkästään investointi, vaan myös kiinnostava kokeilu."

Arto Satonen  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On hienoa, että edustaja Mustajärvi täysin kritiikittä uskoo kaiken sen, mitä yritys kertoo. Se on minusta ihan positiivista, että viesti on mennyt ainakin siihen suuntaan perille.

Kaikkineen kun mitataan näitä mittasuhteita, niin sen asian voi myöskin nähdä niinpäin, että jos tässä 10 miljoonaa euroa maksavalla täsmätuella on jo nyt saatu yksi 500 miljoonan euron investointi, todennäköisesti näitä tulee myös vielä lisää ja kaiken lisäksi nämä vielä tulevat sellaiseen osaan maata, todennäköisesti pääosin myöskin Pohjois-Suomeen, jossa on rakennemuutosalueita ja missä on ihmisillä ollut vaikeuksia löytää töitä ja on vaikeuksia löytää korvaavia investointeja, niin kyllä pidän tätä kohdennusta varsin järkevänä päätöksenä — olkoonkin, että isossa mittakaavassa toki tästä verokilpailusta tulee olla huolissaan.

Mikael Jungner /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä lienee kysymyksessä väärinymmärrys. Nimittäin tässä ei ole kysymys mistään erityisestä veroedusta, vaan näiden datakeskusten sähköveroetu saatetaan samalle tasolle kuin yleensäkin teollisuuden. Jos meillä on vaikkapa tuollainen paperiteollisuuskiinteistö, jonne on aiemmin laitettu puuta, vettä ja sähköä ja josta on tullut sitten paperia ulos, ja nyt sitten sinne laitetaan sähköä, vettä ja bittejä ja sieltä tulee bittejä ulos, niin on oikein ja kohtuullista, että tuo verokohtelu on samanlainen, on sitten kysymys datateollisuudesta tai perinteisemmästä teollisuudesta. Lisäksi näiden jo olemassa olevien ja jo tehtyjen investointipäätösten lisäksi on syytä olettaa, että Suomeen tehtäisiin merkittävässä määrin uusia vastaavia investointeja. Siinä mielessä tämä on äärimmäisen perusteltu ja tervetullut uudistus.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Jungner totesi juuri sen ytimen, mikä tässä veroalennuksessa on kyseessä, ja lisäksi jos saadaan näitä investointeja, konesalitoimintaa, lisää tänne, niin totta kai, kyllähän ne ruokkivat myöskin rakennusalan sekä teknisiä palveluita tarjoavien pienten ja keskisuurten yritysten työllisyyttä. Kyllä tässä minun mielestäni nyt nähdään jotenkin vallan suuri mörkö, jota itse asiassa ei ole olemassa.

Pauli Kiuru /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Suomi on merkittävässä rakennemuutoksessa, ja nyt on syytä katsoa eteenpäin. Ennen poltettiin tervaa, sitten tehtiin selluloosaa ja paperia, nyt näitä teollisuuskiinteistöjä on tyhjänä. Miksi emme käyttäisi niitä vahvuuksia, joita meillä on käytettävissä? Kansainväliset toimijat ihan varmasti seuraavat hyvinkin tarkkaan, mitä Google tekee ja miten Google pärjää Suomessa. Ja miksei pärjäisi? Me pystymme varmasti toimittamaan sähköä ja luotettavan ympäristön täällä toimimiselle.

Viime viikolla käsiteltiin valtioneuvoston selontekoa, tulevaisuusselontekoa, ja siellä mainittiin digi-alkuinen sana — digitaalinen, digitaalimurros ja näin poispäin — 88 kertaa. Tämä on nyt sitä tulevaisuuteen katsomista ja siihen rakennemuutokseen reagoimista, josta olemme niin paljon puhuneet ja jonka eteen pitää tehdä töitä, jotta me saamme työtä ja verotuloja myös jatkossa.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty jo hyviä puheenvuoroja vastauksena edustaja Mustajärvelle, mutta olisin vielä siihen viitannut, kun edustaja Mustajärvi siteerasi Googlen jotain johtavaa toimihenkilöä, joka kertoi, että investointi olisi tehty ilman tätä verovastaantuloakin: Meidän ei pidä, edustaja Mustajärvi, tyytyä siihen, että Google nyt investoi kerran ja on luvannut investoida toisenkin kerran. Meidän pitää nähdä tässä meidän maamme mahdollisuudet. Ne, mihin viittasitte — vakaa yhteiskunta, oikeusvaltio, hyvä koulutustaso, muut — ovat tietysti Suomen vahvuuksia, mutta jos me pystymme tällaisilla täsmätoimilla edelleen vauhdittamaan Suomeen tehtäviä ulkomaisia investointeja, jotka todella, niin kuin todettu, tuovat suomalaisille työtä ja toimeentuloa, niin kyllä meidän kannattaa tämänkaltaisiin ratkaisuihin silloin lähteä, varsinkin kun täällä kerrottiin, että yleinen teollisuus on jo saanut vastaavan vastaantulon.

Janne Sankelo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys on kannatettava. Konesalitoiminta on liiketoimintaa, joka on maailmalla kasvussa. Mikäli Suomi haluaa olla hyödyntämässä näitä mahdollisuuksia, on meidän tarjottava kansainvälisessä kilpailussa houkuttelevat toimintaedellytykset. Suomella on yllättävää kyllä ässä hihassaan, viileä ilmasto, joka antaa mahdollisuuksia tehokkaisiin ratkaisuihin suuryksiköissä. Kun pakkanen iskee, niin ajatellaan Googlea. Muita vahvuuksia ovat yhteiskuntarauha ja kehittynyt tietoliikenteen infrastruktuuri. Olemme myös maantieteellisesti tärkeässä solmukohdassa.

Kyllä tässä taloudellisessa tilanteessa tarvitsemme vahvoja viestejä sekä kotimaassa että suunnattuina tuonne maailmalle, että Suomeen kannattaa investoida. Uskon, että tämä viesti poikii uusia asioita (Puhemies koputtaa) uusillekin aloille.

Antti Kaikkonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täytyy arvostamalleni edustaja Mustajärvelle sanoa, että vaikka maan hallitus usein onkin väärässä, niin ei se nyt aivan joka asiassa väärässä ole, eli tässä asiassa hallitus on kyllä oikealla linjalla. Nämä, mistä nyt puhutaan, ovat hyödyllisiä investointeja. Ne vahvistavat kuvaa Suomesta vahvana ict-alan osaajana ja vahvistavat samalla omaa osaamistamme. Kyllä, arvoisa puhemies, olen sitä mieltä, että tätä veromuutosta kannattaa tukea. Tällaisia investointeja, mitä nyt Kymiin on tulossa, kannattaa houkutella Suomeen enemmänkin, myös tällaisin pienin veroporkkanoin.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Myönnän vielä kahdeksan pyydettyä vastauspuheenvuoroa, ja sitten siirrytään puhujalistaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hämmästyneenä kuuntelin edustaja Mustajärven puhetta ja sitä, millä tavalla teollisuuteen ei saisi panostaa Suomessa. En tiedä, onko edustaja Mustajärven puheenvuoro sitten ymmärrettävä niin, että myös muulta teollisuudelta tämä sähköveron alennus pitäisi ottaa pois. Konesalien sähkövero alennetaan teollisuuden halvempaan kakkossähköveroluokkaan, ja minun mielestäni se on ihan oikein. Se on veromenetyksenä 10 miljoonaa, ja uskon, että jo yksin tuo Googlen panostus tulee sen tuomaan takaisin. Paraikaa Microsoft etsii itselleen vastaavaa paikkaa Pohjois-Euroopasta, ja toivottavasti sekin päätös osuu Suomeen. Tällaisia panostuksia pitää tehdä, ja pitää olla rohkea.

Usein kyllä täällä salissa vasemmasta laidasta huudetaan silloin, kun työpaikkoja Suomesta katoaa, mutta ei näköjään osata kiittää silloin, kun niitä tänne tehdään.

Jari Lindström /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Itse kannatan tätä laki-aloitetta tietysti ihan vilpittömin mielin ihan senkin takia, että olen 9.3.2012 jättänyt tähän samaan asiaan liittyvän lakialoitteen, ja toivon, että nämä molemmat käsitellään positiivisessa hengessä.

Tämähän on ollut ongelma, että meillä tässä sähköverotuksessa on elinkeinopoliittisin perustein päädytty katsomaan vaikka kasvihuoneviljelyä teollisuudeksi. Minun mielestäni on aivan johdonmukaista ja järkevää säätää vastaavankaltainen teollisuuteen rinnastettavuus myös konesalitoiminnalle. Kun Suomen supistuvalta paperiteollisuudelta vapautuu valmiita teollisuushalleja, niin minusta tämä on pelkästään positiivinen asia, että sinne tulee uutta toimintaa.

Anne Kalmari /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aina silloin, kun saadaan investointeja ja työpaikkoja Suomeen, siihen kannattaa satsata, ehdottomasti.

Mutta sen sijaan haluaisin jatkaa tätä edustaja Mustajärven esille nostamaa asiaa pohdintana siitä, että meidän varmasti tulisi miettiä ihan laajemminkin, mitä esimerkiksi näillä energiaverohelpotuksilla halutaan jatkossa tukea. Meillä on perinteisesti ajateltu, että tällainen energiaintensiivinen tavaravientiteollisuus olisi se tukemisen kohde, mutta itse asiassa Suomen ulkoinen vaihdanta kasvaa nimenomaan palvelujen ansiosta. Itse asiassa perinteistenkin palvelujen osuus on huomattavasti suurempi kuin tavaravienti tai kone- ja laitevienti ja modernien palveluitten vienti monin-, moninkertainen.

Vielä haluan palata tähän maatalouden ja kasvihuoneiden energiaintensiivisyyden (Puhemies koputtaa) tukemiseen. Tämä hallitus valitettavasti leikkasi ensi töikseen tätä tukea.

Tytti Tuppurainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Koko kulunut vaalikausi on ollut murhetta Suomen talouden tilanteesta. Me tarvitsemme Suomeen lisää investointeja. Me tarvitsemme kotimaisia teollisuuden investointeja, mutta me tarvitsemme tänne myös kansainvälisiä isoja investointeja, ja tässä on nyt sen suuntainen esitys, jolla me vauhditamme Suomeen suuntautuvia investointeja.

Pidän pohjoissuomalaisena kansanedustajana erittäin tärkeänä tätä sähköveroluokan muutosta konesalien osalta, jotta me voimme olla kilpailukykyisiä esimerkiksi Ruotsin kanssa sen suhteen, minne isot kansainväliset palvelinyritykset palvelinkeskuksiaan sijoittavat. Moni suunnitelma on suuntautunut myös esimerkiksi pohjoiseen, ja tällä sähköveroluokan muutoksella me olemme entistä houkuttelevampi investointikohde. Meillä on luontaiset edellytykset, kylmä ilmanala, sähkön runkoverkko kunnossa. Miksi emme tekisi myös verotukseen niitä muutoksia, joilla varmistamme, että olemme kilpailukykyinen sijoituskohde?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärven kanssa olen kyllä täysin eri mieltä tästä verotuksen mahdollisuuksien hyödyntämisestä tässä tilanteessa. Kyllä meillä Suomena pitää olla mahdollisuus kilpailla ja pitää huolta Suomen kilpailukyvystä myös näillä keinoilla. Tämä päätös on todellakin signaali ja viesti siitä, että Suomi on valtio, jonka suuntaan sijoittajien ja investorien kannattaa tosissaan katsoa. Vaikka Suomi on siis saanut tänne näitä useita kansainvälisiä datayrityksiä jo, niin ei voi olettaa, että pelkästään se, että meillä on kylmää, pimeää ja hyvät vesivarannot, takaisi sen jatkossa. Meillä on kokemus myös siitä, että juuri tämän veroasian takia hävisimme Facebookin Ruotsille, ja tämän emme tietenkään toivo jatkossa toistuvan. Tämä on tärkeä ja pitkään valmisteltu lakiesitys, ja hienoa, että vihdoin saamme tämän eteenpäin.

Simo Rundgren /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vuodenvaihteessahan nousee kotitalouksille vero 0,2 senttiä. Sitä tietysti voidaan aina kansalaisten kannalta arvostella.

Mutta tällä esityksellä nyt sitten lisätään tähän teollisuuden alennetun verokannan piiriin konesalitoiminta, ja se on positiivinen asia. Alun perinhän tässä verokannassa on ollut se tahto, että tuetaan raskasta teollisuutta, kaivannaisteollisuutta, jalostusteollisuutta, nimenomaan vientiin suuntautuvaa teollisuutta, ja sehän on erittäin perusteltu asia. Tämä sähköverolaki on vuodelta 96, ja silloin ei vielä ollut sellaista vientiteollisuutta, esimerkiksi matkailua, kuin nykyään on. Kun tässä ei ole tehty kokonaisharkintaa siitä, mitkä kaikki teollisuudenalat voitaisiin tähän alennettuun verokantaan laittaa, niin nykyään tulisi kyllä arvioida, pitäisikö esimerkiksi matkailukin, joka on esimerkiksi rinneyhtiöitten osalta erittäin paljon sähköä tarvitseva elinkeino, saattaa tähän alennetun verokannan piiriin.

Ari Torniainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täytyy myöntää, että tämä hallituksen esitys on oikealla tiellä ja esitys on mielenkiintoinen, sähköveron alennus konesaleille. Se nyt koskee erityisesti Googlea, joka on luvannut uusia investointeja tuonne Haminaan, Kaakkois-Suomeen. Nämä investoinnit ovat tietenkin hyvä asia Haminan seudulle, ja niistä tulee antaa kiitos myöskin yrityksille.

Energianhankinnassa Google on kuitenkin ilmoittanut tehneensä kymmenvuotisen sopimuksen ruotsalaisen tuulivoimayhtiön kanssa Haminan datakeskuksen sähköntuotannosta. Herää kysymys siitä, onko verotuki valumassa tässä ta- pauksessa mahdollisesti ulkomaille eikä jää Suomeen.

Kaiken kaikkiaan on erittäin hyvä, että Suomeen tulee ulkomaisia investointeja, ja Google on tässä hyvä esimerkki.

Jukka Kärnä /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! 450 miljoonan investointi Haminaan Googlen taholta on tosi iso juttu sille kulmakunnalle, vielä kun se kohdistuu sinne Summan tehtaille, joista joku vuosi sitten ovet kiinni laitettiin.

Erästä asiaa tässä keskustelussa ei ole vielä tuotu esille, ja se on se, että tämän veronalennuksen eräänä tavoitteena on myöskin edistää kehitystä, joka johtaa kohti konesalien parempaa energiatehokkuutta ja pienempää hiilijalanjälkeä, ja se on ihan linjassa kaiken kaikkiaan hallituksen linjan kanssa. Eli suurien yksikkökokojen muodostusta tulee edistää kaiken kaikkiaan sitä kautta, ja tämä lakiesityshän kohdistuu yli 5 megawatin suuruisiin konesaleihin.

Sitten haluan vielä nostaa esille sen, kun näitä uusia työpaikkoja pitää synnyttää ja pystyä synnyttämään myös uusille toimialoille, niin että heitänpä ilmaan, kun tässä energiasta puhutaan, että miksi emme tekisi Suomesta energian viejää. Täällä se tuotetaan turvallisesti, on se muoto mikä tahansa.

Markus Mustajärvi /vr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Se on ihan hyvä, että on tässä aikojen saatossa oppinut muodostamaan mielipiteensä itsenäisesti ja myöskin perustelemaan ne asiapohjalta. Siellä tuli aika paljon semmoisia väitteitä, mitä en ole koskaan sanonut, ja niitä en tietenkään kommentoi. Sitten jos haluaa kuulla väärin, niin sitten kuulee väärin.

Mutta edustaja Satoselle: Minä lainasin vain tuossa palvelinkeskuspäällikön sanomisia, jotka hän on julkisesti sanonut. Minä en kritiikittä usko ketään, se oli suora lainaus.

Edustaja Jungnerille: Ei tässä ole kyse mistään väärinkäsityksestä. Minä juuri luettelin ne aiemmat alat, joille tätä tukea tulee, ja totesin, että nyt tulee sitten yksi kohderyhmä lisää tukien piiriin.

Mutta samaan aikaan meillä puhutaan ihan vakavissaan miljardiluokan tukien karsimisesta nimenomaan yrityspuolelta, ja kukaan teistä, jotka kritisoitte minun puheitani, ei kyennyt rakentamaan yhteyttä tämän tukimuodon ja investointipäätöksen välillä. Se on oleellinen kysymys. Ja kokonaan sivuutitte sen, että tämä yritys maksaa Yhdysvaltojen ulkopuolella kymmenien miljardien liikevaihdostaan kaiken kaikkiaan vain 2,6 prosenttia veroa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Sitten puhujalistaan.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Suomen kilpailukyky datakeskusinvestointien mahdollisena kohdemaana on saattanut jopa hieman kärsiä sähköverotuksemme ahtaasta teollisuus-käsitteen määritelmästä. Kun kuitenkin meillä sähköverotuksessa on elinkeinopoliittisin perustein päädytty katsomaan vaikkapa kasvihuoneviljelys teollisuudeksi, on mielestäni aivan johdonmukaista ja järkevää säätää vastaavankaltainen teollisuuteen rinnastettavuus myös konesalitoiminnalle. Tämänkaltainen käsitteen laajennus teollisessa mittakaavassa harjoitettavaan toimintaan on Suomen kannalta varsin tarpeellinen lakia kehittävä toimi kilpailukyvyn ja työllisyyden kannalta. Suomen supistuvalta paperiteollisuudelta vapautuneet valmiit teollisuushallit soveltuvat varsin hyvin datakeskusten toimintaympäristöksi.

Kun Google teki juuri erittäin positiivisen päätöksen sijoittaa Haminan seudulle tämänkaltaista toimintaa, se tapahtui ennen tätä esitystä, mutta tämä lakiesitys on mielestäni omiaan lisäämään vetovoimaa vastaavaan toimintaan. Luotettavuuden ja turvallisuuden lisäksi tämä "veroporkkana" on yksi kilpailukykyä lisäävä tekijä. Toivonkin, että Googlen kaltaisia toimijoita tulee jatkossa lisää Suomeen. Pääministeri Katainen uskoi näin käyvän — saas nählä, kuinka käy.

Kannatan joka tapauksessa tätä esitystä senkin takia, että olen jättänyt ensimmäisenä allekirjoittajana tähän samaan aiheeseen liittyvän laki-aloitteen 9. päivä maaliskuuta 2012.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Pidän erittäin myönteisenä sitä, että tällaisina vaikeina aikoina, kun työpaikkoja Suomesta koko ajan vähennetään, erityisesti perinteiseltä teollisuuden sektorilta, tänne yritetään houkutella uutta teollisuutta, uusia toimijoita, luoda uusia työpaikkoja, ja siinä nämä datakeskukset ovat erittäin merkittävässä roolissa.

Konesalien sähkövero siis alennetaan tällä hallituksen esityksellä teollisuuden halvempaan, toiseen sähköveroluokkaan, mikä edistää konesali-investointien tuloa Suomeen toivottavasti jatkossakin. Me olemme jo yhden merkittävän panostuksen saaneet eli Googlen, ja Microsoft paraikaa miettii omaa sijoittumistaan Pohjois-Euroopassa. Niin kuin tässä aiemmin kerrottiin, valitettavasti Facebookin vastaava keskus meni Ruotsiin. Toki sekin osittain Pohjois-Eurooppaa työllistää.

Suomella on näissä palvelinkeskusasioissa sijaintinsa puolesta — edes kerran — ihanteellisia etuja: meillä on viileä ilmasto, eli tarvitaan huomattavasti vähemmän jäähdytystä, ja meillä on kohtuullisen varma sähkönsaanti hyvin toimivan sähköverkon ansiosta.

Tämän muutoksen, joka nyt on käsittelyssä, hintalappu on 10 miljoonaa euroa. Uskon kuitenkin, että jos miinus laitetaan tuon 10 miljoonan eteen, niin loppupelissä viivan alle jää aika suuri plussa. Google on sijoittunut Suomessa Stora Enson entiseen paperitehtaaseen Haminassa, jonka se osti vuonna 2009, ja siellä datakeskus aloitti toimintansa pari vuotta sitten. Tähän mennessä Google on kertonut investoineensa entiseen paperitehtaaseen yhteensä jo 350 miljoonaa euroa, ja viime tai edellisviikolla he kertoivat uudesta 450 miljoonan euron investoinnista Haminaan. Näin tämä iso panostus, rohkea panostus, rohkea tulo Suomeen, tuottaa työpaikkoja ja hyvinvointia Suomeen kasvavassa määrin. Tämä konesa-lien sähköveron alennus vaatii toki vielä tämän meidän eduskuntakäsittelyn jälkeen EU-komissionkin hyväksynnän.

Yksi asia, joka jäi itseäni pohdituttamaan, ja yritin sitä myös tuossa ministeri Vapaavuorelta kysyä, on tieto siitä, minkä Yleisradio tänään kertoi, että Google tulee hankkimaan sähkönsä palvelinkeskukseensa Pohjois-Ruotsiin tätä varten varta vasten rakennettavasta tuulipuistosta. Yle kertoi, että hakukoneyhtiö Google ostaa Pohjois-Ruotsiin rakennettavan uuden tuulipuiston koko sähköntuotannon kymmeneksi vuodeksi. Uusiutuva energia tulee siis Haminan Googlen palvelinkeskuksen käyttöön. On mielenkiintoista, että tällainen hankinta tehdään Ruotsista, ja syynä siihen minun saamieni tietojen mukaan on se, että yhtiön tarvitsemaa määrää uusiutuvaa energiaa ei ollut Suomessa tarjolla. Tuulipuiston on tarkoitus Ruotsissa tuottaa sähköä jo vuoden 2015 alusta, ja Haminan palvelinkeskus käyttää sähköä noin 250 gigawattituntia, mikä vastaa itse asiassa parin tuollaisen keskisuuren tai pienen kaupungin sähkönkulutusta. Olisi mielenkiintoista tietää, miksi tässä tämäntyyppiseen ratkaisuun mentiin. Olisiko Suomella ollut mahdollisuutta vastata nopeammalla aikataululla siihen, niin että tämä uusiutuva sähkö oltaisiin voitu Suomessa tuottaa? Se on nyt menetetty ainakin kymmeneksi vuodeksi. Toivottavasti jatkossa vastaavantyyppisiä tilanteita ei pääse tapahtumaan.

Arvoisa puhemies! Palvelinkeskuksista kun on puhe, niin tietysti yksi keskustelunarvoinen asia on myös lainsäädäntö, joka joutuu tietynlaiseen valoon myös näiden Suomessa sijaitsevien palvelinkeskusten takia. Isoin syy siihen, minkä takia niitä tulee Suomeen — on tämä viileä ilmasto, varma sähkönsaanti ja nyt se, että panostamme ja houkuttelemme myös tällä konesalien sähköveronalennuksella näitä Suomeen — on ehkä kuitenkin se, että meillä on vakaa demokratia, vakaa lainsäädäntö ja olemme erittäin lähellä Venäjää eli Pietarin-yhteydet tulevat pääasiassa kulkemaan tämän paikan kautta. Silloin ehkä pohdintaan ja keskusteluun tulee myös se, minkälaisen ja minkä maan lainsäädännön kautta esimerkiksi tämmöisen palvelinkeskuksen mahdollisia ongelmatilanteita, mahdollisia lainsäädännön rikkomistilanteita tullaan käsittelemään, ja tätä keskustelua on Euroopan unionissa laajemmin käyty ja minun ymmärtääkseni myös YK:nkin piirissä. Sille keskustelulle on myös syytä tilaa saada.

Janne Sankelo /kok:

Arvoisa puhemies! Oli mieluisaa kuulla, että oppositiolta on tullut vahvaa tukea tälle hyvälle hallituksen esitykselle, oikeastaan yhtä edustajaa lukuun ottamatta — mutta hyvä jalkapallomies on hänkin, niin että jotakin kehua sinnekin suuntaan.

Sähkön hinta on energiaintensiivisellä alalla keskeinen tekijä. Alempi sähköverokanta on oikea toimenpide mietittäessä uusia kasvualoja Suomeen. Jotkut ovat kiinnittäneet huomiota konesalialan työllistyvien määrään suhteessa investointeihin. Onkin totta, että tällä päätöksellä ei paikata niitä menetyksiä, joita meillä on viime aikoina ollut esimerkiksi metsäsektorilla tai vaikkapa teknologiateollisuudessa. Nyt kuitenkin puhutaan sadoista uusista työpaikoista Suomeen, ja nyt tällaisessa taloudellisessa tilanteessa niitä kyllä tarvitaan.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelemme hallituksen esitystä sähkön ja polttoaineiden valmisteveron muuttamisesta. Esityksen mukaan konesalien sähkövero alennetaan teollisuuden halvempaan, toiseen sähköveroluokkaan. Tavoitteena on edistää konesali-investointien saamista Suomeen. Meillä on Suomessa merkittäviä kilpailuetuja, jotka kannattaa käyttää hyödyksi: viileä ilmasto, toimiva sähköinfra ja tyhjiä tai vajaalla käytöllä olevia tehdaskiinteistöjä.

Esityksen mukaan konesalilla tässä yhteydessä tarkoitetaan tilaa, jossa harjoitetaan tietopalvelutoimintaa, tietojenkäsittelyä ja palvelutilan vuokrausta. Tämä niin sanottu konesalitoiminta tai datatoiminta on kansainvälistä liiketoimintaa. Kilpailemme siis globaaleilla markkinoilla, joilla ovat mukana amerikkalaiset, venäläiset, aasialaiset ja niin poispäin. Googlen ja Haminan esimerkki on Suomelle lupaava signaali. Meillä on täällä Suomessa puhuttu paljon maabrändistä, Suomen markkinoinnista. Se, että Suomeen sijoittuu tällainen kansainvälinen yritys, kuten Google, on merkittävä viesti, signaali muille toimijoille alalla, ja se kertoo Suomesta, että Suomi on luotettava, toimiva, korruptoitumaton ja poliittisesti vakaa ympäristö sijoittua.

Sitten seikka, jota tässä keskustelussa ei ole vielä tuotu esiin. Yhteys on välillinen tai joissakin tapauksissa suora. Meillä on Suomessa todellakin kymmeniä tyhjiä tai vajaakäytöllä olevia tehdaskiinteistöjä. Mikäli niissä toiminta loppuu kokonaan, on edessä useimmissa tapauksissa tehdaskiinteistöjen purkaminen ja sitten myöhemmin maaperän puhdistus. Tämän maaperän osalta tilanne on se, että jopa kymmeniä vuosia tai joissakin tapauksissa yli sata vuotta toimineissa kiinteistöissä on maaperään ajettu aineita, joita ei olisi nykykäytännön mukaan saanut sinne ajaa mutta aikaisemmin on saanut, ja se johtaa siihen, että se maaperä on puhdistettava. Yhden tällaisen tehdaskiinteistön osalta maaperän puhdistaminen maksaa vähimmilläänkin arvioinnin mukaan 10 miljoonaa euroa. Jos ajatellaan, että Suomessa näitä on kymmeniä, niin kustannukset ovat jopa satoja miljoonia, ja kun välttämättä yrityksillä ei enää ole omistajaa, ne ovat menneet konkurssiin, omistajia on ollut lukuisia, niin maksajaa ei saada sitä kautta selville eikä vastuuseen teoistaan. Eli viime kädessä vastuu valuu valtiolle ja veronmaksajille, ja ajatus siitä, että saadaan nämä alueet pysymään teollisessa toiminnassa tätäkin kautta tai helpotetaan sitä, on erittäin kannatettava ja kansantaloudellisesti hy-vä asia.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Yhteensä 800 miljoonan investoinnit Haminaan, 450 plus se entinen 350 — ne ovat todella isoja lukuja, ja vähän on semmoinen tutina itselläni, että Suomesta ei sellaisia rahoja löydy, niin että erinomainen asia, kun Google tänne on tullut ja jatkaa toimintaansa täällä ja kehittää sitä. Tämä konesalitoiminta on kaiken kaikkiaan erittäin energiaintensiivistä, eli puolet kustannuksista muodostuu sähkön hinnasta. Varmaan tämä alempi sähköverokanta kannustaa monia Suomessa jo nyt toimivia ja sitten mahdollisesti tänne tuloa harkitsevia yrityksiä perustamaan näitä konesaleja Suomeen: semmoiseen toimintaympäristöön, jossa nämä kokonaisedellytykset konesalitoiminnan harjoittamiselle ovat erinomaisen hyvät. Tämähän liittyy siihen, että ict-sektori on Suomessa voimakkaassa rakennemuutoksessa ja hallitus myös tällä keinolla yrittää vahvistaa sitä toimialaa ja sen työllistämismahdollisuuksia monin tavoin.

Sitten tämä ehdotettu 5 megawatin tehoraja rajaa selkeästi tämän veronalennuksen ulkopuolelle nämä pienet ja yritysten omaan käyttöön tarkoitetut sisäiset konesalit, jotka eivät ole yleensä energiatehokkuudeltaan suurempien konesalien tasolla.

Eli kaiken kaikkiaan tämä lakiesitys toteutuessaan, veronalennus, luo myöskin uutta, uusia työpaikkoja, sille rakennuksen aikaiselle vaiheelle ja jonkun verran uusia työpaikkoja myös jatkossa sinne konesalien sisälle.

Timo V. Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys konesalien sähköverokannan alentamiseksi on erittäin tärkeä, niin kuin täällä moni on jo todennut. Tämä on tärkeää muun muassa kajaanilaisen Renforsin Rannan kehittämisessä, siis sen alueen kehittämisessä, jonka yritystoiminta on luotu UPM:n paperitehtaan lopettamisen jälkeen.

Itsekin uskon, että tätä esitystä tarvitaan kilpailtaessa Euroopan laajuisesti, jopa maailmanlaajuisesti datakeskusten sijoituspaikoista. Minä uskon, että tämä on monella tavalla merkittävä lisähoukutin Suomessa olevien muitten etuisuuksien lisäksi. Toki on harmillista, että täällä nyt eräissä yhteyksissä on jouduttu viittaamaan siihen, että kaikki tarvitsijat eivät saa riittävästi suomalaista uusiutuvaa energiaa omien toimintojensa pyörittämiseen, ja sen osalta tietysti hallituksen on syytä mennä itseensä.

Esitys on siis hyvä. Se on vietävä tässä talossa nopeasti lävitse ja pyrittävä, totta kai, siihen, että myös sitten komission käsittelyssä tämä esitys etenisi myönteisesti, nopeasti ja määrätietoisesti eteenpäin.

Toki tässä yhteydessä voi pohtia myös sitten sitä, onko aivan oikeudenmukaista, että vain suuret konesalit hyötyvät tästä esityksestä, tarkoittaako tämä käytännössä sitä, että nämä pienet kotimaiset konesaliyrittäjät jäävät sitten kilpailussa jalkoihin. No, sitä voidaan pohtia.

Samoin kyllä kieltämättä pidän erinomaisena pohtimisen aiheena sitä, mitä edustaja Rundgren tässä nosti esille, olisiko syytä arvioida myös sitten näitten kotimaisten matkailukeskusten rinnastamista tietyiltä osin teollisuuden kanssa samaan sähköveroluokkaan.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä hallituksen esitystä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain muuttamiseksi voi kyllä varauksetta kannattaa.

Sillä, että tietokonesalit siirretään sähkön suhteen halvempaan veroluokkaan, voi olla meille kauaskantoisia positiivisia merkityksiä, niin kuin monessa puheenvuorossa täällä salissa on jo tänään todettu. Google on jo ilmoittanut uusista investoinneista Haminaan. Microsoft on ilmaissut kiinnostuksensa perustaa iso laitekeskus Suomeen. Venäläinen Yandex on perustamassa konesalia Mäntsälään. Nämä ovat kaikki merkittäviä avauksia, vaikkeivät ylen määrin uusia työpaikkoja luokaan. Maamme ja erityisesti Kymi ja Kaakkois-Suomi ovat olleet voimakkaan rakennemuutoksen kourissa. Perinteistä teollisuutta supistetaan, ja on erinomaista, että tilalle tulee tällaisia moderneja tietokonesaleja. Haminan kannalta kyseessä on tietenkin erittäin merkittävä ja vaikuttava investointi, siis se, jonka Google sinne on nyt tehnyt.

Suomi on tässä mielessä houkutteleva ympäristö. Kerrankin ilmastomme viileydestä on hyötyä. Jäähdyttämiseen ei kulu niin paljon energiaa. Niin ikään vakaat yhteiskuntaolot ja sijaintimme idän ja lännen rajamailla lisäävät kansainvälisten yhtiöiden mielenkiintoa investoida maahamme.

Asia voitaisiin täällä hoitaa vielä paremminkin. Jos lainsäädäntöämme uudistettaisiin myös datan tallentamisen ja tietoliikenteen suhteen siten, että tieto olisi absoluuttisen suojattu pahantahtoiselta urkinnalta ja tiedon omistaja voisi luottaa siihen, että hänen aineistonsa on turvassa, voisi Suomesta tulla tiedon tallentamisen ja tietoturvan mallimaa siinä, missä esimerkiksi Sveitsi on perinteisesti ollut rahatalletuksien osalta sellainen. Uskon, että lainsäädäntömme parantaminen siten, että tiedon tallentajan tietoturva tulee huomioiduksi paremmin, parantaisi meidän kilpailukykyämme tässäkin suhteessa merkittävästi. Tapaus Snowden on osoittanut koko maailmalle tänä vuonna, kuinka laajamittaisesti tietoja ja tietoliikennettä, puhelinkeskusteluja ja niin edelleen voidaan urkkia, jos joku sitä tahtoo. Me voisimme näyttää esimerkkiä tämän estämisessä.

Markku Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Kansanedustajat ja valiokunnat matkustelevat jonkin verran ulkomailla, tietysti taloustilanteesta johtuen vähän suppealla kokoonpanolla, mutta varmaan yksi tarkoitus näillä matkoilla on se, että me näemme, mitä ulkomaailmassa tapahtuu. Kun työelämä- ja tasa-arvovaliokunta kävi Irlannissa, niin juttelimme siellä elinkeinoelämän edustajien kanssa ja yliopiston edustajien kanssa, että mitkä tekijät ovat niitä ehdottomuuksia, mitä te olette saaneet aikaan EU:n tuella tai omilla päätöksillä ja mistä ette missään tapauksessa luovu, ja kaksi asiaa nousi esille. Toinen oli 12,5 prosentin yhteisövero, ja toinen oli moottoritieverkosto, mikä oli tehty kaupunkien välille EU-rahalla. Ja näinhän se on, että nopeat liikenneyhteydet ja verotus ovat aina ne tekijät, jotka houkuttelevat. Jos me ajattelemme tätä keskustelussa olevaa asiaa, niin 20 prosentin yhteisövero yhdistettynä siihen, että me tuemme teollisuutta 465 miljoonalla, ne ovat strategisesti aivan oikeita toimenpiteitä siihen, että Suomesta tulee houkuttelevampi investointimaa.

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Metsäteollisuuden rakennemuutoksen seurauksena suuri osa Itä- ja Pohjois-Suomen paperikoneista on pysähtynyt lopullisesti. Koneet on sittemmin myyty ja romutettu, ja konesalit ovat jääneet tyhjilleen. Saleihin ja tehdasalueille on kuitenkin mielestäni saatava toimintaa. Kotipaikkakunnallani Kajaanissa äkillisen rakennemuutoksen rahoituksen turvin olemmekin saaneet erittäin hyvin asioita ja työpaikkoja järjestettyä. Hallituksen esitys on erittäin tärkeä myös Kajaanin tulevaisuuden kannalta.

Tietokonesalien siirtyminen halvempaan sähköveroluokkaan edesauttaa kilpailussamme nimenomaan Ruotsin kanssa. Siellähän kyseinen verokanta on jo ollut alemmalla tasolla, minkä vuoksi olemmekin hävinneet jo muutaman keissin tähän mennessä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ei taida 2 minuuttia paikalta riittää, niin että tulin vielä toisen kerran tänne pönttöön — sen verran noista kommenteista jäi hampaankoloon.

Vaikka tässä salissa olisi edustaja yksin jotakin mieltä ja vaikka hän olisi 198:aa edustajaa vastaan omassa kannassaan, niin se — että joku on yksin ja enemmistö on jotain toista mieltä — ei ole mikään asiaperuste vielä, se ei ole mikään fakta. Se on tietyntyyppinen mielipiteen ilmaus, kannanmuodostus, mutta tosiasiaksi siitä ei ole. Olen edustaja Yrttiahon kanssa aivan tarkoituksella muutamassa asiassa äänestyttänyt tätä salia, ja olemme jääneet kahden, emmekä ole yhtään hävenneet sitä. Ja muutaman semmoisen asian minä uskallan sanoa, että kun tästä aikaa menee, niin niihin asioihin palataan ja silloin minä kyllä muistan kysyä, olisiko kannattanut harkita asia ihan loppuun asti.

Mutta näistä yritystuista kaiken kaikkiaan. Tämän hallituksen esityksen vaikutukseksi valtion kassaan on arvioitu 10 miljoonaa euroa, ja sehän jakautuu muutamalle toimijalle, ei siis Googlelle yksistään. Kun suhteutetaan tämä tuen määrä vaikkapa Googlen liikevaihtoon tai vaikka toimintaan Suomessa tai tähän yksittäiseen investointipäätökseen, niin ovathan nämä nyt aivan eri maailmasta. Nyt on luotu kuva, että juuri tämä hallituksen esitys ratkaisi pelin, vaikka hyvä jos tämä on edes marginaalinen. Ne muut tekijät, jotka minäkin luettelin ja jotka myöskin Googlen johtajien toimesta on tuotu esille, ovat varmasti paljon tärkeämpiä.

On mielenkiintoista, että veroratkaisuissa ei ole semmoista pykälää, mikä on esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön tuissa. Työ- ja elinkeino-ministeriön tukien osalta, jos on yritystuesta kyse, tukea ei saa myöntää, jos investoinnin oletetaan käynnistyvän muutenkin. Se on ihan hyvä pykälä, sillä terveellä harkinnalla estetään valtion tuen vuotaminen semmoisiin kohteisiin, jotka sitä tukea eivät tarvitse. Ja työhallinnon puolella jopa yksittäisen henkilön palkkaamisen tukeminen on estetty, jos oletetaan, että työsuhde syntyy muutenkin. Sillä puolella on hyvin tiukat ehdot tuelle — ja tietyissä tilanteissa pitää ollakin — mutta veroratkaisuissa ei ole. Ja väitän kyllä, että suomalaisissa yritystukimuodoissa paljon vuotaa sellaisille yrityksille, sellaisille toimialoille, sellaisiin kohteisiin, jotka sitä tukea eivät tarvitse. Ja kyllä minä nyt olen kuullut aika vahvaa puhetta hallituspuolueittenkin edustajilta siitä, kuinka tätä tukiviidakkoa pitää karsia.

Täsmätuet ovat aina paikallaan, esimerkiksi 10 miljoonaa kuljetustukeen. Esimerkiksi edustaja Suutari varmaan tietää, mikä merkitys kuljetustuella on tuolla Itä- ja Pohjois-Suomessa ja nimenomaan pienyrityksille — varsinkin kun Ruotsissa esimerkiksi kuljetustuen kokonaisvolyymi on aivan jotain muuta kuin Suomessa ja ne ruotsalaisyritykset esimerkiksi metsäteollisuudessa kilpailevat täysin samoilla markkinoilla, osin samoilla raaka-ainemarkkinoillakin, kuin suomalaiset yritykset. Tai mitä jos se 10 miljoonaa euroa, mikä tässä nyt valtion kassaan lovea tulee, käytettäisiin esimerkiksi työllisyysperusteisiin investointeihin? Se on sellainen työ- ja elinkeinoministeriön työkalu, jota ollaan oltu ajamassa alas ja jolla kuitenkin — tehtyjen tutkimustenkin mukaan — on kaikista pienimmillä panoksilla saatu eniten pysyviä työpaikkoja ja sellaisia hankkeita liikkeelle, jotka synnyttävät pysyviä työpaikkoja. Työllisyysperusteisella investointituella on ollut monessa hankkeessa, hankekokonaisuudessa, sellainen vaikutus, että sillä julkisella tuella on saatu se hankekokonaisuus kynnyksen yli, liikkeelle, minkä jälkeen myös yksityiset sijoittajat, yksityiset investoijat, ovat lähteneet liikkeelle. Eli paljon järkevämpää käyttöä tälle 10 miljoonalle eurolle olisi olemassa, ja on aivan turha sanoa, että nämä hankkeet eivät ole toisilleen vastakkaisia. Kyllä ne ovat, silloin kun ne tulevat samasta rahoituslähteestä eli valtion kassasta, ja kyse on siitä, missä investointikohteessa tämä 10 miljoonaa olisi tuottanut paremmin.

Nyt, arvoisa puhemies, tässä sähkön veroaleratkaisussa on aivan samaa henkeä kuin päästökaupassa: jonkun asian päälle on liimattu tämmöisen kaiken hyvän imago, kaiken hyvän viikunanlehti, ja se, joka uskaltaa kyseenalaistaa, on kerettiläinen, vääräuskoinen, ei ole perehtynyt asioihin tai kaikkea muuta. Aivan samalla tapaa tässä sähkön veroalessa on jäänyt näyttämättä se yhteys tämän hallituksen esityksen ja Googlen Haminan-investoinnin välillä. Sitä yhteyttä ei ole kyetty millään lailla täällä toteen näyttämään. Aikoinaanhan Suomi oli aika lailla kontallaan Nokian edessä. Nokian ja muutaman muun firman toimesta annettiin ulkomaalaisille niin sanotuille yritysten avainhenkilöille kohtuuton veroetu. Sanottiin, että nämä yritykset vaativat kehittyäkseen ja pysyäkseen Suomessa ehdottomasti sen, että tällainen veroratkaisu tehdään. Kyse piti olla vain lyhytaikaisesti Suomessa olevista yritysten avainhenkilöistä, mutta kyllä tämä Nokian johtaja Elop, kun hän sitten tilinsä kuittasi, maksoi veronsa nimenomaan tämän kiinteän lähdeveron mukaan riippumatta siitä, paljonko hän tienasi.

Tässä nyt on muutamia esimerkkejä siitä, miten raha voitaisiin saada tuottamaan paremmin, ja myöskin siitä, että pitää miettiä myös sitä, mitkä meidän veroratkaisumme ovat, olemmeko me sitten aivan rajoituksetta mukana verokilpailussa, milloin Viron kanssa, milloin jonkun muun kanssa, ja silloin jos ollaan, niin silloin pitäisi tunnustaa, että me emme kykene pitämään tätä hyvinvointiyhteiskuntaa elossa, emme millään lailla pystyssä, puhumattakaan, että sitä pitäisi vielä kehittää. Hyvinvointivaltio vaatii ne veronmaksajansa, ja jonkunlainen yhteys pitäisi olla sitten siihenkin, jos tällainen kansainvälinen jättitoimija, jonka yritysarvo imagoarvon lisäksi on varmaan ihan siellä top tenissä maailman mittakaavassa, maksaa Yhdysvaltain ulkopuolella saamistaan tuloista 2,6 prosenttia veroja — kai siinä on jo veroporkkanaa aivan tarpeeksi.

Eero Suutari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvelle vastaisin, että olen ollut usean kerran tekemisissä Kajaanin Renforsin Rannan toimijoitten kanssa, jotka sinne ovat pyrkineet saamaan näitä konesalikäyttäjiä, ja heidän vastauksensa ovat kyllä olleet aivan selviä: meillä on takamatka siinä, jos tämä sähköverotus on kovempaa kuin esimerkiksi Ruotsissa, ja on hävittyjä keissejä. En tiedä sitten, puhutaanko tässä totta vai ei, mutta minun mielestäni he ovat hyvin vakuuttavasti pystyneet esittämään sen.

Sitten toinen asia: Minun mielestäni tässä nyt ei ole kuitenkaan tuesta kysymys, jos me vähennämme sähkön verotusta teollisuuden tasolle. Määrittelystä on kysymys.

Ja sitten, kyllä niitä työpaikkoja tarvitaan.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten täällä on jo monta kertaa todettu, Suomen maantieteellinen asema on hyvä — ei ainutkertainen — mutta niin on Ruotsinkin. Ja sitten kun joudutaan toteamaan, että kilpailussa ollaan hinnanalennuksella tai veronkevennyksellä mukana, niin voisi sanoa vanhan strategisen suunnittelun mukaan: täytyy miettiä, mitä on tehty väärin tai voitaisiinko jotain tehdä toisella tavalla.

Energian häviämättömyyden laki tarkoittaa käytännössä sitä, että kaikki se sähkö, jonka konesali käyttää, katoaa johonkin ilman tai veden tai rakenteiden välityksellä, yleensä ympäristöön. Ja nyt on todennäköistä, että myös näissä konesaleissa jäädytys toimii vedellä tai sen lisäksi ilman avulla. Voitaisiinko tätä energiaa, joka ei siis häviä, käyttää johonkin toiseen ja sitä kautta saada pysyvä komparatiivinen etu, jossa olisi lähtökohta sille, että Suomi olisikin parempi sijoituspaikka kokonaan ilman hinnanalennusta tai veronkevennystä?

Suomessa tällä hetkellä turve kuivataan avotilassa kesän aikana, mutta turvetta tarvitaan voimalaitoksissa ympäri vuoden. Kun voitaisiin ehkä tehdä vastaostosopimus, jotta tämä jäähdytysilma otettaisiin käyttöön, saavutettaisiin win-win-tilanne, eli yhtiö, joka on konesalibisneksessä, voisi myydä hukkalämmön edelleen esimerkiksi turpeen tai sahatavaran kuivatukseen. Silloin olisi saavutettu sellainen etu, jota ehkä ei kenelläkään muulla ainakaan kovin nopeasti olisi tarjolla. Kun turpeen sijainti on aika lailla pitkään ennustettavissa, niin nämä konesalit voitaisiin myös Suomessa sijoittaa aika lähelle, jolloin kuljetus märän turpeen osalta ei tulisi kovin kalliiksi. Turvetta sitä paitsi saataisiin tällä tavoin kuivattua ehkä halleissa tai aumoissa, ei avoilmassa, jolloin siitä syntyvä pölyhaitta ja sitä kautta myös vesistöhaitta saataisiin minimoitua. Tällaisen suunnitelman tekeminen ehkä kuuluisi työ- ja elinkeinoministerille, jos kerran siellä on valmisteltu myös tätä sähköveron alennusta.

Jari Leppä /kesk:

Herra puhemies! Tämä hallituksen esitys konesalien veroedusta on perusteltu, juuri niin kuin edustaja Lehti täällä totesi, lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä aikavälillä tuo edustaja Lehden esittämä visio on juuri se oikea. Meillä on valtavat mahdollisuudet siihen, millä tavoin me pystymme uuden teknologian avulla valjastamaan meidän ilmastomme — vaikkapa lämpötilaerot — energiantuotantoon nykyistä paljon, paljon tehokkaammin. Ja tässä tullaan siihen toiseen asiaan elikkä siihen, että itse asiassa tässäkin on kysymys arktisesta osaamisesta tai paremminkin siitä, että meillä on riittävästi kylmää ilmaa ja riittävästi kylmää vettä. Kaikki meidän toimintomme yhteiskunnassa on rakennettu niin, että ne kestävät miinus 40 astetta. Ja aika harvassa muussa yhteiskunnassa maailmalla on tilanne tällainen, että jo automaattisesti koko yhteiskunta kestää miinus 40 astetta. Tästä on meille tehtävissä aivan erinomainen kilpailuvaltti ja mahdollisuus, jolle on kysyntää vaikka minkä verran.

Kun edustaja Eestilä tuossa mainitsi, että valiokuntamatkoilla myöskin opitaan asioita, niin myöskin tuolla Kanadan matkalla, minkä maa- ja metsätalousvaliokunta teki, opittiin se, että Kanada tulee joka tapauksessa hyödyntämään omat arktiset alueensa. Jos me emme ole siellä tarjoa-massa omaa tekniikkaamme ja osaamistamme, siellä on joku muu. Siksi siellä kannattaa suomalaista hyvää tekniikkaa tarjota, että se myös ympäristön kannalta tehdään mahdollisimman hyvällä tavalla eikä siellä erilaisia kokeiluja tehdä.

Mutta, puhemies, toinen asia: Sen lisäksi, että tämä on ihan hyvä esitys hallitukselta, hallituksen pitää miettiä asiaa myöskin siitä näkökulmasta, mitä me teemme niin että me kannustamme olemassa olevia yrityksiä investoimaan Suomeen ja vahvistamaan sillä tavalla kauppatasettamme ja vaihtotasettamme. Nyt erilaiset energiaratkaisut, joita on tehty, ovat toimineet juuri päinvastaiseen suuntaan, ja siksi on hyvä, että nyt on tehty tällainen ratkaisu. Mutta toivon, että hallitus ottaa nyt laajemman perspektiivin ja arvioi näitä asioita ja tekemisiään uudelleen, jotta me saamme investoinnit liikkeelle, jotta me emme aja yrityksiämme täältä maan rajojen ulkopuolelle ja jotta meidän kauppa- ja vaihtotaseemme vahvistuu.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa herra puhemies! Kysehän on kilpailukyvyn parantamisesta tässä ahdingossa, jossa tällä hetkellä ollaan, ja samalla siitä teollisuuden rakennemuutoksesta, niin että yritetään saada uudenlaista elinkeinotoimintaa Suomeen nykyisten tai täällä vahvasti olleiden tilalle tai itse asiassa ennemminkin — näin minä ajattelen — rinnalle. En halua luopua myöskään täällä nykyisin vielä olevasta metalli- ja metsäteollisuudesta missään tapauksessa.

Tämä sähköveron alennus on yksi kädenojennus ja nyt 10 miljoonan euron suuruinen, ja haluankin ajatella niin, että kun samalla tavalla — ehkäpä kevennyksenä voi sanoa — viime joulun alla tehtiin veroesityksiä, jotka sitten hetken päästä peruutettiin, niin kaikkihan pitää olla aina arvioitavissa uudelleen. Niin ajattelen myöskin tästä verohuojennuksesta, sillä 3,7 miljardia ovat tällä hetkellä ne yritystuet, jotka tulevat alennettujen verokantojen puolelta, ja se on aika mittava summa. Sen takia niitä pitää aina ajatella kriittisesti ja seurata niitten vaikutuksia, onko oikeasti saatu lisää työpaikkoja, lisää investointeja, ovatko yritykset pitäneet toimintansa ja pääkonttorinsa täällä siitä syystä, että näitä valtiovallan toimenpiteitä on tehty. Tuntuu joskus siltä, että paljon kriittisemmin suhtaudutaan siihen noin miljardin euron summaan, niihin tukiin, joita jaetaan Finnveran, Tesin tai Tekesin kautta suorina tukina ja joiden perään kysellään, kuinka paljon työpaikkoja, kuinka paljon investointeja, minkälaista seurantaa näiden osalta on tehty. Sen takia haluaisin nähdä myöskin tämän verotuksen puolen seurannan hieman nykyistä tarkemmin.

Tämä on kannatettava esitys, ja sosialidemokraatit ovat tässä olleet vahvasti tätä viemässä eteenpäin. Uskon ja toivon, että harkitseva Microsoft myöskin näkisi tämän yhtenä porkkanana siirtää toimintojansa Suomeen.

Raimo  Piirainen  /sd:

Arvoisa puhemies! Täällä on käyty hyvä keskustelu verosta, veron alentamisesta muun teollisuuden tasolle näissä konesaleissakin, ja on erittäin hyvä, että myös oikealta laidalta ja oppositiolta on tullut kannatusta tälle ministeri Urpilaisen esitykselle. On todella miellyttävää kuulla myös se, että tässä uskotaan. Tosin edustaja Mustajärvi on tarkastellut tätä asiaa hyvinkin kriittisesti, ja hyvä näin.

Mielestäni tuossa debatissa edustaja Jungner toi hyvin esille sen, mikä on tässä ajatuksena, ja hyvin suora yhteys löytyy Kajaaniin, mistä täällä ovat puhuneet myös edustajat Korhonen ja Suutari. Silloin ensin Google perusti datakeskuksen Haminaan, ja heti kohta sen perästä Kajaaniin saatiin samansuuntainen ilouutinen: CSC elikkä Tieteen tietotekniikan keskus perusti Kajaanin UPM:n paperitehtaan entisiin tiloihin oman datakeskuksen, elikkä se tuli suoraan prosessiteollisuutta korvaavaksi elementiksi. Tosin onhan siinä tietynlaista yhteyttä, että paperikoneet on tehty hyvin vahvalle alustalle ja tämmöisen konesalinkin täytyy olla hyvin vahvalla perustalla, että se ei tärise ja niin poispäin, kun sinne rakennetaan isoja koneita, ja ehkä siinä se suurin perustelu oli. Varmaan toinen yhteys löytyy sitten myös tästä, mistä edustaja Lehti ansiokkaasti alusti, että voitaisiin turvetta tai yleensäkin biomassaa kuivattaa sillä hukkalämmöllä, mikä muodostuu. Se on varmasti täysin mahdollista, mutta pohjoisen etuna on ollut kylmä ilma ja ennen kaikkea Kajaanilla se, että joki virtaa aivan tämän Renforsin Rannan vierestä ja luo erittäin hyvät mahdollisuudet sille sijoittumiselle.

Eri vaihtoehtoja sitten punnitaan, ja uuden datakeskuksen sijaintipaikaksi se voisi varmistua tietysti, ja toivon, että Kajaanin Renforsin Ranta on vetovoimainen teollisuusalue. Näin saataisiin pohjoiseen myös toimintaympäristöön muutosta. Ja miksi ei Oulun seutu, joka on ollut toisena vaihtoehtona — se kyllä käy tosi hyvin.

Datan kasvulle ei ole rajoja, ja siksi on tärkeää, että Suomen ilmaston ja maaperän kilpailuetu hyödynnetään ja konesaliteknologiaa kehitetään systemaattisesti koko Suomessa. Yksi pala tässä kokonaisuudessa on nimenomaan tämä sähkövero, johon tulee nyt alennus. Tässä tietenkin naapurimaamme Ruotsi on ollut hyvin vahva vertailukohta. Ruotsissa yritykset maksavat normaalin energiaveron, mutta he saavat sen veronpalautusjärjestelmän kautta sitten takaisin elikkä periaatteessa saman hyödyn, mikä nyt on tulossa sitten myös Suomen konesaleille.

Kaiken kaikkiaan tämä keventää valtion kassaa noin 10 miljoonalla eurolla, ja tässä nyt tietenkin jää se nähtäväksi, mikä näitten investointien määrä kaiken kaikkiaan on Suomessa, sen työllistävä vaikutus nimenomaan rakentamisen aikaan ja myös sitten niitten konesalien toiminnan aikana. Tästä tietysti kuuluu iso kiitos hallitukselle ja tietenkin erityisesti valtiovarainministeri Urpilaiselle.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Taitaa olla hallituksen ensimmäinen energiaveropäätös, joka on jonkin verran linjassa siihen, että Suomeen saataisiin uusia työpaikkoja — kuuden puolueen yhteistuumainen hallitus kun aikansa hosuu, niin aina joskus osuukin. Eli tämä on ihan hyvä esitys, että saadaan mahdollisesti uusia työpaikkoja tämän salisähköveronalennuksen myötä. Näen, että tällä tuetaan myös muuta kotimaista toimintaa.

Mutta mistä tämä sähkö sitten tulee? Tällä hetkellä, juuri tällä sekunnilla, Suomeen taitaa tulla yli 2 000 megawattia, 2 300 megawattia, ulkopuolelta sähköä. Meidän sähköomavaraisuus on 30 prosenttia, eli kuten tuossa kollega Torniainen sanoi sen väittämän, niin on juuri mahdollista, että tämä sähkötilaus tulee myös Googleen Ruotsista.

Ihmettelen näitä hallituksen aikaisempia päätöksiä juuri tämän turpeen verotuksen osalta, että miksi turpeen ja kotimaisen energian verotus halutaan nostaa nelinkertaiseksi, ei nähdä kotimaisen energian etuja. Tämä on erittäin hyvä asia, minkä edustaja Lehti otti esille, että me haemme siihen turpeeseen erilaisia ja toisenlaisia nostomenetelmiä eikä vihata sitä turvetta, haetaan siihen ratkaisu, näihin ympäristöongelmiin ja muihinkin. Se on tärkeä energiamuoto, mikä meillä on, kotimainen, mikä tuo sitä kautta omaa työvoimaa ja omaa työllisyyttä meille Suomeen. Se on erittäin tärkeä asia. Kannustan hallitusta edelleen tekemään semmoisia hyviä päätöksiä ja näkisin tärkeänä tämän turpeen verotuksen moninkertaistamisen ja myös sitten hakkeen verotuksen ja hake- ja metsäenergian osalta sen parannuksen. Vielä ehtii tekemään tämänkin vuoden puolella ensi vuodelle hyviä päätöksiä, niin että me nostamme kotimaista energiaa.

Näen myös tämän, että kun tämä ydinvoimakysymys tulee meille ja pyörii tuossa hallituksen huulilla suuntaan ja toiseen, niin siitäkin tehdään positiivisia ratkaisuja. Todellakin tällä hetkellä joka sekunti noin kahden ydinvoimalan verran me ostamme sähköä muualta.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mustajärvi oli huolissaan pohjoismaisen hyvinvointivaltion puolesta, tässä tapauksessa ja tässä tilanteessa hiukan aiheetta. Konesalien sähkövero on tarkoitus tällä esityksellä — joka alun perin muuten oli edustaja Lindströmin lakialoite, jonka hallitus on sitten ottanut omaksi esityksekseen, hieno juttu sekin — laittaa kakkosluokkaan, niin kuin muillakin teollisuuslaitoksilla on.

Hamina sinällänsä on alue, joka elää tällä hetkellä vaikeata teollisuuden rakennemuutosta. Haminassa on tullut paljon työttömiä, ja Haminan tavoite on saada 10 000 uutta työpaikkaa. Se on varmastikin vaikea tavoite tällaisena aikana, kun luemme pelkästään irtisanomisuutisia. Tätä taustaa vasten ajatellen tämä Googlen investointi Haminaan, joka tuo satoja uusia työpaikkoja, on minun mielestäni erittäin positiivinen uutinen. Näin sanonkin edustaja Mustajärvelle, että vain tällä tavalla investoinnit, jotka tehdään Suomeen, turvaavat Suomessa pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan. Mutta toisaalta samaa mieltä olen edustaja Mustajärven kanssa siitä, että tämmöinen kansainvälisten yritysten aggressiivinen verosuunnittelu täytyisi saada jollakin tapaa kuriin — tai ei jollakin tapaa kuriin vaan niin, että näitä yrityksen voittoja ennen veroja ei tästä maasta vietäisi ainakaan siinä määrin kuin tällä hetkellä viedään.

Edustaja Torniainen sanoi tuossa debatin aikana, että hän on huolissaan siitä, että Google ostaa sähköenergian Ruotsista tuulivoimaloista. Jos Googlen strategia on ostaa sähkö nimenomaan tuulivoimalla tuotettuna, silloin se, että se ostaa sen Ruotsista, on pelkästään hyvä asia. Se olisi erittäin negatiivinen uutinen, jos Google ostaisi Suomesta tuulivoimalla tuotettua sähköä. Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että veronmaksajat osallistuisivat silloin tähän bisnekseen paljon enemmän kuin tällä sähköveron pudottamisella kakkosluokkaan konesaleilta. Tällä hetkellä tuulivoiman syöttötariffi on yli 10 senttiä per kilowattitunti, ja kun pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta on viime aikoina saanut sähköä ostettua 4,2 senttiä per kilowattitunti, niin sähkön hinnassa on silloin yli 60 prosenttia veronmaksajien tukea. Mikäli Google ostaisi tämän sähkön Suomesta, se tarkoittaisi sitä, että suomalaiset veronmaksajat osallistuisivat silloin sähkön kautta myöskin tämän yritystoiminnan pyörittämiseen, ja se olisi negatiivinen asia. Jos Googlella on strategiana ostaa tuulivoimaa, niin se on vain hyvä, että ostaa Ruotsista.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pirttilahden kanssa olen täsmälleen samaa mieltä, että turvetta ei pidä vihata: ennemmin kotimaista turvetta kuin kivihiiltä, kun se on tällä hetkellä kääntynyt vähän toisinpäin.

Edustaja Lehti nosti tosi arvokkaan asian esille, ja haluan tämäntapaista ajattelua myöskin omasta puolestani kannattaa. Eli on se jatkossa sitten mikä tahansa, vaikka se, että teollisuuden hukkalämpöä pystyttäisiin käyttämään hyödyksi, niin on tosi tärkeä juttu, että sitä tutkitaan. Teollisuus on myöskin itse tutkinut sitä paljon. Viimeksi Imatralla etsittiin yhteisymmärrystä siitä, että kun Stora Enson prosessivedet ovat 50-asteisia, kun ne tulevat tehtaasta ulos, ja heidän pitää jäähdyttää ne ennen kuin ne pystytään laskemaan Vuokseen, niin tämä prosessivesi olisi ohjattu sitten kaupungin uuteen voimalaan, jossa olisi kaukolämpö lähdetty tekemään jo lähtökohtaisesti 50-asteisesta vedestä. Siitä ei päästy sopimukseen, ja sinne nyt biovoimala sitten rakentuu kaiken kaikkiaan.

Imatran terästehdashan, joka on entinen työpaikkani, tuottaa aivan mielettömästi lämpöä, ja on ihan oikeasti surkea tilanne, että se menee niin sanotusti harakoille, että sitä ei pystytä hyödyntämään vaikka nyt sitten biomassojen kuivatukseen tai mihin tahansa hyödylliseen toimintaan. Lehden ajatus on kaiken kaikkiaan erinomaisen kannatettava, ja kannustan kaikkia: tutkitaan sitä juttua, millä tavalla ja missä yhteyksissä pysytään käyttämään hukkalämpöä hyödyksi.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Ihan hyvä, että muutama keskustelija on kiinnittänyt huomiota myös tähän laajaan asiayhteyteen: siihen, missä ympäristössä talouslainsäädännön, verolainsäädännön suhteen yritykset toimivat ja mikä kansainvälisten liikeyritysten, kansainvälisten jättien, liikkumatila siinä tilanteessa on. Ja kyllä se nyt on aika lailla huomattavan paljon parempi kuin esimerkiksi suomalaisilla pienyrittäjillä.

Brittiparlamentissa Googlea on kuulusteltu näistä verojärjestelyistä kahteenkin otteeseen. Siellä asianomaisen valiokunnan johtaja Margaret Hodge on kutsunut yhtiötä pahaksi ja moraalittomaksi. Minä olen ihan varma siitä, että brittiparlamentissa ei ole varmaan veljespuolueen eikä veljesryhmän edustajia. Silti siellä käytetään tällaista kieltä, mitä edes minä en käytä.

Kyllä minä kytken tämän siihen, kuinka pitkälle Suomella on varaa mennä kansainväliseen verokilpailuun mukaan, ja minä väitän, ettei kauhean paljon varaa. Silloin jos kyetään tukipäätöksen ja veroratkaisun välille rakentamaan yhteys, niin että tästä päätöksestä syntyy investointeja ja investoinneista syntyy verotettavaa tuloa, työpaikkoja ja että se monipuolistaa ja lujittaa suomalaista elinkeinoelämää, minä olen valmis lähtemään mukaan semmoisiin tukimuotoihin, mutta en semmoiseen haulikolla ampumiseen, missä tätä asiayhteyttä ei ole kyetty osoittamaan. On aivan selvä asia, että sekä tämmöinen fyysinen infra että esimerkiksi suomalainen sosiaalijärjestelmä ja koulutusjärjestelmä ovat aivan eri mittaluokassa suhteessa kuitenkin tällaiseen marginaaliseen euromääräiseen tukeen, mikä tämmöiselle kansainväliselle yritykselle tulee.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On aivan selvä asia, että useat monikansalliset yhtiöt harrastavat aggressiivista veronvälttelyä, ja en ymmärrä, kuinka kauan valtiot katsovat tätä asiaa läpi sormien. Totta kai, mikään yksittäinen valtio ei yksin pysty tätä verojärjestelmää muuttamaan, mutta on outoa, ettemme saa kansainvälistä päätöksentekoa näistä asioista eteenpäin. Miksei esimerkiksi veroparatiisimaita tai pahempia maita, jotka rikkovat moraalia näissä asioissa, pistetä kauppasaartoon? Kyllä sitä muuallakin pystytään tekemään.

Mutta siitä, millä me voisimme niitä arvokkaita vientituloja saada: Meillä ruoan tuonti on 4,5 miljardia ja vienti vain 1,5 miljardia. Jos nämä luvut olisivat toisinpäin, jos kauppatase olisi 3 miljardia toisin, saisimme 75 000 ihmiselle töitä. Jos energiaomavaraisuutemme olisi toisenlainen, kauppatase voisi nopeastikin parantua 2—3 miljardilla eurolla. On surullista, että tämä hallitus ei halua tukea kotimaisia polttoaineita vaan haluaa verotuksella heikentää niiden asemaa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Kannan korteni kekoon tässä veroparatiisikeskustelussa. Kyllä tässä ovat tietysti nämä globaalit ratkaisut tärkeimpiä suhteessa veroparatiiseihin, mutta yksi keino torjua tämäntyyppistä aggressiivista verosuunnittelua on sopiminen maakohtaisesta kirjanpidosta. Mutta kyllä merkitystä on myöskin julkisuudella. Minä en käyttäisi kuitenkaan mistään yrityksestä tämmöistä sanaa kuin "paha" tai "moraaliton" ilman rajuja perusteita — kun edustaja Mustajärvikään ei käytä, niin en käytä minäkään. Mutta kyllä yrityksille julkisuus on erittäin merkittävä asia. Yrityksen brändi muotoutuu julkisuuden mukaan, ja sitä kautta sillä on vaikutuksia asiakasvirtoihin. Kyllä minä uskon, että maakohtaisen kirjanpidon hyväksyminen ja tämäntyyppisten asioitten julkisena pitäminen tuottavat ajan myötä tulosta, aika nopeallakin aikataululla.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä on vähän hurskastelua esittää kansainvälisestä verokilpailusta sellaisia vaihtoehtoja, että se voitaisiin lopettaa yhteispäätöksellä. Edes Euroopan unionin jäsenvaltiot eivät ole suostuneet yritysverotuksen ja pääomaverotuksen, yhteisöverotuksen, ja ylipäätänsä minkään verotuksen harmonisointiin sen takia, että monille maille, ennen kaikkea Luxemburgille ja ehkä muutamalle muullekin, se on merkittävä kilpailuetu ja tulee aina olemaan. He pitävät siitä kiinni, koska heidän kansantaloutensa kannalta on aivan keskeistä, että finanssisektori haluaa kotipaikakseen Luxemburgin.

Kun yritysverotusta verrataan yrityksen maksamien palkkojen verotukseen ja yrityksen maksamaan voitosta olevaan vero-osuuteen, niin yleensä nämä palkkaverot ovat vähintään kymmenkertainen osuus ja tulevat suoraan yhteiskunnalle, ja siitä on välillisesti myös muita myönteisiä vaikutuksia. Viro esimerkiksi on poistanut yritysverotuksen siltä osin, jos ei yrityksestä makseta ulos osinkoja, puhumattakaan Irlannista, joka on kymmeniä vuosia suosinut pääomasijoituksia verokilpailun avulla ja saanut myös valtion asiat ihan toiseen malliin kuin 40—50 vuotta sitten oli. Kansainvälisesti verotus onkin siirtymässä kiinteistöverotukseen ja arvonlisäverotukseen, joiden välttäminen on huomattavasti vaikeampaa kuin verosuunnittelu on yritysten sijainnin tai kotiutuksen siirtohintojen välityksellä sellaisessa maassa, jossa verokanta on alhainen. Suomen kannattaisi pohtia, kannattaisiko sittenkin osallistua vähän enemmän tähän verokilpailuun, ettei käy niin kuin tällä hetkellä käy, että kotimaassa sijoitukset, jos menevät yritystoimintaan, silloinkin menevät rahastojen kautta muiden maiden pörssien kautta muiden maiden kansantalouden tukemiseen. Suomi on menettämässä koko ajan pääomia, mikä on huolestuttava piirre.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä näistä investoinneista Suomeen. Kaiken kaikkiaan on tänä päivänä paljon puhuttu Googlesta: entinen investointi 350 miljoonaa, nyt 450 miljoonaa. Ei taida kotimaasta vain tällaisia rahoja löytyä. Kyllä minä olen tässä tilanteessa ja monessa muussakin tilanteessa ihan valmis siihen, että tätä veroluokkaa tiputetaan tuohon kakkoseen. Kyllä se omalta osaltaan mahdollistaa myöskin sen, että tätä ulkolaista rahaa tänne saadaan, ja sitähän me, herra paratkoon, tarvitsemme. Me tarvitsisimme sitä paljon, paljon enemmän, vaikka sinne kaivannaisteollisuuteen.

Veroparatiiseista: Tänä aamuna satuin tutkimaan yhtä aviisia, ja niitä on noin 70 erinäköistä aluetta maailmassa luokiteltu veroparatiisiksi, ja kyllä nämä globaalit ratkaisut ovat tietenkin se asia, jolla ne pystytään sitten kuriin saamaan. Taitaa seuraava pykälä esityslistalla tänä päivänä olla sellainen, joka koskee näitä kahdenvälisiä maakohtaisia sopimuksia verotiedoista ym. tämäntapaisista asioista. Totta kai, kun näköjään ei näitä Euroopan unioninkaan valtioita saada yhteiseen pöytään ja sopimaan asioista, näitä tietenkin pitää tehdä.

Vielä se, mikä täälläkin on tänä päivänä tullut moneen kertaan esille, että joku yhtiö ei maksa meidän maahamme niin paljon veroja kuin pitäisi maksaa monen mielestä. Kyllähän siis yritysten käyttäytymistä ohjaa myöskin se julkisuus, ja minun mielestäni on äärimmäisen tärkeä asia, että nämä asiat nostetaan julkisuuteen. Sitä kautta me sitten pidemmällä aikavälillä saamme niitä muutoksia aikaiseksi, jos saamme. Mutta jos ollaan ihan hiljaa vain, niin ei tule mitään.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Kärnän kommenttiin, löytyykö maasta 300—400:aa miljoonaa: löytyy kymmeniä kertoja 300—400 miljoonaa, koska työeläkeyhtiöiden sijoitukset ulkomaille ovat noin kaksi kolmasosaa rahastoidusta pääomasta ja vähän pörssikursseista riippuen summa on 120—150 miljardin suuruinen.

Alun alkaen, kun suomalainen työeläkejärjestelmä rakennettiin 1960-luvulla, tarkoituksena oli, että pääomat, jotka kerätään rahasto-osuutena, säilyvät pääosin kotimaassa. Mutta tällä hetkellä tilanne on se, että pääosa on ulkomailla ja ehkä keskimäärin 4—5 prosentin tuotolla. Se on vakava puute, koska tätä pääomaa tarvittaisiin nimenomaan suomalaisen teollisen toiminnan ja elinkeinoelämän kapasiteetin kasvattamiseksi. Mutta kun pörssikin on aika lailla nuivettunut ja ennen kaikkea työeläkeyhtiölainsäädännössä listaamattomien yhtiöiden kohtelu on vakavaraisuuden osalta vähintäänkin omituista, koska niille ei käytännössä lasketa ollenkaan arvoa, niin kyllä kotimaassa, nimenomaan tässä talossa, voitaisiin tehdä päätös, jossa sitä asiaa korjattaisiin, minkä jälkeen pääomiakin alkaisi pysyä Suomessa ehkä tulevaisuudessa.

Vielä energiasta: Olen huolestuneena seurannut, kuinka kantaverkon kauppa, tämä Fortumin siirtoverkkojen kauppa, saattaa vielä ajautua ulkolaisiin käsiin, missä kuitenkin tuotto on 7—8 prosenttia. Kyllä tässä omassa maassakin olisi tekemistä lainsäätäjällä.

Keskustelu päättyi.