Täysistunnon pöytäkirja 111/2013 vp

PTK 111/2013 vp

111. TIISTAINA 12. MARRASKUUTA 2013 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

14) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä annetun lain 6 ja 12 §:n muuttamisesta

 

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Aivan samoin kuin äskenkin, kun en päässyt asian ensimmäiseen käsittelyyn, haluan tuoda tässä oman ajatukseni myös tähän toiseen käsittelyyn.

Arvoisa herra puhemies! Kyseessä on siis hallituksen esitys työkyvyttömyyseläkkeellä ole-vien työhönpaluun edistämisestä. Esitys on yksi tärkeä osa hallituksen laajasta tavoitteesta pidentää työuria. Siihen me tarvitsemme monia keinoja.

Lailla mahdollistetaan sekä kansaneläkelain että työeläkelain mukainen työkyvyttömyyseläkkeen ja kuntoutustuen sekä takuueläkkeen lepäämään jättäminen. Laki on ollut vuodesta 2010 voimassa määräaikaisena, ja nyt sitä jatketaan kolmella vuodella vuoden 2016 loppuun. Lain nojalla on mahdollista jättää työkyvyttömyyseläke lepäämään työssäkäynnin vuoksi enimmillään kahdeksi vuodeksi. Näin annetaan ihmiselle mahdollisuus kokeilla työssäkäyntiä ilman, että hänen pitää pelätä eläkkeensä menettämistä. On tärkeää, että voimme edistää jo eläkkeellä ole-vien henkilöiden ja kuntoutustuen saajien mahdollisuutta työntekoon. Samaa mieltä ovat myös valiokunnassa olleet eri asiantuntijat eri tahoilta.

Lakiesityksessä esitetään myös lyhennettäväksi lepäämisjaksojen väliin jäävää aikaa nykyisestä kolmesta kuukaudesta yhteen kuukauteen. Myös tämä esitys on hyvä, sillä se takaa uuden työn vastaanottamisen nykyistä joustavammin lyhyemmälläkin varoitusajalla. Muutos parantaa työn kannustavuutta.

Arvoisa puhemies! Yhteen asiaan haluan kuitenkin vielä kiinnittää erityistä huomiota. Tämä tuli vahvasti esiin valiokunnan asiantuntijakuulemisessa, ja me olemme sen kirjanneet myös mietintöön. Eli osatyökykyisen ihmisen työhön hakeutuminen ei nykyisellään ole aina kannattavaa eikä aina myöskään mahdollista. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla saa ansaita 734 euroa kuukaudessa, mutta kun tämä raja ylittyy, eläke pitää yleensä jättää lepäämään. Tämä on merkittävä kannustinloukku. Olisikin syytä muuttaa palkkatulon ja työkyvyttömyyseläkkeen yhteensovittamista siten, ettei tietyn rajan ylittyessä ihminen putoa kannustinloukkuun. On esitetty esimerkiksi lineaarista mallia, jossa etuuden suuruus riippuu työtulojen määrästä eikä se määrätyllä ansiotasolla muodostu nykyisellä tavalla työllistymisen esteeksi. Tämä olisi syytä selvittää ja edetä kohti tällaista mallia.

Tutkimusten mukaan ihmiset ovat halukkaita tekemään tilapäisiä tai osa-aikaisia töitä myös työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan. Kuten mietinnössäkin todetaan, olennainen kysymys on myös se, onko työmarkkinoilla valmiuksia räätälöidä osatyökykyiselle soveltuvia töitä ja työaikoja. Tämä edellyttää työmarkkinoilla etenkin asenteellista muutosta töiden organisoimiseksi niin, että saamme osatyökykyisten työpanoksen käyttöön.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä laki on tarpeellinen, sillä lain avulla voidaan pidentää työuria kannustamalla työkyvyttömyyseläkkeellä olevia hakeutumaan töihin. Kuntoutuksessa tai työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voi eläkkeen lepäämään jättämisen avulla kokeilla työssäkäyntiä ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Nyt tällä hetkellä määräaikaisena olevan lain voimassaoloa jatketaan kolmella vuodella, ja eläkelainsäädännön uudistamisen yhteydessä tämä laki on syytä säätää sitten pysyväksi.

Puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työhön hakeutumisen merkittävä este on se, ettei työhön hakeutuminen aina ole taloudellisesti kannattavaa, ja sen takia sosiaali- ja terveysvaliokunta katsookin mietinnössään, että erilaisia kannustinloukkuja on tarpeen purkaa ja tehdä sillä tavalla työn tekemisestä houkuttelevampaa. Kuten edustaja Kiljunenkin sanoi, tutkimusten mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevat ovat useinkin halukkaita tekemään töitä tilapäisesti tai osa-aikaisesti, mutta taloudellisten seikkojen lisäksi työllistymisen esteenä ovat usein työpaikkojen ja työnantajienkin asenteet. Edelleen tuntuu olevan kovin vaikeaa räätälöidä osatyökykyisille työntekijöille mielekästä työtä. Toisaalta myös työnantajien tietoisuutta erilaisista osatyökykyisten työllistämiseen myönnettävistä tuista tulisi parantaa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä yhteen asiaan puuttua. Tämä lakiesitys on ollut meillä keskustelussa eduskunnassa ja valiokunnassa useasti tietenkin jo ennen tätä kokeilua. Nyt tämä raja, 734 euroa, on osoittautunut hankalaksi työnantajienkin näkökulmasta, koska on vaikea kohdentaa työtä, jossa raja kulkee palkkauksen osalta 734 eurossa, ja tämä tiukka rajaus tekee — myöskin työnantajat kokevat niin — tämän osatyökykyisen ihmisen työllistämisen todella vaikeaksi. Samanaikaisesti kun osatyökykyinen hakee töitä ja kun tämä rajaus on siinä jo olemassa, käytännössä tämä keskusteluyhteys myös työntekijän ja työnantajan välillä osoittautuu vaikeaksi. Siinä mielessä, kun siihen yhdistää vielä asenteet, tietämättömyyden ja tämän asian tuntemattomuuden, vaatii todella paljon myös työnantajalta sekä työntekijältä, että he löytävät toisensa nimenomaan tämän rajatason takia. Sen takia minusta olisi ehdottoman tärkeää, että tätä lainsäädäntöä kehitetään ja pohditaan ja mietitään, miten tämä raja voidaan poistaa, mikä mahdollistaisi sitten työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten pienen työpanoksen, ja sitä kautta palkkauksen raja ei tulisi siihen esteeksi.

Keskustelu päättyi.